Kaupunki, Matkakohde, Ruokakulttuuri, Tapahtuma, Teatteri, Teemapäivä

Noin kymmenen kivaa kevät- tai kesätapahtumaa Turussa 2019

Turussa riittää tapahtumia ympäri vuoden, mutta varsin vilkasta on kesällä. Lähes jokaisena viikonloppuna on meneillään useita erilaisia tapahtumia. Tässä on poimintana muutamia, ensimmäinen jo toukokuussa.

Tarjolla on vanhojen tuttujen lisäksi myös uusia tuttavuuksia. Niistä osa on kertaluonteisia ja osa saa jatkoa myös tulevina vuosina.

Esittävän taiteen FinFringe 10.–12.5.

Mielenkiintoinen uutuus on esittävän taiteen kaupunkitapahtuma FinFringe 10.–12.5. Katsoja voi ahmia useita erityylisiä esityksiä ja uppoutua niiden uusiin kiinnostaviin näkemyksiin. Useimmiten esitykset ovat etäällä esittävän taiteen valtavirrasta, sananmukaisesti “reunalla”.

Päänäytöspaikat ovat Åbo Svenska Teaterissa ja läheisissä kaupunkitiloissa. Mielenkiintoisilta vaikuttavat ainakin nukketeatteriesitys Erittäin hyvä ystäväni paroni von Münchhausen sekä ennennäkemättömästi taistelulajeja, sirkusta, komediaa, draamaa ja livemusiikkia yhdistelevä Fatal Instrument Show.

Pieni kollektiivi -ryhmän Katkos/Offline-esitys, kertoo siitä, miten ihminen himoitsee tulla muiden kohtaamaksi ‒ vaikka samalla unohtaa itse, kuinka kohdata muut. Se tutustuttaa Suomessa vielä harvoin nähtyyn taidemuotoon, mime corporeliin.

Fringe-festivaali on esittävän taiteen kansainvälinen liike, jonka nimissä eri tapahtumia on maailmanlaajuisesti yli 250.

Kesärauhasta K50-messuihin 14.–16.6.

14.–16.6. on Turun kesän ensimmäinen todellinen ruuhkaviikonloppu. Jos aikoo tuolloin viettää Turussa viikonlopun hotellissa, niin voisi olla hyvä idea varata huone pikimmiten.

Viikonlopun käynnistää perjantaina 14.6. Kesärauha-festivaali. Kesärauha on uusi, urbaanin vaihtoehto- ja indiemusiikin festivaali Vanhalla Suurtorilla.

Samaan viikonloppuun osuvat myös kulinaarisia iloja tarjoava Neitsytperunafestivaali Panimoravintola Koulussa, klassisten mahonkiveneiden kokoontuminen ja näytösajo Aurajoen Wauhtiajot, klassikkoautojen kokoontuminen Concours d’Elegance Harjattulassa ja K50-messut Turun kaupunginteatterissa.

Turku Airshow -lentonäytös 16.6.

Taidokkaita kuvioita taivaalla. Kuvassa esiintyy Red Arrows Jerseyn saarella.

Ilmailuliiton 100-vuotisjuhlalentonäytös Turku Airshow 2019 on Suomen päälentonäytös ja ilmailualan ykköstapahtuma tänä vuonna. Tapahtumapaikkana on Turun lentoasema. Tapahtuman järjestää Turun Lentokerho Ry, joka on toteuttanut mieleenpainuvia lentonäytöksiä jo vuodesta 1926.

Tässä kesän ainoassa lentonäytöksessä yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla suihkuhävittäjien jyrinää ja nähdä klassista taitolentoa, pelastushelikoptereita ja muodostelmalentoa. Taivaalla nähdään myös harvinainen Saab B17 pommikone. Lisätietoa tapahtumasta löytyy Facebook-sivulta.

Perjantai on Pahin Samppalinnan Kesäteatterissa 13.6.‒16.8.

Samppalinnan Kesäteatteri tuo Turkuun täysin uuden Disney-musikaalin Perjantai on Pahin – Freaky Friday. Musikaalikomedia perustuu Mary Rodgersin Freaky Friday -romaaniin ja Disney-elokuviin. Samppalinnan tuotanto on musikaalin Pohjoismaiden ensi-ilta ja samalla kaikkien aikojen ensimmäinen open air -versio.

