Kilpailu, Matkakohde, Näyttely, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Vuoden Luontokuva 2021 -festivaali 23.10.2021

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma Vuoden Luontokuva 2021 -festivaali järjestetään lauantaina 23.10.2021 Finlandia-talossa, Helsingissä. Tule katsomaan upeita kuvia Suomen luonnosta.

Kuva: Arja Vesterholm – Tukka hyvin – kaikki hyvin (VLK2021-semifinalisti).

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden Luontokuva 2021 sekä muut kilpailussa palkitut kuvat, yhteensä 37 kuvaa.

13 110 kuvasta valittiin 90 loppukilpailuun

Kilpailuun toimitettiin 13 110 kuvaa yhteensä 826 kuvaajalta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 197 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 251 kuvaa 149 kuvaajalta.

Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, yhteensä 90 kuvaa. Ne tuomaristo pisteytti vielä uudelleen.

Kilpailun tuomareina toimivat Paavo Hamunen Kuusamosta, Jukka Palm Vantaalta, Antti Siponen Riihimäeltä ja Tiina Törmänen Kemistä. Lisäksi Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö antoi loppukilpailuun päässeille kuville omat pisteensä.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien FB-ryhmän jäsenet.

Gaalassa kotimaisia ja ulkomaisia huippukuvaajia

Vuoden Luontokuvat 2021 -gaalassa Finlandia-talolla esiintyvät kotimaiset ja ruotsalaiset huippukuvaajat: valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo ja vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri sekä Ruotsista luontokuvaaja, Canon Ambassador Jonas Classon ja Sony Europe Imaging Ambassador, luontokuvaaja, National Geographicin tutkimusmatkaaja ja kirjailija Staffan Widstrand. Sekä Classonin että Widstradin esityskielenä on englanti.

Ohjelma

12.00 Näyttely ja esittelyalue aukeavat

12.30 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja (multimedia 1, kesto 20 minuuttia)

13.00 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja (multimedia 2, kesto 20 minuuttia)

13.20 Tauko

Gaala

14.00 Canon Ambassador Jonas Classon (etäyhteys): Night hunter – Yön saalistaja

14.30 Valokuvataiteilija, luontokuvaaja, ja kirjailija Heikki Willamo: Metsä minussa

15.15 Tauko

15.45 Vedenalaismaailman erikoiskuvaaja Pekka Tuuri: Kohtaamisia veden alla

16.30 National Geographic Explorer, Sony Europe Imaging Ambassador Staffan Widstrand:
Wild Wonders of China – Unseen, Unexpected, Unforgettable
Ihmeellinen Kiina – ennennäkemätön , yllättävä, unohtumaton

17.15 Tauko

18.00 Vuoden Luontokuva 2021:
Voittajan julkistus ja palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus

19.00 Tilaisuus päättyy

Kuva: Pertti Rasp – Biodiversiteetti (VLK2021-semifinalisti).

Messualueella esittelyjä ja näyttelyitä

Tapahtuman messualueella on nähtävänä muun muassa uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä. Messualueelle vapaa pääsy.

Esittely- ja näyttelyalueella (lista voi vielä täydentyä):

  • Artest Oy / Jari Nieminen
  • Artic Camera / Jouni Männistö
  • Canon
  • Finnature
  • Jaana Kotamäki (kirjamyynti)
  • Eija Kujansuu (näyttely)
  • Kuusamo Nature Photography
  • Naturkai / Kai Hypen (kirjamyynti)
  • Olympus
  • Rajala Pro Shop
  • Reaxon
  • Sony
  • Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry
  • Suomen Luonto
  • Vuoden Luontokuvat 2021 -näyttely

Finlandia-talolla: Gaala-yleisön suosikkikuvaäänestys. Osallistuneiden kesken arvotaan Rajala Pro Shopin 300 €:n arvoinen lahjakortti.

Lisätiedot: www.luontokuva.org ja www.vuodenluontokuva.fi.

Liput: lippu.fi ja paikan päältä klo 12–16. Liput alkaen 11,50 €.

Itselle tai lahjoiksi kirjoja ja kalentereita

Vinkki: hanki joululahjat jo hyvissä ajoin. 41. Vuoden Luontokuvat (2021) -kirjoja ja Luontokuva 2022 -kalentereita voi ostaa Finlandia-talolta. Kilpailun parhaimmiston osuus on laaja: kirjassa on mukana lähes 200 kilpailukuvaa ja sivuja on sama määrä.

