K niin kuin kuva –helmikuun kuvahaaste III

Kristiina K. -blogia pitävän Kristiinan kuvahaaste jatkuu kolmannella osalla. Hän antoi jokaiselle kuukauden päivälle oman aiheen. Aloitin tämän haasteen myöhässä, enkä ole vielä ottanut päiviä kiinni.

Kristiina K:n mukaan kuvat voivat olla vanhoja tai uusia taikka kuvia piirroksesta. Myös kuvapankkien kuvat ovat sallittuja. Yritän parhaani mukaan käyttää vain omia kuviani, mikä ei ole kaikkien aiheiden kohdalla yhtä helppoa. Toiseksi pyrin löytämään kuvia, jotka liittyvät matkoihini.

Aiheina ovat nyt:

13.2. Keramiikka
14.2. Kataja
15.2. Kannu
16.2. Köynnös
17.2. Karkki
18.2. Kivi
19.2. Kylmä

Keramiikka

Jerezin kellomuseossa oli suuri kokoelma erilaisia ajannäyttäjiä.

Keramiikka-aiheisia kuvia löytyy paljonkin astioista taide-esineisiin. Kuvan hurjannäköinen kello kuuluu kellomuseon kokoelmiin Jerezissä, Espanjassa. Paikan englanninkielinen nimi on The Palace of Time ja espanjaksi El Palacio del Tiempo.

Museon kerrotaan olevan ainoa laatuaan siinä suhteessa, että sen kellot toimivat ja käyvät siis ajassa. Kokoelma on Euroopan laajin ja esillä on lähes 300 kelloa seinä- ja pöytäkelloista rannekelloihin. Vanhimmat kellot ovat 1600-luvulta. Museo sijaitsee vuonna 1873 valmistuneessa palatsissa, jossa voidaan järjestää myös kokouksia ja tilaisuuksia.

Tutustuin kellomuseoon matkabloggaajien TBEX-konferenssin yhteydessä järjestetyllä kolmen päivän matkalla.

Kataja

Tervalepästä ja katajasta tehdyt lastat ovat osa EcoFurn®-yrityksen valikoimaa.

Kataja oli tämän kuvakokoelman vaikeimpiin kuuluva aihe. En ole ilmeisesti kuvannut kasvavia katajia, mutta melko tuoreessa muistissa olivat vielä joulukuussa 2022 Tampereen Kirjafestareista tutkimani EcoFurn®-yrityksen puiset tuotteet.

Kuvassa olevissa lastoissa materiaaleina ovat pellavaöljytty tervaleppä ja kataja. Etualalla olevat veitset ovat visakoivua. Muita yrityksen käyttämiä puulajeja ovat tammi ja saarni. Tuotevalikoima on laaja keittiövälineistä huonekaluihin ja linnunpöntöistä hyönteishotelleihin.

Kannu

Kaunis lasikannu ja muita ateriointiin tarvittavia esineitä Kastelholman linnassa Ahvenenmaalla.

Kannu oli myös vaikeasti löydettävä kohde. Kuvan kaunis sini-vihreä kannu koristaa kattausta Kastelholman linnassa. Kiinnostaisi tietää, onko se jonkun vanhan lasikannun mukaan tehty? Kala, kinkku ja muut ruoat ovat keinotekoisia ja kuvaavat menneen ajan aterioita ja ruokakulttuuria.

Kastelholman linna on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna. Sen rakentaminen alkoi 1300-luvun lopulla, ja ensimmäinen maininta siitä löytyy vuodelta 1388. Se toimi puolustuslinnakkeena. Ahvenanmaa oli tuolloin itsenäinen hallintoalue ja Kastelholma oli sen keskus.

Kastelholman linnan olen tainnut nähdä ensimmäistä kertaa luokkaretkellä 1970-luvun alussa. Yllä olevan kuva on viimekeväiseltä Ahvenanmaan matkaltani. Tuolloin, toukokuun lopussa koko alue oli kukassa.

Köynnös

Muratti on yleinen kasvi vanhoilla brittiläisillä hautausmailla ja puistoissa.

Köynnöskuvia oli helppo löytää. Valitsin tämän minua puhuttelevan hautakiven kuvan, jonka mietelause ”No not grieve. We are all pilgrims on a journey towards the same destination.” laittaa ajattelemaan. Ilmaisu saattaa olla peräisin jostain tunnetusta tekstistä, mutta nyt en saanut jäljitettyä alkuperää.

