Kaupunki, Kuva, Maisema, Matkakohde, Valokuva

Elokuinen aamu Aurajoen rannassa

Kuva
Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Pinnan alla – lasista kauneutta

Taidenäyttelyissä on harvemmin esillä lasiteoksia, mutta nyt on sellainen aika turkulaisessa Auran Galleriassa. Helmi Remeksen lasiteoksiin voi tutustua Pinnan alla -näyttelyssä.

Edessä oleva teos on nimeltään Pinnan alla I ja oikealla olevan nimi on Nietos.
Nietos.

En ole erityisesti perehtynyt lasitaiteeseen, mutta vaikutelma Helmi Remeksen töistä on se, että ne ovat uniikkeja, omanlaisiaan. Hän on toiminut lasitaiteen parissa kymmenen vuoden ajan. Lasintekemiseen liittyvät tekniset haasteet ovat kiehtoneet häntä, ja tavoitteena on luoda sellaisia teoksia, joita ei voisi toteuttaa muilla materiaaleilla.
– Lasi on eksklusiivinen materiaali ja isojen objektien tekeminen on siitä erittäin vaikeaa, mutta pienet tarkat yksityiskohdat ja teoksen tunnelma on mielestäni vaikuttavampaa kuin massiivisuus. Muotoilen herkkyyden olemusta, lasi on siihen paras materiaali, kertoo taiteilija.

Helmi Remes on koulutukseltaan keramiikka- ja lasialan muotoilija ja lasinpuhaltaja.

Yksityiskohtia maisemassa

Sininen hetki -teos heijastaa liukkaalta pinnaltaan myös kuvaajan ja avajaisvieraita.

Suuri osa gallerian yläkerrassa esillä olevista töistä on seinälle kiinnitettyjä pyöreitä teoksia, joiden muodolle en löydä sanaa. Ne voisivat olla vaikka lasipastilleja, kolmiulotteisia teoksia ei väreissä ja eri pintakuvioin.

Joissakin teoksissa on vapaasti aaltoileva kultajuova. Se toi mieleeni kintsugin, japanilaisen 1300-luvulla syntyneen korjaustekniikan ja taidemuodon. Konkreettisessa mielessä se on rikkoutuneen keramiikan korjausta, mutta sen takana on zenbuddhalaista filosofiaa. Sananmukaisesti kintsugi tarkoittaa yhdistymistä kullalla. No, taiteilija ei ollut itse ajatellut tätä yhteyttä. Mutta kävijän kannalta on tietysti elähdyttävää, jos teokset synnyttävät yhteyksiä aikaisemmin opittuun ja koettuun.

Yksi työ kokonaisuudesta, joka on nimeltään Kultainen keskitie II-VIII.

Pinnan alle -nimi viittaa siihen, että teoksissa ”sukelletaan pinnan alle ja tarkastellaan yksityiskohtia niin luonnossa esiintyvistä kasveista kuin oman kuoren alle kätketyistä muistoista ja tuntemuksista. Taiteilijaa kiehtoo jäätyneet lumiharjanteet tunturimaisemassa tai jään alle kuolleiden kasvien estetiikka, mutta näiden elementtien toisintamisen sijasta hän keskittyy kuvaamaan sitä miltä tuntuu kun kokee maisemaa tai löytää luonnosta jotain mitä ei ole aikaisemmin kohdannut.”

Teokset Jääheinä I-III.
Kaipuun kehän heijastuksia -teos.

Lasinpuhallustöitä filigraanitekniikalla

Helmi Remes kysyy teoksillaan myös, mitä on kauneus. Ja kauniitahan hänen teoksensa ovat, kaikki niistä, mutta erityisesti metalliin yhdistetyt lasinpuhallustyöt, joissa on valkoista piirrosmaista viivaa. Remes työskentelee yhdessä useamman puhaltajamestarin kanssa, ja teosten valmistuksessa on käytetty tarkkuutta ja taitavaa lasinpuhallustyötä vaativaa monivaiheista filigraanitekniikkaa.

Määritelmän mukaan filigraanilasi on ”väritöntä tai hennon sävyistä lasia, jonka massaan on sulatettu värikkäitä lasilankoja.” Tämä vanhalta ajalta tunnettu lasinvalmistusmenetelmä oli erityisesti suosiossa Muranon saarella Venetsiassa 1500-luvulla. Se on ollut myöhemminkin yksi venetsialaisen lasin tunnuspiirteistä. Filigraanilasin erityismuoto on verkkolasi, jossa langat menevät ristiin.

Helmi Remeksen teoksia on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä niin gallerioissa kuin museoissa Suomessa ja Euroopassa. Yksi niistä oli Fresh-yhteisnäyttely Venetsian lasiviikolla vuonna 2021. Hänen teoksiaan on hankittu Muranon lasimuseon, Suomen lasimuseon, Kiirunan modernin taiteen museon sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiön ja Suomen valtion taidekokoelmiin.

Näyttely avoinna 21.8.2022 saakka

Näyttely on avoinna 21.8.2022 saakka Auran Galleriassa, jonka osoite on  Yliopistonkatu 7, Turku. Galleria on avoinna 14.8. saakka kesäajoin eli tiistaista perjantaihin klo 11–17, lauantaina klo 11–14 ja sen jälkeen se on avoinna myös sunnuntaisin klo 13–16.