Perjantai on Pahin on koskettava kertomus rakkaudesta, perheestä ja arjen pienistä iloista. Lavalla nähdään mm. Maria Lund, Linda Hämäläinen, Annica Milán, Alen Nsambu, Reetta Korhonen, Valtteri Lehtinen ja Aarni Kivinen.

Musikaalin ensi-ilta on 19.6.2019. Esityskausi on 13.6.‒16.8.2019.

Varasin jo liput Luoville ladyille heinäkuun alkuun. Yllättävän paljon oli lippuja jo myyty.

Pääosissa ovat Linda Hämäläinen ja Maria Lund. Kuva: Mika Nurmi/Samppalinnan Kesäteatteri.

Robin Hood Turun Kesäteatterissa 11.6.‒16.8.

Kuva: Turun Kesäteatteri.

Robin Hood seikkailee Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella kesällä 2019. Tämä lainsuojaton käy iloisine veikkoineen ryöväämään heiltä, joilla on yllin kyllin, auttaakseen heitä, joilla on kovin vähän. Kannoillaan Robinilla on Nottinghamin sheriffi, lainsuojattomien väsymätön saalistaja.

Robin Hood on leikkisä, musiikkipitoinen koko perheen seikkailu, joka ottaa kaiken irti Vartiovuoren näyttämöstä ja ympäröivästä luonnosta.

Robin Hoodin Vartiovuorelle dramatisoi ja ohjaa turkulainen teatteriohjaaja Jukka Kittilä.

Ensi-ilta on 13.6.2019. Esitykset 11.6.‒16.8.2019.

Päivinpäiviä juhlitaan 16.6.

Näissä juhlissa on helppo muistaa muiden osallistujien etunimi.

Päivin nimipäivää juhlitaan sunnuntaina 16.6.2019 Turun seudulla. Kuinka paljon saamme Päivejä nyt koolle? Ohjelmassa ainakin mukavaa yhdessäoloa, juhlapuhe ja Päivi-nimikkoleivokset.

Lisätietoja löytyy Facebookin Parhaita päiviä -sivuilta.

Luovat ladyt 1.–7.7.

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta. Ladyt kokoontuvat tänä vuonna ajalla 1.–7.7.2019. Paikkana on tuttuun tapaan Turun Seudun Hengitysyhdistyksen Kesäkoti Toivonniemi Ruissalossa.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita ja kamera. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, saunomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus käydä kesäteatterissa ja Toivonniemeen saatetaan tilata hieroja tai jalkahoitaja hemmottelemaan ladyjä.

Kesän 2017 tunnelmia olen kuvannut tässä jutussa.

DBTL 25.– 27.7.

Down By The Laituri -festivaalit juhlitaan aivan Turun keskustan tuntumassa, Turun Tuomiokirkkotorilla ja Brahenpuistossa torstaista lauantaihin 25.–27.7.2019.

Lavalle ovat nousemassa muun muassa Eppu Normaali, Popeda, Suurlähettiläät, Neljä Ruusua, Lauri Tähkä, Juha Tapio, The Rasmus, Vesala, Anssi Kela, Michael Monroe ja Rajaton.

ILMIÖ 27.7.

Vaihtoehtomusiikin ja -taiteen festivaali ILMIÖ järjestetään lauantaina 27.7.2019. Paikkana on Turun Uittamon kansanpuistossa sijaitsevan vanhan tanssipaviljongin ja sen viereisen näköalaravintolan ympäristössä.

Esiintyjiä on julkaistu jo 50. Festivaalia tähdittämään saapuu NEU! -legenda Michael Rother yhtyeineen.

Viime vuonna tapahtuma oli loppuunmyyty ja yleisöä oli noin noin 3 500.

Vegånia 2.–3.8.

Kuva: congerdesign/Pixabay.

Suomen ensimmäinen vegaaninen katuruokatapahtuma Vegånia muuttaa Turun Vanhan Suurtorin herkuttelijoiden keitaaksi 2.–3.8.2019. Pääosassa on maukas, laadukas, kestävästi tuotettu ja eettinen ruoka.

Vegånia on koko kansan ruokakulttuuritapahtuma ihmisille, jotka haluavat nauttia kesästä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta tunnelmasta. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki uteliaista sekasyöjistä elämäntapavegaaneihin ja ohikulkijoista turisteihin. Ruokatori pääsymaksuton.

