Matkakertomus, Matkustaminen

Missä kuljin kerran vuonna 2019?

Kuva Mohamed Hassan Pixabaystä.

Vuoden päättyessä on tapana kerrata kaikkea sitä, mitä se on tuonut tullessaan. Useimmiten minulta matkabloggaajana kysytään siitä, kuinka paljon matkustan. Usein kuulen myös sen, että olen aina menossa. Tässä siis matkaraporttini.

Voikin olla hauskaa myös omaksi ilokseen listata vuoden 2019 matkat. Tiedän kyllä jo etukäteen, että suurin osa reissuistani suuntautui kotimaahan. Tein vain yhden matkan lentäen ja toinen ulkomaanmatkani toteutui bussilla Virossa.

Osasta matkoista olen kirjoittanut postauksen, osasta en. Olen linkittänyt postauksia tähän juttuun, mutta jos en ole tehnyt tänä vuonna kirjoitusta, olen saattanut linkata vanhempaan postaukseen.

Matkamessuilta someristeilylle

Vuoden ensimmäinen reissu suuntautui torstaina 10.1. Helsinkiin Pekka Haaviston Eurooppa raiteilla -kirjan julkistamistilaisuuteen ja myöhemmin illalla erään yhdistyksen seminaariin. Illaksi kotiin ja seuraavana päivänä toisen yhdistyksen hallitukseen kokoukseen Tammelaan.

Seuraavalla viikolla olikin Matkamessujen vuoro, joten lähdin muutamaksi päiväksi Helsinkiin. Kävin myös Maata pitkin -matkamessuilla.

Keskiviikkona 23.1.2019 matkustin bussilla Raumalle palauttamaan työläppärin ja puhelimen syksyisen lyhyen pätkätyön jäljiltä. Paluumatkalla kävin kuuntelemassa Saarekkeessa Mynämäen iltakoulussa luennon mehiläisten kasvatuksesta. Sain näin tuntumaa omaan matkabloggaamista käsittelevään esitykseeni maaliskuussa.

Sunnuntaina 27.1.lähdin yhteisö- ja somemanagereille tarkoitetulle CMADFI-risteilylle oppimaan lisää someasioita. Lyhenne tulee sanoista Community Manager Appreciation Day, jota vietetään joka  vuoden neljäntenä maanantaina. Paluu oli seuraavan päivän iltana.

Risteilyn aikana opin monenlaista uutta muun muassa yhteisöllisyydestä, analytiikasta ja videoiden tekemisestä. Saimme tutustua Viking Grace -laivaan opastetusti ja illalla kuuntelimme iki-iskussa olevaa Paula Koivuniemeä.

Taidekoti, keräilijäristeily ja luento matkabloggaamisesta

Taidekoti Kirpilässä on esillä Juhani Kirpilän kokoamaa maalaus- ja veistostaidetta.

Helmikuu alkoi Helsingin matkalla, jonka aiheena oli Suomen Tiedetoimittajien liiton Valon päivän juhla. Sitä ennen meillä oli opastettu kierros Taidekoti Kirpilässä. Tiistaina 5.2. reissasin jälleen Helsinkiin UusioUra-rekrytointitilaisuuteen. Tiistaina 12.2. osallistuin Exlibris Aboensis -yhdistyksen järjestämään Keräilijäristeilyyn. Sunnuntaina ulkoilin Ruissalossa.

Maaliskuun ensimmäinen matka vei Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäiville Hotel Rantapuistoon Helsinkiin. Saman yhdistyksen toimintaan liittyi päivystäminen Kuva & Kamera -messujen ständillä Helsingin Messukeskuksessa maaliskuun puolivälissä.

Keskiviikkona 20.3. matkustin Mynämäelle pitämään luennon Saaren kartanon järjestämässä iltakoulussa aiheesta Harrastuksena matkabloggaaminen. Viikonlopun 23.–24.3. vietin eräässä koulutustilaisuudessa Helsingissä.

Pidin Mynämäen iltakoulussa luennon matkabloggaamisesta harrastuksena. Esityksen alaotsikkona oli Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää matkabloggaamisesta, mutta et ole uskaltanut kysyä. Mukana oli myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Huhtikuu oli reissujen puolesta rauhallinen. Pääsiäisenä kävin sentään Kustavissa tuttavia tapaamassa. Tiistain ja keskiviikon 23.–24.4. vietin Tampereella. Kävin muun muassa katsomassa Tampereen teatterissa Rakkauskirjeitänäytelmän. Loppuviikosta matkasin jälleen pääkaupunkiin kokouksen vuoksi.

Lontoo kutsuu

Vapunaattona 30.4.2019 lähdin Lontooseen noin viikon matkalle. Tein British Librarystä jutun Turun Sanomiin ynnä muutaman blogipostauksen. Majoituin ystäväni Suen luokse Pohjois-Lontooseen ja ehdin viikon aikana nähdä ja kokea monenmoista musikaaleista museoihin ja kirjakaupoista pubeihin.

Lontoo on aina yhtä sykähdyttävä. Se on valtavan kokoinen ja tarjoaa niin paljon koettavaa ja katsottavaa.

Vauhdikas tanssiesitys keräsi katsojia Piccadilly Circuksessa.

Mathildedalista Lappeenrantaan

Käväisin kotona purkamassa laukun ja pesemässä pyykit ennen viikonloppureissua Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien kevätretkelle Mathildedaliin 11.–12.5.2019. Se olikin hurmaava paikka.

Maanantaina matkasin taas Helsinkiin ollakseni valmiina tiistain retkelle Kotkaan. Sieltä jäivät parhaiten mieleen hieno Merikeskus Vellamo Sapokan  Vesipuisto ja Katariinan Meripuisto. Seuraavana viikonloppuna 18.–19.5. menin Helsinkiin erään yhdistyksen 30-vuotisjuhliin ja Espooseen rippijuhliin.

Torstaina 23.5. matkustin Loviisaan ollakseni siellä seuraavan päivänä Loviisan Wanhat Talot -bloggaajien infotilaisuudessa. Touko-kesäkuun vaihteessa oli vuorossa Lappeenranta ja veljentyttären ylioppilasjuhlat.

Nimipäivät, konsertteja ja keikkoja

Kesäkuun alussa kävin ystävää tapaamassa Naantalissa, tuossa iki-ihanassa, merellisessä pikkukaupungissa. Lauantaina 15.6. oli vuorossa Sunrise Avenuen konsertti Telia 5G -areenalla Helsingissä. Seuraavana päivänä vietettiin Päivin nimipäivää kahvimuseossa Liedossa. Tiistaina 18.6. matkasin taas Helsinkiin osallistuakseni PING Helsingin tilaisuuteen.

Juhannussuunnitelmat muuttuivat extempore, kun päätimme lähteä Kakkupoikien keikalle Mathildedaliin. Viime hetken majapaikka löytyi Bed & Breakfast Kansakoulusta Kemiönsaarelta.

Vanhaa kirjallisuutta ja luovia ladyja

Kesäkuun lopussa oli perinteinen reissu Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalaan. Yöpaikaksi oli varattu jo vuotta ennen Putiikkihotelli Pyynpesästä.

Lähes yhtä perinteistä on viettää heinäkuun ensimmäistä viikkoa Luovien ladyjen kanssa Toivonniemessä Ruissalossa. Sieltä käsin lähdimme Exlibris Aboensiksen järjestämälle bussimatkalle Billnäsin ja Fiskarsin Antiikkipäiville.

Naantalissa käväisin tapaamassa ystävää keskiviikkona 17.7. ja enon syntymäpäivillä Paraisilla sunnuntaina 21.7. Heinäkuun lopussa oli vuorossa Suomen Luonnonvalokuvaajien järjestämät Kesäpäivät Eerikkilässä, Tammelassa.

Heinäkuun päätti lähtö Helsingin kautta Exlibris Aboensiksen järjestämälle kulttuurimatkalle Viroon 31.7.–4.8. Reittinämme oli Tallinna–Haapsalu–Tartto–Pärnu–Viljandi–Tallinna.

