Ohdakeperhonen koristakoon Suomen luonnon päivää. Tämä yksilö löytyi Loviisasta 25.8.2019.

Luonto, Teemapäivä

Suomen luonnon päivänä 31.8.2019

Kuva
Juomakulttuuri, Luonto, Matkakohde, Ruokakulttuuri, Tapahtuma, Valokuvaus

Kymmenen kivaa kesätapahtumaa 2019

Heinäkuu on jo yli puolenvälin, mutta vielä on kesää jäljellä! Ja tapahtumia, festareita ja kilpailuja. Tässä listaus muutamasta kiinnostavasta tapahtumasta. Osa on sellaisia, joihin itsekin osallistun, osa tapahtumista menee osaltani päällekkäin jonkun muun menoni kanssa. Kyllä harmittaa. Kesää olen venyttänyt hiukan syyskuun puolelle.

Luonnonvalokuvaajien Kesäpäivät 26.–28.7.2019 Tammelassa

Suomen Luonnonvalokuvaajien kaikille avoimet Kesäpäivät järjestetään 26.–28.7.2019 yhteistyössä Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin kanssa Tammelassa. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua luontokuvaukseen, luontokuvanäyttelyihin, yhteistyökumppaneiden tarjontaan sekä Eerikkilän monipuoliseen ympäristöön Etelä-Suomen kasvukeskusten keskiössä, Hämeen järviylängöllä. Eerikkilä Sport & Outdoor Resortissa on tarjolla edullista majoitusta.

Tapahtuman aikana on myös mahdollisuus tutustua sadan vuoden takaiseen elämäntapaan Korteniemen perinnetilalla ja kävellä Kyynäränharjun polkua Liesjärven kansallispuistossa sekä kiivetä näköalatorniin Torronsuon kansallispuistossa.

Kesäpäivät tarjoavat runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa. Tule kuuntelemaan tunnettua suurpetokuvaajaa Seppo Pöllästä ja palkittua vedenalaiskuvaajaa Pekka Tuuria perjantaina 26.7., palkittua kirjailijaa, luontokuvaajaa ja toimittajaa Kimmo Ohtosta lauantaina 27.7. sekä tunnettua lintubongaria ja -kuvaajaa Kalle Larssonia sunnuntaina 28.7. Ja mikä hienointa, luontokuvauksen Grand Old Man Hannu Hautala on myös paikalla.

Hämeen Luontokeskuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Vuoden luontokuvia: VLK2018-näyttely, VLK2017-näyttelyn sarjavoittajat ja VLK2019-kilpailun semifinalistikuvia esityksenä tasatunnein: perjantaina ja lauantaina klo 12–16 alkaen ja sunnuntaina klo 12-14. Vapaa pääsy.

Jos et ole ostanut etukäteen lippua tapahtumaan, niin ilmoittaudu messualueella Luonnonvalokuvaajien infopisteessä, jossa voit esimerkiksi ostaa päivälippuja, liittyä jäseneksi tai saada infoa tapahtumasta.

Mikäli haluat majoittua Kesäpäivä-viikonloppuna, niin ota yhteyttä 17.7. jälkeen Eerikkilän vastaanottoon, p. 0201 108 200 tai reception@eerikkila.fi.

Kuva: Eerikkilä.

Unikeonpäivät 26.–28.7.2019 Naantalissa

Kuva: VisitNaantali.

Suomen ja Valtakunnan Virallinen Unikeko™ 2019 heitetään mereen perinteitä noudattaen lauantaina 27.7.2019 klo 7.00 Naantalin vanhassa kaupungissa.

Vuorossa on 60. Unikeko, joka saa herätyksen perinteiseen tyyliin. Unikeonpäivän vietto on Naantalissa alkanut jo 1800-luvun puolella. Nykyinen Unikeon historia alkaa kuitenkin vuodesta 1959, tuolloin Unikeoksi valittiin vahtimestari Jaakko Sajo. Vuodesta 1970 alkaen Unikeon titteli on annettu kunnianosoituksena ja kiitoksena kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä. Kuka saa nyt kylmän kylvyn?

Naantalin Unikeonpäivää vietetään nyt juhlatunnelmissa ja peräti kolme päivää. Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, Unikeon mereen heitto, Unikeon kulkue, lasten pukukilpailu, kakkukisa sekä musiikki- ja teatteriesityksiä. Uudistuneilla markkinoilla voi käydä tänä vuonna Naantalin rannassa perjantaista sunnuntaihin.

Unikeonpäivän vietto aloitetaan jo perjantaina 26.7. Markkinat avautuvat klo 15 ja klo 17 alkaen tanssitaan Sekahaku ry:n ja Semitesin johdolla Kirkkopuistossa. Samassa paikassa on tuttuun tapaan ohjelmaa koko päivän lauantaina 27.7. Illalla on Unikekokonsertti: Kimmo Blomin ja Miracle Bandin Queen Show.

Maininta Naantalin juhlapäivästä löytyi myös yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin omalaatuisia turistikohteita kartoittavasta matkakirjasta Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights. Opas on julkaistu vuonna 1988.

Viime vuonna vietin Unikeonpäivää Ostravassa, Tšekissä ja tapasin yöasuisia pyöräilijöitä. Mutta olivatko he Unikekoja? Tarinan voit lukea täältä.Unikeonpäivän vietolla on pitkät perinteet ja siihen liittyy monia sanontoja. Velkualaiset ovat uskoneet: ”Jos unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtä perää.” Toivottavasti Naantalin aurinko karkottaa pois sadepilvet lauantaina 27.7.