Suurtorin tapahtumakokonaisuus täydentyy uudella musiikkitapahtuma VØLUMElla. Estradille nousevat esimerkiksi Cleaning Women, Teksti-TV 666, Aavikko ja Maustetytöt.

Pienpanimofestivaali Ølfest kuuluu myös kokonaisuuteen. Mukana olevat ravintolat ja panimot julkistetaan alkukesästä.

Vegånian Ravintolaviikot laajentavat festivaalin myös muualle Turun katukuvaan. Ravintolaviikkojen aikana 22.7.-4.8. turkulaiset yhteistyöravintolat tarjoavat tapahtuman mukaan nimettyjä erikoismenuja/-annoksia.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten Keskiaikaiset markkinat, Ruisrock, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

 

 

 

 

Normaali
Juomakulttuuri, Matkakertomus, Ravintola, Ruokakulttuuri

Cocktaileja laboratoriossa

Mitä saadaan, kun yhdistetään cocktailit ja laboratorio? No, siitä tulee Bar4:n pop up -baari L.A.B.O.R.A.T.O.R.Y., joka löytyy turkulaisen Ludu-ravintolan yhteydestä.

Cocktailien sekoittamisen tiedettä ja taidetta.

Ravintola Ludun takaosasta sermin takaa löytyy Bar 4:n toteuttama ”salakapakka” eli muutama pöytä. Tila on sisustettu kekseliäästi ja tunnelmallisesti.

Vettä tarjoiltiin ja nautittiin ruskeista apteekkipulloista. Sikarilaatikossa oli koeputkiloita. Kynttilänjalkana toimi Hendrick’s ginipullo.

Pop up -cocktailbaarin seinäsomisteita.

Kun on kyse kolmatta kertaa toteutetusta pop up -cocktailbaarista, voidaan puhua jo perinteistä. Kahtena edellisenä vuonna väliaikainen baari toteutettiin Ravintola Kaskiksen tiloihin paikan ollessa vuodenvaihteen tauolla. Ensimmäisellä kerralla baarin nimenä oli Kaskizzio ja viime vuonna Shhh.

Nyt nimenä on L.A.B.O.R.A.T.O.R.Y. (Ludu And Bar4 Official Research Area for Tinctures Of Rare Yield). Vesi tarjoillaan ja nautitaan ruskeista apteekkipulloista ja baarimestarit, ”tohtorit”, ovat pukeutuneet tyylikkäästi ‒ asun kruunaa rusetti ja valkoinen takki.

Drinkit on nimetty päivämäärien mukaan, jotka liittyvät tiedemiesten elämään, muun muassa fyysikko Niels Bohr, luonnontieteilijä Charles Darwin, matemaatikko ja insinööri James Watt sekä fyysikko ja tähtitieteilijä Isaac Newton on mainittu.

Ehdin jo uudenvuodenaattona etsiä tätä baaria, mutta se on aloittanut vasta 1.1.2018. Laboratoriobaari on avoinna joka päivä klo 17‒24. Maisteluannoksia saa klo 22 saakka ja Ludun normaali menu on tarjolla tiistaista lauantaihin.

Listalla on muutama cocktail. Juomat ovat hintavia, 12,5 euroa kappaleelta, ja mukana on yksi, joka on kahden hengen annos tuplahintaan.

Tämän drinkin nimenä on November 5th of 1754. Ainesosina ovat vermutti Cinzano Rosso ja skottiviski Octomore.

Tämä cocktail on nimeltään Januay 11th of 1932, jossa on mukana Zinzano-vermuttia, Heindrich”sin giniä ja Cointreau-likööriä.

Maisteluannoksia listalla on kolme ja hintana on 5 euroa.  Mukana on etanakeitto (snail soup) ‒ ei äkkiseltään kuulosta herkulliselta, mutta voi sitä ollakin ‒ ja paahdettuja kasviksia (party veggies); annoksessa oli muun muassa friteerattuja suolakurkkuja.

Makeana annoksena oli vaniljajäätelöä keksin ja säilöttyjen basilikan siementen kanssa (sweet & salty); kastikkeeksi oli tarjolla oliiviöljyä pienestä pipetistä . Yllättävä makuyhdistelmä, mutta ei ollenkaan hullumpi.

Juureksia ja friteerattuja suolakurkkuja.

