Luonto, Messut, Näyttely, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali ja Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma toteutui suunnitellusti lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa, poikkeusajasta huolimatta.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallitus joutui elokuussa tekemään päätöksen tilaisuuden toteuttamisesta tai sen perumisesta. Silloin tilanne oli nykyistä valoisampi ja moni ehti jo huokaisemaan, että pandemiasta selvittiin.

Syksyn edetessä kävi selväksi, että tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Luontokuvatapahtuma päätettiin kuitenkin järjestää korostaen viranomaisten turvaohjeita ja Logomon järjestelyjä. Toisenlainenkin vaihtoehto oli harkinnassa vielä hiukan ennen tapahtumaa.

Turvavälit, maskit ja käsidesit käytössä.

Semifinalistikuvia ja Saaristomerta

Tilaisuus oli kaksiosainen. Alun ohjelmaan kello 12 alkaen oli vapaa pääsy, jolloin saattoi tutustua Vuoden Luontokuva -näyttelyyn ja messualueeseen. Salissa näytettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja. Kuvat ovat uskomattoman upeita ja aiheet monipuolisia, onhan kilpailusarjojakin yhdeksän.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Ohjelmassa oli myös asiaa aiheesta Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri. Sisältöjohtaja Jaakko Ruola kertoi Saaristomeren surullisesta tilanteesta. Tämä saarimäärältään maailman suurin saaristo on Suomen tärkeintä luontopääomaa. Ja se on vakavasti sairas.

1950-luvulta alkanut tautitila on jatkunut vuosikymmeniä.
– Mereen joutuvat ravinteet rehevöittävät merta; sinne valuu enemmän ravinteita kuin mitä se pystyy poistamaan. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat olemassa, mutta ne pitää toteuttaa päättäväisesti ja välittömästi, sanoo Jaakko Ruola.

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri edistää sekä konkreettisia toimenpiteitä että poliittisia päätöksiä Saaristomeren pelastamiseksi. Katso 19.10.2020 pidetyn webinaarin tallenne aiheesta Saaristomeri puhtaaksi ravinteita kierrättämällä.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Pohjoisen kuvia

Kello 14 alkaneessa Gaala-osuudessa kuultiin löytöretkeilijä, vuorikiipeilijä ja luontokuvaaja PatrickPata” Degermanin esitys Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle. Kaikilla mantereilla kulkenut Pata Degerman on omin silmin nähnyt, kuinka mannerjäätiköt sulavat arktisilla alueilla, ja kuinka mereen rytisee valtavat määrät mannerjäätä. Hän puhuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen puolesta.

Seuraavana esiintynyt Canonin suurlähettiläs Markus Varesvuo toi esiin Talven tunnelmia. Lintuihin erikoistunut Markus Varesvuo on yksi kansainvälisesti parhaiten menestyneitä suomalaisia luontokuvaajia.

Markus Varesvuon kuvia on nähtävissä myös tuoreessa Katoava talvi -kirjassa, jonka muina tekijöinä ovat Jarmo Manninen, Pertti Koskimies ja Ville Heikkinen. Otavan kustantama kirja on talven ja pohjoisen luonnon ylistys​. Se kertoo lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli.​ Pohjoisen eläimet joutuvat myös sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

Luontokuvaaja Jarmo Mannisen aiheena oli Vuosi etsimessä, jossa nähtiin pohjoisen kuvia Kuusamosta. Jarmo Manninen haluaa näyttää kuvissaan luonnon monimuotoisuuden, eri vuodenaikojen vaihtelun sekä tuoda kuviensa kautta luonnon kauneuden myös muiden nähtäväksi.

Pohjoista Voimaa -multivisio perustui myös Jarmo Mannisen valokuviin sekä Zero Nine -yhtyeestä tutun Kepa Salmirinteen musiikkiin, laulaja esiintyi paikan päällä. Multivision leikkaus oli Osku Tuomisen.

Sonyn suurlähettiläs Floris Smeets etsi esityksessään täydellistä lumimyrskyä (Obsessed with the perfect snow storm). Hollantilainen Floris Smeets lähti Norjaan vuonna 2010 täydentämään opintojaan jäi sille tielleen ihastuttuaan pohjoiseen luontoon. Hän on erityisesti villieläinten ja maisemien kuvaaja, jonka kuvissa on usein myskihärkiä. Hän järjestää myös valokuvausretkiä ja toimii niiden oppaana.

Vuoden luontokuva -kilpailun voitti Petri Pietiläinen

Vuoden Luontokuva 2020 -näyttelyn voittajakuvat saivat koristeekseen ruusukkeen.

Kello 18.00 jälkeen päästiin itse asiaan eli Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun palkittujen kuvien esittelyyn sarjavoittajineen ja yleisön suosikkikuvan julkistamiseen. Tulokset ovat nähtävissä Suomen Luonnonvalokuvaajien SLK ry:n sivuilla ja esittelin voittajat myös postauksessani Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa.

Petri Pietiläinen

Helsinkiläinen Petri Pietiläinen voitti Rakentaja-kuvallaan Linnut-sarjan ja koko Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely kiertää Suomea

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely on nähtävillä jo Luonnontieteellisen museon kahvilassa tiistaista 20.10. sunnuntaihin 6.12.2020. Museokahvilaan on vapaa pääsy.

Palkitut valokuvat voi nähdä myös Suomen luontokeskus Haltian Galleriassa ajalla 23.10.2020–10.1.2021. Sisäänpääsy Haltian näyttelylipun hinnalla 13/8/0 € ja Museokortilla maksutta.

