Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Ruusuterapiaa

Tähkäpuiston ruusut ovat aloittaneet kukintansa ja ne loistavat monissa eri väreissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Joukossa on myös keltaisia ja tummanpunaisia ruusuja.

Luonnolla on tutkimusten mukaan tervehdyttävä vaikutus. Omaa hyvinvointiaan voi vaalia liikkumalla luonnossa ja kokemalla sen kauneutta ja hiljaisuutta. Myös kaupungeissa voi nauttia annoksen luontokokemusta vaikkapa puistossa.

Monipuolista kasvillisuutta

Turun Tähkäpuistossa (Axparken) on tähän loistavat mahdollisuudet. Tarjolla on monipuolinen kokonaisuus puisto- ja metsämaisemaa. Tähkäpuiston pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria. Rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Muu osa alueesta on luonnonmukaista maisemaniittyä ja ulkoilumetsää pitkospuineen.

Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.

Perennojen ja yrttien vieressä on kyltit, joista voi opiskella kasvien suomenkielisiä ja tieteellisiä nimiä. Katson aina mielelläni näitä kylttejä oppiakseni kasvien nimiä. Huomaan harmittelevani, jos kyltti puuttuu tai jos se on jäänyt piiloon kasvien alle.

Kyltti kertoo kasvin latinan-, suomen- ja ruotsinkielisen nimen.

Miljoona, miljoona ruusua

Ruusupuisto sisäänkäynti tultaessa Peltolantieltä kuvattuna puistosta. Henrikinkirkko jää kuvasta oikealle.

Puistossa on myös ruusutarha, joka on Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet.

Rosariumissa kasvaa noin 1 600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, joista muutamat ovat hyvin harvinaisia. Rosarium-idean äiti oli ruusumatamiksi kutsuttu Toini Grönqvist. Puistoa kutsutaankin  myös Ruusupuistoksi.

Ruusut puhkesivat kukkaan juhannusviikolla ja niiden kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Olen kuvannut lokakuussa huurteisia ruusuja.

Kun kulkee ruusupensaiden välissä, muistuu mieleen Vera Teleniuksen 1980-luvu hitti Miljoona ruusua. Kukkia on tosiaan paljon ja osassa pensaita niin runsaasti, että oksat ovat taipuneet maata kohti. Ruusun terälehtiä on varissut ruohikolle.

Kukkien paino taivuttaa oksat maata kohti.

Hetken kauneutta

Jos tulee puistoon alakuloisena ja huolissaan, voi ruusujen kauneuden äärellä unohtaa hetkeksi elämän nurjat puolet. Voi ihastella ruusujen hetkellistä kukintaa tiiviistä, pienestä ruusunnupusta täyteen kukkaan auenneine lehtineen ja siitä kuihtumiseen ja terälehtien putoamiseen. Kaikkia näitä vaiheita näkee nyt puistossa. Ja pian tilalla ovat ruusunmarjat siemenineen.

Kun puistossa on niin paljon erilaisia ruusulajikkeita ja perennoja, kävijälle riittää aina uutta katseltavaa. Viime viikolla kukkineet kasvit ovat ehkä menettäneet kauneutensa ja uudet lajit ovat puhkeamassa kukkaan.

Puistossa on kauneinta ‒ ja otollisinta aikaa myös valokuvauksen kannalta ‒ aamuisin ja iltaisin.

Sateisen päivän jälkeen kasveja koristavat vesipisarat täydentävät kuvauksellisuutta. Jos haluaa kierrellä ruusupensaiden välissä ja muualla kuin hiekkatiellä, kannattaa varustautua aamukasteen ja sateen aiheuttamaan märkyyteen kosteudenkestävillä kengillä.

Tähkäpuistossa on myös lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Penkeille voi levähtää istumaan ja ihailemaan vihreyttä ja kukkaloistoa. Puistosta löytyy myös kaksi pöytää, joille voi kattaa piknikin.

Tähkäpuisto löytyy Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.

Kauppatorilta Tähkäpuistoon päääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie) sekä 7 ja muilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie).

Aiemmin kirjoittamani jutun Tähkäpuisto ‒ ruusukeidas kaupungissa pääset lukemaan täältä.

Normaali
Tapahtuma

Päivinpäiviä Päivänkakkaran juurella

Päivit juhlivat nimipäiviään 16. kesäkuuta Turussa kävelyretken, leivoskahvien ja ja juhlapuheen merkeissä.

