Jaa

Momento mori

All the roads lead to…

Juhlitaan valokuvaa

Mikä yhdistää turkulaislääkäri Henrik Cajanderin, Alfred Nobelin isän Immanuel Nobelin, Turun  ja matkablogin? Vastaus on valokuva.

Mitä olisi matkablogi ilman valokuvia? Kertoisin vain erilaisista paikoista sanallisesti ja maalailisin näkymiä lausein? Hyvä kirjoittaja saa tietysti lukijan mielikuvituksen liikkeelle, mutta olisihan se jotenkin vajavaista. Voimme siis olla kiitollisia siitä, että saamme nauttia valokuvista.

Henrik Cajanderin 3.11.1842 Nobelin talosta ottama varhainen valokuva, dagerrotyyppi,

Turussa on tänään muisteltu aikaa 175 vuoden taakse, jolloin turkulainen lääkäri Henrik Cajander otti 3.11.1842 ensimmäisen Suomessa kuvatun dagerrotyypin, joka on myös vanhin tunnetusti säilynyt valokuva maassamme.

Dagerrotyyppi on 1830-luvulla kehitetty varhainen valokuvausmenetelmä, jonka taustalla olivat ranskalaiset Louis Daguerre ja Joseph Nicéphore Niépce. Heidän menetelmässään kuva muodostuu valoherkälle hopeapinnoitteiselle kiillotetulle kuparilevylle.

Valotetulle levylle tallentunut kuva saadaan näkyviin elohopeahöyryillä ja se kiinnitetään suolaliuoksella. Huh, elohopeahöyry kuulostaa pahaenteiseltä ‒ miten lie vaikuttanut kuvaajan keuhkoihin?

Cajanderin kuvassa on Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut niin kutsuttu Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Talo sai nimensä sen suunnitelleen ruotsalaisen arkkitehti Immanuel Nobelin mukaan. Hän oli kemisti Alfred Nobelin isä.

Valokuva on tallessa Turun kaupungin valokuva-arkistossa. Sieltä löytyy myös kaksi muuta Cajanderin ottamaa dagerrotyyppia vuodelta 1844: omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni.

Valokuvataiteilija Jalo Porkkala kuvasi 3.11.2017  tapahtuman merkkipäivänä dagerrotypia-menetelmällä saman näkymän Uudenmaankadun varrella. Miljöö on muuttunut ja ainoa yhteinen asia molemmissa kuvissa on Turun tuomiokirkon torni.  Kuvan kehittämisen jälkeen hän lahjoittaa valmiin valokuvan kaupungin valokuvakokoelmaan.

100 suomalaista valokuvaa ‒ 100 päivää

Entä millaista suomalainen valokuvaus on tänäään? Siihen pääsee tutustumaan 100 suomalaista valokuvaa ‒ 100 päivää .verkkosivuilla. Siellä on julkistettu 25.8.2017 alkaen sadan päivän ajan yksi valokuvaaja päivittäin. Joukossa on Suomen eturivin valokuvataiteilijoita: mainos-, muoti-, muoto- ja luontokuvaajia, kuvajournalisteja ja dokumentaristeja.Tämän päivän kuvaaja on Jussi Leinonen.

Samassa rytmissä verkkosivujen kanssa valokuvat ovat nähtävissä myös Äkkigallerian ikkunassa Jyväskylässä osoitteessa Kauppakatu 5.

Sadantena päivänä 2.12.2017 juhlitaan suomalaista valokuvaa Jyväskylässä.

Turun tuomiokirkko, Turku Cathedral.

Turku juhlii molemmil pualil jokke

 

Suomen vanhin kaupunki ja ensimmäinen pääkaupunki Turku juhlii tänään kotiseutupäiväänsä.

Turkuseura-Åbosamfundet ry aloitti Turun päivän perinteen vuonna 1961. Kaupungin nimikkopäivää vietetään aina syyskuun kolmantena sunnuntaina, joka on siis tänään 17.9.2017.