Heinolan lintuhoitolassa voi nähdä näyttelyn ajalla 1.12.2020–3.1.2021. Se on tulossa myös Turkuun Kauppakeskus Hansan näyttelytilaan loka-marraskuun vaihteessa.

Kuvia myös kirjassa, kalenterissa ja lehdessä

Upeita luontokuvia voi ihailla myös Vuoden Luontokuva 2020 -kirjassa ja kalenterissa 2021. Tuotteita voi tilata Luontokuvan kaupasta.

Myös uusimmassa Luontokuva-lehdessä (5/2020) pääsemme ihailemaan Vuoden Luontokuva -kilpailun voittajakuvia sekä tutustumaan tarkemmin kuvaajiin näiden palkittujen otosten takana. Upea 84-sivuinen luku- ja katselupaketti, suosittelen.

Seuraava osallistumismahdollisuus tammikuussa

Seuraava mahdollisuus voittaa Vuoden Luontokuva -kilpailu aukeaa tammikuussa 2021; kuvien latausaika on 15.1.–3.2.2021. Vinkki: lataa kuvasi ajoissa, ei viimeisenä iltana ja viimeisena tuntina. Kilpailusäännöt ja ohjeet Vuoden Luontokuva -sivuilta. Tulokset julkistetaan lokakuussa 2021. Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.

Normaali

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää. Ollaan kiitollisia kaikesta siitä, mitä se meille antaa. Mitä me voimme antaa sille? Tulevaisuuden?

Luonto, Teemapäivä, Valokuva

Juhlitaan luontoa 29.8.2020

Kuva
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Messut, Museo, Sairaala, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri, Valokuva, Valokuvaus

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

  • Pe 2.10.     19.00          Bromarf
  • La 3.10.     18.00          Tammisaari
  • La 10.10.   18.00          Hanko
  • To 15.10.   19.00          Karjaa
  • Pe 16.10.   19.00          Kemiö
  • To 22.10.   19.00          Maarianhamina
  • Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:

10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Normaali
Haaste, Kaupunki, Kulkuneuvot, Luonto, Matkakohde, Matkustaminen

Sukunimeni ensimmäinen kirjain (S) -haaste II

Matkabloggaaja lipeää aihepiirinsä laidoille tai jopa tyystin ulkopuolelle tämän Marjon matkassa -blogista poimitun haasteen myötä. Tehtävänä on käyttää oman sukunimen ensimmäisellä kirjaimella alkavaa sanaa vastauksena annettuun sanaan. Mikä tulee ensimmäisenä mieleen?

Tarinaa syntyi sen verran, että julkaisen tekstin kahdessa osassa. Tässä tulee toinen s-alkuisten sanojen inspiroima postaus. Ensimmäisen voit lukea täältä.

Eläin – saimaannorppa

Eläimeksi valitsen pulskan ja sympaattisen saimaannorpan (Pusa hispida saimensis). Se on pieni hylje: pituutta on yleensä alle 1,5 metriä ja painoa alle 90 kiloa. Saimaannorppa on valitettavasti myös erittäin uhanalainen. Niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 410.

Yksi lajin suojelijoista, WWF Suomi, kertoo, että ”Saimaannorppa on yksi maailman harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Se jäi eristyksiin Suomen suurimpaan järveen noin 8 000 vuotta sitten, kun Saimaan ja Itämeren välinen yhteys katkesi jääkauden jälkeen maankohoamisen myötä. Saimaannorppa kehittyi omaksi alalajikseen vuosituhansien saatossa, mutta on edelleen läheistä sukua itämerennorpalle. Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs.”

Jos saimaannorppa häviää Suomesta, se häviää koko maailmasta.

Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen, jonka kalanpyydykset voivat olla tuhoisia niin aikuisille norpille kuin kuuteillekin. Toinen iso uhka norpan tulevaisuudelle on ilmastonmuutos. Norppa synnyttää poikasensa luolamaiseen pesään lumikinokseen. Ilman lumi ja jäätä kuuteilla ei ole suojaa.

WWF Suomi on suojellut saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Lajin suojeluun voi osallistua ryhtymällä saimaannorpan kummiksi. Tukisummaksi voi valita 12, 18 tai 27 euroa kuukaudessa tai vapaavalintaisen summan.

Toisena suojelijana on Suomen Luonnonsuojeluliitto. Oman lahjoituksen voi kohdistaa saimaannorpan suojeluun ja kuukausimaksuksi voi valita 10, 15 tai 25 euroa tai vapaavalintaisen summan.

Muita tapoja auttaa ovat Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi liittyminen, talkoisiin osallistuminen, norpalle vaarallisen kalastuksen välttäminen Saimaalla sekä tiedon jakaminen saimaannorpan suojelusta.

Norppa, saimaannorppa

Jokaisella saimaannorpalla on turkissaan kuvioita, jotka ovat yksilöllisiä kuten ihmisten sormenjäljet. Kuva: Juha Taskinen/Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Kukka – syreeni

Kukaksi valitsen ajankohtaisen syreenin, joka kukkii parhaillaan violetein tai valkoisin kukin. Tuoksu on huumaama. Sen päihittää vain toinen parhaillaan kukkiva kasvi, kielo, jonka tuoksu on ehkä hienostuneempi.

Lähin syreeni kasvaa taloyhtiömme pihalla. Muita lähellä ohikulkijoiden matkaa sulostuttavia syreenejä löytyy Tähkäpuistosta; siellä lajeja taitaa olla useampiakin.