Hautakivessä ei muistaakseni ollut henkilön nimeä. Tämä hauta löytyy Highgaten hautausmaalta (Highgate Cemetery) Lontoosta. Kävin siellä ystäväni Suen kanssa.

Hautausmaalta ovat viimeisen leposijansa saaneet monet tunnetut henkilöitä. Heistä kuuluisin heistä lienee Karl Marx. Myös brittiläisen punkbändi Sex Pistolsin ja New York Dollsin manageri Malcolm McLaren sekä kirjailija Douglas Adams on haudattu Highgaten hautausmaalle.

Köynnös on muratti. Niitä on useita lajeja, ja ne ainavihantia, ilmajuuriensa avulla tukea pitkin kiipeileviä ja suikertelevia köynnöskasveja. Englantilaisissa puistoissa sitä näkee paljon.

Karkki

Herkkutarjotin odotti bloggaajia Muotiputiikki Helmessä Somerolla.

Vaaleanpunainen kuohuviini ja vaahtokarkit odottivat meitä bloggaajia, kun menimme tutustumaan somerolaiseen Muotiputiikki Helmeen, joka kertoo olevansa 1950-luvun tyylinen elämyskohde. Vaaleanpunainen taitaa olla liikkeen omistajan Anita Hallapellon lempiväri, sillä hänen autonsakin on sen värinen ‒ Cadillac.

Kivi

Kiveä monessa muodossa Katariinan Meripuistossa.

Katariinan Meripuisto on yksi monista Kotkan hienoista viheralueista. Sieltä löytyy kiviä niin luonnonmukaisessa kuin jalostetussakin muodossa. Tämän seitsemästä erilaisesta graniittilaadusta koostuvan pöydän ääreen mahtuu jopa 50 henkilöä.

Kylmä

Banana Split jerseyläiseen tapaan. Alkuperäisen yhdysvaltalaisen ohjeen mukaan jälkiruokaan
kuuluu vanilja-, suklaa- ja mansikkajäätelöä.

Kylmää ei voi vangita kuvaan, mutta voi valita kuvattavaksi kylmiä asioita. Olisin voinut etsiä talvi- jää- tai lumikuvia, mutta lähdin hakemaan jäätelökuvia. Niitä olisi ollut muitakin kuin tämä Banana Split -annos, joka on kuvattu Les Jardins de la Mer
-puistossa Jerseyssä. Vietin saarella hienoja syys- ja lokakuisia viikkoja vuonna 2018.

Wikipedia kuvailee tätä jäätelöannosta näin: ”Banana Split on jäätelöstä valmistettava jälkiruoka, joka nimensä mukaisesti sisältää banaania. Jäätelön ja banaanin lisäksi se sisältää usein kermavaahtoa, ananasta, vohvelia, mansikoita, pähkinöitä, suklaakastiketta ja kirsikoita.”

Lue myös:

Ajelulla Ahvenanmaalla

Hurmaava Helmi – muotiputiikki meijerissä

Puistot Kotkan nähtävyyksinä

Matkalla Jerseyn saarelle

Puistot Kotkan nähtävyyksinä

Tuote/palvelu saatu Visit Kotka-Hamina*

Kotkasta löytyy monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja tapahtumia, mutta käymisen arvoisia ovat myös kaupungin monipuoliset puistot.

Katariinan Meripuisto toukokuussa.

Kotka, Kymenlaakson toiseksi suurin, noin 52 000 asukkaan kaupunki on kuulu meri- ja jokiympäristöistään Suomenlahden rannikolla, Kymijoen suistossa. Satama, Meripäivät sekä paljon erilaisia palkintoja saaneet puistot ovat myös tuoneet kaupungille mainetta ja kunniaa.

Kotkan puistoja on määrätietoisesti kehitetty 1980-luvulta saakka. Kaupungissa on yhteensä noin 1 400 hehtaaria viheralueita, joista rakennettuja puistoja on  noin 170 hehtaaria. Puutarhaneuvos ja Kotkan puistojen ”isä” ja kehittäjä, puutarhaneuvos Heikki Laaksonen, lainaa Puistojen Kotka -esitteessä Viherympäristöliiton sanoja: ”Kotka on maan ainoa todellinen puistokaupunki.”

