Luonto, Matkakertomus, Matkakohde

Aatamin ja Eevan jäljillä Ahvenanmaalla

Seljakämmekkä tunnetaan ruotsiksi nimellä Adam och Eva. Tämä rauhoitettu laji kasvaa lähinnä saaristossa. Toukokuinen Ahvenanmaan matkamme oli sopiva ajankohta etsiä kasvia luonnosta. Tämä postaus juhlistaa omalta osaltani tänään 20.6. vietettävää Luonnonkukkien päivää.

Seljäkämmeköiden ja kevätesikoiden kirjomaa lehdesniittyä Nåtössä.
Seljakämmekkä kukkii sekä purppuranpunaisena että kellanvaaleana.

Yhtenä matkan tavoitteenani oli löytää muualla Suomessa harvinaisen ja maassamme rauhoitetun orkidealajin, seljakämmekän kukintoja (Dactylorhiza sambucina). Kasvia esiintyy suuressa osassa Eurooppaa, mutta Suomessa vain lähinnä Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Se kukkii touko-kesäkuussa sekä kellanvalkoisena että purppuranpunaisena.

Tietooni seljakämmekkä tuli viimekesäisellä Houtskarin lomallani, sillä se on Houtskärin pitäjänkukka. Se esiintyy myös paikkakunnan kirkon alttaritaulussa. Taidemaalari Viktor Westerholmin vuonna 1887 maalaama taulu kuvaa Kristusta Getsemanessa. Oivaltavana yksityiskohtana maalauksessa on Houtskärin pitäjänkukka Adam och Eva (Dactylorhiza sambucina) eli seljakämmekkä. En olisi osannut sitä tunnistaa, mutta seurakuntamuusikko Ulla-Maija Söderlund mainitsi asian.

Alttaritaulu, Kristus Getsemanessa
Viktor Westerholm on maalannut vaalean seljakämmekän Getsemanen puutarhaan.

Nåtön rehevä lehdesniitty

Kävimme torstaina heti matkamme alkuvaiheessa turisti-infossa saamassa vinkkejä lyhyeen vierailuumme. Olin jo ennen lähtöä tiedustellut paria asiaa, mutta nyt saimme runsaasti neuvoja, karttoja ja esitteitä. Seljakämmeköiden löytämiseksi meille neuvottiin Nåtön luontopolku. Se sijaitsee Lemlandissa ja on pituudeltaan 2–3,3 km.

Aluetta kuvaillaan näin: ”Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Lehdesniityt olivat vielä 1800-luvulla luonnollinen osa ahvenanmaalaista kulttuurimaisemaa. Luontopolun varrella on lehdestettyjä laidunhakoja, värikkäitä kukkaniittyjä kämmekkäkasveineen, vehreitä pähkinäpensaslehtoja ja rantaniittyjä. Heinäkuussa niityt niitetään perinteisellä tavalla. Alueella on rikas linnusto. Täällä pesii myös Suomessa melko harvinainen pähkinähakki sekä ontoissa puissa pesiviä lintulajeja.”

Lehdestäminen lienee monelle kaupunkilaiselle – minullekin vieras sana. Wikipediassa asia on määritelty näin: ”Lehdestys on perinteisessä karjataloudessa tavallisesti puita latvomalla harjoitettua karjan, kuten lehmien, lampaiden ja vuohien, talviravinnon keruuta leikkaamalla ja kuivattamalla lehteviä versoja ja oksia kasvavista puista lehdeskimpuiksi eli kerpuiksi.”

Valkovuokot, kevätesikot ja seljakämmekät kukassa

Nåton luontopolulla saattoi ihailla niin seljakämmeköiden kuin kevätesikoidenkin kukintaa.

Polku löytyi helposti ja ihan sen alussa hiukan kuivalta kallioalueelta löytyivät ensimmäiset punaiset seljakämmekät. Syvemmälle lehtomaiseen maastoon mentäessä löytyi rehevämpää kasvillisuutta kevätesikoineen, valkovuokkoineen ja seljakämmeköineen; valkoinenkin versio löytyi.