Elokuussa 7.7. –13.7. tein matkan synnyinseudulleni Alajärvelle, jossa vanhempani viettävät osan ajastaan isäni kotitalossa. Pääasiallisena syynä oli auttaminen marjasadon keräämisessä. Mustaherukoiden ja karviaisten poimimisen lomassa ehdin käydä katsomassa Nelimarkka-museossa Eero Nelimarkka – Pohjanmaa jalkain alla -näyttelyä sekä Alajärven kirkkoa ja keskustan Alvar Aalto -rakennuksia.

Yhtenä tutustumiskohteena Loviisassa oli Vanha viinatorni -niminen rakennus. Vuonna 1876 viinatehtaaksi rakennettu talo toimi sittemmin taiteilija Kai Nissisen kotina.

Elokuussa matkustin VIP-bloggaajan roolissani Loviisaan. Kiertelin parin päivän ajan ihastelemassa Loviisan Wanhoja Taloja 23. –25.8. Kuukauden päätteeksi reissasin taas Helsinkiin kuuntelemaan Tietokirja.fi-tapahtumaa Tieteiden talolle 28. –29.8.

Syyskuun alussa oli aika matkustaa Hankoon. En mennyt sinne Kasmirin tavoin vadelmaveneellä, vaan junalla. Osallistuin Hanko Fotofestivaliin 6. –8.9.

Torstaina 12.9. matkasin jälleen Helsinkiin ollakseni ajoissa ennen seuraavan päivän Professional Diploma in Digital Marketing -testiä. Keskiviikkona 25.9. kävin Aalto-yliopiston kampuksella Espoossa.

Lokakuussa oli vuorossa Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspäivät Gustavelundissa, Tuusulassa. Teimme sieltä päiväreissun Vuoden Luontokuva -gaalaan Finlandia-talolle Helsinkiin.

Seuraavalla viikolla taas Hesaan monipäiväiselle reissulle, jossa oli putkeen digimarkkinointiaiheisen webinaarin tekoa Soveltossa, Helsingin Kirjamessut, Kaj Chydeniuksen konsertti sekä PING Helsingin tilaisuus.

Marraskuun puolivälissä kävin eräässä seminaarissa Tampereella ja 21.–22.11. Suomen tiedetoimittajien kansallisessa tiedekonferenssissa sekä vuosikokouksessa. Mujin uuden myymälänkin näin samalla reissulla.

Hiipuikohan reissausinto vuoden loppua kohti, kun joulukuussa pysyttelin tiiviisti Turussa? Pientä matkavirittelyä oli Tallinnan suuntaan, mutta se jäi toteutettavaksi myöhäisempänä ajankohtana.

Reissuni olivat lähinnä kulttuuriin, yhdistystoimintaan ja sukulaisiin liittyviä lyhyitä matkoja muun muassa Helsinkiin, Espooseen, Tampereelle ja Alajärvelle. Matkoja ulkomaille on vain kaksi. Onkohan blogini nimen loppuosa katteeton – matkoja lähelle ja kauas? Milloin lienee kaukomatkojen vuoro?

Kaikista matkoistani en ole vielä kirjoittanut ja monta hyvää aihetta odottaa vielä julkaisemistaan.

Minne matka vuonna 2020?

Mutta mitä tuo vuosi 2020 tullessaan? Toivoakseni ainakin maaliskuisen matkan Cataniaan, Sisiliaan, jossa järjestetään TBEX-konferenssi matkabloggaajille. Osallistunen edelleen moniin vakiotapahtumiini, joita listasin jo Kymmenen kivaa tapahtumaa 2020 -postaukseen.

Minne sinä aiot matkustaa alkavana vuotena? Vai pysytteletkö kotiseudulla? Joka tapauksessa innostavaa, vastuullista ja ikimuistoista matkailuvuotta 2020.

Normaali
Matkakohde, Matkavalmistelut, Messut, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2020

calendar 2020

Kuva: Rafael Javier Pixabaystä.

Mitäpäs sitä tekisi loppuvuoden pimeinä iltoina muuta kuin suunnittelisi tulevaa aikaa? Ensi vuonna ollaankin hienossa vuosiluvussa 2020. Kalenteriin on mukavaa merkitä sopivasti kohokohtia ensi vuodelle.

Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna – tai olisin halunnut käydä. Osasta tapahtumia ei ole vielä saatavissa juuri muuta tietoa kuin päivämäärät, joten kannattaa seurata tapahtumajärjestäjien verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia.

Lux Helsinki -valofestivaali tammikuussa

Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali, joka levittäytyy pääkaupungin keskustaan 4.–8.1.2020. Tapahtuma esittelee jälleen monipuolisesti valotaidetta kotimaisilta ja kansainvälisiltä huipuilta.

Lux Helsingin reitti kulkee Senaatintorilta Kaisaniemen puiston läpi kauniiseen Tokoinrantaan. Se on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alusta loppuun numerojärjestyksessä ykkösestä yhdeksään.

Festivaalin kuraattoreina toimivat yhdessä Ilkka Paloniemen kanssa tanskalainen Christina Dvinge ja tšekkiläinen Martin Pošta. Valotaiteilijoita tulee muun muassa Itävallasta, Turkista, Liettuasta, Tšekistä, Hollannista, Ruotsista ja Suomesta.

– Reitti on sekoitus kaupunkiympäristöä, puistoaluetta ja merenrantaa. Luxissa on hienoa se, että festivaali voi kulkea varsin vapaasti kaupunkitilassa esitellen harvemmin nähtyjä paikkoja. Arktinen Helsinki on Luxissa aivan yhtä suuri tähti kuin valotaidekin, Paloniemi sanoo.

Festivaalin aikana kaupunkia elävöittävät myös erilaiset valoaiheiset tapahtumat ja muu oheisohjelma. Lux Helsinkiä järjestää Helsingin tapahtumasäätiö ja se palkittiin vuonna 2017 Helsingin Matkailusäätiön Helsinki Travel Award -tunnustuksella.

Lyhtypuisto on yksi Lux Helsingin klassikkoteoksista. Kuva:© Lux Helsinki/Petri Anttila.

Tieteiden yö tammikuussa Helsingissä

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingin Kruununhaassa. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 16.1.2020.

Tieteiden yönä tiedettä tarjoillaan monessa muodossa ja lukuisien ohjelmanjärjestäjien voimin. Tieteiden yössä onkin luvassa paljon kiinnostavaa tiedeohjelmaa kaikenlaisille kävijöille. Mukana on myös ennätysmäärä englanninkielistä ohjelmaa. Illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mukaansa tempaavista luennoista kuin oivaltamisesta itse tekemällä.

Tieteiden yön sivuilla voi testata, millainen Tieteiden yön kävijä olet. Minä olen Kuuntelija: ”Nautit rauhallisista, mutta asiapitoisista luennoista, joissa tieteentekijät esittelevät tieteen uusimpia löydöksiä. Tieteiden yössä haluat päivittää tietosi, ja syventyä sinua kiinnostaviin aiheisiin. – – –Kruununhaassa nautit raitiovaunun tärinästä mukulakivillä ja merituulen huminasta korvissa. Sinulle ominaisinta ohjelmaa ovat luennot ja esitelmät, elokuvat ja kirjaesittelyt.”

Minulle sopiviksi tärpeiksi ohjelmasta ehdotetaan muun muassa Tieteiden yötä Kansallisarkistossa, Erehtymisen ja väärinkäsitysten historiaa, DocPoint: Nightingales in Berlinja Tiedekirjojen yö. Testaa, millaisia ehdotuksia sinä saat.

Kaikkiin illan ja yön ohjelmiin on vapaa pääsy. Tieteiden yön toteutuksesta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tapahtumaa rahoittaa Koneen Säätiö. Tapahtuman koko ohjelma löytyy osoitteesta www.tieteidenyo.fi.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Messukeskus kutsuu jälleen hakemaan matkaideoita. Kuva; © Messukeskus.