Yllättäviä yhdistelmiä: vaniljajäätlöä, suolainen keksi, basilikan siemeniä ja oliiviöljyä.

Pop up -baari on auki 14.1.2018 asti ja osoitteena on Linnankatu 17, Turku. Kannattaa poiketa, luvassa on kokonaisvaltainen elämys.

Normaali
Juomakulttuuri, Kaupunki, Matkakohde, Matkustaminen, Ruokakulttuuri, Tapahtuma

Ruoka houkuttelee matkailijoita ‒ myös Irlannissa

Jos kauniit maisemat tai eksoottiset kokemukset eivät saa matkailijoita liikkeelle, niin mikä sitten? Ruoka ja juoma voivat olla vetovoimaisia houkuttimia. Kaiken nähneet ja kokeneet matkailijat saattavat kaivata makuelämyksiä paikallisten tuottajien herkkujen parissa.

Parhaita ihmisiä ovat ne, jotka rakastavat ruokaa. Ikkunakoriste erään kahvilan ikkunassa Skibbereenissä.

Joka kolmas suomalainen valitsee ulkomaan matkakohteen ruokatarjonnan perusteella. Näin tekevät erityisesti nuoret, opiskelijat, liikematkustajat, johtavassa asemassa olevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Kotimaan kohteen ruokatarjonnan perusteella valitsee 27 prosenttia suomalaisista.

Hyvinä ruokamatkailukohteina mainitaan muun muassa Barcelona, Berliini, Praha, Budapest, Lontoo, Tallinna ja Peking. Tiedot ilmenevät vuoden 2017 Matkamessujen Kantar TNS:ltä tilaamasta tutkimuksesta.

Ruokamatkailutrendi on maailmanlaajuinen. Esimerkiksi Irlannissa turistien ruokaan ja juomaan kuluttama rahasumma on noin kaksi miljardia euroa vuodessa, kertoo Fáilte Ireland, Irlannin matkailuorganisaatio.

Suomen suhteen Fáilte Irelandilla näyttäisi olevan hiukan työtä tehtävänä, sillä suomalaiset eivät ole löytäneet vielä vihreää saarta kulinaristisena kohteena. Saaren juomat tunnetaan paremmin, erityisesti oluet ja viskit.

Ruokamatkailualueena West Cork

Lehmillä oli etuajo-oikeus Länsi-Corkin kyläteillä.

Tutustuin matkailualan TBEX-konferenssin yhteydessä järjestetyllä retkellä Länsi-Corkin (West Cork) alueeseen ja ruokatarjontaan. Länsi-Cork on nimetty Irlannin vuoden 2017 ruokamatkailualueeksi (Ireland’s Premier Foodie Destination). Nimityksen antajana on ravintolayhdistys Restaurants’ Association of Ireland (RAI) yhdessä vakuutusyritys FBD Insurancen kanssa.

Perusteluissa mainittiin Länsi-Corkin alueen tapahtumat kuten vuosittainen, syyskuussa järjestettävä monipuolinen kokonaisuus Taste of West Cork Food Festival ja Cork Character Cafes -yhteisö kuten myös se ylpeys ja intohimo, jolla paikalliset tuottajat ja kauppiaat suhtautuvat omiin ruokatuotteisiinsa.

Tarjolla oli myös paikalliseen ruokatarjontaan ja -tapahtumiin liittyviä esitteitä.

Kisan kakkoseksi tuli Boyne Valley, kolmanneksi Kilkenny, neljänneksi Kinsale ja viidenneksi West Waterford.

Kalbo’s Café oli laittanut pöydän koreaksi.

Bussilastillinen matkabloggaajia ajettiin päiväretken aikana Killarneysta Corkiin. Matkan varrella oli Skibbereenin kaupunki, jossa meille esiteltiin paikallisten tuottajien elintarvikkeita eräänlaisilla pienoismessuilla Uilinn Art Centren sisäpihalla. Samassa pihassa oleva Kalbo’s Café tarjosi maistiaisia.

Matkabloggaajille maistuivat pöytien antimet aamuisen bussimatkan jälkeen. Muistilehtiöihin kirjoitettiin tietoja tuottajista ja heidän elintarvikkeistaan ja kamerat räpsyivät. Tarjolla oli muun muassa savustettua kalaa ja ankkaa, paikallisia makkaroita (black pudding, verimakkara ja white pudding), kuivalihaa ja piiraita.