Siellä täällä maassa näkyi mustia, pitkiä pökäleitä – jonkun eläimen jätöksiä. Ne kyllä liikkuivat, joten tarkemmin niitä katsoessa tunnistin ne etanoiksi. Verkosta löydetty kuvaus sopisi mustasiruetanoihin.

Myöhemmin löysimme kämmeköitä vielä Bomarsundin linnoituksen läheltä. Siellä ne ovat helpommassa paikassa kuin Nåtössä, vaikkei sitäkään ollut erityisen vaikeaa löytää.

Seljakämmekkä kukkii touko-kesäkuussa, joten vielä voi olla mahdollisuuksia nähdä sitä luonnossa, jos matkasi suuntautuu Ahvenanmaalle.

Nåtössö kasvoi paljon myös valkovuokkoja.

Seljakämmekkä on luokiteltu vaarantuneeksi

Seljakämmekkä on koko maassa rauhoitettu laji, jonka elinympäristöä ovat kuivat niityt, kedot ja nummet sekä hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet. Se on luokiteltu ympäristöministeriön Punaisessa kirjassa vaarantuneeksi lajiksi, koska yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi.

Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi. Tarkastelluista 22 418 lajista 2 667 eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisuuden luokitukset ovat äärimmäisen uhanalaiset, erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet lajit.

Seljakämmekän uhanalaisuuteen johtaneista syistä mainitaan avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien puulajisuhteiden muutokset sekä rakentaminen.

Toivottavasti seljakämmekkä säilyy osana saariston luontoa. Kaunis ja ylväs kasvi.
Normaali
Kuva, Luonto, Puisto

Purppuratuomi kukkii

Kuva
Vaaleanpunainen taivas, merta auringonlaskun aikaan Taalintehtaalla
Kuva, Luonto, Maisema, Matkakohde, Valokuva

Ilta Taalintehtaalla

Kuva
Luonto, Maisema, Puisto, Puutarha

Talven ihmemaa Tähkäpuistossa

Lumen peittämä Tähkäpuisto kuvattuna ylhäältäpäin

Lumi kuorruttaa kaupunkipuiston aivan toisen näköiseksi. Kauneutta kasveissa on keväällä ja kesälläkin, mutta talvinen maisema lumoaa valollaan ja pehmeillä muodoillaan.

Talvi yllätti taas suomalaiset. Täällä etelässäkin on maa valkoisenaan ja puidenkin oksat kantavat lumikuorrutuksen. Tiistaina 12.1.2021 puhkunut Toini-myrsky teki tuhojaan ja liikenteessä on ollut paljon kolareita ja muita pulmia. Urheiluvälineliikkeet ovat myyneet hyllyt tyhjiksi talviurheiluvälineistä. Sosiaalisen median kanavat ovat kuitenkin täyttyneet kauniista talvikuvista ja ihastuneista kommenteista.

Kuljin kuin Liisa Ihmemaassa

Aurinko valaisee lumella kuorrutettuja oksia

En ole talven suuri ystävä. Kylmyys, lumi, jää ja liukkaus ovat tuntuneet enemmän hankaluuksilta kuin ilon aiheilta. Kokemusta on liukastumisesta ja tahattomasta spagaatista, jota seurasi leikkaus ja kolmen kuukauden sairasloma. Käytänkin uskollisesti nastakenkiä.

Eilinen aurinkoinen sää ja luminen maisema kutsuivat luokseen sunnuntaikävelylle Tähkäpuistoon. Ja siellähän olin kuin Liisa Ihmemaassa ja otin kännykälläni kymmeniä kuvia. Kädet olivat kohmeessa, kun en malttanut laittaa niitä välillä hansikkaisiin.

Koivujen riippaoksissa oli kuin timantteja, jotka säihkyivät varhaisen iltapäivän viistossa valossa. Isoiksi kasvaneet vuorimännyt olivat lumikuorrutteen alla. Pensaiden oksat olivat valkoisenaan. Penkit olivat paksun lumipeitteen alla. Liekö Toini-myrsky antanut kuoliniskun puulle, joka lepäsi nyt maassa? Myös pihamme tuomen yksi isommista oksista retkotti katkenneena.

