Mainokset
Valokuva, Valokuvaus

Juhlitaan valokuvaa

Mikä yhdistää turkulaislääkäri Henrik Cajanderin, Alfred Nobelin isän Immanuel Nobelin, Turun  ja matkablogin? Vastaus on valokuva.

Mitä olisi matkablogi ilman valokuvia? Kertoisin vain erilaisista paikoista sanallisesti ja maalailisin näkymiä lausein? Hyvä kirjoittaja saa tietysti lukijan mielikuvituksen liikkeelle, mutta olisihan se jotenkin vajavaista. Voimme siis olla kiitollisia siitä, että saamme nauttia valokuvista.

Henrik Cajanderin 3.11.1842 Nobelin talosta ottama varhainen valokuva, dagerrotyyppi,

Turussa on tänään muisteltu aikaa 175 vuoden taakse, jolloin turkulainen lääkäri Henrik Cajander otti 3.11.1842 ensimmäisen Suomessa kuvatun dagerrotyypin, joka on myös vanhin tunnetusti säilynyt valokuva maassamme.

Dagerrotyyppi on 1830-luvulla kehitetty varhainen valokuvausmenetelmä, jonka taustalla olivat ranskalaiset Louis Daguerre ja Joseph Nicéphore Niépce. Heidän menetelmässään kuva muodostuu valoherkälle hopeapinnoitteiselle kiillotetulle kuparilevylle.

Valotetulle levylle tallentunut kuva saadaan näkyviin elohopeahöyryillä ja se kiinnitetään suolaliuoksella. Huh, elohopeahöyry kuulostaa pahaenteiseltä ‒ miten lie vaikuttanut kuvaajan keuhkoihin?

Cajanderin kuvassa on Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut niin kutsuttu Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Talo sai nimensä sen suunnitelleen ruotsalaisen arkkitehti Immanuel Nobelin mukaan. Hän oli kemisti Alfred Nobelin isä.

Valokuva on tallessa Turun kaupungin valokuva-arkistossa. Sieltä löytyy myös kaksi muuta Cajanderin ottamaa dagerrotyyppia vuodelta 1844: omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni.

Valokuvataiteilija Jalo Porkkala kuvasi 3.11.2017  tapahtuman merkkipäivänä dagerrotypia-menetelmällä saman näkymän Uudenmaankadun varrella. Miljöö on muuttunut ja ainoa yhteinen asia molemmissa kuvissa on Turun tuomiokirkon torni.  Kuvan kehittämisen jälkeen hän lahjoittaa valmiin valokuvan kaupungin valokuvakokoelmaan.

100 suomalaista valokuvaa ‒ 100 päivää

Entä millaista suomalainen valokuvaus on tänäään? Siihen pääsee tutustumaan 100 suomalaista valokuvaa ‒ 100 päivää .verkkosivuilla. Siellä on julkistettu 25.8.2017 alkaen sadan päivän ajan yksi valokuvaaja päivittäin. Joukossa on Suomen eturivin valokuvataiteilijoita: mainos-, muoti-, muoto- ja luontokuvaajia, kuvajournalisteja ja dokumentaristeja.Tämän päivän kuvaaja on Jussi Leinonen.

Samassa rytmissä verkkosivujen kanssa valokuvat ovat nähtävissä myös Äkkigallerian ikkunassa Jyväskylässä osoitteessa Kauppakatu 5.

Sadantena päivänä 2.12.2017 juhlitaan suomalaista valokuvaa Jyväskylässä.

Turun tuomiokirkko, Turku Cathedral.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Turku juhlii molemmil pualil jokke

 

Suomen vanhin kaupunki ja ensimmäinen pääkaupunki Turku juhlii tänään kotiseutupäiväänsä.

Turkuseura-Åbosamfundet ry aloitti Turun päivän perinteen vuonna 1961. Kaupungin nimikkopäivää vietetään aina syyskuun kolmantena sunnuntaina, joka on siis tänään 17.9.2017.

Kotiseutujuhlasta on muodostunut monipuolinen tapahtumapäivä. Päätavoitteena on saada kaupunkilaiset tutustumaan kotipaikkakuntaansa ja eri toimijoita järjestämään ohjelmaa. Mukana järjestelyissä onkin lukuisia eri yhdistyksiä, kaupungin toimialoja, yhteisöjä ja yrityksiä.

Kotiseutupäivään on jo vuodesta 1973 kuulunut Turun päivän kummilapsen nimeäminen ‒ kunnian saa ensimmäinen Turun päivänä syntynyt turkulainen pienokainen. Ilotulitus on ollut erottamaton osa Turun päivää jo yli neljäkymmentä vuotta ja niin tänäkin vuonna. Ilotulitus alkaa klo 21 Samppalinnanmäellä.

