Vuodenvaihteessa on tapana kerrata kokemuksia, palata menneeseen ja arvioida sitä. Olen tehnyt muutamana vuonna raportin kuluneen vuoden matkoista ja postauksista ja niin teen nytkin. Vuosi 2023 oli matkojen suhteen ehkä hiukan vilkkaampi kuin edellinen, mutta bloggaamisen suhteen taisin olla yhtä saamaton kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2023 tein kolme matkaa ulkomaille, muuten reissuni suuntautuivat kotimaahan ja oikeastaan alle 400 kilometrin säteelle kotikaupungistani Turusta. Matkasuunnitelmistani kirjoitin ihan vuoden alussa postauksessa Minne matka vuonna 2023? Kaikki suunnitelmani eivät vielä toteutuneet, mutta jotain uuttakin tuli mukaan.
Vuosina 2021‒2022 ei järjestetty ollaankaan Matkamessuja, vaan ne oli siirretty koronatilanteen vuoksi tammikuuhun 2023. Sinne piti tietysti päästä, varsinkin kun Kreikka oli messujen partnerimaa. Minulla oli tiedossa TBEX–organisaation järjestämä matkabloggaajien konferenssi toukokuun alussa Kalamatassa, Kreikassa. Tein messuista lippuarvonta- ja koostepostaukset sekä pari postausta messuilta löytämistäni kirjoista. Tammikuussa esittelin myös Etelä-Amerikkaan liittyvän matkakirjan postauksessa Salsaa ja mojitoa – matkoilla Etelä-Amerikassa.
Tammikuussa käytimme vihdoin mieheni kanssa lapsilta saamamme lahjakortin Nooa-ravintolaan (Läntinen Rantakatu 57, Turku). Se olisi pitänyt käyttää jo vuoden 2022 puolella, mutta sain soittamalla lisää armonaikaa. Valitsimme maistelumenun, josta Nooa kertoo seuraavasti: ”Yllätyksellinen menukokonaisuus, josta voit nauttia kiireettä. Pienistä alkupaloista ja neljästä annoksesta koostuva menu, jossa tarjoilemme kauden upeita raaka-aineita.” Oli mukava kokemus nauttia kiireettömästi taidolla tehdyistä ja kauniisti koristelluista pienistä ruoka-annoksista.
Helmikuussa innostuin kuvahaasteesta. Kristiina K. nimeään kantavasta blogista haastoi julkaisemaan helmikuun aikana kuvia K-kirjaimella alkavista asioista tai esineistä. Tein neljä postausta otsikolla K niin kuin kuva – helmikuun kuvahaaste (osat I-IV). Juttuihin valitut kuvat liittyivät kyllä tekemiini matkoihin ja löysin kaikki K-aiheiset kuvat omista valokuvistani.
Maaliskuun alkupuolella vietin viikonlopun Murikanrannassa Tampereen Teiskossa, jossa järjestettiin Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät. Olen osallistunut tähän tapahtumaan yli kymmenen vuoden ajan. Viikonloppu oli jälleen täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja sen aikana tuli katsottua useampi tuhat upeaa valokuvaa.
Maaliskuun lopussa esittelin yhdysvaltalaiselle Lynn Christinelle Turkua, Naantalia ja Turun saaristoa. Päivät olivat vielä talvisia, mutta vieraani halusi tulla vihdoinkin käymään kotikulmillani, kun olin häntä aikani kutsunut. Lynn oli ollut töissä Helsingissä kolmisen vuotta, mutta Turku oli jäänyt näkemättä ja hänellä oli edessään muutto Singaporeen toukokuun alussa.
Kiersimme Lynnin kanssa hiukan Turun keskustaa, kävimme kahvilla Qwenselissä, syömässä Trapissa Naantalissa ja illalla Earth Hour -konsertissa Turun tuomiokirkossa, joka pimennettiin teeman mukaisesti; yleisöä kehotettiin ottamaan taskulamput mukaan.
Toinen Lynn Christinen vierailupäivä kului piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan ja takaisin; menomatkalla laivamme oli M/S Viking Glory ja paluumatkalla M/S Viking Grace.
Toukokuussa valmistauduin lähtemään TBEX-konferenssimatkalla Kalamataan, Kreikkaan ja pohdiskelin tulevaa matkantekoa postauksessa Lentoon lähdössä. Lähdin matkaan lauantaina 6.5. ja reissu kesti melkein puolitoista viikkoa.
