Vuoden Luontokuva 2022 -festivaali 22.10.

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala järjestetään lauantaina 22.10.2022 Suomen luontokeskus Haltiassa, Nuuksiossa, Espoossa. Tule katsomaan upeita kuvia Suomen luonnosta.

Vuoden Luontokuva 2022 -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Suomen luontokeskus Haltiassa, Nuuksiossa, Espoossa lauantaina 22.10.2022 klo 12–18. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.

Kuvia lähes 14 000

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden 2022 Luontokuva, kaikki sarjavoittajat sekä Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitut kuvat.

Vuoden Luontokuva 2022 -kilpailuun osallistuneista 13 970 kuvasta tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 377 semifinalistikuvaa 4 570 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon ja palkintosijoista kisaamaan selvisi 439 kuvaa 217 kuvaajalta.

Kilpailun tuomareina toimivat Kari Auvinen Espoosta, Juhani Kosonen Kotkasta, Arto Leppänen Turusta ja Nina Mönkkönen Espoosta. Heidän lisäkseen antoi viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässeille kuville omat pisteensä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö. Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien FB-ryhmän jäsenet.

Huippukuvaajien esityksiä ja kuvakilpailun parhaat ja palkitut

Vuoden Luontokuvat 2022 -gaalassa esiintyvät huippukuvaajat: luontokuvaaja Benjam Pöntinen, Sony Europe Imaging Ambassador Melissa Schäfer arktisilla Huippuvuorten kuvillaan, luontokuvaaja Sami Säily ja Canon Ambassador Christian Ziegler.

OHJELMA (Muutokset mahdollisia)

12.00 Näyttely ja esittelyalue aukeavat

12.15 Semifinalistikuvia-esitys; Haltia-sali (kesto 20 minuuttia)

12.30 Livestriimilinkki avautuu

GAALA

13.00 Kolme vuosikymmentä liito-oravia, luontokuvaaja Benjam Pöntinen

13.30 Climate change seen through the eyes of the polar bear/Ilmastonmuutos jääkarhun silmin, Melissa Schäfer, Sony Europe Imaging Ambassador

Luontokuvaaja ja kustantaja Benjam Pöntinen on tullut tunnetuksi erityisesti liito-oravakuvistaan.

Melissa Schäfer on noussut maineeseen jääkarhukuvillaan ja niiden luonnonsuojelullisella sanomalla. Hän on työskennellyt yhdessä elämänkumppaninsa Fredrik Granathin kanssa Norjan Huippuvuorten ympäristössä jo seitsemänä vuotena.

14.15 Tauko

15.00 Kaunista valoa ja luontoa kulttuurimaisemassa, luontokuvaaja Sami Säily (etänä Liminganlahdelta)

15.30 Jungle spirits – tales from the Rainforest, Christian Ziegler, Canon Ambassador

Sami Säily tallentaa luonnossa kokemiaan hetkiä monipuolisesti maisemista lintuihin, eläimiin ja kasveihin.
Keskiössä on pohjoinen luonto ja valo. Hänen esityksensä tulee etäyhteydellä Liminganlahden luontokeskuksesta,
jonne Pohjoisen LuontokuvaajatPolku ry järjestää satelliittitapahtuman.

Christian Ziegler on luonnonhistoriaan, luonnonsuojeluun ja tiedetarinoihin erikoistunut kuvajournalisti ja elokuvantekijä.
Hänen erikoisalaa on trooppinen luonto ja sen ekologia.

16.15 Tauko

17.00 Vuoden Luontokuva 2022 – Voittajan julkistus – palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus

Tutustu messualueen tarjontaan ja näyttelyihin

Messualueella Haltian alakerrassa voi tutustua muun muassa uutuuskameroihin, kuvausvälineisiin ja monipuoliseen luontokirjallisuuteen.

Siellä voi myös katsella Vuoden Luontokuvat 2022 -näyttelyä sekä äänestää omaa suosikkikuvaa. Vuoden Luontokuvat 2022 -näyttely ja ravintola auki 12–21. Vuoden Luontokuvat 2022 -näyttely on esillä Haltiassa 8.1.2023 saakka. Lisäksi Haltian Valogalleriassa on esillä Erkko Badermannin ja Mia Surakan lintukuvia 22.10. – 27.11.2022 sekä Ursulan Kuulan näyttely Kamera kuin kaulakoru Boassu-kabinetissa 2.10.2022–6.1.2023.

Näyttelyyn ja messualueelle on vapaa sisäänpääsy.

Tule Haltiaan tai katso kotona

Tilaisuuteen voi ostaa myös lippu.fi:stä striimilipun (15 €), jolla näkee vaikka kotisohvalta muun muassa palkitut kuvat, kumppaniesittelyt, semifinalistikuvia sekä SLV ry:n esittelyn. Gaalalipun hintaan sisältyy Haltian omat näyttelyt (arvo 13 €). Myynnissä paperi- tai striimilippu 21.10 saakka.

Lisätiedot www.luontokuva.org ja www.vuodenluontokuva.fi. Liput: lippu.fi.

Suomen, Ruotsin ja Kiinan luonnonihmeitä Vuoden Luontokuva -gaalassa

Tuote/palvelu saatu: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry SLV*

Vuoden Luontokuva -gaalassa Finlandia-talossa 23.10.2021 esiintyi kaksi suomalaista ja kaksi ruotsalaista maineikasta luontokuvaajaa. Heidän esityksensä veivät katsojat suomalaiseen vanhaan metsään ja vedenalaiseen maailmaan, ruotsalaisiin lintumaisemiin sekä ihastelemaan kiinalaista eläimistöä.

Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo tunnetaan tummien metsien tulkkina. Hän kuvaa mielellään vanhan metsän elämää ja tunnelmaa eli sellaisen metsän, joka on ohittanut suositellun hakkuuajan ja jossa on paljon lahopuuta ja päällyskasveja.

Heikki Willamo on kiinnostunut myös muinaisesta kalliotaiteesta ja myyteistä kuvien takana. Samoin häntä kiehtoo ihmisen ja eläinten välinen suhde ja yhteys niin nykyisin kuin myös menneinä aikoina.

Hömötiaisen muotokuva

Heikki Willamo on tehnyt yksin tai yhteistyönä muiden kanssa parikymmentä valokuvateosta, kuten Myyttinen matka, Vuosi metsässä sekä Viimeiset vieraat – elämää autiotalossa. Hän on pitänyt valokuvanäyttelyitä, kuvaesityksiä ja luentoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän myös kirjoittaa ja kuvittaa lehtiartikkeleita.

Heikki Willamon esityksen nimenä oli Metsä minussa, joka on myös hänen viimeisimmän kirjansa nimi. Esitys päättyi hömötiaisen muotokuvaan. Linnun hän löysi vanhan metsän ja avohakkuualueen rajalta. Jos katsoo kuvaa tarkkaan, voi nähdä linnun pupillista heijastuvan aution maiseman – mitä lie lintu tuumaa, kun sen elinympäristö tuhoutuu? Jos ei ole metsää hömötiaiselle, ei ole kohta hömötiaistakaan, joka luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

Kuva – © Heikki Willamo: Hömötiainen.

Kohtaamisia veden alla

Toisena kotimaisena esiintyjänä oli yli kolmekymmentä vuotta vedenalaista luontoa kuvannut Pekka Tuuri. Se on hänelle harrastus ja intohimo, johon liittyy uteliaisuus ja halu tietää enemmän. Hän kuvaa luontoa ja vedenalaista maailmaa käyttämällä snorkkelia ja sukelluslaitteita.

Pekka Tuuri avaa kuvillaan katselijoille aivan uuden ja kiehtovan maailman ja tuo eteemme järviemme, jokiemme ja meriemme eliölajeja. Hänen esityksensä oli nimeltään Kohtaamisia veden alla. Hän on kuvannut niin vesikasveja, hylkyjä, kaloja ja muita vedessä eläviä.

Kuva – © Pekka Tuuri: Sammakko.

Tänä vuonna Vuoden Luontokuvaksi valittiin Pekka Tuurin hieno vedenalaiskuva Liskomies, jossa on kuvattuna manteri, vesilisko. Pekka Tuuri on Vuoden Luontokuva -kilpailun historian viides kuvaaja, joka on uusinut voittonsa. Aiempi voitto tuli vuonna 2010 Kasvit-sarjan kuvalla Kohti valoa.