Vaalean lohenväristä maljaa elävoittävät pohjan herkät valkoiset lasilangat.
Normaali
Kuva, Luonto, Valokuva

Kirsikankukkien aikaan

Kuva
Kaupunki, Kuva, Matkustaminen, Valokuva

Kevättä odotellessa

Kuva

Levollista joulunaikaa ja valoisaa vuotta 2022! Merry Christmas and a Happy New Year 2022!

Juhlapyhä, Kuva, Luonto, Maisema, Valokuva

Levollista joulua

Kuva
Henkilö, Kaupunki, Museo, Näyttely, Valokuvaus

Loviisan paparazzi Aatos Åkerblom

*Tuote/palvelu saatu Cursor Oy:n kautta.

Loviisan kaupungin museossa on mielenkiintoinen näyttely loviisalaisesta Aatos Åkerblomista ja hänen 1960- ja 1970-luvun valokuvistaan. Hänen hengenheimolaisekseen voitaneen lukea turkulainen Timo Saarniemi, joka kuvasi paikallista musiikkikulttuuria.

Paparazzi-näyttelyn esittelytekstiä.

Loviisan kaupungin museossa on esillä Aatos Åkerblomin jäämistöstä löytyneitä valokuvia. Ne on ottanut talteen ja digitalisoinut Eddie Bruce, loviisalainen keräilijä. Näyttely on saanut nimen Paparazzi.

Åkerblom oli kameroineen kaikkialla

Aatos Åkerblomin välineistöä näyttelyn vitriinissä.
Aatos Åkerblomilla oli käytössään myös vakoilukamera.

Vaikka Loviisassa ei tainnut olla juurikaan julkisuuden henkilöitä valokuvattaviksi, Aatos Åkerblom (1916–1997) oli kuin paparazzi. Hänen toimintaansa kuvataan näin: ”Hän dokumentoi tiloja, joita kukaan muu ei ollut keksinyt valokuvata. Hän pääsi kameroineen kaikkialle ja oli aina valmiina nappaamaan kuvan ennen kuin hetki oli ohi.”

Aatos Åkerblomin takki ja liivit. Taustalla omakuva.

Hän kuvasi kaikenlaisia ihmisiä lapsista ja nuorista alkoholisteihin ja kaupan myyjistä herrakerholaisiin. Hänestä kerrotaan myös: ”Aatos Åkerblom oli kameroineen paikalla aina, kun kaupungissa tapahtui. Hän kuvasi onnettomuudet, urheilukilpailut ja kiertävät tivolit. Hän pääsi aina kaikkialle ja oli useimmiten ensimmäisenä paikalla. Kun presidentti Kekkonen oli metsästysretkellä Loviisan metsissä, oli Aatos Åkerblom metsästysseurueen mukana.”

Aatos Åkerblomin omakuva.
Nuori nainen muovikasseineen. Housujen lahkeen leveydestä päätellen kuva on 1970-luvulta.
Valokuvaaja on tarttunut valppaana hetkeen.
Miesten arkipäivää.
Aatos Åkerblomin ikuistamaa nuorisoa.

Juuri metsästys olikin Aatos Åkerblomin toinen harrastus, luvalla ja luvatta. Hän harrasti myös mehiläisten hoitoa, josta tuli myös hänen elantonsa. Hän rakennutti 21-vuotiaan mehiläispaviljongin, kaksi- ja puolikerroksisen pikku talon hunajalinkoineen ja lukuisine mehiläispesineen.

Erakko ja kummajainen

Aatos Åkerblom oli myös erakko, mutta joitakin ystäviä hänellä oli. Häntä pidettiin kummajaisena ja outona, mutta kilttinä. Toisinaan hän saattoi olla kameransa kanssa liian tungettelevainen. Hänellä oli myös mielenterveysongelmia, joihin hän sai apua sairaalasta. Kamera kulki sinnekin. Hän myös matkusteli laajalti Euroopassa.

Hänen jäämistössään on paitsi valokuvia, myös paljon kirjeenvaihtoa. Nekin ovat nyt Eddie Brucen hallussa, joka ei ole vielä ehtinyt käymään läpi kaikkea aineistoaan.

Huvudstadsbladetin näyttelyä koskeva artikkeli sai otsikon: Lovisas Andy Warhol. Siinä todetaan, ettei Aatos Åkerblom saanut eläissään 15 minuutin julkisuuttaan, mutta runsain mitoin sitä monta vuotta kuolemansa jälkeen.

Huvudstadsbladetin toimittaja oli vaikuttunut näyttelystä.

Eddie Bruce piti museossa marraskuun alussa luennon Valokuvaaja Aatos Åkerblom – vastakohtien mies. Siitä on peräisin osa tämän postauksen tiedoista. Luento on nähtävissä ainakin jonkin aikaa museon YouTube-kanavalla.

