Elokuvat, Henkilö, Kulttuuri, Teatteri

Niin kuin taivaassa – teatterin lavalla ja katsomossa

Palvelu/tuote saatu: Helsingin Kaupunginteatteri*

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -esitys on taattua Jakob Höglund -laatua.

Ensimmäisen kirjamessupäivän torstain 28.10. jatkoksi illan ohjelmaan sopi teatteriesitys. Olin varannut majoituksen läheltä Helsingin Kaupunginteatteria, joten kulku sinne ennen ja jälkeen teatterin sujui kätevästi kävellen.

Höglundin houkuttamana

Halusin nähdä Helsingin Kaupunginteatterin musikaalin Niin kuin taivaassa. Olen nähnyt elokuvankin jo vuosia sitten, mutta suurimpana vetovoimatekijänä oli esityksen ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund, jonka aikaansaannoksia olen nähnyt aikaisemmin, Kalevalan Åbo Svenska Teaterissa ja Cabaretin Turun Kaupunginteatterissa. Olen tunnustautunut hänen fanikseen, niin upeita nuo teatterikokemukset ovat olleet.

Jakob Höglund on saanut työstään tunnustusta paitsi katsojilta, myös Svenska Kulturfondenilta. Hän sai säätiön suuren kulttuuripalkinnon vuonna 2020. Perusteluissa häntä kuvaillaan tekijäksi, joka ”ylittää rajoja ei tyyli- ja taidelajien välillä ja haastaa perinteistä teatteritaidetta.”

Ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund. Kuva: Tage Rönnqvist.

Elokuvasta musikaaliksi

Elokuvan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen) ohjasi ruotsalainen Kay Pollak (s. 1938) vuonna 2004. Käsikirjoituksen siihen on tehnyt Carin Pollak yhdessä Anders Nybergin ja Ola Olssonin kanssa. Musiikin on säveltänyt Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe. Laulujen sanat ovat Carin Pollakin ja Fredrik Kempen. Elokuva menestyi kansainvälisesti ja se oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi vuonna 2005.

Kantaesitys Så som i himmelen oli Oscarsteaternissa Tukholmassa vuonna 2018. Käsikirjoitus oli Kay ja Carin Pollakin ja mukana oli myös Edward af Sillén, säveltäjänä Fredrik Kempe, laulujen sanat Carin Pollak ja Fredrik Kempe ja ohjaus Markus Virta.

Kaupunginteatteria varten käsikirjoituksen on suomentanut Aino Piilola ja laulut Maija Vilkkumaa.

Suuresta maailmasta kotiseudulle

Teatterin ohjelmaesityksessä kerrotaan juonesta seuraavasti: ”Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen – Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Pietarsaaressa kasvaneella Jakob Höglundilla on kokemusta kirkkokuoroista, joista hän kertoo löytäneensä yhteisöllisyyden ja ilon aivan kuin näytelmän Ljusåkerin ihmiset. Hän kertoo, että tämän musikaalin ohjaaminen on ollut hänen suuri unelmansa aina siitä lähtien, kun hän näki sen Oscarsteaternissa Tukholmassa. Tai pikemminkin pakkomielle.

Musikaalin näkeminen sai hänet ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttaan ja hänelle oikeaa paikkaa: ulkomailla vai kotimaassa? Pohdinnat ohjasivat hänet Suomeen ja Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän on nyt myös Lilla Teaternin taiteellinen johtaja.

Sata tapaa käyttää pylväitä ja laatikoita

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lavastus suurella näyttämöllä on minimalistista, mutta vaikuttavaa. Se muodostuu enimmäkseen mustista pylväistä ja valkoisista laatikoista, joista saadaan nopeasti ja näyttävästi erilaisia tiloja metsästä kirkkosaliin. Lavastajana on Sven Haraldsson, jonka kanssa ohjaaja on tehnyt aiemminkin yhteistyötä, muun muassa Turun Cabaret-esityksessä.

Yksinkertaiset elementit yhdistyvät Jakob Höglundin tekniikkaan, jossa ”näyttelijät ja esineet yhdessä muodostavat lavastuksen, ja jatkuva liike ja muuntuvat kehot luovat uusia todellisuuksia.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lisätehoa tuovat valot, videotehosteet ja varjoteatteri. Puvustuksesta vastaa Samu-Jussi Koski.

Musikaali – suuren ryhmän työn tulos

Teatterin musikaaliin meneminen ei ole mitenkään halpaa. Otsaan saattaa syntyä pieni ryppyjono, kun katselee teatterin hinnastoa. Niin kuin taivaassa -musikaalin lippujen hinnat permannolla hipovat jo yhdeksääkymppiä (88 €/ 83 € (parveke) / 22 € (aitiopaikat: osittainen näkörajoite). Pariskunnalta se tekee lähes 200 euroa yhden illan kulttuurinautinnosta, jos vaikka ostaa ohjelman sekä nauttii väliajalla leivoskahvit.

Hintaan suhtautuu ymmärtävämmin, kun katselee käsiohjelmasta esitykseen osallistuneiden nimilistaa. Se on suuri jo tarinan synnyttämisestä alkaen käsikirjoittajista säveltäjiin, laulujen sanoittajiin ja suomennoksiin sekä esityksen toteutuksen suunnittelijoihin.

Näyttelijäjoukkoakin rooleissa on puolenkymmentä ja heille on vielä varanäyttelijät, ns. understudyt ja swingit. Mukana on myös lapsinäyttelijöitä, joita on kaksi tai kolme yhtä roolia kohden. Kapellimestari Eeva Konnulla on noin 20 hengen muusikkojoukko ohjattavanaan.

Lisäksi noin satakunta henkilöä on osallistunut esityksen toteuttamiseen tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, naamioinnin, valojen, äänen ja käsiohjelman saralla. Tarpeen ovat myös kuiskaaja sekä lastenhoitajat, kun nuorimmat lavalla olijat ovat 7-vuotiaita.

Valoja ja varjoja

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Musikaalin tarina korostaa musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa. Mukana on myös tummia sävyjä sairastumisesta, kiusaamisesta, perheväkivallasta ja uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Ja loppu on surullinen. Paikoin oli nenäliinalle käyttöä, se täytyy tunnustaa.

Monet koronan vuoksi teatterin väliin jättäneet saattoivat tuumia itsekseen illan aikana, että olo on kuin taivaassa. Kotoa on päästy vihdoin kulttuurin pariin.

