Valokuva, Puisto, Hautausmaa

Eskapismia elokuussa

Galleria
Tapahtuma

Vielä on kesää jäljellä ‒ ja tapahtumia

Moni on jo viettänyt kesälomansa ja palannut töihin. Illoista ja viikonlopuista kannattaa vielä nauttia ja etsiä niistä ilonpilkkuja elämäänsä. Tässä muutama poiminta elo- ja syyskuun tapahtumista aivan subjektiivisesti valittuna; näihin aion itsekin osallistua.

Taiteiden yö Turussa ja Helsingissä

Torstaina 17. elokuuta vietetään perinteistä Turun Taiteiden yötä, joka on kaikkien taidetoimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Sitä koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Ohjelmaa on monissa museoissa, muun muassa Wäinö Aaltosen museossa opastuksia, työpajoja ja muuta ohjelmaa klo 18‒23. Turun taidemuseossa vietetään pariisilaista iltaa klo 17‒22 muun muassa taidetavarakirppiksen ja ranskan kielen opettelun merkeissä. Museolla soi myös ranskalainen musette ja chanson.

Teattereissa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa on myös nähtävää ja koettavaa.

Lapsille ja nuorille on Taiteiden yönä varattu merkityt esiintymispaikat Hansakorttelissa, Forumissa ja Sokos-Wiklundilla. Paikat tunnistaa Taiteiden yö -logosta. Niillä voi esiintyä vapaasti ja maksutta jonotusperiaatteella ilman erillistä varausta.

Taiteiden yönä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialueena on Läntinen rantakatu välillä Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia tuotteita myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Helsingissä Taiteiden yötä juhlitaan torstaina 24.8.2017.

Wanhat Talot -tapahtuma Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista. Minä käytin koko viikonlopun ja siitä voit lukea täältä.

Kävijt pääsevät tutustumaan loviisalaisiin puutaloihin ja puutarhoihin LWT-tapahtuman aikana.

TIETOKIRJA.FI-festivaali Helsingissä

Maksutonta ja kaikille avointa TIETOKIRJA.FI-festivaalia vietetään keskiviikkona ja torstaina 30.-31.8.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Osoite on Kirkkokatu 6.

Kuudetta kertaa pidettävän tapahtuman teema on Ajassa. Esillä on ajankohtaisia aiheita, muun muassa sotahistoriaa, sananvapautta ja siivousta. Tapahtumassa pyritään esittelemään päivänpolttavia puheenaiheiden lisäksi laajasti kotimaisen tietokirjallisuuden kenttää.

Mukana on yli 100 esiintyjää, muun muassa Pirjo Hiidenmaa, Juha Hurme, Henkka Hyppönen, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Teemu Keskisarja, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Anna-Stina Nykänen, Tiina Raevaara, Li Andersson, Elina Grundström, Jaakko Heinimäki, Heikki Hiilamo, Koko Hubara ja Erkki Tuomioja.

Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat myös jatkoa. Lisäksi tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestetään osana vuoden 2017 tietokirjaviikkoa.

Ohjelma ja esiintyjätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta www.tietokirja.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Sanasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.

Hanko Fotofestival Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään viidettä kertaa lauantaina 2.9.2017. Sitä voidaan sanoa jo perinteiseksi ja kansallisesti jo merkittäväksi tapahtumaksi, jossa kuvaajat, kameravalmistajat, asiantuntijat ja valokuvauksesta kiinnostunut yleisö kohtaavat.

Esiintyjinä ovat valokuvaaja Serkan Günes, valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo, valokuvaaja Oscar Keserci ja luonnonvalokuvaaja Lars Sundström.

Tänä vuonna teemana on Visual overload – täydellisen kuvan metsästys. Teemasta kerrotaan näin: ”Ylivisuaalisessa maailmassamme metsästämme kuva kuvalta täydellisyyttä. Ylimääräiset filtterit korostuvat tuntemattomien tykkäysten keräilyhimossa. Loputon kuvavirta on samanaikaisesti kenties visuaalisesti köyhempi kuin koskaan. Mikä kuva saa sinut pysähtymään?”