Timo Saarniemi, hengenheimolainen Turusta

Aatos Åkerblomin tarinaan tutustuessani tuli mieleeni, että loviisalaisella kameramiehellä on ollut jossain mielessä hengenheimolainen Turussa, jossa vaikutti rockantropologiksi mainittu Timo Saarniemi (1942–2005). Hän oli mustine nahkahousuineen, kameroineen ja polkupyörineen tuttu näky osakunnissa, klubeilla, konserteissa ja festivaaleilla. Olen hänet itsekin nähnyt osakuntakeikoilla 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Timo Saarniemi toimi äidinkielen opettajana Espoossa, mutta vapaa-aika kuului ”menossa ja meiningissä” Turussa. Hän talletti laajasti Ruisrockin historiaa aina sen alusta asti. Hän sai tittelin ”stranger in the night”, yön muukalainen, joksi hän itsekin tunnustautui. Hänet tunnettiin myös ahkerana mielipidekirjoittajana.

Facebookissa on hänelle omistettu sivu The Legacy of Timo Saarniemi, jossa julkaistaan hänen ottamiaan valokuvia. Hänen aihepiirinsä on toinen kuin pikkukaupungin arkipäivää kuvanneen Aatos Åkerblomin. Valokuvat ovat impressioita turismista, rockista, festareista ja nuorisomuodista 1960-luvulta 2000-luvun alkupuolelle.

Saarniemen kokoelma valokuvineen on Kansallisarkiston Turun toimipaikan (aik. Turun maakunta-arkiston) omistuksessa. Hänen tuotantoaan löytyy runsaasti myös Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Hänen keräämäänsä materiaalia oli esillä Impressiot ovat minun!” -näyttelyssä Turussa vuonna 2012. Hänestä löytyy myös haastattelu YouTubesta.

Paparazzi 4.5.2021–27.2.2022

Loviisan kaupungin museo
Komendantintalo
Puistokatu 2
Avoinna ti–pe, su klo 12–16
kesä–elokuu ti–su klo 11–17

*Pressimatka Loviisaan ja Kotkaan 2.–3.11.2021.

Normaali
Arkkitehtuuri, Konsertti, Kulttuuri, Matkakohde, Rakennus, Tapahtuma, Teemapäivä

Onnea Logomo, 10 vuotta!

Logomo. Kuva: Logomo/Riikka Kyläheiko.

Luovien alojen tapahtumakeskus Logomon 10-vuotissyntymäpäiviä ja samalla Turku 2011 -merkkipäivää vietetään 20.11.2021. Olen ollut viettämässä Logomossa niin perheen kohokohtia, työhön liittyviä palavereja ja tapahtumia kuin konsertteja ja muita vapaa-ajan tapahtumia.

Kymmenen vuotta sitten Turku vietti Euroopan kulttuurikaupunkivuottaan. Kaupunki sai uuden tapahtumapaikan, kun tuolloin otettiin käyttöön vuonna 1876 rakennetusta entisestä VR:n konepajasta muokattu monitoimitila. Siitä tuli kulttuurin, taiteen ja luovien alojen tapahtumakeskus Logomo. Euroopan kulttuuripääkaupunkistatukseen liittynyt Turku 2011 -ohjelma tarvitsi toteutuakseen uusia ja muuntautumiskykyisiä tiloja.

Logomo hallinnoi ja vuokraa tiloja sekä pitkäaikaiseen toimitilakäyttöön että lyhytaikaisille tapahtumille. Pitkäaikaista vuokrattavaa tilaa löytyy noin 10 000 neliötä. Konttori– ja Byrå-toimitiloista löytyy noin 80–90 yritystä ja 400 työntekijää. Sieltä löytyy tilaa myös taiteilijoille; näiden vuokrauksesta ja hallinnoinnista vastaa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.

Logomon päädystä pääsee Konttorin tiloihin. Kuva: Logomo/Aino Suni.
Logomon rouheaa seinäpintaa.
Talven tunnelmaa Logomon pihalla.
Monet askeleet vievät Logomoon.

Tapahtumakeskuksessa on kaksi ravintolaa. Kitchenissä on tarjolla arkisin lounasta ja lauantaisin brunssia ja Teatro palvelee tapahtumien etkoilla ja jatkoilla.

Punahehkuinen lupaus Theatron seinällä.
Theatrosta löytyy myös Äkkilähtökioski.

Tiimipalavereja, kokouksia ja juhlia

Itselläni on paljon muistoja Logomosta. En enää muista, milloin kävin siellä ensimmäistä kertaa ja miksi. Työhön liittyviä tilaisuuksia ovat ainakin olleet monet tiimipalaverit ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetyt kokoukset sekä yhden hankkeen päätöstilaisuuskin tuli sinne järjestettyä. Noin vuoden ajan olin myös vuokralaisena Logomon Byråssa, kun tartuin edulliseen tarjoukseen työtilasta tai oikeammin pöytäpaikasta.

Tilojen esittelyn yhteydessä pääsimme käymään myös sellaisissa paikossa, joihin yleisö ei normaalisti pääse. Tuolloin näimme muun muassa Voice of Finland -lähetystä varten valmiina olevan lavan ja pääsin istahtamaan hetkeksi tähtivalmentaja Michael Monroen tuoliin.

Televisiosta tuttu Voice of Finland -kilpailun esiintymislava ja katsomo päiväasussaan.
Pääsin istahtamaan tähtivalmentajan tuoliin. Kuvan otti tiloja esitellyt logomolainen.

