Luonto, Messut, Näyttely, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali ja Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma toteutui suunnitellusti lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa, poikkeusajasta huolimatta.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallitus joutui elokuussa tekemään päätöksen tilaisuuden toteuttamisesta tai sen perumisesta. Silloin tilanne oli nykyistä valoisampi ja moni ehti jo huokaisemaan, että pandemiasta selvittiin.

Syksyn edetessä kävi selväksi, että tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Luontokuvatapahtuma päätettiin kuitenkin järjestää korostaen viranomaisten turvaohjeita ja Logomon järjestelyjä. Toisenlainenkin vaihtoehto oli harkinnassa vielä hiukan ennen tapahtumaa.

Turvavälit, maskit ja käsidesit käytössä.

Semifinalistikuvia ja Saaristomerta

Tilaisuus oli kaksiosainen. Alun ohjelmaan kello 12 alkaen oli vapaa pääsy, jolloin saattoi tutustua Vuoden Luontokuva -näyttelyyn ja messualueeseen. Salissa näytettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja. Kuvat ovat uskomattoman upeita ja aiheet monipuolisia, onhan kilpailusarjojakin yhdeksän.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Ohjelmassa oli myös asiaa aiheesta Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri. Sisältöjohtaja Jaakko Ruola kertoi Saaristomeren surullisesta tilanteesta. Tämä saarimäärältään maailman suurin saaristo on Suomen tärkeintä luontopääomaa. Ja se on vakavasti sairas.

1950-luvulta alkanut tautitila on jatkunut vuosikymmeniä.
– Mereen joutuvat ravinteet rehevöittävät merta; sinne valuu enemmän ravinteita kuin mitä se pystyy poistamaan. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat olemassa, mutta ne pitää toteuttaa päättäväisesti ja välittömästi, sanoo Jaakko Ruola.

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri edistää sekä konkreettisia toimenpiteitä että poliittisia päätöksiä Saaristomeren pelastamiseksi. Katso 19.10.2020 pidetyn webinaarin tallenne aiheesta Saaristomeri puhtaaksi ravinteita kierrättämällä.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Pohjoisen kuvia

Kello 14 alkaneessa Gaala-osuudessa kuultiin löytöretkeilijä, vuorikiipeilijä ja luontokuvaaja PatrickPata” Degermanin esitys Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle. Kaikilla mantereilla kulkenut Pata Degerman on omin silmin nähnyt, kuinka mannerjäätiköt sulavat arktisilla alueilla, ja kuinka mereen rytisee valtavat määrät mannerjäätä. Hän puhuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen puolesta.

Seuraavana esiintynyt Canonin suurlähettiläs Markus Varesvuo toi esiin Talven tunnelmia. Lintuihin erikoistunut Markus Varesvuo on yksi kansainvälisesti parhaiten menestyneitä suomalaisia luontokuvaajia.

Markus Varesvuon kuvia on nähtävissä myös tuoreessa Katoava talvi -kirjassa, jonka muina tekijöinä ovat Jarmo Manninen, Pertti Koskimies ja Ville Heikkinen. Otavan kustantama kirja on talven ja pohjoisen luonnon ylistys​. Se kertoo lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli.​ Pohjoisen eläimet joutuvat myös sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

Luontokuvaaja Jarmo Mannisen aiheena oli Vuosi etsimessä, jossa nähtiin pohjoisen kuvia Kuusamosta. Jarmo Manninen haluaa näyttää kuvissaan luonnon monimuotoisuuden, eri vuodenaikojen vaihtelun sekä tuoda kuviensa kautta luonnon kauneuden myös muiden nähtäväksi.

Pohjoista Voimaa -multivisio perustui myös Jarmo Mannisen valokuviin sekä Zero Nine -yhtyeestä tutun Kepa Salmirinteen musiikkiin, laulaja esiintyi paikan päällä. Multivision leikkaus oli Osku Tuomisen.

Sonyn suurlähettiläs Floris Smeets etsi esityksessään täydellistä lumimyrskyä (Obsessed with the perfect snow storm). Hollantilainen Floris Smeets lähti Norjaan vuonna 2010 täydentämään opintojaan jäi sille tielleen ihastuttuaan pohjoiseen luontoon. Hän on erityisesti villieläinten ja maisemien kuvaaja, jonka kuvissa on usein myskihärkiä. Hän järjestää myös valokuvausretkiä ja toimii niiden oppaana.

Vuoden luontokuva -kilpailun voitti Petri Pietiläinen

Vuoden Luontokuva 2020 -näyttelyn voittajakuvat saivat koristeekseen ruusukkeen.

Kello 18.00 jälkeen päästiin itse asiaan eli Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun palkittujen kuvien esittelyyn sarjavoittajineen ja yleisön suosikkikuvan julkistamiseen. Tulokset ovat nähtävissä Suomen Luonnonvalokuvaajien SLK ry:n sivuilla ja esittelin voittajat myös postauksessani Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa.

Petri Pietiläinen

Helsinkiläinen Petri Pietiläinen voitti Rakentaja-kuvallaan Linnut-sarjan ja koko Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely kiertää Suomea

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely on nähtävillä jo Luonnontieteellisen museon kahvilassa tiistaista 20.10. sunnuntaihin 6.12.2020. Museokahvilaan on vapaa pääsy.

Palkitut valokuvat voi nähdä myös Suomen luontokeskus Haltian Galleriassa ajalla 23.10.2020–10.1.2021. Sisäänpääsy Haltian näyttelylipun hinnalla 13/8/0 € ja Museokortilla maksutta.

Heinolan lintuhoitolassa voi nähdä näyttelyn ajalla 1.12.2020–3.1.2021. Se on tulossa myös Turkuun Kauppakeskus Hansan näyttelytilaan loka-marraskuun vaihteessa.

Kuvia myös kirjassa, kalenterissa ja lehdessä

Upeita luontokuvia voi ihailla myös Vuoden Luontokuva 2020 -kirjassa ja kalenterissa 2021. Tuotteita voi tilata Luontokuvan kaupasta.

Myös uusimmassa Luontokuva-lehdessä (5/2020) pääsemme ihailemaan Vuoden Luontokuva -kilpailun voittajakuvia sekä tutustumaan tarkemmin kuvaajiin näiden palkittujen otosten takana. Upea 84-sivuinen luku- ja katselupaketti, suosittelen.

Seuraava osallistumismahdollisuus tammikuussa

Seuraava mahdollisuus voittaa Vuoden Luontokuva -kilpailu aukeaa tammikuussa 2021; kuvien latausaika on 15.1.–3.2.2021. Vinkki: lataa kuvasi ajoissa, ei viimeisenä iltana ja viimeisena tuntina. Kilpailusäännöt ja ohjeet Vuoden Luontokuva -sivuilta. Tulokset julkistetaan lokakuussa 2021. Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.

Normaali
Kilpailu, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun tulokset julkistettiin lauantaina 17.10. Turussa Logomossa. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Linnut -sarjan voittajakuva Rakentaja.  Kameran takana oli Petri Pietiläinen.

Tänä vuonna 40. kerran järjestetyn Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.

Haarapääsky rakennuspuuhissa

B. LINNUT-sarjan voittaja. Rakentaja. Petri Pietiläinen.

Kilpailun tuomaristo luonnehtii voittokuvaa taidokkaasti tallennetuksi hetkeksi haarapääskyn rakennusurakasta ja pesätarvikkeiden noudosta.
– Yleensä tämän linnun näkee vain lennossa, mutta tässä kuvaaja on onnistunut pääsemään samalle tasolle kohteen kanssa, tuomaristo kehuu.

Voittoisan lintukuvan sommittelu ja pystyrajaus ovat myös tuomariston mieleen.
– Harvoin nähty sommittelu tuo hyvin esiin haarapääskyn muodot ja erikoisen asennon. Pyrstösulka johdattaa katseen hienosti pääskyn nokkaan. Kuvan kruunaa silmän valopiste, jatkaa tuomaristo kuvan suitsutusta.

Kuva on otettu Pikku Kallahden pohjukassa Helsingin Vuosaaressa.
– Märälle ja saviselle rantaviivalle oli liimautunut tuulen tuomia korsien paloja. Kymmenkunta haarapääskyä oli löytänyt paikan, ja ne keräsivät ahkerasti savea ja erilaista muuta materiaalia pesänrakennukseen. Kuvasin lintujen toimintaa kahtena aamuna, osan aikaa aivan maanpinnan tasolta, jolloin sain rauhallisen taustan ja pääsin kohteen tasolle. Parhaat tilanteet osuivat ensimmäiseen aamuun ja tuloksena syntyi kuva nimeltään Rakentaja, kertoo Petri Pietiläinen.