Samassa tunnetilassa lienee koko ensemble. Jakob Höglund tiivistää käsiohjelman tekstissä esiintyjien tunnelman: ”Rakas yleisö! Tänään seisomme edessäsi ja olemme valmiita tekemään sitä, mikä on ollut niin pitkään kiellettyä. Kädet toistemme ympärillä laulamme sydämien ilossa, ja silloin katto nousee taivaisiin. Tervetuloa.”

Teatterin esittelyssä luvattiin, että ”tämä elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle.” Sen se totisesti tarjosikin.

Seuraavaksi pitääkin mennä katsomaan Lilla Teaterniin Jakob Höglundin ohjaama musikaali Once.

Lue myös: Kalevala på svenska ja Mua kutsuu Cabaret.

*Sain teatterista kaksi bloggaajalippua.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Messut, Tapahtuma

Kohtaamisia Kirjamessuilla

Palvelu/tuote saatu: Messukeskus – Helsingin Kirjamessut*

Kirjat kiinnostavat ihmisiä. Varsinkin lauantaina oli väkeä liikkeellä melko paljon.

Helsingin Kirjamessuilla tapasin monia mielenkiintoisia kirjoja ja ihmisiä. Kolmena päivänä.

Helsingin Kirjamessut katkaisi lähes kahden vuoden tauon messutapahtumissa. Osallistujat, niin kirjailijat, kustantajat ja muut näytteilleasettajat kuten myös yleisö, olivat iloisia mahdollisuudesta tapaamisiin, keskusteluihin ja vuorovaikutukseen.

Paikalla ja verkossa

Kirjamessut järjestettiin torstaista sunnuntaihin 28.–31.10.2021 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumaan osallistui noin 52 000 henkilöä, mikä on vähemmän kuin huippuvuosina. Kotiin jäivät ilmeisesti iäkkäämmät lukijat ja riskiryhmäläiset.

Messuohjelmaa seurattiin lisäksi verkkoyhteyden kautta lähes 4 000 päätelaitteelta. Senaatintori- ja Töölönlahti-lavan ohjelmaa voi seurata tapahtuman verkkosivuilla vielä koko marraskuun ajan sähköisellä lipulla. Jos et ostanut lippua messuille, sen voi hankkia vielä nyt messujen jälkeenkin kymmenellä eurolla. Verkosta löytyy myös osa kansainvälisten kirjailijoiden haastatteluista.

Verkosta löytyvät taltioinnit Senaatintori-lavan ohjelman esiintyjistä Jukka Viikilä, Juha Hurme, Sirpa Kähkönen, Niillas Holmberg, Hanna Brotherus, Jani Toivola, Saara Turunen, Ismo Alanko ja Katja Kettu, Jari Tervo, Laura Malmivaara, Silvia Hosseini, Miki Liukkonen ja Rosa Liksom. Taltiointeja löytyy myös muiden lavojen ohjelmista.

Vähemmän ja väljempää

Tuttu koronaohjeistus oli voimassa Kirjamessuillakin.

Kirjamessuilla oli aikaisempaa väljempää. Väkeä oli toki vähemmän, mutta myös tilojen suunnittelussa oli huomioitu terveysturvallisuus. Ohjelmalavojen yhteyteen oli rakennettu entistä isommat katsomot ja siellä täällä oli istuskelupaikkoja. Toivottavasti nämä järjestelyt säilyvät tulevinakin vuosina. Lisäksi muu ohjeistus koronamaskeista käsidesiin oli käytössä.

Järjestäjien mukaan messulla myytiin paljon kirjoja ja jotkut näytteilleasettajat ylittivät jopa edellisen tapahtuman myyntiluvut. Yhdessä kohtaa ihmettelin pitkää jonoa, kunnes huomasin, että kyseessä oli signeerausjono, joka vei kohti Ismo Alankoa ja Katja Kettua, jotka ovat tehneet yhdessä muusikon elämäkerran. Ainakin tuota kirjaa myytiin siis hyvin.

Messuilla kuulin myös erään kustantajan osastolla keskustelua kirjan lyhyestä elämänkaaresta, joka on kuulemma vain muutaman kuukauden ikäinen. Sitten teos voi päätyä vaikka myytäväksi kustantajien loppueriä myyvän yrityksen laareihin viiden tai kolmen euron hintaan. Noita laareja oli messuilla paljon ja ne myös kiinnostivat ihmisiä. Löysin sieltä minäkin muutaman kirjan. Enemmän otin kuitenkin kirjoista kuvia muistaakseni hankkia ne myöhemmin kirjastosta.

Vitosella kirja kuin kirja.
Kahden euron kolikollakin heltisi kirja.

Ihmisiä ja kirjoja

Parasta antia messuilla ovat ihmiset ja kirjat. Tai kirjat ja ihmiset. En ole varma, kumpi järjestys on oikea. Kirjoja on hauskaa hypistellä ja ihmetellä, mitä kaikkea löytyykään kirjan muodossa – mikään inhimillisen elämän osa-alue ei ole vierasta.

Tapasin messuilla paljon tuttuja, joiden kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia. Yksi heistä oli bloggaajaystäväni Märtha Vesterback OrdOdlaren-blogista, jonka kanssa meillä oli sovittu tapaaminen. Hän toi minulle tilauksesta mainiota chilillä terävöitettyä appelsiinihilloaan. Tutkimme myös yhdessä ruotsinkielisten kirjojen ja lehtien osastoa, josta otin mukaani muutaman puutarha-aiheisen näytelehden. Märthan kirjoituksia oli niissäkin.

Mukavia kohtaamisia oli myös Exlibris Åboensiksen osastolla niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Matkatoveri Ullan kanssa päivitettiin kuulumisia lounastapaamisilla.

Teoksen bloggaajatapaamisessa esittäytyi joukko kirjailijoita uusimpien teostensa kanssa: Juha Hurme (nykysuomennos Aleksis Kiven klassikkoromaanista Seitsemän veljestä), E. L. Karhu (Veljelleni), Marjo Niemi (Kuuleminen), Matias Riikonen (Matara) ja Alexandra Salmela (56, oletan). Saimme ottaa mukaamme yhden kirjan mukana olleiden kirjailijoiden uutuuksista.