Ensimmäinen Kreikka-postaukseni oli nimeltään Konferenssimatkalla Kalamatassa. Kirjoitin matkastani kesän mittaan myös muita postauksia: Askeleita Ateenassa, Ateenan Akropolis ja sen museo, Epäonnea matkalla, Kuljeskelua Kalamatassa ja Kirjailijan kivilinna Kardamylissä. Kreikasta olisi ollut paljon muutakin kirjoitettavaa ja lukuisia kuvia, mutta ne ovat jääneet vielä hyödyntämättä. Ehkä palaan niihin vielä talven pitkinä iltoina.
Seuraava TBEX:n Euroopan konferenssi järjestetään toukokuun lopussa 28.‒31.5.2024 San Sebastianissa, Espanjassa. Lipun olen sinne jo ostanut. Lentomatkan kohteena voisi olla Bilbao, josta on lyhyt matka tapahtumapaikalle.
Toukokuun lopussa vietin yhden etätyöviikon Alajärvellä. Kevät oli kauneimmillaan ja pelto kukki keltaisenaan voikukkaa. Talo otettiin taas talven jälkeen käyttöön, joskin ehdimme olemaan siellä kesällä liian vähän aikaa meistä riippumattomista syistä.
Kesän alussa kirjoitin Turun ruokaviikkojen tapahtumista otsikolla Kymmenen kivaa ruokatapahtumaa Turussa kesäkuussa. Kesäkuukausina reissasin pääosin kotimaassa, muun muassa Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla sekä pressimatkalla Kotkan seudulla. Sain siellä tutustua Kotkaan kuuluvaan Haapasaareen ja Pyhtääseen kuuluvaan Kaunissaareen.
Jälkimmäisellä saarella järjestetään ensi kesänä toista kertaa pienimuotoinen akustinen festari Blueberry Day 5.‒6.7.2024. Esiintyjiä ei ole vielä julkaistu, mutta mukana lienee edelleen Tuure Kilpeläinen. Jos kiinnostaa, niin liput, lauttamatkat ja majoitus kannattaa ostaa hyvissä ajoin. Osallistujamäärä on sadoissa, ei tuhansissa.
Kävin myös vakiotapahtumassani Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa. Halusin käydä Alajärvelle mentäessä myös Ruovedellä uuden elämän saaneessa Vinhan kirjakaupassa. Tuttu kesämeno oli myös heinäkuussa Booktori eli vanhojen kirjojen myyntitapahtuma Läntisellä Rantakadulla Turussa.
Heinäkuun toisen viikon vietin Luovien ladyjen kanssa Toivonniemessä, Ruissalossa. Sieltä tein päivämatkoja geokätköilyä harrastavan Ritvan kanssa Vahdolle, Ruskolle ja Kustaviin, jossa osallistuin ensimmäistä kertaa Volter Kilpi -kirjallisuusviikkoon.
Elokuuhun kertyi kuitenkin kaksi ulkomaanmatkaa, tosin lähialueille eli Tallinnaan, Viroon ja Tukholmaan, Ruotsiin. Sisareni Jaana oli saanut veljeltään Juhalta ja minulta lahjaksi viikonloppumatkan matkabloggaajan seurassa ja hän valitsi kohteeksi Tallinnan. Matka toteutui aikataulujen sovittelemisen jälkeen lopulta samalla viikolla, jolloin oli vuorossa kirjoittajatapahtuma Writers Festival Tukholmassa, jonne olin ilmoittautunut jo keväällä.
Kun oli myös tarkoitus käydä yhdessä Alajärvellä vapaa-ajanpaikaksemme jäämässä olevassa isämme kotitalossa, niin syntyi kokeneelle matkustajallekin hiukan haastava reissurypäs: lauantaiaamuna Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan; paluu sieltä maanantai-iltana, yöpyminen Helsingissä, tiistaina junalla Tampereen kautta Seinäjoelle, josta bussilla Alajärvelle, torstaiaamuna bussilla Seinäjoelle, josta junalla Turkuun. Illalla lähtö Tukholmaan, jonne saavuin perjantaiaamuna. Writers Festival alkoi perjantaina alkuillasta. Viikonloppu Tukholmassa ja sunnuntai-illalla laivalla Turkuun, perillä maanantaiaamuna ja suoraan töihin. Melkoista menoa, mutta kaikki sujui hyvin.
Tukholmasta ja kirjoittajatapahtumasta tein postaukset Turistina Tukholmassa ja Kirjoittajat koolla Tukholmassa. Tallinnastakin olisi kirjoitettavaa ja kuvia, mutta ehkä pääsen tämänkin aiheen pariin tulevina kuukausina.
