Luonto, Messut, Näyttely, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali ja Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma toteutui suunnitellusti lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa, poikkeusajasta huolimatta.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallitus joutui elokuussa tekemään päätöksen tilaisuuden toteuttamisesta tai sen perumisesta. Silloin tilanne oli nykyistä valoisampi ja moni ehti jo huokaisemaan, että pandemiasta selvittiin.

Syksyn edetessä kävi selväksi, että tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Luontokuvatapahtuma päätettiin kuitenkin järjestää korostaen viranomaisten turvaohjeita ja Logomon järjestelyjä. Toisenlainenkin vaihtoehto oli harkinnassa vielä hiukan ennen tapahtumaa.

Turvavälit, maskit ja käsidesit käytössä.

Semifinalistikuvia ja Saaristomerta

Tilaisuus oli kaksiosainen. Alun ohjelmaan kello 12 alkaen oli vapaa pääsy, jolloin saattoi tutustua Vuoden Luontokuva -näyttelyyn ja messualueeseen. Salissa näytettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja. Kuvat ovat uskomattoman upeita ja aiheet monipuolisia, onhan kilpailusarjojakin yhdeksän.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Ohjelmassa oli myös asiaa aiheesta Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri. Sisältöjohtaja Jaakko Ruola kertoi Saaristomeren surullisesta tilanteesta. Tämä saarimäärältään maailman suurin saaristo on Suomen tärkeintä luontopääomaa. Ja se on vakavasti sairas.

1950-luvulta alkanut tautitila on jatkunut vuosikymmeniä.
– Mereen joutuvat ravinteet rehevöittävät merta; sinne valuu enemmän ravinteita kuin mitä se pystyy poistamaan. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat olemassa, mutta ne pitää toteuttaa päättäväisesti ja välittömästi, sanoo Jaakko Ruola.

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri edistää sekä konkreettisia toimenpiteitä että poliittisia päätöksiä Saaristomeren pelastamiseksi. Katso 19.10.2020 pidetyn webinaarin tallenne aiheesta Saaristomeri puhtaaksi ravinteita kierrättämällä.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Pohjoisen kuvia

Kello 14 alkaneessa Gaala-osuudessa kuultiin löytöretkeilijä, vuorikiipeilijä ja luontokuvaaja PatrickPata” Degermanin esitys Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle. Kaikilla mantereilla kulkenut Pata Degerman on omin silmin nähnyt, kuinka mannerjäätiköt sulavat arktisilla alueilla, ja kuinka mereen rytisee valtavat määrät mannerjäätä. Hän puhuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen puolesta.

Seuraavana esiintynyt Canonin suurlähettiläs Markus Varesvuo toi esiin Talven tunnelmia. Lintuihin erikoistunut Markus Varesvuo on yksi kansainvälisesti parhaiten menestyneitä suomalaisia luontokuvaajia.

Markus Varesvuon kuvia on nähtävissä myös tuoreessa Katoava talvi -kirjassa, jonka muina tekijöinä ovat Jarmo Manninen, Pertti Koskimies ja Ville Heikkinen. Otavan kustantama kirja on talven ja pohjoisen luonnon ylistys​. Se kertoo lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli.​ Pohjoisen eläimet joutuvat myös sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

Luontokuvaaja Jarmo Mannisen aiheena oli Vuosi etsimessä, jossa nähtiin pohjoisen kuvia Kuusamosta. Jarmo Manninen haluaa näyttää kuvissaan luonnon monimuotoisuuden, eri vuodenaikojen vaihtelun sekä tuoda kuviensa kautta luonnon kauneuden myös muiden nähtäväksi.

Pohjoista Voimaa -multivisio perustui myös Jarmo Mannisen valokuviin sekä Zero Nine -yhtyeestä tutun Kepa Salmirinteen musiikkiin, laulaja esiintyi paikan päällä. Multivision leikkaus oli Osku Tuomisen.

Sonyn suurlähettiläs Floris Smeets etsi esityksessään täydellistä lumimyrskyä (Obsessed with the perfect snow storm). Hollantilainen Floris Smeets lähti Norjaan vuonna 2010 täydentämään opintojaan jäi sille tielleen ihastuttuaan pohjoiseen luontoon. Hän on erityisesti villieläinten ja maisemien kuvaaja, jonka kuvissa on usein myskihärkiä. Hän järjestää myös valokuvausretkiä ja toimii niiden oppaana.