Jäätimantteja riippakoivun oksissa

Lumen kuorruttama oksa jäätimantteineen

Kaatunut puu

Kaatunut puu

Puiston perennapenkkien jälkeinen polku tuntui oudolta, sillä se oli jotenkin omituisesti kaventunut, ikään kuin puut ja pensaat olisivat lähentyneet toisinaan. Vaikutelman ehkä synnytti puiden ja pensaiden lumen painosta alas taipuneet oksat.

Kävelin pienen kaarisillan jälkeen metsään, jossa osa polusta on päällystetty pitkospuilla. Siellä piti askeltaa varovasti, että pysyi puiden päällä, eikä osunut niiden välisiin rakoihin. Saattoi olla hyvää tasapainoiluharjoittelua.

Lumista puistomaisemaa, keskellä kaarisilta

Kaarisilta, joka vie metsään

Puistossa oli paljon kulkijoita samalla asialla kuin minä. Ja kyllä vain turkulaisetkin vastoin mainettaan juttelevat kohdatessaan. Minäkin vaihdoin muutaman sanan koiraansa ulkoiluttavan vanhemman pariskunnan sekä samaan kuvauspaikkaan osuneen nuoren miehen kanssa. Ihastelimme kaikki talven ihmemaata ja luonnon kauneutta.

Luonnon kokonaistaideteos

Lumeen tallattu polku lulkee taipuneen oksan alta

Luminen polku, kasvien nimikylttien päällä on paksu lumikerros

Lumen kuorruttamia puunrunkoja

Lumen huurruttmia pensaan oksia

Lumen kuorruttamia puunrunkoja, yksi kuivunut lehti roikkuu oksasta

Koko puisto tuntui upealta kokonaistaideteokselta, jonka kauneutta korosti auringonpaiste. Päivä oli kuin lupaus siitä, että valoa kohti olemme kulkemassa. Samalla kävi mielessä sekin, että kyllä me mittaamattoman paljon menetämme, jos talven lumet ja jäät meiltä katoavat.

Tietoja Tähkäpuistosta (ruotsiksi Axparken):

  • Kuningas Kustaa Vaasan päätöksellä Turun kaupungin alueeksi vuonna 1530.
  • 7,7 ha, 4,4 ha rakennettua puistoa.
  • Tunnetaan myös nimellä Ruusupuisto.
  • Puiston hoitoluokitus: A2 käyttöviheralue.
  • Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.
  • Rosariumissa on noin 400 ruusulajiketta.
  • Tähkäpuisto löytyy Turusta Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.
  • Kauppatorilta Tähkäpuistoon pääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie, Henrikinkirkon pysäkki) sekä 7 ja monilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie, Tähkäpuiston pysäkki).
  • Puiston kunnossapidon hoitaa Kuntec Oy.
  • Hallinta: Turun kaupunki.

Luminen puistonpenkki

Lumilinna

Aikaisempia postauksia Tähkäpuistosta

Tähkäpuisto – ruusukeidas kaupungissa

Tähkäpuisto – Ruusupuisto

Kuolleet lehdet puistossa

Huurteista kauneutta lokakuussa

Ruusuterapiaa

Normaali

oznor

Luonto, Maisema, Valokuva

Kesää ikävä

Kuva

Aamurusko

Luonto, Valokuva

Aamutaivas

Kuva
Henkilö, Luonto, Näyttely, Valokuva, Valokuvaus

Eva Roos omilla luontopoluillaan

Sarjassani Nainen, joka kulkee omia luontopolkujaan on vuorossa Eva Roos. Hän on löytänyt uudestaan valokuvauksen nuoruusvuosien jälkeen. Nyt Eva vaeltelee metsissä ja merten rannoilla kameran kanssa.

Espoolainen Eva Roos käyttää nyt yhtenä tittelinään luontokuvaajaa. Juuret harrastukseen syntyivät jo lapsuudessa, sillä hänen setänsä oli valokuvaaja ja Eva sai lainata isän järjestelmäkameraa. Hän jopa kehitti itse valokuvia pimiössä.