Vuoden Luontokuvat 2021 -kilpailun sadosta on koostettu tyylikäs seinäkalenteri.

Kirjoja ja kalentereita voi ostaa myös Luontokuvan kaupasta.

Kuva: Jaana Paasovaara – Valmiina talveen (VLK2021-semifinalisti).

Normaali
Kilpailu, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun tulokset julkistettiin lauantaina 17.10. Turussa Logomossa. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Linnut -sarjan voittajakuva Rakentaja.  Kameran takana oli Petri Pietiläinen.

Tänä vuonna 40. kerran järjestetyn Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.

Haarapääsky rakennuspuuhissa

B. LINNUT-sarjan voittaja. Rakentaja. Petri Pietiläinen.

Kilpailun tuomaristo luonnehtii voittokuvaa taidokkaasti tallennetuksi hetkeksi haarapääskyn rakennusurakasta ja pesätarvikkeiden noudosta.
– Yleensä tämän linnun näkee vain lennossa, mutta tässä kuvaaja on onnistunut pääsemään samalle tasolle kohteen kanssa, tuomaristo kehuu.

Voittoisan lintukuvan sommittelu ja pystyrajaus ovat myös tuomariston mieleen.
– Harvoin nähty sommittelu tuo hyvin esiin haarapääskyn muodot ja erikoisen asennon. Pyrstösulka johdattaa katseen hienosti pääskyn nokkaan. Kuvan kruunaa silmän valopiste, jatkaa tuomaristo kuvan suitsutusta.

Kuva on otettu Pikku Kallahden pohjukassa Helsingin Vuosaaressa.
– Märälle ja saviselle rantaviivalle oli liimautunut tuulen tuomia korsien paloja. Kymmenkunta haarapääskyä oli löytänyt paikan, ja ne keräsivät ahkerasti savea ja erilaista muuta materiaalia pesänrakennukseen. Kuvasin lintujen toimintaa kahtena aamuna, osan aikaa aivan maanpinnan tasolta, jolloin sain rauhallisen taustan ja pääsin kohteen tasolle. Parhaat tilanteet osuivat ensimmäiseen aamuun ja tuloksena syntyi kuva nimeltään Rakentaja, kertoo Petri Pietiläinen.

Vuoden Luontokuva -kilpailussa on kaikkiaan yhdeksän sarjaa. Yksi sarjavoittajista valitaan Vuoden Luontokuvaksi.

Sarjojen voittajat:

Linnut
Petri Pietiläinen, Helsinki

Kasvit ja sienet
Hannu Ahonen, Tikkakoski

Jäätä, lumpeenlehti

A. KASVIT JA SIENET -sarjan voittaja. Ulpukan juuristo. Hannu Ahonen.

Maisemat
Jarmo Manninen, Kuusamo

Maisema

C.MAISEMAT-sarjan voittaja. Elokuun aamu. Jarmo Manninen.

Nisäkkäät
Esa Mälkönen, Espoo

Tunturia, sopuli

D. NISÄKKÄÄT-sarjan voittaja. Tunturisopulin kotimaisema. Esa Mälkönen.

Muut eläimet
Sirke Vaarma, Mäntsälä

Sammakko lammessa

E. MUUT ELÄIMET -sarjan voittaja. Syön silmilläni. Sirke Vaarma.

Sommittelu ja muoto
Petri Koivisto, Orimattila

F. SOMMITTELU JA MUOTO -sarjan voittaja. On kultaa siivet sen. Petri Koivisto.

Luonto ja ihminen
Arto Leppänen, Turku

G. LUONTO JA IHMINEN -sarjan voittaja. Rukoushetki. Arto Leppänen.

Nuoret (s. 20022012)
Onni Rantanen, Nokia

H. NUORET-sarjan voittaja. Kihlajaislahja. Onni Rantanen.

Teoksia luonnosta
Markku Pihlajaniemi, Kerava

I. VAPAA JA LUOVA -sarjan voittaja. Hohto. Markku Pihlajaniemi.

Kilpailussa mukana ennätysmäärä kuvia

Vuoden Luontokuva -kilpailuun lähetettiin tänä vuonna ennätysmäärä kuvia: yli 15 000 kuvaa kaikkiaan 864 eri kuvaajalta. Kuvat kilpailivat aihealueittain kahdeksassa eri sarjassa sekä nuorten sarjassa.