Kuva – © Pekka Tuuri: Liskomies.

Pekka Tuurin kirja Vedenalainen Suomi ilmestyi vuonna 2013 WSOY:n kustantamana. Kirjasta sanotaan näin: ”Vedenalainen Suomi tarjoaa ainutlaatuisen laajan näkökulman katseilta kätkettyihin maailmoihin. Poikkeuksellisen hieno valokuvateos antaa kattavan käsityksen vesistöjen väriloistosta, niiden monimuotoisesta faunasta, maisemista ja tuhansien hylkyjen hautausmaista. Asiantuntevat tekstit selittävät ja syventävät katselukokemuksen visuaalista lumoa.”

Vedenalainen Suomi on myös Pekka Tuurin ylläpitämä Facebook-sivu.

Seuraavassa kirjassaan Pekka Tuuri esittelee kaikki suomalaiset kalalajit. Kirjan nimenä tullee olemaan Kalojen kauneus.

Yön saalistaja ja muita lintuja

Ruotsalainen Canon Ambassador Jonas Classon esiintyi etäyhteyden välityksellä, mikä sujui hyvin. Hän kuuluu Euroopan nuorten lintukuvaajien parhaimmistoon ja on saavuttanut runsaasti tunnustusta kyvyllään vangita kuvaan linnun luonne ja persoonallisuus.

Jonas Classon sai kunniamaininnan kuvallaan Night Hunter Lontoon Natural History Museumin järjestämässä Wildlife Photographer of the Year 2020 -kilpailussa. Kuvassa on lapinpöllö kuutamossa.

Kuva – © Jonas Classon: Night Hunter.

Night Hunter (Yön saalistaja) oli myös hänen esityksensä nimi.
– Lintujen kuvaaminen on aina ollut tärkein tavoitteeni ja sen saavuttaminen on ollut pitkä ja hidas prosessi. Nyt elän unelmaani todeksi, sanoi Jonas.

Hänen tavoitteenaan on vahvistaa ihmisen ja luonnon välistä sidettä kuviensa, luentojensa, kirjojensa ja näyttelyidensä kautta. Hän on esittänyt vuodesta 2016 saakka kuviaan Marieberg Galleriassa Örebrossa.

Jonas on nuoresta iästään huolimatta julkaissut jo kaksi kirjaa. Niistä ensimmäinen on nimeltään Svart album, joka kertoo valosta pimeässä. Se kertoo siitä, kuinka luonnosta, linnuista ja valokuvauksesta tuli valo teini-ikäiselle Jonakselle vaikeana aikana, jolloin hän vietti useamman vuoden sairaalassa.

Kuva – © Jonas Classon: Metso (Tjädertupp).

Toinen kirjoista on aivan uusi, lokakuussa ilmestynyt Lappuggla – skogens dolda väsen. Kirjan tekstit ovat kirjailija Anna Frosterin.

Luonnonihmeitä Kiinassa

Ruotsalainen valokuvaaja Staffan Widstrand on palkittu monissa kansainvälisissä kuvakilpailuissa. Hän käyttää myös titteleitä National Geographic Explorer sekä Sony Europe Imaging Ambassador.

Staffan Widstrandkin on tehnyt useita valokuvakirjoja, joista yhdessä valokuvaaja Magnus Lundgrenin kanssa tehty Papua – bland paradisfåglar och djävulsrockor valittiin lokakuussa Vuoden 2022 Pandakirjaksi; valitsijana oli Ruotsin WWF. Suomessa valitaan Vuoden luontokirja.

Staffan Widstrand on Wild Wonders of China -hankkeen johtaja ja yksi sen perustajista. Hankkeessa toimivat useat kansainväliset ja kiinalaiset luonnonvalokuvaajat sekä Wild Wonders of Europe -hanke, WWF ja Sony Europe Imaging Ambassadors.Wild Wonders -alueita on Kiinan ja Euroopan lisäksi Papua sekä kansainvälinen alue, Wild Wonders International.

Staffan Widstrand kertoi tämän päivän Kiinasta sekä sen ainutlaatuisesta luonnosta ja kulttuuriperinnöstä – kuvia eläimistä  ja linnuista, joita emme ole aikaisemmin nähneet ja jotka tuntuvat epätodellisilta. Hänen esityksensä nimi oli Wild Wonders of China – Unseen, Unexpected, Unforgettable (Ihmeellinen Kiina – ennennäkemätön, yllättävä, unohtumaton).

Kiina sai ainakin minun mielessäni uusia ulottuvuuksia, kun Staffan Widstrand kertoi, että Kiinassa on enemmän suojeltuja alueita prosentteina pinta-alasta kuin Ruotsissa ja Suomessa.

Himalajantragopaani. Tangjiahen kansallinen suojelualue, Kiina.
Kuva: © Staffan Widstrand/wildwondersofchina.com.

Gaoligongshanin puusammakko, Gaoligongshan-vuoret, Yunnan, Kiina.
Kuva: © Staffan Widstrand/wildwondersofchina.com.

Ensi vuonna 22.10.2022

Vuonna 2022 järjestetään 42. Vuoden Luontokuva -kilpailu. Sen tulokset julkistetaan festivaalissa, joka pidetään lauantaina 22.10.2022 myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Laita päivä jo kalenteriin ja tule katsomaan upeita kuvia niin kilpailuun osallistuneiltakin ja gaalaesiintyjiltä.

Kilpailukuvien latausaika alkaa tammikuussa ja kestää tammi-helmikuun vaihteeseen. Seuraa Suomen Luonnonvalokuvaajien verkkosivuja ja somekanavia.

*Olen Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallituksen jäsen.

Vuoden Luontokuva 2021 -festivaali 23.10.2021

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma Vuoden Luontokuva 2021 -festivaali järjestetään lauantaina 23.10.2021 Finlandia-talossa, Helsingissä. Tule katsomaan upeita kuvia Suomen luonnosta.

Kuva: Arja Vesterholm – Tukka hyvin – kaikki hyvin (VLK2021-semifinalisti).

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden Luontokuva 2021 sekä muut kilpailussa palkitut kuvat, yhteensä 37 kuvaa.

13 110 kuvasta valittiin 90 loppukilpailuun

Kilpailuun toimitettiin 13 110 kuvaa yhteensä 826 kuvaajalta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 197 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 251 kuvaa 149 kuvaajalta.

Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, yhteensä 90 kuvaa. Ne tuomaristo pisteytti vielä uudelleen.

Kilpailun tuomareina toimivat Paavo Hamunen Kuusamosta, Jukka Palm Vantaalta, Antti Siponen Riihimäeltä ja Tiina Törmänen Kemistä. Lisäksi Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö antoi loppukilpailuun päässeille kuville omat pisteensä.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien FB-ryhmän jäsenet.

Gaalassa kotimaisia ja ulkomaisia huippukuvaajia

Vuoden Luontokuvat 2021 -gaalassa Finlandia-talolla esiintyvät kotimaiset ja ruotsalaiset huippukuvaajat: valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo ja vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri sekä Ruotsista luontokuvaaja, Canon Ambassador Jonas Classon ja Sony Europe Imaging Ambassador, luontokuvaaja, National Geographicin tutkimusmatkaaja ja kirjailija Staffan Widstrand. Sekä Classonin että Widstradin esityskielenä on englanti.

Ohjelma

12.00 Näyttely ja esittelyalue aukeavat

12.30 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja (multimedia 1, kesto 20 minuuttia)

13.00 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja (multimedia 2, kesto 20 minuuttia)

13.20 Tauko

Gaala

14.00 Canon Ambassador Jonas Classon (etäyhteys): Night hunter – Yön saalistaja

14.30 Valokuvataiteilija, luontokuvaaja, ja kirjailija Heikki Willamo: Metsä minussa

15.15 Tauko

15.45 Vedenalaismaailman erikoiskuvaaja Pekka Tuuri: Kohtaamisia veden alla

16.30 National Geographic Explorer, Sony Europe Imaging Ambassador Staffan Widstrand:
Wild Wonders of China – Unseen, Unexpected, Unforgettable
Ihmeellinen Kiina – ennennäkemätön , yllättävä, unohtumaton

17.15 Tauko

18.00 Vuoden Luontokuva 2021:
Voittajan julkistus ja palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus

19.00 Tilaisuus päättyy

Kuva: Pertti Rasp – Biodiversiteetti (VLK2021-semifinalisti).

