Henkilö, Kaupunki, Museo, Näyttely, Valokuvaus

Loviisan paparazzi Aatos Åkerblom

*Tuote/palvelu saatu Cursor Oy:n kautta.

Loviisan kaupungin museossa on mielenkiintoinen näyttely loviisalaisesta Aatos Åkerblomista ja hänen 1960- ja 1970-luvun valokuvistaan. Hänen hengenheimolaisekseen voitaneen lukea turkulainen Timo Saarniemi, joka kuvasi paikallista musiikkikulttuuria.

Paparazzi-näyttelyn esittelytekstiä.

Loviisan kaupungin museossa on esillä Aatos Åkerblomin jäämistöstä löytyneitä valokuvia. Ne on ottanut talteen ja digitalisoinut Eddie Bruce, loviisalainen keräilijä. Näyttely on saanut nimen Paparazzi.

Åkerblom oli kameroineen kaikkialla

Aatos Åkerblomin välineistöä näyttelyn vitriinissä.
Aatos Åkerblomilla oli käytössään myös vakoilukamera.

Vaikka Loviisassa ei tainnut olla juurikaan julkisuuden henkilöitä valokuvattaviksi, Aatos Åkerblom (1916–1997) oli kuin paparazzi. Hänen toimintaansa kuvataan näin: ”Hän dokumentoi tiloja, joita kukaan muu ei ollut keksinyt valokuvata. Hän pääsi kameroineen kaikkialle ja oli aina valmiina nappaamaan kuvan ennen kuin hetki oli ohi.”

Aatos Åkerblomin takki ja liivit. Taustalla omakuva.

Hän kuvasi kaikenlaisia ihmisiä lapsista ja nuorista alkoholisteihin ja kaupan myyjistä herrakerholaisiin. Hänestä kerrotaan myös: ”Aatos Åkerblom oli kameroineen paikalla aina, kun kaupungissa tapahtui. Hän kuvasi onnettomuudet, urheilukilpailut ja kiertävät tivolit. Hän pääsi aina kaikkialle ja oli useimmiten ensimmäisenä paikalla. Kun presidentti Kekkonen oli metsästysretkellä Loviisan metsissä, oli Aatos Åkerblom metsästysseurueen mukana.”

Aatos Åkerblomin omakuva.
Nuori nainen muovikasseineen. Housujen lahkeen leveydestä päätellen kuva on 1970-luvulta.
Valokuvaaja on tarttunut valppaana hetkeen.
Miesten arkipäivää.
Aatos Åkerblomin ikuistamaa nuorisoa.

Juuri metsästys olikin Aatos Åkerblomin toinen harrastus, luvalla ja luvatta. Hän harrasti myös mehiläisten hoitoa, josta tuli myös hänen elantonsa. Hän rakennutti 21-vuotiaan mehiläispaviljongin, kaksi- ja puolikerroksisen pikku talon hunajalinkoineen ja lukuisine mehiläispesineen.

Erakko ja kummajainen

Aatos Åkerblom oli myös erakko, mutta joitakin ystäviä hänellä oli. Häntä pidettiin kummajaisena ja outona, mutta kilttinä. Toisinaan hän saattoi olla kameransa kanssa liian tungettelevainen. Hänellä oli myös mielenterveysongelmia, joihin hän sai apua sairaalasta. Kamera kulki sinnekin. Hän myös matkusteli laajalti Euroopassa.

Hänen jäämistössään on paitsi valokuvia, myös paljon kirjeenvaihtoa. Nekin ovat nyt Eddie Brucen hallussa, joka ei ole vielä ehtinyt käymään läpi kaikkea aineistoaan.

Huvudstadsbladetin näyttelyä koskeva artikkeli sai otsikon: Lovisas Andy Warhol. Siinä todetaan, ettei Aatos Åkerblom saanut eläissään 15 minuutin julkisuuttaan, mutta runsain mitoin sitä monta vuotta kuolemansa jälkeen.

Huvudstadsbladetin toimittaja oli vaikuttunut näyttelystä.

Eddie Bruce piti museossa marraskuun alussa luennon Valokuvaaja Aatos Åkerblom – vastakohtien mies. Siitä on peräisin osa tämän postauksen tiedoista. Luento on nähtävissä ainakin jonkin aikaa museon YouTube-kanavalla.

Timo Saarniemi, hengenheimolainen Turusta

Aatos Åkerblomin tarinaan tutustuessani tuli mieleeni, että loviisalaisella kameramiehellä on ollut jossain mielessä hengenheimolainen Turussa, jossa vaikutti rockantropologiksi mainittu Timo Saarniemi (1942–2005). Hän oli mustine nahkahousuineen, kameroineen ja polkupyörineen tuttu näky osakunnissa, klubeilla, konserteissa ja festivaaleilla. Olen hänet itsekin nähnyt osakuntakeikoilla 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Timo Saarniemi toimi äidinkielen opettajana Espoossa, mutta vapaa-aika kuului ”menossa ja meiningissä” Turussa. Hän talletti laajasti Ruisrockin historiaa aina sen alusta asti. Hän sai tittelin ”stranger in the night”, yön muukalainen, joksi hän itsekin tunnustautui. Hänet tunnettiin myös ahkerana mielipidekirjoittajana.

Facebookissa on hänelle omistettu sivu The Legacy of Timo Saarniemi, jossa julkaistaan hänen ottamiaan valokuvia. Hänen aihepiirinsä on toinen kuin pikkukaupungin arkipäivää kuvanneen Aatos Åkerblomin. Valokuvat ovat impressioita turismista, rockista, festareista ja nuorisomuodista 1960-luvulta 2000-luvun alkupuolelle.

Saarniemen kokoelma valokuvineen on Kansallisarkiston Turun toimipaikan (aik. Turun maakunta-arkiston) omistuksessa. Hänen tuotantoaan löytyy runsaasti myös Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Hänen keräämäänsä materiaalia oli esillä Impressiot ovat minun!” -näyttelyssä Turussa vuonna 2012. Hänestä löytyy myös haastattelu YouTubesta.

Paparazzi 4.5.2021–27.2.2022

Loviisan kaupungin museo
Komendantintalo
Puistokatu 2
Avoinna ti–pe, su klo 12–16
kesä–elokuu ti–su klo 11–17

*Pressimatka Loviisaan ja Kotkaan 2.–3.11.2021.

Normaali
Arkkitehtuuri, Konsertti, Kulttuuri, Matkakohde, Rakennus, Tapahtuma, Teemapäivä

Onnea Logomo, 10 vuotta!

Logomo. Kuva: Logomo/Riikka Kyläheiko.

Luovien alojen tapahtumakeskus Logomon 10-vuotissyntymäpäiviä ja samalla Turku 2011 -merkkipäivää vietetään 20.11.2021. Olen ollut viettämässä Logomossa niin perheen kohokohtia, työhön liittyviä palavereja ja tapahtumia kuin konsertteja ja muita vapaa-ajan tapahtumia.

Kymmenen vuotta sitten Turku vietti Euroopan kulttuurikaupunkivuottaan. Kaupunki sai uuden tapahtumapaikan, kun tuolloin otettiin käyttöön vuonna 1876 rakennetusta entisestä VR:n konepajasta muokattu monitoimitila. Siitä tuli kulttuurin, taiteen ja luovien alojen tapahtumakeskus Logomo. Euroopan kulttuuripääkaupunkistatukseen liittynyt Turku 2011 -ohjelma tarvitsi toteutuakseen uusia ja muuntautumiskykyisiä tiloja.

Logomo hallinnoi ja vuokraa tiloja sekä pitkäaikaiseen toimitilakäyttöön että lyhytaikaisille tapahtumille. Pitkäaikaista vuokrattavaa tilaa löytyy noin 10 000 neliötä. Konttori– ja Byrå-toimitiloista löytyy noin 80–90 yritystä ja 400 työntekijää. Sieltä löytyy tilaa myös taiteilijoille; näiden vuokrauksesta ja hallinnoinnista vastaa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.

Logomon päädystä pääsee Konttorin tiloihin. Kuva: Logomo/Aino Suni.
Logomon rouheaa seinäpintaa.
Talven tunnelmaa Logomon pihalla.
Monet askeleet vievät Logomoon.

Tapahtumakeskuksessa on kaksi ravintolaa. Kitchenissä on tarjolla arkisin lounasta ja lauantaisin brunssia ja Teatro palvelee tapahtumien etkoilla ja jatkoilla.

Punahehkuinen lupaus Theatron seinällä.
Theatrosta löytyy myös Äkkilähtökioski.