Päivi Leinonen (vas.) ja Päivi Fagerström (oik.) suunnittelivat ja toteuttivat kaimoilleen huikean hienot nimipäiväjuhlat.

Parhaita Päiviä -yhteisön puuhanaiset Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen päättivät muuttaa aiemmin pienimuotoiset Päivinpäiväjuhlat hiukan näyttävämpiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena oli saada koolle 100 Päiviä. Mikäs sopii paremmin Yhdessä-teemaan kuin nimipäivän vietto monen Päivin voimin?

Tapahtumaa oli markkinoitu Facebookissa ja uutiskynnyskin ylittyi niin, että juttu saatiin ainakin Turun Sanomiin, Aamuset-lehteen ja Yle Turun sivuille ja radio-ohjelmaan.

Kokoontumispaikaksi ja -ajaksi puuha-Päivit olivat valinneet Turun tuomiokirkon vieressä olevan Mikael Agricolan patsaan 16.6.2017 klo 17. Siellä nimipäiväsankarittaret saivat Päivi-nimilapun sekä käsinpainetun ja nimikoidun putkihuivin päivänkakkarakuvioineen.

Kaikki mukaan ilmoittautuneet Päivit saivat Päivi Leinosen painamat ja ompelemat putkihuivit muistoksi nimipäiväjuhlistaan.

Noin 50 Päiviä kokoontui Turun tuomiokirkon edustalle, josta alkoi yhteinen kävelyretki.

Pääjoukko suuntasi noin viiden kilometrin pituiselle kävelylenkille. Reitti kiersi Piispankadun ja Tuomaansillan kautta Linnankadulle ja Forum Marinumin edustalla olevan Päivänkakkara-veistoksen luo. Osa Päiveistä valitsi Fölin kyydin kuljettaen tarvikekasseja kohti juhlapaikkaa.

Päivien Päivänkakkara

Päivit valmistelevat juhlapöytää. Taustalla Päivänkakkara-veistos koko pituudessaan.

Päivi-ryhmä on syntynyt vuonna 2010 ja se on kokoontunut nimipäivän kunniaksi piknikille Päivänkakkara-veistoksen luokse. Niinpä sama paikka oli luonteva myös tähän suurempaan tapahtumaan. Päivänkakkara-teema istuu Päivien päivään hyvin. Päivänkakkara on englanniksi ’daisy’. Siinäkin sanassa päivä ja Päivi yhdistyvät.

Entä mikä on Päivänkakkaran tarina? Se on 25 metriä pitkä lasikuidusta ja puusta tehty veistos, joka lepää Suomen Joutsenen ja Forum Marinumin välisellä nurmikolla. Kukan terälehdet ovat raudalla vahvistettua lasikuitua ja auringonkeltainen keskus on veistetty puusta.

Hyperrealistisen Päivänkakkara-veistoksen ovat toteuttaneet kuvataiteilijat Jani Rättyä ja Antti Stöckell. Se on valmistunut vuonna 2011, jolloin Turku oli kulttuuripääkaupunki.

Veistos oli osa Turun Taiteilijaseuran järjestämää Flux Aura 2011 -ympäristötaidetapahtumaa. Taiteilijoiden mukaan teoksen turvallinen elinikä on noin viisi vuotta, joten se alkaa olla jo elinkaarensa lopussa. Mutta missäs Päivit sitten kokoontuvat, jos Päivänkakkara poistuu?

Saksaan Petra-päivä?

Etunimiyhdistyksistä Suomalainen Markku-liitto on ehkä tunnetuin. Se on perustettu jo vuonna 1996. Puuha-Päivien mukaan Markut ovat olleet tietynlaisia esikuvia. Kukaties tulevaisuudessa tehdään jotain yhteistyötä Markkujen kanssa? Myös Arjoilla on ainakin oma Facebook-ryhmä.

Päivi-nimipäivän yhteisöllisen viettämisen ideasta saattaa olla jopa vientituotteeksi. Juhlapöydän valmisteluvaiheessa paikalla tullut ja Päivien kanssa juttelemaan jäänyt Petra Münchenistä kuuli selityksen tapahtumalle ja ihasteli ideaa. Kenties hän alkaa järjestää nimipäiväjuhlaa omille kaimoilleen?