Messualueella esittelyjä ja näyttelyitä

Tapahtuman messualueella on nähtävänä muun muassa uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä. Messualueelle vapaa pääsy.

Esittely- ja näyttelyalueella (lista voi vielä täydentyä):

• Artest Oy / Jari Nieminen
• Artic Camera / Jouni Männistö
• Canon
• Finnature
• Jaana Kotamäki (kirjamyynti)
• Eija Kujansuu (näyttely)
• Kuusamo Nature Photography
• Naturkai / Kai Hypen (kirjamyynti)
• Olympus
• Rajala Pro Shop
• Reaxon
• Sony
• Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry
• Suomen Luonto
• Vuoden Luontokuvat 2021 -näyttely

Finlandia-talolla: Gaala-yleisön suosikkikuvaäänestys. Osallistuneiden kesken arvotaan Rajala Pro Shopin 300 €:n arvoinen lahjakortti.

Lisätiedot: www.luontokuva.org ja www.vuodenluontokuva.fi.

Liput: lippu.fi ja paikan päältä klo 12–16. Liput alkaen 11,50 €.

Itselle tai lahjoiksi kirjoja ja kalentereita

Vinkki: hanki joululahjat jo hyvissä ajoin. 41. Vuoden Luontokuvat (2021) -kirjoja ja Luontokuva 2022 -kalentereita voi ostaa Finlandia-talolta. Kilpailun parhaimmiston osuus on laaja: kirjassa on mukana lähes 200 kilpailukuvaa ja sivuja on sama määrä.

Vuoden Luontokuvat 2021 -kilpailun sadosta on koostettu tyylikäs seinäkalenteri.

Kirjoja ja kalentereita voi ostaa myös Luontokuvan kaupasta.

Kuva: Jaana Paasovaara – Valmiina talveen (VLK2021-semifinalisti).

Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun tulokset julkistettiin lauantaina 17.10. Turussa Logomossa. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Linnut -sarjan voittajakuva Rakentaja.  Kameran takana oli Petri Pietiläinen.

Tänä vuonna 40. kerran järjestetyn Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.

B. LINNUT-sarjan voittaja. Rakentaja. Petri Pietiläinen.

Kilpailun tuomaristo luonnehtii voittokuvaa taidokkaasti tallennetuksi hetkeksi haarapääskyn rakennusurakasta ja pesätarvikkeiden noudosta.
– Yleensä tämän linnun näkee vain lennossa, mutta tässä kuvaaja on onnistunut pääsemään samalle tasolle kohteen kanssa, tuomaristo kehuu.

Voittoisan lintukuvan sommittelu ja pystyrajaus ovat myös tuomariston mieleen.
– Harvoin nähty sommittelu tuo hyvin esiin haarapääskyn muodot ja erikoisen asennon. Pyrstösulka johdattaa katseen hienosti pääskyn nokkaan. Kuvan kruunaa silmän valopiste, jatkaa tuomaristo kuvan suitsutusta.

Kuva on otettu Pikku Kallahden pohjukassa Helsingin Vuosaaressa.
– Märälle ja saviselle rantaviivalle oli liimautunut tuulen tuomia korsien paloja. Kymmenkunta haarapääskyä oli löytänyt paikan, ja ne keräsivät ahkerasti savea ja erilaista muuta materiaalia pesänrakennukseen. Kuvasin lintujen toimintaa kahtena aamuna, osan aikaa aivan maanpinnan tasolta, jolloin sain rauhallisen taustan ja pääsin kohteen tasolle. Parhaat tilanteet osuivat ensimmäiseen aamuun ja tuloksena syntyi kuva nimeltään Rakentaja, kertoo Petri Pietiläinen.

Vuoden Luontokuva -kilpailussa on kaikkiaan yhdeksän sarjaa. Yksi sarjavoittajista valitaan Vuoden Luontokuvaksi.

Sarjojen voittajat:

Linnut
Petri Pietiläinen, Helsinki

Kasvit ja sienet
Hannu Ahonen, Tikkakoski

A. KASVIT JA SIENET -sarjan voittaja. Ulpukan juuristo. Hannu Ahonen.

Maisemat
Jarmo Manninen, Kuusamo

C.MAISEMAT-sarjan voittaja. Elokuun aamu. Jarmo Manninen.

Nisäkkäät
Esa Mälkönen, Espoo

D. NISÄKKÄÄT-sarjan voittaja. Tunturisopulin kotimaisema. Esa Mälkönen.

Muut eläimet
Sirke Vaarma, Mäntsälä

E. MUUT ELÄIMET -sarjan voittaja. Syön silmilläni. Sirke Vaarma.

Sommittelu ja muoto
Petri Koivisto, Orimattila

F. SOMMITTELU JA MUOTO -sarjan voittaja. On kultaa siivet sen. Petri Koivisto.

Luonto ja ihminen
Arto Leppänen, Turku

G. LUONTO JA IHMINEN -sarjan voittaja. Rukoushetki. Arto Leppänen.

Nuoret (s. 2002–2012)
Onni Rantanen, Nokia

H. NUORET-sarjan voittaja. Kihlajaislahja. Onni Rantanen.

Teoksia luonnosta
Markku Pihlajaniemi, Kerava

I. VAPAA JA LUOVA -sarjan voittaja. Hohto. Markku Pihlajaniemi.

Kilpailussa mukana ennätysmäärä kuvia

Vuoden Luontokuva -kilpailuun lähetettiin tänä vuonna ennätysmäärä kuvia: yli 15 000 kuvaa kaikkiaan 864 eri kuvaajalta. Kuvat kilpailivat aihealueittain kahdeksassa eri sarjassa sekä nuorten sarjassa.

Kilpailuun osallistuneista kuvista tuomaristo valitsi semifinalisteiksi yhteensä 1 235 kuvaa 453 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 241 kuvaa 155 kuvaajalta. Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, siis yhteensä 90 kuvaa.

Kilpailun tuomareina toimivat Arto Ketola Keravalta, Annika Lindblom Tammisaaresta, Esa Ringbom Akaasta ja Lars Sundström Karjaalta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässet kuvat pisteytti Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenäänestykseen osallistunut jäsenistö.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien Facebook-ryhmän jäsenet. Näin valikoitui Vuoden Luontokuvakilpailun Yleisön suosikkikuva Maaginen valo, joka sai myös kilpailun Vapaa ja luova -sarjassa toisen palkinnon. Kuvaajana oli Susanna Alava. Logomon festivaaliyleisö valitsi suosikkikuvakseen Linnut-sarjassa kilpailleen Raimo Sundelinin Haikara-kuvan.

Vuoden Luontokuva -kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa, ja kilpailussa jaettavien palkintojen ja julkaisupalkkioiden yhteisarvo on yli 35 000 euroa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma.

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Seuraavan kerran kilpailuun voi osallistua tammikuussa 2021. Lisätietoja myöhemmin Vuoden Luontokuva -sivustolla.

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
– Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

• Pe 2.10.     19.00          Bromarf
• La 3.10.     18.00          Tammisaari
• La 10.10.   18.00          Hanko
• To 15.10.   19.00          Karjaa
• Pe 16.10.   19.00          Kemiö
• To 22.10.   19.00          Maarianhamina
• Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:
10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa 2020

Turussa riittää tapahtumia ympäri vuoden. Tässä on poimintana muutamia vuoden 2020 messuja ja kulttuuritapahtumia.

Tarjolla on vanhojen tuttujen, omien suosikkieni, lisäksi myös uusia tuttavuuksia. Poimi mielenkiintoisimmat omaan kalenteriisi.

Turun Automatkailumessut 10–12.1.

Messuohjelmassa sunnuntaina 12.1. klo 12.40: Elämyksistä ammatti YouTubella. 6 Kerros -tubettajatrio. 6 Kerros -tubettajatrio on tavattavissa messuilla esityksensä jälkeen. Kuva: ©6K Media Oy/Oskari Tempakka.

Turun Automatkailumessut 2020 järjestetään ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa 10.–12.1. Messuilla on luvassa ideoita ja intoa matkailuun, olipa välineenä sitten matkailuauto, asuntovaunu tai henkilöauto. Tapahtuman teemoina ovat vastuullisuus, vapaus ja elämys.