Tiimipalavereja, kokouksia ja juhlia

Itselläni on paljon muistoja Logomosta. En enää muista, milloin kävin siellä ensimmäistä kertaa ja miksi. Työhön liittyviä tilaisuuksia ovat ainakin olleet monet tiimipalaverit ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetyt kokoukset sekä yhden hankkeen päätöstilaisuuskin tuli sinne järjestettyä. Noin vuoden ajan olin myös vuokralaisena Logomon Byråssa, kun tartuin edulliseen tarjoukseen työtilasta tai oikeammin pöytäpaikasta.

Tilojen esittelyn yhteydessä pääsimme käymään myös sellaisissa paikossa, joihin yleisö ei normaalisti pääse. Tuolloin näimme muun muassa Voice of Finland -lähetystä varten valmiina olevan lavan ja pääsin istahtamaan hetkeksi tähtivalmentaja Michael Monroen tuoliin.

Televisiosta tuttu Voice of Finland -kilpailun esiintymislava ja katsomo päiväasussaan.
Pääsin istahtamaan tähtivalmentajan tuoliin. Kuvan otti tiloja esitellyt logomolainen.

Logomon lavalla on myös keskimmäinen lapseni Arttu saanut päähänsä ylioppilaslakin, ja me olemme päässeet tunnelmoimaan Gaudeamus igitur -laulun myötä. Nuorin lapsemme Maiju vietti Logomossa vanhojen tanssejaan ja me valtasimme eturivin paikat hyvissä ajoin.

Lakit ovat valmiina ojennettaviksi Kupittaan koulun ylioppilasjuhlassa.
Logomo-salin lattia odottaa Puolalan koulun ”vanhoja” pyörähtelemään. Me valtasimme hyvissä ajoin eturivin paikat.
Maiju-tyttäreni poseerasi vanhojen tanssien jälkeen ikimuistoisen päivän päätteeksi.

Konsertteja ja tapahtumia

Konserteista mieleen ovat jääneet Hectorin konsertti sekä The Simon & Garfunkel Story.

Hectorin konserttiin luotiin tunnelmaa taustakuvilla ja valoilla.
Lava odottaa The Simon & Garfunkel Storyn esiintyjiä.
Logomossa järjestettiin Kulttuurigaala vuonna 2017. Kuva: Logomo/Ralph Larmann.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -festivaali on pidetty Logomossa vuonna 2016 sekä viime vuonna poikkeusjärjestelyin iskusanoina käsidesi, maskit ja turvavälit.

Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuva -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Logomossa vuonna 2016.

Koronakesinä 2020 ja 2021 Logomon terassilla eli ulkoalueella järjestettiin konsertteja niin, että yleisöllä oli pöytäpaikat. Kävin ystäväni kanssa kuuntelemassa trioa Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki. Se oli oiva tilaisuus kuivan ja eristäytyneen koronakevään jälkeen ja tuntui, että esiintyjätkin olivat iloisia keikastaan.

Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki Trio esiintyi Logomon terassikesässä vuonna 2020.

Logomo ja Turku 2011 juhlivat 20.11.2011

Logomon syntymäpäiväjuhlia ja samalla myös Turku 2011 -merkkipäivää vietetään lauantaina 20.11.2021. Talo on täynnä ohjelmaa aamusta yömyöhään. Päivällä vietetään avoimien ovien päivää, joka sisältää taikuutta, sirkusta, elokuvaa ja taidetta klo 10–15.

Klo 15 on Logi salissa mielenkiintoinen tilaisuus nimellä Saimi ja Johanna – Kaikilla väreillä feat. Michael Monroe. Siinä kaksi vahvaa naista, Saimi Hoyer ja Johanna Oras, kertovat ystävyydestä, elämästä ja yrittäjyydestä. Huikean lisän tuo akustisella kitarallaan ikirokkari Michael Monroe.

Illemmalla kuunnellaan musiikkia ympäri taloa olevilla lavoilla. Iltabileet alkavat klo 20 ja kestävät aina aamuyöhön asti. Esiintyjinä nähdään mm. Turku Rock Academyn kasvatteja. Ohjelmassa on myös Flame Jazz -konsertti. Lisäksi Lenni-Kalle Taipale luotsaa lavalle joukon Suomen tähtiartisteja, joiden nimet paljastuvat vasta konsertissa.

Logomon tilaisuuksissa on ollut 16.11. alkaen käytössä koronapassi.

Koko vuoden 2021 ajan Turussa on juhlittu kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä lukuisine tapahtumineen ja julkisine taideteoksineen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisänsä ovat myös antaneet kaupungin omat kulttuurilaitokset tarjoamalla parastaan.

Vuoden tavoitteena on ollut tuoda esiin kulttuuripääkaupunkivuoden jättämiä pysyviä jälkiä sekä rakentaa siltaa vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

Sillasta puheen ollen

Logomonsilta häämötti keskeneräisenä vuoden 2020 kesällä.

Sopivasti ennen synttärijuhlia ehti valmistua myös paljon puheenaihetta myöhästymisensä ja kohonneiden kustannustensa vuoksi antanut ratapiha-alueen ylittävä Logomonsilta. Se otettiin käyttöön keskiviikkona 3.11. kello 14.00. Silta on tehty kävelysillaksi, jossa pyöriä tulee taluttaa.

Vuonna 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti Jousi-niminen ehdotus, jonka perusteella silta on toteutettu. Voittaneen kilpailuehdotuksen oli laatinut VR Track Oy arkkitehtikumppaninaan C&J Arkkitehdit Oy. Valaistuksen on suunnitellut Lighting Design Collective Oy.

Ensikävelyni sillalla on vielä tekemättä. Kenties käytän sitä, jos menen 10-vuotisjuhliin.

Logomonsilta valmiina. Kuva: Turun kaupunki/Eelis Lynne.

Onnittelut pyöreistä vuosista, Logomo! Olkoon tulevaisuutesi valoisa ja tapahtumarikas.

Lue myös: Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa.

Normaali
Kaupunki, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun päivänä 19.9.2021

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 19.9.2021 järjestettävä Turun päivä tarjoaa taas runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia.

Tämän toivotuksen kuvasin Joella-gallerian ikkunassa.

Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla. Perinnettä on myös ilotulitus Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Vuoden 2021 Turun päivänä tarjolla on yli 90 tapahtumaa. Kotiseutupäivän ohjelmassa on mukana kulttuuria, tutustumistilaisuuksia ja avoimia ovia. Moniin museoihin on vapaa pääsy. Turun kaupungin lisäksi tapahtumia järjestävät paikalliset yhdistykset, yritykset ja seurat.

Poimin Turun päivän runsaasta tarjonnasta kymmenen kivaa tärppiä.

Kakola Brewing Companyn panimokierrokset

Kakola Brewing Company järjestää sunnuntaina 19.9. kolme avointa kierrosta. Ne ovat maksuttomia ja niiden aikana vierailijat pääsevät tutustumaan tiloihin, tuotteisiin ja toimintaan.

Panimokierrosten ajat:
12.00–12.45
14.00–14.45
16.00–16.45

Kierroksille otetaan enintään 10 etukäteen ilmoittautunutta henkilöa. Ilmoittautua voi joko sähköpostitse osoitteessa info@kakolabrewing.com tai paikan päällä KBC Taproomissa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, enintään kaksi henkilöä per ilmoittautuminen.

Panimokierrosten lisäksi tarjolla on Turun päivän -nimikkopizzapaloja ja tietenkin turkulaisia oluita.

KBC Taproom on auki Turun päivänä klo12–20 ja osoite on Graniittilinnankatu 2, Kakolan sisäpiha.

Kulttuurin ja kulinaristin päivä, keskisyksyn kuunjuhla

Liên Tâm -luostarissa järjestetään vietnamilainen Kulttuurin ja kulinaristin päivä sekä Keskisyksyn kuunjuhla musiikin ja ruoan kera. Tapahtuma ja ruokailubuffet on kaikille avoin ja velotukseton.

Ohjelma:

11.00             Lyhyt resitaatio

12.30–13.30  Kulttuurillinen kulinaristinen juhla

13.45             Lumileijonatanssi keskisyksyn kuunjuhlan kunniaksi

15.00             Tapahtuman päätös.

Klo 10.00–15.00 Liên Tâm -luostari, Moisiontie 225.

Turun Antikvaariset Kirjamessut

Turun Antikvaariset Kirjamessut järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden löytää antikvariaattien ihmeitä: kirjoja, lehtiä ja muuta vanhaa paperitavaraa ihan Turun ydinkeskustassa. Tilaisuuteen pääsee maksutta. Paikalla on myyjiä ympäri Suomen.