Päivästä Päiviin

Professori Päivi Lappalaisen juhlapuheessa vilahteli monta tunnettua Päiviä Istalasta Räsäseen.

Juhlapuheen piti kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen Turun yliopistosta. Hän kertoi Päivi-nimen historiasta ja suosiosta.

Ensimmäinen Päivi sai nimensä jo vuonna 1901. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle.

Suosioon nimi nousi 1950-luvun lopusta 1960-luvulle. Yhtenä syynä voi olla se, että kirjailija Aino Räsäsen suosittujen Helena-kirjojen sarjassa vuonna 1957 ilmestyi Päivi, Helenan tytär -kirja.

Suomessa yli 20 000 tyttöä sai nimekseen Päivin vuosina 1960–1979. Muistan olleeni kouluikäisenä hiukan nyreissäni siitä, että aina luokallani oli ainakin kaksi muuta Päiviä.

Lappalaisen juhlapuheessaan mainitsemaa Päivi-olutta valmisti skotlantilainen BrewDog-panimo kausituotteena vuonna 2014. Se kuului panimon Hello my name is -sarjaan ja sai Suomessa nimiehdotuspyyntöjen jälkeen Päivi-nimen. Se viittaa silloiseen sisäministeri Päivi Räsäseen ja tämän suhtautumiseen alkoholipolitiikkaan.

Vahva, tyrnillä maustettu olut oli suosittua eikä sitä riittänyt kaikille halukkaille ‒ ei minullekaan, vaikka soittelin Alkoonkin.

Juhlakahvit Päivi-leivoksineen

Päivi Lehtonen viimeistelemässä Päivi-leivoksia.

Päivi Lehtonen järjesti kaimoilleen juhlakattauksen kahveineen ja leivoksineen Päivänkakkara-veistoksen eteen.

Päivi-leivoksen alkuperäisohjeen kaksine versioineen kehitteli Turun tapahtuman valmistelijoiden pyynnöstä Päivi leipoo -blogin pitäjä. Toisen ohjeen tuloksena on keltainen aurinkoinen passionleivos ja toisen Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Päivi Lehtonen kehitteli ohjetta eteenpäin. Tarjolle hän toi mustikkaisen ja sitruunaisen leivoksen, jonka koristeena on valkoinen sokerimassasta muotoiltu päivänkakkara ja Suomen lippu. Päivi-leivoksissa yhdistyy suomalaisuus ja päivimäisyys.

Päivi-leivokset kruunasivat nimipäiväkahvitarjoilun.

Ensi vuonna uudestaan?

Päivien nimipäivä jatkui pöydän antimista nauttimisen, pienien puheiden, valokuvauksen ja seurustelun merkeissä. Päivi Suomi esitteli maalaamaansa sini-turkoosisävyistä Päivi-taulua.

Päivnkakkaroita löytyy myös taiteilija Päivi Suomen maalauksesta.

 

Päiveistä on moneksi, todettiin juhlapuheessa. Myös koiranomistajiksi. Nimppareilla oli mukana näiden kahden valkoisen koiran lisäksi ainakin yksi mäyräkoira.

Päivit yhteiskuvassa Aurajoen kulttuurimaisemassa. Taustalla Suomen Joutsen ja Päivänkakkara-veistos.

Puuha-Päivejä Leinonen ja Fagerström kiiteltiin ja toivottiin, että voidaan tavata samoissa merkeissä ensi vuonna. Jospa silloin paikalle tulisi nyt tavoitteena olleet 100 Päiviä?

 

Normaali
Matkakohde, Näyttely, Tapahtuma

Neulegraffiteja Aurajoen rannalla

 

Jos olet kulkenut Aurajoen rannoilla Turussa viime viikkoina, lienet huomannut, että puut on somistettu neulegraffitein. Teokset sijaitsevat Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan väliin jäävän jokirannan molemmin puolin.

Knit ’n’ Tag Turku -tapahtuman järjestää Åbolands hantverk rf/Taitoåboland. Kyseessä on voittoa tuottamaton, käsityön ilosanomaa eteenpäin vievä tapahtuma. Mukana on 56 osallistujaa. Nuorimmat ovat 5-vuotiaita ja iäkkäin 92-vuotias.

Aikaisempia Knit ´n´Tag Turku -tapahtumia toistaen Åbolands hantverk rf on haastanut yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, kouluja ja yksityishenkilöitä luomaan ympäristötaideteoksen, joka koostuu neulegraffiteista.