Vuoden Luontokuva -kilpailussa on kaikkiaan yhdeksän sarjaa. Yksi sarjavoittajista valitaan Vuoden Luontokuvaksi.

Sarjojen voittajat:

Linnut
Petri Pietiläinen, Helsinki

Kasvit ja sienet
Hannu Ahonen, Tikkakoski

Jäätä, lumpeenlehti

A. KASVIT JA SIENET -sarjan voittaja. Ulpukan juuristo. Hannu Ahonen.

Maisemat
Jarmo Manninen, Kuusamo

Maisema

C.MAISEMAT-sarjan voittaja. Elokuun aamu. Jarmo Manninen.

Nisäkkäät
Esa Mälkönen, Espoo

Tunturia, sopuli

D. NISÄKKÄÄT-sarjan voittaja. Tunturisopulin kotimaisema. Esa Mälkönen.

Muut eläimet
Sirke Vaarma, Mäntsälä

Sammakko lammessa

E. MUUT ELÄIMET -sarjan voittaja. Syön silmilläni. Sirke Vaarma.

Sommittelu ja muoto
Petri Koivisto, Orimattila

F. SOMMITTELU JA MUOTO -sarjan voittaja. On kultaa siivet sen. Petri Koivisto.

Luonto ja ihminen
Arto Leppänen, Turku

G. LUONTO JA IHMINEN -sarjan voittaja. Rukoushetki. Arto Leppänen.

Nuoret (s. 20022012)
Onni Rantanen, Nokia

H. NUORET-sarjan voittaja. Kihlajaislahja. Onni Rantanen.

Teoksia luonnosta
Markku Pihlajaniemi, Kerava

I. VAPAA JA LUOVA -sarjan voittaja. Hohto. Markku Pihlajaniemi.

Kilpailussa mukana ennätysmäärä kuvia

Vuoden Luontokuva -kilpailuun lähetettiin tänä vuonna ennätysmäärä kuvia: yli 15 000 kuvaa kaikkiaan 864 eri kuvaajalta. Kuvat kilpailivat aihealueittain kahdeksassa eri sarjassa sekä nuorten sarjassa.

Kilpailuun osallistuneista kuvista tuomaristo valitsi semifinalisteiksi yhteensä 1 235 kuvaa 453 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 241 kuvaa 155 kuvaajalta. Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, siis yhteensä 90 kuvaa.

Kilpailun tuomareina toimivat Arto Ketola Keravalta, Annika Lindblom Tammisaaresta, Esa Ringbom Akaasta ja Lars Sundström Karjaalta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässet kuvat pisteytti Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenäänestykseen osallistunut jäsenistö.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien Facebook-ryhmän jäsenet. Näin valikoitui Vuoden Luontokuvakilpailun Yleisön suosikkikuva Maaginen valo, joka sai myös kilpailun Vapaa ja luova -sarjassa toisen palkinnon. Kuvaajana oli Susanna Alava. Logomon festivaaliyleisö valitsi suosikkikuvakseen Linnut-sarjassa kilpailleen Raimo Sundelinin Haikara-kuvan.

Vuoden Luontokuva -kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa, ja kilpailussa jaettavien palkintojen ja julkaisupalkkioiden yhteisarvo on yli 35 000 euroa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma.

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Seuraavan kerran kilpailuun voi osallistua tammikuussa 2021. Lisätietoja myöhemmin Vuoden Luontokuva -sivustolla.

Normaali
Tapahtuma, Valokuva

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10. Turussa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala järjestetään lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa.

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella tapahtuman messualueella on nähtävänä muun muassa uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä -kuvanäyttelyitä.

Logomon ovet aukeavat klo 12 ja tilaisuus jatkuu klo 19 saakka.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat.

OHJELMA (muutokset mahdollisia)

  • 12.00 Näyttely ja messualue aukeavat (vapaa sisäänpääsy).
  • 12.30 Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja (30 min.).
  • 13.00 Sisältöjohtaja Jaakko Ruola: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.
  • 13.30 Tauko

GAALA (salissa, sisäänpääsy lipulla)

  • 14.00 Löytöretkeilijä ja luontokuvaaja Pata Degerman:
    Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle.
  • 14.30 Canon Ambassador Markus Varesvuo: Talven tunnelmia.
  • 15.00 Tauko (messut).
  • 15.45 Luontokuvaaja Jarmo Manninen: Vuosi etsimessä.

Pohjoista Voimaa -multivisio: leikkaus Osku Tuominen, laulu Kepa Salmirinne.

Pohjoista Voimaa -multivisio on koostettu luontokuvaaja  Jarmo Mannisen kuvista. Kepa Salmirinne tunnetaan kuusamolaisen raskaan rockin jättiläisen Zero Ninen laulajana. (Edit 22.10.)

  • 16.30 Sony Ambassador Floris Smeets, Hollanti (Esitys tulkataan suomeksi): Obsessed with the
    perfect snow storm (Täydellistä lumimyrskyä etsimässä).
  • 17.15 Tauko (messut).
  • 18.00  Vuoden Luontokuva 2020 voittajan julkistus, palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus.

Liput: Lippu.fi alkaen 17,50 €. Messualueelle on vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestäjä on Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. SLV ry noudattaa tarkasti tapahtumien järjestämistä koskevia hallituksen ohjeita.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun päivänä 20.9.

S/S Bore toimii nykyisin muun muassa hostellina.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina järjestettävä Turun päivä tarjoaa runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia. Turun omaa päivää vietetään jälleen sunnuntaina 20.9.

Turun päivällä on jo pitkä historia: sitä on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla. Perinnettä on myös ilotulitus Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Turun nimikkopäivän ohjelmassa on mukana musiikkia, tanssia, urheilua sekä virtuaalisia sisältöjä. Päivän aikana moniin museoihin on vapaa pääsy, ja useat tahot järjestävät avoimia ovia ja ohjelmaa. Päivällä on muun muassa markkinahumua kävelykadulla ja kaupungintalon avoimet ovet.

Tapahtumien takana ovat Turun kaupungin lisäksi paikalliset yhdistykset, yritykset ja seurat.

Poimin Turun päivän runsaasta tarjonnasta kymmenen kivaa tärppiä.

Turun päivänä eri kohteiden välillä voi liikkua Fölillä, Fölin vesibussilla, Funikulaarilla, kaupunkilautta Förillä, Pikkuförillä ja kaupunkipyörillä, Fölläreillä.

Höyryjuna Ukko-Pekka Turun seudulla

Klo 9.00–14.30

Suomen suurin höyryveturi Ukko-Pekka vanhoine vaunuineen kuljettaa matkustajia Turun seudulla viikonloppuna 19.–20.9.2020. Lippuhinnat (saa junasta käteisellä): 10–35 €, lapset 4–16 vuotta -50 %, alle 4-vuotiaat maksutta.

Osoite: Turun päärautatieasema, Ratapihankatu 37.

Avoimet ovet Biologisessa museossa

Klo 9.00–17.00

Turun päivänä vapaa pääsy Biologiseen museoon, jossa nähtävillä 13 luontomaisemaa eläimineen sekä Heikki Willamon Myyttinen matka -valokuvanäyttely.

Osoite: Neitsytpolku 1.

Pyhän Hengen kappelin avoimet ovet

Klo 10.00–14.00

Turun kaupunki kutsuu turkulaiset tutustumaan Pyhän Hengen kappeliin, joka on katoliseksi kappeliksi vihitty ekumeeninen pyhäkkö. Matkailuopas paikalla kertomassa tilan historiasta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Osoite: Casagrandentalon kellari, Linnankatu 3.

Lootuksen sydän, buddhalaisen luostarin avoimet ovet

Klo 10.00–15.00

Lien Tam – Lootuksen sydän -luostari kutsuu kaupunkilaisia vierailemaan ja kokemaan ainutlaatuisia kulttuurielämyksiä historiallisessa ja kauniissa miljöössä. Ohjelma on maksutonta.

10.00 Luostarin ovet avautuvat vierailijoille.

11.00–12.00 Viikoittainen rauhanretriitti, jonka päätteeksi mestari Thich Hanh Bao, luostarin johtava munkki vastaa vieraiden kysymyksiin.