Avril Allshire-Howe

Avril Allshire-Howe Rosscarbery Recipes -perheyrityksestä esittelee osaa tuotevalikoimasta: kuivalihaa ja black pudding -verimakkaraa.

Ravintoloista esittäytyivät Pilgrim’s Rosscarberyn ja Mews Restaurant Baltimoren kylästä. Viimeksi mainittu esitteli raaka-aineenaan käyttämiään villiyrttejä ja leviä.

Mews-ravintola houkutteli Baltimoreen. Yksi ravintolan omistajista, Luke Matthews (vas.) ja ravintolan pääkokki Ahmet Dede (oik.), joka on lähtöisin Turkista.

Mews käyttää annoksiinsa myös muita meren antimia kuin kaloja.

Ruokamarkkinoilta matka jatkui Fields of Skibbereen -markettiin, joka on myös vahvasti lähiseudun tuottajien asialla.

Vietin viikon Irlannissa ja sain pelkästään hyvää ruokaa, juomista nyt puhumattakaan. Ja tiedättehän, kuinka käy, kun antaa pikkusormen…Tekisi mieli nähdä Irlannin rannikkokaupunkien kalaravintoloita ja viettää aikaa ruokafestivaaleilla.

Normaali
Kaupunki, Matkakertomus, Matkustaminen, Ruokakulttuuri

Kuinka tavallisesta marketkäynnistä tehtiin bloggaritapahtuma?

Fields of Skibbereen -kauppa isännöi kansainvälistä bloggaajajoukkoa irlantilaiseen tyyliin. Ohjelmassa oli päivittäistavarakaupan toiminnan esittelyä ja maistiaisia.

Osana Killarneyn matkabloggarikonferenssia oli yhden päivän retki West Corkiin. Bussimme lähti Killarneystä ja ajoi aamupäivällä Skibbereeniin, pieneen Corkin kreivikunnassa sijaitsevaan kaupunkiin. Sen asukasluku on noin 2 500.

Skibbereen tarkoittaa pientä venesatamaa, Little Boat Harbour. Kaupungin halki virtaakin Ilen-joki, joka yhtyy mereen noin 12 kilometrin matkan jälkeen.

Skibbeleenissä tutustuimme West Corkin alueen ruokatuotantoon ja kävimme myös paikallisessa marketissa nimeltään Fields of Skibbereen. Se on yli 80 vuotta toiminut perheyritys, jonka johdossa on jo kolmas sukupolvi, yli 50 vuotta elintarvikekauppaa pitäneen John Fieldin tytär Ruth Field ja hänen miehensä Adam. Liike sijaitsee osoitteessa Main Street. Myymälän lisäksi asiakkaita palvelee kahvila.

Kaupan isäntäpariskunta esitteli oman leipomon tuotteita.

Liike on mukana SuperValu-ketjussa. Marketissa on noin 150 työntekijää ja se tunnetaan hyvästä asiakaspalvelusta. Kauppa on saanut työstään monia huomionosoituksia.

Ruth ottikin meidät vastaan ja lähti esittelemään valtakuntaansa. Kaupassa on oma leipomo, joka valmistaa niin leivät kuin konditoriatuotteet. Saimme maistaa kaupan omaa leipää. Tuoretuotteiden osuus on korkea, 39 %. Valikoimassa suositaan lähialueen tuottajia, joihin liikkeellä on pitkäaikaiset suhteet.

Kaupan vihannekset kasvavat lähialueilla – no, ehkä eivät sentään appelsiinit.

Myyjät maistattivat myös kalaa, juustoa ja lihatuotteita. Kalatiskin esillepano oli näyttävää ja market onkin voittanut parhaan kalatiskin palkinnon Best Fresh 2017 -kilpailussa.

Eri osastojen vastaavat olivat esillä kasvoillaan ja nimillään paikallisen asiantuntemuksen edustajina.

Kalatiski oli täynnä merenantimia joko sellaisenaan tai valmistettuina tuotteina.

Bloggarit kiertelivät kauppaa, kyselivät myyjiltä, ottivat kuvia ja kirjoittivat muistiinpanoja. Henkilökunnan innokkkuus ja ylpeys omasta työstä välittyi vieraille. Tämä ei ole mikä tahansa supermarket, vaan asialleen, ruoalle ja asiakkaille, omistautunut yhteisö.