Yhdistyksen mukaan tempauksen tavoitteena on luoda elävä kaupunkimiljöö, nostaa kiinnostusta käsityötä kohtaan ja innostaa yhteistyöhön. Teoksiin sopivat kaikki jäännöslangat ja muut ylijäämätekstiilit. Tyyli on vapaa ja mielikuvitus ainoana rajoituksena.

Tämän vuoden teemana on ”Minun Suomeni”. Knit ’n’ Tag on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Yksityiskohta Lapsuuden maa -työstä, jonka ovat tehneet Katri Louhi ystävineen ja Turun Työterveystalon käsityökerho.

Åbolands hantverk rf -yhdistys on tukenut ja kehittänyt suomalaista käsityökulttuuria, -taitoja ja elinkeinoa toiminta-alueellaan Turunmaalla ja Turussa lähemmäs 80 vuotta. Yhdistys on jäsen Taito Groupissa, joka muodostuu Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:stä ja 20 paikallisesta käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä.

Jos et ole vielä nähnyt näitä värikkäitä töitä, kannattaa pitää kiirettä, sillä teokset ovat esillä maanantaihin 29.5.2017 asti. Jos et ehtinyt näkemään, niin kuvagalleriassa näet osan neulegraffiteista ‒ ja ehkä innostut niin, että ryhdyt suunnittelemaan omaa työtä seuraavaan tapahtumaan, joka lienee toukokuussa parin vuoden päästä.

Koululaiset Maskusta ovat tehneet etualalla oleva Neljä vuodenaikaa -työn.

 

Normaali
Matkakohde, Tapahtuma

Knit ’n’ Tag Turku -neulegraffiteja

Galleria

Valokuva

Kirsikankukkien aikaan

Kuva
Arkkitehtuuri, H niin kuin hotelli, Majoitus, Matkustaminen, Rakennus

Clarion Hotel Helsinki – muutamia kuvia

Galleria
Arkkitehtuuri, H niin kuin hotelli, Majoitus, Rakennus, Ravintola

Clarion rakastaa sinua

Clarion loves you.

Clarionin aulaa

Clarion Hotel Helsinki on mielenkiintoinen hotelliuutuus Jätkäsaaressa. Modernia arkkitehtuuria, designkalusteita, kansainvälisyyttä sekä palvelualttiuttta.

Clarion Hotel Helsinki on osa Nordic Choice Hotels -ketjua, jonka omistajana on norjalainen Petter Stordalen. Eräässä haastattelussa hotellimoguliksi tituleerattu Stordalen sanoo: ”Jotkut ihmiset ajattelevat, että hotelli tarjoaa vain nukkumapaikan. He ovat väärässä. Hotellit ovat taianomaisia kohtaamispaikkoja, joissa juhlistetaan elämän tärkeitä tapahtumia.”

Matkustajan kannalta on tietysti olennaista, että saa majoitukseen ja ruokailuun liittyvät tarpeensa täytetyiksi, mutta onhan aina onnellisempaa, jos hotellikokemuksessa on jotain ekstraa. Jotain erityistä. Sellaista hotellia itsekin arvostan.

Kaksi tornia ja Makasiini

Ulkopintaa

Clarion Hotel Helsingin julkisivu on lasia ja komposiittialumiinilevyä.

Clarionissa on jotain erityistä alkaen rakennuksen arkkitehtuurista: kaksi tornia, joista korkeampi on meren pinnasta laskettuna noin 77 metriä. Julkisivu on vaaleahko. Se koostuu pääosin komposiittialumiinilevystä, joiden väreinä ovat valkoinen ja harmaa. Torneja yhdistää lasinen kävelysilta sekä lasiset näköalahissit.

Alunperin hotelli haluttiin rakentaa 33-kerroksiseksi, mutta se toteutui 16-kerroksisena. Huoneita on 425.

Hotellin suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.

Toisen tornin huipulla on maisemabaari, Sky Room. Kaksi muuta ravintolaa ovat Kitchen & Table sekä Clarion Living Room.

Toisen tornin huipulla on Roof Top Pool & Terrace. Siellä on lämmitetty ulkouima-allas, saunat ja kuntosali. Nämä ovat maksutta hotellivieraiden käytössä.