12.00–13.00 Vieraanvarainen vietnamilainen kasvislounas, sisältäen nuudelipaistosta, salaattia, kahvia ja vietnamilaisia leivoksia.

13.00–15.00 Vapaata ohjelmaa.

Osoite: Moisiontie 225.

100-vuotias Turun yliopisto juhlii Turun päivää: Yliopistonmäen arkkitehtuuri- ja taidekierrokset

Klo 12.00–15.00

Opastetun kierroksen aiheena on Yliopistonmäen arkkitehtuuri ja taide. 1950-luvulla suunnitellun Yliopistonmäen kierroksella kuullaan arkkitehti Aarne Ervin ajatuksista, suunnitelmista ja Yliopistonmäen taiteesta. Kullekin kierrokselle pääsee mukaan 22 ennakkoon ilmoittautunutta.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.utu.fi/fi/100/Turun-paiva.

Yliopistonmäen ruskaa lokakuussa.

Turun päivänä avoimet ovet Kaupungintalolla

Klo 12.00–15.00

Kävijät pääsevät tutustumaan valtuustosaliin ja talon näyttävään sisääntuloaulaan. Päivän ohjelmaan kuuluu myös Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden luento. Sitä voi seurata myös verkossa: http://vod.kepit.tv/turkuyliopisto.html

13.00 Poliittisen historian professori Vesa Vares: Mehän emme Varsinais-Suomessa huuda, mutta voisimme sivistyneesti korottaa ääntämme. Turun kehityspiirteitä yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin ja kansainvälisyyden aloilla 1970-luvulta nykypäivään.

13.15 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen: Täältä Turun tulevaisuuteen.

Osoite: Aurakatu 2.

Turun päivänä pääsee tutustumaan valtuustosaliin. Kaupunginjohtaja Minna Arve lienee kuitenkin viettämässä Turun pävää muualla. Kuva: Mikko Kaaresmaa/Turun kaupunki.

Turun päivä Kakolanmäellä

Klo 12.00–18.00

Kakolanmäellä järjestetään mm. tutustumiskierroksia Hotel Kakolan tiloihin ja päästään tutustumaan Kakolanmäen monipuoliseen tarjontaan.

Päivän aikataulut ja aukioloajat

10–17 Leipomo bageri Å

10–18 Kakolan Myymälä

10–18 Kakola Brewing Company

12–18 Hotel Kakolan tutustumiskierrokset

12–18 Ravintola Kakolanruusu.
Huom. Viimeiset varaukset vastaanotetaan klo 16. Tarjolla Sunday Feast ja yksittäisiä annoksia.

Osoite: Kakolanmäki, Graniitinlinnankatu 2.

Funikulaari – Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi – tarjoaa esteettömän kulun Kakolanmäelle. Se kulkee Linnankadun ja Graniittilinnankadun väliä osoitteessa Linnankatu 55b. Radan pituus on 130 metriä ja korkeuseroa ala- ja yläaseman välillä on 30 metriä. Matka-aika yhteen suuntaan on noin yksi minuutti. Kuva: Turun kaupunki.

Turku-kimpun julkistustapahtuma

Klo 13.00–13.30

Turkuseura julkistaa Turun päivänä maailmanhistorian ensimmäisen Turku-kimpun. Kukkakimppu on saanut innoituksensa Turun väreistä, fiiliksistä sekä saariston luonnosta. Turun oma kukkakimppu julkistetaan Vanhalla Suurtorilla, Turkuseuran ikkunoiden alla.

Osoite: Vanha Suurtori 3.

Romanttinen iltapäivä Laulun ystävien seurassa

Klo 13.30–14.30

Laulun Ystävien kvartetti Vega Ensemble esiintyy Turun päivänä Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäpihalla. Iltapäivän ohjelmistossa serenadeja ja romanttisia melodioita, jotka sopivat alkusyksyn tunnelmiin. Mikäli sää on huono, siirtyy esiintyminen sisätiloihin.

Osoite: Itäinen Rantakatu 4–6.

Turun päivän ilotulitus – kulissien takaa

18.00–18.30

Turun päivä huipentuu perinteiseen ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä klo 21. Tänä vuonna kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan ilotulituksen järjestelyihin ja ampuma-alueeseen Samppalinnanpuiston hiekkakentällä.

Osoite: Samppalinnanmäki, Luostarivuoren kenttä.

Ilotulitukset valaisevat Turun iltataivaan klo 21 alkaen. Kuva: Olli Sulin/Turun kaupunki.

Poikkeustilanteen järjestelyt

Poikkeusaikana noudatetaan tietysti asianmukaisia järjestelyjä. Tarjolla on myös muutamia virtuaalitapahtumia kotisohvilta käsin nautittavaksi. Tapahtumakävijöitä pyydetään saapumaan tapahtumiin vain täysin terveinä ja oireettomina.

Kaikki Turun päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä”. Verkosta löytyy myös Turun päivän käsiohjelma (pdf).

Normaali
H niin kuin hotelli, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma, Valokuvaus

Minun Hankoni on syksyinen

Meri, pilviä, Hanko

Syyskuisena perjantai-iltana meri oli tumma ja taivas harmaassa pilvessä.

Minulle on muodostunut erityinen suhde Suomen eteläisimpään kaupunkiin, Hankoon. Se on Hanko Fotofestivalin kotipaikka, merta, tuulta, pitsihuviloita, Itäsataman ravintoloita ja persoonallisia hotelleja.

Hanko on suosittu matkailukohde kesäisin, mutta minä olen käynyt siellä useimmiten syksyisin, syyskuussa ja joulukuussa. Jostain syystä en ole aikaisemmin kirjoittanut tänne blogiin Hangosta, joten päätin tuoreimman vierailuni myötä korjata tilanteen.

Ensimmäisen kerran kävin Hangossa joskus 1970-luvulla perheen kanssa. Taisimme yöpyä leirintäalueella teltassa ja vieläpä Regatan aikaan heinäkuussa. Vanhemmat eivät kuulemma paljoa nukkuneet nuorison metelöinnin vuoksi.

Itsenäisyyspäivän aikoihin vuonna 2006 tein Hankoon pidennetyn viikonloppumatkan. Majapaikaksi olin valinnut Hotel Regatan. Sain sieltä varaamani huoneen, mutta käväisin ovella ja totesin tilan ankeaksi, palasin respaan ja peruutin majoituksen. Matkailuneuvonnan kautta sain yöpaikan Villa Maijasta, jossa tosin joutui vaihtamaan huonetta kesken viikonlopun.

Villa Maija on yksi Appelgrenintien pitsihuviloista.

Valokuvaus houkutteli Hankoon

Sittemmin Hotel Regatta on saneerattu ja olen sielläkin yöpynyt pari kertaa. Viereen rakennettu kylpylä on uudistanut hotellin nimen, se on nykyisin Regatta Spa Hotel.

Vakituiseksi Hangon kävijäksi tulin vuonna 2013, jolloin järjestettiin ensimmäistä kertaa Hanko Fotofestival. Olin suunnitellut omaa Hanko-viikonloppua elo-syyskuun vaihteeseen, mutta huomasin, että kaupungissa olisi tarjolla valokuvatapahtuma viikkoa aikomaani viikonloppua myöhemmin. No, muutin matkani ajankohtaa. Tuolloin Hanko Fotofestival kesti koko viikonlopun ja tapahtumapaikkana oli hienoon kuntoon remontoitu Hotel Regatta.

Alkuvuosien jälkeen tapahtuma muuttui yksipäiväiseksi; se järjestetään lauantaina. Uutena paikkana on kaupungintalon juhlasali. Perjantaina on usein jo etkot ja tapaaminen kuvaesityksineen.

Olen siis joka vuoden syyskuussa matkustanut Hankoon osallistuakseni valokuvafestareille. Jotain oppineena olen yleensä varannut majapaikan jo seuraavaksi vuodeksi. Hotel Regatan jälkeen yöpymispaikkojani ovat olleet muun muassa Bed and Breakfast Villa Garbo Hanko ja nyt useampana vuonna Hotel Bulevard.

Pari yötä putkassa Hotel Bulevardissa

Tein jo viime vuonna majoitusvarauksen ajaksi 4.–6.9.2020. Kun Fotofestival peruttiin, lähdin kuitenkin Hankoon viikonloppumatkalle. Onhan se mukavaa saada pientä vaihtelua kotiympyröihin, joissa olen oleskellut erittäin tiivisti maaliskuusta lähtien. Poikkeuksena oli vain heinäkuinen viikko Houtskärissä.