Pentinkulman päivät 28.7.-4.8. Urjalassa

Pentinkulman päivät on valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään heinä-elokuun vaihteessa Urjalassa, noin 50 kilometriä Tampereelta etelään. Siihen osallistuu vuosittain pari tuhatta kävijää. Tänä kesänä kirjallisuuspäivillä nautitaan lihan iloista ja pohditaan niiden kääntöpuolta sunnuntaista sunnuntaihin 28.7.–4.8.2019.

Monissa tapahtumissa yhdistyvät sanat ja sävelet Suomen eturivin kirjailijoiden ja muusikoiden esittäminä. Vuoden 2019 tähtinä tapahtumassa ovat: Mikael Saari, Sinikka Vuola, Tomi Kontio, Merja Larivaara, Laura Lindstedt, Jaakko Hämeen-Anttila, Pete Poskiparta, Anu Ojaranta, Leena Lehtolainen, Christian Rönnbacka, Kristiina Vuori, Arja Hopsu-Neuvonen, Anna-Leena Härkönen, Riku Korhonen, Karo Hämäläinen, Marja-Leena Kouki ja Mira Kivilä, Waltteri Torikka sekä Tomi Pulkkinen Trio.

Ohjelmassa on muun muassa Ruumis tulessa– eroottisen runon iltamat, Seniorisoppaa yli 65-vuotiaille, keskustelua erotiikasta ja rakkaudesta kirjoissa, Nainen – aina parhaassa iässä -konsertti, runousaamiainen, Kirjatori, Suuri valheilta ja mentalismiesitys, Kirjan juhla ja kirkkokonsertti.

Pentinkulmalla on tarjolla ohjelmaa myös lapsille ja kierroksia Pentinkulman kansallismaisemassa. Päivien aikana järjestetään myös legendaarinen E80-esikoiskirjailijaseminaari ja kirjoittajakursseja eri kohderyhmille.

Pentinkulman päiviä on järjestetty vuodesta 1978 alkaen kirjailija Väinö Linnan synnyinpitäjässä, Täällä Pohjantähden alla -trilogian idyllisissä maalaismaisemissa. Tapahtuman on perustanut Väinö Linnan seura ry, ja nykyisin se järjestetään yhteistyössä Urjalan kunnan kanssa.

Vegånia-tapahtuma 2.–3.8.2019 Turussa

Pienpanimo-oluen ja ruoan yhdistäminen onnistuu tänä vuonna Vegånian ja Ølfest-panimofestivaalin yhteistyön kautta entistä mukavammin. Kuva: Peetu Sillanpää.

Suomen ensimmäinen vegaaninen katuruokatapahtuma Vegånia muuttaa Turun Vanhan Suurtorin herkuttelijoiden keitaaksi perjantaista lauantaihin 2.–3.8.2019. Pääosassa on maukas, laadukas, kestävästi tuotettu ja eettinen ruoka.

Vegånia on koko kansan ruokakulttuuritapahtuma ihmisille, jotka haluavat nauttia kesästä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta tunnelmasta. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki uteliaista sekasyöjistä elämäntapavegaaneihin ja ohikulkijoista turisteihin. Ruokatori on pääsymaksuton.

Suurtorin tapahtumakokonaisuus täydentyy uudella musiikkitapahtuma VØLUMElla. Estradille nousevat esimerkiksi Cleaning Women, Teksti-TV 666, Aavikko ja Maustetytöt.

Pienpanimofestivaali Ølfest kuuluu myös kokonaisuuteen. Ølfest kerää pienpanimoita yhteen taatakseen asiakkailleen huurteisia makuelämyksiä. Tapahtuman tarkoituksena on fuusioida perinteikäs saksalainen Biergarten ja moderni käsityöläisolut yhteen.

Vegånian Ravintolaviikot laajentavat festivaalin myös muualle Turun katukuvaan. Ravintolaviikkojen aikana 22.7.–4.8. tusina turkulaista yhteistyöravintolaa tarjoaa tapahtuman mukaan nimettyjä erikoismenuja/-annoksia.

Rauma Blues 9.–10.8.2019

Elokuun toisena viikonloppuna, nyt jo 33. kerran, juhlitaan bluesin parhaimmiston tahtiin Rauma Bluesin teltta-areenalla kaupungin ydinkeskustassa. Lavalle nousee sekä kansainvälisiä että kotimaisia juurimusiikin huippuartisteja ja -kokoonpanoja.

– Olemme jo Rauma Bluesin alkumetreillä lukinneet musiikillisen linjamme juurimusiikkiin eli bluesiin ja sen johdannaisiin. Olemme siis keskittyneet tarjoamaan aitoa bluesia ja juurimusiikin ykkösartisteja, kertoo Rauma Bluesin Tunnu Pärssinen.

Perjantain 9.8. klubitilaisuuksissa esiintyvät The Blues According To John Primer, Café Sali klo 19.00–20.30, Haavisto, Roots & Partanen Play Elmore, Ravintola Buena Vista klo 20.30–22.00 ja Ilkka Rantamäki $ The Bluesbrokers Feat. Jukka Gustavson, Ravintola Kallio, klo 22.30 alkaen.

Lauantain 10.8. pääkonsertin esiintyjinä ovat Shemekia Copeland, John Primer & The Real Deal Blues Band, John Németh, Trickbag sekä Wentus Blues Band.

Porilaisten ja turkulaisten on mahdollista päästä vierailemaan kodikkailla pikkufestareilla, Rauma Bluesin pääkonsertissa, kätevän festarikuljetuksen kyyditsemänä: bussi tuo festarivieraat Porin ja Turun keskustasta suoraan pääkonserttiin ja vie konsertin päätyttyä takaisin kotiin.

Kullanhuuhdonnan MM-kilpailut Tankavaarassa 5.–10.8.2019

Tankavaaran Kultakylässä järjestetään Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailut. Ne avataan maanantaina 5. elokuuta ja ne jatkuvat aina lauantaihin 10. päivään saakka, jolloin kisataan finaalissa. Myös ensikertalaiset ovat tervetulleita kilpailuun. Ennen MM-kisoja järjestetään Kullanhuuhdonnan SM-kisat 2.–3. elokuuta.

