Matkakirjoja messuilta II

Palvelu/tuote saatu: Into Kustannus Oy*

Otin talteen vinkkejä matkakirjoista ja -oppaista Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa 2022. Osa kirjavinkeistä on jo julkaistu, mutta tässä tulee lisää.

Revontulibongarin opas

Kuva: Into Kustannus Oy.

Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, tiedetoimittaja Markus Hotakainen ja valokuvaaja Jouni Jussila ovat kirjoittaneet Revontulibongarin oppaan. Kirja on kuitenkin kansalaistieteen ilmentymä – tiedettä yhdessä suuren yleisön kanssa. Tässä tapauksessa Facebookin Revontulikyttääjät-sivuston jäsenten kanssa, joilta tuli alkukipinä kirjantekoon, sillä he kysyivät, voisiko Minna Palmroth vastata heidän kysymyksiinsä. Professori vastasi ja siitä lähti sitten myöhemmin idea kirjasta, joka palvelee laajempaa tiedonhaluisten joukkoa.

Kirja lupaa, että sen lukija onnistuu havaitsemaan ja tunnistamaan revontulia jopa Etelä-Suomessa. Teos antaa vastauksia kaikille revontulista kiinnostuneille, niin luontokuvaajille kuin satunnaisille taivaantähyilijöille.

Kirjassa on aluksi yleistajuinen taustoitus revontulista, muun muassa niiden esiintymisestä ja väreistä: vihreästä, sinisestä, punaisesta ja purppurasta. Tämän jälkeen esitellään noin 30 erilaista revontulimuotoa, joiden nimeämisessä on käytetty apuna ulkonäköä, liikettä ja muita rakenteisiin liittyviä ominaisuuksia. Muotoja ovat muun muassa revontulikaari, liikkuva kaari, revontulivyö, revontuliverho, korona, spiraali ja revontulipilari. Muotojen havaitsemista varten on lyhyet ohjeet.

Kirjassa kerrotaan myös, miten revontulinäytelmä etenee. Vinkkien avulla lukija pystyy tulkitsemaan ja ennustamaankin taivaan tapahtumia ja löytää suotuisat bongauspaikat. Kirjan esimerkkikuvat ovat peräisin revontulibongareilta. Lopussa on valokuvaus- ja varustevinkkejä kuvaamisen helpottamiseksi.

Kirjan voi ottaa mukaan revontuliretkelle tai eläytyä revontulielämykseen kotisohvalla. Kaltaiselleni tämä bongarin opas on antoisa, sillä en ole koskaan vielä nähnyt noita taivaan tulia.

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori, ja Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtaja. Hän on tiimeineen kehittänyt maailman johtavan lähiavaruutta mallintavan tietokonesimulaation, jonka avulla he tutkivat revontulia synnyttäviä ilmiöitä.

Tiedetoimittaja ja tietokirjailija Markus Hotakainen on seurannut avaruusasioita kuulennoista lähtien ja kirjoittanut tähdistä 1980-luvun alkupuolelta saakka. Hän on julkaissut 23 kirjaa ja tehnyt yli 40 suomennosta. Hotakainen on saanut Valtion tiedonjulkistamispalkinnon Mars-kirjastaan, joka on julkaistu myös Yhdysvalloissa.

Jouni Jussilaon Oulun yliopiston entinen revontulitutkija ja aktiivinen revontulien kuvaaja, joka on julkaissut jo aikaisemmin kuva- ja tietokirjan revontulista nimeltään Aurora: revontulien taivaallinen näytelmä. Työkseen hän kehittää erikoiskameroita, mutta lähiavaruuden ilmiöiden ja revontulien seuraaminen on osa hänen jokapäiväistä elämäänsä.

Minna Palmroth, Jouni Jussila & Markus Hotakainen: Revontulibongarin opas. Into Kustannus Oy. 2018.

Tammikuisia revontulia Syötteellä. Kuva: Sami Säily/Woodland Graphics.

Lappi pintaa syvemmältä – matkailijan kulttuuriopas

Kuva: Into Kustannus Oy.

Hanna Apajalahden Lappi pintaa syvemmältä – matkailijan kulttuuriopas on kattava tietopaketti Lapin nähtävyyksistä ja monipuolisista kulttuurikohteista. Hiihtokeskusten, tuntureiden, porosafarien ja revontulien keskeltä löytyy myös valtavasti luksusta, siis kulttuurielämää: arkkitehtuuria, elokuvia, festivaaleja, historiallisia tarinoita, kirjallisuutta, kuvataiteen ja käsityön tekijöitä, murteita, museoita, musiikkia, mytologiaa ja ruokakulttuuria. Sekä tietysti saamelainen kulttuuri kaikessa moninaisuudessaan.

Kirja rajautuu napapiirin pohjoispuoliseen Lappiin. Kirjoittaja on jakanut alueen viiteen kulttuurialueeseen, jotka esitellään kunnittain.

Saamenmaahan kuuluvat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosat. Läntiseen Tunturi-Lappiin kuuluvat Ylläksen ja Pallaksen naapurit Kittilä ja Muonio.

Tornionlaaksossa ovat Pello ja Kolari. Itä-Lappiin kuuluvat eteläinen Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Kemijärvi. Rovaniemellä eletään kaupunkilappilaista kulttuuria.

Tekijän mukaan Lappi on täynnä kulttuuria ja kirjan avulla matkailija löytää parhaat paikat. Kirja on jaettu yhdeksään ”tiehen”, aihepiiriin, joita ovat museot, arkkitehtuuri, käsityöt ja design, kuvataide ja galleriat, joiku ja muu musiikki, elokuva ja teatteri, luontokohteet, ruoka ja juoma sekä huvittelu ja ajanviete.

Kirjaa selaillessa tulee auttamattakin mieleen, kuinka vähän sitä tietää kotimaastaan. Sekin on minulle uusi tieto, että saamen kieli ei ole vain yksi, vaan Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, kolttasaamea ja pohjoissaamea.

Olen käynyt vain Rovaniemellä, Levillä ja Riisitunturilla lyhyitä aikoja, joten olen melko aloittelija Lapin-asioissa. Eittämättä Suomen pohjoisosista löytyisi paljon mielenkiintoista. Voisin käydä vaikka Reidar Säreistöniemen kotimuseossa, Hiljaisuus-festivaaleilla tai Sodankylän elokuvajuhlilla. Ihan vain pari kohdetta mainitakseni.

Kulttuurioppaassa on myös paljon kirjallisuus- ja elokuvavinkkejä sekä auttava lappi-suomi-sanakirja ummikoille. Sanakirjasta löytyy syntyjään eteläpohjalaiselle tuttujakin sanoja, kuten alvariinsa (aina), hilla (lakka, suomuurain), häävi (ei kovin hyvä) ja vahata (katsoa tarkkaan). Lähteiden lisäksi lopussa on henkilöhakemisto ja välimatkataulukko.

Hanna Apajalahti on kulttuurista laajasti kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Hänen teoksensa Kulttuurimatkailijan Lappi ilmestyi alun perin vuonna 2017. Lappi pintaa syvemmältä on kirjan päivitetty laitos. Apajalahti itse on kustantamon mukaan syntyjään lapinhullu: äidin perintönä itälappilainen ja poromiehen lapsenlapsenlapsi; vaikuttaa siis oikealta henkilöltä kertomaan lappalaisesta kulttuurista.

Hanna Apajalahti: Lappi pintaa syvemmältä – matkailijan kulttuuriopas. Into Kustannus Oy. 2021.

* Sain Into Kustannus Oy:ltä nämä esittelemäni kirjat.