Kotiseutujuhlasta on muodostunut monipuolinen tapahtumapäivä. Päätavoitteena on saada kaupunkilaiset tutustumaan kotipaikkakuntaansa ja eri toimijoita järjestämään ohjelmaa. Mukana järjestelyissä onkin lukuisia eri yhdistyksiä, kaupungin toimialoja, yhteisöjä ja yrityksiä.

Kotiseutupäivään on jo vuodesta 1973 kuulunut Turun päivän kummilapsen nimeäminen ‒ kunnian saa ensimmäinen Turun päivänä syntynyt turkulainen pienokainen. Ilotulitus on ollut erottamaton osa Turun päivää jo yli neljäkymmentä vuotta ja niin tänäkin vuonna. Ilotulitus alkaa klo 21 Samppalinnanmäellä.

Turun päivän ohjelmisto on yhtä monipuolinen kuin päivänsankari itsekin ja siinä näkyy myös 100-vuotiaan Suomen juhlistaminen. Mitä kaikkea Turussa tapahtuukaan? Se selviää tapahtumakalenterista.

Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.

Lisää kuvia kuvagalleriassa.

Jaa

Muistolehto, Turun hautausmaa.

Merenrantaa Kakskerrassa.

Turun hautausmaa.

Merenrantaa Kakskerrassa.

Tähkäpuisto.

Neulegraffiti-tapahtuma Knit’n’Tag, Aurajoen ranta.

Aurajoki.

Ruissalo.

Aurajoki.

Ylösnousemuskappeli, Turun hautausmaa.

Kauppatori

99. Wäinö Aaltosen museo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Aurajoki.

Toivonniemi, Ruissalo.

Tall Ships Race, Aurajoki.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Aurajoki.

Turun pääkirjasto.

Tall Ships Race, Aurajoki.

Tähkäpuisto.

Ruissalo.

Taidemuseo.

Turun hautausmaa.

Tähkäpuisto.

Tähkäpuisto

Ruissalo.

Tähkäpuisto

Kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo.

Aurajoki.

Turun hautausmaa.

Turun hautausmaa.

SuperPark, Turku.

Tähkäpuisto.

Miina Äkkijyrkkä: Sweet Yellow Melon Turun kaupunginkirjaston pihalla.

Cafe Kuuva,

Toivonniemi, Ruissalo.

Achim Kühn: Harmonia, Aurajoki,

Turun linna.

Tuomiokirkko.

Turun linna.

Toivonniemi, Ruissalo.

Föri, Aurajoki.

Brahenpuisto.

Saara Ekström: Kertosäe. Vähätori.

Jaa

Metsän vihreyttä Aulangolla, Hämeenlinnassa.

Järvimaisema Aulangolta, Hämeenlinnasta.

Aamupilviä Petreliuksessa, Turussa.

Meri aukeaa Hangossa.

Vihreyttä ja vettä Vanhalla hautausmaalla Turussa.

Järvinäkymä Hameenlinnassa.

Järvinäkymä Aulangolla, Hämeenlinnassa.

Aamusumuinen järvinäkymä Aulangolla, Hämeenlinnassa.

Järvimaisema Kuusamossa.

Myllykoski Kuusamossa.

Myllykoski Kuusamossa.

Maisemaa Riisitunturilla, Posiossa.

Naavaa Riisitunturilla, Posiossa.

Aamumaisema Petreliuksessa, Turussa.

Merimaisema Ruissalossa, Turussa.

Merimaisema Ruissalossa, Turussa.

Hiekkadyynejä Yyterissä, Porissa.

Aurinko laskee Yyterissä, Porissa.

Hiekkarantaa Yyterissä, Porissa.

Toivonniemen rantaa Ruissalossa, Turussa.

Toivonniemen rantaa Ruissalossa, Turussa.

Kurejoki Alajärvellä.

Naavaa Riisitunturilla., Posiolla.

