Tapahtuma

Päivinpäiviä Päivänkakkaran juurella

Päivit juhlivat nimipäiviään 16. kesäkuuta Turussa kävelyretken, leivoskahvien ja ja juhlapuheen merkeissä.

Päivi Leinonen (vas.) ja Päivi Fagerström (oik.) suunnittelivat ja toteuttivat kaimoilleen huikean hienot nimipäiväjuhlat.

Parhaita Päiviä -yhteisön puuhanaiset Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen päättivät muuttaa aiemmin pienimuotoiset Päivinpäiväjuhlat hiukan näyttävämpiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena oli saada koolle 100 Päiviä. Mikäs sopii paremmin Yhdessä-teemaan kuin nimipäivän vietto monen Päivin voimin?

Tapahtumaa oli markkinoitu Facebookissa ja uutiskynnyskin ylittyi niin, että juttu saatiin ainakin Turun Sanomiin, Aamuset-lehteen ja Yle Turun sivuille ja radio-ohjelmaan.

Kokoontumispaikaksi ja -ajaksi puuha-Päivit olivat valinneet Turun tuomiokirkon vieressä olevan Mikael Agricolan patsaan 16.6.2017 klo 17. Siellä nimipäiväsankarittaret saivat Päivi-nimilapun sekä käsinpainetun ja nimikoidun putkihuivin päivänkakkarakuvioineen.

Kaikki mukaan ilmoittautuneet Päivit saivat Päivi Leinosen painamat ja ompelemat putkihuivit muistoksi nimipäiväjuhlistaan.

Noin 50 Päiviä kokoontui Turun tuomiokirkon edustalle, josta alkoi yhteinen kävelyretki.

Pääjoukko suuntasi noin viiden kilometrin pituiselle kävelylenkille. Reitti kiersi Piispankadun ja Tuomaansillan kautta Linnankadulle ja Forum Marinumin edustalla olevan Päivänkakkara-veistoksen luo. Osa Päiveistä valitsi Fölin kyydin kuljettaen tarvikekasseja kohti juhlapaikkaa.

Päivien Päivänkakkara

Päivit valmistelevat juhlapöytää. Taustalla Päivänkakkara-veistos koko pituudessaan.

Päivi-ryhmä on syntynyt vuonna 2010 ja se on kokoontunut nimipäivän kunniaksi piknikille Päivänkakkara-veistoksen luokse. Niinpä sama paikka oli luonteva myös tähän suurempaan tapahtumaan. Päivänkakkara-teema istuu Päivien päivään hyvin. Päivänkakkara on englanniksi ’daisy’. Siinäkin sanassa päivä ja Päivi yhdistyvät.

Entä mikä on Päivänkakkaran tarina? Se on 25 metriä pitkä lasikuidusta ja puusta tehty veistos, joka lepää Suomen Joutsenen ja Forum Marinumin välisellä nurmikolla. Kukan terälehdet ovat raudalla vahvistettua lasikuitua ja auringonkeltainen keskus on veistetty puusta.

Hyperrealistisen Päivänkakkara-veistoksen ovat toteuttaneet kuvataiteilijat Jani Rättyä ja Antti Stöckell. Se on valmistunut vuonna 2011, jolloin Turku oli kulttuuripääkaupunki.

Veistos oli osa Turun Taiteilijaseuran järjestämää Flux Aura 2011 -ympäristötaidetapahtumaa. Taiteilijoiden mukaan teoksen turvallinen elinikä on noin viisi vuotta, joten se alkaa olla jo elinkaarensa lopussa. Mutta missäs Päivit sitten kokoontuvat, jos Päivänkakkara poistuu?

Saksaan Petra-päivä?

Etunimiyhdistyksistä Suomalainen Markku-liitto on ehkä tunnetuin. Se on perustettu jo vuonna 1996. Puuha-Päivien mukaan Markut ovat olleet tietynlaisia esikuvia. Kukaties tulevaisuudessa tehdään jotain yhteistyötä Markkujen kanssa? Myös Arjoilla on ainakin oma Facebook-ryhmä.

Päivi-nimipäivän yhteisöllisen viettämisen ideasta saattaa olla jopa vientituotteeksi. Juhlapöydän valmisteluvaiheessa paikalla tullut ja Päivien kanssa juttelemaan jäänyt Petra Münchenistä kuuli selityksen tapahtumalle ja ihasteli ideaa. Kenties hän alkaa järjestää nimipäiväjuhlaa omille kaimoilleen?

Päivästä Päiviin

Professori Päivi Lappalaisen juhlapuheessa vilahteli monta tunnettua Päiviä Istalasta Räsäseen.

