Matka, Matkakohde, Matkavalmistelut

Sitku Sisiliaan

Kauan odotettu matka Cataniaan, Sisiliaan, peruuntui koronavirustilanteen vuoksi. Sinne pääsee sitten kun epidemiasta on päästy eroon. Ehkä sitku syksyllä?

”When life gives you lemons make lemonade.” Elämä antoi maailmalle sitruunana koronaviruksen. Eipä tästä pääse yli, ali tai kiertämään: puolitoista viikkoa matkabloggaajien TBEX-konferenssissa retkineen Cataniassa ja muualla Sisiliassa oli peruttava.

Tein sen ensin itse, koska matkasta oli hävinnyt kaikki ilo ja hauskuus koronaviruksen levitessä Kiinan jälkeen ensin pääosin Pohjois-Italiassa ja hiukan myöhemmin koko maassa. Sittemmin yhdysvaltalainen TBEX-organisaatio ilmoitti siirtävänsä koko konferenssin.

Rekisteröidyin konferenssiin elokuussa; eipä silloin vielä ollut tietoa tällaisesta epidemiasta. Maksoin tuolloin alle 200 euron hintaisen osallistumismaksun. Konferenssimaksu on käytettävissä myöhemmin, joten siinä ei tullut taloudellista tappiota.

Lentolippujen ostamisen ja majoituspaikan varaamisen jätin myöhäiseen ajankohtaan lähinnä työtilanteeseen liittyvistä syistä. Tässä kohtaa vetkuttelu tai olisiko peräti vatuloiminen olikin viisasta.

Maailman yhteinen ongelma

Oman ja muiden TBEX-ryhmään kuuluvien matkan siirtyminen on tietysti vain pieni pisara suuressa valtameressä. Kaikki altistuneet, sairastuneet ja kuolleet sekä heidän läheisensä ovat saaneet osansa inhimillisestä tyhmyydestä ja piittaamattomuudesta. Puhumattakaan maailmantaloudesta. Pörssikurssitkin romahtivat ja tämä oli kuulemma Musta maanantai.

Suomikaan ei ole tartunnoilta välttynyt. Seuraamme päivä päivältä tapausten ja karanteeniin joutuneiden kasvavia määriä. Meiltä odotetaan nyt vastuuta: matkustamisen välttämistä koronapesäkkeisiin, hyvää yskimistekniikkaa ja käsihygieniaa sekä oireiden ilmaantuessa nopeaa yhteyttä terveysviranomaisiin ja heidän antamiensa ohjeiden noudattamista.

Myös ulkoministerion matkustustiedotteita kannattaa seurata; nyt muun muassa juuri tarpeetonta menoa Italiaan pitää välttää.

Cataniasta Palermoon

Ilman koronavirusta olisin juuri nyt nyt saaren itäosassa sijaitsevassa Cataniassa tutustumassa muihin hyvissä ajoin tulleisiin. Aika ja paikkakin oli jo sovittu.

Alkuviikosta luvassa oli lyhyitä retkiä Cataniassa, loppuviikkona olisi ollut varsinaisen konferenssin vuoro ja sen jälkeen monilla niin sanottuja FAM-retkiä, tutustumista pienissä ryhmissä Sisilian eri osiin. Minä olisin päässyt neljän päivän retkelle merellisissä merkeissä Cataniasta Palermoon rantakaupunkeihin tutustuen.

Pysy kanavalla

Matkustaminen on kadottanut viehätystään. Jotain muuta on keksittävä sen tilalle. Ehkä tanskalaisperäinen hyggeily, kotoilu, nousee tilalle. Ja karanteeniin määrätyt saavatkin nauttia siitä oikein virallisesti.

Nyt täytyy vain odotella aikoja parempia, seurata uutisia ja ohjeita ja nauttia koti-iltojen iloista. Tällä matkabloggaajalla eivät jutut ihan heti lopu. Aineistoa on tallessa moniin postauksiin ja muutama matkakirjakin on esittelemättä.

Joten: Keep calm and carry on. Ja pysy kanavalla.