Lue myös:

Matkakirjoja messuilta I

Pikapyrähdys pohjoiseen

Laskeuduttiin Leville

Marian kappeli rauhoittaa Levin turistin

Matkakirjoja messuilta I

Kiertelin esittelypöytiä ja tutkin kirjapinoja Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa 2022. Otin talteen vinkkejä matkakirjoista ja -oppaista. Tässä valikoima uusista ja hiukan vanhemmistakin kirjoista. Olen ryhmitellyt kirjat teemojen mukaan. Mukana on pyöräilyyn, Helsinkiin, kansallispuistoihin, pyhiinvaellukseen sekä retkeilyyn liittyviä kirjoja. Tulossa on vielä toinen lista.

Pyöräillen Suomessa

Monista pyöräillen tehdyistä matkakirjoistaan tuttu Matti Rämö antaa Pyöräillen Suomessa -kirjassaan ohjeita pitkille retkille: pyöräretken suunnittelu ja valmistelu, minne mennä, mitä ottaa mukaan, miten huomioida sää, mitä syödä, missä yöpyä, pitääkö pyörää osata korjata. Kirja on samalla myös matkakertomus kahden viikon pyöräilymatkasta Saimaalta Sallaan. Matkakirjailijan mukaan tarttuu tarinoita tien päältä.

Matti Rämö: Pyöräillen Suomessa. Minerva. 2020.

Polkupyörällä napapiirille – Kotimaan ihmeitä ja parisuhdepyöräilyä

Matti Rämö on aikaisemmin julkaissut kahdeksan kirjaa pyöräilymatkoiltaan maailmalla, mutta nyt hän polkee vaihteeksi kotimaan maisemissa Helsingistä napapiirille ja takaisin. Osan matkasta hän pyöräilee puolisonsa kanssa.

Matti Rämö: Polkupyörällä napapiirille – Kotimaan ihmeitä ja parisuhdepyöräilyä. Minerva 2019.

Symbolien Helsinki

Symbolitutkija Liisa Väisäsen opaskirja Symbolien Helsinki johdattaa lukijan retkelle Helsingin historiaan ja pääkaupungin vanhojen rakennuksien symboliikkaan. Kirjan kymmenen kävelyreittiä johdattavat Helsingin eri kaupunginosiin. Teos nostaa esiin rakennuksia, joissa on kiinnostava symbolinen sanoma, ja kertoo tarinat niiden taustalta. Liisa Väisänen on tuttu Ylen tv-sarjasta Merkkien salat.

Liisa Väisänen: Symbolien Helsinki. SKS Kirjat. 2022.

Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas

Vantaanjoki virtaa yli sata kilometriä kuudessa kunnassa Hausjärveltä Helsinkiin. Sen ranta tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ulkoiluun, seikkailuun ja harrastamiseen.

Hanna Apajalahden uutuuskirja Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas kutsuu virkistäytymään joelle. Kirja vinkkaa eri reittiosuuksien parhaat lintubongaus- ja kalannarrauspaikat, hienoimmat kosket ja uimarannat, kauneimmat lehdot ja luontopolut sekä matkan varrelle osuvat kahvilat ja piknikpöydät. Se opastaa lukijan kartanokierrokselle, hiihtoladuille ja kanoottireiteille, kertoen samalla kiinnostavasti seudun historiasta.

Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas. SKS Kirjat 2022.

Reppuretki kansallispuistoon

Reppuretki kansallispuistoon -kirja on kattava kansallispuisto-opas, kokeneen eräoppaan reissutarina sekä näyttävä valokuvakirja samojen kansien välissä. Reppuretki-sivuston ylläpitäjien, eräopas Olli Järvenkylän ja valokuvaaja Tomi Rantasen, kirja vie lukijan Suomen komeimpiin maisemiin ja esittelee kaikki 41 kansallispuistoa. Tekijät ovat tutustuneet kansallispuistoihin eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina patikoiden, pyöräillen, meloen, hiihtäen ja lumikengillä.

Olli Järvenkylä ja Tomi Rantanen: Reppuretki kansallispuistoon. Readme.fi. 2022.

Kansallispuistojen kutsu

Tomi Kontion Kansallispuistojen kutsu -kirja sopii kaikille luonnossa liikkuville. Se tarjoaa vinkkejä patikointireissuille, henkeäsalpaavia maisemia ja hymyn huulille tuovaa tarinointia eräreissuilta. Kirja syntyi kirjailijan kiinnostuksesta kansallispuistoja kohtaan sekä isän ja pojan yhteisestä harrastuksesta.

Kirjan esittelytekstissä todetaan, että kansallispuistot eivät ole pelkästään eräjormien valtakuntaa, vaan ne tarjoavat mahdollisuuden monenlaiseen aktiviteettiin kaiken kuntoisille ja -ikäisille ihmisille.

Kirja on valittu Vuoden matkakirjaksi 2020.

Tomi Kontio: Kansallispuistojen kutsu. Avain. 2020.

Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot

Jos on ehtinyt koluta kaikki Suomen kansallispuistot, voi bongausta laajentaa muualle Pohjois- ja Itä-Eurooppaan. Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot –kirja sisältää National Geographicin asiantuntijoiden kattavat esittelyt alueen kansallispuistoista.

Kirjassa tutustutaan Euroopan henkeäsalpaavan kauniisiin maisemiin, ainutlaatuisiin kulttuuriaarteisiin sekä historiallisiin maamerkkeihin. Siinä esitellään 340 kansallispuiston kasvistoa, eläimistöä, historiaa sekä kauneimpia retkeilyreittejä. Suomen kansallispuistojen lisäksi kirjassa on tutustutaan esimerkiksi Pohjoismaiden sekä Baltian maiden kansallispuistoihin.

National Geographic: Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot. Tammi. 2022.

Vaellusvarusteet

Mitä vaellukselle kannattaa pakata mukaan? Kuinka valita oikeanlaiset retkeilyvarusteet tai vaelluskengät ja miten varautua metsässä yöpymiseen? Retkeilytoimittaja ja eräopas Ossi Määtän Vaellusvarusteet–kirja on perusteellinen varusteopas. Kirja käy läpi kaikki retkeilijän ja vaeltajan eri olosuhteissa tarvitsemat vaatteet ja välineet sekä opastaa niiden käytössä ja huollossa.

Mukana on myös hyödyllisiä varustelistoja, jotka tekevät pakkaamisesta helpompaa. Määtän tuotesuosituksien ja ohjeiden avulla jokainen retkeilijä oppii valitsemaan juuri itselleen sopivat varusteet. Suosituksissa on huomioitu sekä käytännöllisyys ja mukavuus että turvallisuus.

Ossi Määttä: Vaellusvarusteet. SKS Kirjat. 2022.

Valo askeleillani. Pyhiinvaelluksella Suomessa

Ilari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihihuhta & Usva Torkki tutkivat teoksessa Valo askeleillani. Pyhiinvaelluksella Suomessa pyhiinvaeltajan seitsemää avainsanaa. Ne ovat kiireettömyys, vapaus, huolettomuus, hengellisyys, jakaminen, yksinkertaisuus ja hiljaisuus. Avainsanat viitoittavat tietä pyhiinvaeltajan mielenmaisemaan.

Kirjassa on upeita luontokuvia ja se tarjoaa elämyksellisiä matkakertomuksia ja tuoreita näkökulmia kotimaan matkailijoille – niin luontokohteista kuin historiallisista paikoista kiinnostuneille. Teoksen lopussa on poimintoja uusista ja vanhoista kotimaisista vaellusreiteistä.

Ilari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihihuhta & Usva Torkki (kuvitus): Valo askeleillani. Pyhiinvaelluksella Suomessa. Kirjapaja 2022.

Salsaa ja mojitoa – matkoilla Etelä-Amerikassa

Palvelu/tuote saatu: Stresa Kustantamo*

Kiinnostaako Etelä-Amerikka? Suunnitteletko sinne matkaa? Jos, niin lue Toivasen pariskunnan sanallisia ja kuvallisia merkintöjä tuosta valtavasta mantereesta.