Elokuun lopussa osallistuin ties monettako kertaa Tietokirjafestarit-tapahtumaan, joka on toteutettu aikaisemmin nimellä Tietokirja.fi. Se järjestetään joka toinen vuosi Tieteiden talolla Helsingissä.
Syyskuussa oli vuorossa nyt kymmenettä kertaa järjestetty Hanko Fotofestival, josta kirjoitin postauksen Täysi kymppi – Full tia: Hanko Fotofestival. Syyskuussa kävin myös yhtenä päivänä Turun Kirjamessuilla ja lokakuussa vietin kolme päivää Helsingin Kirjamessuilla, joista voit lukea postauksestani Kolme päivää kirjakuplassa.
Vietin marraskuisen viikonlopun Tampereella ja satuin käymään myös Käsityötaidon Messuilla ensimmäistä kertaa. Olipas innostava kokemus. Olen harrastanut nuoruudessani muun muassa ompelua, joten löysin kyllä messuilta paljon mielenkiintoista. Viime aikoina on käynyt mielessä sekin, että pitäisikö aloittaa ompeluharrastus uudelleen sisareni Jaanan tavoin. Toisinaan on vaikeaa löytää sopivia vaatteita, kun sekä kankaan kuosin, värin ja materiaalin että vaatteen mallin ja hinnan pitäisi osua kohdilleen.
Olisin siis ompelun paluuharrastaja. Tämä kuuluu Sit kun eläkkeellä -suunnitelmaani. Jaana on jo valmiiksi huoltanut saumurini. Pääsen vapaaksi taiteilijaksi lokakuun alusta ja uusia lomapäiviä käyttäen jo ehkä syyskuun puolella.
Messukäyntiin jäi harmittavasti aikaa vain muutama tunti ja ehdin silmäillä vain pintapuolisesti osan messuständeistä. Monenlaista uutta ja hämmentävääkin näin ja koin. Lisämausteena oli mukavia kohtaamisia messuesittelijöiden kanssa. Voisin mennä näille messuille uudestaankin ja järjestetäänhän sellaiset Turussakin eli Kädentaitomessut 16.-17.3.2024.
Vuoteen sisältyi myös muutamia teatteri-iltoja, taidenäyttelyitä ja konsertteja. Kulttuuritalolle suuntasin kesä- ja joulukuussa, kun lavalla olivat rockin grand old ladyt Patti Smith ja Suzi Quatro. Molemmat ovat yli 70-vuotiaita, mutta erittäin still going strong. Keikoilla oli paljon kaltaisiani entisiä nuoria.
Ostin Patti Smithin keikan jälkeen hänen uusimman teoksensa Päivien kirja. Hän olisi ollut keikan jälkeisenä päivänä Oodissa signeeraamassa kirjojaan. Harkitsin sinne menemistä, mutta luovuin sitten ajatuksesta.
Olen harjoitellut muutaman kerran ns. hissipuheita, mutta en sellaista, joka olisi sopinut Patti Smithin kanssa hississä -tilanteeseen. Sellainen nimittäin osui kohdalle Scandic Simonkentän hississä. Olin lähdössä hotellista ja menossa alaspäin 6. kerroksesta, Patti Smith ylöspäin 7. kerrokseen, jonne hissi ensin meni.
Kiitin eilisestä konsertista ja kerroin ostaneeni hänen kirjansa. Hän kysyi, että oliko konsertissa mukavaa, ja minä myöntelin. Hän kertoi menevänsä tänään signeeraustilaisuuteen. Sitten hissi olikin jo seitsemännessä kerroksessa ja hän poistui. Olisin vielä jatkanut keskustelua kysymällä, voisiko hän saman tien signeerata minun kirjani, mutta emmin asiaa sekunnin liikaa; en ehtinyt. Arvaa, harmittiko?
Tämä postaus kertoo matkoistani, mutta sitä voi lukea niinkin, että se sisältää vinkkejä tapahtumista, joihin voi osallistua ja paikoista, joissa voi käydä. Ehkä saat poimittua jonkun idean ensi vuoden suunnitelmiisi?
Suosittelen myös edelleen, että käyt sellaisessa paikassa tai tapahtumassa, joka on itsellesi hiukan outo tai vieras, ehkä jopa siellä monesti mainitulla epämukavuusalueella. Tapaat ehkä ihmisiä, joilla on ihan kummallisia harrastuksia. Sellainen on omiaan rikastuttamaan elämääsi.
Iloa ja valoa vuoteen 2024!
Parasta lähteä nyt 