Ole hyvä, maista.

Lihatiskin myyjät työskentelivät asiakkaiden nähtävillä.

Kierros päättyi alkoholituotteisiin ja kunniapaikalla ovat oman alueen viskit: The Pogues ja West Cork. Myös Irlannin Guinness-olut on hyvin esillä. Saimme pienet viskimaistiaiset muovimukeista ja pikkupullot mukaamme.

Juomaosastollakin oli laajat valikoimat.

West Cork -viskiä erilaisina pullotteina.

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Ruokakulttuuri

Röölän omenoista kuohuviiniä

Brinkhall´s Sparkling -viinitehdas toimii entisen sillitehtaan tiloissa Röölässä, Rymättylässä, joka on nykyisin osa Naantalia. Poikkesin tehtaalla Silli ja uussi perunoi -tapahtuman aikana kesäkuisena lauantaina.

Brinkhall Sparkling Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja on Ranskasta lähtöisin oleva viinintekijä Jean-Marc Hering. Toisena osakkaana on Juhani Salovaara.

Hering ja Salovaara luottavat paikallisuuden voimaan. Omenat tulevat pääosin Rymättylässä sijaitsevasta omasta omenatarhasta.

Puhtaat raaka-aineet, joille lyhyt kasvukautemme ja pitkät valoisat yöt antavat voimakkaan maun, yhdistyvät perittyjen ranskalaisten samppanja- ja viininvalmistuksen menetelmien kanssa. Mukana on myös tekniikkaa: robotti kääntelee kuohuviinipulloja määräajoin.

Maaliskuussa avautuneen Brinkhall Sparklingin ensimmäiset myyntituotteet olivat tammitynnyreissä kypsytetyt Eeva-omenajääviinit. Kesäkuussa valmistui myyntiin omenakuohuviinejä.

Vasemmalla olevassa pullossa on väkevää omenaviiniä, jonka yhtenä ainesosana on calvados. Oikealla olevassa pullossa on omenakuohuviiniä. Pullon hinta on 30 euroa. Valkoisessakin pullossakin on kuohuviiniä, mutta tämä versio on tulossa myyntiin vasta syksyllä 2017.

Tuotteita voi ostaa viinitehtaan myymälästä osoitteessa Rööläntie 365,  Röölä. Myymälä on  kesällä avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 10 – 17. Viinejä  on myynnissä myös muutamissa ravintoloissa. Ensi syksynä niitä voi ostaa myös Alkosta.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Ruokakulttuuri

Silli ja uussi peruni Röölässä

Varhaisperunat ovat kesän odotettu herkku, jota päästiin maistelemaan Naantalin Röölässä lauantaina 10.6. Silli ja uussi peruni -tapahtuma oli myös paikallisen kulttuurin ja tuotteiden markkinointi- ja esittelytilaisuus. Brinkhall´s Sparkling -viinitehdas julkisti ensimmäisen kuohuviininsä.

Olen kuullut vanhempieni retkistä Röölän peruna- ja sillitapahtumaan, mutta en ole siellä aikaisemmin käynyt. Röölä, aikaisemmin Röödilä, sijaitsee Rymättylässä, joka on kuntaliitosten myötä osa Naantalia. Valttikorttina oli nyt ilmainen merimatka Turusta Röölään ja juuri tuo kesäkuinen lauantai oli sopiva pieneen reissuun.

M/s Islan kyydissä Rymättylään

Tänä kesänä yhteysalus m/s Isla osallistui talkoisiin ja kuljetti maksutta markkinaväkeä. Paikkoja oli 100 ensimmäiselle ja myös polkupyörät olivat tervetulleita yhteysalukselle. Normaalisti Islan reitti on Rymättylän saaristossa.

Olin paikalla puolta tuntia ennen kello 9 lähtöaikaa. Väkeä tuli paikalle tasaisesti, mutta kaikki halukkaat mahtuivat mukaan. Mukana oli 91 henkilöä.

Kiipesin heti aluksi ylimmälle tasolle ja sain hyvän nurkkapaikan, jossa tosin ei voinut pelastusrenkaan vuoksi istua. Kuvauspaikkana se oli oivallinen ja vietinkin siinä tovin, vaikka se oli sellaisessa kohtaa laivaa, johon aurinko ei päässyt paistamaan. Istumapaikkoja laivalla oli vähän, mutta lattiatkin otettiin käyttöön.