Toisinaan kasvista kuulee käytettävän sanaa sireeni. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sireeni on arkikielessä käytetty ilmaus, syreeni puolestaan yleiskielisempi. Sana syreeni juontuu ruotsin kielen sanasta syren sekä kasvin latinankielisestä nimestä syringa.

Wikipedian mukaan syreenit (Syringa) ovat öljypuukasveihin (Oleaceae) kuuluva puuvartinen kasvisuku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Lajeja on parikymmentä, joiden lisäksi on hybridejä eli kahden syreenilajin risteymiä. Suomessa tavallisin laji on pihasyreeni (Syringa vulgaris). Lisäksi näkee hybridejä sekä unkarinsyreeniä (Syringa josikaea).

Violetti syreeni

Syreeni kukkii Tuomiokirkonpuistossa Turussa.

Ammatti – somettaja

Olen toiminut kahdessa s-alkuisessa ammatissa tai pikemmin työssä. Olin kesätyössä saunanhoitajana Kesärannassa Luonnonmaalla, Naantalissa; tosin Raision kaupungin palveluksessa. Tehtävänä oli lämmittää ja siivota raisiolaisten virkistyspaikan saunaa sekä rahastaa maksut. Lisäksi työtehtäviin kuului myös kioskin ylläpito myynteineen.

Toinenkin s-alkuinen työ ansioluettelostani löytyy. Olin ainakin yhtenä kesänä siivoojana rakennustyömaalla. Siitä jäi muistoksi betonin ja betonipölyn tuoksu.

S-alkuinen ammatti löytyy myös sukunimestäni – seppä. Tein muutamia vuosia sitten yhtenä opiskeluun liittyvänä portfoliona Someseppä-nimisen sivuston, jossa kerroin, mitä olin sen koulutuksen aikana oppinut sosiaalisesta mediasta.

Nyt valitsisin sanaksi kuitenkin somettajan. Se ei ole virallinen ammattinimeke, mutta on oma harrastukseni, joka toisinaan käy hiukan työstäkin.

Nyt somettajia kutsutaan vaikuttajiksi. Sellaiseksi en itseäni miellä, mutta olen kuitenkin Turun lähettiläs. Turun kaupunki on koonnut someaktiivisia asukkaita ja työntekijöitä ryhmään, jonka tavoitteena on tehdä Turkua ja kaikkea turkulaista yhä paremmin tutuksi niin omassa kaupungissa kuin muuallakin. Vuonna 2018 alkaneessa toiminnassa on nyt mukana noin sata innokasta kaupunkilaista ja someaktiivia.

Sometan tähän blogiin, Facebookiin kahdella tilillä, Twitteriin, Instagramiin ja LinkedIniin. Mielenkiinto vaihtelee tilanteen mukaan. Ykkösenä on tietysti tämä blogi, Facebook on kakkosena. Sijoitustaan on parantanut Twitter, jonka olen löytynyt kunnolla vasta tänä vuonna.

Tytön nimi – Silja

Nimeksi valitsen Siljan. Ainut tuntemani Silja on ystäväni, jonka kanssa tutustuimme 1960-luvun loppupuolella ja kävimme yhdessä opintiellä kansakoulusta rippikouluun ja lukioon.

Wikipedian mukaan Silja on alkuperältään Cecilian kansanomainen lyhentymä, joka perustuu nimen vanhaan ääntämistapaan ”Sesilja”. F. E. Sillanpään (1888–1964) vuonna 1931 ilmestynyt romaani Nuorena nukkunut lisäsi nimen suosiota; päähenkilönä oli piikatyttö Silja Salmelus. Myöhemmin tarina sai elokuvan muodon nimellä Silja, nuorena nukkunut. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

Silja-nimi liittyy kiinteästi myös matkailuun: Silja Line on nykyisin Tallink Silja Oy:n laivojen markkinointinimi, joka esiintyy myös laivojen nimissä, kuten M/S Silja Europa, M/S Silja Festival ja M/S Silja Serenade.

Laiva, Silja Line, Baltic Princess

Silja Linen Baltic Princess matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan.

Pojan nimi – Santeri

Pojan nimeksi valitsen Santerin. Se on esikoispoikani Tatun toinen nimi. Santeri on lyhentymä Aleksanterista, jonka kreikkalainen alkuperäismuoto Aleksandros tarkoittaa puolustajaa tai suojelijaa. Nimen erikielisiä muunnoksia ovat käyttäneet lukuisat hallitsijat ja kahdeksan paavia. Oman nimipäivänsä Santeri sai vuonna 1929.

Matkailullisesti nimi voisi johdattaa Aleksandrian kaupunkiin Egyptissä Välimeren rannalla. Kaupunki sai nimensä Aleksanteri Suuren mukaan. Hän perusti Alexandrian tammikuussa 331 eaa. Se on nykyisin Egyptin toiseksi suurin kaupunki Kairon jälkeen.

Bibliotheca Alexandrina, vuonna 2002 rakennettu uusi Aleksandrian kirjasto- ja museorakennus, houkuttelee kävijöitä edeltäjänsä tavoin ympäri maailmaa. Se kunnioittaa legendaarisen vuonna 295 eaa perustetun Aleksandrian kirjaston muistoa ja on rakennettu suunnilleen samalle paikalle kuin antiikin ajan suuri kirjasto.

Alexandrian kirjasto

Vuonna 2002 rakennettu uusi Aleksandrian kirjasto- ja museorakennus. Kuva: Bibliotheca Alexandrina.

Kuvaus henkilöstä – sanavalmis

Mieleeni tulivat myös s-alkuiset luonnehdinnat suora, säkenöivä ja sofistikoitunut.