Lauantaina 18.9. klo 10–18 ja sunnuntaina 19.9. klo 10.00–15.00, Aurelia, Aurakatu 18.

Avoimet ovet Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon

Qwenselin talossa on 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Se on Turun vanhin säilynyt puutalo.

Klo 10.00–18.00, Läntinen Rantakatu 13b.

Apteekkimuseo kertoo, millainen oli entisaikain lääketarjonta.

Mahdollisuuksien tori

Brinkkalan talon sisäpihalla on monikulttuurista basaaritunnelmaa. Voit kierrellä järjestöjen kojuilla ja maistella eri maiden makuja pop up -ruokakojuilla. Brinkkalan lavalla ja Raatihuoneen salissa (3. krs.) on erilaista ohjelmaa, muun muassa teatteria, tanssia, musiikkia sekä yhdistysten esittelyjä.

Klo 10.00–18.00, Brinkkalan sisäpiha.

Ett hem -museossa avoimet ovet Turun päivänä

Ett hem on kotimuseo, jonka konsuli Alfred Jacobsson ja hänen vaimonsa Hélène lahjoittivat Åbo Akademin säätiölle. Museon taide- ja esinekokoelmat ovat perittyjä ja Jacobssonin pariskunnan ostamia antiikkiesineitä.

Klo 11.00–16.00, Piispankatu 14.

Tunturi – Turun Pyörä 99 vuotta

Tunturi-pyörien kokoontuminen Forum Marinumin piha-alueelle. Tunturipyörät pysäköidään esittelyrivistöön. Voit tuoda omasi näytille oli se alkuperäiskunnossa tai erikoisella tavalla muokattu. Ansiokkain tai erikoisin pyörä palkitaan Tunturin yllätyspalkinnolla.

Klo 12.00–14.00, Forum Marinum, Linnankatu 72.

Aurajokea siivotaan sukeltaen ja Siisti Biitsi -talkoot

Aurajokea siivotaan sukeltaen Turun päivänä. Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2018 saanutta tempausta on toteutettu Turussa jo parinkymmenen vuoden ajan. Sukeltajat nostavat pareittain sameasta jokivedestä kaikkea mahdollista sinne heitettyä materiaa. Käy rannalla katsomassa, nouseeko joesta tänä vuonna romuja vai rikkauksia.

Voit ottaa osaa Aurajokivarren siivoukseen Siisti Biitsi -talkoissa ja samalla seurata Aurajoen sukellustempausta.

Klo 12.00–14.00, Tuomiokirkkosillan kupeessa.

Vartin opastuksia jokirannassa

Turun matkailuoppaat tarjoavat noin vartin kestäviä opastuksia. Lähtöpaikka Kirjastosillan päädyssä Läntisen Rantakadun puolisessa päässä. Opastukset ovat vaihtelevista aiheista, joten voit kuulla jotain aivan uutta ja yllättävää, tai ehkä jopa jotain tuttuakin.

15.00–17.00, Kirjastosilta, Läntinen Rantakatu.

Venäjän keisarin Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana tapasivat toisensa Turussa yli 200 vuotta sitten. Tilanne ikuistettiin patsaaseen Aurajoen rannassa. Teoksen on toteuttanut taiteilija Andrei Kovaltšuk. Kertovatkohan oppaat lisätietoja tästä patsaasta?

Tulishow: Kajastuksia

Aura Companyn sirkustaiteilijat toteuttavat Turun Tuomikirkon edustalla uuden tulitaide-esityksensä Kajastuksia. Kajastuksia on kolmen turkulaisen sirkustaiteilijan uusi tunnelmallinen tulitaide-esitys. Esitys vie katsojan visuaaliselle matkalle esinemanipulaation ja jongleerauksen maailmaan tulitaiteen eri keinoin.

Klo 20.00–20.30, Turun Tuomiokirkon edusta.

Päivän päätteeksi ilotulitus

Turun päivän kruunaa perinteinen ilotulitus Samppalinnanmäeltä. Ilotulituksen näkee hyvin Aurajoen länsirannalta kaupungintalon ja Kristiinankatu 1:n väliseltä alueelta, teatterisillalta ja myös itärannalta.

Klo 21.00 alkaen, Samppalinnanmäki.

Poikkeustilanteen järjestelyt

Poikkeusaikana tapahtumassa noudatetaan tietysti asianmukaisia järjestelyjä. Muista pitää riittävä turvaväli (yli 2 metriä) muihin osallistujiin ja pysy kotona, jos tunnet itsesi sairaaksi. Turun päivässäkin voimassa ovat THL:n sekä AVIn ohjeistuksia. Lisätietoja: www.turku.fi/korona.

Tarjolla on myös muutamia virtuaalitapahtumia, joita voi seurata kotoa.

Kaikki Turun päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä”. Verkosta löytyy myös Turun päivän käsiohjelma (pdf).

Programmet på svenska: turku.fi/sv/abodagen
The program in English: turku.fi/en/turku-day

Yksi kaikkien ja kaikki Turun puolesta.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kulttuuri, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syyskuussa 2021

Kymmenen poimintaani Turun kulttuuririennoista syyskuun aikana. Tapahtumiin on kirjattu nykyinen tilanne, joten tarkista tilanne järjestäjän omilta verkko- tai Facebook-sivulta, jos aiot osallistua.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu – joka on jo alkanut – näyttää olevan aikamoinen superviikonloppu tapahtumien suhteen. On mistä valita elokuvista performanssiin ja taiteilijoiden työhuoneisiin tutustumiseen. Riittää kulttuurimenoa loppukuuhunkin.

Suomalaisen elokuvan festivaali 2.–5.9.

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään kolmannenkymmenennen kerran torstaista sunnuntaihin 2.–5. syyskuuta 2021. Tapahtuma tuo tarjolle annoksen kotimaista elokuvaa, lyhytelokuvia, teemasarjoja sekä mielenkiintoisia vieraita ja elokuvantekijöitä. Ohjaajavieraiksi saapuvat aviopari Aleksi Salmenperä ja Mia Halme.

Bonuksena on lauantaina 4.9. klo 22.30 epätavallisten elokuvien ja yllätysten yönäytös, joka on nimeltään Mieletön, mieletön Suomi.

Tapahtumapaikkana on Logomo ja sen Kino-Sali (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku). Festivaalin iltaklubit järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

New Performance Turku Festival 3.–5.9.

New Performance Turku Festivaali on Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä performanssitaiteeseen keskittynyt festivaali. Tapahtuma taiteilijoineen ja teoksineen jalkautuu erilaisiin paikkoihin Turun keskustassa perjantaista sunnuntaihin 3.–5.9. Esityksiä on Manillan ympäristön ja Vanhan Viinatehtaan lisäksi esimerkiksi jokirannassa, Samppalinnan puistossa, Paavo Nurmen Stadionilla sekä WAMin Ekoluodolla.

Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän festivaalin teemana on Survival (selviytyminen), joten taiteilijat käsittelevät teoksissaan erilaisia selviytymisen ja selviämisen teemoja ja keinoja. Katso ohjelma.

Suurin osa teoksista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Elokuvapäivä 4.9.

Elokuvapäivänä lauantaina 4.9. pääsee taas nauttimaan maksuttomista elokuvanäytöksistä erikoisissa paikoissa. Valkokankaita pystytetään tänä vuonna ainakin Seikkailupuistoon, Hotel Kakolan kirkkoon, Turun pääkirjastoon sekä Suomen Joutsenen edustalle.

Hansailmiötä viettänyt Hansatori muuntautuu Elokuvapäivän kunniaksi kaupunkilaisten omaksi elokuvateatteriksi. Ilmaisnäytöksessä nähdään klo 20.15 Bohemian Rhapsody. Näytökseen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katsomopaikkojen määrää on rajattu turvallisuussyistä. Osaan näytöksistä tulee myös varata oma paikka ennakkoon.

Konstrundan 4.–5.9.

Taidetapahtuma Konstrundanin aikana yhtenä syyskuun viikonloppuna taiteen, käsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat ovensa yleisölle. Keskeinen tavoite on tarjota keskusteluja, työnäytöksiä ja voimaannuttavia kokemuksia kävijöille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuu yhteensä 490 luovaa tekijää. Taiteilijoiden työhuoneisiin pääsee tutustumaan lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.9. Turussa avoimia ateljeetiloja löytyy muun muassa Logomosta ja Leaf Centeristä. Katso avoimet ateljeet Konstrundanin sivuilta. Vierailuilla on mahdollisuus ostaa taidetta kotiin suoraan taiteilijalta.