Menkijärvi, Alajärvi.

Myllykoski Kuusamossa.

98. Merimaisemaa Ruissalossa, Turussa.

Jaa

97. 18.8.2017 jää meille kaikille muistoihin pelon perjantaina. Lähdin hakemaan kauneutta luonnosta, halusin sulkea silmäni ja korvani hetkeksi median välittämiltä tiedoilta. Värikkäitä kukkia löytyi Tähkäpuistosta ja soliseva suihkulähde Turun hautausmaalta.

96. Suihkulähde, Turun vanha hautausmaa.

Suihkulähde Turun hautausmaan uurnahauta-alueella.

Raitakuunlilja.

Tarhapäivänlilja.

Tarhapäivänlilja.

Raitakuunliljan lehtiä aamukasteessa.

Tähkäkimikki-

Raitakuunlilja.

Kallionauhus.

Jalokello.

Tarhapäivänlilja.

Punatähkä.

Syyskaunosilmä.

Purppurapunalatva houkutteli luokseen hyönteisiä. Pehosta en saanut kuvattua siivet levällään.

Ruusuterapiaa

Tähkäpuiston ruusut ovat aloittaneet kukintansa ja ne loistavat monissa eri väreissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Joukossa on myös keltaisia ja tummanpunaisia ruusuja.

Luonnolla on tutkimusten mukaan tervehdyttävä vaikutus. Omaa hyvinvointiaan voi vaalia liikkumalla luonnossa ja kokemalla sen kauneutta ja hiljaisuutta. Myös kaupungeissa voi nauttia annoksen luontokokemusta vaikkapa puistossa.

Monipuolista kasvillisuutta

Turun Tähkäpuistossa (Axparken) on tähän loistavat mahdollisuudet. Tarjolla on monipuolinen kokonaisuus puisto- ja metsämaisemaa. Tähkäpuiston pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria. Rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Muu osa alueesta on luonnonmukaista maisemaniittyä ja ulkoilumetsää pitkospuineen.

Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.

Perennojen ja yrttien vieressä on kyltit, joista voi opiskella kasvien suomenkielisiä ja tieteellisiä nimiä. Katson aina mielelläni näitä kylttejä oppiakseni kasvien nimiä. Huomaan harmittelevani, jos kyltti puuttuu tai jos se on jäänyt piiloon kasvien alle.

Kyltti kertoo kasvin latinan-, suomen- ja ruotsinkielisen nimen.

Miljoona, miljoona ruusua

Ruusupuisto sisäänkäynti tultaessa Peltolantieltä kuvattuna puistosta. Henrikinkirkko jää kuvasta oikealle.

Puistossa on myös ruusutarha, joka on Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet.

Rosariumissa kasvaa noin 1 600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, joista muutamat ovat hyvin harvinaisia. Rosarium-idean äiti oli ruusumatamiksi kutsuttu Toini Grönqvist. Puistoa kutsutaankin  myös Ruusupuistoksi.

Ruusut puhkesivat kukkaan juhannusviikolla ja niiden kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Olen kuvannut lokakuussa huurteisia ruusuja.

Kun kulkee ruusupensaiden välissä, muistuu mieleen Vera Teleniuksen 1980-luvu hitti Miljoona ruusua. Kukkia on tosiaan paljon ja osassa pensaita niin runsaasti, että oksat ovat taipuneet maata kohti. Ruusun terälehtiä on varissut ruohikolle.

Kukkien paino taivuttaa oksat maata kohti.

Hetken kauneutta

Jos tulee puistoon alakuloisena ja huolissaan, voi ruusujen kauneuden äärellä unohtaa hetkeksi elämän nurjat puolet. Voi ihastella ruusujen hetkellistä kukintaa tiiviistä, pienestä ruusunnupusta täyteen kukkaan auenneine lehtineen ja siitä kuihtumiseen ja terälehtien putoamiseen. Kaikkia näitä vaiheita näkee nyt puistossa. Ja pian tilalla ovat ruusunmarjat siemenineen.