Kukin kisaaja saa huuhdottavakseen ämpärillisen hiekkaa, johon on kätketty kultajyväsiä. Jokaisesta hukatusta jyväsestä tulee aikasakko. Kaikki hiput nopeimmin löytänyt voittaa.

Laajasti maailmalle levinnyt tapahtuma on alkanut Tankavaaran Kultakylästä vuonna 1977. Nyt kilpailu palaa jälleen Suomeen – Lapin kultaryntäyksestä tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta. Ennen varsinaisia kisoja ohjelmassa on ilmoittautuneille Kulta-Lapin historiaan tutustumista.

Tankavaarassa riittää tekemistä. Siellä voi tutustua Tankavaaran Kultamuseoon, joka esittelee kultaryntäysten historiaa maailmanlaajuisesti. Lisäksi lapsille on maailmanmestaruuskisojen kunniaksi luvassa ohjattua toimintaa. Iltaisin nautitaan livemusiikista: Kultakylän tapahtumateltassa esiintyy kisojen ajan joka ilta rock- ja bluesbändejä.

Tankavaara sijaitsee aivan Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. Tankavaaran läheisyydessä hienoja päiväretkikohteita ovat myös kuuluisa Pyhä-Nattanen sekä Tankajoki.

Loviisan Wanhat Talot 24.-25.8.2019

Loviisan Wanhat Talot avaavat jälleen ihastuttavien vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle. Loviisa toivottaa kävijät tervetulleiksi historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja kirpputorien keskelle.

Tapahtuman aikana on avoinna 38 talokohdetta Vanhasta viinatornista Pitkänpöydän taloon ja Kuukerpallista Everstin linnaan. Jälkimmäinen on vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo. Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna. Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus.

Päivien aikana on paljon oheisohjelmaa, muun muassa Aleksanterinkadun käsityömarkkinat, Keräily- ja antiikkimarkkinat, Umo Helsinki Jazz Orchestran konsertti, Herkkupuisto, kävelykierros historiallisessa alakaupungissa sekä Wanhassa Wara Parempi -seminaari.

Talokohteet ovat avoinna lauantaista sunnuntaihin klo 10–17. Rannekkeen hinta on 18 euroa, ja se on voimassa koko viikonlopun; alle 12-vuotiaat lapset veloituksetta ja yli 20 hengen ryhmä á 15 euroa.

Juttuni vuoden 2016 tapahtumasta voit lukea täältä.

TIETOKIRJA.FI 28.–29.8.2019 Helsingissä

Tietokirjallisuusfestivaali TIETOKIRJA.FI järjestetään keskiviikkona ja torstaina 28.─29.8.2019 Tieteiden talolla Helsingissä. Teemana on tänä vuonna Rikottuja rajoja.

Tapahtumassa kuullaan erilaisia paneelikeskusteluja ja haastatteluja muun muassa maapallon rajoista, tekoälystä, faktan ja fiktion rajankäynnistä, poliittisesta puheesta, elämäkerran kirjoittamisesta ja kansallisten kuvien rikkomisesta. Lisäksi aiheina ovat esimerkiksi työelämän rajat, arjen ilmastoteot, lasikaton rikkojat, rakoileva Eurooppa, median murros, sankaritarinat lastenkirjallisuudessa ja sukupuolen moninaisuus.

Mukana on noin sata esiintyjää eri aloilta. Kahden päivän aikana lavalle nousevat esimerkiksi Irja Askola, Pekka Haavisto, Kaarina Hazard, Antti Heikkinen, Karo Hämäläinen, Sirkka Hämäläinen, Kari Enqvist, Mia Kankimäki, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Elina Lappalainen, Antti Nylén, Helena Petäistö, Helena Ruuska, Minna Rytisalo, Syksy Räsänen, Ville Tietäväinen ja Johanna Vehkoo. Lisätietoja esiintyjistä löydät täällä.

TIETOKIRJA.FI järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna seitsemättä kertaa. Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat jatkoa. Lisäksi Tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI on osa maanantaista sunnuntaihin 26.8.–1.9.2019 vietettävää tietokirjaviikkoa. Sen aikana on päivittäin tietokirjallista ohjelmaa. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Fotofestival 7.9.2019 Hangossa

Valokuvaustapahtuma Hanko Fotofestival on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia. Järjestäjänä on Hanko Foto Festival ry. Olen ollut mukana kaikkina vuosina.

Valokuvafestivaali alkaa jo perjantaina 06.09.2019 klo 18.00–20.00 Pre-Fotoparty-tilaisuudella HSF Marinessa, vierasvenesatamassa.

Tapahtuma järjestetään lauantaina 7.9.2019 ja sen teemana on Citylife. Luennot pidetään Hangon kaupungintalolla klo 9 alkaen. Päivän aloittaa BioFoto Finlandin  PechaKucha-esitys. Aamupäivän esiintyjinä ovat Tiina Puputti aiheenaan Hetken kuvia – valoa, varjoja ja ohikiitäviä hetkiä katukuvauksessa. Mikael Rantalainen puolestaan kertoo Stadin lumosta.

Iltapäivän luennoijina ovat Stefan Bremer otsikolla Keskeltä ja täysillä, Markku Pajunen aiheenaan Valokuvia huumorilla tai ilman – ideasta kuvaksi ja Cata Portin otsikolla 5 minuutin potretti.

Klo 18.30 alkaen nautitaan perinteinen FotoDinner Ravintola Makasiinissa. Klo 21.30 alkaen katsellaan valokuvia Regatta Span ulkoseinässä.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Mitkä ovat sinun lempitapahtumasi kesäaikana?