Valitsen kuitenkin sanan sanavalmis. Tällainen henkilökin on helppo löytää läheltä: tyttäreni Maiju. Olen aina silloin tällöin kirjoittanut hänen kommenteistaan Facebookin ja sieltä ne tulevat aina vuosittain esiin muistojen joukossa. Tässä pari esimerkkiä, toinen vuodelta 2016 ja toinen vuodelta 2014. Maiju oli tuolloin teini-ikäinen (17- ja 15-vuotias).

”Istuttiin perheen kanssa ruokapöydässä ja juttu kulki kesän rippijuhlakutsusta jotenkin 1980-luvun hääreissuun Keski-Suomessa, jota Juha kuvaili yksityiskohtaisesti.

Maiju hämmästeli isälleen: ”Miten sulla voi olla noin hyvä retrospektiivinen muisti ja sitten kun pyytää tuomaan lehtikaalia, sitä tulee vasta kolmannella kauppareissulla?”

Toinen tapaus liittyy kodin työnjakoon:

”Annoin aamulla hiukan palautetta perheelle kotitalouden hoitoon liittyvistä laiminlyönneistä. Maiju totesi hiukan aikaa kuunneltuaan: ”Mut tiedäks mitä? Onneks sä olet kuuma kuin hella kutosella.”

Sitä voi ihminen iloita monenlaisista asioista. Myös sanavalmiista lapsistaan.”

Joka kodissa – sauna

Sauna, vihta

Leppeät löylyt ja koivuista vihdan tuoksua, mikäs sen parempaa? Kuva: mikkooja1977 Pixabaystä

Sauna joka kodissa on tietysti hiukan liioiteltu yleistys, mutta jos todetaan, että melkein joka kodissa on sauna – kun lasketaan mukaan myös taloyhtiön ja mökkien saunat – niin voidaan olla aika lähellä totuutta.

Sauna on upea keksintö: rentouttava, puhdistava, virkistävä sekä onnellisuutta ja terveyttä edistävä. Saatan käydä saunassa useammankin kerran viikossa; joinain päivinä jopa kaksi kertaa – jos olen käynyt aamulla uimassa ja uimahallin saunassa perjantaina, kun illalla on vakiovuoromme taloyhtiön saunassa.

Kesällä parhaat saunakokemukset saa Toivonniemen saunassa Ruissalossa tai vanhempien vapaa-ajan paikassa Kurejoella, jossa molemmissa on puilla lämpiävä sauna.

Ja mikäs sopii paremmin tämän s-haasteen loppuun kuin sauna – vietetäänhän tätä kirjoittaessani 13.6. suomalaisen saunan päivää. Kesäkuun toista lauantaita on vietetty suomalaisen saunan päivänä vuodesta 1986.

Tämän vuoden joulukuussa ratkeaa, pääseekö saunominen mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon: Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity. Luetteloinnilla pyritään nostamaan tietoisuutta aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja tekemään kulttuuriperinteitä näkyväksi.

Saunaseuran mukaan ”Saunominen Unescoon -hankkeen tavoitteena on vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä. Hankkeen taustalla on laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä, sekä muita saunakulttuuria kehittäviä toimijoita.”

Unescon listalta löytyy 549 kohdetta 127 maasta, muun muassa jooga Intiasta, reggae-musiikki Jamaikalta, flamenco Espanjasta ja Välimeren ruokavalio. Listalla ei ole yhtään suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluvaa asiaa, mutta Viro on ehtinyt sinne jo Võrun maakunnan savusaunallaan. Toivottavasti Unesco kertoo hyviä uutisia vuoden lopussa.

 

Normaali

Luonto, Puisto, Puutarha

Kirsikka kukkii

Kuva
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Näyttely, Valokuva, Valokuvaus, Video

Matkaile kotisohvalla valokuvanäyttelyyn, vaellukselle ja Välimerelle

Korvikkeeksi koronakevääseen ja -kesään on tarjolla paljon digitaalista sisältöä. Voit käydä katsomassa Vivian Maierin näyttelyä Valokuvataiteen museossa, matkailla Görän Schildtin seurueessa Välimerellä ja vaeltaa luontopoluilla Havaijilta Egyptiin.

Valokuvaaja Vivian Maier mustavalkoisessa omakuvassa

Vivian Maier. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Amerikkalaisen valokuvaaja-lastenhoitaja Vivian Maierin (1926–2009) näyttelystä Omakuva ja sen varjo oli hyvää vauhtia tulossa Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituin näyttely. Kuukaudessa sen näki yli 15 800 näyttelyvierasta. Näyttelyn piti olla esillä toukokuun loppupuolelle, mutta sitten pandemia sulki museon.

Newyorkilaisissa ja chicagolaisissa perheissä lastenhoitajana työskennellyt Vivian Maier kuvasi aktiivisesti läpi elämänsä näyttämättä valokuvia kenellekään. Hän jätti jälkeensä yli 150 000 kuvan arkiston. Se löytyi sattumalta vuonna 2007 chicagolaisesta varastosta.

Valokuvataiteen museo järjesti virtuaaliopastuksen Instagramin livelähetyksessä huhtikuun alussa. Sen ehti nähdä tuolloin ja myöhemmin tallenteena useita tuhansia katsojia. Nyt meillä on tilaisuus päästä mukaan Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituimpaan näyttelyyn museopedagogi Aapo Raudaskosken virtuaaliopastuksella, joka löytyy museon YouTube-tililtä. Opastuksen kesto on 45 minuuttia ja 28 sekuntia.