Matkamessut järjestetään 17.-19.1.2020 Helsingin Messukeskuksessa. Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma tuo nähtäville lähes 1 000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta ja matkailualan yritystä yli 80 maasta. Tapahtuman ohjelmassa on esillä ajankohtaisia matkailuilmiöitä, kohdevinkkejä sekä muita matkailijalle hyödyllisiä puheenvuoroja. Näytteilleasettajien tarjonnasta löytyvät niin äkkilähdöt, pakettimatkat, lennot, majoitukset ja muut lomamatkat sekä matkamessutarjoukset.

Matkamessujen teemoina ovat Viro, vastuulliset elämykset sekä perhematkailu. Aiheet näkyvät muun muassa tapahtuman ohjelmasisällössä. Tapahtumassa on mukana nyt ensimmäistä kertaa vaihtoehtoisista matkustusmuodoista tunnettu Maata pitkin -matkamessut. Esillä on myös aiemmilta vuosilta tuttu ruokamatkailun erikoisalue Tasty Travel, joka vie sinut makumatkalle maailman ympäri.

Vuoden 2020 tapahtuman partnerimaa Viro tulee näkymään niin lavaohjelmassa kuin osastoillakin.

Vuoden 2019 Matkamessutunnelmista voit lukea postauksesta Menovinkkejä maailmalle.

Seuraa blogia, kohta laitan arvontaan pari vapaalippua Matkamessuille.

Kuva & Ääni -messut helmi-maaliskuussa Helsingissä

Kuva & Ääni -messut järjestetään 28.2-1.3.2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Messut toteutetaan samaan aikaan GoExpo-tapahtuman kanssa.

Mukana on näytteilleasettajia muun muassa seuraavilta alueilta: ääni, valokuvauskamerat ja -tarvikkeet, videokuvauskamerat ja -tarvikkeet, virtuaalinen todellisuus, koulutus, kuvankäsittelyn ohjelmistot ja järjestelmät, oppilaitokset, järjestöt ja lehdet.

Helsinki Beatles Weekend toukokuussa Helsingissä

Suomen suurin Beatles-festivaali Helsinki Beatles Weekend järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 8–9.5.2020.

Järjestäjien mukaan ”nostalginen viikonloppu on vaikuttava läpileikkaus Liverpoolin nelikon tuotannosta. Tänä vuonna juhlistamme erityisesti Ringo Starrin ja John Lennonin 80-vuotissyntymäpäivää. Ringer Star ja Javier Parisi astuvat lavalle versioimaan syntymäpäiväsankareita. Miehet todella näyttävät ja kuulostavat esikuviltaan. Lisäksi luvassa on koko kirjo Beatlesin tuotantoa hiteistä harvinaisuuksiin kun 11 maailmanluokan esiintyjää astuu esiin.”

Viikonloppu alkaa perjantaina 8.5.2020 klo 18 Imagine-konsertilla.

Kirjapäivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna jo 36. kerran. Päivien teemana on Vale. Mistäs tällainen aihe?

–Ajatus Vale-teemasta lähti liikkeelle seikasta, että viime aikoina on tuntunut ilmestyneen poikkeuksellisen paljon romaaneja, joiden päähenkilö on todellinen historiallinen henkilö ja romaani kertoo hänen elämäntarinansa. Näitä romaaneja luetaan yllättävän usein toden jäljennöksinä, kerrotaan tapahtuman verkkosivuilla.

Tapahtuman ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2020. Kirjapäivät järjestetään Sylvään koululla Sastamalassa juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 26.–27.6.2020.

Jos aioit viettää Sastamalassa kaksi päivää, niin majapaikka kannattaa varata nyt saman tien.

Tietokirjailija ja historioitsija Mirkka Lappalainen kertoi elämänsä tietokirjoista Sastamalassa kesällä 2019. Haastattelijana oli Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Avoimet Puutarhat heinäkuussa

Sunnuntaina 5.7.2020 pääsee taas tutustumaan puutarhoihin teemapäivänä ympäri Suomen. Kesällä 2019 mukana oli 894 puutarhaa Ahvenanmaalta Inariin.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Svenska trädgårdsförbundet rf:n, Kotipuutarha-lehden sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiöiden kanssa.

Vuonna 2019 yhteistyökumppaneina olivat Fiskars, Biolan ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.

Lisätietoja saa tapahtuman sivuilta.

Viime heinäkuussa yksi käymistäni paikoista oli Tomaatti-Ritun puutarha. Turussa-

Loviisan Wanhat Talot elokuussa

Loviisan Wanhat Talot avaavat jälleen vuonna 2020 hurmaavien vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle. Ajankohtana on kesän viimeinen viikonloppu 29.-30.8.2020.

”Loviisa toivottaa tervetulleeksi Suomen viehättävimpään merenrantakaupunkiin historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja lukemattomien kirpputorien keskelle.”

Voit lukea tapahtumasta postauksista Kylässä Loviisassa ja Everstin linnasta Rakkauden kahvilaan. 

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival on valokuvaustapahtuma, joka on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia.

Fotofestivaali järjestetään perjantaista lauantaihin 11.–13.9.2020, päätapahtumana ovat lauantain luennot.

Festivaalin teemana on Tarua ja totta. Tapahtuman keskiössä on kuvan tarina. Miten välittää tositapahtumiin perustuva tarina kuvan avulla? Ja miten luoda illuusioita ja taruja kuvien avulla?

Hanko Fotofestival 2020 -tapahtumassa esiintyy kansainvälisesti tunnettu puolalainen kuvaaja Iwona Podlasínska. Hän pitää myös oman näyttelyn kaupungintalon galleriassa. Näyttelyn avaa Puolan suurlähettiläs perjantaina 11.9. Voit tutustua Iwona Podlasínskan kuvagalleriaan täällä.

Muut Hanko Fotofestivalin luennoitsijat ovat valokuvaaja, visuaalinen artisti ja kouluttava brändikuvaaja Antti Karppinen, valokuvaaja ja kuvajournalisti Niklas Meltio, valokuvaaja Markus Jokela ja naparetkeilijä valokuvaaja ja toimittaja Kari ”Poppis” Suomela. Kun hiukan vilkaisin edellä mainittujen esiintyjien sivuja, niin täytyypä kirjoittaa monesti kuultu lausahdus. ”No nyt on kova!”

Suunnitteilla on myös työpaja, jossa keskitytään kuvankäsittelyyn ja tarinoiden kerrontaan. Lisätietoja on luvassa alkuvuodesta 2020. Järjestäjänä on Hanko Foto Festival ry.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Valokuvien lisäksi Hangossa voi ihastella merimaisemia ja viehättävää puutalokaupunkia.

Helsingin Kirjamessut lokakuussa

Helsingin Kirjamessujen esiintymislavat on nimetty kaupunginosien mukaan.

Helsingin Kirjamessut järjestetään 22.–25.10.2020 Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna Helsingin Kirjamessut keräsivät ennätysmäärän kävijöitä, yli 90 000.

Vuoden 2018 Kirjamessuista voit lukea täältä.

KIrjamessuilta löytyy luettavaa, katseltavaa, kuultavaa ja koettavaa kaikenikäisille kävijoille. Kuva: © Helsingin Messukeskus/Emmi Kärkkäinen.

Normaali
Matkakohde, Messut, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2019

Pixabay/Gerd Altmann.

Loppuvuoden pimeinä iltoina on hauskaa suunnitella tulevaa aikaa ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia ensi vuodelle.

Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna, mutta joukossa on myös pari uutuutta. Osasta tapahtumia ei ole vielä saatavissa juuri muuta tietoa kuin päivämäärät, joten kannattaa seurata heidän verkkosivujaan.

Lux Helsinki -valofestivaali tammikuussa

Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali, joka levittäytyy Helsingin keskustaan 5.–9.1.2019. Tapahtuma esittelee monipuolisesti valotaiteen eri muotoja muutaman kilometrin pituisella reitillä. Helsingin tunnetuimpien rakennusten lisäksi reitille valikoituu aina myös vähemmän tuttuja sisäpihoja tai julkisivuja.