Juhlapuheen piti kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen Turun yliopistosta. Hän kertoi Päivi-nimen historiasta ja suosiosta.

Ensimmäinen Päivi sai nimensä jo vuonna 1901. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle.

Suosioon nimi nousi 1950-luvun lopusta 1960-luvulle. Yhtenä syynä voi olla se, että kirjailija Aino Räsäsen suosittujen Helena-kirjojen sarjassa vuonna 1957 ilmestyi Päivi, Helenan tytär -kirja.

Suomessa yli 20 000 tyttöä sai nimekseen Päivin vuosina 1960–1979. Muistan olleeni kouluikäisenä hiukan nyreissäni siitä, että aina luokallani oli ainakin kaksi muuta Päiviä.

Lappalaisen juhlapuheessaan mainitsemaa Päivi-olutta valmisti skotlantilainen BrewDog-panimo kausituotteena vuonna 2014. Se kuului panimon Hello my name is -sarjaan ja sai Suomessa nimiehdotuspyyntöjen jälkeen Päivi-nimen. Se viittaa silloiseen sisäministeri Päivi Räsäseen ja tämän suhtautumiseen alkoholipolitiikkaan.

Vahva, tyrnillä maustettu olut oli suosittua eikä sitä riittänyt kaikille halukkaille ‒ ei minullekaan, vaikka soittelin Alkoonkin.

Juhlakahvit Päivi-leivoksineen

Päivi Lehtonen viimeistelemässä Päivi-leivoksia.

Päivi Lehtonen järjesti kaimoilleen juhlakattauksen kahveineen ja leivoksineen Päivänkakkara-veistoksen eteen.

Päivi-leivoksen alkuperäisohjeen kaksine versioineen kehitteli Turun tapahtuman valmistelijoiden pyynnöstä Päivi leipoo -blogin pitäjä. Toisen ohjeen tuloksena on keltainen aurinkoinen passionleivos ja toisen Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Päivi Lehtonen kehitteli ohjetta eteenpäin. Tarjolle hän toi mustikkaisen ja sitruunaisen leivoksen, jonka koristeena on valkoinen sokerimassasta muotoiltu päivänkakkara ja Suomen lippu. Päivi-leivoksissa yhdistyy suomalaisuus ja päivimäisyys.

Päivi-leivokset kruunasivat nimipäiväkahvitarjoilun.

Ensi vuonna uudestaan?

Päivien nimipäivä jatkui pöydän antimista nauttimisen, pienien puheiden, valokuvauksen ja seurustelun merkeissä. Päivi Suomi esitteli maalaamaansa sini-turkoosisävyistä Päivi-taulua.

Päivnkakkaroita löytyy myös taiteilija Päivi Suomen maalauksesta.

 

Päiveistä on moneksi, todettiin juhlapuheessa. Myös koiranomistajiksi. Nimppareilla oli mukana näiden kahden valkoisen koiran lisäksi ainakin yksi mäyräkoira.

Päivit yhteiskuvassa Aurajoen kulttuurimaisemassa. Taustalla Suomen Joutsen ja Päivänkakkara-veistos.

Puuha-Päivejä Leinonen ja Fagerström kiiteltiin ja toivottiin, että voidaan tavata samoissa merkeissä ensi vuonna. Jospa silloin paikalle tulisi nyt tavoitteena olleet 100 Päiviä?

 

Normaali
Kirja, Matkaopas, Matkustaminen

Tutustu Turkuun

Helena Kulmala ja Rauno Lahtinen johdattavat teksteillään ja Aleks Talve kuvillaan lukijan matkalle Turkuun, Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Kauniisti taitetussa uutuuskirjassa on esitelty yli 250 kohdetta sekä lukuisia tapahtumia.

Kaupunkiopas on mainio lisä kirjahyllyyn myös turkulaiselle.

Mukana on myös Turun historiaa, turkulaisten haastatteluja sekä kiinnostavia turkulaisia ilmiöitä.

Turun historian voidaan katsoa alkaneen 8 000 ennen ajanlaskun alkua, kun jääkausi loppui ja Turun nykyisen alueen kukkulat nousivat vähitellen merenpinnan yläpuolelle. Ja kukkuloita Turussa ‒ kuten Roomassakin ‒ on seitsemän: Vartiovuorenmäki, Samppalinnanmäki, Kakolanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Puolalanmäki ja Kerttulinmäki.