Vuoden luontokuva -kilpailun voitti Petri Pietiläinen

Vuoden Luontokuva 2020 -näyttelyn voittajakuvat saivat koristeekseen ruusukkeen.

Kello 18.00 jälkeen päästiin itse asiaan eli Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun palkittujen kuvien esittelyyn sarjavoittajineen ja yleisön suosikkikuvan julkistamiseen. Tulokset ovat nähtävissä Suomen Luonnonvalokuvaajien SLK ry:n sivuilla ja esittelin voittajat myös postauksessani Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa.

Petri Pietiläinen

Helsinkiläinen Petri Pietiläinen voitti Rakentaja-kuvallaan Linnut-sarjan ja koko Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely kiertää Suomea

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely on nähtävillä jo Luonnontieteellisen museon kahvilassa tiistaista 20.10. sunnuntaihin 6.12.2020. Museokahvilaan on vapaa pääsy.

Palkitut valokuvat voi nähdä myös Suomen luontokeskus Haltian Galleriassa ajalla 23.10.2020–10.1.2021. Sisäänpääsy Haltian näyttelylipun hinnalla 13/8/0 € ja Museokortilla maksutta.

Heinolan lintuhoitolassa voi nähdä näyttelyn ajalla 1.12.2020–3.1.2021. Se on tulossa myös Turkuun Kauppakeskus Hansan näyttelytilaan loka-marraskuun vaihteessa.

Kuvia myös kirjassa, kalenterissa ja lehdessä

Upeita luontokuvia voi ihailla myös Vuoden Luontokuva 2020 -kirjassa ja kalenterissa 2021. Tuotteita voi tilata Luontokuvan kaupasta.

Myös uusimmassa Luontokuva-lehdessä (5/2020) pääsemme ihailemaan Vuoden Luontokuva -kilpailun voittajakuvia sekä tutustumaan tarkemmin kuvaajiin näiden palkittujen otosten takana. Upea 84-sivuinen luku- ja katselupaketti, suosittelen.

Seuraava osallistumismahdollisuus tammikuussa

Seuraava mahdollisuus voittaa Vuoden Luontokuva -kilpailu aukeaa tammikuussa 2021; kuvien latausaika on 15.1.–3.2.2021. Vinkki: lataa kuvasi ajoissa, ei viimeisenä iltana ja viimeisena tuntina. Kilpailusäännöt ja ohjeet Vuoden Luontokuva -sivuilta. Tulokset julkistetaan lokakuussa 2021. Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.

Normaali
Kilpailu, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun tulokset julkistettiin lauantaina 17.10. Turussa Logomossa. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Linnut -sarjan voittajakuva Rakentaja.  Kameran takana oli Petri Pietiläinen.

Tänä vuonna 40. kerran järjestetyn Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.

Haarapääsky rakennuspuuhissa

B. LINNUT-sarjan voittaja. Rakentaja. Petri Pietiläinen.

Kilpailun tuomaristo luonnehtii voittokuvaa taidokkaasti tallennetuksi hetkeksi haarapääskyn rakennusurakasta ja pesätarvikkeiden noudosta.
– Yleensä tämän linnun näkee vain lennossa, mutta tässä kuvaaja on onnistunut pääsemään samalle tasolle kohteen kanssa, tuomaristo kehuu.

Voittoisan lintukuvan sommittelu ja pystyrajaus ovat myös tuomariston mieleen.
– Harvoin nähty sommittelu tuo hyvin esiin haarapääskyn muodot ja erikoisen asennon. Pyrstösulka johdattaa katseen hienosti pääskyn nokkaan. Kuvan kruunaa silmän valopiste, jatkaa tuomaristo kuvan suitsutusta.

Kuva on otettu Pikku Kallahden pohjukassa Helsingin Vuosaaressa.
– Märälle ja saviselle rantaviivalle oli liimautunut tuulen tuomia korsien paloja. Kymmenkunta haarapääskyä oli löytänyt paikan, ja ne keräsivät ahkerasti savea ja erilaista muuta materiaalia pesänrakennukseen. Kuvasin lintujen toimintaa kahtena aamuna, osan aikaa aivan maanpinnan tasolta, jolloin sain rauhallisen taustan ja pääsin kohteen tasolle. Parhaat tilanteet osuivat ensimmäiseen aamuun ja tuloksena syntyi kuva nimeltään Rakentaja, kertoo Petri Pietiläinen.