Harrastus jäi pitkäksi aikaa opiskelun, työn ja perheen vuoksi. Uusi innostus syntyi digikameroiden myötä. Kiinnostavin kuvauskohde olivat ensin ihmiset, katukuvaus.
– Ihmisten haluttomuus tulla kuvatuksi kuitenkin siirsi katsettani enemmän luontoon, Eva kertoo.

Satumaisia kuvia merestä ja metsästä

Eva on aina tykännyt olla luonnossa, ja hän viettänyt kaikki kesänsä Turun saaristossa. Meri onkin hänen suosikkikuvauskohteitaan.
– Sen eri olosuhteisiin voi liittää monia tunnetiloja, kuten rauhallisuus, yksinäisyys, ystävällisyys, viha, raivo ja vapaus. Värit voivat vaihdella harmaasta ruusunpunaiseen ja kullanväriseen, Eva kuvailee.

Evalle mieluisia ovat meren lisäksi metsät.
– Mitä enemmän ne muistuttavat ruotsalaisen taiteilija John Bauerin satumetsiä, sen parempi.

Evan tavoitteena ei ole ollut metsästää kameralla vaikeasti saavutettavia eläimiä, eikä dokumentoida harvinaisia kasveja. Hän on halunnut välittää luonnossa kokemiaan tunnelmia.

Evan luontovalokuvia on usein pidetty tunnelmiltaan satumaisina. Hän on miettinytkin, ovatko lapsuuden sadut, kuten John Bauerin peikkometsät, Elsa Beskowin pienoismaailman marjat ja sienet tai Tove Janssonin meri- ja saaristokuvaukset vaikuttaneet hänen omiin luontokokemuksiinsa.

Tove Janssonin Klovharun-luodon maisemaa heinäkuussa 2020. Kuva: Eva Roos.

Meri oli levotonta Klovharun-luodon rannoilla heinäkuussa 2020. Kuva: Eva Roos.

Uusia haasteita luontokuvaajakoulutuksesta

 Lisäkimmokkeen harrastukselle antoi Axxellin luontokuvaajakoulutus Kemiössä.
– Halusin saada uusia haasteita elämään ja tehdä jotain sellaista, mistä nautin. Tavoitteena oli oppia parempaa valokuvaustekniikkaa sekä saada uusia tuttavia, joiden kanssa voin jakaa valokuvausintoni, Eva kertoo.

Luontovalokuvauksen erikoisammattitutkinnon opinnot kestivät 2,5 vuotta työn ohessa. Kokemus oli enimmäkseen positiivinen.
– Olen saanut monta uutta valokuvausystävää, joiden kanssa voin myös viettää aikaa luonnossa. Minusta hakeutuminen luontovalokuvauskoulutukseen on yksi parhaista päätöksistäni.

Eva sai koulutukseen päätökseen vuoden 2019 lopulla. Nyttemmin koulutus on muuttanut luonnettaan.
– Koulutuksessamme keskityttiin erityisesti luonnossa valokuvaamiseen. Nykyinen koulutus on laajempi, jossa opetellaan tuntemaan luontoa, muun muassa tunnistamaan lintu-, ja kasvilajikkeita. Valokuvauksen lisäksi opiskellaan myös liikkuvaa kuvaa, Eva kertoo.

 Unelmakohteena Färsaaret

 Patagonia Chilessä etäisin paikka, jossa Eva Roos on valokuvannut.
– Minulla oli vain pokkari mukanani, koska vaelsimme monta päivää tyttäreni kanssa, enkä jaksanut kantaa järjestelmäkameraa mukana. Ei mitään huippukuvia, mutta saimme kokea mahtavat maisemat.

Hänen unelmakohteenaan olisivat Färsaaret.
– Sumuiset maisemakuvat sieltä näyttävät minusta ihanilta.

Päivisin tutkijana

Eva Roosin päivätyössäkin on kosketusta luontoasioihin.
– Olen dosentti ja elintarviketieteiden tohtori; toimin kansanterveystieteellisen tutkimusryhmän johtajana Folkhälsanissa.

Tällä hetkellä Eva tutkii lasten elintapoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä, muun muassa sitä, miten lasten luonnossa viettämä aika vaikuttaa heidän liikuntaansa ja hyvinvointiinsa.