Ennen varsinaista tapahtumaa järjestetään pienet juhlat jo perjantaina 1.9. Tilaisuudessa muun muassa katsellaan Hanko-aiheisia valokuvia. Osana festivaalia on myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle lauantaina.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Olen ollut mukana kaikissa Hanko Fotofestival -tapahtumissa.

Tapahtumia riittää

Lisää tapahtumia löytyy Rantapallon listauksesta sekä Tapahtumainfon sivuilta.

 

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys

Tuhansien ristien kukkula

Vaikuttava Ristikukkula on nähtävyys noin 12 kilometriä pohjoiseen Šiauliain kaupungista Liettuassa.

Kukkulalle on pystytetty niin pieniä kuin isojakin ristejä. Suurimmat ovat usean metrin korkuisia.

Kävin Ristikukkulalla ((liettuaksi Kryžių kalnas, englanniksi Hill of Crosses) heinäkuussa Exlibris Aboensiksen järjestämän matkan yhteydessä. Paikka oli vaikuttava ja hyvin kuvauksellinen. Tulin ottaneeksi noin 80 valokuvaa. Olisin voinut vaeltaa ristien keskellä paljon pidempäänkin, mutta bussimme lähti kohti Vilnaa, eikä siitä voinut jäädä pois.

Ristit ovat vieri vieressä, jopa kasoissa. Jossain kohtaa kukkulaa ristien välissä on pieniä polkuja.

Ristit nousivat aina uudestaan

Kukkula on ollut merkittävä paikka jo vuosisatoja. Siellä sijaitsi ennen Kula-niminen linna. Liivinmaan armeija tuhosi sen vuonna 1348.

Kukkula seisoi paljaana, kunnes sille pysytytettiin ristejä 1800-luvun puolivälistä alkaen ‒ yhden tarinan mukaan Venäjän tsaarin vastaisessa sodassa menetettyjen muistoksi. Paikkaa pidettiin pyhänä ja ristien avulla ihmiset rukoilivat onnea ja terveyttä.

Vallassa olijat tuhosivat ristit kerta toisensa jälkeen. Neuvostoliiton aikana ristit hävitettiin neljä kertaa. Kiviset ristit haudattiin tai niitä käytettiin tienrakennusaineena, puiset poltettiin ja metalliset ristit hyödynnettiin teollisuuden raaka-aineena.

Ristejä on kuitenkin aina ilmaantunut kukkulalle uudestaan ja paikasta on tullut Liettuan vastarinnan ja vapauden symboli. Arvioiden mukaan ristejä on jo noin 57 000‒100 000.

Ristejä pystytetään kuolleiden muistoksi, mutta myös hääparit jättävät sinne oman ristinsä ja toivovat siunausta avioliitolleen. Risti voidaan tuoda kukkulalle myös vaikkapa syntymäpäiväsankarille.

Ristikukkula sai kansainvälistä mainetta, kun paavi Johannes Paavali II vieraili siellä vuonna 1993. Hän siunasi Ristikukkulan läheisyyteen rakennetun kappelin.

Paavi Johannes Paavali II:n lahjoittama risti.

Jalustaan on kaiverrettu paavin kiitokset.

Meripihkaa ja matkamuistoja

Vierailijat jättävät autonsa ristikukkulan läheisyyteen rakennetulle parkkipaikalle. Sen yhteydessä on myös meripihkamyymälä, maksulliset wc:t sekä ristien ja matkamuistojen myyjiä. Kahvilaa ei ollut, virvokkeita sai ostaa automaatista.

Matkailijoita palvelee myymälärakennus, josta voi ostaa tuliaisia, virvokkeita ja käydä vessassa.

Lisää kuvia risteistä täällä.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys, Valokuva

Ristikukkula Liettuassa

Galleria
Henkilö, Kulkuneuvot, Matkakohde, Puisto, Tapahtuma

Ikuisesti nuori Jarno Saarinen Aurajoen rannassa

Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Jarno Paroni Saarinen on saanut patsaan Barkerin puistoon Aurajoen rantaan Turkuun.

Italialainen kuvanveistäjä Elia Alunni Tullini on tehnyt pronssisen näköispatsaan ihailemalleen Jarno Saariselle.