Vuoden Luontokuva -kilpailussa on kaikkiaan yhdeksän sarjaa. Yksi sarjavoittajista valitaan Vuoden Luontokuvaksi.

Sarjojen voittajat:

Linnut
Petri Pietiläinen, Helsinki

Kasvit ja sienet
Hannu Ahonen, Tikkakoski

Jäätä, lumpeenlehti

A. KASVIT JA SIENET -sarjan voittaja. Ulpukan juuristo. Hannu Ahonen.

Maisemat
Jarmo Manninen, Kuusamo

Maisema

C.MAISEMAT-sarjan voittaja. Elokuun aamu. Jarmo Manninen.

Nisäkkäät
Esa Mälkönen, Espoo

Tunturia, sopuli

D. NISÄKKÄÄT-sarjan voittaja. Tunturisopulin kotimaisema. Esa Mälkönen.

Muut eläimet
Sirke Vaarma, Mäntsälä

Sammakko lammessa

E. MUUT ELÄIMET -sarjan voittaja. Syön silmilläni. Sirke Vaarma.

Sommittelu ja muoto
Petri Koivisto, Orimattila

F. SOMMITTELU JA MUOTO -sarjan voittaja. On kultaa siivet sen. Petri Koivisto.

Luonto ja ihminen
Arto Leppänen, Turku

G. LUONTO JA IHMINEN -sarjan voittaja. Rukoushetki. Arto Leppänen.

Nuoret (s. 20022012)
Onni Rantanen, Nokia

H. NUORET-sarjan voittaja. Kihlajaislahja. Onni Rantanen.

Teoksia luonnosta
Markku Pihlajaniemi, Kerava

I. VAPAA JA LUOVA -sarjan voittaja. Hohto. Markku Pihlajaniemi.

Kilpailussa mukana ennätysmäärä kuvia

Vuoden Luontokuva -kilpailuun lähetettiin tänä vuonna ennätysmäärä kuvia: yli 15 000 kuvaa kaikkiaan 864 eri kuvaajalta. Kuvat kilpailivat aihealueittain kahdeksassa eri sarjassa sekä nuorten sarjassa.

Kilpailuun osallistuneista kuvista tuomaristo valitsi semifinalisteiksi yhteensä 1 235 kuvaa 453 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 241 kuvaa 155 kuvaajalta. Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, siis yhteensä 90 kuvaa.

Kilpailun tuomareina toimivat Arto Ketola Keravalta, Annika Lindblom Tammisaaresta, Esa Ringbom Akaasta ja Lars Sundström Karjaalta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässet kuvat pisteytti Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenäänestykseen osallistunut jäsenistö.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien Facebook-ryhmän jäsenet. Näin valikoitui Vuoden Luontokuvakilpailun Yleisön suosikkikuva Maaginen valo, joka sai myös kilpailun Vapaa ja luova -sarjassa toisen palkinnon. Kuvaajana oli Susanna Alava. Logomon festivaaliyleisö valitsi suosikkikuvakseen Linnut-sarjassa kilpailleen Raimo Sundelinin Haikara-kuvan.

Vuoden Luontokuva -kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa, ja kilpailussa jaettavien palkintojen ja julkaisupalkkioiden yhteisarvo on yli 35 000 euroa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma.

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Seuraavan kerran kilpailuun voi osallistua tammikuussa 2021. Lisätietoja myöhemmin Vuoden Luontokuva -sivustolla.

Normaali

Puisto, Valokuva

Nyt on lokakuu

Kuva
Tapahtuma, Valokuva

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10. Turussa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala järjestetään lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa.

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella tapahtuman messualueella on nähtävänä muun muassa uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä -kuvanäyttelyitä.

Logomon ovet aukeavat klo 12 ja tilaisuus jatkuu klo 19 saakka.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat.

OHJELMA (muutokset mahdollisia)

  • 12.00 Näyttely ja messualue aukeavat (vapaa sisäänpääsy).
  • 12.30 Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja (30 min.).
  • 13.00 Sisältöjohtaja Jaakko Ruola: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.
  • 13.30 Tauko

GAALA (salissa, sisäänpääsy lipulla)

  • 14.00 Löytöretkeilijä ja luontokuvaaja Pata Degerman:
    Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle.
  • 14.30 Canon Ambassador Markus Varesvuo: Talven tunnelmia.
  • 15.00 Tauko (messut).
  • 15.45 Luontokuvaaja Jarmo Manninen: Vuosi etsimessä.