Clarion on ottanut käyttöönsä myös tyhjillään olevan, suojellun makasiinirakennuksen vuodelta 1935, johon on tehty tuhannen vieraan kongressikeskus. Se on yhdistetty hotellitorneihin lasisella käytävällä. Makasiini soveltuu muun muassa kokouksiin, kongresseihin ja juhliin.

Lars Sonckin suunnittelemassa makasiinissa on historiallista tunnelmaa sekä Clarionin mukaan ”modernia tapahtumaosaamista ja Suomen parasta kokoustekniikkaa.”

Skandinaavista designia ja pikselimaalauksia

Hotellin sisustuksessa on käytetty pääosin skandinaavista ja suomalaista designia höystettynä italialaisilla klassikoilla. Jokaisesta huoneesta löytyy Eamesin tuoli. Hotellin valaisimet ovat mielenkiintoisia. Ne ovat Philippe Starckin ja Flosin.

Hotellin huomiotaherättävät maalaukset ovat taiteilija Sami Lukkarisen. Clarionista niitä löytyy kaikkiaan yhdeksän hotellin aulasta, ravintolasta, baarista ja kongressikeskuksesta.

Taulujen pinta on pikselimäinen, mutta kauempaa maalausten henkilöt ovat tunnistettavissa: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Alvar Aalto, Juha Mieto ja Sofi Oksanen.

Sofi Oksanen katselee hotellin menoa aulan seinältä. Taiteilijana on Sami Lukkarinen.

Sofi Oksanen katselee hotellin menoa aulan seinältä. Taiteilijana on Sami Lukkarinen.

Ravintolassa Samuelssonin ruokafilosofiaa

Smoothieta ja juustoa

Aamupalalta löytyy myös mangosmoothieta ja juustoja.

Makasiinissa sijaitseva Kitchen & Table -ravintola on ruotsalaisen huippukokki Marcus Samuelssonin luomus. Ruokafilosofian ytimessä ovat avokeittiö, sosiaalinen syöminen, yhteisölliset pöydät ja urbaani tunnelma. Menussa on yhdistelty Manhattanin makuja suomalaisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin.

Ravintolatila on jaettu pienempiin alueisiin koivunrungoista tehdyillä sermeillä tai avohyllyillä. Salin alkuosassa on arviolta noin viiden metrin pituinen, korkea pöytä. Sen pinta muodostuu erisävyisistä lankuista lakkapintoineen. Pöydän suunnittelijana lienee hollantilainen Piet Hein Eek, joka on erikoistunut  tekemään huonekaluja jätemateriaaleista.

Ravintolan pöydät ja tuolit ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Pöydät olivat joko pieniä pyöreitä, kahdelle hengelle sopivia ja neliskanttisia neljän hengen pöytiä, jotka oli usein yhdistetty toisiinsa.

Lauantaiaamun vilkkaalla aamiaisella näytti siltä, että tämä tuotti pulmia, kun yhden tai kahden hengen pöytätilaa tarvitsevat hakivat paikkaansa. Kuinka liittyä jo varattuun pöytään, jossa olisi hyvinkin vielä tilaa? Juttelin tästä ravintolassa työskentelevän Vivekan kanssa ja hän myönsi, että asiasta oli tullut heille palautetta. Suomalaiset eivät ole vielä valmiita yhteisöllisiin aamiaisiin ‒ ja ehkä eivät muutkaan kansallisuudet?

Aamiaisvieraiden perusteella Clarion on onnistunut houkuttelemaan hyvin monenlaisia asiakkaita. Mukana oli niin lapsiperheitä, pariskuntia, kaveriporukoita ja varttuneempaakin väkeä useasta eri kansallisuudesta, muun muassa venäläisiä ja kiinalaisia.

Vain haudutettu tee puuttuu

Munakasstation

Munakkaita tarjoillaan arkiaamuisin.

Clarionin aamiainen on monipuolinen ja kattava: muun muassa puuroa, leipää, leikkeleitä, mangosmoothieta, pannukakkuja, croisantteja, munakasta, pekonia, jugurtteja ja hedelmiä. Arkipäivisin tarjolla on myös munakkaita tilauksen mukaan.

Ainoan miinuksen tuottaa tee, josta löytyy vain pussitettu vaihtoehto. Annoin palautteeni jo ensimmäisellä kerralla ja kerroin Vivekalle HH-indeksistäni.

Hän kertoi uudestaan tavatessamme, että asia on edennyt neuvotteluihin erään irtoteen toimittajan kanssa ja lupasi, että seuraavalla kerralla Clarionissa vieraillessani tarjolla on myös mahdollisuus teen hauduttamiseen.