Lopputyönä näyttely

Luontovalokuvaajakoulutuksen lopputyönään Eva Roos suunnitteli näyttelyn, joka nyt kiertää eri paikkakunnilla. Sen nimenä on Tunnelmia meren ääreltä – Valokuvia Tove Janssonin tarinoiden pohjalta. Esillä oli 14 merellistä valokuvaa ja niihin yhdistetty lyhyt teksti Tove Janssonin kirjoista. Ne täydentävät toisiaan hienosti.

Eva Roos kertoo, että kuvat olivat ensin; sen jälkeen hän kävi läpi Janssonin tuotantoa poimien sieltä luontokuvauksia.
– Oli upea tunne, kun vihdoinkin sain sanat sen pohjalle, mitä kuvillani halusin välittää, kertoo Eva.

Näyttely on osa #MEIDÄNMERI-suurkampanjaa, jolla lisätään tietoutta Itämeren tilasta sekä kerätään varoja John Nurmisen Säätiön työhön meren ja sen kulttuuriperinnön pelastamiseksi. Mukana yhteistyössä on Moomin Characters.

Eva Roos nimeää omaksi suosikikseen valokuvan, jonka nimenä on Kaikki oli unta.

Meri vaaleanpunaisena auringonlaskun aikaan

”Meri oli nyt sinipunainen ja metsänraja vain pehmeää tummuutta. Äitiä nukutti kovin, ja äkkiä hänestä tuntui, että todellisuus oli liukunut jonnekin sivuun. Kaikki oli unta, unen ihmeellistä valoa ja verkkaista liikettä, uppuroitiin raskaassa hiekassa pääsemättä eteenpäin.” Tove Jansson, Muumipappa ja meri. Kuva: Eva Roos.

”Siellä vaelsi hänen merensä aalto aallolta ohitse sähisevänä ja ylimielisenä, rauhallisena ja rajuna. Isä pyyhkäisi pois kaikki mietteensä, hän vain eli täydesti, hännänhuipusta korviin saakka.” Tove Jansson: Muumipappa ja meri. Kuva: Eva Roos.

Roosin näyttely on ollut aikaisemmin esillä Sanomatalossa ja Hangon kaupunginkirjastossa; nyt se on Turun kaupunginkirjastossa vielä hetken aikaa 1.11.2020 saakka. Seuraavaksi näyttely siirtyy Sipoon kirjastoon ja ensi vuoden huhtikuussa Luckaniin Helsingissä.

Eva Roosin näyttely on ollut esillä Turun kaupunginkirjaston aulassa lokakuussa ja se päättyy 1.11.2020.

Eva Roosin Turun näyttelystä oli juttu Turun Sanomien Menot-palstalla 16.10.

Luontokuvia ikäihmisille

Eva Roos on tämän vuoden aikana myös koordinoinut luontovalokuvanäyttelyitä, jotka ovat olleet esillä Folkhälsanin palvelutaloissa pitkin rannikkoa.
BioFoto Finland -yhdistyksen jäsenet ovat saaneet tarjota kuvia näyttelyihin, jotka ovat kiertävät ikäihmisten palvelutaloissa, kertoo yhdistyksen hallituksessa mukana oleva Eva.

Ajatuksena on ollut tarjota luontokuvaajille mahdollisuus laittaa valokuviaan näytille ja antaa ikäihmisille tilaisuus kokea luontoa, myös niille, jotka eivät itse pysty lähtemään ulos.

Kameraterapiaa stressiin

Luontokuvaus on edelleen jossain määrin miesten harrastus, vaikka naisiakin on tullut viime vuosina mukaan.

Eva Roos kannustaa kanssasisariaan kulkemaan luonnossa kuvausmielessä.
–Kamera auttaa unohtamaan muut huolet ja stressin. Voit keskittyä juuri siihen hetkeen ja mitä silloin koet ja näet. Jos onnistut saamaan hyvän kuvan, voit välittää muille kokemasi hetken ja tunteen kuvasi avulla.