Messuilla pääsee tutustumaan matkailuajoneuvoihin, karavaanitarvikkeisiin ja automatkakohteisiin sekä tien päällä viihtyvien ihmisten vauhdikkaisiin harrastuksiin. Esiintyjinä ovat muun muassa luontokuvaaja Konsta Punkka, maantiematkailun suuri ystävä, kirjailija Tomi Tölli, Vantastic-vloggaajat, nykyisin retkeilyautossaan asuvat Joni ja Sara, 6 Kerros -tubettajat eli Oskarin, VV:n ja Otson.

Esitysten lomassa voi kysellä matkavinkkejä asiantuntijoilta. Messuilla on myös paljon harrastuksiin liittyviä näytteilleasettajia luonnossa liikkumisesta surffaukseen.

Messuohjelmassa perjantaina 10.1. klo 11.40, lauantaina 11.1. klo 15.50 ja sunnuntaina 12.1. klo 14.00: Seikkaileva soolomatkailija. Urbaani viidakkoseikkailijatar -bloggaaja Laura Santanen. Kuva: © Sergei Bardin.

Turun Automatkailumessut 2020 Turun Messukeskuksessa, Messukentänkatu 9, 10.–12.1. Avoinna pe ja la klo 10–18 ja su klo 10–17. CaravanPark to 9.1. klo 17.00–su 12.1.2020 klo 18. Ohjelma ja lisätiedot: www.automatkailumessut.fi.

Esittävän taiteen FINFRINGE 13.−17.5.

Esittävän taiteen festivaali FINFRINGE järjestetään 13.-17.5.2020 Turussa nyt toista kertaa. Esityspaikkoina ovat muun muassa Åbo Svenska Teater ja Turun kaupunginteatteri.

”Kevyesti vastavirtaan uivalla esitysten rockfestarilla” voi nähdä kymmeniä alle tunnin mittaisia esityksiä. Tapahtuma kokoaa kiinnostavia pienten yleisöjen esityksiä suurelle yleisölle, muun muassa sirkusta, nykytanssia, teatteria, stand upia tai esittävän taiteen eri lajeja yhdistäviä teoksia.

Artistit julkaistaan maaliskuussa 2020.

Mielensäpahoittaja Samppalinnan Kesäteatterissa 11.6.‒14.8.

Tänä vuonna 60-vuotissynttäreitään juhliva Samppalinnan Kesäteatteri juhlistaa pitkää taivaltaan kotimaisella komedialla. Tämän kunnian saa Tuomas Kyrön menestysromaaneihin pohjautuva Mielensäpahoittaja. Se tullaan näkemään ensimmäistä kertaa aivan uutena musiikkikomediaversiona.

Mielensäpahoittajan roolissa nähdään Juha Muje. Musiikkikomedian ohjaa Kimmo Virtanen. Musiikki on osittain olemassa olevaa ja osittain täysin uutta, jota on säveltänyt Lauri Schreck.

Ensi-ilta on keskiviikkona 17.6. Ennen sitä on muutamia ennakkonäytöksiä torstaista 11.6 alkaen. Esityskausi jatkuu 14.8. saakka.

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun minusta mussikaalin teitte!” Kuva: © Samppalinnan Kesäteatteri.

Me Rosvolat Turun Kesäteatterissa 11.6.‒22.8.

Pahamaineinen maantierosvoperhe Me Rosvolat valtaa Turun Kesäteatterin Vartiovuorella kesällä 2020. Tarina perustuu Siri Kolun suosittuun kirjasarjaan.

Tavallisesti perhe varastaa ”karkkia ja muuta syötävää, mutta nyt lähtee mukaan vahingossa lapsi. Tarinassa korostuvat yhteisöllisyys, ystävyys, yhdessä oleminen sekä perheen tärkeys – huumoria ja vauhdikkaita tilanteita unohtamatta.”

Hulvattoman koko perheen komedian ohjaa Antti Lang. Ensi-ilta on 11.6. ja esityskausi jatkuu 22.8. saakka. Esitys on sallittu kaikenikäisille.

Turun Kesäteatterissa Vartiovuorenmäellä ollaan sateen sattuessa katoksen alla. Kuva: © Jere Satamo/Turun Kesäteatteri.

Keskiaikaiset markkinat  ja hevosturnajaiset 25.−28.6.

Keskiaikaiset markkinat järjestetään perinteiseen tapaan Turun Vanhalla Suurtorilla 25.−28.6.2020. Tähän Suomen suurimpaan keskiaika- ja muinaistapahtumaan on vapaa pääsy. Markkinamenoa on tarjolla to‒pe klo 12‒20 ja la‒su klo 12‒18.

”Luvassa on neljä päivää toritunnelmaa: vilinää ja vilskettä, juoruja ja juhlavia sanoja markkinarauhasta, arvokkaita rouvia ja kauniita neitoja, ylväitä herroja ja hulttioita, suukopua ja särvintä, torimyyjien kaupankäyntiä sekä torin täydeltä rakkautta!”

Samaan aikaan järjestetään myös Keskiaikaiset hevosturnajaiset Tuomiokirkontorilla.

Kuva: © Rohan Tallit.

Luovat ladyt 29.6.–5.7.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä yhdeksättä kertaa ajalla 29.6.–5.7.2020 (muutokset mahdollisia, varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi. Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta Ruissalossa.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan. Iltaisin on tarjolla saunomista, uimista, grillaamista ja kesäteatteriretki.

Voit lukea ladyviikosta heinäkuussa 2018 täältä.

Toivonniemi tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja virkistymiseen Ruissalon luonnon keskellä, meren rannalla.

Taiteiden yö 13.8.

Taiteiden yö järjestetään Turussa 13.8.2020. Toivottavasti on yhtä hyvää ohjelmatarjontaa kuin vuonna 2019. Ennakkopostauksen, katsauksen kesän 2019 ohjelmatarjontaan voit lukea täältä.

Oranssi pianot värittivät Turun Taiteiden yötä kesällä 2019.

Food & Art Festival Turku 3.–6.9.

Food & Art Festival Turku 2020 järjestetään 3.–6.9.2020 jälleen Ruissalon Telakalla.

Vuoden 2020 teema on Itämeri. ”Tapahtuma on inspiroitunut Turun sijainnista Itämeren rannalla, ainutlaatuisesta saaristosta sekä koko alueen laadukkaasta ja mittavasta lähiruokatarjonnasta.”

Ohjelma julkistetaan vaiheittain kevään 2020 aikana. Tapahtuman järjestäjänä on Food Camp Finland Oy.

Kuva: © Food & Art Festival.

Kirjamessut sekä Ruoka- ja viinimessut 2.−4.10.

Kirjasyksyn kohokohtiin kuuluvat Kirjamessut sekä Ruoka- ja viinimessut 2.−4.10. Turun messukeskuksessa. Kirjamessujen teemana on musiikki. Paikalla on noin 700 esiintyjää, noin 400 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia.

Vuoden Luontokuva -gaala 17.10.

Vuoden Luontokuva 2020 -gaala järjestetään lauantaina 17.10.2020 Logomossa. Tapahtuma kestää puolesta päivästä iltaan ja huipentuu Vuoden Luontokuva -kilpailun parhaimmiston esittelyyn ja voittajien julkaisemiseen.

Kilpailuun ehtii vielä osallistumaan. Kilpailukuvien lataussivut avautuvat 15.1.2020. Lue säännöt ja ohjeet täältä.

Saman viikonloppuna pidetään Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspäivät 16. ‒18.10.2020 Linnasmäellä (Turun kristillinen opisto). Tapahtuma on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Jos olet kiinnostunut luonnosta ja valokuvauksesta, niin liity jäseneksi.

Tämä Ville Heikkisen Karhu ja korppi -kuva voitti Vuoden Luontokuva -kilpailun vuonna 2019. Kuva: © Ville Heikkinen.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakiintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten, Ruisrock, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

 

Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä

Tämä Siivetär-kuva on Vuoden Luontokuva -gaalassa esiintyneen Taru Rantalan oma suosikki. Kuva: © Taru Rantala.

Finlandia-talossa Helsingissä lauantaina 19.10.2019 vietetty Vuoden Luontokuva -festivaali tarjosi valtavasti silmänruokaa luonnonkauneuden ja valokuvien ystäville.