Kilpailuun osallistuneista kuvista tuomaristo valitsi semifinalisteiksi yhteensä 1 235 kuvaa 453 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 241 kuvaa 155 kuvaajalta. Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, siis yhteensä 90 kuvaa.

Kilpailun tuomareina toimivat Arto Ketola Keravalta, Annika Lindblom Tammisaaresta, Esa Ringbom Akaasta ja Lars Sundström Karjaalta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässet kuvat pisteytti Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenäänestykseen osallistunut jäsenistö.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien Facebook-ryhmän jäsenet. Näin valikoitui Vuoden Luontokuvakilpailun Yleisön suosikkikuva Maaginen valo, joka sai myös kilpailun Vapaa ja luova -sarjassa toisen palkinnon. Kuvaajana oli Susanna Alava. Logomon festivaaliyleisö valitsi suosikkikuvakseen Linnut-sarjassa kilpailleen Raimo Sundelinin Haikara-kuvan.

Vuoden Luontokuva -kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa, ja kilpailussa jaettavien palkintojen ja julkaisupalkkioiden yhteisarvo on yli 35 000 euroa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma.

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Seuraavan kerran kilpailuun voi osallistua tammikuussa 2021. Lisätietoja myöhemmin Vuoden Luontokuva -sivustolla.

Normaali
Kilpailu, Luonto, Näyttely, Tapahtuma, Valokuvaus

Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä

Tämä Siivetär-kuva on Vuoden Luontokuva -gaalassa esiintyneen Taru Rantalan oma suosikki. Kuva: © Taru Rantala.

Finlandia-talossa Helsingissä lauantaina 19.10.2019 vietetty Vuoden Luontokuva -festivaali tarjosi valtavasti silmänruokaa luonnonkauneuden ja valokuvien ystäville.

Aluksi esitettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja puolen tunnin ajan. Voi vain hämmästellä, miten upeita kuvia on jo näissäkin teoksissa, vaikka ne eivät kilpailussa aivan kärkeen sijoittuneetkaan.

Villiä luontoa Afrikassa

Sveitsiläinen Sony Ambassador ja National Geographic Explorer Chris Schmid on erikoistunut Afrikan luontoon ja villieläimiin, erityisesti isoihin kissapetoihin. Luonto on hänelle intohimo ja hän haluaa kertoa tarinoita – mukana on myös halu säilyttää luonnon kauneus ja monimuotoisuus.
Voit katsoa lyhyen esittelyn Chrisin työstä tästä linkistä.

Chris Schmid seuraa usein samoja eläimiä 2–3 viikkoakin. Ajasta suuri osa kuluu odotteluun, mikä vaatii kärsivällisyyttä. Hän ei käytä kuvissaan salamaa, vaan hyödyntää luonnonvaloa. Hän kuvaa myös luontoaiheisia dokumentteja.

Chris Schmidin Wild-nimisessä esityksessä nähtiin muun muassa hyeenoja, norsuja, leijonia, leopardeja, gorilloja ja krokotiileja. Yhdessä kuvassa oli leijonalauma puussa, mikä vaikuttaa oudolta, mutta kaikkeen löytyy selitys: sadekaudella ruoho on pitkää, johon saaliseläimet jäävät piiloon. Puusta leijona voi tähystää ja erottaa, minne kannattaa hyökätä.

Kuva: © Chris Schmid.

Hän on kuvannut myös jaguaareja Pantanalissa, joka on maailman suurimpiin kuuluva kosteikkoalue Brasilian lounaisosassa.

Lisätietoja Chrisistä löydät hänen verkkosivuiltaan.

Arktista luontoa Saamenmaassa

Antti Haatajan kirja Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla ilmestyi viime vuonna 2018 Tammen kustantamana.

Sipoossa asuva kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja on erikoistunut arktiseen luontoon, monimuotoisuuteen, ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoisuuteen. Hänen juurensa ovat Kainuun korpimetsissä ja Tenon jylhässä jokilaaksossa. Hän käyttääkin pohjoisesta alueesta nimitystä Saamenmaa – hän on itsekin saamelaistaustainen isoäitinsä puolelta.