Turun taidemuseon näyttelyt 12.9. saakka

Turun taidemuseon näyttelyt vaihtuvat pian, mutta vielä on mahdollisuus tutustua Michael Schilkinin, Lotta Mattilan ja Maria Stereon taiteeseen.

Venäläissyntyinen Michael Schilkin (1900–1962) on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksistaan, tarinallisista reliefeistä, joita on nähtävillä Helsingissä muun muassa Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa.

Michael Schilkin tunnetaan myös pienistä, sympaattisista eläinveistoksista, jotka tuovat esiin eläimen liikkeen ja luonteen. Näitä veistoksia on nyt esillä Turun taidemuseossa, jonka näyttelyn on kuratoinut keramiikan ja eläinaiheiden parissa työskentelevä nykytaiteilija Lotta Mattila (s. 1986). Näiden kahden taiteilijan eläinveistosten välille syntyy kohtaamisia.

Michael Schilkin: Kirahvi.

Maria Stereon näyttely on Studiossa. Teosten materiaalina ovat hajotetut posliini- ja keramiikkaesineet. Maria Stereo on luonut koosteveistoksia ja mosaiikkireliefejä sattumanvaraisiksi paloiksi rikkoontuneista posliinisista kissa-, koira- ja ihmisfiguureista.

Maria Stereon teos.

Michael Schilkin feat. Lotta Mattila 11.6.–12.9.2021.
Maria Stereo: Suloinen melankolia 11.6.–12.9.2021.

Turun taidemuseon tulevia näyttelyitä ovat Royal Salute 1.10.2021–9.1.2022 ja Studiossa Axel Straschnoyn Permikauden joukkotuho 1.10.–14.11.2021.

Muita taidenäyttelyitä syyskuussa

Wäinö Aaltosen museo

4.6.–19.9. Anu Pentik: Alussa oli siemen. Lue lisää postauksesta Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa.

Ars Nova

9.6.–26.9. Sydän auki taiteelle. Niemistön kokoelma Turussa.

9.6.–26.9. Guido van der Werve: Nummer veertien, home.

Titanik

3.–26.9. Kristiina Koskentola with guests from Eurasia.

30.9.–3.10. Milka Luhtaniemi.

Turun Taidehalli

3.9.–3.10. Sami Lukkarinen & Roope Mokka: Unelma ihmisestä.

3.9.–3.10. Mikki Nordman: Enter: Pastoral.

3.9.–3.10. Jonne Pitkänen & Eeva-Liisa Puhakka: Milky Way.

Galleria Joella

5.9. asti Heli Penttinen.

8.9.–3.10. Hannu Riikonen.

Tehdasfestivaali Manifesti 8.–22.9.

Turkulainen nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti saa syyskuussa vieraakseen Tehdasfestivaali Manifestin, monitaidetapahtuman. Sen ohjelmassa nähdään mm. nykytanssin ja -sirkuksen vierailuja, muuta esittävää taidetta sekä kuvataidetta. Tutustu ohjelmaan Tehdasfestivaali Manifestin sivulla.

Turun päivä 19.9.

Turun päivä, koko Turun yhteinen juhlapäivä 19.9., kerää jälleen koko kaupungin täyteen juhlahumua, tapahtumia, avoimia ovia ja kulttuuritapahtumia. Vanhalla Suurtorilla on toritapahtuma toimipisteineen ja esiintymislavoineen, ja Kupittaan siirtolapuutarhaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa. Päivän päätteeksi perinteinen ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä. Tapahtumia löytyy kalenterista.

Farssia ja vakavampaa Turun Kaupunginteatterissa

Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin kirjoittama ja Mikko Koivusalon suomentama brittifarssi Tämä on ryöstö (The Comedy About A Bank Robbery, 2016) saa ensi-iltansa 10.9.2021 Turun Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaajana on Snoopi Siren.

Tämä on ryöstö. Kuva: Marita Koivisto / Turun Kaupunginteatteri-

Pienellä näyttämöllä nähdään Kullervo 3.9.2021 alkaen. Näytelmä on Kalevalasta tuttu, mutta ohjaaja Linda Wallgren on modernisoinut sen. Näytelmä nostaa esiin yli sukupolvien periytyvän vihan ja väkivallan sukupuolittuneisuuden.

Vanja-eno Åbo Svenska Teaterissa 16.9. alkaen

Åbo Svenska Teaterissa saa ensi-iltansa 16.9.2021 uusi ja moninäkökulmainen sovitus Anton Tšehovin Morbror Vanjasta (Vanja-eno). Teatterin mukaan ”melankoliaa ja huumoria hienosti yhdistelevä tarina on ylistys ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä ja rakastaa, mutta ei aina voi haluamallaan tavalla ja haluamassaan järjestyksessä.”

Ohjaus ja käsikirjoituksen muokkaus Tuomo Rämö.

Normaali
Henkilö, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa

Anu Pentikin näyttely Alussa oli siemen Wäinö Aaltosen museossa tuo esiin keraamikon taiteellisen puolen. Voikukka on pääosassa, mutta symboliikka liittyy elämänkaareen, sen alkuun ja loppuun.

Keramiikastaan tunnetun Anu Pentikin (s. 1942)  eli Anu Pentikäisen työn tuloksia löytyy monen kodin keittiöstä. Niitä on valmistettu jo viidenkymmenen vuoden ajan napapiirin tuntumassa Posiolla, maailman pohjoisimmassa keramiikkatehtaassa.

50 vuotta Pentikiä

Pentik viettää tänä vuonna juhlavuottaan; yritys sai alkunsa vuonna 1971, ja Pentikin sivuilta löytyykin juhlavuoden slogan: ”50 vuotta kauneutta koteihin.” Kaikki alkoi pienestä, eikä kaikilla ollut lujaa uskoa tekemiseen. Pankinjohtajakin tivasi: ”Onko tämä rehtorin rouvan näpertelyä vai tehdäänkö tästä bisnes?”

No, laina tuli ja bisnes kehkeytyi kansainväliseen vientiin asti. Pentik on nykyään kansainvälinen sisustusmyymäläketju. Vuonna 2019 Pentik Oy:n liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa ja yritys työllistää noin 250 henkilöä.

Installaatioita savesta ja puusta

Anu Pentik -Alussa oli siemen -näyttely, otsikkoteksti

Mutta millaista taidetta tekee muun muassa astioistaan tunnettu, itseoppinut taiteilija Anu Pentik, jonka juhlavuoden näyttely on parhaillaan esillä Wäinö Aaltosen museossa WAMissa Turussa? No ei mitään pikkusievää piiperrystä, vaan isoja installaatioita puusta, savesta ja posliinimassasta. WAMin sivuilla kerrotaan, että ”teosten tekemiseen on käytetty yli 400 metriä lähes 200 vuotta vanhaa hirttä, 900 kiloa kivitavarasavea, 800 kiloa valusavea sekä 600 kiloa paperiposliinimassaa.”

Anu Pentikin installaatio voikukista, materialina puu ja savi.
Voikukkapelto 2019-2020.

Teosten taustalla on Anu Pentikin halu ja palava innostus kokeilla keramiikan rajoja. Ratkaistavana oli muun muassa se, kuinka saadaan aikaan leijuva teos sadoista voikukan siementen muotoisista keramiikkaisista yksiköistä?

Anu Pentikin installaatioita oli esillä Helsingin Taidehallissa menestyksellisessä ja suositussa Kolme tilaa -näyttelyssä vuonna 2017. Yleisömenestyksen innoittamana Anu Pentik on työstänyt WAMissa nähtävää kokonaisuutta yli kahden vuoden ajan museon tiloihin. Näyttely siirtyi viime vuodesta tähän vuoteen koronapandemian vuoksi.

Voikukkien elämänkaari

Alussa oli siemen -näyttely on kerronnallinen kokonaisuus, jossa ”keramiikka taipuu taidokkaasti elämänkaaren teemojen mukaan leijailevista siemenistä hiiltyneiksi puiksi. Alussa on siis siemen ja sittemmin Ilon puutarha. Umpikujassakin käytiin ja välillä oli syytä muistuttaa, että aina on toivoa. Ja Anun aviopuolison Topin viisaus: ” Rauha asuu rakkauden viljapelloissa.”