Valintani oli Juha Hurmeen modernisoima Kiven klassikko. Hurmeella oli jo hiukan kiire junalle, mutta hän suostui signeeraamaan teokseni. Kynää hänellä ei ollut matkassa, joten kaivoin käsilaukusta omani. Hurme kehui sitä hyväksi ja oivalsin vinkin. Lahjoitin siis kynättömälle kirjailijalle kirjoitusvälineen.

Kuuntelin myös muutamia kirjailijaesityksiä, muun muassa Anja Snellmanin ja Saku Tuomisen haastattelut. Yrittäjä, luova johtaja, ravintoloitsija ja tietokirjailija Saku Tuominen kertoi Juha Roihan haastattelussa uusimmasta kirjastaan Kuinka puut kasvavat ja mitä me voimme oppia siitä. Kirja lähestyy maailmaa ja elämää, luontoa ja etenkin ihmismieltä monesta yllättävästä näkökulmasta. Kirjoittaja pohdiskelee sitä, voisimmeko oppia luonnolta paljon nykyistä enemmän.

Saku Tuominen on ollut tuottelias tietokirjailija. Uutuus taisi olla jo hänen viidestoista kirjansa joko yksin tai yhdessä toisen tekijän kanssa kirjoittamansa. Hän sai Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinnon tänä keväänä.

Juha Roiha ja Saku Tuominen keskustelivat messuilla ihmisen ja luonnon suhteesta.

Paula Havaste haastatteli Juha Itkosta, Paula Norosta ja Kaija Rantakaria Kirjailijaliiton järjestämässä keskustelussa Kysy kirjailijalta. Kuulijoita oli salin täydeltä ja yleisön etukäteen toimittamat kysymykset liittyivät muun muassa siihen, mikä on parasta kirjailijan ammatissa, tarvitseeko kirjailija oman huoneen, missä muussa työssä kukin kirjailijoista voisi toimia ja miten pääsee parhaiten alkuun kirjailijan uralle. Jälkimmäiseen kysymykseen annettiin klassinen vastaus: lukemalla ja kirjoittamalla paljon.

Sisarukset uskalsivat tulla yhdessä halaamaan Herra Hakkaraista, Mauri Kunnaksen luomaa hahmoa.

Tapaamisiin ensi vuonna 27.–30.10.2022

Helsingin Kirjamessut 2022 järjestetään torstaista sunnuntaihin 27.–30.10.2022. Tuolloin kirjamessujen rinnalla järjestetään myös Viini & Ruoka -tapahtuma. Laita päivät jo kalenteriisi, niin minäkin tein.

*Sain somevaikuttajapassin ja arvottavia pääsylippuja.

Normaali
Arvonta, Kilpailu, Messut, Tapahtuma

Arvonta: kaksi pääsylippua Helsingin Kirjamessuille

Palvelu/tuote saatu: Messukeskus – Helsingin Kirjamessut*

Sain Helsingin Kirjamessuilta kaksi vapaalippua arvottavaksi blogissani.

Yksi vapaalippu oikeuttaa kertakäyntiin Helsingin Kirjamessuille taikka messujen seuraamiseen verkossa 28.–31.10.2019.

Jos haluat osallistua arvontaan, niin kirjoita blogin kommenttiin, mihin kotimaan matkakohteeseen haluaisit seuraavaksi mennä? Vastausaikaa on keskiviikkoon 27.10.2019 klo 20.

Arvonta suoritetaan kaikkien määräaikana blogiin kommentin jättäneiden kesken. Arvonnassa siis kaksi onnettaren suosikkia saa käyttöönsä yhden lipun.

Lipun toimitan sähköpostitse. Yksi lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin Helsingin Kirjamessuilla sekä samaan aikaan järjestettäville Viinikylä Helsingissä -messuille. Sähköinen pääsylippu oikeuttaa seuraamaan myös Kirjamessujen verkkosisältöä, joten sillä on käyttöä, vaikka et tulisikaan messuille paikan päälle.

Onnea arvontaan!

Helsingin Kirjamessut järjestetään 28.–31.10.2021 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin 28.–30.10. klo 10–20 ja sunnuntaina 31.10. klo 10–18.

Liput ovelta ja tapahtuman aikana verkkokaupasta: aikuiset 20 e, lapset, opiskelijat, varusmiehet, työttömät, eläkeläiset, ryhmälippu (min 10 hlö) 14 e/hlö, perhelippu 46 e, kokoaikaliput 36 e/26 e. Lippu vain verkko-ohjelmaan 10 e.

UUTTA: Sisäänkäynneiltä voi ostaa lipun myös liikunta- ja kulttuuriedulla.

Liput ennakkoon edullisemmin verkkokaupasta http://shop.messukeskus.com

Tapahtuma järjestetään nyt 21. kertaa. Viime vuonna tapahtuma toteutettiin verkossa.

*Sain somevaikuttajapassin ja arvottavia pääsylippuja.

Normaali
Vuoden Luontokuva -festivaali lauantaina 23.10. Finlandia-talossa. Tule katsomaan upeita luontokuvia.
Kuva: Arja Vesterholm – Tukka hyvin – kaikki hyvin (VLK2021-semifinalisti).
Valokuva

Tule Vuoden Luontokuva -festivaaliin 23.10.2021

Kuva
Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys, Näyttely, Taideteos, Tapahtuma

Taidetta ja luontoa Helsinki Biennaalissa

Hyvä ja mielenkiintoinen retkikohde niin helsinkiläisille kuin matkailijoillekin on Helsinki Biennaali Vallisaaressa. Siellä voi käydä, vaikkei olisikaan nykytaiteen ystävä. Nähtävää riittää myös luonnossa ja aiemmin puolustusvoimien käytössä olleissa rakennuksissa ja rakennelmissa.

Taiteilija Meiju Niskala kutsuu Helsinki Biennaaliin.

Helsingin Vallisaari on lyhyen venematkan päässä kaupungin rannoista. Se sijaitsee Suomenlinnan naapurissa. Vallisaari on syyskuun loppupuolelle täynnä taiteilijoiden työn tuloksia, kun nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali toteutuu siellä. Biennaalin nimenä on Sama meri.