Aluksi esitettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja puolen tunnin ajan. Voi vain hämmästellä, miten upeita kuvia on jo näissäkin teoksissa, vaikka ne eivät kilpailussa aivan kärkeen sijoittuneetkaan.

Villiä luontoa Afrikassa

Sveitsiläinen Sony Ambassador ja National Geographic Explorer Chris Schmid on erikoistunut Afrikan luontoon ja villieläimiin, erityisesti isoihin kissapetoihin. Luonto on hänelle intohimo ja hän haluaa kertoa tarinoita – mukana on myös halu säilyttää luonnon kauneus ja monimuotoisuus.
Voit katsoa lyhyen esittelyn Chrisin työstä tästä linkistä.

Chris Schmid seuraa usein samoja eläimiä 2–3 viikkoakin. Ajasta suuri osa kuluu odotteluun, mikä vaatii kärsivällisyyttä. Hän ei käytä kuvissaan salamaa, vaan hyödyntää luonnonvaloa. Hän kuvaa myös luontoaiheisia dokumentteja.

Chris Schmidin Wild-nimisessä esityksessä nähtiin muun muassa hyeenoja, norsuja, leijonia, leopardeja, gorilloja ja krokotiileja. Yhdessä kuvassa oli leijonalauma puussa, mikä vaikuttaa oudolta, mutta kaikkeen löytyy selitys: sadekaudella ruoho on pitkää, johon saaliseläimet jäävät piiloon. Puusta leijona voi tähystää ja erottaa, minne kannattaa hyökätä.

Kuva: © Chris Schmid.

Hän on kuvannut myös jaguaareja Pantanalissa, joka on maailman suurimpiin kuuluva kosteikkoalue Brasilian lounaisosassa.

Lisätietoja Chrisistä löydät hänen verkkosivuiltaan.

Arktista luontoa Saamenmaassa

Antti Haatajan kirja Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla ilmestyi viime vuonna 2018 Tammen kustantamana.

Sipoossa asuva kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja on erikoistunut arktiseen luontoon, monimuotoisuuteen, ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoisuuteen. Hänen juurensa ovat Kainuun korpimetsissä ja Tenon jylhässä jokilaaksossa. Hän käyttääkin pohjoisesta alueesta nimitystä Saamenmaa – hän on itsekin saamelaistaustainen isoäitinsä puolelta.

Haataja teki yhdeksän vuoden aikana tuhansien kilometrien retkiä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa vaeltaen yksin erämaassa. Näiden matkojen tuloksena syntyi Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla -kirja. Tästä aiheesta oli hänen esityksensäkin.

Antti Haatajan kuvissa oli muun muassa naaleja, tunturipöllöjä ja sopuleita. Hän on kiinnostunut siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Hän menestyi myös Vuoden Luontokuva -kilpailussa toisen sijan saaneella kuvallaan Kilpikaarnametso sarjassa Teoksia luonnosta.

Menestystä on tullut vieläkin isommassa kilpailussa, sillä Antti Haataja sai kunniamaininnan Lontoon luonnontieteellisen museon Wildlife Photographer of the Year 2019 -kilpailun Eläimet omassa elinympäristössään -sarjassa. Polar Night Hare -nimisessä kuvassa on jänis sinisävyisessä lumisessa maisemassa. Siihen lähetettiin noin 7 000 kuvaa eri puolilta maapalloa ja koko kilpailuun yli 48 000 kuvaa.

Aikaisemmin Antti Haataja on julkaissut yhdessä Pekka Sammal­lahden kanssa tietokirjan Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta (Tammi, 2017). Se sai kunniamaininnan WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailussa 2017. Antti Haatajan seuraava tietokirja ilmestyy vuonna 2021.

Kasvien kauneutta ja valohelmiä

Vuoden 2018 Luontokuva -kilpailun voittajan Taru Rantalan esityksen nimi oli Valohelmiä – runoja ilman sanoja. Hän kuvaa pääsääntöisesti lähiluontoa ja erityisesti kasveja kotiseudullaan Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla.

Taru Rantala on erityisen ihastunut valopalloihin ja niitä olikin kuvissa runsaasti. Hän haluaa kuvillaan tavoittaa luonnon salaisen kauneuden ja kokee kuviensa olevan kuin sanattomia runoja. Häntä kiinnostavat rytmit, muodot ja värit. Hän taltioi kuviinsa pieniä yksityiskohtia: metsätähtiä, kastepisaroita, ruohonkorsia, mustikanvarpuja, heiniä ja kanervankukkia.

Taru Rantalan kuvat ovat lumoavan kauniita ja esimerkkejä siitä, kuinka kameran linssi voi vangita jotain sellaista, jota ei silmin huomaa. Jos vain valokuvaaja löytää ensin kohteet.

Kuva: © Taru Rantala.

Valaita, mursuja ja muita mereneläjiä Tromssassa

Valokuvaaja ja biologian professori Audun Rikardsen kertoi esityksessään eräästä mursusta, johon hän ehti luomaan erityisen suhteen pitkän kuvaussessionsa aikana.

Norjalaisen Canon-kuvaajan ja -ambassadorin Audun Rikardsenin esityksen nimenä oli Being creative in your own neighborhood eli Luovuutta omassa lähiluonnossa. Rikardsenin lähiluonto sattuu olemaan Tromssassa, Pohjois-Norjassa. Se on aluetta, jossa voi kuulla valaiden ääntelyä makuuhuoneeseensa. Sieltä on peräisin noin 95 prosenttia hänen kuvistaan.

Rikardsen on ammatiltaan biologian professori Tromssan yliopistossa. Hän on aina ollut kiinnostunut arktisen alueen karusta maisemasta, kulttuurista ja luonnosta niin merellä kuin maallakin. Hän on kehittänyt välineistöä, jolla saa samaan kuvaan vedenalaista ja -päällistä elämää. Hänen kuviinsa taltioituu niin pohjoisen maisemia revontulineen kuin eläimiä valaista jääkarhuihin ja kotkista lunneihin.

Rikardsenin kuvat ovat voittaneet monia palkintoja kansainvälisissä ja kansallisissa valokuvauskilpailuissa. Hän kertoikin esityksessään menestyneistä kuvistaan ja omista suosikeistaan. Voittojen takana on paljon epäonnistumista ja hyvin paljon odottelua. Hän korosti, että omista virheistä täytyy ottaa opikseen. Pitää myös olla sinnikäs ja olla luovuttamatta, jos on saanut mieleensä tietynlaisen idean kuvasta.

Audun Rikardsenin kuviin voi tutustua hänen kuvagalleriassaan.

Miekkavalas – tappajavalaaksikin kutsuttu – kohtaa kalastaja-aluksen. Kuva: © Audun Rikardsen.

Karhu ja korppi voittajakuvan aiheina

Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma. Siellä oli esillä parhaimmisto kilpailuun osallistuneista 14 110 kuvasta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 275 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 244 kuvaa 164 kuvaajalta.

Vuoden Luontokuva 2019 on Ville Heikkisen Karhu ja korppi.

Vuoden Luontokuva on Nisäkkäät-sarjan voittaja. Ville Heikkisen ottaman kuvan nimi on Karhu ja korppi. Kuva: © Ville Heikkinen.

Kilpailun tuomaristo arvioi otosta seuraavasti:
”Kuvassa on voimakas tarina, jota jaksaa lukea monta kertaa. Lapsuudessa luetut faabelit palaavat mieleen tätä mestariteosta katsellessa. Mitähän korppi tällä kertaa huijaa karhua tekemään? Sommittelu on todella tarkkaan mietitty. Siluetit ovat tarkkoja ja juuri oikeissa paikoissa. Eläinten asennot ovat hämmästyttävän teatraaliset. Puut ja niiden oksat koristelevat ja kehystävät kuvan. Tilanne, jossa kaikki elementit osuvat täsmälleen kohdalleen, ei synny hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä. Tätä on luontokuvaus parhaimmillaan: tuottaa elämyksiä niillekin, jotka eivät itse syystä tai toisesta pääse tuollaisiin paikkoihin.”

Ville Heikkinen on Vuoden Luontokuva -kilpailun historian neljäs kuvaaja, joka on onnistunut uusimaan voittonsa. Hän voitti kilpailun myös vuonna 2017 kuvallaan Talven odotus.