Tilaustöistä ja kansainvälisten valofestivaalien helmistä koostuvan ohjelman kuratoivat festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Ilkka Paloniemi ja Matti Jykylä.

Lux Helsinki on Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma, joka palkittiin Helsingin Matkailusäätiön Helsinki Travel Award -tunnustuksella vuonna 2017.

Lux Helsinki 2018: Lantern Park. Kaartinkaupunki. Kuva: Matti Pyykkö.

Nordic Noir -festivaali tammikuussa Rukalla

Rukalla 18.‒20.1.2019 järjestettävä Nordic Noir on Suomen ensimmäinen puhtaasti pohjoismaiseen rikoskirjallisuuteen keskittyvä kansainvälinen kirjallisuusfestivaali. Kuusamon maagisissa maisemissa nähdään viikonlopun aikana kirjailijatähtiä Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta. Yksi tunnettummista Nordic Noir -vieraista on Stockholm Trilogy -dekkarisarjastaan tunnettu Jens Lapidus.

Suomalaisia edustavat vuonna 2017 kirjallaan Hammurabin enkelit esikoisdekkaripalkinnon pokannut Max Seeck, yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä dekkaristeista Antti Tuomainen sekä kansainvälistä mainetta niin ikään nauttiva Kati Hiekkapelto.

Ohjelma koostuu paneelikeskusteluista, haastatteluista ja muista kirjallisuusaiheisista ohjelmanumeroista sekä musiikista.

Nordic Noirin kanssa samanaikaisesti Rukalla järjestettävä Polar Night Light Festival tekee esiintymispaikoista myös osan vaikuttavaa valofestivaalia.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 18.–21.1.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle 18.1. ja kuluttajille 19.–21.1.

Lähes 1 000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta ja matkailualan palveluyritystä yli 80 maasta. Matka tarjoaa ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Messuilta saattaa löytää hyviä tarjouksia. Jutun vuoden 2018 Matkamessuilta voit lukea täältä.

Ruishelmi helmikuussa Turussa

Uusi talvifestivaali Ruishelmi käynnistää Ruisrockin 50-vuotisjuhlavuoden. Paikkana on Turun Logomo 8.–9.2.2019. Esiintyjinä ovat muun muassa JVG, Sanni, Ellinoora, Gasellit, Ruusut, Iisa, Pyhimys ja Evelina.

Ruishelmi täyttää tapahtumapaikan musiikilla, valolla, taiteella ja ilolla keskellä talvea. Ensimmäistä kertaa Logomossa on mahdollista kokea useita keikkoja ja esityksiä saman illan aikana, nauttia monipuolisista ravintolapalveluista ja festivaalitunnelmasta ympäri taloa. Samalla Ruishelmi käynnistää lähtölaskennan kohti Ruisrockia.

Ellinoora on yksi Ruishelmen esiintyjistä.

Kirjapäivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivien kesän 2019 teemana on Oikeus ja kohtuus. Teemaa tutkitaan kirjallisuuden ja filosofian näkökulmasta yhteiskunnallista ulottuvuutta unohtamatta. Luvassa on keskustelua niin tulonjaosta kuin moraalista.

Tapahtuman ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2019.

Kirjapäivät järjestetään Sastamalassa juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 28–29.6.2019 Sylvään koululla Sastamalassa.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä kahdeksatta kertaa ajalla 1.–7.7.2019 (varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi. Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta Ruissalossa.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon  tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan. Iltaisinn on tarjolla saunomista, uimista, grillaamista ja kesäteatteriretki.

Voit lukea ladyviikosta heinäkuussa 2018 täältä.

Toivonniemessä saa harrastaa kaikenlaista luovaa – myös luovaa laiskottelua.

Ruisrock heinäkuussa Turussa

Ruisrock tarjoaa ainutlaatuisen festivaaliviikonlopun Turussa Ruissalon luonnonkauniissa Kansanpuistossa 5.–7. heinäkuuta. Nyt on kyseessä 50. rockfestari.

Festivaalilla nautitaan kolmen päivän aikana kovimmista kansainvälisistä ja kotimaisista artisteista, monipuolisesta ravintolatarjonnasta ja muista laadukkaista palveluista sekä yllättävästä taiteesta.

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Kuva Hangon vierasvenesatamasta.

Hanko Fotofestival on valokuvaustapahtuma joka on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia. Järjestäjänä on  Hanko Foto Festival ry. Tapahtuma järjestettäneen syyskuun alun lauantaina.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Turun Kirjamessut lokakuussa

Turun Kirjamessut järjestetään 4.–6.10.2019.

Helsingin Kirjamessut lokakuussa

Helsingin Kirjamessut järjestetään jälleen 24.–27.10.2019. Vuoden 2018 Kirjamessuista voit lukea täältä.

Pixabay/Gerd Altmann.

Normaali
H niin kuin hotelli, Henkilö, Kahvila, Kaupunki, Majoitus, Matkakertomus

Nukkumatista Pyynpesään

Vanha tuttu Hotelli Nukkumatti on kokenut täydellisen muodonmuutoksen nimeä myöten uudessa omistuksessa. Putiikkihotelli Pyynpesä on kuuden huoneen majoituspaikka Pyymäen Konditorian yläkerrassa.

Hotelli Nukkumatti Sastamalassa oli monien vuosien ajan majapaikkani Vanhan kirjallisuuden päivien aikana. Se sijaitsi kätevästi keskustassa Onkiniemenkadulla, torin laidalla.

Nukkumatin omistaja Raija Ketola ehti emännöidä sitä yli 30 vuoden ajan vuodesta 1986 alkaen. Viimeisinä vuosina hän toivoi, että hotellinpito siirtyisi nuoremmille. Ostajia ei heti löytynyt. Voit lukea lisää Osta hotelli -postauksestani.

Yläkerrassa hotelli, alakerrassa konditoria

Pyynpesän avaimenperätkin ovat teeman mukaiset.

Viime vuonna hotelli sai uudet omistajat Pyymäen Leipomon pitäjistä Maarit Lujalasta ja Jouni Tuomistosta.

Ratkaisu on sikäli näppärä, että alakerrassa sijaitseva Pyymäen Konditoria toimii sekä vastaanottona että aamiaispaikkana. Sinne ilmoittaudutaan ja sieltä saadaan koodi ulko-oveen.

Huoneen avaimet löytyvät hotellin aulasta, samoin majoituslomakkeet, valikoima esitteitä lähialueen nähtävyyksistä ja vieraskirja. Ratkaisu sisältää siis jonkin verran itsepalvelua.

Pyynpesän aulaa. Pöytä toimittaa vastaanottotiskin virkaa. Avaimet löytyvät täältä.

Kaikki uusiksi

Putiikkihotelli Pyynpesä avautui viime vuoden marraskuussa täydellisen remontin jälkeen. Poissa on iso ruokasali, jonka suuren pöydän ääreen hotellivieraat kokoontuivat Raijan valmistamalle aamiaiselle.

Poissa on myös retrohenkiseltä vaikuttanut sisustus värikkäine pintoineen; ruokasali sävyttyi siniseen, muista huoneista löytyi muun muassa ruskeaa, oransssia, vihreää ja punaista.

Tilalla on moderni mustavalkoinen väritys ja huoneiden lukumäärä on pudonnut kuuteen. Ruokasalin tilalla on nyt isoin huone, sviitti, jossa on kaapistoon upotettu keittiö jääkaappeineen ja mikroineen sekä tilava saunaosasto. Halutessaan pääsee myös nauttimaan kylvystä leijonatassuiseen ammeeseen. Parvekkeelle voi mennä  vilvoittelemaan löylyjen välissä.

Tilaa yli 40 neliömetrin sviitissä on reilusti kahdelle majoittujalle, mutta nukkumapaikka löytyy neljällekin, jos varavuoteena toimiva vuodesohva otetaan käyttöön. Nyt meitä oli kolme yöpyjää.