Logomon lavalla on myös keskimmäinen lapseni Arttu saanut päähänsä ylioppilaslakin, ja me olemme päässeet tunnelmoimaan Gaudeamus igitur -laulun myötä. Nuorin lapsemme Maiju vietti Logomossa vanhojen tanssejaan ja me valtasimme eturivin paikat hyvissä ajoin.

Lakit ovat valmiina ojennettaviksi Kupittaan koulun ylioppilasjuhlassa.
Logomo-salin lattia odottaa Puolalan koulun ”vanhoja” pyörähtelemään. Me valtasimme hyvissä ajoin eturivin paikat.
Maiju-tyttäreni poseerasi vanhojen tanssien jälkeen ikimuistoisen päivän päätteeksi.

Konsertteja ja tapahtumia

Konserteista mieleen ovat jääneet Hectorin konsertti sekä The Simon & Garfunkel Story.

Hectorin konserttiin luotiin tunnelmaa taustakuvilla ja valoilla.
Lava odottaa The Simon & Garfunkel Storyn esiintyjiä.
Logomossa järjestettiin Kulttuurigaala vuonna 2017. Kuva: Logomo/Ralph Larmann.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -festivaali on pidetty Logomossa vuonna 2016 sekä viime vuonna poikkeusjärjestelyin iskusanoina käsidesi, maskit ja turvavälit.

Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuva -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Logomossa vuonna 2016.

Koronakesinä 2020 ja 2021 Logomon terassilla eli ulkoalueella järjestettiin konsertteja niin, että yleisöllä oli pöytäpaikat. Kävin ystäväni kanssa kuuntelemassa trioa Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki. Se oli oiva tilaisuus kuivan ja eristäytyneen koronakevään jälkeen ja tuntui, että esiintyjätkin olivat iloisia keikastaan.

Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki Trio esiintyi Logomon terassikesässä vuonna 2020.

Logomo ja Turku 2011 juhlivat 20.11.2011

Logomon syntymäpäiväjuhlia ja samalla myös Turku 2011 -merkkipäivää vietetään lauantaina 20.11.2021. Talo on täynnä ohjelmaa aamusta yömyöhään. Päivällä vietetään avoimien ovien päivää, joka sisältää taikuutta, sirkusta, elokuvaa ja taidetta klo 10–15.

Klo 15 on Logi salissa mielenkiintoinen tilaisuus nimellä Saimi ja Johanna – Kaikilla väreillä feat. Michael Monroe. Siinä kaksi vahvaa naista, Saimi Hoyer ja Johanna Oras, kertovat ystävyydestä, elämästä ja yrittäjyydestä. Huikean lisän tuo akustisella kitarallaan ikirokkari Michael Monroe.

Illemmalla kuunnellaan musiikkia ympäri taloa olevilla lavoilla. Iltabileet alkavat klo 20 ja kestävät aina aamuyöhön asti. Esiintyjinä nähdään mm. Turku Rock Academyn kasvatteja. Ohjelmassa on myös Flame Jazz -konsertti. Lisäksi Lenni-Kalle Taipale luotsaa lavalle joukon Suomen tähtiartisteja, joiden nimet paljastuvat vasta konsertissa.

Logomon tilaisuuksissa on ollut 16.11. alkaen käytössä koronapassi.

Koko vuoden 2021 ajan Turussa on juhlittu kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä lukuisine tapahtumineen ja julkisine taideteoksineen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisänsä ovat myös antaneet kaupungin omat kulttuurilaitokset tarjoamalla parastaan.

Vuoden tavoitteena on ollut tuoda esiin kulttuuripääkaupunkivuoden jättämiä pysyviä jälkiä sekä rakentaa siltaa vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

Sillasta puheen ollen

Logomonsilta häämötti keskeneräisenä vuoden 2020 kesällä.

Sopivasti ennen synttärijuhlia ehti valmistua myös paljon puheenaihetta myöhästymisensä ja kohonneiden kustannustensa vuoksi antanut ratapiha-alueen ylittävä Logomonsilta. Se otettiin käyttöön keskiviikkona 3.11. kello 14.00. Silta on tehty kävelysillaksi, jossa pyöriä tulee taluttaa.

Vuonna 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti Jousi-niminen ehdotus, jonka perusteella silta on toteutettu. Voittaneen kilpailuehdotuksen oli laatinut VR Track Oy arkkitehtikumppaninaan C&J Arkkitehdit Oy. Valaistuksen on suunnitellut Lighting Design Collective Oy.

Ensikävelyni sillalla on vielä tekemättä. Kenties käytän sitä, jos menen 10-vuotisjuhliin.

Logomonsilta valmiina. Kuva: Turun kaupunki/Eelis Lynne.

Onnittelut pyöreistä vuosista, Logomo! Olkoon tulevaisuutesi valoisa ja tapahtumarikas.

Lue myös: Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa.

Normaali
Kaupunki, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun päivänä 19.9.2021

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 19.9.2021 järjestettävä Turun päivä tarjoaa taas runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia.

Tämän toivotuksen kuvasin Joella-gallerian ikkunassa.

Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla. Perinnettä on myös ilotulitus Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Vuoden 2021 Turun päivänä tarjolla on yli 90 tapahtumaa. Kotiseutupäivän ohjelmassa on mukana kulttuuria, tutustumistilaisuuksia ja avoimia ovia. Moniin museoihin on vapaa pääsy. Turun kaupungin lisäksi tapahtumia järjestävät paikalliset yhdistykset, yritykset ja seurat.