Salsaa ja mojitoa -kirja sisältää tarinoita ja kokemuksia Pirjo ja Reijo Toivasen matkoilta Etelä-Amerikassa.
Tekstin lisäksi kirjassa on paljon valokuvia.

Pirjo ja Reijo Toivanen kutsuvat lukijansa nojatuolimatkalle Etelä-Amerikkaan. Sen voi tehdä heidän Salsaa ja mojitoa -matkakirjansa avulla. Stresa Kustantamon vuonna 2021 julkaisema kirja vie Argentiinaan, Kuubaan, Meksikoon, Peruun, Chileen, Pääsiäissaarille, Kolumbiaan ja Costa Ricaan. Suunnitelmissa ollut Ecuador jäi sattuneesta syystä toiseen kertaan.

Matkustaminen on ollut Pirjo ja Reijo Toivaselle elämäntapa, ja he ovat asuneetkin useissa maissa, muun muassa Englannissa, Hollannissa, Floridassa ja Italiassa. Etelä-Amerikan matka alkoi, kun ”mieli teki maailmalle.” Toivaset halusivat pitää sapattitauon ja matkustaa jonnekin päiväntasaajan tuntumaan. ”Ei mikään ole hauskempaa, kun pyöritellä maapalloa kirjoituspöydällä”, toteaa Pirjo Toivanen. Suunnitelmia tehtiin ja maista jätettiin pois Venezuela, Nicaragua ja Brasilia.

Buenos Airesista Bosque del Caboon

Chilelle kuulivat Pääsiäissaaret eivät näy tässä kartassa. Ne sijaitsevat Eteläisellä Tyynellämerellä,
noin viiden tunnin lentomatkan päässä Santiago de Chilestä. Kartta: Google.

Matkan varrella Toivaset käyvät muun muassa Buenos Airesissa ja satamakaupunki Bocassa Argentiinassa; Iguazún putouksilla Argentiinan, Brasilian ja Paraguauyn rajalla; Havannassa, Kuubassa; Meksico Cityssä, Teotihuacánin muinaiskaupungissa ja Cancúnissa Meksikossa; Limassa, Machu Picchussa, Cuscossa ja Amazonilla Perussa; Santiagossa, Pablo Nerudan museossa ja Atacaman autiomaassa Chilessä; Pääsiäissaarilla; Bogotassa ja Nemocónin suolakaivoksessa Kolumbiassa sekä San Joséssa, Bosque del Cabossa ja Arenal-tulivuoren juurella Costa Ricassa.

Perussa sijaitseva Machu Picchu on rakennettu noin 1400-luvulla. Kuva: Amanda Kerr, Unsplash.

Kirjan tarinat alkavat Buenos Airesista, Argentiinasta lokakuussa 2010. Kirja etenee maittain, ja lukuun saattaa yhdistyä tarinoita useammaltakin reissulta vuosina 2010-2015 ja jälkeenpäin tehtyjä merkintöjä.

Kirjan teksti on Pirjon kirjoittamaa ja se perustuu suurelta osin hänen päiväkirjamerkintöihinsä. Kuvat on ottanut Reijo. Kirjassa on paljon kuvia eläimistä ja luonnosta, mutta myös kaupunkikohteista ihmisineen. Kulttuurihistoriakin kertautuu ja kirjan sivuilla tulevat esiin muun muassa Ernest Hemingway, Buena Vista Social Club, Carlos Gardel, Pablo Neruda ja Fernando Botero. Kohtaamiset ihmisten, niin paikallisten kuin matkustajien kanssa, antavat kirjalle mukavan säväyksen.

Kirjan taitto on selkeä, mukana on paljon koko sivun kuvia. Ihan alussa on kartta ja siihen on kunkin maan kohdalle merkitty, miltä sivulta sen maan teksti alkaa. Kartta korvaa tavallaan sisällysluettelon, joka olisi kuitenkin ehkä voinut olla mukana lukijan apuna, ehkä myös asiahakemisto.

Korona katkaisi matkanteon

Kirjan viimeinen merkintä on maaliskuulta 2021: ”Meidän piti lentää Quiton kaupunkiin, Ecuadoriin perjantaina 13.3.2020, mutta edellisenä yönä maailma sulkeutui. Korona iski, emmekä mekään päässeet näkemään inkojen entisiä asuinsijoja Ecuadorissa emmekä Galapagos-saarten luonnonihmeitä.”

Matkat ovat vahvistaneet pariskunnan kiinnostusta luontoon ja historiaan. ”Ihmiselämä on lyhyt muutosten ketjussa, mutta ymmärrämme, että meidän tekomme vaikuttavat tulevien polvien maailmaan. Turismi on tärkeä tulolähde monelle erityisesti kehitysmaissa. Kun pandemia taittuu, haluamme etsiä kohteita, joissa olemme enemmän hyödyksi kuin haitaksi.”

Jos mielessäsi on matka Etelä-Amerikkaan, niin voit käyttää Toivasten kirjaa suunnittelun apuna ja fiilistelyssä. Vaikka matkailuharrastukseni on suuntautunut pääasiassa Eurooppaan, niin Salsaa ja mojitoa -kirja herätti kiinnostukseni kaukaisempiinkin kohteisiin.

Matkakirjoja, romaaneja ja valokuvanäyttelyitä

Salsaa ja mojitoa on Toivasten toinen yhteinen kirja. Ensimmäinen, Proseccoa per favore, kertoo pariskunnan elämästä Stresassa, Italiassa, jonne he muuttivat kymmenisen vuotta sitten.

Pirjo Toivanen on kirjoittanut myös romaaneja: Pyhä paha perhe (2017), Siskoni Italiassa (2020) ja Rooleja vai rakkautta (2022). Kirjojen teemoina ovat adoptio, perhesuhteet ja läheisten merkitys. Lisäksi hänen novellejaan on julkaistu lehdissä ja antologioissa. Reijo Toivasen valokuvia on ollut esillä parissa näyttelyssä Helsingissä.

Mojito [mo’hi:to] on alun perin kuubalainen cocktailjuoma. Se tehdään perinteisesti
vihermintusta, rommista, sokeriruo’on mehusta, limetistä ja soodavedestä. Kuva: Paul Steuber, Pixabay.

Kuubalainen salsaorkesteri. Kuva: Rav, Pixabay.

Pirjo Toivanen ja Reijo Toivanen: Salsaa ja mojitoa. Stresa Kustannus osk, 2021.

Sain kirjan Pirjo Toivaselta Helsingin Kirjamessuilla.

Lue myös: Panamericana – autolla maailman ympäri ja Lääkäri matkalla maailman ympäri

Hidasta matkaa – vastuullinen matkailija maailmalla

Kaupallinen yhteistyö: Minerva Kustannus Oy.*

Matkailu ja ympäristönsuojelu eivät sulje toisiaan pois. Katja Vaulion kirja Hidasta matkaa – vastuullinen matkailija maailmalla nostaa mukaansatempaavasti ja värikkäitä matkailukokemuksia hyödyntäen esiin turismin iloja ja ongelmia.

Katja Vaulio on Kangasalla asuva ympäristöalan ja vastuullisen matkailun asiantuntija, kirjoittaja ja matkabloggari. Hän kuvailee teostaan näin: ”Kirjani on tarina matkailusta, rakkaudesta maailmaan, eri kulttuurien kauneudesta ja halusta muuttaa matkailua. Se on tietokirja, mutta myös rakkauskertomus.”

Katja Vaulio avaa matkailua uudesta näkökulmasta: kirjassa on tietoa ja tarinoita, muistoja ja kohtaamisia, tunnetta ja ennakkoluulojakin. Hän ei halunnut kirjoittaa kirjaa vain kertomalla faktoja vastuullisesta matkailusta; niinpä tarinat ovat osa kirjaa. Ne innostavat matkustamaan, mutta ne voivat saada myös kiinnostumaan vastuullisesta matkailusta.