Anu Pentik on kulkenut vaiheikkaan polun muotoilun ja käyttökeramiikan parista taiteelliseen työskentelyyn. Siihen hän on keskittynyt viimeisen vuosikymmenen ajan. Taiteilija tarkkailee ympäristöään herkin silmin, ja hänen inspiraation lähteinään ovat Lapin luonnon eläimet, värit ja muodot sekä koetun elämän eri sävyt.

Voikukka, 2019.
Ilon puutarha, 2019
Näyttelyssä on mukana myös muutamia isoja ja värikkäitä keramiikkavateja.

Pala savea kulkee aina mukana

Näyttelyssä voi katsoa myös videon, jossa Anu Pentik kertoo elämästään, työstään ja taiteestaan.

Pentikin svuilta löytyy Anun kommentti: ””Minulla on ollut 49 vuotta sama ajatus päässä herätessäni kello viideltä aamulla; Ihanaa, kohta minä saan painaa käteni saveen.”

Anu Pentikin palavaa innostusta saveen kuvaa se, että hän pitää matkoilla mukana savea – jos yllättävä inspiraatio iskee vaikka hotellissa.

Näyttelyopastuksia ja taiteilijatapaamisia

Opastukset

  • suomeksi lauantaisin klo 14
  • suomeksi sunnuntaisin klo 14 (ei 19.9.)
  • ruotsiksi 25.7. ja 29.8. klo 15

Taiteilijatapaamiset

  • lauantaina 24.7. klo 11 ja 12
  • keskiviikkona 1.9. klo 13 ja 14

Anu Pentik – Alussa oli siemen 4.6.–19.9.2021.

Anu Pentik – I början fanns ett frö 4.6–19.9.2021.

Anu Pentik – In the beginning there was a seed 4 June – 19 September 2021.

Normaali
Kuva, Luonto, Puisto

Purppuratuomi kukkii

Kuva
Matkustaminen, Museo, Näyttely, Nostalgiaa, Tapahtuma

Ruisrock – Miten kaikki alkoi?

Kuva: © Sibelius-museo.

Turku International Pop & Rock Festival, nykyisin tunnettu Ruisrockina, sai alkunsa vuonna 1970. Sibelius-museon näyttely kertoo siitä, kuinka sitkeiden innovaattoreiden ansiosta nuoriso sai ikioman musiikkijuhlan. Tähän postaukseen innoitti Kansainvälinen museoviikko ja museopäivä 18.5.2021.

Sibelius-museon kevään uusi näyttely kuljettaa kohti nuoruuden nostalgiaa ja Turun Ruissaloa. Vuonna 1970 Suomen ensimmäiset rockfestivaalit järjestettiin siinä muodossa, missä me festivaalit nykyäänkin tunnemme campingalueineen, ruokakojuineen ja ihmismassoineen.

Yleisö otti heti omakseen

Tapahtuman alkuperäinen nimi oli Turku International Pop & Rock Festival, joka sai lyhyemmän muodon ja lempinimen sijaintinsa mukaanRuisrock. Se oli yksi suurten ikäpolvien avainkokemuksia. YYA-Suomen Turku sai kansainvälisen tuulahduksen suuren maailman meiningistä ja tämä veti nuoria ympäri maata ja muualtakin Euroopasta. Järjestäjät odottivat 5 000 henkeä, mutta paikalle tuli peräti 38 000.

Kolmen päivän aikana festivaalilla esiintyi artisteja niin muista Pohjoismaista, Itä-Euroopasta kuin myös Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta ja tietysti myös kotimaasta. Rolling Stones -yhtyekin oli järjestäjien toiveissa, mutta he eivät lomailultaan ehtineet festareille. Yllättävä esiintyjänimi oli pohjanmaalaista kansanmusiikkia esittänyt Konsta Jylhä.

Ensimmäistä kertaa festareilla oli myynnissä olutta vasta vuonna 1989. Omia juomia lienee kuljetettu paikalle. Yhdessä kuvasuurennuksessa nuori omenaa syövä tyttö katsoo vierestä, kun poliisi kaataa viinapullon sisällön maahan.

Festivaaliin liittyi myös monenlaisia oheistapahtumia muun muassa Sibelius-museossa ja Ylioppilastalolla.

Ruisrock 1970 – Miten kaikki alkoi kertoo, mistä festivaali sai alkunsa, miltä kaikki tuntui ja näytti tuona elokuisena viikonloppuna. Alkuperäinen ajankohta oli tosiaan 21—23.8.1970, josta tapahtuma on sittemmin siirtynyt heinäkuun ensimmäiseen viikonloppuun. Näyttelyssä kerrotaan aikajanana tapahtuman yli 50-vuotinen historia sekä se, millaista oli järjestää valtavaksi paisunut rockfestivaali vailla aikaisempaa kokemusta.

Kuva: © Sibelius-museo.

Olipa se aikaa

Aika oli silloin tyystin toinen. Kuvaavina esimerkkeinä ovat muun muassa se, että tšekkiläinen bändi jäi tulliin jumiin, koska soittajalla oli liian pitkä tukka, eikä häntä päästetty rajan yli ennen hiusten leikkaamista; keikka siirtyi perjantaista lauantaille. Perjantain juontaja jouduttiin vaihtamaan toiseen rivopuheisuutensa vuoksi.

Tietoja järjestäjiltä kysyttiin käsinkirjoitetuilla kirjeillä tähän tapaan: ”Voisitteko te ystävällisesti lähettää tietoja Turun Blues ja Rock Festivaaleilta! Keitä siellä tulee esiintymän ja paljonko liput maksavat ja täytyykö ne tilata ennakolta vai saako niitä paikan päältä? Järjestetäänkö konserttipaikan läheisyyteen mitään retkeilypaikkaa tai majoja yöpymistä varten?”

Rockin, rauhan ja rakkauden maailmaan johdattelevat Antero Laihon kotiarkiston aarteet, Jouko Kedon valokuvat, aikalaislehtimateriaali, filmipätkät sekä tietysti aikakauden musiikki.

Ruisrock on maailman toiseksi vanhin rockfestari

Nykyisin Ruisrock on maailman toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty populaarimusiikin festivaali. Pandemia-aika tosin on nyt nakertanut kahden vuoden aukon yhtäjaksoisuuteen. Hollantilainen Pinkpop-festivaali ehti muutamaa kuukautta ennen Ruisrockia.

Festivaalin perustajajäseniä olivat muun muassa Kari Purssila, Antero Laiho, Christer Donner ja Olli Pellikka ja myöhemmin mukaan tuli myös Kalevi Kuosa. Nuoriso halusi kaupunkiinsa omaa musiikkiaan konservatiivisena pidettyjen Turun Musiikkijuhlien rinnalle. Puuha vaati useampia käyntejä apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalaisen pakeilla. Ja sitten loppu onkin historiaa.

Pienehkö, mutta nostalginen

Kuva: © Sibelius-museo.

Näyttely on melko pienimuotoinen, pääosin yhteen saliin sijoittuva, joten sen ehtii katsomaan lyhyemmässäkin ajassa. Salin ulkopuolella olevassa vitriinissä on esillä joitakin painotuotteita ja esineitä, muun muassa turkulaisen itseoppineen muusikon ja soitinrakentaja Tommie Mansfieldin (1040–1981) kitara. Hän esiintyi ensimmäisessä Ruisrockissa yhdessä Jussi Raittisen ja Rauli Badding Somerkosken rinnalla.

Tommie Mansfieldin kitata ja muuta esineistöä.

Sibelius-museo toivottaa tervetulleeksi kokemaan festivaalitunnelmia yli 50 vuoden takaa. Tämä voi olla tosiaan aikamoinen nostalgiapläjäys tuon ja myöhempienkin aikojen nuorisolle.

Jos haluat perehtyä kunnolla rockfestivaalin menneisyyteen, voit ottaa luettavaksesi Jukka Kittilän ja Jaakko Mikkolan kirjan Ruisrock 1970–2020 –Tarinat, totuudet ja myytit. Kirjaa löytyy kirjastojen ja kirjakauppojen lisäksi myös Sibelius-museon myymälästä.

Kansi kirjasta Ruisrock 1970-2020. Tarinat, totuudet ja myytit.
Ruisrockin 50 vuoteen mahtuu monta tarinaa. Jukka Kittilä ja Jaakko Mikkola ovat koonneet niistä kirjan.

Tämän vuoden Ruisrock on peruttu ja seuraava järjestetään 8.–10.7.2022.

© Otso Kähönen / Ruisrock 2019.

Ruisrock 1970 – Miten kaikki alkoi? Sibelius-museo 5.5–30.10.2021.