Poimin Turun päivän runsaasta tarjonnasta kymmenen kivaa tärppiä.

Kakola Brewing Companyn panimokierrokset

Kakola Brewing Company järjestää sunnuntaina 19.9. kolme avointa kierrosta. Ne ovat maksuttomia ja niiden aikana vierailijat pääsevät tutustumaan tiloihin, tuotteisiin ja toimintaan.

Panimokierrosten ajat:
12.00–12.45
14.00–14.45
16.00–16.45

Kierroksille otetaan enintään 10 etukäteen ilmoittautunutta henkilöa. Ilmoittautua voi joko sähköpostitse osoitteessa info@kakolabrewing.com tai paikan päällä KBC Taproomissa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, enintään kaksi henkilöä per ilmoittautuminen.

Panimokierrosten lisäksi tarjolla on Turun päivän -nimikkopizzapaloja ja tietenkin turkulaisia oluita.

KBC Taproom on auki Turun päivänä klo12–20 ja osoite on Graniittilinnankatu 2, Kakolan sisäpiha.

Kulttuurin ja kulinaristin päivä, keskisyksyn kuunjuhla

Liên Tâm -luostarissa järjestetään vietnamilainen Kulttuurin ja kulinaristin päivä sekä Keskisyksyn kuunjuhla musiikin ja ruoan kera. Tapahtuma ja ruokailubuffet on kaikille avoin ja velotukseton.

Ohjelma:

11.00             Lyhyt resitaatio

12.30–13.30  Kulttuurillinen kulinaristinen juhla

13.45             Lumileijonatanssi keskisyksyn kuunjuhlan kunniaksi

15.00             Tapahtuman päätös.

Klo 10.00–15.00 Liên Tâm -luostari, Moisiontie 225.

Turun Antikvaariset Kirjamessut

Turun Antikvaariset Kirjamessut järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden löytää antikvariaattien ihmeitä: kirjoja, lehtiä ja muuta vanhaa paperitavaraa ihan Turun ydinkeskustassa. Tilaisuuteen pääsee maksutta. Paikalla on myyjiä ympäri Suomen.

Lauantaina 18.9. klo 10–18 ja sunnuntaina 19.9. klo 10.00–15.00, Aurelia, Aurakatu 18.

Avoimet ovet Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon

Qwenselin talossa on 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Se on Turun vanhin säilynyt puutalo.

Klo 10.00–18.00, Läntinen Rantakatu 13b.

Apteekkimuseo kertoo, millainen oli entisaikain lääketarjonta.

Mahdollisuuksien tori

Brinkkalan talon sisäpihalla on monikulttuurista basaaritunnelmaa. Voit kierrellä järjestöjen kojuilla ja maistella eri maiden makuja pop up -ruokakojuilla. Brinkkalan lavalla ja Raatihuoneen salissa (3. krs.) on erilaista ohjelmaa, muun muassa teatteria, tanssia, musiikkia sekä yhdistysten esittelyjä.

Klo 10.00–18.00, Brinkkalan sisäpiha.

Ett hem -museossa avoimet ovet Turun päivänä

Ett hem on kotimuseo, jonka konsuli Alfred Jacobsson ja hänen vaimonsa Hélène lahjoittivat Åbo Akademin säätiölle. Museon taide- ja esinekokoelmat ovat perittyjä ja Jacobssonin pariskunnan ostamia antiikkiesineitä.

Klo 11.00–16.00, Piispankatu 14.

Tunturi – Turun Pyörä 99 vuotta

Tunturi-pyörien kokoontuminen Forum Marinumin piha-alueelle. Tunturipyörät pysäköidään esittelyrivistöön. Voit tuoda omasi näytille oli se alkuperäiskunnossa tai erikoisella tavalla muokattu. Ansiokkain tai erikoisin pyörä palkitaan Tunturin yllätyspalkinnolla.

Klo 12.00–14.00, Forum Marinum, Linnankatu 72.

Aurajokea siivotaan sukeltaen ja Siisti Biitsi -talkoot

Aurajokea siivotaan sukeltaen Turun päivänä. Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2018 saanutta tempausta on toteutettu Turussa jo parinkymmenen vuoden ajan. Sukeltajat nostavat pareittain sameasta jokivedestä kaikkea mahdollista sinne heitettyä materiaa. Käy rannalla katsomassa, nouseeko joesta tänä vuonna romuja vai rikkauksia.

Voit ottaa osaa Aurajokivarren siivoukseen Siisti Biitsi -talkoissa ja samalla seurata Aurajoen sukellustempausta.

Klo 12.00–14.00, Tuomiokirkkosillan kupeessa.

Vartin opastuksia jokirannassa

Turun matkailuoppaat tarjoavat noin vartin kestäviä opastuksia. Lähtöpaikka Kirjastosillan päädyssä Läntisen Rantakadun puolisessa päässä. Opastukset ovat vaihtelevista aiheista, joten voit kuulla jotain aivan uutta ja yllättävää, tai ehkä jopa jotain tuttuakin.

15.00–17.00, Kirjastosilta, Läntinen Rantakatu.