Erikoinen yhdistelmä taidetta, luontoa ja rappeutuneita rakennuksia

Biennaalissa on mukana 41 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää sekä Suomesta että maailmalta. Teoksista 75 prosenttia on täysin uusia ja ennennäkemättömiä. Mukana on niin kuva- ja äänitaidetta kuin installaatioita, veistoksia, videoita, elokuvia ja performansseja.

Helsinki Biennaalin teosten teemoina ovat muun muassa luontoyhteys, rajat ja identiteetit, aika ja sen kerrostumat sekä empatia ja yhteisöllisyys.

Jaakko Niemelä: Laituri 6, 2021. Tämä oli näyttelyn ajatuksia herättävin teos.

Helsinki Biennaali Vallisaaressa oli erikoinen yhdistelmä taidetta, luontoa ja ihmisen rakentamaa, osin jo ränsistynyttä rakennuskantaa. Saari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Välillä tuntui, että luonto sellaisenaan on paras taideteos ja jossain paikoissa rippeet ihmisen tekemistä rakennelmista muodostivat taideteoksen luonnon keskelle.

Tässäkin on melko taiteelllnen kokonaisuus, vai mitä?
Tuleeko tästä jotain mieleen? Minulle tulee mieleen Microsoftin Windows XP-käyttöjärjestelmän oletustaustakuva.
Taustalla näkyy Tadashi Kawamatan teos Vallisaaren majakka.

Biennaalin taideteokset löytyvät merkityn reitiltä varrelta. Teoksia on sekä ulkona että historiallisissa rakennuksissa, ruutikellareissa ja autioituneissa asuinrakennuksissa. Päänäyttelyä täydentävät koko kesän ajan lukuisat taiteilijoiden performanssit, työpajat ja keskustelut.

Kolmen kilometrin kokonaisuus

Tästä alkaa kierros.

Tutustuin Helsinki Biennaaliin jo ennen sen avaamista pressipäivän aikana 9.6. Yleisöruuhkia ja jonotusta en siis joutunut kokemaan, vaan sain kuljeskella suurimman osan ajasta omassa rauhassani.

Reitti on noin kolme kilometriä pitkä. Taideteokset eivät sijoitu sille tasaisesti, vaan usein ne ovat ryppäissä ja välillä voi olla pitkäkin matka, jolloin ihasteltavana on vain luonto.

Taustalla näkyy Suomenlinnan rakennuksia.
Opasteet näyttävät kiertosuunnan.
Osa teoksista maastoutuu. Puun takana näkyy Alicja Kwaden teos Pars pro Toto, 2018. Se koostuu kahdeksasta erikokoisesta planeettaa muistuttavasta pyöreästä kappaleesta. Materiaalina käytetyt luonnonkivet ovat peräisin eri puolilta maapalloa ja toimivat samalla maanosien symboleina.

Kannattaa siis varustautua sopivalla vaatetuksella, hyvillä kengillä ja reippaalla mielellä. Vesipullo on tietysti ehdoton matkakumppani. Ruoka- ja juomatäydennystä saa kahviloista, mutta niitä ei välttämättä satu matkan varrelle janon yllättäessä. Ajankohdaksi kannattaa valita joku arkipäivä, silloin lienee vähemmän kävijöitä kuin viikonloppuisin.

Yksi oppaista kertoi, että jos katsoo kaikki biennaalin taideteokset kokonaisuudessaan videot ja performanssit mukaan luettuna, niin näkemistä riittää kahdeksi vuorokaudeksi. Kannattaa siis valikoida mielenkiintoisimmat kohteet ja jättää muita vähemmälle. Eikä mikään tietysti estä käymistä useampana päivänä, nähtävää ja koettavaa riittää.

Tiivistyksenä kokemuksestani voin sanoa, että nykytaide monissa eri muodoissaan yhdistyneenä Vallisaaren rujoon rakennuskantaan ja alkusuven kukoistavaan ja kukkivaan luontoon oli tyrmäävä yhdistelmä. Inhimillinen luovuus on rajatonta – mitä kaikkea taiteilija keksiikään? Se voi olla vaikkapa lintudisko, muovista virkattua korallia tai toiminnallinen essee.

Tuomas A. Laitinen: ΨZone, 2021.
Laura Könönen: Ei taivasta rajana, 2021.
Tadashi Kawamata: Vallisaaren majakka, 2021.
Katharina Grosse muuttaa Vallisaaren vanhan purkukuntoisen koulurakennuksen ympäristöineen maalaukseksi.
Katharina Grosse: Shutter Splinter, 2021
Tämä oli jotenkin kuvauksellisen näköinen yhdistelmä, ruostunutta rautaa ja muoviputkea.
Osa Vallisaaresta on vielä suljettu.

Teoksia myös mantereella ja digitaalisesti

Teoksia on myös saaren ulkopuolella eri puolilla Helsinkiä, kuten Helsingin taidemuseossa ja keskustakirjasto Oodissa. Taidetta ja tapahtumia voi kokea myös digitaalisesti. Digitaalisten sisältöjen avulla parannetaan biennaalin saavutettavuutta sekä taataan biennaalikokemus, vaikkei pääsisikään paikan päälle Vallisaareen.

Koko kaupungin yhteinen hanke

Helsinki Biennaali toteutetaan nimensä mukaisesti kahden vuoden välein. Se on koko Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Tapahtuman tuotannosta ja kuratoinnista vastaa HAM Helsingin taidemuseo.

Ensimmäisen Helsinki Biennaalin pääkuraattoreina ovat toimineet Pirkko Siitari ja Taru Tappola. Heidän apunaan on ollut kuraattoritiimi. Biennaalin ohjelmaa on rakennettu myös yhdessä kaupungin palvelujen, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kanssa.

Infoa kävijälle

Helsinki Biennial -kyltti opastaa paviljongille, jonka edestä pääsee Vallisaareen.

Helsinki Biennaali on yleisölle maksuton. Kävijät maksavat lauttalipun hinnan.

Vallisaaren reittiliikenteestä vastaa Suomen Saaristokuljetus. Reittiliikenne lähtee Helsinki Biennaali -paviljongilta, joka sijaitsee Vanhan Kauppahallin vieressä. Lisäksi JT-Line liikennöi Island Hopping -vesibussireittiä Hakaniemestä Kruunuvuorenrannan kautta Vasikkasaareen, Vallisaareen ja Lonnaan 12.6.–15.8.2021. Vallisaareen pääsee myös omalla veneellä.