Virtuaaliopastuksille voi ostaa vapaaehtoisen viiden euron pääsylipun museon Holvi-verkkokaupassa.

Vivian Maierista on tehty dokumentti

Jos kiinnostuit tästä salaperäisestä valokuvaajasta, voit katsoa myös Vivian Maierin salaisuus -dokumenttielokuvan (Finding Vivian Maier, USA 2013) Yle Areenassa. Se on nähtävissä kesäkuun 2020 loppuun saakka.

Dokumentin kesto on yksi tunti ja 20 minuuttia ja sitä kuvaillaan näin: ”Jännittävä dokumenttielokuva 1900-luvun parhaaksi katuvalokuvaajaksi väitetystä salaperäisestä naisesta, joka kuoli tuntemattomana erakkona vuonna 2009 ja on nyt taidemaailman sensaatio.”

Görän Schildtin purjeveneellä Välimerelle

Göran Schildt Daphne-purjeveneessä Kroatiassa.

Görän Schildt Daphne-purjeveneessään Pulassa, Kroatissa. Svenska litteratursällskapet i Finland. SLSA 1150 Göran Schildts arkiv.

Verkossa on nyt tarjolla valokuvia kirjailija, seikkailija ja taidehistorioitsija Görän Schildtin (1917–2009) arkistoista. Useimmat kuvat on otettu Daphne-purjeveneellä tehdyillä matkoilla, mutta mukana on myös otoksia Görän ja Christine Schildtin kodista, jonka suunnitteli heidän ystävänsä Alvar Aalto.

Kuvat ovat 1940–1960-luvuilta ja ne ovat täynnä tuon ajan kulttuurihistoriaa. Matkoilla oli mukana tuon ajan kulttuurivaikuttajia, Aallon lisäksi muun muassa Maire Gullichsen, Georg Henrik von Wright ja Vivica Bandler.
– On kiva tarjota ihmisille nojatuolimatkoja juuri nyt, kun liikkuminen on niin kovin rajoitettua. Aurinkoiset kuvat ovat oikea piristysruiske, sanoo Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran arkistonhoitaja Sanna Jylhä Turun Sanomien haastattelussa. (TS 16.4.2020)

Virtuaalisesti vaeltamaan

Jos olet kiinnostunut luonnon kauneudesta tai karuudesta, voi lähteä vaeltamaan kuvan ja musiikin voimalla. Leisure & Travel -verkkosivusto on koonnut 12 virtuaalista vaellusmatkaa eri puolilta maailmaa. Näiden videoiden avulla pääset kulkemaan seuraamissa paikoissa:

  1. Moraine Lake, Banff National Park, Alberta, Kanada
  2. Indian Beach Trail, Oregon, Yhdysvallat
  3. Gizan pyramidit, Egypti
  4. Havasun putoukset, Arizona, Yhdysvallat
  5. Rakkauden tunneli, Ukraina
  6. James Irvine Trail, Redwood National Park, California, Yhdysvallat
  7. Positano, Italia
  8. Wailea Beach Path, Havaiji, Yhdysvallat
  9. Bryce Canyon National Park, Utah, Yhdysvallat
  10. Hoh Rain Forest, Olympic National Park, Washington, Yhdysvallat
  11. Panorama Trail, Sveitsi
  12. Juan de Fuca Trail, Brittiläinen Kolumbia, Kanada

Linkit YouTube-videoihin löytyvät kunkin kohteen lyhyistä esittelyistä.

Morainen järvi Kanadassa. Taustalla näkyy vuoristoa.

Morainen järvi Kanadassa. Kuva: Amir Rasheed Pixabaystä.

 

Normaali
Luonto, Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Puisto, Tutkija

Gerald Durrellin eläintarha Jerseyssä

Villiinny eläintarhassa!

Jerseyn saarelta löytyy maailmankuulun luonnonystävän ja -tutkijan Gerald Durrellin perustama eläintarha Jersey Zoo. Durrellin perimmäisenä ajatuksena oli pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon.

Onko Gerald Durrellin nimi sinulle tuttu? Olet ehkä nähnyt televisiossa Korfulle sijoittuvan televisiosarjan Durrellin perheestä?

Kyseessä on Gerald Durrellin kirjoihin perustuva sarja, jossa kuvataan hänen perheensä, äidin ja kolmen sisaruksen, asumista Korfulla Kreikassa, jossa tuolloin 10-vuotiaan Geraldin eläinharrastus alkoi – ja joka jatkui hänen loppuelämänsä ajan varsin huomattavin tuloksin. Perhe vietti Korfulla muutaman vuoden ennen palaamistaan Isoon-Britanniaan toisen maailmasodan aikoihin.

Eläimet ja muu kotiväkeni

Gerald Durrell eläinystävineen on patsaana läsnä perustamassaan Jersey Zoossa.

Gerald (Gerry) Durrell (7.1.1925–30.1.1995) oli brittiläinen luonnontutkija ja -suojelija sekä kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten lukuisista eläinaiheisista kirjoistaan, kuten Eläimet ja muu kotiväkeni, Arkillinen eläimiä ja Vyötiäisten maassa. Suomennettuja kirjoja on paljon muitakin ja lisäksi paljon suomentamattomia. Eläimet ja muu kotiväkeni -kirja julkaistiin jo vuonna 1956, mutta suomeksi se ilmestyi vuonna 1972.