Venäjän keisarin Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana tapasivat toisensa Turussa yli 200 vuotta sitten. Tilanne ikuistettiin patsaaseen Aurajoen rannassa. Teoksen on toteuttanut taiteilija Andrei Kovaltšuk. Kertovatkohan oppaat lisätietoja tästä patsaasta?

Tulishow: Kajastuksia

Aura Companyn sirkustaiteilijat toteuttavat Turun Tuomikirkon edustalla uuden tulitaide-esityksensä Kajastuksia. Kajastuksia on kolmen turkulaisen sirkustaiteilijan uusi tunnelmallinen tulitaide-esitys. Esitys vie katsojan visuaaliselle matkalle esinemanipulaation ja jongleerauksen maailmaan tulitaiteen eri keinoin.

Klo 20.00–20.30, Turun Tuomiokirkon edusta.

Päivän päätteeksi ilotulitus

Turun päivän kruunaa perinteinen ilotulitus Samppalinnanmäeltä. Ilotulituksen näkee hyvin Aurajoen länsirannalta kaupungintalon ja Kristiinankatu 1:n väliseltä alueelta, teatterisillalta ja myös itärannalta.

Klo 21.00 alkaen, Samppalinnanmäki.

Poikkeustilanteen järjestelyt

Poikkeusaikana tapahtumassa noudatetaan tietysti asianmukaisia järjestelyjä. Muista pitää riittävä turvaväli (yli 2 metriä) muihin osallistujiin ja pysy kotona, jos tunnet itsesi sairaaksi. Turun päivässäkin voimassa ovat THL:n sekä AVIn ohjeistuksia. Lisätietoja: www.turku.fi/korona.

Tarjolla on myös muutamia virtuaalitapahtumia, joita voi seurata kotoa.

Kaikki Turun päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä”. Verkosta löytyy myös Turun päivän käsiohjelma (pdf).

Programmet på svenska: turku.fi/sv/abodagen
The program in English: turku.fi/en/turku-day

Yksi kaikkien ja kaikki Turun puolesta.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kulttuuri, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syyskuussa 2021

Kymmenen poimintaani Turun kulttuuririennoista syyskuun aikana. Tapahtumiin on kirjattu nykyinen tilanne, joten tarkista tilanne järjestäjän omilta verkko- tai Facebook-sivulta, jos aiot osallistua.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu – joka on jo alkanut – näyttää olevan aikamoinen superviikonloppu tapahtumien suhteen. On mistä valita elokuvista performanssiin ja taiteilijoiden työhuoneisiin tutustumiseen. Riittää kulttuurimenoa loppukuuhunkin.

Suomalaisen elokuvan festivaali 2.–5.9.

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään kolmannenkymmenennen kerran torstaista sunnuntaihin 2.–5. syyskuuta 2021. Tapahtuma tuo tarjolle annoksen kotimaista elokuvaa, lyhytelokuvia, teemasarjoja sekä mielenkiintoisia vieraita ja elokuvantekijöitä. Ohjaajavieraiksi saapuvat aviopari Aleksi Salmenperä ja Mia Halme.

Bonuksena on lauantaina 4.9. klo 22.30 epätavallisten elokuvien ja yllätysten yönäytös, joka on nimeltään Mieletön, mieletön Suomi.

Tapahtumapaikkana on Logomo ja sen Kino-Sali (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku). Festivaalin iltaklubit järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

New Performance Turku Festival 3.–5.9.

New Performance Turku Festivaali on Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä performanssitaiteeseen keskittynyt festivaali. Tapahtuma taiteilijoineen ja teoksineen jalkautuu erilaisiin paikkoihin Turun keskustassa perjantaista sunnuntaihin 3.–5.9. Esityksiä on Manillan ympäristön ja Vanhan Viinatehtaan lisäksi esimerkiksi jokirannassa, Samppalinnan puistossa, Paavo Nurmen Stadionilla sekä WAMin Ekoluodolla.

Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän festivaalin teemana on Survival (selviytyminen), joten taiteilijat käsittelevät teoksissaan erilaisia selviytymisen ja selviämisen teemoja ja keinoja. Katso ohjelma.

Suurin osa teoksista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Elokuvapäivä 4.9.

Elokuvapäivänä lauantaina 4.9. pääsee taas nauttimaan maksuttomista elokuvanäytöksistä erikoisissa paikoissa. Valkokankaita pystytetään tänä vuonna ainakin Seikkailupuistoon, Hotel Kakolan kirkkoon, Turun pääkirjastoon sekä Suomen Joutsenen edustalle.

Hansailmiötä viettänyt Hansatori muuntautuu Elokuvapäivän kunniaksi kaupunkilaisten omaksi elokuvateatteriksi. Ilmaisnäytöksessä nähdään klo 20.15 Bohemian Rhapsody. Näytökseen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katsomopaikkojen määrää on rajattu turvallisuussyistä. Osaan näytöksistä tulee myös varata oma paikka ennakkoon.

Konstrundan 4.–5.9.