Helsinki Biennaali on auki:

12.6.–29.8. ma–su klo 11–18
1.–26.9. ke–su klo 11–18.

Avuksi vierailun suunnitteluun että saarella kulkemiseen voi ottaa biennaalin selainpohjaisen mobiilioppaan. Sieltä löytyvät esimerkiksi Vallisaaren kartta, tietoa taiteilijoista ja taideteoksista sekä saaren palveluista. Mobiiliopas löytyy osoitteesta https://mobileguide.helsinkibiennaali.fi/.

Tulolaiturin lähellä on infopiste ja biennaalin oma kauppa Helsinki Biennial Shop löytyy Torpedolahdessa. Nämä palvelevat aina tapahtuman aukioloaikojen mukaan. Vallisaaresta löytyy myös useita kahviloita.

Lisätietoa: https://helsinkibiennaali.fi/kavijalle/. Sivuilta kannattaa käydä tarkistamassa tilanne; esimerkiksi osa taideteoksista voi olla tilapäisesti suljettuja ja koronaohjeistuksiakin kannattaa seurata.

Kierroksen jälkeen oli paikallaan kylmä juoma ja elämyksen kertaus muhkeasta näyttelyluettelosta, jossa on 266 sivua. Biennaali piti alunperin järjestää vuonna 2020, mutta se siirtyy tähän vuoteen koronapandemian vuoksi. Tämä kahvila on lähellä Torpedolahden laituria, josta lähdetään paluumatkalle.
Normaali
Näyttely, Teemapäivä, Valokuva, Valokuvaus

Kaksi näyttelyvinkkiä maailman valokuvauspäivänä

Tänään keskiviikkona 19.8.2020 vietetään maailman valokuvauspäivää. Annan tässä teemapäivän kunniaksi kaksi vinkkiä valokuvanäyttelyyn, toinen Turussa ja toinen Helsingissä.

Mehän taidamme viettää valokuvauspäivää joka päivä. Kännykän kamera kulkee matkassa mukana aina ja sillä on helppo ottaa kuvia omasta arjestaan, ehkä selfienkin. Elämme kuvien keskellä.

Tänään on kuitenkin erityinen päivä. Ihan helposti eivät auenneet päivän taustat, mutta viis siitä. Annan tässä teemapäivän kunniaksi kaksi vinkkiä valokuvanäyttelyyn, toinen Turussa ja toinen Helsingissä.

Kuvan monta muotoa – Turun Kamerat 90 vuotta

Kuva: Kauko Lehtonen. Niin lähellä niin kaukana. 2013.

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

90-vuotisjuhlanäyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Se on otos nykypäivän harrastajavalokuvaajien taidoista. Kuvien aiheet, värimaailma ja tulostustapa vaihtelevat.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Sen perustava kokous pidettiin 14.11.1930. Seurassa on noin 120 jäsentä.
– Tärkeä osa seuran toimintaa ovat asiantuntijaluennot, seuran järjestämät kurssit ja aktiivinen kilpailutoiminta, kertoo Turun Kameroiden puheenjohtaja Matti J. Niemi.

Kolme naista, kaksi kuvaajaa

Suomen valokuvataiteen museon uusi näyttelytila K1 Kämp Galleriassa Helsingissä täyttyy kolmen naisen omaehtoisella energialla. Kaksi heistä on ikonisia hahmoja, kolmas on moderni ja impulsiivinen performanssitaiteilija.

Kanadalaisen Douglas Kirklandin (s. 1934) näyttelyissä esiintyy kaksi ikonista naista, jotka loivat vahvaa imagoaan valokuvien avulla. 1960-luvun kuvasarjat ovat Ilta Marilynin kanssa ja Coco Chanel. Elokuvatähti Marilyn Monroen kuvat Kirkland kuvasi 17.11.1961 Look-aikakauslehden 25-vuotisjuhlanumeroon – tähti poseerasi silkkilakanoissaan.

Kesällä 1962 Kirkland lähetettiin Pariisiin kuvaamaan reportaasia Coco Chanelista, 79-vuotiaasta muotigurusta Pariisin muotiviikolla. Ennen kuin tähän päästiin, Kirklandin piti läpäistä Chanelin testi ja kuvata kaupungilla muotiluomuksia mallien yllä.

Valokuvataiteen museon mukaan ”Kirklandin kuvasarjat sijoittuvat aikakauteen, jolloin valokuvasta tuli suurilevikkisten uutiskuvalehtien ja mainoskuvan kautta modernin, globaalin kulutuskulttuurin keskeinen edistäjä. Coco Chanel ja Marilyn Monroe ymmärsivät kumpikin valokuvan voiman imagon ja itseilmaisun välineenä. Kuvasarjat esittävät imagon rakentuvana prosessina, joka peilaa kuvaajan ja kuvattavan välistä vuorovaikutusta.”

Kuva: Douglas Kirkland: Coco Chanel on her sitting room sofa, Paris, 1962. ©Douglas Kirkland/Photo Op.

Marilyn Monroe

Kuva: Douglas Kirkland: Marilyn Monroe, Hollywood, 1961. ©Douglas Kirkland/Photo Op.

Kolmas nainen onkin sitten jotain aivan muuta ja hän tuo nykyhetken perspektiiviä näyttelyihin: internetkulttuurissa syntynyt Munalissu, joka on impulsiivinen performanssihahmo ja helsinkiläisen mediataiteilija Liisa Vääriskosken (s. 1991) feministinen alter ego ja taideprojekti.

Valokuvataiteen museo kertoo: ”Pitkälti Instagramissa toimiva performanssihahmo on yksi mediataiteilija Liisa Vääriskosken tavoista toteuttaa itseään ja kommentoida maailmaa sekä visuaalista kulttuuria. Munalissun hahmossa viihde, kaupallisuus sekä poliittiset teemat kietoutuvat yhteen, usein absurdilla tai humoristisella tavalla. Munalissu avaa myös näkökulman Marilynin ja Coco Chanelin itseilmaisun leikkisään ja itseironiseen ulottuvuuteen.”

Kuva: Liisa Vääriskoski, @munalissu, 2020.

Kaikki kolme näyttelyä ovat avoinna 20.8.–20.12.2020 K1 Kämp Galleriassa osoitteessa Pohjoisesplanadi 33, Helsinki.