Kirjan esittelytekstissä kerrotaan värikkäästä elämästä Korfulla: ”Muun vilinän keskellä Gerry ja Roger-koira kulkevat omia teitään, joka aina vie eläinten luo. Myös Gerryn eläinystävät ovat persoonallisuuksia: kilpikonna Akilles rakastaa mansikoita, Quasimodo ei tiedä olevansa kyyhkynen, kääpiösarvipöllö Odysseus ei pelkää mitään ja Hararakat kunnostautuvat rikollisina. Yhtä läheisiä Gerrylle ovat pihtihännät ja rantakäärmeet, rupikonnat ja merivuokot – kaikki ryömivät, juoksevat, lentävät ja uivat luontokappaleet, joiden lähelle tämä innokas pieni poika pääsee.”

Olen joskus nuoruudessani epäilemättä lukenut varmaan juuri tuon suurimman suosion saaneen Durrellin kirjan. Kun päädyin Jerseyn saarelle opiskelemaan englantia vuoden 2018 syksyllä, en tiennyt, että juuri sieltä löytyy maineikkaan Gerald Durrellin eläintarha.

Jersey Zoo

Eläintarhan sisäänkäynti on tämän simpanssipatsaan takana. Rakennuksessa on myös Cafe Firefly sekä myymälä.

Jersey Zoo on perustettu vuonna 1959 ja nykyisin siellä on yli 1 000 eläintä noin 13 hehtaarin alueella. Durrellin perimmäisenä ajatuksena on pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon. Hän perusti sitä varten hyväntekeväisyysjärjestön, joka on nykyisin nimeltään Durrell Wildlife Conservation Trust.

Villieläinten suojelusäätiöllä on monenlaisia uhanalaisten eläinlajien suojeluun keskittyviä projekteja eri puolilla maailmaa, kaikkiaan 50 hanketta 18 maassa. Kohteissa on monia saaria uhanalaisine eläimineen muun muassa Mauritiuksella, Madagaskarissa, Tyynenmeren ja Karibian saarilla. Yhteistyökumppaneina ovat alueen viranomaiset ja järjestöt.

Gerald Durrellilla olikin jo varhain näkemys siitä, että ihmislajin säilyminen on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista – hyvin ajankohtaista juuri tämän kevään pandemia-aikana.

Suojelusäätiöllä on uusi strategia, joka on nimeltään Rewild Our World. Sen tavoitteet ovat rohkeita ja kunnianhimoisia, jotka pyritään toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, jolloin Gerald Durrellin syntymästä tulee sata vuotta. Rewild Our World -video maailman lasten ja nuorten kertomana löytyy täältä.

Monipuolinen käyntikohde koko perheelle

Jersey Zoo on mainio päiväretken kohde ja siellä kuluu muutama tunti tai vaikka koko päiväkin aluetta kierrellen ja eläimiä seuraten. Paikka on hyvin puistomainen ja viihtyisä.

Eläintarhasta löytyy muun muassa lukemattomia eläinten asuinalueita sekä lasten leikkipaikka, kaksi kahvila-ravintolaa, Cafė Dodo ja Cafe Firefly, jonka yhteydessä on myös myymälä.

Gerald Durrell Story -museossa esitellään Durrellin elämänvaiheita alkaen lapsuudesta Korfulla ja päätyen viimeiseen vuosikymmeneen, jolloin hän teki luontovideoita eri puolilla maailmaa. Tarinaa kerrotaan valokuvin, lehtileikkein ja esinein. Joukossa on muun muassa Eläimet ja muu kotiväkeni -kirjan käsikirjoitus. Museo on avoinna päivittäin klo 11.30–16.30.

Prinsessa Anne avasi Gerald Durrell -museon vuonna 2015.

Pizzaa ja italialaista olutta Cafė Dodon terassilla.

Nuolimyrkkysammakoista gorilloihin

Jersey Zoon asukkaita ovat muun muassa eteläamerikkalaiset silmälasikarhut, samalta alueelta tulevat mölyapinat ja koatit eli nenäkarhut, monet aasialaiset metsälinnut sekä monet sammakkolajit – muun muassa vuorikanasammakko, hyppysammakko sekä maailman myrkyllisimpiin eläimiin kuuluva nuolimyrkkysammakko.

Eläintarhassa on myös erilaisia matelijoita liskoista käärmeisiin ja kilpikonniin, mangusteja, tamariineja, Sumatran orankeja, makakeja, gorilloja, flamingoja ja paljon muita lajeja, kaikkiaan yli 130.

Jersey Zoossa asuu myös gorillaperhe.

Chilenflamingot ja muut lintulammen asukkaat kerääntyivät ryhmäkuvaan ruokinta-aikaan.

Burmanpytonia sai tarkastella turvallisesti lasin takaa.

Rengashäntämaki, vanhalta nimeltään kissamaki, on kotoisin Madagaskarista.

Iguaani paistattelemassa päivää. Ei ehkä luomakunnan kauneimpia eläimiä?

Yö eläintarhassa?

Jersey Zoo -vierailun voi suunnitella niin, että pääsee kuulemaan eläintenhoitajia, jotka kertovat työstään ja huollettavana olevista lajeista. Eläintarhassa on myös luentoja, tapahtumia ja varainhankintatilaisuuksia.

Alueelta löytyy myös pieni mökki, joka toimii itsepalveluantikvariaattina – sieltä voi ostaa lahjoitettuja kirjoja muutamilla kolikoilla. Minunkin kirjastoni taisi karttua muutamalla kirjalla.

Eläintarhaa ja sen eläintensuojelutyötä voi tukea myös ostamalla sille lahjoitettuja kirjoja.