Taidetapahtuma Konstrundanin aikana yhtenä syyskuun viikonloppuna taiteen, käsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat ovensa yleisölle. Keskeinen tavoite on tarjota keskusteluja, työnäytöksiä ja voimaannuttavia kokemuksia kävijöille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuu yhteensä 490 luovaa tekijää. Taiteilijoiden työhuoneisiin pääsee tutustumaan lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.9. Turussa avoimia ateljeetiloja löytyy muun muassa Logomosta ja Leaf Centeristä. Katso avoimet ateljeet Konstrundanin sivuilta. Vierailuilla on mahdollisuus ostaa taidetta kotiin suoraan taiteilijalta.

Turun taidemuseon näyttelyt 12.9. saakka

Turun taidemuseon näyttelyt vaihtuvat pian, mutta vielä on mahdollisuus tutustua Michael Schilkinin, Lotta Mattilan ja Maria Stereon taiteeseen.

Venäläissyntyinen Michael Schilkin (1900–1962) on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksistaan, tarinallisista reliefeistä, joita on nähtävillä Helsingissä muun muassa Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa.

Michael Schilkin tunnetaan myös pienistä, sympaattisista eläinveistoksista, jotka tuovat esiin eläimen liikkeen ja luonteen. Näitä veistoksia on nyt esillä Turun taidemuseossa, jonka näyttelyn on kuratoinut keramiikan ja eläinaiheiden parissa työskentelevä nykytaiteilija Lotta Mattila (s. 1986). Näiden kahden taiteilijan eläinveistosten välille syntyy kohtaamisia.

Michael Schilkin: Kirahvi.

Maria Stereon näyttely on Studiossa. Teosten materiaalina ovat hajotetut posliini- ja keramiikkaesineet. Maria Stereo on luonut koosteveistoksia ja mosaiikkireliefejä sattumanvaraisiksi paloiksi rikkoontuneista posliinisista kissa-, koira- ja ihmisfiguureista.

Maria Stereon teos.

Michael Schilkin feat. Lotta Mattila 11.6.–12.9.2021.
Maria Stereo: Suloinen melankolia 11.6.–12.9.2021.

Turun taidemuseon tulevia näyttelyitä ovat Royal Salute 1.10.2021–9.1.2022 ja Studiossa Axel Straschnoyn Permikauden joukkotuho 1.10.–14.11.2021.

Muita taidenäyttelyitä syyskuussa

Wäinö Aaltosen museo

4.6.–19.9. Anu Pentik: Alussa oli siemen. Lue lisää postauksesta Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa.

Ars Nova

9.6.–26.9. Sydän auki taiteelle. Niemistön kokoelma Turussa.

9.6.–26.9. Guido van der Werve: Nummer veertien, home.

Titanik

3.–26.9. Kristiina Koskentola with guests from Eurasia.

30.9.–3.10. Milka Luhtaniemi.

Turun Taidehalli

3.9.–3.10. Sami Lukkarinen & Roope Mokka: Unelma ihmisestä.

3.9.–3.10. Mikki Nordman: Enter: Pastoral.

3.9.–3.10. Jonne Pitkänen & Eeva-Liisa Puhakka: Milky Way.

Galleria Joella

5.9. asti Heli Penttinen.

8.9.–3.10. Hannu Riikonen.

Tehdasfestivaali Manifesti 8.–22.9.

Turkulainen nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti saa syyskuussa vieraakseen Tehdasfestivaali Manifestin, monitaidetapahtuman. Sen ohjelmassa nähdään mm. nykytanssin ja -sirkuksen vierailuja, muuta esittävää taidetta sekä kuvataidetta. Tutustu ohjelmaan Tehdasfestivaali Manifestin sivulla.

Turun päivä 19.9.

Turun päivä, koko Turun yhteinen juhlapäivä 19.9., kerää jälleen koko kaupungin täyteen juhlahumua, tapahtumia, avoimia ovia ja kulttuuritapahtumia. Vanhalla Suurtorilla on toritapahtuma toimipisteineen ja esiintymislavoineen, ja Kupittaan siirtolapuutarhaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa. Päivän päätteeksi perinteinen ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä. Tapahtumia löytyy kalenterista.

Farssia ja vakavampaa Turun Kaupunginteatterissa

Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin kirjoittama ja Mikko Koivusalon suomentama brittifarssi Tämä on ryöstö (The Comedy About A Bank Robbery, 2016) saa ensi-iltansa 10.9.2021 Turun Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaajana on Snoopi Siren.

Tämä on ryöstö. Kuva: Marita Koivisto / Turun Kaupunginteatteri-

Pienellä näyttämöllä nähdään Kullervo 3.9.2021 alkaen. Näytelmä on Kalevalasta tuttu, mutta ohjaaja Linda Wallgren on modernisoinut sen. Näytelmä nostaa esiin yli sukupolvien periytyvän vihan ja väkivallan sukupuolittuneisuuden.

Vanja-eno Åbo Svenska Teaterissa 16.9. alkaen

Åbo Svenska Teaterissa saa ensi-iltansa 16.9.2021 uusi ja moninäkökulmainen sovitus Anton Tšehovin Morbror Vanjasta (Vanja-eno). Teatterin mukaan ”melankoliaa ja huumoria hienosti yhdistelevä tarina on ylistys ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä ja rakastaa, mutta ei aina voi haluamallaan tavalla ja haluamassaan järjestyksessä.”

Ohjaus ja käsikirjoituksen muokkaus Tuomo Rämö.