Normaali
Luonto, Matkakohde, Näyttely, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Tutustu puutarhoihin sunnuntaina 7.7.

Pionin kukinta-aika ainakin Etelä-Suomessa on jo ohi. Tämä kaunotar on peräisin Ruissalosta.

”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen.” Tämä on Avoimet Puutarhat -tapahtuman teemana tänä vuonna. Jos olet kiinnostuut kasveista, puutarhoista ja pihapiireistä, heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina siihen on hyvä mahdollisuus.

Yksityiset ja julkiset puutarhat ovat avoinna tutustumista varten 7.7.2019. Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään kahdeksatta kertaa. Viime vuonna kävijöitä oli noin 70 000.

Tietoa tapahtumapäivästä löytyy verkkosivuilta www.avoimetpuutarhat. Sieltä löytyy myös puutarhamatkailukohteita, jotka ovat avoinna myös ympäri vuoden.

Tänä vuonna avoinna on 410 puutarhaa ympäri Suomea. Omasta maakunnastani Varsinais-Suomesta mukana on 53 puutarhaa, muun muassa Hilkan puutarha, Merimasku; Kuusiston kartanopuutarha, Kaarina; Villi ja vapaa, Paattinen; Monnanpelto, Kuusjoki; Rövikin puutarha, Taalintehdas; Savikulma, Mynämäki ja Hongiston taimisto, Koski Tl, Kesäkahvila Salainen puutarha, Turku, Illoisten siirtolapuutarha, Turku ja Ritvan tomaattitarha, Turku.

Uudellamaalla on avoinna 102 puutarhaa.

Luova puutarhuri ottaa kukkaistutuksiin käyttöönsä vaikka kottikärryt.

Tapahtuman tärkeintä antia ovat kohtaamiset: harrastajien tapaaminen ja mahdollisuus oman puutarhan esittelyyn kävijöille. Teemapäivän aikana halutaan myös edistää suomalaisten puutarhaharrastamista ja -kulttuuria. Kotimaisissa puutarhoissa yhdistyy upea luonto ja kansainväliset puutarhatrendit.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Svenska trädgårdsförbundet rf:n, Kotipuutarha-lehden sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiöiden kanssa.

Yhteistyökumppaneina ovat: Fiskars, Biolan sekä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. jonka kampanjana on Ota luontoaskel! Luontoyhteys, terveys ja vieraslajitalkoot.

Lisätietoja: www.avoimetpuutarhat.fi.

Lontoon avoimista puutarhoista voit lukea näistä postauksista: Lontoon puutarhat avautuvat yleisölle ja Lontoon salaiset puutarhat kutsuvat. Ensi vuonna lontoolaispuutarhoihin pääsee tutustumaan 6.-7.6.2020.

Rautalehti on peräisin englantilaisesta puutarhasta ja tuttu myös joulunajan kuvituksista.

Mikä lienee tämä valkoinen kaunotar, joka on kuvattu lontoolaisesta puutarhasta?

Normaali
Luonto, Matkakertomus, Matkakohde

Kuvauksellista luontoa Mathildedalissa

Kuva: Risto Savolainen.

Ryhmä luonnonvalokuvaajia tutustui Teijon kansallispuiston maisemiin ja Mathildedalin kylän palveluihin. Moni meistä lupasi itselleen palata alueelle paremmalla ajalla.

Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat ry ja retkivastaava Jaana Kotamäki olivat valinneet tämänvuotiseksi kohteeksi Teijon kansallispuiston. Yhdistys tekee perinteisesti keväällä viikonloppuretken johonkin kuvaukselliseen paikkaan. Viime vuonna kävimme Kökarissa.

Kylänraiteilla ja luontoreiteillä

Teimme retkemme toukokuun toisena viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin. Majoituksemme oli Matildan, ruotsiksi Mathildedalin kylässä. Käytän jatkossa ruotsinkielistä nimitystä, koska se näyttää olevan enemmän käytössä.

Kylä sijaitsee Salon kaupungin Perniössä, Halikonlahden itärannalla ja Teijon kansallispuiston länsipuolella.

Mathildedal tarjoaa paitsi vireän ja viehättävän maalaisidyllin, myös luontoa kansallispuistoineen, merenrantoineen ja järvineen. Valinnanvaraa löytyi siis kuvaajillemme, joita oli tällä kertaa pieni joukko; Jaanan lisäksi viisi yhdistyksen jäsentä.

Kohde oli meille sikäli oivallinen, että se tarjosi niin luontoa kuin urbaanimpia kuvaus- ja tutustumiskohteita. Minä kuljin enimmäkseen kylällä tutustuen Mathildedalin tarjontaan ja yrittäjiin puoteineen ja muut viisi suuntasivat järvi- ja suomaisemiin Sahajärvelle ja Matildanjärvelle.

Teijon kansallispuistossa on luontoreitistöä yhteensä 50 kilometriä. Siellä on myös tauko- ja tulentekopaikkoja, keittokatoksia ja laavuja, kuivakäymälöitä, vuokrattavia eräkämppiä ja vuokrasauna, tentsile- eli puumajoitusta, matkailuvaunualue sekä kanoottien ja soutuveneiden vuokrausta.

Kylänraitilla saattoi ihastella vanhoja, kunnostettuja taloja hyvinhoidettuine pihapiireineen. Joukossa oli muutama tyyliin sopiva uudempikin rakennus.

Majapaikkoja, ravintoloita ja putiikkeja

Tässä rakennuksessa voi vaikka järjestää juhlat.

Alakerrassa on Hotel & Café Mathildedalin vastaanotto, kahvila ja myymälä, yläkerrassa hotellihuoneita.