Laivalta oli hyvät näköalat Aurajoen rannan nähtävyyksiin Sigynistä Suomen Joutseneen sekä satamaan ja Ruissaloon, jonka kauniit pitsihuvilat uimahuoneineen ja laitureineen soljuivat ohi.

Kylmä pakotti hakeutumaan muualle ja löysinkin alakerran oleskelupaikan, jossa laivan henkilökuntaan kuuluva mies piti pienimuotoista kahvilaa. Kylläpä lämmin kahvi ja korvapuusti maistui ja lämmitti kohmeista oloa. Alakerrassa oli myös näyttö, josta näki laivan keulaan ja sen maisemiin.

Matka alkoi Aurajoen rannasta. Samalla sai ihastella monia jokivarren nähtävyyksiä toisesta perspektiivistä.

Perunaa jonotettiin

M/s Isla parkkeerasi Röölän rantaan reilun kahden tunnin merimatkan jälkeen. Paikalla oli jo sankasti väkeä ja silli- ja perunajono oli pitkä. Luovuin heti ajatuksesta liittyä odottavien joukkoon.

Katselin hetken myyntikojuja, tapasin muutamia tuttavia, käväisin Röölän kylähuoneessa ja Silliperinnekeskus Dikselin tiloissa. Sinne avataan kesän aikana Myllymuseo.

Ohjelmalavalla harmonikkamestarit Kaitsu, Tapsa ja Ella taituroivat ikivihreitä ja Rymättylän Teatteri esitti näytteitä kesän näytelmästä Koira saa paikan. Juontajana oli toimittaja Lassi Lähteenmäki, Unikeko vuosimallia 2016.

Jonotin hetken taas toivorikkaasti perunoita ja silliä, mutta kärsivällisyyteni ei riittänyt.

Omenat kuohuviiniksi

Lähdin kohti Brinkhall´s Sparkling -viinitehdasta, joka toimii entisen sillitehtaan tiloissa.Tehdas on aloittanut toimintansa viime maaliskuussa ja se valmistaa jääomenaviiniä, väkevää viiniä, jossa on mukana calvadosta sekä nyt uutuutena omenakuohuviiniä. Raaka-aine tulee pääosin Röölässä sijaitsevasta omenatarhasta.

Tehtaalla sai katsella tuotantotiloja teräsisine säiliöineen ja tammitynnyreineen. Valmiita kuohuviinipulloja säilytetään vaaka-asennossa metallisissa häkeissä.

Omenakuohuviini on saanut oikeuden käyttää Suomi 100 -tunnusta. Viinipullojen ulkoasu on huoliteltu.

Olihan omenakuohuviiniä ostettava, vaikka hinta on kohtuullisen korkea, 30 euroa. Jotenkin hinta asettui kohdilleen, kun ajatteli erilaisia vaiheita omenoista valmiiseen pullotettuun kuohujuomaan. Säästän pullollisen johonkin kesäiseen juhlahetkeen.

Maistiaisia ei tehtaalla ollut tarjolla, joten en voi vielä kertoa arviota omenakuohuviinin mausta.

Valmiita Brinkhall-omenakuohuviinejä.

500 kiloa perunaa

Aamiaisesta oli sen verran aikaa, että ajatus perunasta ja sillistä hiipi jälleen mieleen. Menin jonon hännille ja pienen odottelun jälkeen sainkin oman lautaselliseni.

Silli- ja peruna-annos oli simppelin karun näköinen, mutta maukas.

Tapahtumaan oli varattu yhteensä 500 kiloa varhaisperunaa ja ne oli lahjoittanut Osuuskunta Rymättylän Varhane. Perunat keitti Ravintola Röölänranta ja Boy-sillit tarjosi Orkla. En ole mitenkään perso sillille, mutta nyt se maistui yllättävän hyvältä; tiedä sitten, oliko tyhjällä vatsalla jotain tekemistä asian kanssa.

Pian kahden jälkeen väkeä alkoi mennä yhteysalukseen ja sinne minäkin suuntasin. Sain aurinkoisen istumapaikan lattialta ja oleskelin siinä suurimman osan matkasta auringon lämmöstä nauttien.