Normaali
Henkilö, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa

Anu Pentikin näyttely Alussa oli siemen Wäinö Aaltosen museossa tuo esiin keraamikon taiteellisen puolen. Voikukka on pääosassa, mutta symboliikka liittyy elämänkaareen, sen alkuun ja loppuun.

Keramiikastaan tunnetun Anu Pentikin (s. 1942)  eli Anu Pentikäisen työn tuloksia löytyy monen kodin keittiöstä. Niitä on valmistettu jo viidenkymmenen vuoden ajan napapiirin tuntumassa Posiolla, maailman pohjoisimmassa keramiikkatehtaassa.

50 vuotta Pentikiä

Pentik viettää tänä vuonna juhlavuottaan; yritys sai alkunsa vuonna 1971, ja Pentikin sivuilta löytyykin juhlavuoden slogan: ”50 vuotta kauneutta koteihin.” Kaikki alkoi pienestä, eikä kaikilla ollut lujaa uskoa tekemiseen. Pankinjohtajakin tivasi: ”Onko tämä rehtorin rouvan näpertelyä vai tehdäänkö tästä bisnes?”

No, laina tuli ja bisnes kehkeytyi kansainväliseen vientiin asti. Pentik on nykyään kansainvälinen sisustusmyymäläketju. Vuonna 2019 Pentik Oy:n liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa ja yritys työllistää noin 250 henkilöä.

Installaatioita savesta ja puusta

Anu Pentik -Alussa oli siemen -näyttely, otsikkoteksti

Mutta millaista taidetta tekee muun muassa astioistaan tunnettu, itseoppinut taiteilija Anu Pentik, jonka juhlavuoden näyttely on parhaillaan esillä Wäinö Aaltosen museossa WAMissa Turussa? No ei mitään pikkusievää piiperrystä, vaan isoja installaatioita puusta, savesta ja posliinimassasta. WAMin sivuilla kerrotaan, että ”teosten tekemiseen on käytetty yli 400 metriä lähes 200 vuotta vanhaa hirttä, 900 kiloa kivitavarasavea, 800 kiloa valusavea sekä 600 kiloa paperiposliinimassaa.”

Anu Pentikin installaatio voikukista, materialina puu ja savi.
Voikukkapelto 2019-2020.

Teosten taustalla on Anu Pentikin halu ja palava innostus kokeilla keramiikan rajoja. Ratkaistavana oli muun muassa se, kuinka saadaan aikaan leijuva teos sadoista voikukan siementen muotoisista keramiikkaisista yksiköistä?

Anu Pentikin installaatioita oli esillä Helsingin Taidehallissa menestyksellisessä ja suositussa Kolme tilaa -näyttelyssä vuonna 2017. Yleisömenestyksen innoittamana Anu Pentik on työstänyt WAMissa nähtävää kokonaisuutta yli kahden vuoden ajan museon tiloihin. Näyttely siirtyi viime vuodesta tähän vuoteen koronapandemian vuoksi.

Voikukkien elämänkaari

Alussa oli siemen -näyttely on kerronnallinen kokonaisuus, jossa ”keramiikka taipuu taidokkaasti elämänkaaren teemojen mukaan leijailevista siemenistä hiiltyneiksi puiksi. Alussa on siis siemen ja sittemmin Ilon puutarha. Umpikujassakin käytiin ja välillä oli syytä muistuttaa, että aina on toivoa. Ja Anun aviopuolison Topin viisaus: ” Rauha asuu rakkauden viljapelloissa.”

Anu Pentik on kulkenut vaiheikkaan polun muotoilun ja käyttökeramiikan parista taiteelliseen työskentelyyn. Siihen hän on keskittynyt viimeisen vuosikymmenen ajan. Taiteilija tarkkailee ympäristöään herkin silmin, ja hänen inspiraation lähteinään ovat Lapin luonnon eläimet, värit ja muodot sekä koetun elämän eri sävyt.

Voikukka, 2019.
Ilon puutarha, 2019
Näyttelyssä on mukana myös muutamia isoja ja värikkäitä keramiikkavateja.

Pala savea kulkee aina mukana

Näyttelyssä voi katsoa myös videon, jossa Anu Pentik kertoo elämästään, työstään ja taiteestaan.

Pentikin svuilta löytyy Anun kommentti: ””Minulla on ollut 49 vuotta sama ajatus päässä herätessäni kello viideltä aamulla; Ihanaa, kohta minä saan painaa käteni saveen.”

Anu Pentikin palavaa innostusta saveen kuvaa se, että hän pitää matkoilla mukana savea – jos yllättävä inspiraatio iskee vaikka hotellissa.

Näyttelyopastuksia ja taiteilijatapaamisia

Opastukset

  • suomeksi lauantaisin klo 14
  • suomeksi sunnuntaisin klo 14 (ei 19.9.)
  • ruotsiksi 25.7. ja 29.8. klo 15

Taiteilijatapaamiset

  • lauantaina 24.7. klo 11 ja 12
  • keskiviikkona 1.9. klo 13 ja 14

Anu Pentik – Alussa oli siemen 4.6.–19.9.2021.

Anu Pentik – I början fanns ett frö 4.6–19.9.2021.

Anu Pentik – In the beginning there was a seed 4 June – 19 September 2021.

Normaali