Hidasta matkaa -kirja on ilmestynyt toukokuussa 2021 Minervan kustantamana.

Mikä saa ihmisen matkustamaan?

Kirja on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa pohditaan, mikä saa ihmisen matkustamaan. Omasta puolestaan Katja Vaulio tunsi jo pienestä pitäen haluavansa ennen kaikkea nähdä maailmaa ja oppia tuntemaan sitä. Vaikutteita tuli kahdelta lähipiirin naiselta, matkailijattarilta, jotka lähettivät postikortteja eri puolilta maailmaa ja kertoivat tarinoita kaukaisista maista. Toisaalta hän haaveili myös maailman pelastamisesta.

Niinpä Katja Vaulion intohimoina ovat sekä matkailu että ympäristöasiat – jotka ovat tiivisti yhteydessä toisiinsa. Hän kertoo: ”Vuodet ja nämä kokemukset ovat muovanneet minusta sen naisen, joka tänään olen. Minusta, pelokkaasta tyttölapsesta kasvoi maailmannainen, eurooppalainen, koko planeetan asukki. Venäjä ja Kreikka ujuttautuivat niin tiukasti pinnan alle, että koen olevani kolmen maan kansalainen, vaikka minulla yksi passi onkin.”

Ensimmäisestä osasta, jossa käsitellään myös matkailun historiaa, löydän tutun nimen: Marianne North (1830–1890), jonka Katja Vaulio nimeää sielunsiskokseen. Englantilainen North oli kasvitieteilijä ja taidemaalari, jonka todetaan viihtyneen paremmin Amazonin ja Borneon viidakoissa kuin teekutsuilla.

Löysin itse maininnan Marianne Northista ensimmäistä kertaa Puerto de la Cruzissa, Teneriffalla ja sittemmin osasin etsiä hänen maalaustensa kokoelmaa Kew’n kasvitieteellisestä puutarhasta Lontoossa (The Royal Botanical Gardens at Kew (Kew Garden). Katso video The Remarkable Miss North.

Marianne North -galleria Kew´n puutarhassa Lontoossa.

Matkakertomuksia kahdestatoista maasta

Toisessa osassa Vaulio esittelee matkakertomuksillaan kaksitoista maata, kertoo niihin liittyviä vastuullisuusvinkkejä ja antaa lukijoille runsaasti eväitä matkailuun, joka tekee maailmasta paremman paikan.

Maat ovat Kazakstan, Turkki, Japani, Intia, Venäjä, Suomi, Kreikka, Kiina, Uusi-Seelanti, Uusi-Kaledonia, Vanuatu ja Tšekki. Katja Vaulio on asunut Suomen lisäksi Kreikassa, Venäjällä ja Tšekissä ja tehnyt paljon pitkiä, hitaita matkoja pitkin Eurooppaa, Intiaa, Uutta-Seelantia ja Aasiaa.

Muutetaan matkailua

Kolmannen osan teemana on matkailu ja ympäristöongelmat ja neljännessä osassa tekijä ehdottaa: muutetaan maailmaa ja matkailua.

Sivuillaan Katja Vaulio toteaa: ”Maailma ei muutu, jos sitä ei muuteta. Oikeastaanhan tämä on ihan yksinkertaista. Mitä enemmän näen maailmaa, vuoristoja, metsiä ja eläimiä sekä eri kulttuureja, sitä enemmän arvostan sitä kaikkea ja sitä enemmän haluan, että muutkin näkisivät niiden arvon ja ainutkertaisuuden.”

Kirjan lopussa ovat vielä kiitokset, lähteet sekä lisätietoa aiheesta ja hiilijalanjälkitestit.

Millainen on Hidasta matkaa™ -konsepti?

Katja Vaulio on myös opas, joka on kehittänyt Hidasta matkaa™-konseptin. Se muodostuu seuraavista osa-alueista:

• teetä ja tunnelmaa
• hidasta, paikallisia lähestyvää matkailua
• suvaitsevuus ja vieraan kulttuurin ymmärrys
• osa matkan tuotoista menee paikallisiin ympäristöhankkeisiin
• vastuulliset hotellit ja vastuullista liikkumista
• matkustamista sesongin ulkopuolella
• hyvinvointia ja luonnon läheisyyttä
• opiskelemme aakkoset ennen matkaan lähtöä (kreikan tai venäjän)
• mukana paikallista kieltä puhuva ja paikallista kulttuuria tunteva matkakaveri.

Katja Vaulion mukaan matkailua ei tarvitse lopettaa, mutta sen on muututtava, jotta maapallo ja ihmiset voisivat hyvin myös tulevaisuudessa. Vierailu toisissa maissa saattaa olla parhaimmillaan reissaajan maailmaa mullistava kokemus.

Kuva: Pixabay.

Rakasta ihmeellistä maailmaa

Kirjan lopussa Katja Vaulio neuvoo: ”Hidasta elämää, hidasta matkaa. Uskalla ajatella eri tavalla. Yritä ja erehdy. Ennen kaikkea, rakasta. Rakasta tätä elämää, joka on meille annettu, rakasta tätä ihmeellistä maailmaa. Rakasta sitä niin paljon, että haluat puolustaa ja suojella sitä. Sillä se on ainokaisemme.”

Kuva: Gerd Altmann Pixabaystä.

Katja Vaulio: Hidasta matkaa – vastuullinen matkailija maailmalla. Minerva Kustannus. 2021. Saatavana myös sähkökirjana.

* Sain kirjan pyynnöstäni Minerva Kustannus Oy:ltä.

Matkalla jossain Saksassa

Saksa on ollut turkulaisen Tuula Vainikaisen perheen matkojen vakiokohde yli 30 vuoden ajan. Viime vuonna hän ei päässyt reissuun pandemiatilanteen vuoksi, jolloin mieleen nousseista muistoista koostui Matkalla jossain Saksassa -kirja.

Kaupallinen yhteistyö: Avain.*

Tuula Vainikaisen perhe on vieraillut Saksan matkoillaan Berliinin lisäksi muun muassa Füssenissä, Bautzenissa, Quedlinburgissa, Stralsundissa ja Frankfurt an der Oderissa – ja monissa muissa kaupungeissa. Matkoilla on lomailtu, mutta vietetty myös etätyöläisen arkea ja tavattu ihmisiä.

Matkaeväistä mielen matkoihin

Matkalla jossain Saksassa -kirja on jaettu neljään osaan. Ne ovat Matkaeväitä, Matkalla lännessä ja idässä, Berliini ja Mielen matkoja.

Matkaeväitä-osassa Tuula Vainikainen kertoo taustaksi tietoja Saksasta ja sen historiasta sekä suomalaisten ja saksalaisten suhteista. Tässä ensimmäisessä osiossa kerrotaan myös matkaperinteen alkamisesta vuonna 1988. Saksa tuli Vainikaisen perheen erityiseksi matkailumaaksi sattuman kautta. Ystävä asui Ruswilin kylässä Luzernin kanttonissa Sveitsissä ja valitteli sitä, etteivät suomalaisystävät käy kylässä.

No, Vainikaiset ottivat kutsun vastaan ja lähtivät kesälomamatkalle koko perheen voimin eli tuolloin reissussa olivat vanhempien lisäksi 1,5- ja 3-vuotiaat pojat. Matkanteko ja varustukset olivat tilanteen mukaiset, eikä autossa ollut vielä ilmastointia.

Sveitsiin ja sieltä takaisin matkatessaan he mielistyivät monipuoliseen Saksaan, jonne he palasivat yhä uudestaan seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä vaihtelevilla kokoonpanoilla. Reissuja on riittänyt niin automatkoina eri puolilla Saksaa ja koukaten myös naapurimaihin kuin pidempiaikaisena oleskeluina mm. Frankfurt an der Odenissa ja Berliinissä, jossa on vietetty myös pitkiä viikonloppuja, mutta myös pakoa taloyhtiön putkiremontista.