Saavuin Hankoon perjantaina illansuussa. Majoituin yhteen Hotel Bulevardin putkista – kyseessä on entinen poliisilaitos, joka on muutettu hotelliksi. Se on aloittanut toimintansa vuonna 2010. Alakerrassa on kuusi putkasta muunnettua huonetta, kolme yhden hengen ja kolme kahden hengen huonetta.

Punaiset ovet vievät putkasta majoitustiloiksi muutettuihin hotellihuoneisiin. Vasemmalla näkyy alkuperäinen, vankkarakenteinen putkan ovi.

Suomalaisten muotoilijoiden mukaan nimettyjä huoneita

Muut huoneet on nimetty suomalaisten muotoilijoiden mukaan ja sisustettu samaan henkeen. Nämä ns. designhuoneet on tehty poliisitalon vanhoihin toimisto- ja työhuonetiloihin. Jokainen huone on sisustettu yksilöllisesti.

Inspiraation hotellin ja huoneiden 1960-luvun tyyliseen sisustukseen ovat antaneet nimekkäät suomalaiset muotoilijat, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Ilmari Tapiovaara, Nanny Still, Gunnel Nyman, Birger Kaipiainen, Erik Bruun ja Maija Isola.

Hotel Bulevardin aamiaiselta löytyy kaikki tarpeellinen, ei mitään ylenpalttisesti, mutta tarjolla on puuroa, munakokkelia, nakki- ja lihapullasekoitusta, keitettyjä kananmunia, leipää ja leikkeleitä, turkkilaista jugurttia, marjoja ja hedelmiä sekä mehuja, kahvia ja teetä.

Hotellin 25-paikkainen aulabaari, Bar Komisar, toimii aamuisin aamiaissalina, mutta se muuntautuu viikonloppuilloiksi rauhalliseksi oleskelubaariksi A-oikeuksineen. Se on avoinna kesäisin joka päivä ja talvisin viikonloppuisin. Kesällä käytössä on myös sisäpihan terassi.

Yläkerran aulaa voi varata kokouskäyttöön. Hotellissa on myös sauna.

Hotellin palvelu on ystävällistä ja siellä on kodikas tunnelma – vaikka nukkuisikin entisessä putkassa.

Hotelli Bulevardin aamiaishuoneen/aulabaarin valaisimet ovat teeman mukaiset.

Liitutaulu, vieraskirja

Seppo on kirjoittanut hotellin vieraskirjaan: ”Kiitos hyvästä hoidosta. Kiitos myös, ettei pamputettu.”

Lisää Hanko-postauksia

Kirjoitin ensin Hanko-postaukseni viikonloppuvierailustani kronologiseen järjestykseen, mutta tekstiä tulikin yllättävän paljon. Pilkoin jutun useampaan osaan. Seuraavissa postauksissa kerron muun muassa Hangon kahviloista, pitsihuviloista, taidenäyttelyistä ja syyskuisesta iltaelämästä.

Syyskuinen ranta ei houkuttele enää uimareita. mutta merta on aina yhtä sykähdyttävää katsella.

Normaali
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Messut, Museo, Sairaala, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri, Valokuva, Valokuvaus

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

  • Pe 2.10.     19.00          Bromarf
  • La 3.10.     18.00          Tammisaari
  • La 10.10.   18.00          Hanko
  • To 15.10.   19.00          Karjaa
  • Pe 16.10.   19.00          Kemiö
  • To 22.10.   19.00          Maarianhamina
  • Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:

10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Normaali
Museo, Pukeutuminen ja muoti, Tapahtuma, Teemapäivä

Kansallispukujen tuuletusta Luostarinmäellä

Kansallispukuisia ihmisiä Luostarinmäellä

Luostarinmäki tarjosi oivallisen ympäristön kansallispukujen tuuletukselle.

Keskiviikkona 5.8.2020 Luostarinmäellä nähtiin paljon kansallispukuisia kävijöitä. Kyseessä oli asun syntymäpäivään liittynyt Kansallispukujen tuuletus -tapahtuma.

Tapahtumaan sai osallistua pukeutumalla kansallispukujen osiin tai muunnelmiin tai tuunauksiin. Luostarinmäki tarjosi vapaan sisäänpääsyn koko päivän ajan kaikille kansallispuvussa saapuneille. Toki tapahtumaan saattoi osallistua tavallisissakin vaatteissa kuten minäkin tein.

Vinkkinä oli annettu ottaa mukaan piknik-kori vaikkapa pullakahveineen. Ohjelmassa oli mukavaa yhdessäoloa, värikkäitä pukuja ja hyvää seuraa.

Kutsua oli noudattanut muutama kymmen osallistujaa, joista monet tuntuivat olevan jonkun kuoron tai kansantanssiryhmän jäseniä. Paikalla oli muutamia lapsia ja miehiä, muutoin joukko oli naisvaltaista.

Paikka oli tapahtumaan mitä mainioin. Aikaisemmin pukuja on tuuletettu muun muassa Tuomiokirkkopuistossa.

Kansallispukuinen nainen

Edina Ahlgrénin yllä on Puulaveden kansallispuku.

Mira Niittymäen päällä on vanha Viipurin puku (vas.), Anne Elosella Tuuterin puku ja Taina Snellillä Kaukolan puku.

Kaksi naista kansallispuvuissaan

Raila Huitilla (vas.) on yllään Peräpohjolan puku. Marja Nummelan asuna on Kaukolan puku.

Emmi Paavilaisen puku on peräisin 1900-luvun alusta ja se on Vanha Karjalan puku.

Kansallispukujen tuuletuspiknikit eri paikkakunnilla ovat osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa, jota koordinoi Suomessa Kotiseutuliitto.

Tuuletuspäivää ovat järjestämässä Suomen kansallispukujen ystävät ry., ja mukana olivat myös Kalevalaisten Naisten Liitto, Karjalan liitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito, Raita ry., Suomen kotiseutuliitto, Suomen nuorisoseurat, Seurasaarisäätiö, Suomalaisen kansantanssiystävät ja Föreningen Brage sekä Kansallispukujen tuuletuspiknikien ”äiti” Soja Murto.

Tuuletuspäivät vaihtelevat eri puolilla Suomea. Useimmat tapahtumat järjestettiin merkkipäivänä 5.8., mutta Helsingissä tuuletettiin vielä tänään sunnuntaina 9.8.

Kulttuuriympäristömme-sivulta löytyy selitys myös kansallispuvun syntymäpäivälle:
Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa 5.8.1885. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti neito Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tämä oli kansallispukujen ensimmäinen suuri julkinen esiintyminen ja sitä voidaan pitää kansallispuvun syntymäpäivänä.”

Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma. Sitä käytetään myös esimerkiksi kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmien esiintymisasuna. Puku valmistetaan kansanomaisin työtavoin eli käsin ompelemalla. Kansallispuku on kokonaisuus, johon kuuluvat puvun osien lisäksi päähin, kengät ja korut.

Suomen kansallispukukeskus esittelee, suunnittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista sekä neuvoo niiden käytössä. Keskus toimii Jyväskylässä Suomen käsityön museon yhteydessä.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Pukeutuminen ja muoti, Tapahtuma, Teemapäivä

Käsityöläispäiviä ja kansanmusiikkia Luostarinmäellä

Turun palosta vuonna 1827 säästynyt Luostarinmäki on nykyisin vireä museokortteli. 80-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetään elokuussa yleisöopastuksia, perinteisiä Käsityötaidon päiviä ja syyskuussa soi Luostarinmäki Folk.

Turku paloi poroksi vuonna 1827. Kaupungin lähes täydellisesti 4.–5. syyskuuta 1827 tuhonnut suurpalo sai alkunsa kauppias Carl Gustav Hellmanin talosta Aninkaistenmäeltä, nykyisen Puutorin laidalta, osoitteessa Maariankatu 2. Tois puol jokke sijaitseva paikka on merkitty muistolaatalla.

Turun palossa tuhoutui noin 2 500 kotia ja kodittomaksi jäi lähes 11 000 turkulaista. Palossa kuoli muutamia kymmeniä kaupunkilaisia. Myös Turun Akatemia paloi mukanaan huikea määrä vanhoja kirjallisia lähteitä.

Laitakaupungin Luostarinmäki säästyi palolta

Aika on pysähtynyt Luostarinmäellä jonnekin kahden sadan vuoden päähän. Alue on kuitenkin vireä museokortteli.