Kirjaan tekijät ovat koonneet sitä, joka Turussa on juuri nyt parasta. Mukana on elämyksellisiä pikkuliikkeitä, omaleimaisia ravintoloita ja kotoisia kulttuuritapahtumia. Turku-kaupunkiopas esittelee niin matkailijalle kuin paikalliselle lukijalle kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ja museot, kiinnostavimmat ruokapaikat ja kulttuuririennot. Oppaassa tuodaan esiin monet hauskat ja erikoiset taideteokset Posankasta Päivänkakkaraan.

Kirja sisältää 13 turkulaisen haastattelut; mukana ovat muun muassa kirjailija Tommi Kinnunen, kulttuuripesoona Aiju von Schöneman, arkkitehti Benito Casagrande ja taiteilija Saara Ekström. Mukaan on päässyt myös 10-vuotias koululainen Vili Heikkinen, jonka mielestä ”Suomessa on muitakin hyviä kaupunkeja, mutta Turku on minusta tosi kiva.”

Kirjassa on Tekemistä lapsille -luku, josta vanhemmat voivat etsiä lapsilleen mukavia paikkoja tai tapahtumia kuten Koiramäen lasten kaupunkikierros, Seikkisrock tai Biologinen museo.

Teoksessa valotetaan myös lukuisia paikallisia ilmiöitä Turun taudista pääkaupunkikompleksiin ja Föristä ruotsinlaivoihin. Siinä käydään läpi myös kiista siitä, ovatko vaaleanpunaisella pomadalla kuorrutetut leivonnaiset piispan- vai berliininmunkkeja. Pohdittavana on myös se, onko Turku Suomen Pariisi vai persereikä. Tähän löytyy aivan kelpo vastaus.

Omat lisäykseni kirjaan olisivat ainakin Tähkäpuisto eli Ruusupuisto, joka on kesällä viehättävä virkistyspaikka Petreliuksessa sekä Ruissalon kahviloihin Kesäkahvila Paratiisi ja Villa Kuuva, jotka ovat idyllisiä kahvipaikkoja.

Kirja on hyvä muistutus siitä, millainen runsaudensarvi Turku onkaan. On historiaa, kulttuuria, designia ja omaleimaisia putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Pitääpä ottaa tämän kesän ohjelmaan tutustuminen oman kotikaupungin kohteisiin.

Ne teistä, joilla on vielä joitain muinaisia ja mystisiä ennakkoluuloja Turkua kohtaan, tehkääpä kesäretki monien upeiden tapahtumien kaupunkiin. Täältä löytyy myös huumorintajua ja luovuutta; valittiinhan Vuoden 2016 turkulaiseksi hyväntekeväisyyshevonen Kiss My Turku.

Kirjan tekijöistä Helena Kulmala (s. 1993) on turkulainen kustannustoimittaja ja suomentaja. FT, tietokirjailija Rauno Lahtinen (s. 1968) on kirjoittanut lukuisia kirjoja Turun historiasta. Aleks Talve (s. 1993) on turkulainen valokuvaaja.

Kirjan voi hankkia muun muassa suoraan kustantajalta Sammakon kivijalkamyymälästä, Kauppiaskatu 3 tai Sammakon nettikaupasta (20 €/kpl).

Helena Kulmala, Rauno Lahtinen & Aleks Talve: Turku – kaupunkiopas. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. 2017.

Normaali
Matkakohde, Näyttely, Tapahtuma

Neulegraffiteja Aurajoen rannalla

 

Jos olet kulkenut Aurajoen rannoilla Turussa viime viikkoina, lienet huomannut, että puut on somistettu neulegraffitein. Teokset sijaitsevat Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan väliin jäävän jokirannan molemmin puolin.

Knit ’n’ Tag Turku -tapahtuman järjestää Åbolands hantverk rf/Taitoåboland. Kyseessä on voittoa tuottamaton, käsityön ilosanomaa eteenpäin vievä tapahtuma. Mukana on 56 osallistujaa. Nuorimmat ovat 5-vuotiaita ja iäkkäin 92-vuotias.

Aikaisempia Knit ´n´Tag Turku -tapahtumia toistaen Åbolands hantverk rf on haastanut yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, kouluja ja yksityishenkilöitä luomaan ympäristötaideteoksen, joka koostuu neulegraffiteista.

Yhdistyksen mukaan tempauksen tavoitteena on luoda elävä kaupunkimiljöö, nostaa kiinnostusta käsityötä kohtaan ja innostaa yhteistyöhön. Teoksiin sopivat kaikki jäännöslangat ja muut ylijäämätekstiilit. Tyyli on vapaa ja mielikuvitus ainoana rajoituksena.