• Vuoden Luontokuva
  Nisäkkäät-sarjan voittaja
  Ville Heikkinen, Kuhmo
• Kasvit ja sienet
  Markku Pihlajaniemi, Kerava
• Linnut
  Raija Väyrynen, Oulu
• Maisemat
  Pekka Tuuri, Espoo
• Muut eläimet
  Juha Haanpää, Kaarina
• Sommittelu ja muoto
  Lassi Ritamäki, Espoo
• Luonto ja ihminen
  Juha Kauppinen, Ivalo
• Nuoret
  Lasse Kurkela, Kauniainen
• Teoksia luonnosta
  Stefan Gerrits, Kirkkonummi

Vuoden Luontokuva -kilpailun yleisön suosikkikuvaksi valittiin Markku Pihlajaniemen Tulevaisuutta etsimässä, joka on samalla Kasvit ja sienet -sarjan voittajakuva.

Kuva: © Markku Pihlajaniemi.

Kilpailun tuomareina toimivat Juha Ahvenharju Vihdistä, Jyrki Kallio-Koski Oulusta, Iiris Niemi Helsingistä ja Jani Ylikangas Kokkolasta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässeille kuville antoi omat pisteensä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö.

Festivaalimenossa ja Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspävillä Tuusuilassa oli mukana myös luonnonkuvauksen grand old man Hannu Hautala. Hänen uusin kirjansa on yhdessä Pekka Puntarin kanssa tehty Uljas valkoinen — Kansallislintumme laulujoutsen (Docendo 2018).

Kuvat esillä näyttelyissä

Vuoden Luontokuvat 2019 -näyttelykokonaisuus  kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea. Kuvat ovat parhaillaan nähtävinä Luonnontieteellisen museon kahvilassa Helsingissä, Saimaan luonto- ja museokeskuksessa Savonlinnassa ja Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Yhdistykseen ovat tervetulleita jäseniksi kaikki alasta kiinnostuneet, jotka haluavat oppia lisää luontokuvauksesta.

Ensi vuonna Vuoden Luontokuva -gaala pidetään lauantaina 17.10.2020 Turun Logomossa.

Tähän Vuoden Luontokuvat 2019 -roll upiin on valittu Nuoret-sarjassa toiseksi sijoittunut Vihreä tyrsky, jonka on taltioinut Topi Lähteenmäki.

 

 

Luonnonkauneutta Vuoden Luontokuva -festivaalissa

Jos olet luonnon ja valokuvauksen ystävä, vuoden huippuhetki on tarjolla lauantaina 19.10.2019 Finlandia-talossa Helsingissä.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille uusia kuvakulmia Suomen luontoon
– sen karuuteen ja yltäkylläisyyteen. Kilpailulla on pitkät perinteet, nyt on menossa 39. vuosi. Yhdistykseen kuuluu noin 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista.

Kilpailussa yli 14 000 kuvaa

Vuoden Luontokuva -festivaalissa on esillä parhaimmisto vuoden 2019 kilpailuun osallistuneista 14 110 kuvasta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 275 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 244 kuvaa 164 kuvaajalta.

Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala, jossa julkistetaan Vuoden Luontokuva 2019 sekä muut kilpailussa palkitut kuvat.

Sarjoja on seuraavasti:

A. Kasvit ja sienet
B. Linnut
C. Maisemat
D. Nisäkkäät
E. Muut eläimet
F. Sommittelu ja muoto
G. Luonto ja ihminen
H. Nuoret
I. Teoksia luonnosta

Kilpailun tuomareina toimivat Juha Ahvenharju Vihdistä, Jyrki Kallio-Koski Oulusta, Iiris Niemi Helsingistä ja Jani Ylikangas Kokkolasta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässeille kuville antoi äänestyksessä omat pisteensä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenistö.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon osallistuivat Suomen Luonnonvalokuvaajien FB-ryhmän jäsenet.

Puoli päivää ohjelmaa

Vuoden Luontokuva -festivaaleille ovat kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet tervetulleita. Liput voi hankkia lippu.fi:stä tai paikan päältä, hinnat alkaen 11,50 €.

Messualueelle on vapaa pääsy. Siellä voi tutustua muun muassa uutuuskameroihin sekä muihin kuvausvälineisiin, luontomatkailuyrittäjien palveluihin, luontokirjallisuuteen ja -kuvanäyttelyihin.

Finlandia-talon ovet aukeavat klo 12 näyttelyyn ja esittelyalueelle. Klo 12.30 alkaen esitetään Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja 30 minuutin ajan.

Klo 13.30 vuorossa on sveitsiläinen Sony Ambassador ja National Geographic Explorer Chris Schmid. Hänen esityksensä nimenä on Wild (Villi). Hän on erikoistunut Afrikan luontoon ja villieläimiin, erityisesti isoihin kissapetoihin.

Klo 14.15–14.45 vuorossa on kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja esityksellään Pohjoinen. Hän on erikoistunut arktiseen luontoon, monimuotoisuuteen, ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoisuuteen. Yhdeksän vuoden aikana Haataja teki tuhansien kilometrien retkiä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Näiden matkojen tuloksena syntyi Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla -kirja.

Antti Haataja kertoo esityksessään lyhyesti myös työn alla olevasta tietokirjastaan, joka ilmestyy vuonna 2021.

Antti Haataja on erikoistunut arktiseen luontoon. Kuva: © Antti Haataja.

Tunnin tauon jälkeen eli siis klo 15.45 on vuorossa Taru Rantala esityksellään Valohelmiä. Hän voitti Vuoden 2018 Luontokuva -kilpailun Iltakello-kuvallaan. SeinäjokelainenTaru Rantala kuvaa pääsääntöisesti lähiluontoa ja erityisesti kasveja.

Tällä kuvallaan Taru Rantala voitii Vuoden Luontokuva 2018 -kilpailun – ensimmäisenä naisena koko kisan historiassa. Kuva: © Taru Rantala.

Klo 16.15 vuorossa on norjalainen Canon-kuvaaja ja -ambassador Audun Rikardsen. Hänen esityksensä nimenä on Being creative in your own neighborhood eli Luovuutta omassa lähiluonnossa. Hänen kuvansa ovat voittaneet monia palkintoja kansainvälisissä ja kansallisissa valokuvauskilpailuissa.  Audun Rikardsen kertoo esityksessään menestyneistä kuvistaan ja omista suosikeistaan.

Chris Schmidin ja Audun Rikardsenin englanninkieliset esitykset tulkataan suomeksi.

Ohjelmassa on tauko klo 17.00–18.00. Klo 18 palataan saliin ja festivaali huipentuu palkittujen kuvien esittelyyn tuomariston kommentein yhdeksässä eri sarjassa, yleisön suosikkikuvan julkistukseen ja lopulta Vuoden Luontokuva 2019 -voittajan julkistamiseen.

Linkki ohjelmaan löytyy täältä.

Kuvat kirjaksi ja kalenteriksi

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n mukaan ”Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.”

Parhaat kuvat koostetaan myös valokuvateoksen muotoon. Vuoden Luontokuvat 2019 -kirja on kattava läpileikkaus vuoden parhaimpiin luontokuviin ja kuluneen vuoden luonnon tapahtumiin. Mukana ovat kaikki palkitut ja suuri joukko kilpailukuvia ynnä artikkeleita. Kirjaa voi ostaa muun muassa Luontokuvan kaupasta. Saatavana myös seinäkalenteri 2020.

Parhaat kuvat koostetaan myös valokuvateoksen muotoon. Vuoden Luontokuvat 2019-kirja on kattava läpileikkaus vuoden parhaimpiin luontokuviin ja kuluneen vuoden luonnon tapahtumiin. Mukana ovat kaikki palkitut ja suuri joukko kilpailukuvia ynnä artikkeleita. Kirjaa voi ostaa muun muassa Luontokuvan kaupasta. Saatavana myös seinäkalenteri 2020.

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2018

Vuodenvaihteessa on hauskaa suunnitella tulevaa aikaa ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna, mutta joukossa on myös pari uutuutta.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 17.–21.1.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Kansainvälinen ostotapahtuma Matka Workshop Day avaa Matkamessut 17.1. Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 18.1. ja kuluttajille 19.–21.1.2018.Ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Messuilta saattaa löytää myös hyviä tarjouksia.

Matkamessuilla on mukana yli 200 näytteilleasettajaa Euroopasta. Mukana on maiden ja kaupunkien matkailutoimistoja ja -organisaatioita, matkanjärjestäjiä ja palveluidentarjoajia.