Ainoana yhtenäisenä puutaloalueena säilyi silloisen kaupungin laidalla ja täl puol jokke sijainnut Luostarinmäki, joka oli vähävaraisten asuinaluetta.

Vahingosta viisastuneena Turkuun laadittiin paloturvallisuutta korostava asemakaava vuonna 1828 tekijänään Carl Ludvig Engel. Koko tiheään rakennettu Luostarinmäki määrättiin jo purettavaksi. Asukkaat muuttivat pois alueelta ja kaupunki lunasti rakennuksia.

Vähitellen alueesta muodostui käsityöläismuseo, jollaisena se on toiminut jo 80 vuoden ajan. Museon avajaisia vietettiin 29.6.1940, muutamia kuukausia talvisodan päättymisen jälkeen. Museokortteli löytyy osoitteesta Vartiovuorenkatu 2, Turku.

Museo on auki kesäkaudella 31.8.2020 saakka maanantaista sunnuntaihin klo 10.00–18.00 ja syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 09.00–17.00. Museo on auki lisäksi muutamien juhlapyhien aikaan.

Luostarinmäellä on tarjolla yleisöopastuksia 1.8.–30.8. päivittäin suomeksi klo 10.30 ja 15.30, ruotsiksi lauantaisin klo 12 ja englanniksi päivittäin klo 14.30.

Käsityöläisten kortteli

Luostarinmäellä ovat asustelleet muun muassa suutari, parturi-peruukintekijä, savenvalaja, ylioppilas, tallirenki, viulunrakentaja, karstaaja, kaiteentekijä, leskimies, kupariseppä, kultaaja, lasimestari, läkkiseppä, kersantin leski, laudankantaja, ompelija, merimies, kutoja, puuseppä, työläisnainen, muurari, kultaseppä, korintekijä, maalari, kirjansitoja, kirvesmies, nuohooja, satulaseppä, turkkuri, nahkuri, kelloseppä sekä hansikkaan- ja kammantekijä.

Moninaiset ovat olleet ammatit aikana, jolloin tavaroita ei ostettu valmiina kaupoista, vaan tehtiin itse.

Käsityöläismuseossa on nähtävillä ammattilaisten verstaita ja heidän asuinhuoneitaan. Käsityöläisyys onkin ollut kantavia teemoja Luostarinmäellä kautta museon historian ja siellä on vietetty Käsityötaidon päiviä vuodesta 1943 alkaen.

Käsityötaidon päivät 20.–23.8.

Suutari Luostarinmäellä Käsityötaidon päivillä.

Käsityötaidon päivillä pääsee näkemään, kuinka ennen valmistettiin tarpeelliset tavarat, kuten kengät. Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.

Perinteiset käsityöammatit heräävät eloon Käsityötaidon päivillä museon verstaissa torstaista sunnuntaihin 20.–23.8. klo 10–18.

Historiantutkija Anna Niirasen luennolla lauantaina 22.8. klo 13 tarkastellaan, millaisia muutoksia suomalaisessa arki- ja juhlapukeutumisessa tapahtui 1800-luvun aikana. Luennon otsikkona on Säädyllisiä ja säädyttömiä: näkökulmia 1800-luvun suomalaiseen pukeutumiseen.

Luostarinmäen puvut pääsevät estradille muotinäytöksessä samaisena lauantaina klo 15: Muotia vuosisatojen takaa – Luostarinmäen puvut esittäytyvät.

Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020

Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020 on täynnä kaiken kansan musiikkia ja ilonpitoa. Ohjelmassa on niin perinteisempää kuin uudempaakin kansanmusiikkia. Esiintyjinä klo ovat Turku Folks! -orkesteri, Ånsemble, Säkene ja Port Arthur Bluegrass Band.

Päivän aikana voi tutustua myös soitinrakentamisen maailmaan.

Valam & Varsinaiset. Kuva: Alina Ainola.

Iltatapahtumassa voi nauttia uudemmasta kansamusiikista uniikissa museokorttelimiljöössä ja mahdollisesti myös juoda tuopillisen juhlasahtia. Tapahtumassa esiintyvät klo 19.30 Valma & Varsinaiset -trio ja noin klo 20.30 nykykansanmusiikin kärkinimeksi ja sielun veljeksi tituleerattu Antti Paalanen.

Paalasen tyyliä kuvaillaan tapahtumasivulla näin: ”Paalasen hurjan musiikin välineinä ovat suomalaisesta kansanmusiikista tutut vähäriviset hanurit. Perinteestä innoituksensa saanut Paalanen on kuitenkin luonut täysin oman musiikkimaailmansa, jossa traditioon sekoittuu transsinomainen minimalismi, elektronisen tanssimusiikin hypnoottinen poljento, siperialaisen kurkkulaulutyylin tuomat jylhät äänimaisemat sekä modernin äänitekniikan hallittu ja oivaltava käyttö.”

Antti Paalanen vauhdissa. Kuva: Sasha Perova.

Museokauppoja ja kahvila

Luostarinmäellä on myös kaksi museokauppaa ja posti. Museokauppa Hantvärkissä myydään käsityötuotteita, joista osa on valmistettu museoverstaissa. Sieltä löytyy yksilöllisiä lahjoja ja tuliaisia aikuisille ja lapsille. Kauppaan voi poiketa myös käymättä museossa.

Höökarinpuoti on 1800-luvun lopun tyyliin sisustettu sekatavarakauppa. Siellä saa suun makeaksi ja myynnissä olevat irtokaramellit on pakattu vanhanaikaisiin paperitruutteihin. Postikonttorissa on myytävänä muun muassa museon kirjapainossa tehtyjä postikortteja. Lähtevä postiin saa museon oman erikoisleiman.

Museokorttelin kupeessa on Kahvila Kisälli. Se sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa. Kahvilaan voi mennä virkistäytymään museokäynnin lomassa. Kahvila on myös suosittu juhlien ja kokousten pitopaikka. Se on avoinna 31.8. asti klo 10–17.45 ja 1.9. alkaen klo 9–17.

Mennään museoon

Poikkeuksellinen kevät ja kesä ovat lisänneet rajoitusten jälkeen kotimaista matkailua ja Museokortti on lisännyt kävijöitä. Pikainen käyntini Luostarinmäellä katsomassa kansallispukujen tuuletusta palautti tämänkin hienon paikan mieleeni.

Oman kaupungin museot ja nähtävyydet saattavat unohtua; niin minultakin. Nyt aioin käydä uudemman kerran ja paremmalla aikaa Luostarinmäellä ehkä juuri Käsityötaidon päivien aikaan ja Folk-tapahtumakin kuulosti hauskalta.

Kansallispuvut pääsivät näytille teemapäivänä 5.8., jota pidetään pukujen syntymäpäivänä.

Normaali
Kaupunki, Konsertti, Tapahtuma, Teemapäivä

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa ja lähiympäristössä elokuussa

Aurajoki, kirjastosilta

Vilkas elokuu luvassa Auran rannoille ja myös naapurikaupungit Raisio ja Naantali ovat vauhdissa mukana. Nyt on meininkiä musiikin, kirjallisuuden ja muiden taiteiden sekä oluen ystäville.

Koronakurimus kutisti tapahtumat verkkoon, mutta nyt päästään jälleen paikan päälle festareille ja konsertteihin. Turussa lähikaupunkeineen on elokuussa runsasta tarjontaa: musiikkia, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria. Mukaan mahtuu myös peräti kaksi oluttapahtumaa.

Country Club Festival 31.7.–1.8.

Country Club Turku järjestää seitsemättä kertaa juurimusiikkitapahtuman Country Club Festival Ravintola Rantakertun terassilla osoitteessa Läntinen Rantakatu 55. Tapahtuma on maksuton.

Perjantain esiintyjälista:
17.00 Henkka ja erityinen tuki
18.00 Hurjan pojan koti
19.00 MirJam
20.00 Joose Keskitalo
21.00 Severi Peura & Selvänäkijät

Lauantaina esiintyvät:
15.00 Katriinamies
16.00 Grasshammer Deluxe
17.00 Freukkaritribuuttitrio Kaunisto–Metsberg–Pajukallio
18.00 PK Keranen
19.00 Black Magic Six
20.00 Slomen Trickery
21.00 Marjo Leinonen & Leino-Zet

Ai, mitä se juurimusiikki on? Auliisti tietoja jakavan Wikipedian mukaan ”juurimusiikiksi (engl. roots music) kutsutaan varsinkin sellaisia pohjoisamerikkalaisen kansanmusiikin ja varhaisen populaarimusiikin tyylejä, jotka ovat vaikuttaneet rockmusiikin syntyyn ja kehitykseen. Tällaisia ovat varsinkin blues, kantri, bluegrass ja folkmusiikki eri muodoissaan.”