Hotel & Café Mathildedalin kahvila toimi myös mymälänä moniine paikallisine tuotteineen. Takaosasta löytyi kyläyhdistyksen kirjahylly, josta saattoi ostaa käytettyjä kirjoja.

Majoituimme Hotel & Café Mathildedalissa, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla ruukkitehtaiden alueella. Vähän rapistuneen näköisen rakennuksen toisessa kerroksessa on kauniisti sisustettuja hotellihuoneita. Alakerran kahvila toimii myös hotellin vastaanottona, lahjatavaramyymälänä ja ruokailupaikkana.

Samassa rakennuksessa on vielä Ravintola Ruukin Krouvi, jossa nautimme ensimmäisen päivän lounaan. Rannalla on Mathildan Marina, jonka ravintolassa söimme yhden illallisen.

Lähellä on myös muutama mielenkiintoinen myymälä, joiden valikoimissa on muun muassa alpakanvillatuotteita, lasten ja naisten asusteita, kudottuja käsitöitä sekä vanhaa tavaraa. Näistä voit lukea lisää täällä.

Vierasvenesatamassa oli vain muutama alus, mutta voi vain kuvitella paikan pursuavan ihmisiä ja veneitä, kun lomakausi alkaa.

Tyyni ilta sai purjeveneet kuvastumaan veteen.

Kylän olohuone Terho

Kylän olohuoneeksi kutsuttu Terho-ravintola ruokki meidät lankkupitsoin ja kyläpanimon oluin. Viihdyin siellä molempina iltoina. Paikassa oli mukavaa englantilaisen pubin tunnelmaa.

Terhossa oli myös laaja terassialue takapihalla, Beer Garden. Nyt toukokuun illat olivat viileitä, joten asiakkaat nauttivat enimmäkseen sisätilojen lämmöstä sekä isosta näytöstä, josta saattoi seurata jääkiekon MM-kisoja.

Kävin tutustumassa myös PetriS Chocolate Room -kahvilaan, joka sijaitsee vanhassa kyläkoulussa. Haudetettu tee ja juustokakku maistuivat hyviltä kävelyretken jälkeen.

Kaksoisvalotuskuvia ja puunhalaajia

Metsää järven rannalla. Kuva: Hannele Putus.

Risto Savolainen on löytänyt jotain mielenkiintoista kuvattavaa. Kuva: Hannele Putus.

Sillä välin, kun minä astelin pitkin kylänraittia, muu seurue kulki vaelluskengissään ja valokuvausvarusteissaan järvenrantoja. Yksi ryhmän jäsenistä oli jo aikaisemmin tutustunut alueeseen kuvausreissuillaan, joten hän toimi oppaana muille.

Ympäristö, seura tai mikä lie innoitti kuvaajia kokeilemaan kaksoisvalotuskuvia, joissa on nimen mukaisesti kaksi kuvaa päällekkäin. Tulokset olivat hyvinkin taiteellisen näköisiä. Kaikissa kameroissa ei ole tätä kuvausmahdollisuutta.

Otoksiin tallentui muun muassa puita halaavia kuvaajakavereita, monelle mieluinen vesi eri ilmenemismuodoissaan puroissa, lammissa, järvissä sekä metsä toukokuisessa, tuoreen keväisessä asussaan.

Kuvia kuulemma kertyi kameroihin melkoinen määrä; yhdelle retkeläiselle jopa tuhat kuvaa. Niitä hän tosin on karsinut kovalla kädellä jättäen vain kymmenesosan. Ne ilmentävät hänen mukaansa parhaiten retken tunnelmaa.

Parasta kevätretkessämme oli osallistujien mukaan upea luonto, itselle tuntemattomien reittien ja maisemien kokeminen, kaunis Mathildedalin ympäristö ja mukava ‒ jo niin tutuksi tullut ‒ seura.

Monenlaista siellä opittiinkin kaksoisvalotuksen löytymisestä omasta kamerasta siihen, että ainakin jotkut osaavat ajaa pyörällä pitkospuita pitkin. Yksi kulkija havaitsi, ettei pikkusen parempi kunto ja lihasvoimat yhtään haittaisi. Hän lupasikin itselleen, että ensi kevään reissulle lähtee mukaan matkaan 10 kiloa vähemmän.

Kaksoisvalotuskuvalla saa aikaan mystistä tunnelmaa. Kuva: Risto Savolainen.

Vesi on aina mielenkiintoinen elementti. Kuva: Hannele Putus.

Sinne mennään uudestaan

Retkeläisemme panivat merkille saamamme hyvän palvelun erityisesti niin Terhossa kuin hotellissamme.

Nyt päästiin hiukan alueen makuun, mutta jouduimme lähtemään kylästä aikaisin aamulla äitienpäivämenojen takia. Yksi retkeläinen suunnitteli paluuta Mathildedalin maisemiin vaimon kanssa, toinen ainakin koiransa kanssa ilahtuneena siitä, että Terhoon olivat myös nelijalkaiset tervetulleita.

Mathildedal jätti hyvän jälkimaun.

Hotel & Café Mathildedalissa aamiainen oli koottu valmiiksi lautaselle.

Kahvila oli koristeltu liinoin ja ruusuin äitienpäivän kunniaksi.

Normaali
Luonto, Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Mainio Mathildedal ‒ kyläidylliä ja avaraa luontoa

Vietin toukokuisen viikonlopun luonnonvalokuvaajien retkellä Mathildedalissa. Se on viehättävä paikka, jossa olisi viihtynyt pidempäänkin.

Mathildedal on ollut pieni yhdyskunta entisen rautaruukin ympäristössä. Muut Teijon ruukkikylistä ovat Mutainen, Kirjakkala ja Teijo.