Pohjoista Voimaa -multivisio: leikkaus Osku Tuominen, laulu Kepa Salmirinne.

Pohjoista Voimaa -multivisio on koostettu luontokuvaaja  Jarmo Mannisen kuvista. Kepa Salmirinne tunnetaan kuusamolaisen raskaan rockin jättiläisen Zero Ninen laulajana. (Edit 22.10.)

  • 16.30 Sony Ambassador Floris Smeets, Hollanti (Esitys tulkataan suomeksi): Obsessed with the
    perfect snow storm (Täydellistä lumimyrskyä etsimässä).
  • 17.15 Tauko (messut).
  • 18.00  Vuoden Luontokuva 2020 voittajan julkistus, palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus.

Liput: Lippu.fi alkaen 17,50 €. Messualueelle on vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestäjä on Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. SLV ry noudattaa tarkasti tapahtumien järjestämistä koskevia hallituksen ohjeita.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Näyttely, Valokuva, Valokuvaus

Taidetta meren äärellä

Viikonloppuni aikani ehdin nähdä Hangossa pari taidenäyttelyä, jotka painottuivat valokuviin. Virkistystä tarjosi Alan´s Cafe kodikkaalla atmosfäärillään ja herkullisilla leivonnaisillaan.

Suuntasin lauantaiaamuna Vuorikadulle, joka on Hangon ostoskatu. Siellä olikin sopivasti kirpputorimyyntiä ja liikkeissä samanhenkisiä tarjouksia. Ostin Ulla-Dress-nimisestä liikkeestä sinisen neuletakin alle 20 eurolla. Sade pilasi pahimmoilleen hyvin alkaneen kirppistunnelman.

Menin kirjastoon pitämään sadetta. Poistohyllystä, kuinkas muuten, löytyi yksi kirja (onneksi vain yksi). Samassa sain tietooni, että yläkerran näyttelytilassa oli alkamassa valokuvanäyttelyn avajaiset ihan saman tien.

Tunnelmia meren ääreltä

Meri voi näyttäytyä niin monissa sävyissä. Eva Roosin valokuvia Tunnelmia meren ääreltä -näyttelystä Hangon kaupunginkirjaston galleriassa.

Kyseessä oli luontovalokuvaaja Eva Roosin näyttely otsikolla Tunnelmia meren ääreltä – Valokuvia Tove Janssonin tarinoiden pohjalta (Eva Roos: Stämningar vid havet till texter av Tove Jansson). Näyttelyssä oli 14 merellistä valokuvaa ja niihin yhdistetty lyhyt teksti Tove Janssonin kirjoista. Ne täydensivät toisiaan hienosti.

Eva Roos kertoo, että kuvat olivat ensin; sen jälkeen hän kävi läpi Janssonin tuotantoa poimien sieltä luontokuvauksia.
– Oli upea tunne, kun vihdoinkin sain sanat sen pohjalle, mitä kuvillani halusin välittää, kertoo Eva.

Eva Roosin tavoitteena on ollut välittää tunnelmia ja tunteita, joita hän on kokenut meren äärellä – vahvistettuna Tove Janssonin teksteillä.

Näyttely on osa #MEIDÄNMERI-suurkampanjaa, jolla lisätään tietoutta Itämeren tilasta sekä kerätään varoja John Nurmisen Säätiön työhön meren ja sen kulttuuriperinnön pelastamiseksi.

Mukana yhteistyössä on Moomin Characters. Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta ensimmäisen Muumi-tarinan, luonnonkatastrofin keskelle sijoittuvan Muumit ja suuri tuhotulva -julkaisusta.
Tove Janssonille meri oli koti. Se oli hänelle turvan, seikkailun ja inspiraation lähde, jonka äärellä hän asui, piirsi ja kirjoitti, ja jonka keskelle hän hakeutui kaivatessaan tilaa, vapautta ja luovuutta, kerrotaan Moomin Characters -sivuilla.

Eva Roosin näyttely on nähtävillä Hangossa 18.9. saakka. Se on ollut aikaisemmin esillä Sanomatalossa ja se on tulossa Turun kaupunginkirjastoon 2.10.–1.11.2020.

Eva Roos nimeää omaksi suosikikseen valokuvan, jonka nimenä on Kaikki oli unta.

Kaikki oli unta. Kuva: Eva Roos.