Muistatko vielä, missä olit toukokuun 20. päivänä vuonna 1973? Moni muistaa hetken, kun uutinen ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen kuolemasta tavoitti Suomen. Hän kuoli MM-osakilpailussa Monzan radalla 27-vuotiaana. Saarinen oli voittanut ensimmäisenä suomalaisena lajinsa maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Olen ollut toukokuussa 1973 peruskoulun ala-asteen kuudesluokkalainen ja varmaan jo odottanut kesälomaa. Mielenkiintoni veivät kirjat, rock ja iskelmät. Tuolloin suosiossa olivat muun muassa The Osmonds, Kirka ja Muska, Elton John ja Rauli Badding Somerjoki. Omakohtaista muistikuvaa Saarisesta tai uutisesta hänen kuolemastaan minulla ei siten ole.

Sen sijaan mieheni kuuluu Jarno Saarisen ihailijoihin. Ostin hänelle toivelahjana vuonna 2012 ilmestyneen Arto Terosen kirjan Ikuisesti nuori ‒ Jarno Saarista etsimässä (Suomen Urheilumuseo).

Saarinen tunnettiin lempinimellä Paroni ja ulkomailla hänestäa käytettiin lempinimiä The Baron ja Flying Finn (”Lentävä suomalainen”). Jarno Saarinen oli matkalla tähtiin, mutta matka katkesi onnettomuuteen Monzassa.  Hänestä on syntynyt legenda. Saarista pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista ratamoottoripyöräilijistä, joka kehitti uuden ajotavan. Hänet valittiin MotoGP Hall of Fameen vuonna 2009.

Petrignano di Assississa Italiassa toimii moottoripyöräkerho Motoclub Jarno Saarinen. Siellä avattiin Saarisen muistoksi puisto kesäkuussa 2014. Kaksi vuotta myöhemmin puistossa paljastettiin kuvanveistäjä Elia Alunni Tullinin veistämä pronssinen näköispatsas. Hän on paitsi taiteilija, myös moottoripyöräilija ja Jarno Saarisen fani.

Tuon patsaan kaksoiskappale saatiin myös Turkuun 2.7.2017. Sen paikkana on Aurajoen rannassa oleva Barkerin puisto, joka tunnetaan motoristien kokoontumispaikkana. En päässyt paikalle, mutta mieheni siellä oli yhtenä noin 3 000‒5 000 patsaan paljastustilaisuuteen osallistuneesta katselijasta.

‒ Legendat elävät ikuisesti, sanoi Jarno Saarisen leski Soili Karme tilaisuudessa.

Tall Ships Races -laivoja katsellessani pääsin tutustumaan myös Saarisen patsaaseen. Siellä hän hymyili ja tervehti kilpailevia purjelaivoja.

Jarno Saarinen on saanut patsaan kotikaupunkinsa Turun puistoon, paikkaan, johon motoristit tapaavat kokoontua.

Jarno Saarista voi muistella myös Turun vanhalla hautausmaalla.

 

 

 

Normaali
Kulkuneuvot, Matkakertomus, Tapahtuma

Suuret purjelaivat ihasteltavina Turussa

Turkulaiset ja turistit saivat ihailla jälleen purjelaivoja Aurajoessa ja Airistolla. Euroopan suurin kansainvälinen purjehdustapahtuma ja Suomen kesän suurin yleisötapahtuma  The Tall Ships Races järjestettiin Kotkassa 13.–16.7. ja Turussa 20.–23.7.

The Tall Ships Races -tapahtuma starttasi Ruotsin Halmstadista 30.6.2017, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä ne saapuvat Turkuun, josta matka jatkui Liettuan Klaipedaan. Kilpailun päätesatamaan Puolan Szczeciniin laivat saapuvat 8.8.2017.

The Tall Ships Races on koko perheen tapahtuma, mutta myös purjehduskisa, johon osallistuu purjehtijoita eri puolilta maailmaa. Kilpailu järjestetään kerran vuodessa. Joka neljäs vuosi kisataan Itämerellä.

Tapahtuman pääpaino ei ole kuitenkaan kilpailussa, vaan nuorisotoiminnassa, kansainvälisyydessä ja ympäristönsuojelussa. Vähintään puolet alusten miehistöstä tulee olla nuoria, 15‒25-vuotiaita.