Mathildedal sijaitsee Salon kaupungin Perniössä, Halikonlahden itärannalla ja Teijon kansallispuiston länsipuolella. Matkaa Mathildedaliin kertyy Salosta noin 25, Turusta 85, Helsingistä 145 ja Tampereelta 205 kilometriä.

Hipsterikylässä 130 asukasta ja 40 alpakkaa

Mathildedalissa on vakituisia asukkaita vain noin 130, mutta kesäisin väkiluku moninkertaistuu kesäasukkaiden myötä. Kylä on noussut viime aikoina suosituksi virkistyskohteeksi muun muassa median nostattamana.

Helsingin Sanomien viimevuotisessa jutussa paikkaa kutsuttiin Suomen hipstereimmäksi kyläksi (HS 15.7.2018). Monet ovat muuttaneet sinne rauhallisemman elämänmuodon toivossa ja perustaneet yrityksiä.

Mathildedalista löytyy muun muassa panimo, leipomo, suklaapuoti, majoituspaikkoja ja juhlatiloja, kutomo ja mukavia pikkuliikkeitä. Kylän persoonallisuutta lisää alpakkatila asukkeineen, joita kylästä löytyy kaikkiaan 40.

Omaleimaisia pikkupuoteja

Ruukkirakennuksissa toimii muutamia puoteja. Antiikkiliike Huldan Puodissa on vanhaa tavaraa astioista huonekaluihin. Löysin puoli tusinaa matalaa ja syvää lautasta englantilaista sinivalkoista posliinia, johon olen mieltynyt. Ne lähtivät matkaani.

Second Chance -putiikin valikoimissa on naisten ja lasten vaatteita omasta, kotimaisesta tuotannosta, asusteita, vuodevaatteita sekä ranskalaista luonnonkosmetiikkaa. Vuonna 2008 alkunsa saaneen yrityksen lähtökohtana ovat eettiset, ekologiset ja pehmeät arvot.

Ruukin Kutomossa on tarjolla muun muassa huiveja, shaaleja, räsymattoja ja pellavapyyhkeitä sekä keramiikkaa.

Ruukin Kehräämössä ja Puodissa oli tarjolla paljon tuotteita alpakanvillasta, muun muassa sukkia, huiveja, puseroita sekä alpakanvillatäytteisiä täkkejä.

Perun ja Chilen rajavuoristosta Andeilta kotoisin olevat alpakat ovat sukua kamelille ja laamalle. Ne ovat ensisijaisesti villantuottajaeläimiä. Niiden villa on eräs maailman hienoimmista ja harvinaisimmista kuiduista.

Eläimiin pääsi tutustuman rakennuksen takana olevassa aitauksessa. Sympaattisen näköisiä alpakoita oli eri väreissä valkoisesta tummanruskeaan. Lisää alpakoita on isommalla laitumella muutaman sadan metrin päässä.

Kahvia, suklaata, olutta ja leipää

Kylänraitilla, Matildan Puistotiellä sijaitsevaan Terho-ravintolaan on helppo tulla. Sitä kutsutaan kylän olohuoneeksi ja se muistuttaakin englantilaisia pubeja. Siellä voi viettää iltaa karaoken ja elävän musiikin merkeissä.

Terho ruokkii asiakkaansa salaateilla ja lankkupitsoilla ja juomaksi on tarjolla muun muassa oman kylän käsityöläispanimon oluita, kuten Mathildaa, Teijoa ja La Meriä.

Terhon yhteydessä toimii myös vuonna 2015 toimintansa aloittanut kyläpaahtimo, josta voi ostaa tuliaiset mukaan. Raakakahvi tulee paahtimolle pääosin Väli- ja Etelä-Amerikasta sekä Afrikasta joko pientiloilta tai monien viljelijöiden muodostamilta yhteisöiltä.

Kävin tutustumassa myös PetriS Chocolate Room -kahvilaan. Se sijaitsee entisessä kansakoulurakennuksessa. Siellä on myös leipomo, lounaspaikka ja muun muassa suklaa- ja konditoriatuotteiden myymälä. Vähintään kymmenen hengen ryhmät pääsevät tutustumaan tilauksesta suklaan valmistamiseen.

Sain tutustua myös yrityksen B & B-huoneisiin, joiden sisustus oli vaalea ja kutsuva. Tarjolla on kuusi huonetta. Aamiaisella tarjotaan paikallisia tuotteita ja oman puutarhan antimia.

Kylässä on myös oma leipomo, joka pääsee kesällä 2019 uusiin tiloihin Mathildedalin ruukinkartanoon. Siellä voi nauttia tuoreita leipomotuotteita, ruokaa kartanon salissa tai puutarhassa. Lauantaina on pizzapäivä. Mukaan voi ostaa juurileipää ja -pullaa ja muita elintarvikkeita.

Mathildedalin Kyläpanimo on kyläläisten perustama pienpanimo. Sen oluita voi ostaa kylältä mukaa Matildankartanon myymälästä sekä Mathildan Marinasta. Valikoimassa on perusoluiden lisäksi kausioluita. Aiemmin Terhon naapurissa toiminut Olutpuoti avautuu uuteen paikkaan kesän aikana.

Kuva: Mathildedalin Kyläpanimo.

Kesäteatterissa tankki täyteen

Kylässä toimii myös Mathildedalin kesäteatteri, joka esittää tänä vuonna näytelmää Tankki täyteen ‒ maallamuuttajat. Käsikirjoitus on Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen, ohjaajana on Teijo Eloranta.

Luvassa hulvatonta Tankki täyteen -huumoria ja menossa mukana tutut hahmot Sulo, Emmi, Juhana, Ulla ja tietysti konstaapeli Reinikainen. Vilénin huoltoasema on pakkolunastettu ja perhe suunnittelee kaupunkiin muuttamista. Tilanne muuttuu, kun Sulo tekee elämänsä suurimman heräteostoksen, maatilan.