Sibelius – the one and only – Sibelius ja Turku

Samalla käynnillä voi katsastaa näyttelyn Sibelius – the one and only. Se tarjoaa hieman erilaisen kuvakulman Jean Sibeliukseen. Museon mukaan ”se kertoo ihmisestä, musiikista ja arkielämästä: ystävistä, perheestä, konserttimatkoista ja luonnosta. Näyttelyssä selviää myös kansallissäveltäjämme yhteys Turkuun sekä siihen, mikä merkitys kaupungilla oli hänelle itselleen ja kuka esitti ensimmäistä kertaa Sibeliuksen musiikkia Turussa.”

Sibelius-näyttely on avoinna 8.12.2021 saakka. Myös museon perusnäyttely eli soitinnäyttely on tutustuttavissa.

Sibelius-museo löytyy Aurajoen rannasta osoitteesta Piispankatu 17, Turku. Kuva: © Nawras Odda/Sibelius-museo.

Museoviikko 17.–23.5.2021

Tein tämän postauksen meneillään olevan Kansainvälisen museoviikon kunniaksi. Teemaviikko on museoiden yhteinen tapahtumaviikko, jota vietetään 23. kerran. Nyt teemana on Tulevaisuuden museo. Kansainvälistä museopäivää vietetään tiistaina 18.5. osana Museoviikkoa. Suomen museoliitto koordinoi viikkoa, jonka tapahtumista vastaavat museot ympäri Suomen.

Normaali
Matkakirja, Matkakohde, Matkaopas, Matkustaminen

Opas Saariston rengastielle

Kaupallinen yhteistyö: Karttakeskus *

Turun ja Ahvenanmaan välillä kiertelevä Saariston rengastie on monipuolinen matkailureitti. Karttakeskuksen uusi matka- ja retkeilyopas esittelee saaristokulttuuria ja reitin varren monipuolisia matkakohteita.

Omatoimimatkailu on Turun saaristossa helppoa. Nähtävää on paljon ja etäisyydet ovat pieniä. Noin 250 kilometrin pituinen Saariston rengastie kulkee Turun, Kaarinan, Paraisten, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Naantalin alueella.

Reitti on avoinna kokonaisuudessa ajalla 14.5.–29.8.2021, kun Iniön ja Houtskarin välillä kulkee yhteysalus. Pieni rengastie kulkee Nauvosta Rymättylän kautta lyhyemmän vaihtoehdon. Suurin osa matkailijoista kiertää tämän matkailureitin autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä.

Saariston rengastie – Matka- ja retkeilyopas  soveltuu hyvin sekä autolla että pyörällä liikkuville matkailijoille, mutta myös veneilijöille, sillä monet kohteista ovat vierasvenesatamien läheisyydessä. Rengastie on jaettu kirjassa seitsemään etappiin ja lisäksi Pieni rengastie esitellään erikseen.

  1. Kansallispyhäköltä kalkkilouhoksen reunalle – Turun tuomiokirkolta Paraisten keskustaan 25 km.
  2. Lossilla saariston sykkivään sydämeen – Paraisten keskustasta Nauvon satamaan 33 km.
  3. Kohti Korppoota – Nauvosta Korppoon Galtbyn lauttarantaan 21 km.
  4. Satojen saarten Houtskari – Houtskarin halki Kittuisista Mossalaan 24 km.
  5. Sympaattisen Iniön kautta mantereelle – Iniön halki ja lauttarannasta Kustavin keskustaan 20 km.
  6. Taivassalon tammilta Mannerheimin syntymäkodille – Kustavista Taivassalon ja Askaisten kautta Merimaskuun 58 km.
  7. Ympyrä sulkeutuu – Naantalin ja Raision kautta takaisin Turkuun 23 km.
  8. Pieni rengastie – Nauvosta Seilin ja Rymättylän kautta Naantaliin 25 km.

Oppaan on kirjoittanut naantalilainen tietokirjailija Tuomo Kesäläinen. Hän on kulkenut alueella noin parinkymmenen vuoden ajan ja viihtyy erityisen hyvin kallioisilla saarilla ja luontopoluilla.

Päiväretkestä pitempään lomaan

–Turun saaristo on koko maailmankin mittakaavassa upea kokonaisuus ja se tarjoaa todella paljon nähtävää ja koettavaa. Matkailupalvelut ovat monipuoliset, joten reissaajan on helppo koota juuri itseä kiinnostava kokonaisuus, Kesäläinen kertoo.

Oppaaseen on valikoitu kaikki saariston helmet: kauniit nähtävyydet, upeat luontoretkikohteet, monenlaiset majoitus-, ruokailu-, ostos- ja aktiviteettipaikat, vuokraamot ja uimarannat

Saariston rengastien tarjonnan varaan voi suunnitella useiden päivien lomamatkan, mutta opas palvelee hyvin myös päiväkävijöitä, retkeilijöitä ja veneellä saaristossa kulkevia matkailijoita.

Kätevän kokoinen kirja, kartta mukana

Kohteet on koottu tekstien ja kuvien lisäksi selkeille kartoille. Kirjan liitteenä on lisäksi erillinen taitettu kartta koko Saariston rengastien alueesta.

Kirjassa on 160 sivua ja liitteenä on erillinen taitettu kartta. Opaskirja on sopivan kokoinen (12,5 x 18 cm) mahtuakseen käsilaukkuun, repun sivutaskuun tai takin povitaskuun.

Tuomo Kesäläinen; Saariston rengastie – Matka- ja retkeilyopas. Karttakeskus. 2021.

* Sain Saariston rengastie -kirjan pyynnöstä kustantajalta.

PS. Hiukan bloggaajaa hämää, että matkailureitin loppuosa kirjoitetaan joko rengastie tai Rengastie.

Normaali
Museo, Näyttely, Taiteilija

Täti Vihreä Turun taidemuseossa

Sigrid Schaumanin maalaukset Turun taidemuseossa tuovat kevään ja kesän kaivattuja värejä katsojan silmien eteen. Vihreää, violettia, vaaleanpunaista – eläköön valo ja värit. Etenkin vihreä hehkuu kauniina taideteoksissa.

Turun taidemuseossa on esillä vielä vajaan kuukauden ajan suosittu näyttely Sigrid Schaumanin taiteesta. Viimeinen näyttelypäivä on 23.5.2021.

Taidemaalari Sigrid Schaumanin (1877–1979) tuotannon ytimessä on kolorismi ja vuosien mittaan yhä näynomaisemmaksi muuttuva ilmaisu. Taidemuseon kuvauksen mukaan hän ”ammensi ranskalaisperäisestä modernismista ja värimaalauksesta suuntautuen erityisesti impressionismiin ja jälki-impressionismiin.”

Näyttelyssä on esillä 120 maalausta vuosilta 1903–1961. Teokset ovat peräisin lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea, suuri osa yksityiskokoelmista.

Sigrid Schaumanin värisalkku.

Värit ja valo

Maalauksista nousee esiin voimakas vihreä väri. Sopisikohan ruohonvihreä kuvaamaan sävyä? Ehkä Sigridin eniten käyttämä vihreä on kuitenkin astetta vaaleampaa ja toki sävyjä on useita.

Mieleeni tulikin ruotsalaisen lastenkirjailija Elsa Beskowin luoma hahmo Täti Vihreä, joka on alkanut seikkailunsa vuonna 1918 julkaistussa kirjassa Tant Grön, tant Brun och tant Gredelin. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen vuonna 1973. En ollenkaan tunne tarinaa, mutta kirjan nimen tiedän.

Sigrid Schaumanille tärkeintä olivat värit ja valo. Hän maalasi eniten maisemia, erityisesti kulttuurimaisemia ja löysi mieluista ikuistettavaa jo nuorena aloitetuilta Italian ja Ranskan matkoilta. Teosten nimissä esiintyvät muun muassa Menton ja Vence Ranskan Rivieralla, Rooma ja Pohjois-Italia.

Sigrid Schauman: Maisema Ranskasta, 1946.
Öljy kovalevylle 33 x 41 cm. Amos Rex. Kuva: Stella Ojala.
Sigrid Schaumanin maalaus Villa Aurelia.
Sigrid Schauman: Villa Aurelia, 1953. Öljy / Olja / Oil, 31 x 35 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Kotimaan maisemista taiteilija kelpuutti toisen maailmansodan aikoihin eräänlaisena korvikkeena Helsingin puistot ja puutarhat, jotka saivat osakseen etelämaalaisen värihehkun. Schaumanin suosimia paikkoja olivat Helsingin Kaupunginpuutarha ja Töölö.