Kaikkiaan 96 alusta

Aluksia oli tapahtumassa kaikkiaan 96 ja 21 eri maasta, mm. Englannista, Belgiasta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta, Venäjältä ja Puolasta. Suurin Turkuun saapuneista laivoista oli 122,3 metriä pitkä venäläinen Sedov, jonka kotisatama on Murmanskissa.

Muita suuria Turussa nähtyjä aluksia olivat nelimastoparkki Kruzenshtern (Venäjä, 113 m), Dar Mlodziezy (Puola, 109 m) ja Mir (Venäjä, 109 m). Aluksista vanhin oli 15-metrinen englantilainen kahvelikutteri Leila, jonka rakennusvuosi on 1892.

Turussa kävijöitä oli ensimmäisten arvioiden mukaan ennätykselliset 544 000 henkilöä. Tapahtuma on järjestetty aikaisemmin Turussa vuosina 1996, 2003, 2009 ja 2011. Turusta tuli viidennen tapahtuman myötä koko Itämeren alueella eniten isännyyksiä saanut kaupunki.

Purjelaivoja aamun valossa

Romanian laivaston käyttöön valmistunut 96,29 metrinen Mircea.

Turussa oli Aurajoen varrella varmaan tunnelmaa laivojen saavuttua laituripaikoilleen. Ohjelmaakin oli järjetetty konserteista ilotulotukseen.

Facebook-seinäni täyttyi kavereiden purjelaivapäivityksistä samalla kun olin itse matkalla Vilnassa ja lauantaina kotimatkalla Liettuan, Latvian ja Viron kautta Suomeen. Kotiuduin viimeiseltä bussimatkaosuudelta puolenyön maissa.

Koska en erityisemmin pidä suurista ihmismassoista ja tungoksesta, oli ainut mahdollisuus nähdä laivakaunottaria sunnuntaiaamuna. Puoli kahdeksan jälkeen sai kuljeskella ja kuvailla laivoja lähes omassa rauhassaan. Muutamia muitakin aamuvirkkuja oli liikkeellä ja katselijat lisääntyivät parin tunnin aikana. Tunnelma oli silti hyvin rauhallinen. Laivoillakin päivä käynnistyi ja miehistö nautti aamupalaansa, kokoontui yhteen tai nosti lipun salkoon.

Jos olisi ollut nuori ja vailla erityistä tekemistä heinä-elokuussa, olisi voinut liittyä purjelaivan miehistöön ‒ pari laivaa ilmoitteli vapaasta paikasta.

Purjeiden paraati Airistolla

Purjelaivat matkasivat kohti Airistoa ja Utötä.

Suuret purjelaivat irrottivat ankkurinsa sunnuntaina iltapäivällä ja luvassa oli purjeiden paraati eli Parade of Sails Airistolla noin  kello 14.30‒18. Sepä sai turkulaiset liikkeelle ja Ruissalo oli suosittu kohde. Siellä kun voi ihastella ohi lipuvia laivoja saaren rannoilta Kansanpuistosta tai Kuuvasta. Liikenne ruuhkautui Patterihaassa, Ruissalon sillalla ja Ruissalon puistotiellä.

Meillä pääränpäänä oli Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi, jonka ohi purjelaivat matkasivat kohti etelää. Saman paikan oli keksinyt moni muukin ja tuolit oli aseteltu riviin rannalle. Parkkipaikoista alkoi olla pulaa ja myynnissä olevat grillimakkarat tekivät kauppansa.

Toivonniemestä löytyi oivallinen kisakatsomo.

Airistolta alukset suuntasivat kohti Utötä. Kilpailun lähtö kohti Liettuan Klaipedaa alkoi maanantaina 24.7. kello 12.

Meneekin tovi ennen kuin suuria purjelaivoja nähdään seuraavan kerran Turussa ‒ mahdollisesti vasta vuonna 2025 tai sitäkin myöhemmin vuonna 2029, kun Turku täyttää 800 vuotta.

Lisää kuvia laivoista kuvagalleriassa.

Normaali
Kulkuneuvot, Tapahtuma

The Tall Ships Races Turussa

Galleria