Ravintolassa on isot lasi-ikkunat, joista näkyy Länsisatamaan. Kun oli oikeaan aikaan aamiaisella, sai ihastella puna-violettia taivasta vasten silhuetteina piirtyvinä nostureita.

Nosturit

Auringonnousu värjäsi Länsisataman taivaan tammikuussa violetin ja punaisen sävyihin.

Hymyilevää palvelua

Clarionin asiakaspalvelu on hyvin ystävällistä niin vastaanotossa kuin ravintolassakin.  Kun kysyin Vivekalta, mitä Clarion loves you -tekstiin sisältyy, hän kertoo, että hotellin asiakkaita kohdellaan kuin omaan kotiin tulevia vieraita.

Jos hotellin asiakaskunta on kansainvälistä, niin sitä on myös henkilökunta. Osa heistä puhuu vain englanniksi.

Hotellissa vastaantulevat tekstitkin ovat englanninkielisiä, joten voi olla, että kielitaidoton asiakas ei tunne oloaan kotoisaksi.

Pieni, mutta toimiva huone

Standard-luokan huone on pienehkö, joskin toimiva. Kahden hengen huoneessa ei ole yhtään liikaa tilaa, mutta ei siinä tule kuitenkaan klaustrofobista tunnetta. Samoin voi todeta vaaleasta kylpyhuoneesta suihkutiloineen.

Huoneeseen mahtuu kaksi sänkyä, yöpöydät, nojatuoli, kapea kirjoituspöytä tuoleineen ja kokoontaitettava teline matkalaukulle. Huoneessa on myös minibaari, silityslauta rautoineen, vedenkeitin tee- ja kahvitarvikkeineen ja iso taulu-tv.

Pieniä puutteita sisustussuunnittelusta tosin löytää helpostikin: vaatetanko on liian korkealla ja hyvin kapea. Kun siihen on valmiiksi ripustettuna silityslauta, niin talvitakin lisäksi naulakkoon ei muuta mahdukaan. Vaateripustimet, siis henkarit, ovat kuitenkin irrotettavia ja täyttävät siis HH-indeksini. Yöpöydällä on jalkalamppu, jonka jalkaosa täyttää suurimman osan pöydän pinta-alasta.

Hotellihuone

Kompaktiin hotellihuoneeseen on saatu mahtumaan kaikki tarpeellinen.

Lisää kuvia hotellista löytyy kuvagalleriasta.

Ratikalla keskustaan

Helsingin keskusta sekä metrolinja sijaitsevat kävelymatkan päässä hotellista ja raitiovaunulinja on aivan hotellin vieressä.

Linjat 6T ja 9 vievät keskustaan ja lisäksi messuvieraiden kannalta on kätevää, että linjalla 9 pääsee Messukeskukseen. Pysäkin nimi on Huutokonttori.

Osa Pohjoismaista hotelliketjua

Nordic Choice Hotels on Pohjoismaiden toiseksi suurin hotelliketju 190 hotellillaan ja 13 000 työntekijällään. Hotelleja on Pohjoismaiden lisäksi myös Baltiassa.

Ketjuun kuuluvia hotellibrändejä ovat Comfort Hotel, Quality Hotel ja Clarion Hotel sekä lisäksi 20 itsenäistä hotellia. Clarion Hotel Helsingin lisäksi Suomesta löytyy myös Clarion Hotel Helsinki Airport.

Clarion-ketju suunnittelee avaavansa Suomeen kymmenen hotellia viiden vuoden aikana. Kiinnostavina kaupunkeina on mainittu Tampere ja Turku. Toivotan Clarionin tervetulleeksi Turkuun ‒ kun tarjolla lienee hotelli, josta löytyy wau-efektejä.

Hotellin ikkunoista näkyy rakenteilla olevaa Jätkäsaarta, Länsisatamaa että keskustaa.

Hotellin ikkunoista näkyy rakenteilla olevaa Jätkäsaarta, Länsisatamaa ja keskustaa.

Olen viettänyt Clarion Hotel Helsingissä kolme yötä, kaksi tammikuussa Matkamessujen aikaan ja yhden helmikuussa. Kaksi yötä maksoin itse, kolmanteen käytin Matka2016-messuilta saamaani majoituslahjakortin.

Normaali