Eläintarhan alueella voi myös majoittua. Vaihtoehtoina ovat Durrell Wildlife Camp -teltat tai Durrell Wildlife -hostelli.

Bussi vie eläintarhaan

Bussi 23 vie perille Jerseyn eläintarhaan.

Jersey Zoo sijaitsee saaren koillisosassa lähellä Bouley Bayta. Sinne pääsee kätevästi bussilla 23 Liberation-linja-autoasemalta. Matka kestää noin puoli tuntia ja vuoroja ajetaan puolen tunnin välein (huhtikuu 2020). Linjan päätepysäkki on eläintarhan pihassa.

Koronaviruspandemia ei ole säästänyt Jerseyn eläintarhaakaan, vaan se suljettiin 23.3.2020. Tilanteen voi tarkistaa verkkosivuilta www.durrell.org

Normaali
Epidemia, Luonto, Matkustaminen, Puisto

Parasta pysyä kotona

Nyt ei voi matkustaa minnekään. Parasta siis nauttia kodista ja lähiympäristöstä.

Siirtolavan varoitus on tehty muunlaista tilannetta varten, mutta tämä on nyt syytä pitää mielessä.

Kuva: THL.

Huomasin tässä yhtenä päivänä, että Parasta lähteä nyt -blogini nimi on tällä hetkellä kaikkien ohjeiden ja neuvojen vastainen. Nyt ei nimenomaan kuulu lähteä minnekään, vaan pysytellä pandemiaa paossa neljän seinän sisällä, kotona. Ulkoilla voi, kunhan välttää ihmisjoukkoja ja pitää turvavälin. Jos on yli 70-vuotias ja/tai riskiryhmään kuuluva, määräys on entistä tiukempi: pysy kotona.

Kuva: THL.

Viikon kohokohtana piknik lähipuistossa

Olen noudattanut sääntöä täsmällisesti ja elämä on ollut hyvin rajoittunutta: etätöitä ja vapaa-aikaa kotona, hiukan ulkoilua, pari kauppareissua.

Viime viikolla kävin reippailemassa Ruissalossa. Arkisesta iltapäivästä huolimatta luonnonkauniilla saarella oli runsaasti ulkoilijoita. Etäältä kuitenkin ohitimme toisemme. Sää oli puuskainen, mutta se jotenkin sopi pään tuulettamiseen.

Ruissalon Kolkassa oli ulkoilijoiden lisäksi kalastajia.

Ruissalon Kolkasta löytyy mielenkiintoisia kivikasoja. Samanlaisia olen nähnyt Puerto de la Cruzissa, Teneriffalla.

Sunnuntain huvina oli pikniktapaaminen ystävän kanssa Tähkäpuistossa. Teetä, ruissämpylää ja kuohuviiniä menneen merkkipäivän kunniaksi. Välillä paistoi aurinko kylmässä kevätsäässä ja hetken saimme rakeitakin pöydällemme. Oli kuitenkin vaihtelua normipäivään hiukan absurdilla juhlahetkellämme ja väkisinkin nauratti.

Lämpimiä vaatteita, teetä, ruissämpylöitä ja kuohuviiniä – niistä se on maaliskuinen piknikretki tehty. Ystäväni Marja yrittää poksauttaa pullon auki.

Tekemisestä ja ajankulusta ei ole puutetta. Kirjojakin on kerääntynyt hyllyihin mukavaksi kotivaraksi, lehtiä samoin.

Surettaa tietysti kaikki kivat kevään menot, jotka ovat peruuntuneet ja samoin voi käydä kesäriennoille. Ehkä jotain kivaa tulee tilalle? Mutta monella on paljon isompia huolia työn tai yritystoiminnan menettämisestä ja taloudellisesta ahdingosta.

Tauteja taiteessa

Tällaiseen tilanteeseen ei monenkaan mielikuvitus riittänyt – paitsi kirjailijoilla ja elokuvantekijöillä.  Jos olisin kova scifikirjallisuuden harrastaja, olisin saattanut lukea jonkun pandemiaromaanin, mutta olen jättänyt tämän lajin väliin. John Suitsin ohjaama ja Dustin T. Bensonin kirjoittama Pandemicelokuva julkaistiin vuonna 2016. Katsoin hiukan traileria, mutta enpä välitä nähdä elokuvaa. Lieneepä noita scifikirjoja tehty paljon muitakin.

Nyt esille on noussut myös englantilaisen kirjailijan Daniel Defoe kirjoittama Ruttovuosi (1722), jossa kuvaillaan ruton leviämistä 1660-luvulla Lontoossa. Kirjailija tunnetaan paremmin Robinson Crusoe -kirjastaan.

Tietoa ja toivoa

Suomessa on nyt 1 446 varmistettua koronavirustapausta (COVID-19). Niistä suurin osa eli 931 on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS). Tilannetta voi seurata THL:n koronakartasta.

John Hopkins -yliopiston COVID-19-seurannan mukaan maailmassa on todettu yli 887 067 tartuntaa. Kuolleita on 44 264 ihmistä ja parantuneita 185 541 (lukujen tilanne 1.4.2020).

Tietoa on tarjolla runsaasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut paljon infoa sivulle Ohjeita kansalaisille koronaviruksesta ja ulkoministeriön sivuilta löytyy muun muassa matkustustiedotteet ja Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta -sivu.

Uutisissakin aihe on päivästä päivään. Seurasin mediaa ahkerasti maaliskuun alussa, kun vielä eli ajatus Sisilian matkasta – kuulostaa nyt oudolta. Olen harventanut uutisten seuraamista pariin kertaan päivässä plus aamun sanomalehdet päälle. Päivällä kuuntelen etätyön ratoksi CD-levyjä.