Sigrid Schaumanin maaalaus Helsingin kaupunginpuutarhasta.
Sigrid Schauman: Helsingin kaupunginpuutarha, 1947.
Öljy kankaalle.
Mikkelin taidemuseo, Martti Airion kokoelma.
Kuva: Harri Heinonen.

Taidekriitikko ja yksinhuoltaja

Schauman oli syntyjään ukrainalainen, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Puolassa. Isä oli korkea-arvoinen upseeri, joka työskenteli eri puolilla Venäjää. Sigrid Schauman ei saanut perheeltään eikä muualta kannustusta eikä rahallista tukea. Lainojen avulla hän kuitenkin matkusti opiskelemaan muun muassa Kööpenhaminaan.

Sigrid Schauman vuonna 1904 taustallaan purjeveneitä.
Sigrid Schauman sai 1904 Suomen Taideyhdistykseltä lainan ja hän saattoi matkustaa Kööpenhaminaan opiskelemaan. Kuva Helsingistä tuolta ajalta. Kuva: Åbo Akademi.

Epäonnisesta rakkaussuhteesta syntyi Elisabeth-tytär; Sigrid Schauman jäi yksinhuoltajaksi. Hän toimi taidekriitikkona kahdessa ruotsinkielisessä päivälehdessä Helsingissä saadakseen elantonsa pienelle perheelleen. Taiteelle hän saattoi omistautua pääosin kesäisin.

Runsas myöhäistuotanto

Eläkkeelle jääminen 1940-luvun lopussa antoi Sigrid Schaumanille enemmän aikaa maalaamiseen. Taidemuseon näyttelyesittelyssä todetaan: ”Tuloksena oli hämmästyttävän intensiivinen ja runsas myöhäistuotanto, joka pitää valossa kylpevien maisemien ohella sisällään pelkistettyjä, lähes näynomaisia omakuvia, muotokuvia ja alastontutkielmia.”

Myöhäisempää työskentelyä vaikeutti näön heikkeneminen, jonka vuoksi myöhäiset teokset ovat hyvin suurpiirteisiä, vailla yksityiskohtia.

Hänen uransa taiteilijana kesti yli 70 vuotta. Lahjakkuuden lisäksi hänen salaisuutenaan oli peräänantamattomuus. Vielä lähes 72-vuotiaana hän lähti maalausmatkalle Etelä-Ranskaan ja vastasi ihmettelijöille: ”Täytyyhän sitä ajatella omaa kehitystään ja tulevaisuuttaan.” Tämä on hykerryttävän laittamattomasti sanottu ja aivan paikallaan. Hän maalasi vielä 90-vuotiaana ja eli 101-vuotiaaksi.

Taidehistorioitsija, taidekriitikko ja kuraattori Camilla Granbacka on kirjoittanut Sigrid Schaumanin elämäkerran, jonka nimenä on Taide ja tunteet. Se on ilmestynyt vuonna 2019 Parvs-kustantamosta.

Sigrid Schauman Söderlångvikissa.
Liki 84-vuotias Sigrid Schauman maalasi kesällä 1961 taidemesenaatti Amos Andersonin kesäasunnolla Kemiön Söderlångvikissa. Kuva: Huvudstadsbladet.

Kiitokset, Täti Vihreä, Sigrid Schauman, harmaata kevättalvea valaisseista kesäisistä sävyistä ja näkymistä.

Turun taidemuseo: Sigrid Schauman 11.2.–23.5.2021.

Turun taidemuseoon pääsee enintään 10 vierailijaa kerrallaan. Aika tulee varata ennakkoon museon sivuilla olevasta varauskalenterista. Vierailuajat alkavat tasatunnein ja kestävät 60 minuuttia siirtymineen. Jos haluat tutustua näyttelyyn kauemmin, voit varata kaksi perättäistä vierailuaikaa.

Kuvat ja kuvatekstit ensimmäistä lukuunottamatta Turun taidemuseon kuvapankista.

Normaali
Konsertti, Matkakohde, Museo, Taiteilija, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun seudulla vuonna 2021

Kymmenen poimintaani Turun ja lähiseudun tapahtumista tämän vuoden aikana. Osaan näistä pääsee nyt rajoitetusti ajanvarauksella. Yleisötapahtumien suhteen joudutaan vielä odottamaan, voidaanko ne toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.

Tapahtumiin on kirjattu tämänhetkinen tilanne, joten tarkista tilanne tapahtumajärjestäjän omilta verkkosivulta, jos aiot osallistua.

Sigrid Schaumanin näyttely 11.2.–23.5.2021

Turun taidemuseo on täyttynyt Sigrid Schaumanin (1877–1979) maalauksista. Hän ammensi ranskalaisperäisestä modernismista ja värimaalauksesta ja suuntautui erityisesti impressionismiin ja jälki-impressionismiin. Hänen keskeisenä aihepiirinään oli kulttuurimaisema. Schaumanin taiteen keskiössä ovat väri ja valo. Hän etsiytyi jo nuorena Italiaan ja Ranskaan, ja matkat näihin maihin jatkuivat aina vanhuusiälle asti.

Näyttely on Schaumanin kaikkien aikojen mittavin esiintyminen Turussa. Se koostuu 120 maalauksesta vuosilta 1903–1961. Teokset on lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea, suuri osa harvemmin esillä olleista yksityiskokoelmista.

Museoon otetaan enintään 10 vierailijaa kerrallaan. Käyntiaika tulee varata ennakkoon museon verkkosivuilta. Näyttely on ollut suosittu, joten sinne pääsemistä saattaa joutua odottelemaan. Voi tosin olla tuuriakin, kuten minulla, joka sain maaliskuun lopussa varattua seuraavan päivän ajan. Kyseessä oli arkipäivän ensimmäinen aukiolotunti.

Sigrid Schamanin maalaus Villa Aurelia.
Sigrid Schauman: Villa Aurelia, 1953. Öljy / Olja / Oil, 31 x 35 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

NYTT 2021 kuvataiteen valmistuvien näyttely

Taiteen ja erityisesti nykytaiteen ystäville on tarjolla NYTT 2021 -näyttely Turun Taidehallissa. Se on Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta valmistuvien kuvataiteilijoiden yhteisnäyttely. NYTT 2021 -näyttely muodostuu 21 opiskelijan taiteellisista opinnäytetöistä. Esillä on teoksia animaatiosta öljymaalauksiin, sarjakuvista saveen, grafiikasta valokuviin ja veistoksista videoihin.

Valmistuvat tuovat koettavaksi monipuolisen kokonaisuuden nykytaidetta Turun Taidehalliin ja sen ympäristöön, kuten Brinkkalan Galleriaan ja Turun Vartiovuoren Vesisäiliön tiloihin. Näyttelyn aikana on lisäksi nähtävissä videoteoksia Turun Kaupunginteatterin taideseinällä.

Taidehallin galleriatiloihin pääsee vierailemaan turvallisesti kuusi kävijää kerrallaan.

NYTT 2021 -näyttelyn taiteilijat ovat Iina Gröhn, Hideki Kimura, Ville Kiviniemi, Ottilia Orenius, Anu Perkkiö, Anni Porrasmäki, Susanna Selin, Sampo Sirkka, Niko Tampio, Venla Torppa, Emilia Usvalaakso, Fanny Varjo ja Niina Villanueva.

Jos et pääse näyttelyyn, niin voit lukea verkossa Turun Piirustuskoulu NYT! 2021 -julkaisua. Se esittelee lukuvuonna 2020–2021 valmistuvat kuvataiteilijat (AMK), NYTT 2021 -yhteisnäyttelyn, kuvataiteen koulutuksen alumneja sekä Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksen kuulumisia.

Niina Villanuevan maalaus.
Niina Villanuevan maalaus Hävitettävät, 2021, öljy kankaalle, 100 x 80 cm.

Anu Pentikin näyttely 04.06.–19.09.2021

2021 on muotoilija ja taidekeraamikko Anu Pentikin taiteilijajuhlavuosi sekä Pentikin perheyrityksen juhlavuosi. Se huipentuu kesäkuussa Wäinö Aaltosen museossa pidettävään Alussa oli siemen -näyttelyyn.

Anu Pentikin Wäinö Aaltosen museon näyttelysaleihin luoma tilallinen ja kerronnallinen kokonaisuus esittelee hänen uusinta taiteellista tuotantoaan.

Laajassa Alussa oli siemen -näyttelyssä keramiikka taipuu taidokkaasti elämänkaaren teemojen mukaan leijailevista siemenistä palaneiksi puiksi.