Kaupunki listaakin omissa matkailumainoksissaan tärkeimmiksi nähtävyyksiksi Merikeskus Wellamon, Kotkan puistot, Akvaariotalo Maretariumin, Varissaaren ja Langinkosken keisarillisen kalastusmajan. Ne ovat paikallisten kuin matkailijoidenkin suosimia käyntikohteita, ja puistoissa vierailee myös puutarha-alan ammattilaisia ja harrastajia.

Puistoja keväisessä ja syksyisessä asussaan

Veteen varisseita kukkia Sapokan Vesipuistossa toukokuussa.

Olen varmaan joskus aikaisemminkin käynyt Kotkassa, mutta vaikuttavimmin mieleeni on jäänyt vierailuni erään ryhmän mukana toukokuussa vuonna 2019. Kiersimme silloin muiden nähtävyyksien lisäksi myös Sapokan Vesipuistossa sekä Katariinan Meripuistossa.

Kevät sai luonnon viheriöimään ja kukkimaan ja meri oli syvänsininen. Ihastelin jo silloin noiden puistojen upeutta ja sitä, että pahoin saastunut lahdenpoukama sekä hylätty öljysataman alue oli muutettu kaupunkilaisten ja matkailijoidenkin virkistysalueeksi.

Katariinan Meripuisto toukokuussa.

Pääsin lokakuun alussa tutustumaan uudestaan noihin puistoihin, joiden värit olivat muuttuneet vihreän lisäksi ruskeiksi, punaisiksi, oransseiksi ja keltaisiksi. Maisema oli hiukan erilainen kuin aikaisemmalla käynnillä, mutta edelleen viehättävä.

Suomen palkituin lajissaan: Sapokan Vesipuisto

Sapokan Vesipuisto lokakuussa.

Puistossa on myös noin 20 metriä korkealta kalliolta syöksyvä vesiputous.

Sapokan Vesipuisto sijaitsee osoitteessa Tallinnankatu 11. Puisto rakentaminen aloitettiin vuonna 1990. Nimi Sapokka tullee venäjän sanasta sapog (saapas), jota Sapokanlahti muodoltaan muistuttaa. Siellä on sovitettu yhteen rakennettu ympäristö ja luonto. Puistossa riittää nähtävää kaikkina vuodenaikoina. Puuveneillä on puistossa oma laituri.

Pari puuvenettä odottaa vielä talviteloille pääsemistä Sapokan Vesipuistossa.

Lokakuun värit hehkuvat Sapokan Vesipuistossa.

Veden nainen. Eero Hiironen. 2015.

Sapokan Vesipuiston istutuksia lokakuussa.

Eero Hiironen: Vesitorso, Veden vartija ja Vedestä lähtenyt. 2016.

Myöhäinen Peace-ruusu kukkii Sapokan Vesipuiston Ruusuterassilla.

Sapokka on Suomen palkituin puisto: se on saanut kansainvälisen tunnustuksen hyville viheralueille eli Green Flag Award -palkinnon vuosina 2019, 2020 ja 2021, Suomen paras kivityökohde -palkinnon vuonna 1996, Vuoden ympäristörakenne -palkinnon vuonna 1994 sekä Suomen paras ulkovalaistuskohde -palkinnon vuonna 1993.

Öljysatamasta virkistysalueeksi: Katariinan Meripuisto

Tämä kartta on maalattu asfaltille Katariinan Meripuistossa.

Katariinan Meripuisto sijaitsee Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä ja se löytyy osoitteesta Puistotie 32. Se on siis entinen öljysatama, josta on rakennettu monipuolinen toimintapuisto ja virkistysalue kaiken ikäisille. Alueen puhdistamisen jälkeen puiston maisemointityöt aloitettiin vuonna 2004, mutta puiston rakentaminen jatkuu edelleen.

Yli 20 hehtaarin suuruisen alueen uutuuksia ovat skeitti- ja parkouralue, muumileikkipaikka ja puistoplanetaario. Museoviraston kunnostama Ruotsinsalmen linnoituskaupungin keskuslinnoitus Fort Katariina on peräisin 1700-luvulta. Tuosta linnoituskaupungista Kotkan kaupunki sai alkunsa.