Alakannelta leijaili jossain vaiheessa grillaustuoksuja ja makkaroita olikin myynnissä kahden euron hintaan.

Kaiken kaikiaan kiva pienen budjetin kesäretki: maksuton merimatka ja ateria. Upea aurinkoinen sää kruunasi päivän.

Kiitokset m/s Islan väelle ja toiveena: ensi kesänä uudestaan. Omenaviinivarastotkin lienevät silloin täydennystä vailla.

M/s Isla odottaa matkalaisia kohti Turkua.

Yhteysalusmatka tarjosi kauniita saaristolaismaisemia Aurajoelta Röölään ja takaisin.

Isla jätti tyytyväisiä matkustajia Aurajoen rantaan. Monet kiittivät kättelemällä.

Normaali
Juomakulttuuri, Matkakertomus, Matkakohde, Ruokakulttuuri

Kinnietä ja kaktuslikööriä

Virvoitusjuoma Kinnie ja kaktuksen hedelmistä valmistettu bajtralikööri ovat maltalaisia erikoisuuksia.

Maltan ruokakulttuurissa sekoittuvat niin italialainen, espanjalainen kuin ranskalainenkin keittiö ja vaikutteita on tullut myös Lähi-idästä sekä pitkäaikaisen isäntämaan Englannin ruokaperinteistä.

Entä sitten juomat? Tuon tässä esiin pari erikoisuutta, joihin Maltan kävijä tutustuu jossain vaiheessa matkaansa.

Kinnie ‒ katkeromainen vai kitkerä?

Maltalle tyypillinen ja omintakeinen juoma on Kinnie. Se on alkoholiton virvoitusjuoma, joka luotiin vuonna 1952  vaihtoehdoksi Coca-Colalle. Valmistaja on Simonds Farsons Cisk. Resepti on salainen, mutta juomaa valmistetaan sitrushedelmästä ja maustetaan yrteillä, muun muassa pomeranssilla, aniksella, ginsengillä, raparperilla ja lakritsalla.

Kinnie on ilmeisesti juoma, josta joko pitää tai sitten ei. Se on katkeromainen, joidenkin mielestä ehkä kitkerä. Sitä nautitaan sellaisenaan tai drinkin ainesosana.

Kinnietä on saatavissa ainakin Isosta-Britanniasta, Italiasta, Saksasta, Puolasta, Alankomaista, Libyasta ja Kanadasta ja sitä valmistetaan lisenssillä Australiassa.

Toin yhden pullollisen Kinnietä kotiin ja maistatin perheenjäsenillä. Lasillinen kulautettiin alas, mutta varsinaista ihastusta juoma ei tainnut synnyttää. Minä kyllä voisin juoda sitä hellepäivän viilennettynä virkistäjänä oluen sijaan.

Alkuperäisen Kinnien lisäksi on saatavilla myös vähäkalorisempia vaihtoehtoja.

Bajtra, kaktuslikööri

Bajtra puolestaan on tyypillinen maltalainen likööri, joka valmistetaan viikunaopuntia-kaktuksen hedelmistä. Sen valmistuksen aloittivat Maltan ritarikunnan jäsenet. Nykyisin sitä tekee maan nimekkäin likööritehdas Zeppi’s Naxxassa.

Viikunaopuntia on se kaktus, jota näkee kaikkialla Maltalla. Se on lähtöisin Amerikan mantereelta, mistä merenkulkijat toivat sen 1400-luvulla saarille. Viikunaopuntia on tärkeä viljelykasvi maapallon kuivilla ja puolikuivilla alueilla. Kivikkoisella Maltalla tosin näytti siltä, että kasvi rönsyilee itsekseen siellä täällä, ei niinkään viljeltynä. Tämä monivuotinen ja tanakka kaktus kasvaa 2–5 metriä korkeaksi.

Viikunaopuntiaa kasvatetaan lähinnä hedelmän vuoksi, joka antaa bajtraliköörille sen makean maun, mutta myös kaktusvihanneksena ja muihin käyttöihin. Maltalla bajtraa juodaan viilennettynä joko chardonnayn tai limonadin kanssa.

Maltalla juodaan myös paikallista olutta. Suosituin merkki on Cisk, jomka mainoksia näkyy siellä täällä kuten Kinnienkin. Maltalla valmistetaan myös viinejä.

Normaali