Eva Roos: Tunnelmia meren ääreltä – Valokuvia Tove Janssonin tarinoiden pohjalta/ Stämningar vid havet till texter av Tove Jansson.
– 2.10.–1.11.2020 Turun kaupunginkirjastossa.
– 2.11.–30.11.2020 Sipoon kirjastossa.
– 1.4.–31.4.2021 Luckanissa Helsingissä.

Evaa voi seurata Instagramissa @evaroos63 ja hänen kuviaan löytyy myös verkkosivulta.

Lue myös aikaisemmat postaukset:

Naiset, jotka kulkevat omia luontopolkujaan I
Naiset, jotka kulkevat omia luontopolkujaan II

Normaali
Luonto, Messut, Näyttely, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali ja Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma toteutui suunnitellusti lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa, poikkeusajasta huolimatta.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallitus joutui elokuussa tekemään päätöksen tilaisuuden toteuttamisesta tai sen perumisesta. Silloin tilanne oli nykyistä valoisampi ja moni ehti jo huokaisemaan, että pandemiasta selvittiin.

Syksyn edetessä kävi selväksi, että tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Luontokuvatapahtuma päätettiin kuitenkin järjestää korostaen viranomaisten turvaohjeita ja Logomon järjestelyjä. Toisenlainenkin vaihtoehto oli harkinnassa vielä hiukan ennen tapahtumaa.

Turvavälit, maskit ja käsidesit käytössä.

Semifinalistikuvia ja Saaristomerta

Tilaisuus oli kaksiosainen. Alun ohjelmaan kello 12 alkaen oli vapaa pääsy, jolloin saattoi tutustua Vuoden Luontokuva -näyttelyyn ja messualueeseen. Salissa näytettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja. Kuvat ovat uskomattoman upeita ja aiheet monipuolisia, onhan kilpailusarjojakin yhdeksän.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Ohjelmassa oli myös asiaa aiheesta Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri. Sisältöjohtaja Jaakko Ruola kertoi Saaristomeren surullisesta tilanteesta. Tämä saarimäärältään maailman suurin saaristo on Suomen tärkeintä luontopääomaa. Ja se on vakavasti sairas.

1950-luvulta alkanut tautitila on jatkunut vuosikymmeniä.
– Mereen joutuvat ravinteet rehevöittävät merta; sinne valuu enemmän ravinteita kuin mitä se pystyy poistamaan. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat olemassa, mutta ne pitää toteuttaa päättäväisesti ja välittömästi, sanoo Jaakko Ruola.

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri edistää sekä konkreettisia toimenpiteitä että poliittisia päätöksiä Saaristomeren pelastamiseksi. Katso 19.10.2020 pidetyn webinaarin tallenne aiheesta Saaristomeri puhtaaksi ravinteita kierrättämällä.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Pohjoisen kuvia

Kello 14 alkaneessa Gaala-osuudessa kuultiin löytöretkeilijä, vuorikiipeilijä ja luontokuvaaja PatrickPata” Degermanin esitys Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle. Kaikilla mantereilla kulkenut Pata Degerman on omin silmin nähnyt, kuinka mannerjäätiköt sulavat arktisilla alueilla, ja kuinka mereen rytisee valtavat määrät mannerjäätä. Hän puhuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen puolesta.

Seuraavana esiintynyt Canonin suurlähettiläs Markus Varesvuo toi esiin Talven tunnelmia. Lintuihin erikoistunut Markus Varesvuo on yksi kansainvälisesti parhaiten menestyneitä suomalaisia luontokuvaajia.

Markus Varesvuon kuvia on nähtävissä myös tuoreessa Katoava talvi -kirjassa, jonka muina tekijöinä ovat Jarmo Manninen, Pertti Koskimies ja Ville Heikkinen. Otavan kustantama kirja on talven ja pohjoisen luonnon ylistys​. Se kertoo lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli.​ Pohjoisen eläimet joutuvat myös sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

Luontokuvaaja Jarmo Mannisen aiheena oli Vuosi etsimessä, jossa nähtiin pohjoisen kuvia Kuusamosta. Jarmo Manninen haluaa näyttää kuvissaan luonnon monimuotoisuuden, eri vuodenaikojen vaihtelun sekä tuoda kuviensa kautta luonnon kauneuden myös muiden nähtäväksi.