Turun päivän ohjelmisto on yhtä monipuolinen kuin päivänsankari itsekin ja siinä näkyy myös 100-vuotiaan Suomen juhlistaminen. Mitä kaikkea Turussa tapahtuukaan? Se selviää tapahtumakalenterista.

Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.

Lisää kuvia kuvagalleriassa.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Valokuva

Kuvia Turustani

Galleria
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Valokuva

Suomalaista luontoa juhlitaan 26.8.

Galleria
Hautausmaa, Puisto, Valokuva

Eskapismia elokuussa

Galleria
Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Ruusuterapiaa

Tähkäpuiston ruusut ovat aloittaneet kukintansa ja ne loistavat monissa eri väreissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Joukossa on myös keltaisia ja tummanpunaisia ruusuja.

Luonnolla on tutkimusten mukaan tervehdyttävä vaikutus. Omaa hyvinvointiaan voi vaalia liikkumalla luonnossa ja kokemalla sen kauneutta ja hiljaisuutta. Myös kaupungeissa voi nauttia annoksen luontokokemusta vaikkapa puistossa.

Monipuolista kasvillisuutta

Turun Tähkäpuistossa (Axparken) on tähän loistavat mahdollisuudet. Tarjolla on monipuolinen kokonaisuus puisto- ja metsämaisemaa. Tähkäpuiston pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria. Rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Muu osa alueesta on luonnonmukaista maisemaniittyä ja ulkoilumetsää pitkospuineen.

Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.

Perennojen ja yrttien vieressä on kyltit, joista voi opiskella kasvien suomenkielisiä ja tieteellisiä nimiä. Katson aina mielelläni näitä kylttejä oppiakseni kasvien nimiä. Huomaan harmittelevani, jos kyltti puuttuu tai jos se on jäänyt piiloon kasvien alle.

Kyltti kertoo kasvin latinan-, suomen- ja ruotsinkielisen nimen.

Miljoona, miljoona ruusua

Ruusupuisto sisäänkäynti tultaessa Peltolantieltä kuvattuna puistosta. Henrikinkirkko jää kuvasta oikealle.

Puistossa on myös ruusutarha, joka on Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet.

Rosariumissa kasvaa noin 1 600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, joista muutamat ovat hyvin harvinaisia. Rosarium-idean äiti oli ruusumatamiksi kutsuttu Toini Grönqvist. Puistoa kutsutaankin  myös Ruusupuistoksi.

Ruusut puhkesivat kukkaan juhannusviikolla ja niiden kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Olen kuvannut lokakuussa huurteisia ruusuja.

Kun kulkee ruusupensaiden välissä, muistuu mieleen Vera Teleniuksen 1980-luvu hitti Miljoona ruusua. Kukkia on tosiaan paljon ja osassa pensaita niin runsaasti, että oksat ovat taipuneet maata kohti. Ruusun terälehtiä on varissut ruohikolle.

Kukkien paino taivuttaa oksat maata kohti.

Hetken kauneutta

Jos tulee puistoon alakuloisena ja huolissaan, voi ruusujen kauneuden äärellä unohtaa hetkeksi elämän nurjat puolet. Voi ihastella ruusujen hetkellistä kukintaa tiiviistä, pienestä ruusunnupusta täyteen kukkaan auenneine lehtineen ja siitä kuihtumiseen ja terälehtien putoamiseen. Kaikkia näitä vaiheita näkee nyt puistossa. Ja pian tilalla ovat ruusunmarjat siemenineen.

Kun puistossa on niin paljon erilaisia ruusulajikkeita ja perennoja, kävijälle riittää aina uutta katseltavaa. Viime viikolla kukkineet kasvit ovat ehkä menettäneet kauneutensa ja uudet lajit ovat puhkeamassa kukkaan.

Puistossa on kauneinta ‒ ja otollisinta aikaa myös valokuvauksen kannalta ‒ aamuisin ja iltaisin.

Sateisen päivän jälkeen kasveja koristavat vesipisarat täydentävät kuvauksellisuutta. Jos haluaa kierrellä ruusupensaiden välissä ja muualla kuin hiekkatiellä, kannattaa varustautua aamukasteen ja sateen aiheuttamaan märkyyteen kosteudenkestävillä kengillä.

Tähkäpuistossa on myös lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Penkeille voi levähtää istumaan ja ihailemaan vihreyttä ja kukkaloistoa. Puistosta löytyy myös kaksi pöytää, joille voi kattaa piknikin.

Tähkäpuisto löytyy Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.

Kauppatorilta Tähkäpuistoon päääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie) sekä 7 ja muilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie).

Aiemmin kirjoittamani jutun Tähkäpuisto ‒ ruusukeidas kaupungissa pääset lukemaan täältä.

Normaali