Tämän vuoden teemana on ”Minun Suomeni”. Knit ’n’ Tag on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Yksityiskohta Lapsuuden maa -työstä, jonka ovat tehneet Katri Louhi ystävineen ja Turun Työterveystalon käsityökerho.

Åbolands hantverk rf -yhdistys on tukenut ja kehittänyt suomalaista käsityökulttuuria, -taitoja ja elinkeinoa toiminta-alueellaan Turunmaalla ja Turussa lähemmäs 80 vuotta. Yhdistys on jäsen Taito Groupissa, joka muodostuu Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:stä ja 20 paikallisesta käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä.

Jos et ole vielä nähnyt näitä värikkäitä töitä, kannattaa pitää kiirettä, sillä teokset ovat esillä maanantaihin 29.5.2017 asti. Jos et ehtinyt näkemään, niin kuvagalleriassa näet osan neulegraffiteista ‒ ja ehkä innostut niin, että ryhdyt suunnittelemaan omaa työtä seuraavaan tapahtumaan, joka lienee toukokuussa parin vuoden päästä.

Koululaiset Maskusta ovat tehneet etualalla oleva Neljä vuodenaikaa -työn.

 

Normaali
Matkakohde, Tapahtuma

Knit ’n’ Tag Turku -neulegraffiteja

Galleria

Valokuva

Kirsikankukkien aikaan

Kuva
Ravintola, Ruokakulttuuri

Saisiko olla sapas?

Sapas

Savuporomoussea ruisnapilla.

On aina hauskaa, kun oppii uusia asioita. Kuulin tammikuussa ensimmäistä kertaa sanan sapas. Vähän niin kuin tapas….

Raholan ruokasanaston mukaan ” Espanjassa käyneet turistit tietävät, että tapas on enemmän tai vähemmän runsas kokoelma kuumia ja kylmiä pikkuruokia, snacks, kuten englanniksi sanotaan. Mutta espanjalaiselle tapas on kokonainen kulttuuri, elämäntapa – elämän tapa. Espanjalainen rakastaa älykästä keskustelua hyvässä seurassa, samalla maistellen eri tapaslajeja ja viiniä juoden.”

Tapaksista olen kirjoittanut viime vuoden kesäkuussa tapaspäivän kunniaksi.

Sapas onkin suomalainen tapas, kotimaiseen ruokaperinteeseen ankkuroitunut suupala.

Sapaksia oli tarjolla Scandic Plazassa Turussa tilaisuudessa, jossa esiteltiin hotellin uudistettuja huoneita ja ravintolan sisustusta.

Tarjolla oli seuraavanlaisia sapaksia:

  • Härkäpastramia, waldorffin salaattia ja paahdettua saaristolaisleipää
  • Savuporomoussea ruisnapilla
  • Lohitartar, sahramimajoneesia ja kaprista ruisnapilla
  • Toast Skagen yrttinapilla
  • Suklaamoussea ja mascarponemoussea muropohjalla sekä tuoreita marjoja.
Sapaksia

Lohitartar, sahramimajoneesia ja kaprista ruisnapilla.

Sapaksia.

Toast Skagen yrttinapilla.

Jälkiruokatapaksia.

Mascarponemoussea muropohjalla sekä tuoreita marjoja.

Jos haluat kokeilla sapas- tai tapasreseptejä, niitä löytyy muun muassa Kotilieden sivuilta.

Scandic Plaza Turun pääkokin Anna-Maija Gröndahlin mukaan tämän sapastarjoilun avulla asiakkaat pääsevät maistamaan uusia makuja ravintolan tulevalta ruokalistalta hieman muunneltuna. Ravintolassa on tarjolla pohjoismaisia herkkuja ja Scandicin klassikoita.

Hotellin Bryggman´s Restaurant & Deli on mukava lounas- ja taukopaikka päivällä ja illallista saa kello 23 saakka; sunnuntaisin ravintola on suljettu. Tarjolla on myös brinner eli aamiaisherkkuja illallisella.

Normaali
Lainattua, Matkakohde

Åbo. Muistatko, mikä on Suomen vanhin kaupunki, kulttuurimme ja sivistyksemme lähtöpiste? Ei kannata antaa åboriginaalien omia kaupunkia kokonaan itselleen. Turku kuuluu meille kaikille. Ravintola Kaskis, Suomen kaunein jokiranta, herkullinen sinappi… Turun-matkaan on monta syytä.

Jenny Jännäri: 100 asiaa, jotka pitää tietää juuri nyt. Kauppalehti Optio. 19.1.2017.

Åbo

Lainaus