Sunfest 31.7.–1.8. Naantalissa

Naantali, vierasvenesatama, kirkko

Naantalin ranta on viehättävää aluetta veneineen ja ravintoloineen. Taustalla näkyy Naantalin kirkko. SunFestin tapahtumapaikkana on kirkkopuisto.

Naantali SunFest järjestetään perjantaina ja lauantaina 31.7.–1.8.2020 Tapahtuma on jatkoa viime kesänä Kuparivuoren kentällä ensimmäistä kertaa järjestetylle Naantali SunFestille, mutta nyt se on laajentunut pidettäväksi kahtena päivänä. Uutena paikkana on Naantalin kirkkopuisto. Tapahtuman järjestäjänä on Sunfest Oy.

Naantali SunFestin VIP-alueena toimii Kaivohuone aivan itse tapahtuma-alueen vieressä.

Perjantain esiintyjinä ovat Paula Vesala, Antti Ketonen, JVG, lauantaina Kaija Koo, Vesterinen yhtyeineen ja Lauri Tähkä. Myynnissä on yhden päivän peruslippuja, kahden päivän lippuja sekä Priority- ja VIP-lippuja.

 Aura Fest -kaupunkifestivaali 1.–2.8.

Behm on yksi Aura Festin esiintyjistä. Hänen Hei rakas -kappaleensa soi usein radiokanavilla. Kuva: Aura Fest.

Järjestyksessään kymmenes Aura Fest juhlitaan lauantaina ja sunnuntaina 1.–2.8.2020 Turun Kupittaanpuistossa.

Luvassa on järjestäjien mukaan ”jälleen tasokas kattaus kotimaisia tähtiesiintyjiä keskellä kauneinta Turkua. Festivaalialue sijaitsee kävelymatkan päässä Turun keskustasta, palveluiden keskiössä. Keskeisellä sijainnilla Aura Fest pystyy tarjoamaan vierailijoille parhaan mahdollisen viihtyvyyden.”

Lauantaina 1.8.2020 esiintyvät Sanni, Mikael Gabriel, Evelina, Gettomasa, Abreu, Portion Boys sekä Behm. Sunnuntain 2.8.2020 esiintyjälistassa ovat JVG, Pyhimys, Cledos, Gasellit, Teflon Brothers sekä Ida Paul & Kalle Lindroth.

Kaupunkifestivaali kiinnostaa, sillä Aura Festin kahden päivän normaalit sekä kahden päivän VIP-liput on jo myyty loppuun. Jäljellä on vielä rajoitettu erä yhden päivän lippuja osoitteessa lippu.fi/aurafest

Tuuleta kansallispukuasi 5.8.

Kansallispuvun syntymäpäivä on 5.8.2020 ja sitä juhlistetaan kansallispukujen tuuletuspiknikeillä eri puolilla maata.

Turussa kokoonnutaan tuulettumaan Tuomiokirkkopuistoon keskiviikkona 5.8. pukeutuneina kansallispukuihin, sen osiin tai muunnelmiin tai tuunauksiin. Mukaan voi tulla myös muulla kuin suomalaisella kansallispuvulla tai vaikka ilmankin pukua.

Mukaan voi ottaa piknikkorin. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, värikkäitä pukuja ja hyvää seuraa. Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriperintöpäiviä. Järjestäjänä on Kalevalaisten Naisten Liitto.

Suomi-puku

Anja-äitini Suomi Puku pääsi tuulettumaan viimeksi hänen 80-vuotispäivillään. Kyseessä on kansallispukutyyppinen juhlapuku. Olisiko nyt aika laittaa uudestaan juhla-asu päälle?

Naantalin Kirjajuhlat 7–9.8.

Naantalin Kirjajuhlat 7–9.8.2020 on kahden kirjoja ja kotiseutua rakastavan naantalilaisen paluumuuttajan toteutuva unelma: ”Valtakunnallisen tason kirjallisuustapahtuma saa päivänvalon Suomen ensimmäiseksi kirjailijaksi mainitun kirjailijan Jöns Budden kotikaupungissa.”

Järjestäjän mukaan ”Naantalin Kirjajuhlat on koko viikonlopun kestävä elämyksellinen tapahtuma. Kirjoihin päästään tutustumaan seuraamalla ja osallistumalla kirjailijahaastatteluihin, kuuntelemalla ääneenluentaa, osallistumalla teatteritapahtumiin sekä musiikkipitoisiin illanviettoihin.”

Perjantaina pidetään avajaiset kello 12.00–13.30 Ravintola Merisalissa, jossa Jöns Budde alias näyttelijä Teemu Aromaa julistaa kirjarauhan, kaupunginjohtaja Jouni Mutanen avaa Naantalin Kirjajuhlat ja lisäksi esiintyvät runoilijat Heli Laaksonen ja Kyösti Mäkimattila, muusikot Anna ja Janus Hanski sekä kirjailija Roope Lipasti.

Loppupäivän tilaisuudet järjestetään Kultaranta Resortissa osoitteessa Särkänsalmentie 178, Naantali. Kello 14 kirjailija/toimittaja Ulla-Maija Paavilainen ja muotitaiteilija Matti Seppänen keskustelevat näistä kahdesta kirjasta: Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina ja Matti Seppänen – elämäntyönä muotitaide.

Kello 14.45 alkavassa dekkarikeskustelu esiteltävänä on kaksi kirjaa: Luopiot ja Varjojen saari. Luopiot-kirjan tekijänä Tomas Gads eli kirjoittajakaksikko sosiaalipsykologit Kaisa Nummela ja Satu Roos. Luopio jatkaa Pirulaisen aloittamaa rikosromaanisarjaa. Varjojen saari on itsenäinen jatko-osa syksyllä 2019 ilmestyneelle, hyvän suosion saaneelle Salaisuuksien gallerialle. Kirjoittajana on Patricia Bertényi, unkarilaissyntyinen turkulainen teho-osastolla työskentelevä kirjailija.

Ohjelmassa on monipuolinen kattaus kirjailijoita, muusikoita ja näyttelijäitä. Edellä mainittujen lisäksi esiintyvät muun muassa kustantaja Anna-Riika Carlsson, toimittaja ja kirjailija Markus Leikola, kirjailija ja suomentaja Jyrki Kiiskinen, muusikko ja lauluntekijä Edu Kettunen, kirjailijat Petri Tamminen ja Antti Rönkä, musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman, dekkarikirjailija Reijo Mäki, musiikkitieteilijä, toimittaja ja kirjailija Minna Lindgren, runoilija ja kirjailija Anja Erämaja ja terveydenhuollon tiedottaja ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen.

Tässä oli siis vain perjantain antia. Mukana on monta muuta kiinnostavaa persoona, tutustu heihin ja monipuoliseen ohjelmaan tapahtuman verkkosivuilla.

Ølfest– turkulaine panimofestivaali 7.–8.8.

Ølfest kerää pienpanimoita yhteen Turun Vanhalle Suurtorille perjantaina ja lauantaina 7.–8.8. 2020. Oluiden lisäksi valikoimissa on siideriä ja alkoholittomia juomia. Tapahtuman tarkoituksena on fuusioida perinteikäs saksalainen Biergarten ja moderni käsityöläisolut yhteen.

Mukana ovat panimot:

MallasSepät
UnitedGypsies Brewery
Fat Lizard Brewing Co.
Tanker Brewery
Lumi Brewing Company Finland

Ølfest on avoinna perjantaina klo 7.8. klo 15–01.30 ja lauantaina klo 8.8. klo 12–01.30. Tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua ja siellä anniskellaan Ølfestin jalallisiin tulppaanilaseihin, jotka maksavat 5 € (sisältäen 2 € pantin).

Raision Taiteiden yö 12.8.

Raisiossa nautitaan ensimmäisen kerran Taiteiden yö -tapahtumasta keskiviikkona 12.8.2020 klo 16–21. Mukana ovat kaikki paikalliset kulttuuritahot ja luvassa on paljon nähtävää, kuultavaa ja tehtävää.

Tapahtumia on Raision Kirjastotalossa, osoitteessa Eeronkuja 2 ja lisäksi kaupungintalossa, kirkossa, teatterissa ja Noppa- ja Pommari-nuorisotiloissa.