Kun puistossa on niin paljon erilaisia ruusulajikkeita ja perennoja, kävijälle riittää aina uutta katseltavaa. Viime viikolla kukkineet kasvit ovat ehkä menettäneet kauneutensa ja uudet lajit ovat puhkeamassa kukkaan.

Puistossa on kauneinta ‒ ja otollisinta aikaa myös valokuvauksen kannalta ‒ aamuisin ja iltaisin.

Sateisen päivän jälkeen kasveja koristavat vesipisarat täydentävät kuvauksellisuutta. Jos haluaa kierrellä ruusupensaiden välissä ja muualla kuin hiekkatiellä, kannattaa varustautua aamukasteen ja sateen aiheuttamaan märkyyteen kosteudenkestävillä kengillä.

Tähkäpuistossa on myös lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Penkeille voi levähtää istumaan ja ihailemaan vihreyttä ja kukkaloistoa. Puistosta löytyy myös kaksi pöytää, joille voi kattaa piknikin.

Tähkäpuisto löytyy Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.

Kauppatorilta Tähkäpuistoon päääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie) sekä 7 ja muilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie).

Aiemmin kirjoittamani jutun Tähkäpuisto ‒ ruusukeidas kaupungissa pääset lukemaan täältä.

Päivinpäiviä Päivänkakkaran juurella

Päivit juhlivat nimipäiviään 16. kesäkuuta Turussa kävelyretken, leivoskahvien ja ja juhlapuheen merkeissä.

Päivi Leinonen (vas.) ja Päivi Fagerström (oik.) suunnittelivat ja toteuttivat kaimoilleen huikean hienot nimipäiväjuhlat.

Parhaita Päiviä -yhteisön puuhanaiset Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen päättivät muuttaa aiemmin pienimuotoiset Päivinpäiväjuhlat hiukan näyttävämpiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena oli saada koolle 100 Päiviä. Mikäs sopii paremmin Yhdessä-teemaan kuin nimipäivän vietto monen Päivin voimin?

Tapahtumaa oli markkinoitu Facebookissa ja uutiskynnyskin ylittyi niin, että juttu saatiin ainakin Turun Sanomiin, Aamuset-lehteen ja Yle Turun sivuille ja radio-ohjelmaan.

Kokoontumispaikaksi ja -ajaksi puuha-Päivit olivat valinneet Turun tuomiokirkon vieressä olevan Mikael Agricolan patsaan 16.6.2017 klo 17. Siellä nimipäiväsankarittaret saivat Päivi-nimilapun sekä käsinpainetun ja nimikoidun putkihuivin päivänkakkarakuvioineen.

Kaikki mukaan ilmoittautuneet Päivit saivat Päivi Leinosen painamat ja ompelemat putkihuivit muistoksi nimipäiväjuhlistaan.

Noin 50 Päiviä kokoontui Turun tuomiokirkon edustalle, josta alkoi yhteinen kävelyretki.

Pääjoukko suuntasi noin viiden kilometrin pituiselle kävelylenkille. Reitti kiersi Piispankadun ja Tuomaansillan kautta Linnankadulle ja Forum Marinumin edustalla olevan Päivänkakkara-veistoksen luo. Osa Päiveistä valitsi Fölin kyydin kuljettaen tarvikekasseja kohti juhlapaikkaa.

Päivien Päivänkakkara

Päivit valmistelevat juhlapöytää. Taustalla Päivänkakkara-veistos koko pituudessaan.

Päivi-ryhmä on syntynyt vuonna 2010 ja se on kokoontunut nimipäivän kunniaksi piknikille Päivänkakkara-veistoksen luokse. Niinpä sama paikka oli luonteva myös tähän suurempaan tapahtumaan. Päivänkakkara-teema istuu Päivien päivään hyvin. Päivänkakkara on englanniksi ’daisy’. Siinäkin sanassa päivä ja Päivi yhdistyvät.