Haataja teki yhdeksän vuoden aikana tuhansien kilometrien retkiä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa vaeltaen yksin erämaassa. Näiden matkojen tuloksena syntyi Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla -kirja. Tästä aiheesta oli hänen esityksensäkin.

Antti Haatajan kuvissa oli muun muassa naaleja, tunturipöllöjä ja sopuleita. Hän on kiinnostunut siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Hän menestyi myös Vuoden Luontokuva -kilpailussa toisen sijan saaneella kuvallaan Kilpikaarnametso sarjassa Teoksia luonnosta.

Menestystä on tullut vieläkin isommassa kilpailussa, sillä Antti Haataja sai kunniamaininnan Lontoon luonnontieteellisen museon Wildlife Photographer of the Year 2019 -kilpailun Eläimet omassa elinympäristössään -sarjassa. Polar Night Hare -nimisessä kuvassa on jänis sinisävyisessä lumisessa maisemassa. Siihen lähetettiin noin 7 000 kuvaa eri puolilta maapalloa ja koko kilpailuun yli 48 000 kuvaa.

Aikaisemmin Antti Haataja on julkaissut yhdessä Pekka Sammal­lahden kanssa tietokirjan Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta (Tammi, 2017). Se sai kunniamaininnan WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailussa 2017. Antti Haatajan seuraava tietokirja ilmestyy vuonna 2021.

Kasvien kauneutta ja valohelmiä

Vuoden 2018 Luontokuva -kilpailun voittajan Taru Rantalan esityksen nimi oli Valohelmiä – runoja ilman sanoja. Hän kuvaa pääsääntöisesti lähiluontoa ja erityisesti kasveja kotiseudullaan Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla.

Taru Rantala on erityisen ihastunut valopalloihin ja niitä olikin kuvissa runsaasti. Hän haluaa kuvillaan tavoittaa luonnon salaisen kauneuden ja kokee kuviensa olevan kuin sanattomia runoja. Häntä kiinnostavat rytmit, muodot ja värit. Hän taltioi kuviinsa pieniä yksityiskohtia: metsätähtiä, kastepisaroita, ruohonkorsia, mustikanvarpuja, heiniä ja kanervankukkia.

Taru Rantalan kuvat ovat lumoavan kauniita ja esimerkkejä siitä, kuinka kameran linssi voi vangita jotain sellaista, jota ei silmin huomaa. Jos vain valokuvaaja löytää ensin kohteet.

Kuva: © Taru Rantala.

Valaita, mursuja ja muita mereneläjiä Tromssassa

Valokuvaaja ja biologian professori Audun Rikardsen kertoi esityksessään eräästä mursusta, johon hän ehti luomaan erityisen suhteen pitkän kuvaussessionsa aikana.

Norjalaisen Canon-kuvaajan ja -ambassadorin Audun Rikardsenin esityksen nimenä oli Being creative in your own neighborhood eli Luovuutta omassa lähiluonnossa. Rikardsenin lähiluonto sattuu olemaan Tromssassa, Pohjois-Norjassa. Se on aluetta, jossa voi kuulla valaiden ääntelyä makuuhuoneeseensa. Sieltä on peräisin noin 95 prosenttia hänen kuvistaan.

Rikardsen on ammatiltaan biologian professori Tromssan yliopistossa. Hän on aina ollut kiinnostunut arktisen alueen karusta maisemasta, kulttuurista ja luonnosta niin merellä kuin maallakin. Hän on kehittänyt välineistöä, jolla saa samaan kuvaan vedenalaista ja -päällistä elämää. Hänen kuviinsa taltioituu niin pohjoisen maisemia revontulineen kuin eläimiä valaista jääkarhuihin ja kotkista lunneihin.

Rikardsenin kuvat ovat voittaneet monia palkintoja kansainvälisissä ja kansallisissa valokuvauskilpailuissa. Hän kertoikin esityksessään menestyneistä kuvistaan ja omista suosikeistaan. Voittojen takana on paljon epäonnistumista ja hyvin paljon odottelua. Hän korosti, että omista virheistä täytyy ottaa opikseen. Pitää myös olla sinnikäs ja olla luovuttamatta, jos on saanut mieleensä tietynlaisen idean kuvasta.