Ohjelmasta mainittakoon vaikka klo 17.30–18.15 Pia Andellin lyhytelokuva Havahtuminen. Se kertoo turkulaisesta taidemaalari Otto Mäkilästä (1904–55). Klo 18.30–19 on Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat ry:n Pyhän Martin jalanjäljillä -esitys. Ja klo 19.15–20.30 Pia Andellin elokuva Mesenaatti, joka kertoo Sara Hildénistä, taiteenkeräilijästä ja piinkovasta liikenaisesta muodin ja modernin taiteen maailmassa.

Klo 18 vuorossa ovat Jatsahtavat virret suvi-illassa -musiikkihartaus kirkossa. Mukana Juhani ”Junnu” Aaltonen (huilu), Jukka Saarinen (piano) sekä kirkkoherra Sari Lehti (puhe).

Järjestäjänä on Raision kaupungin vapaa-aikapalvelut, Kirjastoraati ja Raision seurakunta yhteistyössä paikallisten kulttuuriyhdistysten kanssa.

Turun Taiteiden yö 13.8.

Urbaanin levytorin tunnelmaa vuoden 2019 Taiteiden yössä.

Turun Taiteiden yö 2020 ehdittiin jo kertaalleen perua koronavirustilanteen vuoksi, mutta nyt se on päätetty kuitenkin järjestää torstaina 13.8. 2020. Tapahtumatietojen päivittäminen on alkanut Turun taiteiden yö -sivulle, mutta useat tapahtumat puuttuvat vielä.

Tarjolla on muun muassa Urbaani levytori Vähätorilla, joka tuo tarjolle uusia ja käytettyjä äänitteitä, bändipaitoja ja musiikkikirjallisuutta useamman levykauppiaan voimin sekä Turun Kamerat 90 vuotta -juhlanäyttely Brinkkalan Galleriassa Vanhalla Suurtorilla. Taiteiden yönä pääsee myös visiitille Viron kunniakonsulaattiin Varsinais-Suomen Viro-keskukseen Vanha Suurtorilla. Rait Priks luonnostelee paikanpäällä Turku-aiheisia hiilipiirroksia.

Pääosin ruotsinkielistä ohjelmaa on tarjolla Konstens natt på svenska -tapahtumassa Piispankadulla ravintola Hus Lindmanin korttelialueella, Sibelius-museossa ja Åbo Akademin kirjastossa toivottavasti tänäkin vuonna.

Aurajokivarressa järjestetään myös käsityöläismarkkinat neljän päivän ajan torstaista sunnuntaihin. Myyntialue sijoittuu Läntiselle Rantakadulle välille Aurakatu–Herrainpolku ja Vähätori. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia käsitöitä myyville käsityöläisille sekä lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma 13.–15.8.

Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma (SOPP) järjestetään Turussa 13.–15.8.2020 Mannerheiminpuistossa, joka sijaitsee Mikaelinkirkon edustalla. Puistoa rajaavat Koulukatu, Puutarhakatu, Puistokatu ja Rauhankatu.

Mukana on noin 25 pienpanimoa ympäri Suomen. Turkulaista oluttuotantoa edustaa Kakola Brewing Company.

Aukioloajat ovat torstaina klo 15–01, perjantaina klo 12–01 ja lauantaina klo 12–01. Sisäänkäynti suljetaan noin 75 min ennen sulkemisaikaa.

Järjestäjä suositteleee ostamaan liput etukäteen ja erityisesti pöytävarauslippuja. Hinta sisältää enintään kuuden hengen sisäänpääsyt, lasimaksut ja oman pöydän.

Puutori Blues 13.–15.8.

Perinteisesti heinäkuussa järjestetty Puutori Blues on siirtynyt elokuisiin iltoihin alkaen Taiteiden yöstä 13.8.2020, jolloin vuorossa on Puutorin Bluesin jamit klo 19–22, mukana mm. Puutori Blues Society ja The Empty Pockets (houseband). Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Puutori Bluesin järjestäjänä on Turun Rytmiklubi ry.

Perjantaina soittoa on tarjolla klo 18–22 ja esiintyjinä ovat Seglar Jerry’s Ånger, Southside Lounge ja Doctors’ Special.Liput: ovelta 20 euroa (Rytmiklubin jäsenet 15 euroa), ennakkoon 15 euroa Ticted (+kulut) ja Puutorin vessa.

Lauantai-iltana 15.8. soitto soi klo 17–22. Lavalle nousevat Kotton Viitanen duo, Pinewood Corp., Rane & Co, Helge Tallqvist Band feat. Emilie Sisco & Konstantin Kovalev. Liput: ovelta 25 euroa (Rytmiklubin jäsenet 20 euroa) ennakkoon 20 euroa Ticked (+kulut) ja Puutorin vessa.

Puutori Blues

Viime vuoden Puutori Blues -tapahtuman esiintyjiä.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen, Tapahtuma, Vinkki

Luovat ladyt Houtskärissä

Houtskärissä oli paljon viehättäviä venevajoja. Piirros: Ulla Pyysalo.

Muistojen joukkoon siirtyi Luovien ladyjen kesäinen viikko Turun saaristossa mukavien puuhien ja kivan porukan kanssa.

Melkein kaikki ladyt koolla. Kuvan otti Saaristohotellin työntekijä.

Luovat ladyt -nimellä tunnettu naisjoukko on viettänyt jo kahdeksana vuonna heinäkuista lomaviikkoa Ruissalossa, Turussa. Majoituspaikkamme Kesäkoti Toivonniemi on menossa remonttiin, emmekä päässeet sinne.

Suunnaksi Saaristokoulu

Löysimme uuden paikan Luovien ladyjen viikolle Saaristokoulusta Houtskäristä. Se tarjoaa aamiaismajoitusta koulun tilavissa asuntoloissa 1–2 hengen huoneissa tai suuremmissa perhehuoneissa. Saaristokoulu on myös kurssi- ja majoituskeskus, jossa järjestetään myös leiri- ja rippikouluja sekä erilaisia kursseja. Joku ladyistä olikin ollut Saaristokoulun järjestämällä kuvataidekurssilla, joten paikka oli hänelle tuttu.

Houtskär, suomeksi Houtskari, on entinen kunta noin 100 kilometriä Turusta. Siitä tuli kuntaliitoksen myötä osa Paraisten saaristokaupunkia. Se koostuu noin 700 yli hehtaarin kokoisesta saaresta.

Saaristokoulu sijaitsee Näsbyn niemellä (teräväkärkinen niemi ylhäällä oikealla). Kirkko on merkitty karttaan ristillä.

Luovasti ja laiskotellen lomalla

Jaanan luovuus löysi kanavansa.

Viikon tarkoituksena oli, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla. Mukaan oli otettu maalaus- ja kontaktivärjäystarvikkeita, luonnoslehtiöitä, kanavatöitä, läppäreitä, kameroita sekä muuta välineistöä luovuuden toteuttamiseen.

Ladyt eivät kuitenkaan ole millään muotoa suorituskeskeisiä – jokainen tekee sitä, mikä sattuu huvittamaan ja josta saa iloa. Paljon aikaa menee myös kuulumisten vaihtamiseen ja maailmanparantamiseen.

Valtasimme koko keltaisen talon, joka on toiminut aikoinaan tyttöjen majoitustilana. Suurimmalla osalla oli oma huone, jotkut olivat kahden hengen huoneessa. WC:t ja suihkut ovat käytävällä. Alakerrassa on iso luokkahuone, jota käytimme muun muassa maalaustilana.

Rantasauna oli käytössämme joka ilta kahden tunnin ajan. Vesi oli kylmää, mutta jotkut meistä olivat jo hyvin karaistuneita. Reippaimmat kävivät uimassa aamuisinkin.

Majoitustilamme olivat tämän talon yläkerrassa, yhteiset tilat alakerrassa. Ovet ovat avoinna Saaristokoulun vastaanottoon. Paikka oli suosittu Saariston Rengastietä kulkevien motoristien ja pyöräilijöiden keskuudessa.

Saaristokoulun naapurissa oleva Lähetyspuoti on auki vain pari tuntia viikossa. Olimme heti paikalla penkomassa ja tekemässä löytöjä.

Omaa kokkausta ja valmiita aterioita

Kukkahattutädit tarkkailemassa vilkasta vierasvenesatamaa Näsby Gästhamnia.

Käytössämme oli myös tilava keittiö. Osa meistä nautti ruokalassa valmiista aamupalasta, osa valmisti sen itse. Päivisin tehtiin lounasta, jos siltä tuntui, kuka mitenkin tai käveltiin kylille syömään.