Entä mikä on Päivänkakkaran tarina? Se on 25 metriä pitkä lasikuidusta ja puusta tehty veistos, joka lepää Suomen Joutsenen ja Forum Marinumin välisellä nurmikolla. Kukan terälehdet ovat raudalla vahvistettua lasikuitua ja auringonkeltainen keskus on veistetty puusta.

Hyperrealistisen Päivänkakkara-veistoksen ovat toteuttaneet kuvataiteilijat Jani Rättyä ja Antti Stöckell. Se on valmistunut vuonna 2011, jolloin Turku oli kulttuuripääkaupunki.

Veistos oli osa Turun Taiteilijaseuran järjestämää Flux Aura 2011 -ympäristötaidetapahtumaa. Taiteilijoiden mukaan teoksen turvallinen elinikä on noin viisi vuotta, joten se alkaa olla jo elinkaarensa lopussa. Mutta missäs Päivit sitten kokoontuvat, jos Päivänkakkara poistuu?

Saksaan Petra-päivä?

Etunimiyhdistyksistä Suomalainen Markku-liitto on ehkä tunnetuin. Se on perustettu jo vuonna 1996. Puuha-Päivien mukaan Markut ovat olleet tietynlaisia esikuvia. Kukaties tulevaisuudessa tehdään jotain yhteistyötä Markkujen kanssa? Myös Arjoilla on ainakin oma Facebook-ryhmä.

Päivi-nimipäivän yhteisöllisen viettämisen ideasta saattaa olla jopa vientituotteeksi. Juhlapöydän valmisteluvaiheessa paikalla tullut ja Päivien kanssa juttelemaan jäänyt Petra Münchenistä kuuli selityksen tapahtumalle ja ihasteli ideaa. Kenties hän alkaa järjestää nimipäiväjuhlaa omille kaimoilleen?

Päivästä Päiviin

Professori Päivi Lappalaisen juhlapuheessa vilahteli monta tunnettua Päiviä Istalasta Räsäseen.

Juhlapuheen piti kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen Turun yliopistosta. Hän kertoi Päivi-nimen historiasta ja suosiosta.

Ensimmäinen Päivi sai nimensä jo vuonna 1901. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle.

Suosioon nimi nousi 1950-luvun lopusta 1960-luvulle. Yhtenä syynä voi olla se, että kirjailija Aino Räsäsen suosittujen Helena-kirjojen sarjassa vuonna 1957 ilmestyi Päivi, Helenan tytär -kirja.

Suomessa yli 20 000 tyttöä sai nimekseen Päivin vuosina 1960–1979. Muistan olleeni kouluikäisenä hiukan nyreissäni siitä, että aina luokallani oli ainakin kaksi muuta Päiviä.

Lappalaisen juhlapuheessaan mainitsemaa Päivi-olutta valmisti skotlantilainen BrewDog-panimo kausituotteena vuonna 2014. Se kuului panimon Hello my name is -sarjaan ja sai Suomessa nimiehdotuspyyntöjen jälkeen Päivi-nimen. Se viittaa silloiseen sisäministeri Päivi Räsäseen ja tämän suhtautumiseen alkoholipolitiikkaan.

Vahva, tyrnillä maustettu olut oli suosittua eikä sitä riittänyt kaikille halukkaille ‒ ei minullekaan, vaikka soittelin Alkoonkin.

Juhlakahvit Päivi-leivoksineen

Päivi Lehtonen viimeistelemässä Päivi-leivoksia.

Päivi Lehtonen järjesti kaimoilleen juhlakattauksen kahveineen ja leivoksineen Päivänkakkara-veistoksen eteen.