K1:n pääyhteistyökumppani on Tradeka.

 

Normaali
Arvonta, Matkavalmistelut, Matkustaminen, Messut

Onnittelut Matkamessulippujen voittajille!

Kaupallinen yhteistyö: Messukeskus – Matka 2020

Sain Matkamessuilta kolme vapaalippua arvottavaksi blogissani. Satunnaisgeneraattorin valitsemat voittajat ovat Heidi, Leena ja Neea.

Yksi lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin Matkamessuilla 17.–19.1.2020 Helsingin Messukeskuksessa.

Arvontaan saattoi osallistua valitsemalla alla mainituista jutuista sen, josta haluaisi mieluiten lukea ja merkitsemällä blogin kommenttiin kirjaintunnuksen tai koko vastauksen. Vastauksia tuli ennätysmäärä eli 36.

Suosituin postausidea oli heinäkuinen bussimatka Viroon. Siitä on ilo kirjoitella, koska reissussa oli paljon nähtävää ja kaunista katseltavaa. Toiseksi eniten ääniä sai Gerald Durrellin eläintarha Jerseyssä. Sekin oli mukavaa, että kaikista postausideoista oltiin kiinnostuneita.

Tulokset ovat tässä:

  1. Gerald Durrellin eläintarha Jerseyssä – 10 ääntä
  2. Puoli päivää palomiehen matkassa Ostravassa – 5 ääntä
  3. Heinäkuinen bussimatka Virossa reitillä Tallinna–Haapsalu–Tartto–Pärnu–Viljandi–Tallinna – 16 ääntä
  4. Keräilijämuseo Barcelonassa – 5 ääntä.

Kommentit ja palaute ovat arvokkaita, kiitokset vastaajille. Juttuja tulee äänimäärän mukaisessa järjestyksessä lähiaikoina muiden postausten lomassa.

Satunnaisgeneraattorin arpomat voittajat ovat Heidi Saito, Leena W ja Neea. Hauskasti heidän toiveensa kohdistuivat eri juttuihin. Heidiä kiinnosti bussimatka Viroon, Leenaa Barcelona ja Neeaa eläintarha Jerseyssä. He ovat jo saaneet lippunsa sähköpostitse.

Onnittelut voittajille ja mielenkiintoisia messuja kaikille! Aion itsekin viettää Matkamessuilla ammattilaispäivästä torstaista sunnuntaihin fiilisten ja tarpeen mukaan.

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma, Matkamessut, tuo nähtäväksesi lähes 1 000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta ja matkailualan yritystä yli 80 maasta. Tapahtuman ohjelmassa on esillä ajankohtaisia matkailuilmiöitä, kohdevinkkejä, muita matkailijalle hyödyllisiä puheenvuoroja sekä matkamessutarjouksia. Matkamessujen teemat: partnerimaa Viro, vastuulliset elämykset sekä perhematkailu.

© Messukeskus/Matka Nordic Travel Fair 2019.

Pysy mukana matkassa helmikuun alussa juhlitaan blogin 5-vuotissynttäreitä.

Normaali
Matkakohde, Matkavalmistelut, Messut, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2020

calendar 2020

Kuva: Rafael Javier Pixabaystä.

Mitäpäs sitä tekisi loppuvuoden pimeinä iltoina muuta kuin suunnittelisi tulevaa aikaa? Ensi vuonna ollaankin hienossa vuosiluvussa 2020. Kalenteriin on mukavaa merkitä sopivasti kohokohtia ensi vuodelle.

Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna – tai olisin halunnut käydä. Osasta tapahtumia ei ole vielä saatavissa juuri muuta tietoa kuin päivämäärät, joten kannattaa seurata tapahtumajärjestäjien verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia.

Lux Helsinki -valofestivaali tammikuussa

Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali, joka levittäytyy pääkaupungin keskustaan 4.–8.1.2020. Tapahtuma esittelee jälleen monipuolisesti valotaidetta kotimaisilta ja kansainvälisiltä huipuilta.

Lux Helsingin reitti kulkee Senaatintorilta Kaisaniemen puiston läpi kauniiseen Tokoinrantaan. Se on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alusta loppuun numerojärjestyksessä ykkösestä yhdeksään.

Festivaalin kuraattoreina toimivat yhdessä Ilkka Paloniemen kanssa tanskalainen Christina Dvinge ja tšekkiläinen Martin Pošta. Valotaiteilijoita tulee muun muassa Itävallasta, Turkista, Liettuasta, Tšekistä, Hollannista, Ruotsista ja Suomesta.

– Reitti on sekoitus kaupunkiympäristöä, puistoaluetta ja merenrantaa. Luxissa on hienoa se, että festivaali voi kulkea varsin vapaasti kaupunkitilassa esitellen harvemmin nähtyjä paikkoja. Arktinen Helsinki on Luxissa aivan yhtä suuri tähti kuin valotaidekin, Paloniemi sanoo.

Festivaalin aikana kaupunkia elävöittävät myös erilaiset valoaiheiset tapahtumat ja muu oheisohjelma. Lux Helsinkiä järjestää Helsingin tapahtumasäätiö ja se palkittiin vuonna 2017 Helsingin Matkailusäätiön Helsinki Travel Award -tunnustuksella.

Lyhtypuisto on yksi Lux Helsingin klassikkoteoksista. Kuva:© Lux Helsinki/Petri Anttila.

Tieteiden yö tammikuussa Helsingissä

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingin Kruununhaassa. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 16.1.2020.

Tieteiden yönä tiedettä tarjoillaan monessa muodossa ja lukuisien ohjelmanjärjestäjien voimin. Tieteiden yössä onkin luvassa paljon kiinnostavaa tiedeohjelmaa kaikenlaisille kävijöille. Mukana on myös ennätysmäärä englanninkielistä ohjelmaa. Illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mukaansa tempaavista luennoista kuin oivaltamisesta itse tekemällä.

Tieteiden yön sivuilla voi testata, millainen Tieteiden yön kävijä olet. Minä olen Kuuntelija: ”Nautit rauhallisista, mutta asiapitoisista luennoista, joissa tieteentekijät esittelevät tieteen uusimpia löydöksiä. Tieteiden yössä haluat päivittää tietosi, ja syventyä sinua kiinnostaviin aiheisiin. – – –Kruununhaassa nautit raitiovaunun tärinästä mukulakivillä ja merituulen huminasta korvissa. Sinulle ominaisinta ohjelmaa ovat luennot ja esitelmät, elokuvat ja kirjaesittelyt.”