GrillCafé Skagen vierasvenesatamassa (Näsby Gästhamn) tarjosi muun muassa paistettuja ahvenia, katkarapuvoileipiä, lehtipihvejä ja hampurilaisia. Sen terassilta oli mukava seurata saapuvia ja lähteviä venekuntia.

Torstai-iltana laittauduimme oikein kunnon kolmen ruokalajin illalliselle Hyppeis Värdshusiin.

Iltaisin luovista ladyistä tuli syöviä ladyja. Menu oli laaja grillatuista makkaroista herkkusieniin ja kasviksiin ja paahdetuista leivistä vaahtokarkkeihin. Kävi ilmi, että metiä on kahteen koulukuntaan: toisten mielestä vaahtokarkit ovat parhaimmillaan paahdettuina, toisen mielestä sellaisenaan.

Marja K. toimi monena iltana grillimestarinamme. Kuva: Ulla Leino.

Ullan nimi on Ulla

Joukossamme on peräti kaksi Ullaa, joten nimipäiväjuhlista on jo tullut perinne. Päivänsankarittaret tarjosivat mansikkakakkua ja kuohuviiniä. Me muut onnittelimme lauluin ja kortein.

Nimipäiväsankaritar Ulla L. vatkaamassa kermaa mansikkakakkuun.

Nimipäiväkakku on Ulla L:n ja Marja K:n yhteistyön tulos.

Hehän ovat kuin kaksi Ullaa! Nimipäivää juhlittiin kakulla ja kuohuviinillä.

Heidi-lady valmiina yhteiskuvaan, illalliselle tai muuhun kesäiseen rientoon. Kuva: Hannele Mikkola.

Ullanpäivänjuhlintaan yhdistimme myös taidenäyttelyn avajaiset sekä kirpputorilöytöjen esittelyn. Kummasti Lähetyspuodista tarttui jotain mukaamme: kermanekka, kristallilampetti, leipälaatikko, kirjoja, CD-levy, Meissenin posliinilautanen, uunivuokia, villamyssy, vauvan potkupuku ja ties mitä.

Hannelella oli isoin saalis: täyspuinen vanha piironki kymmenellä eurolla. Se luokiteltiin heti löydöksi.

Lähetyspuodin löytöjäni.

Lady on luova lomallakin

Luovuus on ilomme! Leenan räjähtävä nauru kaikui taideluokassa.

Mukana oli tusina naista sekä yksi yhden päivän ja yön vierailija, joka saapui paikalle kätevästi bussilla ihan Saaristokoulun pihaan. Kolme tuntia Turusta.

Samaan majoituspaikkaan osuneet motoristimiehet ihmettelivät, kuinka saamme siellä kulumaan kokonaisen viikon. No, ladythän eivät olisi nimensä veroisia, jos eivät löytäisi mielenkiintoista tekemistä tai näkemistä.

Maalasimme, teimme kanavatöitä, luimme, laitoimme ruokaa, saunoimme, uimme, joogasimme, grillasimme, geokätköilimme, matkailimme saarilla, bloggasimme, valokuvasimme, pelasimme Scrabblea ja Nähdään Täl Puol Jokke -peliä, kävimme urkukonsertissa, fine dining -ravintolassa, vierasvenesatamassa, Saaristomuseossa ja kirpputorilla.

Houtskärissa bussipysäkit ovat ihan viimeisen päälle. Björkön katoksesta löytyi pölli-istuimien lisäksi koronanalle, tähtivalot, Suomen lippu, sydäniskuri eli defibrillaattori ja jatkuvasti soiva radio. ”Kyytiä odottamassa” Ulla P., Marja T. ja Ritva L.

Päivävierailijamme Teija ihaili saaristomaisemaa Saverkeitissa. Saaressa oli hiukan peppimäistä tunnelmaa: ”Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun.”

Saverkeitin rantaan oli ankkuroitunut tämä jo paremmat päivänsä nähnyt paattikin.

Hannele katsoo kaukaisuuteen Mossalan kallioilta. Viikon aikana satoi, paistoi ja tuuli navakasti. Ladyt luovivat säällä kuin säällä. Kuva: Jaana Tolvanen.

Matkailuinfo Houtskärissä.

Matkabloggaajan on syytä ottaa kaikki info irti. Tietoa Houtskärista löytyy Paraisten kaupungin matkailuinfosta Houtskärissa Lyckebon torilta; avoinna 15.8. saakka torstaista lauantaihin kello 11-19. Kuva: Teija Holst.

Yksi ladyistä käytti osan ajastaan antamalla hoitoja hieronnasta vyöhyketerapiaan.

Mitähän jäi mainitsematta? Television katselu? Keittiön isoa tv-ruutua ei avattu kertaakaan viikon aikana.

Kasvien kontaktivärjäykseen paperille tarvitaan: iso kattila, rauta- ja alumiinilevyt, akvarellipaperia, kasveja/lehtiä, keittolevy, suojahanskat ja pyyheliina. Tämä on Eira-Erikan erikoisalaa, jota hän on opettanut muillekin.

Nainen maalaamassa lautasta posliinivärein.

No, olihan ohjelmassa myös posliininmaalausta. Tainan käsi pysyy vakaana.

– Parasta oli ladyjen yhteisöllisyys, tuki, avunanto ja yhdessä tekeminen. Päivisin liikuttiin eri porukoissa omien intressien ja mielenkiinnon mukaan, mutta iltaisin kokoonnuttiin herkuttelemaan grillillä ja myöhemmin keittiöön pelaamaan erilaisia pelejä, muun muassa uutta ja mielenkiintoista Turku-peliä, jossa paikallistietous on valttia, toteaa tämänvuotinen koollekutsujamme Eira-Erika.

Käsi pakettiin

Ladyn hymy ei hyydy, vaikka käsi on paketissa. Tästä tuli kuitenkin Eira-Erikalle monen tunnin päivystysreissu Turkuun. Kuvan otti Joku Lady.

Emme selvinneet ilman draamaa ja haaveria. Eira-Erikan jalka lipesi saunan terassilla ja sormiin sattui. Käsi paketoitiin ensin omin avuin, mutta hänen piti turvautua seuraavana päivänä paikalliseen terveydenhoitoon, josta ohjattiin päivystykseen Turkuun.

–Terveydenhoitajat olivat erittäin ystävällisiä, kuten myös henkilökunta kaupassa ja postissa, jossa oli myös apteekkikaappi. Täytyy kuitenkin sanoa, että oli kovin pitkä matka sairaalaan, Tyksiin. Sairaalareissu kesti yhdeksän tuntia. Saaressa ei saisi sairastua vakavasti, kertoo Eira-Erika käsi vielä kipsissä.

Idean saa ottaa käyttöön

Kirjoitin tämän postauksen ainakin kahdesta syystä. Olkoon teksti ja kuvat meille mukana olleille ladyille muistoksi. Tähän voi palata joskus syksyn ja talven pimeinä iltoina ja kutsua luokseen kesän kauniita hetkiä ja tunnelmia.

Toisena syynä on tarjota lukijoille valmis ja hyväksi havaittu malli järjestää jollekin porukalle kiva lomaviikko. Tarvitaan vain joukko samanhenkisiä tai ainakin toistensa kanssa viihtyviä tyyppejä, sopiva majoituspaikka ja puuhaihminen, joka huolehtii käytännön järjestelyistä ja viestittelystä. Meillä on Facebook- ja WhatsApp-ryhmät sekä sähköposti tiedonjakokanavina.

Kysy lisätietoja, jos olet kiinnostunut järjestämään tällaisen lomaviikon.

Ensi vuonna meillä on 10-vuotisjuhlavuosi. Eläköön loma, luovuus ja ladyt!

Saariston Rengastie on turisteja tulvillaan

Saaristotiet tulivat meille tutuiksi lauttamatkoineen.

Kuinka ollakaan, heti lomaviikkomme päätyttyä saaristossa on koettu turistiryntäys. Sometimmeko niin tehokkaasti? No, kuvia ja tekstejä lähti ainakin tähän blogiin, Facebookiin ja Instagramiin. Ilta-Sanomat otsikoi: Turun saariston rengastiellä massiiviset autojonot – väkeä jopa nelinkertaisesti normaaliin verrattuna: ”Vaikeuksia päästä koko saarelle

Mikä paikkakunta haluaa Luovat ladyt ensi kesänä? Yhteystietoni löytyvät Pysy matkassa mukana -sivulta.

Normaali