Lapset ovat aikuistuneet ja perheellistyneetkin, mutta Tuula Vainikainen on jatkanut Saksassa matkustamista puolisonsa kanssa. Heillä on ollut myös väliaikaisia koteja eri osoitteissa itäisessä Saksassa.
– Näihin elettyihin 32 matkavuoteen mahtuu suurin osa yhteisestä elämästämme. Toukokuussa 2019 juhlimme 39-vuotishääpäiväämme Bautzenissa ihanalla kevätkesäisellä parsa-aterialla majapaikkamme ravintolan terassilla. Olen monesti ajatellut, että onneksi meillä on yhteinen harrastus tässä matkaamisessamme, Tuula Vainikainen sanoo.

Kuva: OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

Matka lännessä ja idässä -osiossa vieraillaan muun muassa Friedersriedissä, Wuppentalissa, Weimarissa, Bremenissä, Leipzigissä, Bautzenissa sekä kuvaillaan muutamia perheen mansikkapaikkoja.

Pääkaupunki Berliini saa oman osionsa, joka kattaa noin neljäsosan kirjasta. Siinä käsitellään muun muassa Berliinin kipeää menneisyyttä, aamiaispaikkoja (Zum Frühstück), pikalomakoteja itäpuolella, hautausmaiden rauhaa, Berliinin kirjoja sekä Jörn Donnerin Berliiniä.

Kirja on tekstipainotteinen, mutta keskiosan värillisessä kuvaliitteessä on Saksan kartta sekä valokuvia Vainikaisen perheen reissualbumeista.

Mielen matka -osiossa löytyy tekstiä Saksan tilinteosta menneisyyden kanssa sekä saksalaisista sydämessä: Tuula Vainikainen kertoo reissuilla tavatuista ihmisistä, jotka ovat olleet matkalaisista aidosti kiinnostuneita, pitäneet hyvää huolta ja jättäneet jäljen sydämeen. Tähän ryhmään kuuluu niin vuokraemäntiä kuin apteekkari, tohtori sekä televisiosta tutut ystävät.

Kirjan lopussa kerrotaan myös tuliaisista, mitä kaikkea auton mukana on kulkenutkaan vuosien aikana Saksasta kotiin. Viimeisenä kirjailijan mainitsemana kohtana on ”väsynyt, mutta onnellinen perhe, joka on pullollaan hyvää mieltä ja päätöksen lähteä seuraavana kesänä uudestaan. Kaikki ovat unohtaneet, että välillä käytiin joissakin tilanteissa myös sangen periaatteellisia keskusteluja siitä, kenen idea oikeastaan oli lähteä tänne törmäilemään.”

Ainakin vielä joskus?

Päätösluku on otsikoitu: ”Ehkä ensi kesänä –tai ainakin vielä joskus?” Seuraavilla lentomatkoilla uutta tulee olemaan ainakin se, että laskeutumispaikkana on viime vuonna valmistunut Berliinin–Brandenburgin eli Willy Brandtin lentokenttä tutun Tegelin sijasta. Myös pandemiatilanne vaikuttaa asiaan.

Toiveissa on kuitenkin matka vielä tänä vuonna. Tuula Vainikainen toivoo: ”Kuluneiden 32 vuoden aikana meillä on ollut erityinen suhde Saksaan. Toivon, ettei sen tarvitsisi päättyä vain muisteluun, vaikka muistot ovatkin useammin kultaisia.” Ja vielä: ”Deutschland ist eine (und auch viele) Reise wert.”

Löydä Saksan piilotetut helmet

Kirja on antoisa kaikille matkaa Saksaan tai sen kautta suunnitteleville. Sen avulla saa hyödyllisiä vinkkejä ja voi löytää Vainikaisen perheen hyväksi havaittuja kohteita, Saksan piilotettuja helmiä. Matkojen antoisuutta kun voi lisätä sillä, että saa tutustua sellaisiin paikkoihin, joita ei ole kulutettu puhki matkailulehdissä, -sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Omankin kokemukseni mukaan kannattaa välillä poiketa vähemmän kuljetuille teille, roads less travelled – kuinkahan saksalainen sen sanoisikaan? Tuula Vainikainen vinkkasi keskustellessamme, että kannattaa katsoa karttakirjan tähtimerkintöjä; mitä enemmän tähtiä, sitä enemmän suositusta poiketa paikkakunnalla; jotain tähdellistä sieltä löytyy.

Oma Saksan tuntemukseni on hyvin vaatimatonta. Olen käynyt Frankfurtissa lyhyellä työmatkalla, Duisburgissa tapaamassa siellä harjoittelussa ollutta Juha-veljeäni sekä matkannut Interraililla osassa maata, pysähdyspaikkana oli ainakin München. Joten nähtävää riittää runsaasti – myös Berliiniä myöten.

Tuula Vainikainen on turkulainen historian maisteri, tietokirjailija, tiedottaja, neljän aikuisen pojan äiti ja viiden lapsenlapsen mummu.

Tuula Vainikainen: Matkalla jossain Saksassa. Avain. 2021.

*Sain kirjan Tuula Vainikaiselta.

Quedlinburgin historiallinen vanhakaupunki ja linnavuori ovat olleet listattuina Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1994 lähtien..
Kuva: rikkerst Pixabaystä.

Opas Saariston rengastielle

Kaupallinen yhteistyö: Karttakeskus *

Turun ja Ahvenanmaan välillä kiertelevä Saariston rengastie on monipuolinen matkailureitti. Karttakeskuksen uusi matka- ja retkeilyopas esittelee saaristokulttuuria ja reitin varren monipuolisia matkakohteita.

Omatoimimatkailu on Turun saaristossa helppoa. Nähtävää on paljon ja etäisyydet ovat pieniä. Noin 250 kilometrin pituinen Saariston rengastie kulkee Turun, Kaarinan, Paraisten, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Naantalin alueella.

Reitti on avoinna kokonaisuudessa ajalla 14.5.–29.8.2021, kun Iniön ja Houtskarin välillä kulkee yhteysalus. Pieni rengastie kulkee Nauvosta Rymättylän kautta lyhyemmän vaihtoehdon. Suurin osa matkailijoista kiertää tämän matkailureitin autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä.

Saariston rengastie – Matka- ja retkeilyopas  soveltuu hyvin sekä autolla että pyörällä liikkuville matkailijoille, mutta myös veneilijöille, sillä monet kohteista ovat vierasvenesatamien läheisyydessä. Rengastie on jaettu kirjassa seitsemään etappiin ja lisäksi Pieni rengastie esitellään erikseen.

1. Kansallispyhäköltä kalkkilouhoksen reunalle – Turun tuomiokirkolta Paraisten keskustaan 25 km.
2. Lossilla saariston sykkivään sydämeen – Paraisten keskustasta Nauvon satamaan 33 km.
3. Kohti Korppoota – Nauvosta Korppoon Galtbyn lauttarantaan 21 km.
4. Satojen saarten Houtskari – Houtskarin halki Kittuisista Mossalaan 24 km.
5. Sympaattisen Iniön kautta mantereelle – Iniön halki ja lauttarannasta Kustavin keskustaan 20 km.
6. Taivassalon tammilta Mannerheimin syntymäkodille – Kustavista Taivassalon ja Askaisten kautta Merimaskuun 58 km.
7. Ympyrä sulkeutuu – Naantalin ja Raision kautta takaisin Turkuun 23 km.
8. Pieni rengastie – Nauvosta Seilin ja Rymättylän kautta Naantaliin 25 km.

Oppaan on kirjoittanut naantalilainen tietokirjailija Tuomo Kesäläinen. Hän on kulkenut alueella noin parinkymmenen vuoden ajan ja viihtyy erityisen hyvin kallioisilla saarilla ja luontopoluilla.