Ensi-ilta on 12.7.2019 ja esityksiä on elokuun puoliväliin saakka.

Lisää henkilökuntaa ja olutta kesäksi

Kaikissa paikoissa palvelu oli ystävällistä ja yrittäjillä/myyjillä oli aikaa myös juttelemiseen ‒ siihen ryhdyn aina tilaisuuden tullen, utelias tai pikemminkin tiedonhaluinen kun olen.

Turun Sanomissa julkaistiin toukokuussa juttu Mathildedalissa, jossa yrittäjät kertoivat varautuneensa viime kesää paremmin matkailijoiden tuloon lisäämällä henkilökuntaa ja satsaamalla uusiin tiloihin. Olutkin pääsi loppumaan, mutta nyt ollaan hankkimassa suurempia varastoja.

Voisin hyvinkin käydä Mathildedalissa uudestaan, mutta valitsisin ajankohdan kuuman sesongin ja lomakauden ulkopuolella. Kesäkuun alku, elokuun loppu tai alkusyksy voisivat olla sopivia aikoja. Tai ehkä sitä voisi käydä kesäteatterissa ja sen jälkeen analyysioluella Terhossa.

Normaali
Kaupunki, Luonto, Matkakohde, Puisto, Puutarha, Tapahtuma

Lontoon salaiset puutarhat kutsuvat

Mansikat ovat kypsyneet. Eversheds Sutherland Vegetable Garden. © Diana Jarvis/ Open Garden Squares Weekend.

Viherpeukaloille paras aika matkustaa Lontooseen on kesäkuun toisena viikonloppuna. Tuolloin voi tutustua suurkaupungin yksityisiin puutarhoihin.

Lontoossa vietetään jo 22. kertaa Open Garden Squares Weekend -tapahtumaa 8.‒9.6.2019. Se avaa portit moniin sellaisiin puutarhoihin, joihin yleisö ei normaalisti pääse.

Kohteita on mukana kaikkiaan yli 130. Joukossa on katto- ja siirtolapuutarhoja, perinteisiä ja kokeellisia sekä historiallisten rakennusten, instituutioiden, kahviloiden ja koulujen puutarhoja.

Osa puutarhoista on auki vain lauantaina, osa vain sunnuntaina ja jotkut molempina päivinä. Kätevintä on ostaa etukäteen 15 punnalla (17,50 eurolla) tai paikan päältä 20 punnalla (23,35 eurolla) lippu. Mukaan saa opaskirjasen, joka esittelee avoinna olevat puutarhat alueittain.

Puutarhasta saa mukaansa kätevän tietopaketin avoimista puutarhoista. Runsaasti tietoa tarjolla myös tapahtuman verkkosivuilla.

Avoinna on myös kattopuutarhoja, joista pääsee ihailemaan Lontoota normaalia korkeammalta. Cannon Bridge Roof Gardens © Anna Barclay/ Open Garden Squares Weekend.

Suunnittele reitti etukäteen

Reitti kannattaa suunnitella etukäteen, jottei suuri osa päivästä hupene välimatkoihin. Tapahtuman yksityiskohtaisilta verkkosivuilta voi etsiä puutarhoja eri kriteereiden mukaan. Kukin kohde esitellään lyhyesti ja kerrotaan aukioloajat, sijainti, kulkuyhteydet, esteettömyys, oheistapahtumat sekä lähellä olevat puutarhat.

Helpoimmalla pääsee, jos valitsee jonkun valmiiksi suunnitellun ja esitellyn reitin. Sellainen on kävely Bloomburyssä, joka vie muun muassa muutamiin 1700-luvulta peräisin oleviin puutarhoihin. Peribrittiläiseen tapaan reitti päättyy paikallisten suosimaan Holly Bush -pubiin, jossa voi nauttia vaikkapa tuopillisen olutta. Tai kenties haluaisit tehdä sunnuntaikävelyn Notting Hillissa ja Pohjois-Kensingtonissa?

Tiettyihin puutarhoihin pääsee vain osa halukkaista arvottujen paikkojen perusteella. Yksi tälläisistä puutarhoista on Downing Street 10 eli pääministerin virka-asunnon puutarha.

Tarjolla on myös opastettuja kävely- ja pyöräilyretkiä. Puutarhoissa on myös monenlaista ohjelmaa, kuten musiikki-, runo- tai performanssiesityksiä ja tarjoiluja.

Viime vuonna tapahtumaan myytiin noin 9 000 lippua, puutarhakäyntejä oli kaikkiaan 43 600 ja vapaaehtoisia oli 300. Taustalla on London Parks and Gardens Trust -säätiö, joka haluaa tuoda esiin viheralueiden monipuolisen merkityksen suurkaupungille. Viikonlopun tuotolla tuetaan puutarhatoimintaa.

Pääministerin virka-asunnoon puutarhaan pääsevät tutustumaan vain arvonnassa voittaneet. No10 Downing Street 044 ©Jay Allen Crown/ Open Garden Squares Weekend.

Cable Streetin siirtolapuutarha. Cable Street Community Gardens © Candy Blackham/ Open Garden Squares Weekend.

Yksityisuutarha osoitteesse 49 Bankside. © Diana Jarvis/ Open Garden Squares Weekend.

Vapaaehtoisina Ridgmount Gardensissa

Olimme viime vuonna lontoolaisen ystäväni Suen kanssa vapaaehtoisina Open Garden Squares Weekend -tapahtumassa. Se oli hauska kokemus. Pääsin testaamaan nyt niin suosittua Live like a local -matkailua ja olla hetken paikallinen.