Minulle sopiviksi tärpeiksi ohjelmasta ehdotetaan muun muassa Tieteiden yötä Kansallisarkistossa, Erehtymisen ja väärinkäsitysten historiaa, DocPoint: Nightingales in Berlinja Tiedekirjojen yö. Testaa, millaisia ehdotuksia sinä saat.

Kaikkiin illan ja yön ohjelmiin on vapaa pääsy. Tieteiden yön toteutuksesta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tapahtumaa rahoittaa Koneen Säätiö. Tapahtuman koko ohjelma löytyy osoitteesta www.tieteidenyo.fi.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Messukeskus kutsuu jälleen hakemaan matkaideoita. Kuva; © Messukeskus.

Matkamessut järjestetään 17.-19.1.2020 Helsingin Messukeskuksessa. Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma tuo nähtäville lähes 1 000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta ja matkailualan yritystä yli 80 maasta. Tapahtuman ohjelmassa on esillä ajankohtaisia matkailuilmiöitä, kohdevinkkejä sekä muita matkailijalle hyödyllisiä puheenvuoroja. Näytteilleasettajien tarjonnasta löytyvät niin äkkilähdöt, pakettimatkat, lennot, majoitukset ja muut lomamatkat sekä matkamessutarjoukset.

Matkamessujen teemoina ovat Viro, vastuulliset elämykset sekä perhematkailu. Aiheet näkyvät muun muassa tapahtuman ohjelmasisällössä. Tapahtumassa on mukana nyt ensimmäistä kertaa vaihtoehtoisista matkustusmuodoista tunnettu Maata pitkin -matkamessut. Esillä on myös aiemmilta vuosilta tuttu ruokamatkailun erikoisalue Tasty Travel, joka vie sinut makumatkalle maailman ympäri.

Vuoden 2020 tapahtuman partnerimaa Viro tulee näkymään niin lavaohjelmassa kuin osastoillakin.

Vuoden 2019 Matkamessutunnelmista voit lukea postauksesta Menovinkkejä maailmalle.

Seuraa blogia, kohta laitan arvontaan pari vapaalippua Matkamessuille.

Kuva & Ääni -messut helmi-maaliskuussa Helsingissä

Kuva & Ääni -messut järjestetään 28.2-1.3.2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Messut toteutetaan samaan aikaan GoExpo-tapahtuman kanssa.

Mukana on näytteilleasettajia muun muassa seuraavilta alueilta: ääni, valokuvauskamerat ja -tarvikkeet, videokuvauskamerat ja -tarvikkeet, virtuaalinen todellisuus, koulutus, kuvankäsittelyn ohjelmistot ja järjestelmät, oppilaitokset, järjestöt ja lehdet.

Helsinki Beatles Weekend toukokuussa Helsingissä

Suomen suurin Beatles-festivaali Helsinki Beatles Weekend järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 8–9.5.2020.

Järjestäjien mukaan ”nostalginen viikonloppu on vaikuttava läpileikkaus Liverpoolin nelikon tuotannosta. Tänä vuonna juhlistamme erityisesti Ringo Starrin ja John Lennonin 80-vuotissyntymäpäivää. Ringer Star ja Javier Parisi astuvat lavalle versioimaan syntymäpäiväsankareita. Miehet todella näyttävät ja kuulostavat esikuviltaan. Lisäksi luvassa on koko kirjo Beatlesin tuotantoa hiteistä harvinaisuuksiin kun 11 maailmanluokan esiintyjää astuu esiin.”

Viikonloppu alkaa perjantaina 8.5.2020 klo 18 Imagine-konsertilla.

Kirjapäivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna jo 36. kerran. Päivien teemana on Vale. Mistäs tällainen aihe?

–Ajatus Vale-teemasta lähti liikkeelle seikasta, että viime aikoina on tuntunut ilmestyneen poikkeuksellisen paljon romaaneja, joiden päähenkilö on todellinen historiallinen henkilö ja romaani kertoo hänen elämäntarinansa. Näitä romaaneja luetaan yllättävän usein toden jäljennöksinä, kerrotaan tapahtuman verkkosivuilla.

Tapahtuman ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2020. Kirjapäivät järjestetään Sylvään koululla Sastamalassa juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 26.–27.6.2020.

Jos aioit viettää Sastamalassa kaksi päivää, niin majapaikka kannattaa varata nyt saman tien.

Tietokirjailija ja historioitsija Mirkka Lappalainen kertoi elämänsä tietokirjoista Sastamalassa kesällä 2019. Haastattelijana oli Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Avoimet Puutarhat heinäkuussa

Sunnuntaina 5.7.2020 pääsee taas tutustumaan puutarhoihin teemapäivänä ympäri Suomen. Kesällä 2019 mukana oli 894 puutarhaa Ahvenanmaalta Inariin.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Svenska trädgårdsförbundet rf:n, Kotipuutarha-lehden sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiöiden kanssa.

Vuonna 2019 yhteistyökumppaneina olivat Fiskars, Biolan ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.

Lisätietoja saa tapahtuman sivuilta.

Viime heinäkuussa yksi käymistäni paikoista oli Tomaatti-Ritun puutarha. Turussa-

Loviisan Wanhat Talot elokuussa

Loviisan Wanhat Talot avaavat jälleen vuonna 2020 hurmaavien vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle. Ajankohtana on kesän viimeinen viikonloppu 29.-30.8.2020.

”Loviisa toivottaa tervetulleeksi Suomen viehättävimpään merenrantakaupunkiin historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja lukemattomien kirpputorien keskelle.”

Voit lukea tapahtumasta postauksista Kylässä Loviisassa ja Everstin linnasta Rakkauden kahvilaan. 

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival on valokuvaustapahtuma, joka on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia.

Fotofestivaali järjestetään perjantaista lauantaihin 11.–13.9.2020, päätapahtumana ovat lauantain luennot.

Festivaalin teemana on Tarua ja totta. Tapahtuman keskiössä on kuvan tarina. Miten välittää tositapahtumiin perustuva tarina kuvan avulla? Ja miten luoda illuusioita ja taruja kuvien avulla?