Päiväretkestä pitempään lomaan

–Turun saaristo on koko maailmankin mittakaavassa upea kokonaisuus ja se tarjoaa todella paljon nähtävää ja koettavaa. Matkailupalvelut ovat monipuoliset, joten reissaajan on helppo koota juuri itseä kiinnostava kokonaisuus, Kesäläinen kertoo.

Oppaaseen on valikoitu kaikki saariston helmet: kauniit nähtävyydet, upeat luontoretkikohteet, monenlaiset majoitus-, ruokailu-, ostos- ja aktiviteettipaikat, vuokraamot ja uimarannat

Saariston rengastien tarjonnan varaan voi suunnitella useiden päivien lomamatkan, mutta opas palvelee hyvin myös päiväkävijöitä, retkeilijöitä ja veneellä saaristossa kulkevia matkailijoita.

Kätevän kokoinen kirja, kartta mukana

Kohteet on koottu tekstien ja kuvien lisäksi selkeille kartoille. Kirjan liitteenä on lisäksi erillinen taitettu kartta koko Saariston rengastien alueesta.

Kirjassa on 160 sivua ja liitteenä on erillinen taitettu kartta. Opaskirja on sopivan kokoinen (12,5 x 18 cm) mahtuakseen käsilaukkuun, repun sivutaskuun tai takin povitaskuun.

Tuomo Kesäläinen; Saariston rengastie – Matka- ja retkeilyopas. Karttakeskus. 2021.

* Sain Saariston rengastie -kirjan pyynnöstä kustantajalta.

PS. Hiukan bloggaajaa hämää, että matkailureitin loppuosa kirjoitetaan joko rengastie tai Rengastie.

Vaihtuvia maisemia maata pitkin matkailuun

Kaupallinen yhteistyö: Gummerus.*

Joko olisi pientä matkakaipuuta? Neljän seinän sisällä oleminen alkanee kohta avartua ja ainakin kotimaan matkailu on mahdollista kesän aikana. Jos tarvitset uusia ideoita, niin voit poimia niitä Kati Kelolan kirjoittamasta teoksesta.

Kati Kelola on vannoutunut junamatkailun ystävä. Hän kertoo kirjansa Vaihtuvia maisemia –100 ideaa maata pitkin matkailuun alussa näin: ”Tekisin kaikki matkani mieluiten junalla. En tiedä juuri mitään ihanampaa kuin istua mukavasti penkissä ja katsella vaihtuvia maisemia. Lukea välillä hetki, pelata korttia, syödä eväitä tai istahtaa ravintolavaunuun.” Hän onkin junaillut niin Euroopassa kuin Japanissa, Australiassa, Intiassa ja Siperiassa.

Hitaasti maata pitkin

Moni muukin on nyt kiinnostunut maata pitkin matkustamisesta halutessaan vähentää lentämistä ja tehdä aiempaa kestävämpiä matkoja.

Kun matkustaa maitse, pääsee nauttimaan hitaasta matkanteosta, jolloin matkalla ollaan jo matkaa tehdessä, ei vasta perillä. Tuolloin myös mittakaavat ja oma sijainti kartalla asettuvat paikoilleen.

Kati Kelolan kirja tarjoaa ideoita siihen, mihin maata pitkin voisi seuraavaksi suunnata. Se antaa tietoa ja vinkkejä suunnittelun ja kestävien valintojen tueksi. Ja ennen kaikkea: miten katsoa karttaa lentoreittien ulkopuolelta.

Matkaideoita, -kertomuksia ja -tietoja sekä Top-listoja ja aikamatkoja

Kirjassa on omat lukunsa kulttuurimatkoille, luontomatkoille, kaupungeille ja kylille sekä junareiteille. Kunkin teeman sisältä löytyy matkaideoita, jotka ovat valmiita matkaehdotuksia käytettäväksi omien suunnitelmien pohjana; Minun matkani -osioita, joissa on matkakertomuksia maata pitkin reissanneilta; Top-listoja, jotka ovat asiantuntijoiden paljastamia parhaita vinkkejä; Matkatieto-osioissa on hyödyllisiä työkaluja matkan suunnitteluun sekä näkökulmia matkailuun yleisesti, kuten reitin valitsemiseen, matkailun tulevaisuuteen ja eettisen matkailun perusteisiin.

Kirjan matkaideoina on mainittu muun muassa Itä-Viron Peipsijärvi, Suomen Unesco- ja Alvar Aalto -kohteet, Kuurin kynnäs Liettuassa, Wien Euroopan unohdettuna pääkaupunkina sekä junaseikkailu Murmanskiin, Venäjälle.

Peipsijärven sipuleita. Kuva Exlibris Aboensiksen järjestämältä Viron matkalta vuonna 2013.

Näkymä Murmanskiin Azimut-hotellin ikkunasta Suomen tiedetoimittajien matkalta vuonna 2016.

Minun matkani -otsikon alta löytyvät esimerkiksi jutut Huipputaidetta Saksassa, Patikointi puolalaisessa ikimetsässä, Romanian maaseudulla voi tehdä aikamatkan menneeseen sekä Isän ja pojan reilimatka.

Top-listoista löytyvät muun muassa Euroopan ihanimmat puutarhat, kotimaan parhaat pyöräreitit, Tanskan parhaat kohteet Kööpenhaminan ulkopuolella ja Euroopan upeita maisemajunareittejä.

Matkatiedon aiheina ovat muun muassa jutut Katso karttaa uusin silmin, Miten matkustamisen päästölaskelmiin pitäisi suhtautua, Reilun matkailijan muistilista, Kauanko sinne kestää junalla ja Näin matkustamme vuonna 2050.

Aikamatkat puolestaan tarjoavat näkökulman maata pitkin matkailemisen historiallisiin ulottuvuuksiin sekä herättävät pohtimaan reissaamisen merkitystä ja syitä ennen ja nyt. Otsikkoina ovat muun muassa Hitaasti, mutta syvemmin, Miksi britit rakastavat kävelypolkuja?, Grand Tour eli suuri sivistysmatka ja Mikä on oikeastaan Idän pikajuna?

Hakemisto apuna

Lopusta löytyy lähteitä sekä maittain ja liikkumistapojen mukaan järjestetty hakemisto. Mukana on 22 Euroopan maata. Liikkumistapoina käsitellään autoilu, bussi-, juna- ja laivamatkat, melonta, patikointi sekä pyöräily.

Kirjassa ei ole ravintola- ja hotellivinkkejä, koska niiden ajantasaiset tiedot löytyvät parhaiten verkosta.

Kirjan matkaideat ja -kertomukset sekä suositukset perustuvat niin kirjailijan omiin matkoihin kuin muiden matkailijoiden kokemuksiinkin.

Tämän kirjan kanssa on hauska tehdä matkoja nojatuolissa ja suunnitella omaa reissua hyvissä ajoin ennen tulevan kesän lomakautta.

Kati Kelola on vapaa toimittaja, joka työskenteli aiemmin matkalehti Mondon päätoimittajana. Hän on tehnyt aiemmin Vastuullisen matkailijan käsikirjan (2009) yhdessä Heidi Kalmarin kanssa.

Omana matkavinkkinäni annan sen, että kannattaa liittyä mukaan yhdistyksiin, jotka järjestävät toimintaansa liittyviä matkoja. Olen päässyt nauttimaan monista Exlibris Aboensiksen ja Suomen tiedetoimittajien liiton järjestämistä reissuista. Kaikki on valmiiksi suunniteltu ja järjestetty ja matkaseurakin on mitä mainiointa.

Kati Kelola: Vaihtuvia maisemia –100 ideaa maata pitkin matkailuun. Gummerus. 2021.

* Sain Vaihtuvia maisemia -kirjan pyynnöstä kustantajalta.