Saimme hoitaaksemme Ridgmount Gardens -puutarhan Bloomsburyssa. Se on aidattu ja pitkänomainen yksityisalue, joka kuuluu taloyhtiön käyttöön. Rakennus sijaitsi kadun toisella puolella ja sen asukkailla on avain puutarhan porttiin. Enpä ole törmännyt tällaiseen järjestelyyn kotimaassa.

Tehtävänämme oli toivottaa tulijat tervetulleiksi, tarkistaa liput, tilastoida kävijät sekä opastaa lähialueen muihin puutarhoihin. Työvuoromme kesti kolme tuntia ja sinä aikana puutarhaan tutustui muutamia kymmeniä ihmisiä. Oli mukavaa jutella heidän kanssaan ja monet olivat hämmästyneitä: ”Ai, Suomesta asti?”

Palkaksi saimme viikonloppulipun. Tarjolla olisi siis ollut monenlaisia puutarhoja, mutta muun ohjelman vuoksi meillä oli vain vähän aikaa tutustua niihin. Kävimme Bedford Square -puutarhassa, joka on vain asukkaiden käytössä oleva yksityispuutarha. Se on muodoltaan ovaali ja talojen reunustama. Puutarha on peräisin 1700-luvun lopussa. Kävin myös The Mosaic Rooms -taidegallerian puutarhassa ja Natural History -museon yhteydessä toimivassa puutarhassa.

Soihtuliljat eli rakettikukat olivat Ridgmount Gardensin väriläiskiä.

Lisätietoja: www.opensquares.org

Teksti on julkaistu myös artikkelissa
Lontoon salaiset puutarhat kutsuvat. TS Puutarha -teemaliite 16.4.2019 (ei verkossa).

 

Normaali
Luonto, Matkakohde

Talven aurinkoa Ruissalossa

Kauniina kevättalven päivänä retki Ruissaloon piristää. Jäätä, merta, raikasta ilmaa ja aavistus seuraavasta vuodenajasta.

Ruissalon saari on monelle turkulaiselle mieluinen ulkoilualue. Tämä reilun 23 neliökilometrin kokoinen vehmas alue on suurelta osin luonnonsuojelualuetta tammimetsineen ja lehtoineen sekä monipuolisine kasvustoineen ja eliöineen.

Saareen pääsee siltaa pitkin omalla autolla tai linja-autolla ( linja 8. Puutori-Ruissalo) ja kesäisin Fölin vesibusseilla. Ruissalo on suosittu myös pyöräilyalueena. Saari on seitsemän kilometriä pitkä ja sen leveys vaihtelee vajaasta kilometristä kolmeen kilometriin.

Ruissalo on mielestäni parhaimmillaan keväällä ja kesällä, jolloin sen vihreys kukoistaa. Hieno käyntikohde on silloin Kasvitieteellinen puutarha ulkoalueineen ja kasvihuoneineen.

Ruissalo on toki talvellakin upea paikka. Sain tästä tuoreen kokemuksen sunnuntaisella ulkoiluretkellä, joka suuntautui yhteen lempipaikoistani eli Kolkkaan. Se on kapea niemi Saaronniemen päässä. Erityisesti sen kärjestä pääsee ihailemaan merta, Airistoa.

Aurinkoisena sunnuntaina voi olla varma, että moni muukin suuntaa Ruissaloon ja ainakin Saaronniemessä oli melkoinen kansainvaellus. Leirintäalueen parkkipaikka oli täynnä autoja ja liikkeellä oli kaikenikäisiä lapsiperheistä senioreihin. Mukana oli paljon myös nelijalkaisia kulkijoita.

Kolkan polkua pitkin niemeen, joka on ulkoilijoiden, lintubongareiden, kalastajien ja aikoinaan myös naturistien suosiossa.

Tie Kolkkaan oli paikka paikoin hyvin jäinen. Onneksi oli nastakengät jalassa, mutta niilläkin kuljin hyvin varovasti. Näytti liukkaus olevan puheenaiheena muillakin.

Osa merestä oli vapaana, mutta rannolla oli jäälauttoja, joista muodostui koristeellinen kuvio. Meri kuljetti niitä vauhdilla eteenpäin.

Saaronniemen rantaa.

Saaronniemen rannassa kuljin siinä kohtaa, josta on kulku saunalle. Oli hiukan hämmentävää, kun yht´äkkiä vieressä olikin bikineihin pukeutunut nuori nainen juttelemassa kaverilleen.

Kävi ilmi, että olin alueella saunan aukioloaikana ja saunasta laiturille kulki vilkkaasti avantouimareita. Tuntui olevan kovasti suosittu harrastus. Saaronnniemen talviuintikausi alkaa lokakuun alusta ja kestää huhtikuun loppuun. Saunaan pääsee lämmittelemään pientä maksua vastaan.

Näitä rappusia pääsee kastautumaan hyiseen veteen – oikealta alas ja vasemmalta ylös.

Saaronniemen rannassa oli myös nuotiopaikkoja ja savun grillatun makkaran tuoksu kulkeutui nenään. Laiturilla oli muutamia istuskelijoita silmät kiinni ja kasvot kohotettuna aurinkoon ‒ ehkä aistittavissa oli jo hiukan kevään lämpöä? Joillakin oli mukana eväitä ja termospulloja.

Jos kuumat juomat ja voileivät jäävät kotiin, niin Ruissalosta löytyy kahviloita ja ravintoloita. Talviaikaan palvelevat ainakin Honkapirtti, Cafe Vanha Tammi Kasvitieteellisessä puutarhassa ja Ruissalon kylpylän ravintola sekä viikonloppuisin Ruissalon kahvila Punainen tupa. Kesällä on lisää vaihtoehtoja, kuten tunnelmalliset Kesäkahvila Paratiisi ja Villa Kuuva.

Punaisen tuvan munkkirinkilä jaettiin kahdelle.

 

Normaali