Suosittu bloggaaja, kolumnisti, kirjailija ja psykologi Maaret Kallio korostaa Ylen haastattelussa toivon merkitystä. Hänen mukaansa vaikeina aikoina kannattaa muistaa kaksi tärkeää sääntöä: Älä jää yksin, äläkä jätä yksin.

Maaret Kallio neuvoo, että joka päivä kannattaa myös kysyä itseltään: ” Mikä tänään on todella tärkeää? Mihin minua tänään tarvitaan? Mitä minä tarvitsen tänään itselleni?” Ja erityisen tärkeää on kysyä: ”Missä toivoni elää juuri nyt?”

Hyvä kysymys. Täytyy vain ajatella, että tämäkin menee ohi. Päivä päivältä. Tosin ei vielä olla pahimmassa tilanteessa.

Onneksi luonto herää ja sitä voi seurata ikkunoista ja parvekkeelta. Ja uloskin vielä pääsee.

Kohta on vihreää!

Kimallusta ja kasvua Tähäpuiston pienessä matsälammikossa.

Ehkä se päivä vielä paistaa risukasaankin?

Kotimaan kohteet etusijalle

Nyt ei ole matkailun aika, mutta menneitä matkoja voi muistella ja ehkä haaveilla tulevista. No voisivat kyllä lähiaikoina suuntautua kotimaahan, jotta nyt kovilla olleet yrittäjät selviäisivät paremmin tästä kauheasta koronavuodesta.

Mikä on sinun suosikkikohteesi Suomessa?

Normaali
Kaupunki, Luonto, Puisto, Puutarha

Holland Park – vihreä keidas

Lontoon miljoonakaupungin vilinästä saattaa välillä kaivata rauhallisempaan ympäristöön. Onneksi ruuhkaisten katujen lisäksi kaupungista löytyy myös lukuisia puistoja. Yksi niistä on Kensingtonin ja Chelsean alueen suurin puisto Holland Park.

Opastetaulusta voi tutustua puiston laajaan alueeseen palveluineen.

Hevoskastanja kukki Holland Parkissa toukokuun alussa.

Vietin Holland Parkissa viime toukokuussa muutaman hetken. Puisto löytyy osoitteesta Ilchester Place. Sinne pääsee kätevästi vaikka metrolla, kun jää pois Holland Park -asemalla.

Puisto se aukeaa päivittäin kello 7.30 ja sulkeutuu puolta tuntia ennen auringonlaskua. Tarkempi aukioloaika löytyy ainakin opastetaulusta.

Puiston alueella oli alun 1600-luvulla rakennettu kartano, joka sai sittemmin nimen Holland House. Lordi ja lady Holland järjestivät upeita juhlia.

Kartano vaurioitui pahoin toisessa maailmasodassa. Sen säilynyt osa toimii nyt nuorisohostellina ja Orangery Galleryssa järjestetään taidenäyttelyitä ja yksityistilaisuuksia, muun muassa häitä. Gallerian ulkopuolella sijaitsee upea ruusupuutarha.

Taiteilija Mao Wen Biao on loihtinyt puiston muraaleihin Holland Housessa 1870-luvulla vietettyjen puutarhajuhlien tunnelmaa. Maalaukset on tehty vuosina 1994-95.

Holland Parkista löytyy muun muassa noin 22 hehtaaria puistoa, lasten leikkipaikkoja, muun muassa The Holland Park Adventure Playground, urheilualueita, kuten tennis- jalkapallokentät, kahvila ja metsää.

Puiston ekologinen keskus järjestää erilaisia tapahtumia kaikenikäisille sekä koululaisvierailuja ja luontokerhoja lapsille.

Puiston sisällä on myös toinen puisto, Kioton kauppakamarin vuonna 1991 lahjoittama japanilainen puutarha Kyoto Garden. Sunnuntai ei ollut paras päivä tutustua puutarhaan, sillä siellä oli paljon ihmisiä. Liikkuminen ja kuvaaminen oli hiukan hidasta ja hankalaa. Parhaita kuvakulmia ottamaan piti jonottaa ja odottaa vuoroaan monien selfie- ja lapsikuvausten jälkeen.

Kaunis Kyoto Garden kyllä oli ja siellä pääsi hyvin japanilaisen puutarhaan tunnelmaan. Ihastelin lammen rannalla lintupatsasta, kunnes huomasin, että pitkän aikaa liikkumattomana seissyt hahmo olikin elävä olento, kenties harmaahaikara.

Toisaalla puistossa tepasteli riikinkukkoja. Niillä lienee alueella pitkä historia, sillä näitä koristeellisia lintuja näkyy muraalissa, johon on kuvattu 1800-luvun puistojuhlia.

Puistokäynnilläni ehdin istua myös kahvilassa sekä tutustua ukrainalaisen taiteilijan Galyna Petrovan Return to Nature -taidenäyttelyyn puiston Ice House Gallery -näyttelytilassa sekä ihastella ruusutarhaa, jossa kuljeskeli myös afrikkalainen hääseurue eksoottisen näköisissä juhlavaatteissaan.

Puiston toisessa päässä vastaan tuli Design Museum, jossa ehdin hetken kuljeskella ennen sen sulkeutumista. En päässyt enää elokuvaohjaaja Stanley Kubrikin uraa esitelleeseen The Exhibition -näyttelyyn.

Normaali

Luonto, Valokuva

Kevään ja kesän kaipuu

Kuva