Kyllä tässä hyvin nukuttaa.

Tilava pesupaikka. Oikealla ovi saunaosastoon, vasemmalta mennään parvekkeelle.

Rentouttavan illan olisi voinut viettää kylpyammeessa, kenties vaahtokylvyssä, mutta valitsimme saunomisen.

Teenjuoja ilahtuu aamiaisella

Pyymäen Konditoria tarjoilee runsaan aamiaisen. Se on myös kahvilan asiakkaiden käytettävissä.

Teenjuojana täytyy erityisesti mainita, että tarjolla oli haudutettua teetä jopa kahta eri laatua, mikä on ylivoimaisesti parasta saamaani palvelua tämän juoman suhteen. Suurimmassa osassa hotelleja uskotaan teepussien riittävyyteen.

Putiikkihotelli Pyynpesä yltääkin siihen harvinaiseen joukkoon hotelleja, joka täyttää oman HH-luokitukseni: haudutetun teen lisäksi matkailijan käytössä ovat myös irrotettavat henkarit. HH-indeksistä voi lukea lisää jutusta H niin kuin hotellihuone.

Eipä ole missään muualla tullut vastaan kahta laatua haudutettua teetä: mustaa teetä maustettuna vaniljalla tai kotimaisilla marjoilla. Myös kahvista löytyi kahta eri laatua, joista toinen oli luomua.

Kahvilasta voi ostaa mukaansa Pyymäen Leipomon tuotteita.

Ensi vuonna uudestaan

Hotellin muutos näkyy asiakkaalle ajanmukaisena sisustuksena; kaikki on uutta ja toimivaa.

Se, mitä on hiukan ikävä, on kodinomainen tunnelma ja Raijan, hotellin hengettären, lämmin tulohalaus, iloinen kuluneen vuoden kuulumisten vaihtaminen ja yhteisöllinen aamiainen ison pöydän ääressä.

Kiitän Raijaa yhteisistä hetkistä ja toivotan antoisia ja mukavia eläkepäiviä. Uusille omistajille toivotan onnea ja menestystä.

Sviitti on jo varattu ensi vuoden kesäkuun lopussa, kun on taas aika matkata Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalaan.

 

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Kirjallisuutta ja kohtaamisia Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päiville kokoontui jälleen kirjojen ystäviä.  Tapahtuma on monipuolinen kulttuurikattaus. Kahden päivän aikana ehtii niin kuuntelemaan esityksiä, tapaamaan tuttuja sekä tutkimaan kirjamyyjien hyllyjä ja pöytiä.

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin tuttuun tapaan viikko juhannuksen jälkeen perjantaista lauantaihin 29.‒30.6.2018 Sylvään koululla.

Sain mukaani tälle reissulle kaksi ystävääni, joista molemmat olivat Kirjapäivillä ensimmäistä kertaa.

Naisen paikka?

Naisen paikka -juliste, jossa käytetty teksti on peräisin Minna Canthilta.

Päivien teemana oli Naisen paikka. Tapahtumaa järjestävän Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry:n hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää totesi ohjelmalehtisen esipuheessa: ”Vanhan kirjallisuuden päivien teema Naisen paikka nostaa huulille vitsejä, mutta myös monta ankaraa arjen kertomusta, jotka näyttäytyvät tänään toisenlaisina kuin tapahtumisensa aikoina. Mikä joskus oli tavanomaista, hiljaisesti hyväksyttyä tai salattua, se ei vaan kertakaikkiaan käy meidän ajassamme. Nyt myös käsite sukupuoli on uudenlaisen tarkastelun kohteena. ‒ ‒ Kirjapäivillä Sastamalassa puhutaan, kuunnellaan ja keskustellaan naisen, miehen ja ihmisen paikasta. Aihe on ikuinen ja aina ajankohtainen, kaikissa historian käänteissä, eilispäivänä ja tulevaisuudessa.”

Tulomme Sylvään koulun saliin jäi sen verran myöhäiseksi, että kaikki juhlasalin istuimet oli varattu ja ihmisiä oli jo seisomapaikoilla. Yksi monipuolisen ohjelman esiintyjistä oli kirjailija Pirkko Saisio, jonka puheen otsikkona oli Naisen paikka, miehen tie.

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla Saision esityksen lisäksi myös toimittaja Anna-Stina Nykäsen esitys Nämä naisidolit lyövät nykynaisen ällikällä. Seisomapaikka ei kuitenkaan houkutellut, joten lähdin tutkimaan muuta kirjapäivien tarjontaa.

Palkintoja Martiskaiselle, Lehtiselle ja Rikkiselle

Suomen Antikvariaattiyhdistys ry:n valitsema Vuoden kirjatoukka on bibliofiili Seppo Martiskainen. Hän on ansioitunut erityisesti urheilukirjallisuuden kerääjänä.

Suomen Tietokirjailijat ry:n myöntämän Warelius-palkinnon saivat Suomen historian erityistuntija, filosofian tohtori Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen.

Myös toimittajana ja poliitikkona tunnettu kirjailija Lasse Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista suurin osa on poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia.

Kalevi Rikkinen on maantieteilijä ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukion oppikirjoja, yleisiä tietokirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia.

Haapavaaran tietokirjat

Elämäni tietokirjat -sarjassa kuultiin toimittaja Heikki Haapavaaran poimintoja kymmenestä tärkeästä tietokirjasta. Viestintäpäällikkö Anne Rutasen haastattelussa käytiin läpi Haapavaaran valintoja. Ne alkoivat Otavan isosta tietosanakirjasta 1960-luvulta, jatkoivat Suomen kansallisbiografiaan, Yrjö Karilaan koostamaan, erilaisia pelejä, leikkejä sekä yleis- ja knoppitietoa esittelevään Antero Vipuseen, Aino Kuusisen muistelmiin, Kaari Utrion Eevan tyttäriin eli eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historiaan 1980-luvulta ja päättyen John Simonin kirjoittamaan Koneen ruhtinas ‒ Pekka Herlinin elämä -kirjaan.

Viimeksi mainitun kirjan kohdalla Haapavaara kertoi itkeneensä useaan otteeseen. Kaari Utriota hän kehui erityisesti ja totesi tämän kirjasta: ”Täydellinen onnistuminen.”

Naisen paikka voi olla myös piispana

Lauantain ohjelman odotetuin esitys lienee ollut vuoropuhelu aiheesta Nainen paikallaan ‒ vai liikkeessä? Keskustelijoina olivat piispa emerita Irja Askola ja toimittaja, teatteritieteen maisteri Päivi Istala.

He puhuivatvat muun muassa Askolan lapsuudesta ja nuoruudesta, piispuudesta, naisista ja miehistä, vihapuheista, salaisuuksista ja mykkyydestä, vähemmistöjen ymmärtämisestä, runoudesta ja eläkkeellä olemisesta.

Irja Askola on myös kirjoittaja, jonka teoksia ovat muun muassa Pyhän kanssa piilosilla, Tie vie, pyhä kantaa, Pöytä katettu kaikille sekä yhdessä Anja Porion kanssa julkaistut runoteokset Matkaan naiset. Proosarunoja naisen elämästä ja Mikä nainen. Päivi Istala luki muutamia runoja näytteeksi.

Irja Askola (vas.) on ollut uranuurtaja, ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nainen piispana. Päivi Istala (oik.) haastatteli Askolaa.

Kirjoja ja kierrätysideoita

Perjantai- ja lauantaiaamun voi aloittaa kiertelemällä Sastamalan torilla, josta löytyy mansikoiden, perunoiden ja muiden satokauden tuotteiden lisäksi myös erilaisia käsitöitä ja tietysti kirjoja. Paikalliset ovat ymmärtäneet ns. markkinaraon ja tyhjentäneet kirjahyllyjensä ylitarjontaa torikauppaan. Paikallahan on runsain mitoin kirjoista kiinnostuneita ihmisiä.

Torilla tavataan -lause sopii myös kirjojen ystäville. Ehkä lukuisista laatikollisista löytyy jotain kotihyllyyn.