Panamericana – autolla maailman ympäri

Kaupallinen yhteistyö: N00b-kustantamo.*

Olisiko unelmareissusi kymmeniä tuhansia kilometrejä autossa, muutamia viikkoja laivassa ja reitti maailman ympäri? Jos, niin lue ennen matkaasi Tomi Töllin kirjat Panamericana ja Länttä ja itää. Hän kertoo juuri tällaisesta kokemuksesta.

Monella voi olla haaveissa matkustaa maailman ympäri, ja useat ovat sellaisen seikkailun toteuttaneetkin. Harva kuitenkaan pyrkii tekemään reissua maata pitkin, ilman lentoja. Tomi Tölli ja kumppaninsa Jii halusivat kuitenkin saada selville, voiko maailman ympäri ajaa autolla ja pääseekö valtamerten yli yhä laivoilla?

Kulkuneuvona ja kotina Nissan-pakettiauto

Heillä oli käytössään itse kalustamansa halpa pakettiauto, tarkemmin sanottuna Nissan NV200 1,5 DCI vuosimallia 2010. Matka kesti kaikkiaan 435 päivää; lähtö oli marraskuussa 2017 ja paluu tammikuussa 2019. Matkakilometrejä kertyi kaikkiaan 81 236 ja laivamatkoja arviolta 21 000 kilometrin verran.

Matkalaiset kulkivat Euroopassa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikassa, Aasiassa sekä laivalla myös Afrikassa. Matkansa aikana he vierailivat kaikkiaan 42 maassa.

Tomi Tölli kirjoitti matkastaan kirjan Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä. (Autoillen ja lentämättä maailman ympäri, osa 1) Tässä kirjassa kerrotaan matkan ensimmäisestä vaiheesta, jonka aluksi matkalaiset reissasivat Euroopassa ennen valtameren ylittämistä: Tallinnasta Vilnaan, Lviviin, Demanovskaan, Krkiin, Prahaan, Hannoveriin ja Antwerpeniin. Euroopassa kertyi kaikkiaan 4 750 kilometriä 19 päivän aikana.

Kuusi viikkoa M/S Grande Brasilella

Matka jatkui meritse M/S Grande Brasilella kuuden viikon ajan kohti Montevideota, Uruguayta. Välisatamana oli Freetown Sierra Leonessa.

Etelä-Amerikassa ajokilometrejä kertyi yhteensä 22 950 ja päiviä 115. Matka vei Uruquayn, Brasilian, Paraquayn, Argentiinan, Chilen, Perun, Ecuadorin ja Kolumbian läpi.

Keski-Amerikassa Panamasta Guatemalaan pariskunta ajoi 3 500 kilometriä.

Mango särki tuulilasin

Matkan varrella sattui kaikenlaista: ankkurissa odottelua satamaan pääsemiseksi Afrikassa, korruptoituneita poliiseja, kapinoivia intiaaneja, vallankumous Nicaraguassa, Fuego-tulivuoren purkaus tuhkasateineen, mangon putoaminen tuulilasiin, jonka seurauksena se hajosi ja uuden saaminen ei ollut helppoa. Tämän kirjan aikana sen kohtalo ei vielä selvinnyt.

Kirjan alussa on kolme karttaa matkareitteineen ja teoksen teksti on kirjoitettu päivien ja paikkakuntien mukaan. Kirjan keskellä on kahdeksan sivun kuvaliite ja lopussa on tietoja autosta ja sen lisävarusteista.

Länttä ja itää -kirjassa matka jatkuu

Maailmanympärimatkan loppupuoli on kirjattu toiseen kirjaan, joka ilmestyi viime vuonna. Se on nimeltään Länttä ja itää – Seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä. (Autoillen ja lentämättä maailman ympäri, osa 2).

Lisää tietoa tästä matkasta löytyy N00b-kustantamon ja Havaintoja matkan varrelta -blogista.

Tomi Tölli: Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä. N00b kustannus 2019.

Tomi Tölli: Länttä ja itää – Seikkailuja Pohjois-Amerikan ja Siperian maanteillä. N00b kustannus 2020.

*Sain Panamericana-kirjan kustantajalta.

Lääkäri matkalla maailman ympäri

Stephen Fabes kyllästyi sairaalamaailmaan ja elämäänsä ja lähti maailmanympärimatkalle – polkupyörällä.

Stephen Fabes on lontoolainen lääkäri, jolla on ainainen kaukokaipuu, mutta huono suuntavaisto. Hän lähti pyöräilemään pitkälle matkalle vuonna 2010. Se kesti kaikkiaan kuusi vuotta. Hänen tavoitteenaan oli pyöräillä kuudessa maanosassa: Euroopassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. Hän kävi matkallaan kaikkiaan 75 maassa. Polkupyörän mittariin kertyi yli 86 209 km kilometriä.

Stephen Fabes kirjoitti kokemuksistaan kirjan Signs of Life – To the Ends of the Earth with a Doctor. Kirja on julkaistu vuonna 2020.

Matka jakautui seuraavasti pituuden ja vietetyn ajan mukaan seuraavasti:

• Eurooppa: Lontoosta Istanbuliin 5 010 kilometriä ja neljä kuukautta ja toisella kertaa 4 000 kilometriä ja 3,5 kuukautta.
• Lähi-Itä: Istanbulista Kairoon 3 236 kilometriä ja 2,5 kuukautta.
• Afrikka: Kairosta Kapkaupunkiin 14 969 kilometriä ja 9 kuukautta (Kapkaupungissa 3 kuukautta).
• Etelä-Amerikka: Ushuaiasta Cartagenaan 16 783 kilometriä ja 12,5 kuukautta.
• Keski- ja Pohjois-Amerikka: Panamasta Prudhoe Bayhin 14 331 kilometriä ja 9 kuukautta.
• Australiassa 4 116 kilometriä ja 3 kuukautta.
• Aasia: Indonesiasta ja Singaporesta Intiaan sekä Hong Kongista to Kaukasiaan 23 875 km ja 21 kuukautta.

Ensimmäisen reitin Stephen Fabes joutui tekemään kahteen kertaan, koska hän joutui keskeyttämään matkansa ja palaamaan kotimaahansa polvileikkaukseen. Siitä toivuttuaan hän jatkoi matkaansa.

Kirja jakautuu viiteen osaan alkusanojen jälkeen. Ensimmäisessä osassa Stephen Fabes matkaa Lontoosta Kapkaupunkiin, toisessa osassa Ushuaiasta Argentiinasta Deadhorseen Alaskaan, kolmannessa osassa Melbournesta Mumbaihin, neljännessä osassa Hong Kongista Calaisiin ja viidennessä osassa hän palaa kotiin.

Stephen Fabesin pyörä oli Santos Travelmaster 2.6 Cromo Rohloff. Mukana kulkevat tavarat painoivat 30–45 kiloa riippuen muun muassa veden ja ruoan määrästä. Hänen verkkosivuiltaan löytyy yksityiskohtainen luettelo varusteista, matkan reitti ja monia tilastotietoja.

Matkalla lääketiede nopeasti Stephen Fabesin mielestä. Tilalle tuli selviytyminen päivittäisistä haasteista, kun huonokuntoinen ajaja on matkalla täyteen lastatun pyörän päällä. Lääketiedettä oli kuitenkin vaikea välttää, kun hän tapasi reitillään ihmisiä, joilla oli ongelmia terveytensä kanssa. Kirjailija tuo tiivistetyn ohjeen hyväksi lääkäriksi: sulje suusi, kuuntele, tiedä ja hoida. Sama ohje pätee hänen mukaansa myös matkalla olemiseen.

Stephen Fabes työskentelee nykyisin lääkärinä St. Thomasin sairaalan ensiavussa Lontoossa. Hän myös kirjoittaa matkailu- ja pyöräilylehtiin sekä käy puhumassa muun muassa kouluissa.