Nuoruus-niminen teos Anu Pentikin näyttelystä Wäino Aaltosen museossa.
Anu Pentik: Nuoruus 2019-2020. Kuva:Tanu Perintö.

Kesärauha-festivaali 11.–13.06.2021

Kesäkuussa 2019 ensimmäistä kertaa järjestetty Kesärauha-festivaali on laajentunut kolmipäiväiseksi eli perjantaista 11.6. sunnuntaihin 13.6. Paikkana on Vanha suurtori.

– Laajentuminen sunnuntaille mahdollisti samalla lähes kokonaisuudessaan 2020 vuodelle buukatun ohjelmiston siirtymisen kesälle 2021 sekä sunnuntain verran täysin uusia kiinnityksiä. Paikallisen indielegenda Magenta Skycoden comeback-keikka sinetöi sunnuntain, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Pietu Sepponen.

Vuonna 2014 lopettaneen Magentan Jori Roosbergin mukaan esiintyminen Kesärauhassa tulee olemaan ainoa bändin festivaalikeikka tänä vuonna.

Muita Kesärauhan esiintyjiä ovat muun muassa Atomic Swing, Uusi Fantasia, Kube, Xysma, Tiiu Helinä, Vesta, Iisa ja Yona, Arppa, Luukas Oja ja Lauri Haav, Gracias, Gettomasa, Kemopetrol, Ibe, Karina, Paperi T & Khid, Olavi Uusivirta, Ruusut, Maustetytöt, Kemopetrol, Samuli Putro ja Jesse Markin.

Festivaalin ulkomaisia esiintyjiä ovat muiden muassa Mew, Honningbarna, Jaga Jazzist, Atomic Swing, Amason ja Viagra Boys.

The Tall Ships Races -tapahtuma 5.–8.7.2021

Suuri purjelaivatapahtuma The Tall Ships Races tulee taas Turkuun 5.–8.7.2021. Se on myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlavuoden kohokohta.

Tapahtuma järjestetään Itämeren alueella noin joka neljäs vuosi. Vuoden 2021 kisan isäntäkaupungit ovat kisajärjestyksessä Klaipėda (Liettua), Turku, Tallinna (Viro), Maarianhamina ja Szczecin (Puola).

Isännyys on kaupungille jo kuudes, jonka myötä Turku on koko Itämeren alueella eniten The Tall Ships Races -isännyyksiä saanut kaupunki.

Purjelaivoja Aurajoessa.
Aluksia Aurajoessa. Kuva: Turun kaupunki, Olli Sulin.

Tall Ships Races Music Festival 5.–7.7.2021

The Tall Ships Races – purjehduskisan myötä Turkuun saadaan kolmipäiväiseksi kasvanut musiikkitapahtuma Tall Ships Races Music Festival 5.–7.7.2021. Esiintyjinä ovat muun muassa Karita Mattila, Waltteri Torikka sekä Suvi Teräsniska ja Jarkko Ahola Pietarin Petrotonika Symphony Orchestran säestämänä. Tapahtuma järjestetään Turun linnan puistossa.

Ruisrock 9.–11.7.2021

Ruisrock on yksi Suomen johtavista ja vanhimmista kulttuuritapahtumista. Seuraavan kerran festivaali juhlitaan Turussa, Ruissalon Kansanpuistossa 9.–11.7.2021. Yleisö pääsee nauttimaan musiikista, taiteesta ja laadukkaista ruoka- ja juomapalveluista. Ruisrockin artisteja ovat muun muassa tuottajasensaatio Martin Garrix (NL), superkokoonpano Major Lazer (US), poptaituri Zara Larsson (SE) sekä kotimaiset kärkinimet Antti Tuisku, Kaija Koo, Tehosekoitin ja Vesala, uudemmista suosikeista lavalle nousevat debyyttialbuminsa julkaisseet Behm ja william.

Ruisrockiin kiinnitettyjen artistien esiintymispäivät on julkaistu ja nähtävissä verkkosivuilla, ja festivaalin kaikki lipputyypit ovat myynnissä.

Jos haluat perehtyä rockfestivaalin menneisyyteen, voit ottaa luettavaksesi Jukka Kittilän ja Jaakko Mikkolan kirjan Ruisrock 1970–2020 –Tarinat, totuudet ja myytit.

Kirjan esittelyssä todetaan: ”Airiston kapean risteilijäreitin varteen, konservatiiviseen Turkuun syntyi viisi vuosikymmentä sitten jotakin pohjoismaisittain ainutlaatuista. Pieni aktiiviporukka järjesti elokuussa 1970 rockfestivaalin, joka on sittemmin opittu tuntemaan nimellä Ruisrock. Tänä päivänä Ruisrock on Euroopan ja ehkä koko maailman toiseksi vanhin edelleen vuosittain järjestettävä rockfestivaali.

Ruisrockin Rantalavasta on tullut yksi suomalaisen rockhistorian myyttisimmistä areenoista, ja viidenkymmen vuoden aikana sille ovat nousseet lukuisat maailmantähdet ja suomalaiset eturivin artistit.”

Vuoden 2020 heinäkuussa julkaistun kirjan kustantajana on Johnny Kniga.

Kansi kirjasta Ruisrock 1970-2020. Tarinat, totuudet ja myytit.
Ruisrockin 50 vuoteen mahtuu monta tarinaa. Jukka Kittilä ja Jaakko Mikkola ovat koonneet niistä kirjan.

Taiteiden yö Turussa 12.8.2021

Torstaina 12.8.2021 vietetään perinteistä Turun Taiteiden yö -tapahtumaa jo 32. kertaa. Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa vasta toukokuussa, joten vielä ei ole saatavissa ohjelmatietoja.

Turun Taiteiden yön ohjelma julkaistaan osoitteessa www.turuntaiteidenyo.com.

Naantalin Kirjajuhlat 12.–15.8.2021

Naantalin Kirjajuhlat järjestetään toista kertaa 12.–15.8. Tapahtumapaikkoina ovat Naantalin Kaivohuone, Naantalin kirkko sekä Kultaranta Resort.

Ohjelmassa on niin kirjallisuutta, teatteria musiikkia kuin kuvataidettakin. Mukanaolonsa ovat jo varmistaneet muun muassa Hannu-Pekka Björkman, Elina Knihtilä, Juha Hurme, Edu Kettunen, Virpi Hämeen-Anttila, Paula Noronen, Martti Anhava, Olavi Uusivirta, Saara Kotkaniemi, Saara Cantell, Hanna Brotherus ja Petri Tamminen.

Tarkempi ohjelma julkaistaan kevään aikana.

Naantalin kirkko ja vierasvenesatamaa
Naantalin kirkko on yksi Kirjajuhlien tapahtumapaikoista.

Bonnie Tylerin konsertti 19.10.2021

Walesilaistähti Bonnie Tyler konsertoi Turun konserttitalossa tiistaina 19.10.2021 klo 19. Konsertti on siirtynyt viime vuodesta tähän vuoteen.

Raspikurkkuinen Bonnie Tyler julkaisi The World Starts Tonight -debyyttialbuminsa vuonna 1977. Hänet muistetaan erityisesti hiteistään It´s a Heartache (1978), Holding Out for a Hero (1984)ja Total Eclipse of the Heart (1983). Tyler oli myös Iso-Britannian Euroviisuedustaja vuodelta 2013.

Konsertti kiinnostaa sikäli, kun tuo It´s a Heartache taisi iskeä teinitytön elämään. Nyt ollaan molemmat jo erilaisessa elämänvaiheessa, Bonnie Taylor täyttää 70 vuotta tämän vuoden kesäkuussa, mutta on still going strong -moodissa. Hänen uusin, kahdeksastoista levynsä The Best Is Yet to Come on juuri julkaistu.

Tylerin pyöreitä vuosia ja uutta levyä juhliva ja samanniminen Euroopan konserttikiertue Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä alkaa 17.2.2022 Düsseldorfista ja päättyy 29.4.2022 Augsburgiin.

Suomessa Bonnie Tyler esiintyy ensi syksynä Turun lisäksi hän esiintyy seuraavissa paikoissa:

  • 18.10. Helsinki, Kulttuuritalo
  • 20.10. Lahti, Sibeliustalo
  • 22.10. Jyväskylä, Paviljonki
  • 23.10. Oulu, Madetojan Sali, Oulun Musiikkikeskus
  • 24.10. Kuopio, Musiikkikeskus
  • 26.10. Tampere, Tampere-talo
  • 27.10. Seinäjoki, Rytmikorjaamo.

Suomen konserttilippuja myyvät ainakin lippu.fi ja Ticketmaster.fi.

Normaali