Meri oli nyt sinipunainen ja metsänraja vain pehmeää tummuutta. Äitiä nukutti kovin, ja äkkiä hänestä tuntui, että todellisuus oli liukunut jonnekin sivuun. Kaikki oli unta, unen ihmeellistä valoa ja verkkaista liikettä, uppuroitiin raskaassa hiekassa pääsemättä eteenpäin.  (Teksti: Tove Jansson, Muumipappa ja meri)

Taidenäyttely Lars Augustsonin muistoksi

Taidenäyttelykierrokseni jatkui kaupungintalon Galleriaan, jossa oli esillä taidemaalari Lars Augustsonin (20.2.193829.1.20209 In Memoriam -näyttely. Hankolainen Augustson oli Hangon Kuvataitelijat ry:n perustaja- ja kunniajäsen. Hän oli öljy- ja akvarellimaalari, joka teki myös puupiirroksia.

Paikalla oli taiteilijan puoliso Kaarina Augustson, joka kertoi taiteilijan viimeisistä, sairauden sävyttämistä vuosista. Parempina aikoina he olivat matkustaneet yhdessä useita kertoja Edvard Munch -museoon Osloon muutamaksi päiväksi kerrallaan. Siellä Augustson vietti tuntikausia.

Tämä kissamaalaus jäi Lars Augustsonilta kesken.

Lars Augustson käytti vahvoja varejä. Haavoittunut maalari -teoksessa ovat mukana myös Hangon vesitorni ja kirkko.

Mainio virkistyspaikka Alan´s Cafe

Kolmas taidenäyttely tuli vastaan Alan´s Cafessa, jossa oli esillä paikallisen luontokuvaajan Tapio Kekkosen valokuvia. Vaikuttavin niistä oli kuva, jossa upea täysikuu on Hangon vesitornin huipun takana. Hän on kuvannut Hangossa nuoresta pojasta asti ja jo viidellä vuosikymmenellä.
– Hanko on niin hieno paikka, että kameran on aina oltava mukana, sanoi Tapio Kekkonen viime vuonna olleen isomman valokuvanäyttelyn avajaisiin liittyvässä haastattelussa.

Kahvilaa voi suositella sekä tunnelmansa, leivonnaistensa että hintatasonsa puolesta. Korvasin lounaan teellä, katkarapupiirakalla ja kardemummakakulla – yhteishintaan 6,50 euroa.

Alan´s Cafen antimia.

Alan´s Cafessa on viehättävää vanhanajan tunnelmaa.

Marian Antikvariaatista voi tehdä kirja- ja lehtilöytöjä.

Samassa Villa Orrmannissa toimii rinnakkain Hangon Käsityöläiset ry:n myymälä, kahvila, Marian Antikvariaatti ja antiikkiliike Ditt och Datt. Talo näyttää olevan sekä hankolaisten että turistien olohuoneenomainen paikka, jossa viihtyy pitempäänkin.

Villa Orrmanissa toimii hienosti monta toimiaan täydentävää yritystä. Kesällä voi virkistäytyä pihalla.

Seuraavissa Hanko-postauksissa kerron muun muassa pitsihuviloista ja syyskuisesta iltaelämästä.

Normaali

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää. Ollaan kiitollisia kaikesta siitä, mitä se meille antaa. Mitä me voimme antaa sille? Tulevaisuuden?

Luonto, Teemapäivä, Valokuva

Juhlitaan luontoa 29.8.2020

Kuva
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Messut, Museo, Sairaala, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri, Valokuva, Valokuvaus

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

  • Pe 2.10.     19.00          Bromarf
  • La 3.10.     18.00          Tammisaari
  • La 10.10.   18.00          Hanko
  • To 15.10.   19.00          Karjaa
  • Pe 16.10.   19.00          Kemiö
  • To 22.10.   19.00          Maarianhamina
  • Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:

10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Normaali

Viljapelto, horsmia

Valokuva

Elokuun viljaa

Kuva
Näyttely, Teemapäivä, Valokuva, Valokuvaus

Kaksi näyttelyvinkkiä maailman valokuvauspäivänä

Tänään keskiviikkona 19.8.2020 vietetään maailman valokuvauspäivää. Annan tässä teemapäivän kunniaksi kaksi vinkkiä valokuvanäyttelyyn, toinen Turussa ja toinen Helsingissä.

Mehän taidamme viettää valokuvauspäivää joka päivä. Kännykän kamera kulkee matkassa mukana aina ja sillä on helppo ottaa kuvia omasta arjestaan, ehkä selfienkin. Elämme kuvien keskellä.