Sastamalassa täytyy aina käydä myös paikallisessa kirjakaupassa ja sen kuulussa alakerrassa. Tyrvään kirjakauppa on toiminut vuodesta 1891 ja sen perustajana oli apteekkari O. A. Bäckman. Se on Suomen suurimpia yksityisiä kirjakauppoja ja maankuulu; se tunnetaan erityisesti vuonna 1969 kirjakauppias Helka Suvannon perustamasta Kirjakellarista. Hän alkoi pitää kirjakaupassa markan pöytiä, joista tuli nopeasti hyvin suosittuja.

Sylvään koululla Tyrvään kirjakaupan osaston edustalla Aino Havukainen ja Sami Toivonen olivat suosittuja ja jono heidän edessään oli pitkä. He signeerasivat uusinta kirjaansa Tatu ja Patu, elämä ja teot. Nimikirjoitusten lisäksi kirjan koristeeksi sai Toivolan piirroksen.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen eteen kerääntyi pitkä jono lapsia vanhempineen. Kerrankin oli mahdollisuus saada tekijöiden signeeraus uuteen kirjaan.

Kirjallisuuspäivillä oli tarjolla kirjojen lisäksi myös kaikenlaisia muita houkutuksia. Yhtenä niistä oli Katri Oikarisen kirjankansista tehdyt korvakorut. Hän tekee poistokirjojen kansista myös tauluja.

Oikarinen on koonnut ideansa kirjaan Luo aarteita vanhoista kirjoista, jota oli myös myytävänä. Kirjassa on yli 40 ideaa kirjojen uusiokäyttöön.

Tarpeettomien kirjojen kannet voi hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena; niistä voi tehdä vaikka korvakorut.

Vanhoille kirjoille voi antaa uuden elämän osana taideteosta.

Lounaalle Laituriravintolaan

Kirjapäivillä kiertelyyn kulutettu energia täytyy korvata. Lounaspaikaksi on vakiintunut Rautaveden rannalla sijaitseva Laiturikahvila, jossa tarjotaan kahvin lisäksi myös ruokaa, jäätelöä ja virvokkeita A-oikeuksin. Lounasaikaan löytyy sekä seisova pöytä että a la carte -lista.

Ravintola on nimensä mukaisesti kuin iso laituri. Osa ulkotiloista on katettu, joten pieni sadekaan ei haittaa. Ruoan ja juoman lisäksi saa nauttia kauniista järvimaisemasta.

Kohtaamisia ja keskusteluja

Mukavaa päivien aikana on myös tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Heistä monella Vanhan kirjallisuuden päivät kuuluvat vakiintuneisiin menoihin kuten minullakin nykyään.

Sylvään koulun pihalla olevassa teltassa oli perjantai-iltana ohjelmaa, mutta meille riitti pistäytyminen majapaikkamme lähellä olevaan Pub Dubliniin ja saunominen.  Yöpymispaikastammme Putiikkihotelli Pyynpesästä teen erillisen postauksen.

Puutteellinen tutustuminen paikkakunnan iltamenoihin aiheutti sen, että missasimme Nyrok Dolls -yhtyeen esiintymisen Vammalan Seurahuoneella. Kyseessä on lastenkirjailija ja sarjakuvataiteilija Mauri Kunnaksen perustama bändi, jossa soittavat Kjell Westö (kitara), Mauri Kunnas (kitara ja laulu), Pasi Heikura (kitara ja laulu), Juba Tuomola (basso ja laulu) Arto Nyberg (laulu) ja Silja Sillanpää (laulu).

Olisihan kirjailijabändin esiintyminen ollut parempi kokemus kuin pubi, jossa karaokekin alkoi vasta kello kymmeneltä, jolloin olimme jo saunan lauteilla. Ilonamme oli kuitenkin kolmen herran seurue, kirjapäivien vakiokävijöitä, joiden kanssa keskustelimme muun muassa kirjalöydöistä ja scifikirjallisuudesta. He ovat käyneet Vammalassa/Sastamalassa jo kirjapäivien alkuajoista lähtien.

Vuoden 2017 Vanhan kirjallisuuden päivistä voi lukea postauksesta Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään ensi vuonna perjantaina ja lauantaina 28.‒29.6.2019.

Kirjapäiviltä löytää edullista luettavaa.

Joskus myyntipöydiltä voi löytää myös lapsuuden satukirjan.

Normaali
Matkakohde, Matkustaminen, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2018

Vuodenvaihteessa on hauskaa suunnitella tulevaa aikaa ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna, mutta joukossa on myös pari uutuutta.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 17.–21.1.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Kansainvälinen ostotapahtuma Matka Workshop Day avaa Matkamessut 17.1. Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 18.1. ja kuluttajille 19.–21.1.2018.Ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Messuilta saattaa löytää myös hyviä tarjouksia.

Matkamessuilla on mukana yli 200 näytteilleasettajaa Euroopasta. Mukana on maiden ja kaupunkien matkailutoimistoja ja -organisaatioita, matkanjärjestäjiä ja palveluidentarjoajia.

Messuilla voi tutkia lähes 40 Euroopan maan matkakohteita ja tarjontaa. Mukana ovat muun muassa Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Balkanilta Kroatia, Makedonia ja Bulgaria. Keski-Euroopan matkoja suunnittelevan kannattaa mennä Itävallan, Puolan tai Tšekin osastoille. Itä-Euroopasta ja Lähi-Idästä messuille saapuvat Tatarstan, Israel ja uutena maana Georgia. Välimeren ja Etelä-Euroopan maat ovat myös isosti esillä, muun muassa Italia, Espanja, Kreikka, Turkki ja Malta.

Messujen Eurooppa-lava on hyvä tietopaikka. Ohjelma johdattelee matkahaaveilijat Euroopan kiinnostavimpien elämyksellisten kohteiden äärelle. Rantapallo-stagella matkabloggaajat jakavat parhaimmat neuvonsa muun muassa Kroatiaan, Tallinnaan, Kreikkaan, Välimeren risteilyihin ja ruokamatkailuun.

Euroopan kohteisiin lennättävät messuilla mukana olevat eurooppalaiset lentoyhtiöt Finnair, SAS, Air Baltic, Tap Portugal, Turkish Airlines ja Croatia Airlines.

Vuoden 2017 Matkamessuista voit lukea täältä.

Parasta lähteä nyt -blogissa on lähiaikoina arvonta, jossa voi voittaa pääsylipun messuille.

Pandat nähtävillä helmikuusta lähtien Ähtärissä

Kiinalainen pandapariskunta Hua Bao ja Jin Baobao saapuu Suomeen torstaina 18.1.2018 Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sieltä Ähtäri Zoohon. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimpia mukanaoloja kansainvälisessä luonnonsuojelutyössä.

Yleisölle pandapariskunta esittäytyy ensimmäistä kertaa Ähtäri Zoon vasta valmistuneessa Pandatalossa lauantaina 17.2.2018.

Ähtäri Zoo on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto ja sen ensimmäinen eläinasukas oli Köpi-hirvi. Eläinpuistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen havumetsävyöhykkeen eläinlajeja.

Tällä hetkellä pandat ovat vielä karanteenissa Kiinassa ja saapuminen Suomeen toteutuu eläinten hyvinvoinnin ehdoilla.

Tässä poseeraa Jin Baobao. Kuva: Jukka Salo/Ähtäri Zoo.

100-vuotisjuhlat helmikuussa Virossa

Virossa vietetään Suomen satavuotisjuhlavuoden jälkeen omia syntymäpäiväjuhlia. Maapäivillä valtaa pitäneet poliittiset voimat julistivat Viron itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Satavuotisjuhlinta on jo alkanut ja jatkuu aina helmikuulle 2020 saakka.

Kaikki tapahtumat on koottu Viro 100 -tapahtumakalenteriin. Tietoa on tarjolla viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Juhlavuoden ohjelmat jakaantuvat 12 alaohjelmaan, muun muassa taide-, musiikki-, teatteri- ja urheilutapahtumiin.