Pohjoista Voimaa -multivisio perustui myös Jarmo Mannisen valokuviin sekä Zero Nine -yhtyeestä tutun Kepa Salmirinteen musiikkiin, laulaja esiintyi paikan päällä. Multivision leikkaus oli Osku Tuomisen.

Sonyn suurlähettiläs Floris Smeets etsi esityksessään täydellistä lumimyrskyä (Obsessed with the perfect snow storm). Hollantilainen Floris Smeets lähti Norjaan vuonna 2010 täydentämään opintojaan jäi sille tielleen ihastuttuaan pohjoiseen luontoon. Hän on erityisesti villieläinten ja maisemien kuvaaja, jonka kuvissa on usein myskihärkiä. Hän järjestää myös valokuvausretkiä ja toimii niiden oppaana.

Vuoden luontokuva -kilpailun voitti Petri Pietiläinen

Vuoden Luontokuva 2020 -näyttelyn voittajakuvat saivat koristeekseen ruusukkeen.

Kello 18.00 jälkeen päästiin itse asiaan eli Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun palkittujen kuvien esittelyyn sarjavoittajineen ja yleisön suosikkikuvan julkistamiseen. Tulokset ovat nähtävissä Suomen Luonnonvalokuvaajien SLK ry:n sivuilla ja esittelin voittajat myös postauksessani Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa.

Petri Pietiläinen

Helsinkiläinen Petri Pietiläinen voitti Rakentaja-kuvallaan Linnut-sarjan ja koko Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely kiertää Suomea

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely on nähtävillä jo Luonnontieteellisen museon kahvilassa tiistaista 20.10. sunnuntaihin 6.12.2020. Museokahvilaan on vapaa pääsy.

Palkitut valokuvat voi nähdä myös Suomen luontokeskus Haltian Galleriassa ajalla 23.10.2020–10.1.2021. Sisäänpääsy Haltian näyttelylipun hinnalla 13/8/0 € ja Museokortilla maksutta.

Heinolan lintuhoitolassa voi nähdä näyttelyn ajalla 1.12.2020–3.1.2021. Se on tulossa myös Turkuun Kauppakeskus Hansan näyttelytilaan loka-marraskuun vaihteessa.

Kuvia myös kirjassa, kalenterissa ja lehdessä

Upeita luontokuvia voi ihailla myös Vuoden Luontokuva 2020 -kirjassa ja kalenterissa 2021. Tuotteita voi tilata Luontokuvan kaupasta.

Myös uusimmassa Luontokuva-lehdessä (5/2020) pääsemme ihailemaan Vuoden Luontokuva -kilpailun voittajakuvia sekä tutustumaan tarkemmin kuvaajiin näiden palkittujen otosten takana. Upea 84-sivuinen luku- ja katselupaketti, suosittelen.

Seuraava osallistumismahdollisuus tammikuussa

Seuraava mahdollisuus voittaa Vuoden Luontokuva -kilpailu aukeaa tammikuussa 2021; kuvien latausaika on 15.1.–3.2.2021. Vinkki: lataa kuvasi ajoissa, ei viimeisenä iltana ja viimeisena tuntina. Kilpailusäännöt ja ohjeet Vuoden Luontokuva -sivuilta. Tulokset julkistetaan lokakuussa 2021. Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.

Normaali

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää. Ollaan kiitollisia kaikesta siitä, mitä se meille antaa. Mitä me voimme antaa sille? Tulevaisuuden?

Luonto, Teemapäivä, Valokuva

Juhlitaan luontoa 29.8.2020

Kuva
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Messut, Museo, Sairaala, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri, Valokuva, Valokuvaus

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

  • Pe 2.10.     19.00          Bromarf
  • La 3.10.     18.00          Tammisaari
  • La 10.10.   18.00          Hanko
  • To 15.10.   19.00          Karjaa
  • Pe 16.10.   19.00          Kemiö
  • To 22.10.   19.00          Maarianhamina
  • Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:

10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Normaali