Kirjassa on lähes 400 sivua. Mukana on myös kuvaliite, jossa on 31 kuvaa matkan varrelta. Stephen Fabesin verkkosivuilta löytyy lisää kuvia ja videoita sekä muuta materiaalia.

Fabes, Stephen. Signs of Life: To the Ends of the Earth with a Doctor. London: Pursuit, 2020.

Tämä on neljäs Lukuviikon matkakirjapostaus. Kerroin ideastani jutussa Lukuviikolla 5.–11.4. matkakirjoja esittelyssä.

Matkoilla Euroopassa

Antti Tuuri kuvailee kirjassaan Matkoilla Euroopassa lähinnä junamatkojaan. Mainintoja on matkoista kuudella vuosikymmenellä.

Antti Tuurin Matkoilla Euroopassa -kirja ei ole enää uutuuksia, mutta näin maata pitkin matkustamisen suosion kasvaessa voi olla paikallaan nostaa tämä matkakirja esille. Kirja on ilmestynyt Otavan kustantamana vuonna 2011.

Kirjaa kuvaillaan kirjaston sivulla näin: ”Tunnelmakuvia, sattumuksia, huumoria ja teräviä kommentteja matkojen varrelta. Antti Tuuri on pitänyt aina tarkkaa päiväkirjaa matkoistaan ja kuvannut niitä monissa kolumneissaan. Kirjassaan hän kertoo matkustamisesta Euroopan eri maissa. Neljännesvuosisadan aikana maanosamme, Suomesta puhumattakaan, on muuttunut tavattomasti. Kirjailija havainnoi näkemäänsä ja kokemaansa omaan, jäljittelemättömään tapaansa.”

Roomasta Sisiliaan

Kirja on päätynyt minulle kirjaston poistomyynnistä ja olen sen aikoinani lukenut. Nyt sitä silmäillessäni on hauskaa huomata, että ensimmäinen Tuurin kohde on Sisilia ja siellä Palermo. Hän matkustaa vaimonsa kanssa Roomasta junalla etsimään aurinkoisempiä päiviä syksyiseen ajankohtaan. Roomasta näyttäisi olevan pitkähkö matka matkustaa junalla Italian eteläkärkeen, josta pääsee Messinan salmen yli junalautalla Messinaan ja sieltä eteenpäin Palermoon.

Hauskuus liittyy siihen, minulla on vielä edessäni maaliskuussa 2020 hamaan tulevaisuuteen siirtynyt TBEX-organisaation järjestämä matkabloggaajien konferenssi; pääpaikkana on saaren itälaidalla oleva Catania.

Neljä päivää kaupungissa sisältää myös matkalaisissa jännityksiä nostattaneen taksimatkan Agrigentoon, jossa Luigi-kuskin mielestä jokaisen Sisiliaan tulevan matkailija olisi käytävä. Kaupungin tärkein arkeologinen alue tunnetaan nykyisin nimellä Valle dei Templi (”Temppelien laakso”). Se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1997. Huonosti englantia osaavan Luigin ja avuksi kutsutun veljensä Antonion kyydissä retki tuli tehtyä, vaikka se oli välillä hyvinkin epäilyttävän tuntuinen.

Interraililla Saksasta Italiaan

Tuuri kuvailee kirjassaan matkoja myös Sevillasta Ranskaan, Osloon ja lähialueille sekä Roomaan ja Salernoon. Kevätmatka-luvussa Antti Tuuri kuvailee Interrail-matkaa, joka alkaa laivamatkalla Helsingistä Travemündeen ja sieltä eteenpäin Kölniin, Pariisiin, Geneveen ja Milanoon, Veronaan, Venetsiaan, Milanoon ja takaisinpäin Baselin ja Mainzin kautta kohti Travemündea ja paluumatkaa.

Muuten onnistuneen matkan ikävänä yllätyksenä oli kirjailijan tietokonesalkun ryöstäminen junassa klassisella huomion kiinnittäminen toisaalle -menetelmällä. Matkan jälkeen Tuuri saa salkkunsa takaisin varalaseineen ja Seitsemän veljestä -taskukirjoineen, mutta uusi tietokone jäi varkaille.

Merkille pantavaa on, että myös esittelemässäni Merja Mähkän Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois -kirjassa kuvaillaan omaisuuden viemistä huomion harhauttamisella. Ehkä näitä kertomuksia on hyvä lukea siitäkin syystä, että voisi mahdollisesti varautua omilla tulevilla matkoillaan?

Lennot vaihtuivat maita ja vesiä pitkin matkustamiseen

Oman lukunsa saa Pietarin-matka. Muistoja on myös Pariisin lentokentältä ja lentomatkoilta, jotka olivat vähemmän onnistuneita. Niinpä Antti Tuuri päättikin, ettei enää koskaan lentäisi, van kulkisi maita ja vesiä pitkin.

Kymmenen päivää kestänyt Euroopan matka vuonna 2010 alkaa myös laivamatkalla ja kulkee Bolognaan ja sieltä Milanon kautta takaisin Saksaan.

Kirjoittaminen mukana matkoillakin

Antti Tuuri kertoo matkustaneensa Euroopassa kuudella vuosikymmenellä ja ensimmäinen matka oli vuonna 1959. Reissut ovat olleet kieli- ja harjoittelumatkoja, työmatkoja, mutta myös lomamatkoja.
– Minun Eurooppani on ulottunut Moskovan kaduilta Islannin länsivuonojen tuntureille ja kalasatamiin, Norjan Altasta Sisilian Agrigentoon, Portugalin Cabo da Rocasta Irlannin kautta Kuolan niemimaan juoksuille ja Kreikan saarilta Varangin vuonoille, kertoo Antti Tuuri.

Matkoillaan Tuuri käyttää aikaansa kirjoittamiseen aamun varhaisina tunteina. Onpa hän kuljettanut matkoilla mukanaan pientä Erika-kirjoituskonetta, ”joka kulki mukana melkein yhtä mukavasti kuin nykyiset kannettavat tietokoneet.”

Ikään kuin tämän kirjan jatkoksi Antti Tuuri on kirjoittanut Bospor Express: kertomus matkasta -kirjan samoin Otavan kustantamana vuonna 2013. Se on kuvaus matkasta junalla Tukholmasta Wienin ja Budapestin kautta Istanbuliin kirjallisuusfestivaaleille.

Muita Antti Tuurin matkakuvauksia ovat muun muassa Islannista kertova Pieni suuri maa (1993) ja Saksaa kuvaileva Neljännen valtakunnan vieraana (1995) sekä useita kirjoja kalastus- ja veneretkiltä.

Tuurimaisuudella Veijo Meri -palkinto

Antti Tuuri oli vuonna 2020 yksi Otavan Kirjasäätiön myöntämän Veijo Meri -palkinnon saajista. Palkinnon perusteluissa todetaan: ”Antti Tuuri on suomalaisen novellin ja romaanin mestari, 1950-luvun modernismin parhaan perinteen itsenäinen jatkaja ja kehittäjä. Tuuri tutkii sitä, mikä maailma on ja mikä on ihmisen tarkoitus siinä. Hänen kirkas, täsmällinen kerrontansa lataa rivien taakse elämän vakavuuden ja humoristisuuden. Se on aikoja sitten muodostunut omaksi käsitteekseen: tuurimaisuudeksi.”

Antti Tuuri: Matkoilla Euroopassa : matkakertomuksia. Otava 2011.

Antti Tuuri. Kuva Jouni Harala 2012.

Tämä on kolmas Lukuviikon matkakirjapostaus. Kerroin ideastani jutussa Lukuviikolla 5.–11.4. matkakirjoja esittelyssä.

Jos Interrail-matka kiinnostaa, niin lue myös Pekka Haaviston junamatkoista postauksessa Haavisto raiteilla.