Messuilla voi tutkia lähes 40 Euroopan maan matkakohteita ja tarjontaa. Mukana ovat muun muassa Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Balkanilta Kroatia, Makedonia ja Bulgaria. Keski-Euroopan matkoja suunnittelevan kannattaa mennä Itävallan, Puolan tai Tšekin osastoille. Itä-Euroopasta ja Lähi-Idästä messuille saapuvat Tatarstan, Israel ja uutena maana Georgia. Välimeren ja Etelä-Euroopan maat ovat myös isosti esillä, muun muassa Italia, Espanja, Kreikka, Turkki ja Malta.

Messujen Eurooppa-lava on hyvä tietopaikka. Ohjelma johdattelee matkahaaveilijat Euroopan kiinnostavimpien elämyksellisten kohteiden äärelle. Rantapallo-stagella matkabloggaajat jakavat parhaimmat neuvonsa muun muassa Kroatiaan, Tallinnaan, Kreikkaan, Välimeren risteilyihin ja ruokamatkailuun.

Euroopan kohteisiin lennättävät messuilla mukana olevat eurooppalaiset lentoyhtiöt Finnair, SAS, Air Baltic, Tap Portugal, Turkish Airlines ja Croatia Airlines.

Vuoden 2017 Matkamessuista voit lukea täältä.

Parasta lähteä nyt -blogissa on lähiaikoina arvonta, jossa voi voittaa pääsylipun messuille.

Pandat nähtävillä helmikuusta lähtien Ähtärissä

Kiinalainen pandapariskunta Hua Bao ja Jin Baobao saapuu Suomeen torstaina 18.1.2018 Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sieltä Ähtäri Zoohon. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimpia mukanaoloja kansainvälisessä luonnonsuojelutyössä.

Yleisölle pandapariskunta esittäytyy ensimmäistä kertaa Ähtäri Zoon vasta valmistuneessa Pandatalossa lauantaina 17.2.2018.

Ähtäri Zoo on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto ja sen ensimmäinen eläinasukas oli Köpi-hirvi. Eläinpuistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen havumetsävyöhykkeen eläinlajeja.

Tällä hetkellä pandat ovat vielä karanteenissa Kiinassa ja saapuminen Suomeen toteutuu eläinten hyvinvoinnin ehdoilla.

Tässä poseeraa Jin Baobao. Kuva: Jukka Salo/Ähtäri Zoo.

100-vuotisjuhlat helmikuussa Virossa

Virossa vietetään Suomen satavuotisjuhlavuoden jälkeen omia syntymäpäiväjuhlia. Maapäivillä valtaa pitäneet poliittiset voimat julistivat Viron itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Satavuotisjuhlinta on jo alkanut ja jatkuu aina helmikuulle 2020 saakka.

Kaikki tapahtumat on koottu Viro 100 -tapahtumakalenteriin. Tietoa on tarjolla viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Juhlavuoden ohjelmat jakaantuvat 12 alaohjelmaan, muun muassa taide-, musiikki-, teatteri- ja urheilutapahtumiin.

Viro ja erityisesti Tallinna ovat monelle suomalaiselle tuttu matkakohde, mutta olisiko aika löytää syntymäpäiväjuhlia viettävästä maasta jotain uutta? Ehkä se voisi olla vaikka osallistuminen johonkin mielenkiintoiseen tapahtumaan tai festivaaliin?
Craft Beer Festival maaliskuussa Turussa

Turku Craft Beer Festival järjestetään VPK:n talolla perjantaina ja lauantaina 9.–10.3.2018. Paikka löytyy pari korttelia torilta osoitteessa Eskelinkatu 5. Tarjolla on kotimaisia pienpanimoita, virolaisia käsityöläisiidereitä, skotlantilaisia mallastuotteita ja viinibaari. Hiukopalaa saa ravintoloiden myyntipisteistä. Sisäänpääsyn tarjoavat liput ovat jo myynnissä kuten myös tastingiin oikeuttavat liput.

Oluttapahtuman järjestäjänä on Turku Food & Wine Festival. Se järjesti heinäkuussa 2017 ensimmäistä kertaa ruoka- ja viinitapahtuman Turun jokirannassa. Lisää on ilmeisesti luvassa vuonna 2018, lisätietoja saa tapahtuman sivuilta.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perjantaista lauantaihin 29.6.– 30.6.2018 Sylvään koulussa Sastamalassa. Kirjapäivien teemana on Naisen paikka. Päivien ohjelma nostaa esille naisen aseman ja tasa-arvokysymykset niin taiteen, politiikan kuin taloudenkin kentällä.

Tapahtuman perustan muodostavat antikvaariset kirjakauppiaat. Kirjapäiviltä löytää myös uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Sylvään koulun pihaan rakennetaan tapahtuman ajaksi teltta, jossa on kirjamyyjien lisäksi ravintola. Tämä pääsymaksuton tapahtuma kerää vuosittain noin 15 000 kävijää. Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta sekä tutustua Sastamalaan.

Yöpymistä suunnittelevan kannattaa varata majapaikka ajoissa.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovat ladyt kokoontunevat ensi kesänä seitsemättä kertaa ajalla 2.–8.7.2018. Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi Ruissalossa. Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita, kamera tai kirjoja. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, saunomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus nauttia kulttuurista kesäteatterissa. Myös Ruissalo tarjoaa monia kivoja käyntikohteita kasvitieteellisestä puutarhasta kesäkahviloihin.

Vuoden 2017 Luovat ladyt viikosta voit lukea täältä.

Toivonniemen rantaa Ruissalossa.

Wanhat Talot elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna eli 24.–26.8.2018.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, mm. tori, kirpputoreja, antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana edellisvuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Ohjelmaa ja näkemistä riittää koko viikonlopuksi Loviisan viehättävässä kaupungissa. Jutun voit lukea täältä.

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas 1.9.2018, nyt kuudetta kertaa. Festivaali on jo kansallisesti merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Se tarjoaa kuvaesityksiä, työpajoja ja näyttelyitä kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille. Päivän päätteeksi osallistujat kokoontuvat yhteiselle illalliselle, Fotodinnerille.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y. Vuoden 2017 festivaalista voit lukea täältä.

Hanko Fotofestivalissa voi tutustua myös moniin valokuvanäyttelyihin.

Luontokuva-gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 38. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon.

Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun osallistunei 850 kuvaajaa 14 251 kuvallaTuomaristo valitsi 1 343 kuvaa semifinaaliin. Vuoden Luontokuvaksi valittiin kuhmolaisen Ville Heikkisen kärppäkuva Talven odotus.

Vuoden Luontokuva 2018 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2018 asti. Kuvakilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2018.

Keskustakirjaston avajaiset joulukuussa Helsingissä

Joulukuussa 2018 on kauan kaivattu tapahtuma, kun Helsingin keskustakirjasto Oodi aukeaa.

Idean isänä on kulttuuriministerinä toiminut Claes Andersson. Hän  ehdotti citykirjaston rakentamista vuonna 1998. Pasilan pääkirjasto oli valmistunut 1986, mutta se oli Anderssonin mielestä liian kaukana keskustasta.

Oodi tarjoaa kaikille avoimen, ei-kaupallisen kaupunkitilan. Nimi kirjastolle löytyi yleisökilpailun avulla.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voitti ALA Arkkitehtitoimiston Käännös-niminen suunnitelma. Kilpailuun lähetettiin 544 ehdotusta ympäri maailmaa.

10 000 neliömetrin tulevaisuuden kirjastorakennuksessa yhdistetään puuta ja lasia. Se on puurakentamisen taidonnäyte ja ekotehokas lähes nollaenergiarakennus.

Keskustakirjasto sijoittuu Helsingin keskustaan Töölönlahden alueelle. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Suunnittelijoina ovat arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston työryhmineen yhteistyössä lontoolaisen suunnittelutoimisto Arupin asiantuntijoiden kanssa. Voittaneessa ehdotuksessa on painotettu kirjaston kutsuvuutta, osallistavuutta ja toiminnallisia mahdollisuuksia.

Oodin ensimmäisessä kerroksessa on  nopeatempoisia ja muuttuvia yleisö- ja tapahtumatiloja palvelupisteineen ja sisäänkäynteineen.Toinen kerros on työskentelyn, tekemällä oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhdessäolon paikka. Siellä on studioita, laboratoriot sekä ryhmätyö-, työpaja- ja vuorovaikutustiloja.