Viro ja erityisesti Tallinna ovat monelle suomalaiselle tuttu matkakohde, mutta olisiko aika löytää syntymäpäiväjuhlia viettävästä maasta jotain uutta? Ehkä se voisi olla vaikka osallistuminen johonkin mielenkiintoiseen tapahtumaan tai festivaaliin?
Craft Beer Festival maaliskuussa Turussa

Turku Craft Beer Festival järjestetään VPK:n talolla perjantaina ja lauantaina 9.–10.3.2018. Paikka löytyy pari korttelia torilta osoitteessa Eskelinkatu 5. Tarjolla on kotimaisia pienpanimoita, virolaisia käsityöläisiidereitä, skotlantilaisia mallastuotteita ja viinibaari. Hiukopalaa saa ravintoloiden myyntipisteistä. Sisäänpääsyn tarjoavat liput ovat jo myynnissä kuten myös tastingiin oikeuttavat liput.

Oluttapahtuman järjestäjänä on Turku Food & Wine Festival. Se järjesti heinäkuussa 2017 ensimmäistä kertaa ruoka- ja viinitapahtuman Turun jokirannassa. Lisää on ilmeisesti luvassa vuonna 2018, lisätietoja saa tapahtuman sivuilta.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perjantaista lauantaihin 29.6.– 30.6.2018 Sylvään koulussa Sastamalassa. Kirjapäivien teemana on Naisen paikka. Päivien ohjelma nostaa esille naisen aseman ja tasa-arvokysymykset niin taiteen, politiikan kuin taloudenkin kentällä.

Tapahtuman perustan muodostavat antikvaariset kirjakauppiaat. Kirjapäiviltä löytää myös uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Sylvään koulun pihaan rakennetaan tapahtuman ajaksi teltta, jossa on kirjamyyjien lisäksi ravintola. Tämä pääsymaksuton tapahtuma kerää vuosittain noin 15 000 kävijää. Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta sekä tutustua Sastamalaan.

Yöpymistä suunnittelevan kannattaa varata majapaikka ajoissa.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovat ladyt kokoontunevat ensi kesänä seitsemättä kertaa ajalla 2.–8.7.2018. Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi Ruissalossa. Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita, kamera tai kirjoja. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, saunomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus nauttia kulttuurista kesäteatterissa. Myös Ruissalo tarjoaa monia kivoja käyntikohteita kasvitieteellisestä puutarhasta kesäkahviloihin.

Vuoden 2017 Luovat ladyt viikosta voit lukea täältä.

Toivonniemen rantaa Ruissalossa.

Wanhat Talot elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna eli 24.26.8.2018.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, mm. tori, kirpputoreja, antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana edellisvuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Ohjelmaa ja näkemistä riittää koko viikonlopuksi Loviisan viehättävässä kaupungissa. Jutun voit lukea täältä.

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas 1.9.2018, nyt kuudetta kertaa. Festivaali on jo kansallisesti merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Se tarjoaa kuvaesityksiä, työpajoja ja näyttelyitä kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille. Päivän päätteeksi osallistujat kokoontuvat yhteiselle illalliselle, Fotodinnerille.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y. Vuoden 2017 festivaalista voit lukea täältä.

Hanko Fotofestivalissa voi tutustua myös moniin valokuvanäyttelyihin.

Luontokuva-gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 38. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon.

Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun osallistunei 850 kuvaajaa 14 251 kuvallaTuomaristo valitsi 1 343 kuvaa semifinaaliin. Vuoden Luontokuvaksi valittiin kuhmolaisen Ville Heikkisen kärppäkuva Talven odotus.

Vuoden Luontokuva 2018 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2018 asti. Kuvakilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2018.

Keskustakirjaston avajaiset joulukuussa Helsingissä

Joulukuussa 2018 on kauan kaivattu tapahtuma, kun Helsingin keskustakirjasto Oodi aukeaa.

Idean isänä on kulttuuriministerinä toiminut Claes Andersson. Hän  ehdotti citykirjaston rakentamista vuonna 1998. Pasilan pääkirjasto oli valmistunut 1986, mutta se oli Anderssonin mielestä liian kaukana keskustasta.

Oodi tarjoaa kaikille avoimen, ei-kaupallisen kaupunkitilan. Nimi kirjastolle löytyi yleisökilpailun avulla.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voitti ALA Arkkitehtitoimiston Käännös-niminen suunnitelma. Kilpailuun lähetettiin 544 ehdotusta ympäri maailmaa.

10 000 neliömetrin tulevaisuuden kirjastorakennuksessa yhdistetään puuta ja lasia. Se on puurakentamisen taidonnäyte ja ekotehokas lähes nollaenergiarakennus.

Keskustakirjasto sijoittuu Helsingin keskustaan Töölönlahden alueelle. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Suunnittelijoina ovat arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston työryhmineen yhteistyössä lontoolaisen suunnittelutoimisto Arupin asiantuntijoiden kanssa. Voittaneessa ehdotuksessa on painotettu kirjaston kutsuvuutta, osallistavuutta ja toiminnallisia mahdollisuuksia.

Oodin ensimmäisessä kerroksessa on  nopeatempoisia ja muuttuvia yleisö- ja tapahtumatiloja palvelupisteineen ja sisäänkäynteineen.Toinen kerros on työskentelyn, tekemällä oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhdessäolon paikka. Siellä on studioita, laboratoriot sekä ryhmätyö-, työpaja- ja vuorovaikutustiloja.

Toisen kerroksen tiloja. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Ylin ja kolmas kerros on inhimillinen ja ihmisen kokoinen tila levolliseen rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Pilvimäisen katon alla voi hetkeksi karata arjen kiireiltä ja ihailla kaupungin maisemia.Ylimmästä kerroksesta löytyy eniten ”perinteisen kirjaston” elementtejä.

Kirjastossa arvellaan käyvän noin 10 000 ihmistä päivässä ja 2,5 miljoonaa vuodessa. Keskustakirjasto on avoinna arkisin 8‒22, viikonloppuisin 10‒20. Oodi tulee olemaan myös matkailunähtävyys, jossa turisti voi tutustua myös suomalaisten arkeen.

Aion ehdottomasti tutustua tähän mielenkiintoiseen kirjastorakennukseen heti tuoreeltaan.

Kolmannen kerroksen tiloja. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa

Kun kerran on kirjojen ystävä, vaikkakaan ei ihan bibliofiili, niin yksi kesätapahtuma kutsuu vuosi toisensa jälkeen luokseen: Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa.

Päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina. Nyt vuorossa oli tapahtuman 33. kerta ja teemana oli Itsepäinen Suomi.

Kirjapäiville, niin kuin tapahtuman nimi lyhyemmin ilmaistaan, minut johdatti Exlibris Aboensiksen väki, joka oli ne löytänyt. Vuosilukua on muista, mutta ainakin puolessa tusinassa tapahtumia olen ollut.

Tähän pääsymaksuttomaan tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 40 antikvaarista kirjakauppiasta. Heidän myyntipisteensä ovat Sylvään koulun alakerrassa ja pihalle pystytetyssä Teltassa, jossa on myös ravintolapalveluita. Yläkertassa oli yli 50 eri toimijaa, joiden pöydiltä kävijät tavoittivat uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia.

Perjantaiaamun avajaisissa puheenvuoroja esittivät kirja-alan asiantuntija Leena Majander-Reenpää, Sastamalan kaupungin kasvatusjohtaja Pekka Kares, näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman sekä vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Avajaiset juonsi Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Jaossa Vuoden kirjatoukka -nimitys ja Warelius-palkinnot

Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry ja Suomen Antikvariaattiyhdistys ry olivat valinneet Vuoden kirjatoukaksi Riku Jokisen, jota kuvailtiin intohimoiseksi bibliofiiliksi. Hän on Bibliophilos-lehden päätoimittaja ja toimii myös Bibliofiilien Seuran johtokunnassa.