Päivi-leivoksen alkuperäisohjeen kaksine versioineen kehitteli Turun tapahtuman valmistelijoiden pyynnöstä Päivi leipoo -blogin pitäjä. Toisen ohjeen tuloksena on keltainen aurinkoinen passionleivos ja toisen Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Päivi Lehtonen kehitteli ohjetta eteenpäin. Tarjolle hän toi mustikkaisen ja sitruunaisen leivoksen, jonka koristeena on valkoinen sokerimassasta muotoiltu päivänkakkara ja Suomen lippu. Päivi-leivoksissa yhdistyy suomalaisuus ja päivimäisyys.

Päivi-leivokset kruunasivat nimipäiväkahvitarjoilun.

Ensi vuonna uudestaan?

Päivien nimipäivä jatkui pöydän antimista nauttimisen, pienien puheiden, valokuvauksen ja seurustelun merkeissä. Päivi Suomi esitteli maalaamaansa sini-turkoosisävyistä Päivi-taulua.

Päivnkakkaroita löytyy myös taiteilija Päivi Suomen maalauksesta.

 

Päiveistä on moneksi, todettiin juhlapuheessa. Myös koiranomistajiksi. Nimppareilla oli mukana näiden kahden valkoisen koiran lisäksi ainakin yksi mäyräkoira.

Päivit yhteiskuvassa Aurajoen kulttuurimaisemassa. Taustalla Suomen Joutsen ja Päivänkakkara-veistos.

Puuha-Päivejä Leinonen ja Fagerström kiiteltiin ja toivottiin, että voidaan tavata samoissa merkeissä ensi vuonna. Jospa silloin paikalle tulisi nyt tavoitteena olleet 100 Päiviä?

 

Neulegraffiteja Aurajoen rannalla

 

Jos olet kulkenut Aurajoen rannoilla Turussa viime viikkoina, lienet huomannut, että puut on somistettu neulegraffitein. Teokset sijaitsevat Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan väliin jäävän jokirannan molemmin puolin.

Knit ’n’ Tag Turku -tapahtuman järjestää Åbolands hantverk rf/Taitoåboland. Kyseessä on voittoa tuottamaton, käsityön ilosanomaa eteenpäin vievä tapahtuma. Mukana on 56 osallistujaa. Nuorimmat ovat 5-vuotiaita ja iäkkäin 92-vuotias.

Aikaisempia Knit ´n´Tag Turku -tapahtumia toistaen Åbolands hantverk rf on haastanut yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, kouluja ja yksityishenkilöitä luomaan ympäristötaideteoksen, joka koostuu neulegraffiteista.

Yhdistyksen mukaan tempauksen tavoitteena on luoda elävä kaupunkimiljöö, nostaa kiinnostusta käsityötä kohtaan ja innostaa yhteistyöhön. Teoksiin sopivat kaikki jäännöslangat ja muut ylijäämätekstiilit. Tyyli on vapaa ja mielikuvitus ainoana rajoituksena.

Tämän vuoden teemana on ”Minun Suomeni”. Knit ’n’ Tag on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Yksityiskohta Lapsuuden maa -työstä, jonka ovat tehneet Katri Louhi ystävineen ja Turun Työterveystalon käsityökerho.

Åbolands hantverk rf -yhdistys on tukenut ja kehittänyt suomalaista käsityökulttuuria, -taitoja ja elinkeinoa toiminta-alueellaan Turunmaalla ja Turussa lähemmäs 80 vuotta. Yhdistys on jäsen Taito Groupissa, joka muodostuu Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:stä ja 20 paikallisesta käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä.

Jos et ole vielä nähnyt näitä värikkäitä töitä, kannattaa pitää kiirettä, sillä teokset ovat esillä maanantaihin 29.5.2017 asti. Jos et ehtinyt näkemään, niin kuvagalleriassa näet osan neulegraffiteista ‒ ja ehkä innostut niin, että ryhdyt suunnittelemaan omaa työtä seuraavaan tapahtumaan, joka lienee toukokuussa parin vuoden päästä.

Koululaiset Maskusta ovat tehneet etualalla oleva Neljä vuodenaikaa -työn.