Katariinan Meripuisto toukokuisissa väreissään.

Ruska värittää Meripuistoa lokakuussa.

Alueella on myös Katariinan tervaleppälehto, joka on erittäin monipuolinen varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta.

Kesäisin osassa puistoa omassa aitauksessaan asustaa lampaita. Oppaamme mukaan puiston kävijämäärä kasvaa aina eläinten saapumisen jälkeen – onhan niissä kaupunkilaislapsille ihmeteltävää.

Niemen eteläkärjestä löytyy Ankkuriluoto, jonka ankkuri on 1800-luvulla seilanneesta purjelaivasta. Luodolle johtaa metallinen kävelysilta. Ankkuriluoto on virallinen tuhkansirottelupaikka, josta sirotellaan mereen vuosittain noin sadan uurnan tuhkat.

Heikki Laaksonen: Tammisotilaat. 2020. Tilateoksessa on 28 tammipaalua, ja se kuvaa Ruotsinsalmen toista meritaistelua heinäkuussa vuonna 1790. Tammisotilaat katsovat suuntaan, johon sotalaivoja aikoinaan upotettiin. Sotilaat on tehty vuosina 1789–90 upotettujen sotalaivojen rakennusmateriaalista eli massiivitammesta. Alla on norjalaista oliivinväristä hiekkaa, kuin merta.

Ankkuriluoto.

Itäisen Suomenlahden majakoiden pienoismalleja.

Puistossa on myös esillä pienoismalleja Itäisen Suomenlahden majakoista Porkkalanniemeltä Seiskarin saareen. Kotkalainen Mikko Taskinen on valmistanut majakat, jotka valaistaan iltaisin.

Meripuistosta löytyy myös piknik-alueita pöytineen ja grilleineen sekä mietiskelylabyrintti.

Valtavan graniittipöydän ääreen mahtuu isompikin porukka.

Puisto palkittiin Euroopan viheraluerakentajien Trend Award -pääpalkinnolla vuonna 2012 sekä Vuoden Ympäristörakenne -palkinnolla vuonna 2012 sekä Green Flag Award -palkinnolla vuosina 2019, 2020 ja 2021.

Muita puistoja

Sapokan Vesipuiston ja Katariinan Meripuiston lisäksi Kotkasta löytyy jos jonkinlaista viheraluetta. Niistä löytyy tietoa Puistojen Kotka -esitteestä ja verkossa osoitteessa www.kotka.fi/puistot.

Noin viiden kilometrin kävelyllä tavoitat edellä mainittujen puistojen lisäksi vielä Sibeliuksenpuiston, Isopuiston, Veistospromenadin, Palotorninvuoren puiston, Yrttipuutarha Redutti-Kotkan, Fuksinpuiston ja Toivo Pekkasen puiston.

Lisäksi vihreän alueen ystävä voi vierailla Kumparepuistossa Otsolan kaupunginosassa, Koskipuistossa Munkholmantietiellä, Jokipuistossa Karhulan kaupunginosassa.

Puutarhaneuvos Heikki Laaksonen on todennut: ”Kotkan puistot ovat kaikki erilaisia, mikäli olet käynyt yhdessä Kotkan puistossa, olet nähnyt vain yhden puiston.”

Yksi kymmenestä kansallisesta kaupunkipuistosta

Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta kertova pylväs Sapokan Vesipuistossa.

Vuonna 2014 Kotkaan perustettiin kansallinen kaupunkipuisto, johon kuuluu itäisen Suomenlahden merialueita, keskustan puistoja ja rakennettuja kortteleita sekä Kymijoen rantoja. Alueen laajuus on noin 2 400 hehtaaria.

Kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä rakennushistoria, joka liittyy Kotkan teolliseen kehitykseen sekä linnoitus- ja puolustushistoriaan. Kaupunkipuisto on saanut kunniamaininnan Euroopan maisemahankekilpailussa.

Muut Suomen kansalliset kaupunkipuistot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Kokkolassa, Porvoossa, Turussa, Forssassa ja Kuopiossa.

Lue myös postaus: Kovaa teetä, kulttuuria ja keikkoja Kairossa.

*Pressimatka Kotkaan 8.–9.10.2021.