Warelius-palkinnot saivat tänä vuonna pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessori ja kirjailija Merete Mazzarella sekä historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien kehittäjä Titta Putus-Hilasvuori. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Perustelujen mukaan Mazzarella kirjoittaa tärkeistä inhimillisen elämän teemoista ja käsittelee kirjoissaan myös päivänpolttavia yhteiskunnallisia aiheita. Putus-Hilasvuori tunnetaan helposti lähestyttävänä ja asiantuntevana oppikirjailijana.

Vuodesta 1985 lähtien jaettu Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Tyrväältä kotoisin olevaa kirjailijaa ja pappia Antero Wareliusta (1821‒1904) pidetään suomalaisen tietokirjallisuuden uranuurtajana.

Olen iloinen Merete Mazzarellan palkinnosta. Minulla on useita hänen kirjojaan ja pidän hänen kirjoitustyylistään. Hän ei päässyt palkintojenjakotilaisuuteen.

Kirjallisuuslajina essee

Perjantaina ohjelmassa oli keskustelua aiheesta Essee: totuuslauseiden sarjatulta vai henkistynyttä kulttuurikirjoittelua? Ohjelmalehtisessä aihetta esiteltiin näin: ”Essee on noussut elinvoimaiseksi, luetuksi ja dynaamiseksi kirjallisuudenlajiksi. Sen dialoginen ulottuvuus kiinnostaa, sen henkilökohtaisuus vetoaa. Mikä esseessä kiehtoo kirjailijaa? Onko esseen ydin kokemuksellisuudessa vai poleemisuudessa? Onko perinteiselle humanistiselle esseelle enää tilaa?

Keskustelijoina olivat esseistit Antti Hurskainen, Matti Mäkelä ja Jaana Seppänen. Puheenjohtajana toimii kustantaja Touko Siltala.

Tellervo Koivisto yleisömagneettina

Lauantaina Kirjapäivien ohjelmassa oli Tellervo Koiviston haastattelu. Oli arvattavissa, että hän kiinnostaa laajaa yleisöjoukkoa. Sylvään koulun juhlasali alkoi olla melkoisen täynnä jo puoli yhdeltä ja saliin myöhemmin tulleet saivat etsiä joko hajapaikkoja tai tyytyä seisemaan.

Tellervo Koiviston kanssa keskustelivat hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Mattsson ja toimittaja Päivi Istala.

Se, että Tellervo Koiviston elämä on saatu kansien väliin, on Anne Mattssonin sinnikkyyden tulosta. Anne Mattsson on helsinkiläinen lukion historian- ja yhteiskuntaopinopettaja, oppikirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti.  Naisten elämäntarinoihin erikoistunut Anne Mattsson on kirjoittanut aikaisemmin presidentin puoliso Sylvi Kekkosen ja näyttelijä Seela Sellan elämäkerrat.

Tellervo Koivistolla on sana hallussaan ja hän nauratti moneen kertaan yleisöään. Keskustelussa kerrattiin Tellervo ja Mauno Koiviston ensitapaamista, Tellervon kotirouvavuosia, pääministerin rouvan kolumneja Suomen Kuvalehdessä, osallistumista Yhdistys 9 toimintaan sekä kansanedustajaehdokkuutta ja valintaa kansanedustajaksi. Esillä olivat myös karut lapsuudenkokemukset ja sairastuminen masennukseen.

Tellervo Koiviston haastattelu on nähtävissä kokonaisuudessaan YouTubesta otsikolla Vanhan kirjallisuuden päivät 2017: Kuinka Tellervo Koivistosta tuli Tellervo Koivisto.

Kähkösen ja Petäistön tietokirjat

Kirjapäivillä on jo useana vuonna ollut ohjelmassa Elämäni tietokirjat -sarja, jossa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Tänä vuonna esiintyjinä olivat toimittaja, kirjailija Helena Petäistö sekä kirjailija Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Hän on julkaissut kymmenen romaania, kolme tietoteosta ja kolme näytelmää. Hänen keskeisiä teemojaan  ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.

Kähkösen kirjavalinnoissa tuli esiin se valtava taustatiedon määrä, jonka historiallisten romaanien kirjoittaja käy läpi etsien aihepiiriinsä liittyvää tietoa.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastatteli Helena Petäistöä.

Petäistö on tullut tunnetuksi erityisesti Ranskan kirjeenvaihtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut myös useita kirjoja mm. Ranskalaiset korot ja Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa. Valtaosa Petäistön valitsemista kirjoista liittyi kieleen, Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Mukana oli myös yksi keittokirja ‒ Ruutusarjan Herkkuja arkeen ja juhlaan vuodelta 1969 ‒ koska Ranskassa täytyy osata laittaa ruokaa.

Ohjelmassa oli päivien aikana paljon muitakin esityksiä sekä lapsille omat kirjapäivät.

Tapahtuma oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kirjapäivien järjestäjänä on Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.

Kaksi päivää kuluu joutuisasti

Stereovalokuvia sisältävä kirja Helsingin olympialaista oli tarjolla Antikvariaatti Living Dollin myyntipöydällä-

Jos on kiinnostunut kirjoista ja kirjallisuudesta, kannattaa varata Kirjapäiville kaksi päivää. Aikaa menee esitysten kuuntelemiseen, myyntipöytien ja -hyllyjen tutkimiseen ja ainakin minulla tuttavien tapaamiseen.

Osa tapahtuman viehätystä on penkoa niin vanhoja kuin uusiakin kirjoja löytöjen tekemisen toivossa. Tarjolla on sellaisia kirjoja, joita ei löydä enää kirjakaupoista.

Tämänkertaisia omia hankintojani olivat olivat muun muassa Olli Pellikan ja Kristian Runebergin Dublin ‒ Kulttuuriopas (1993) tulevaa Irlannin matkaa silmälläpitäen sekä Anna von Hertzenin F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin matka vv.1939‒1940 (1955). Ostin myös Helena Petäistön kirjoittaman Pariisi, Versailles, Giverny à la Helena Petäistö, johon sain signeerauksen.

Myös ruokailu vie oman aikansa. Teltassa on tarjolla lounasta ja välipalaa. Suuren väkimäärän vuoksi täytyy tyytyä jonottamaan niin ravintolassa kuin vessaan mennessä. Me vakikävijät käymme usein syömässä Laiturikahvilassa, josta löytyy lounaaksi niin buffetpöytä kuin ruokia listaltakin. Viehätystä lisää järvimaisema Rautavedelle.

Jos haluat kokea tapahtuman molemmat päivät, kannattaa varata majoitus hyvissä ajoin. Konkarit varaavat käyntinsä aikana hotellihuoneen jo seuraavaksi vuodeksi. Sastamalan majoituskapasiteetti on tapahtuman kokoon nähden pieni, joten lähellä tapahtumaa hotellia kyseleville tarjotaan ei-oota. Majoituspaikat löytyvät Sastamalan matkailusivuilta.

Sastamala, kirjapääkaupunki

Sastamala on julistautunut Suomen kirjapääkaupungiksi vuonna 2013. Onhan kaupungissa Vanhan kirjallisuuden päivien lisäksi myös Pukstaavi, kirjan kulttuurihistoriallinen museo. Sen ylläpitäjänä Suomen kirjainstituutin säätiö. Pukstaavi on erikoistunut suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriaan.

Kaupungista löytyy myös vuonna 1891 perustettu Tyrvään Kirjakauppa ja sen yhteydessä vuodesta 1969 toiminut Kirjakellari.

Tyrvään Kirjakauppa löytyy osoitteesta Marttilankatu 18.

Kirjakellarissa on myynnissä muun muassa tarjouskirjoja ja kustantajien loppueriä.

Sastamalassa törmää kirjoihin siellä täällä – myös ilmaisiin. Tästä kirjakärrystäkin tarttui mukaan yksi kirja.

Kirjoja on tarjolla torilla ja kirpputoreilla. Kannattaa tietysti markkinoida, kun kaupunki täyttyy kirjoista kiinnostuneista. Lähetyksen Löytötuvassa olikin aikamoinen valikoima kirjoja.

 

Normaali