Audun Rikardsenin kuviin voi tutustua hänen kuvagalleriassaan.

Miekkavalas – tappajavalaaksikin kutsuttu – kohtaa kalastaja-aluksen. Kuva: © Audun Rikardsen.

Karhu ja korppi voittajakuvan aiheina

Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma. Siellä oli esillä parhaimmisto kilpailuun osallistuneista 14 110 kuvasta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 275 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 244 kuvaa 164 kuvaajalta.

Vuoden Luontokuva 2019 on Ville Heikkisen Karhu ja korppi.

Vuoden Luontokuva on Nisäkkäät-sarjan voittaja. Ville Heikkisen ottaman kuvan nimi on Karhu ja korppi. Kuva: © Ville Heikkinen.

Kilpailun tuomaristo arvioi otosta seuraavasti:
”Kuvassa on voimakas tarina, jota jaksaa lukea monta kertaa. Lapsuudessa luetut faabelit palaavat mieleen tätä mestariteosta katsellessa. Mitähän korppi tällä kertaa huijaa karhua tekemään? Sommittelu on todella tarkkaan mietitty. Siluetit ovat tarkkoja ja juuri oikeissa paikoissa. Eläinten asennot ovat hämmästyttävän teatraaliset. Puut ja niiden oksat koristelevat ja kehystävät kuvan. Tilanne, jossa kaikki elementit osuvat täsmälleen kohdalleen, ei synny hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä. Tätä on luontokuvaus parhaimmillaan: tuottaa elämyksiä niillekin, jotka eivät itse syystä tai toisesta pääse tuollaisiin paikkoihin.”

Ville Heikkinen on Vuoden Luontokuva -kilpailun historian neljäs kuvaaja, joka on onnistunut uusimaan voittonsa. Hän voitti kilpailun myös vuonna 2017 kuvallaan Talven odotus.

  • Vuoden Luontokuva
    Nisäkkäät-sarjan voittaja
    Ville Heikkinen, Kuhmo
  • Kasvit ja sienet
    Markku Pihlajaniemi, Kerava
  • Linnut
    Raija Väyrynen, Oulu
  • Maisemat
    Pekka Tuuri, Espoo
  • Muut eläimet
    Juha Haanpää, Kaarina
  • Sommittelu ja muoto
    Lassi Ritamäki, Espoo
  • Luonto ja ihminen
    Juha Kauppinen, Ivalo
  • Nuoret
    Lasse Kurkela, Kauniainen
  • Teoksia luonnosta
    Stefan Gerrits, Kirkkonummi

Vuoden Luontokuva -kilpailun yleisön suosikkikuvaksi valittiin Markku Pihlajaniemen Tulevaisuutta etsimässä, joka on samalla Kasvit ja sienet -sarjan voittajakuva.

Kuva: © Markku Pihlajaniemi.

Kilpailun tuomareina toimivat Juha Ahvenharju Vihdistä, Jyrki Kallio-Koski Oulusta, Iiris Niemi Helsingistä ja Jani Ylikangas Kokkolasta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässeille kuville antoi omat pisteensä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö.

Festivaalimenossa ja Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspävillä Tuusuilassa oli mukana myös luonnonkuvauksen grand old man Hannu Hautala. Hänen uusin kirjansa on yhdessä Pekka Puntarin kanssa tehty Uljas valkoinen — Kansallislintumme laulujoutsen (Docendo 2018).

Kuvat esillä näyttelyissä

Vuoden Luontokuvat 2019 -näyttelykokonaisuus  kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea. Kuvat ovat parhaillaan nähtävinä Luonnontieteellisen museon kahvilassa Helsingissä, Saimaan luonto- ja museokeskuksessa Savonlinnassa ja Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Yhdistykseen ovat tervetulleita jäseniksi kaikki alasta kiinnostuneet, jotka haluavat oppia lisää luontokuvauksesta.

Ensi vuonna Vuoden Luontokuva -gaala pidetään lauantaina 17.10.2020 Turun Logomossa.

Tähän Vuoden Luontokuvat 2019 -roll upiin on valittu Nuoret-sarjassa toiseksi sijoittunut Vihreä tyrsky, jonka on taltioinut Topi Lähteenmäki.

 

 

Normaali