Hanko Fotofestival 2020 -tapahtumassa esiintyy kansainvälisesti tunnettu puolalainen kuvaaja Iwona Podlasínska. Hän pitää myös oman näyttelyn kaupungintalon galleriassa. Näyttelyn avaa Puolan suurlähettiläs perjantaina 11.9. Voit tutustua Iwona Podlasínskan kuvagalleriaan täällä.

Muut Hanko Fotofestivalin luennoitsijat ovat valokuvaaja, visuaalinen artisti ja kouluttava brändikuvaaja Antti Karppinen, valokuvaaja ja kuvajournalisti Niklas Meltio, valokuvaaja Markus Jokela ja naparetkeilijä valokuvaaja ja toimittaja Kari ”Poppis” Suomela. Kun hiukan vilkaisin edellä mainittujen esiintyjien sivuja, niin täytyypä kirjoittaa monesti kuultu lausahdus. ”No nyt on kova!”

Suunnitteilla on myös työpaja, jossa keskitytään kuvankäsittelyyn ja tarinoiden kerrontaan. Lisätietoja on luvassa alkuvuodesta 2020. Järjestäjänä on Hanko Foto Festival ry.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Valokuvien lisäksi Hangossa voi ihastella merimaisemia ja viehättävää puutalokaupunkia.

Helsingin Kirjamessut lokakuussa

Helsingin Kirjamessujen esiintymislavat on nimetty kaupunginosien mukaan.

Helsingin Kirjamessut järjestetään 22.–25.10.2020 Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna Helsingin Kirjamessut keräsivät ennätysmäärän kävijöitä, yli 90 000.

Vuoden 2018 Kirjamessuista voit lukea täältä.

KIrjamessuilta löytyy luettavaa, katseltavaa, kuultavaa ja koettavaa kaikenikäisille kävijoille. Kuva: © Helsingin Messukeskus/Emmi Kärkkäinen.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

MUJI – merkittömiä laatutuotteita Kampissa

 

Helsingissä kuvatuissa lanseerausmateriaaleissa MUJIn tuotteet yhdistyvät suomalaiseen ympäristöön. Kuva; © Muji.

Kun nouset helsinkiläisen Kampin kauppakeskuksen neljänteen kerrokseen joko hissillä tai liukuportaita, saavut japanilaisen lifestyle-ketju MUJIn myymälään.

MUJI täyttää koko kerroksen. Se on pinta-alaltaan 3 500 neliömetriä ja ketjun Euroopan myymälöistä suurin.

Valikoimassa on lasten, miesten ja naisten vaatteita ja asusteita, kodintavaraa, ruokatarvikkeita sekä lasten leikkipaikka ja Open MUJI -galleria ja -tapahtumatila.

Myymälästä löytyy myös Euroopan ensimmäinen MUJI-ravintola ja -kahvila. Myynnissä on ruokatuotteita liki sadalta suomalaiselta tuottajalta ja lisäksi japanilaisia herkkuja.

Helmeilevää juhlajuomaa Suomesta.

MUJIsta löytyy niin kahvila kuin lounasravintolakin.

Mujirushi Ryohin

MUJI on perustettu Japanissa vuonna 1980. Ketjulla on maailmassa yli 900 myymälää ja yli 7 000 tuotteen valikoima.

MUJI on lyhenne japanilaisesta ilmaisusta Mujirushi Ryohin, joka tarkoittaa merkittömiä laatutuotteita. MUJIn on kolme pääperiaatetta ovat pysyneet samoina tähän päivään asti. Ne ovat:

  1. Materiaalien valinta
  2. Prosessien virtaviivaistaminen
  3. Pakkausten yksinkertaistaminen.

Tossuissa on valinnanvaraa.

MUJUlla on paljon matkustamista helpottavia tuotteita.

Lastenvaatteiden tyyli on samaa hillittyä ja luonnonmukaista kuin aikuistenkin.

Äänimaailmana suomalainen kansanmusiikki

Myymälän taustamusiikki oli suomalaista kansanmusiikkia. Myyjältä sain tietää, että kussakin maassa soi sen oma musiikki. Jännä yhdistelmä, japanilaista estetiikkaa ja suomalaista musiikkia.

Myös kirjojen sijoittelu oli mielenkiintoista. Ne eivät olleet missään yhdessä kirjaosastossa, vaan ripoteltuna omiin hyllyihinsä ympäri liikettä teemoittain. Osa kirjoista sijaitsi kattoon kiinnitetyissä hyllyissä, mutta ne olivat siellä lähinnä koristeina.

Myymälässä oli ilahduttavan paljon henkilökuntaa. joilla riitti tehtävää tavaroiden esillepanossa, järjestämisessä ja asiakkaiden neuvomisessa.

Tarjolla oli myös pari istuskeluryhmää, jossa voi pitää taukoa sekä lapsille oma viihdykettä tarjoava paikkansa elektronisine liitutauluineen.

MUJIn hintataso on kohtuullinen. Tuotteet ovat kestäviä. Olen ostanut Abu Dhabin liikkeestä jo vuosia sitten muutamia penaaleja, meikkipussukoita ja matkatavaroiden pakkauspusseja, jotka ovat edelleen ehjiä. Nyt onnistuin tutkimaan koko liikkeen ostamatta mitään. Mieleen jäi kyllä muutamia hankintaideoita.

MUJI keräsi avajaispäivänään 8.11.2019 yli tuhat ihmistä jonottamaan liikkeen aukeamista yhdeksältä aamulla.

Tanakan miniatyyritaidetta

Avajaisten kunniaksi galleriassa on nähtävillä Tatsuya Tanakan näyttely, joka on nimeltään Small MUJI vol. 1 “Miniature”. Hänen taiteeseensa voi tutustua 29.2.2020 saakka.

Tatsuya Tanaka on vuonna 1981 syntynyt miniatyyritaiteeseen keskittynyt valokuvaaja ja taiteilija. Hän aloitti uransa vuonna 2011 esittämällä jokapäiväisiä asioita miniatyyrinäkökulmasta MINIATURE CALENDAR –verkkosivuillaan. Siitä lähtien hän on julkaissut päivittäin taidettaan Instagramissa sekä julkaissut kolme taidekirjaa.

Normaali

Kaupunki, Valokuva

Helsinki yhtenä lokakuisena aamuna

Kuva