Toisen kerroksen tiloja. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Ylin ja kolmas kerros on inhimillinen ja ihmisen kokoinen tila levolliseen rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Pilvimäisen katon alla voi hetkeksi karata arjen kiireiltä ja ihailla kaupungin maisemia.Ylimmästä kerroksesta löytyy eniten ”perinteisen kirjaston” elementtejä.

Kirjastossa arvellaan käyvän noin 10 000 ihmistä päivässä ja 2,5 miljoonaa vuodessa. Keskustakirjasto on avoinna arkisin 8‒22, viikonloppuisin 10‒20. Oodi tulee olemaan myös matkailunähtävyys, jossa turisti voi tutustua myös suomalaisten arkeen.

Aion ehdottomasti tutustua tähän mielenkiintoiseen kirjastorakennukseen heti tuoreeltaan.

Kolmannen kerroksen tiloja. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2017

Vuoden 2017 kalenteriin mahtuu monta merkintää.

Uusi kalenteri on varmaan jo käytössä? Mikäs sen mukavampaa puuhaa kuin suunnitella tulevaa vuotta ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintoja oman makuni mukaan.

Lux Helsinki tammikuussa Helsingissä

Lux In // Janne Parviainen: Dhamma // Photo: Eija Väliranta

Lux Helsinki -valofestivaali on jo menossa, mutta vielä sen ehtii nähdä. Festivaali tuo sopivaa vaihtelua talviseen tammikuuhun, jolloin eletään vielä suuri osa päivästä pimeydessä. Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma valaisee ajalla 5.‒9.1.2017 historiallisia arvorakennuksia ja hämäriä sisäpihoja. Viisitoista valoteosta on nähtävillä päivittäin klo 17–22.

Taideteoksia Helsingin keskustaan toteuttavat niin suomalaiset kuin kansainväliset taiteilijat. Lisätietoja teoksista ja taiteilijoista löytyy täältä.

Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Lux Helsinki sopii koko perheelle ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

En osallistu tähän tapahtumaan, mutta Amsterdamin valofestivaalin näkemisen jälkeen uskon, että tarjolla on hieno kokemus.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 19.–22.1.2017 Messukeskuksessa Helsingissä.

Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 19.1. ja kuluttajille 20.–22.1.

Matkamessujen partnerimaana on Turkki. Tapahtuman ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Matkamessuilla juhlitaan myös satavuotiasta Suomea. Messuilta saattaa löytää hyviä tarjouksia.

Jutun viime vuoden Matkamessuilta voit lukea täältä.

Olen mukana Matkamessuilla.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesä-heinäkuussa Sastamalassa

Kjell Westö kertoi elämänsä tietokirjoista Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 2016.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeen 30.6.–1.7.2017 Sastamalassa. Teemana on Itsepäinen Suomi ja sitä kuvataan tapahtuman sivuilla näin: ”Pieni ja sitkeä Suomi on tarvinnut historian kuluessa välillä itsepäisyyttäkin selvitäkseen historian melskeissä. Itsepäisyyttä löytyy niin maan historiasta kuin kirjallisuudestakin. Teemaa tullaan käsittelemään useasta näkökulmasta.”

Paikkana on totuttuun tapaan Sylvään koulu.Tapahtuma on pääsymaksuton ja se kerää vuosittain noin 15 000 kävijää.

Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta. Viime kesänä tein  venematkan Kutalan Kasinolle.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä kuudetta kertaa ajalla 3.–9.7.2017 (varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon  tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita ja kamera. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, sanomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus käydä kesäteatterissa ja Toivonniemeen saatetaan tilata hieroja tai jalkahoitaja hemmottelemaan ladyjä.

Viime kesän tunnelmia olen kuvannut tässä jutussa.

Ruisrock heinäkuussa Turussa

Ruisrock-festivaali vietetään 7.–9.7.2017 Turussa Ruissalon Kansanpuistossa. Viikonlopun aikana festivaalilla nähdään kymmeniä bändejä, artisteja ja alueohjelmaesiintyjiä.

48. kerran vietettävä Ruisrock on Suomen vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali. Viime kesänä Ruisrockin kävijämäärä oli ennätykselliset 100 000 musiikin ystävää.

Ruisrockille ojennettiin Vuoden festivaali -palkinto Industry Awards Gaalassa 2016.

Olen ollut Ruisrockissa ensimmäistä kertaa vuonna 1976 ja muutamia kertoja sen jälkeen. Festivaali on kuitenkin vaikuttanut elämääni useampana viime kesänä, koska se osuu samalle viikolle kuin Luovat ladyt -loma. Ruisrock sulkee muutamia Ruissalon lounaspaikkoja ja rajoittaa liikennettä. Sopuisasti olemme kuitenkin samalle saarelle sopineet.

Tall Ships Races -tapahtuma heinäkuussa Turussa

Suuri purjelaivatapahtuma ja -kilpailu Tall Ships Races nähdään jälleen Turussa 20.–23.7.2017. Se starttaa Ruotsin Halmstadista, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä alukset saapuvat Turkuun, josta niiden matka jatkuu Liettuan Klaipedaan, kilpailun päätesatamaan.

Purjelaivatapahtumassa nähdään muun muassa Omanin kuninkaallisen laivaston ylpeys Shabab Oman II. Se on 85-metrinen alus, jolla on 90-henkinen miehistö. Lisäksi mukana on venäläinen Mir. Alus on 109 metrin pituinen ja se on maailman toiseksi suurin edelleen kulussa oleva purjelaiva.

Turkuun on ilmoittautunut saapuvaksi yhteensä 72 alusta. Näistä suuria A-luokan aluksia on 14. Alusten lukumäärä tulee kasvamaan edelleen talven ja kevään aikana.

Tapahtuma on aikaisempina vuosina kerännyt noin puoli miljoonaa kävijää ympäri maata ja Eurooppaa. Luvassa lienee yksi Suomi 100 -juhlavuoden näyttävimmistä tapahtumista.

Purjelaivatapahtuma tarjoaa silmänruokaa Aurajoessa.

Kansanperinnetapahtuma Europeade heinäkuussa Turussa

Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma. Se saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen ja isäntäkaupunkina on Turku. Heinäkuun lopussa 26.–30.7.2017 lähes 5 000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia osallistuu tapahtumaan.

”Europeade on taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jossa juhlitaan avointa ja monikulttuurista Eurooppaa. Tapahtuman aikana kansallispukuiset musiikki- ja tanssiryhmät kymmenistä eri maista tekevät tunnetuksi osaamistaan. Näytöksiä, konsertteja ja paraateja on luvassa niin esiintymislavoilla kuin kaduilla ja toreillakin.”

Tämäkin tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkirjaan perisuomalaisella tanssilla. Tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin.

Lisätietoja Suomen Europeaden ja taustaorganisaation sivuilta.

Wanhat Talot -tapahtuma elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori, kirpputoreja sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista.

Hanko Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas syyskuussa 2017. Tilaisuuden ajankohtaa en vielä löytänyt, mutta se lienee kuukauden ensimäisenä lauantaina.

Hanko Fotofestival on jo perinteinen, kansallisesti jo merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Osana festivaalia on ollut myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Jutun vuoden 2015 tapahtumasta voi lukea täältä.

Vuoden Luontokuva -gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 37. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon. Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuonna 2016 siihen osallistui 904 kuvaajaa noin 13 009 kuvalla.

Näistä kilpailun tuomarit Tarmo Auvinen, Jussi Leppänen, Timo Nieminen ja Matti Pukki valitsivat finaaliin 270 kuvaa yhteensä 161 kuvaajalta. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Juha-Pekka Paanasen Kiiruna maailman laidalla.

Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2017 asti. Kilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2017. Paikkana lienee tänä vuonna Helsinki. Gaalassa nähtävä kuvien kokonaisuus kertoo luontomme moni-ilmeisyydestä. Tilaisuudessa nähdään varmaan entiseen tapaan myös kansainvälisesti tunnettujen valokuvaajien esityksiä.

Lempitapahtumasi?

Löysitkö näistä tapahtumista jonkun kalenterimerkinän arvoisen? Entä mitkä ovat sinun lempitapahtumiasi? Kerro vinkkisi.