Tänään on kuitenkin erityinen päivä. Ihan helposti eivät auenneet päivän taustat, mutta viis siitä. Annan tässä teemapäivän kunniaksi kaksi vinkkiä valokuvanäyttelyyn, toinen Turussa ja toinen Helsingissä.

Kuvan monta muotoa – Turun Kamerat 90 vuotta

Kuva: Kauko Lehtonen. Niin lähellä niin kaukana. 2013.

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

90-vuotisjuhlanäyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Se on otos nykypäivän harrastajavalokuvaajien taidoista. Kuvien aiheet, värimaailma ja tulostustapa vaihtelevat.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Sen perustava kokous pidettiin 14.11.1930. Seurassa on noin 120 jäsentä.
– Tärkeä osa seuran toimintaa ovat asiantuntijaluennot, seuran järjestämät kurssit ja aktiivinen kilpailutoiminta, kertoo Turun Kameroiden puheenjohtaja Matti J. Niemi.

Kolme naista, kaksi kuvaajaa

Suomen valokuvataiteen museon uusi näyttelytila K1 Kämp Galleriassa Helsingissä täyttyy kolmen naisen omaehtoisella energialla. Kaksi heistä on ikonisia hahmoja, kolmas on moderni ja impulsiivinen performanssitaiteilija.

Kanadalaisen Douglas Kirklandin (s. 1934) näyttelyissä esiintyy kaksi ikonista naista, jotka loivat vahvaa imagoaan valokuvien avulla. 1960-luvun kuvasarjat ovat Ilta Marilynin kanssa ja Coco Chanel. Elokuvatähti Marilyn Monroen kuvat Kirkland kuvasi 17.11.1961 Look-aikakauslehden 25-vuotisjuhlanumeroon – tähti poseerasi silkkilakanoissaan.

Kesällä 1962 Kirkland lähetettiin Pariisiin kuvaamaan reportaasia Coco Chanelista, 79-vuotiaasta muotigurusta Pariisin muotiviikolla. Ennen kuin tähän päästiin, Kirklandin piti läpäistä Chanelin testi ja kuvata kaupungilla muotiluomuksia mallien yllä.

Valokuvataiteen museon mukaan ”Kirklandin kuvasarjat sijoittuvat aikakauteen, jolloin valokuvasta tuli suurilevikkisten uutiskuvalehtien ja mainoskuvan kautta modernin, globaalin kulutuskulttuurin keskeinen edistäjä. Coco Chanel ja Marilyn Monroe ymmärsivät kumpikin valokuvan voiman imagon ja itseilmaisun välineenä. Kuvasarjat esittävät imagon rakentuvana prosessina, joka peilaa kuvaajan ja kuvattavan välistä vuorovaikutusta.”

Kuva: Douglas Kirkland: Coco Chanel on her sitting room sofa, Paris, 1962. ©Douglas Kirkland/Photo Op.

Marilyn Monroe

Kuva: Douglas Kirkland: Marilyn Monroe, Hollywood, 1961. ©Douglas Kirkland/Photo Op.

Kolmas nainen onkin sitten jotain aivan muuta ja hän tuo nykyhetken perspektiiviä näyttelyihin: internetkulttuurissa syntynyt Munalissu, joka on impulsiivinen performanssihahmo ja helsinkiläisen mediataiteilija Liisa Vääriskosken (s. 1991) feministinen alter ego ja taideprojekti.

Valokuvataiteen museo kertoo: ”Pitkälti Instagramissa toimiva performanssihahmo on yksi mediataiteilija Liisa Vääriskosken tavoista toteuttaa itseään ja kommentoida maailmaa sekä visuaalista kulttuuria. Munalissun hahmossa viihde, kaupallisuus sekä poliittiset teemat kietoutuvat yhteen, usein absurdilla tai humoristisella tavalla. Munalissu avaa myös näkökulman Marilynin ja Coco Chanelin itseilmaisun leikkisään ja itseironiseen ulottuvuuteen.”

Kuva: Liisa Vääriskoski, @munalissu, 2020.

Kaikki kolme näyttelyä ovat avoinna 20.8.–20.12.2020 K1 Kämp Galleriassa osoitteessa Pohjoisesplanadi 33, Helsinki.

K1:n pääyhteistyökumppani on Tradeka.

 

Normaali

Kaupunki, Valokuva

Aurajoki aamulla

Kuva