Normaali
Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Näyttely, Valokuva

Kulttuurimatka Viroon: Tartto ja Tallinna

Exlibris Aboensiksen Viron kulttuurimatkalla vuorossa ovat Tartto ja Tallinna. Kohokohtia ovat Viron kansallismuseo Tartossa ja Fotografiska Tallinnassa.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Alkumatkan tunnelmista Haapsalussa ja Pärnussa voit lukea täältä ja Olustveresta ja Viljandista täältä.

Elokuisen bussimatkamme reitti kulki Tallinnasta Haapsalun, Pärnun, Viljandin ja Tarton kautta takaisin Tallinnaan.

Tartossa virolaisten makujen festivaali

Lauantaina aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tarttoa. Se on väkiluvultaan hiukan isompi kaupunki lähes 100 000 asukkaallaan. Majoituspaikkamme oli Hotell Tartu Emajoen rannalla.

Tartossa oli juuri menossa Tarton ruoka- ja viinifestivaali (Tartu toidu- ja veinifestivalil), joka täytti keskustan myyntikojuilla ja ihmismerellä. Tarjolla oli aitoja virolaisia makuja Etelä-Viron pientuottajilta ja pop-up -ravintoloilta sekä runsas viinivalikoima.

Raatihuoneen torin suutelevat nuoret olivat yhtä intohimoisia kuin ennenkin.

Sää ei ollut paras mahdollinen, joten pakenimme kosteutta ensin Chez Andrėn terassin varjojen alle nauttimaan yhdet oluet, kunnes siirryimme sisälle lähelle leivosvitriiniä. Puhelias miestarjoilija palveli meitä auliisti. Värikäs hääseurue oli kokoontunut juhlaillalliselle viereiseen saliin.

Iäkäs Kansallismuseo modernissa rakennuksessa

Viron kansallismuseo on valmistunut vuonna 2016. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Dan Dorell, Lina Ghotmeh ja Tsuyoshi Tane. Rakennuksen nimi on Muistojen kenttä.

Lyhyeen vierailuumme mahtui vain käynti uudessa vuonna 2016 avatussa Kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum, ERM). Modernista rakennuksesta on tullut kansallismuseon erottamaton vertauskuva.

Koko museon historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1909, jolloin se perustettiin kansalaisaloitteesta. Viime vuonna museo juhlikin 110-vuotista taivaltaan.

Kansallismuseo on ”virolaisuuden tulkitsija, kansan perusarvojen kantaja ja jatkuvuuden haltija. Vieraille avautuu sekä esineellinen että virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan itse kaikkeen.”

Museossa hyödynnetään tekniikkaa oivaltavasti: kävijän lippu toimii myös avaimena informaatiotauluihin; niiden teksti vaihtuu lippua näyttämällä siihen syötetyn kielikoodin mukaisesti.

Museossa on kaikkiaan 6 000 neliömetriä näyttelytilaa. Siitä suurin osa on omistettu Kohtaamisia-näyttelylle, joka esittelee Viron kulttuurihistoriaa ja jokapäiväistä elämää nykyisyydestä jääkauteen.

Toiseksi suurin pysyvä näyttely on nimeltään Uralin kaiku, joka tarjoaa tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen elämästä ja maapallon pohjoisen osan asuttamisesta.

Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden salissa on alkamassa Olipa kerran -näyttely 8. helmikuuta 2020 alkaen. Se kertoo, mistäpä muusta, kuin saduista.

Museo on saanut paljon huomiota ja tunnustusta: vuonna 2018 Viron kansallismuseo sai eurooppalaisten museopalkintojen Kenneth Hudson -erikoispalkinnon. Myös Suomen matkailutoimittajien kilta palkitsi Viron kansallismuseon vuoden 2017 parhaana ulkomaisena matkakohteena Helsingin Matkamessuilla.

Söimme museossa lounaan Ravintola Pööripäevin runsaasta buffetpöydästä hintaan 7 euroa.

Tartossa on paljon muutakin nähtävää, muun muassa Tiedekeskus Ahhaa (SA Teaduskeskus AHHAA), kasvitieteellinen puutarha sekä KGB- ja lelumuseot.

Suomalais-virolaista exlibrisvaihtoa

Illan ohjelmassa oli tapaaminen ja illallinen hotellin ravintolassa Tartu Eksliibriseklubin edustajien kanssa. Virossakin harrastajat ovat pääosin varttuneita ja iäkkäitä. Monet heistä olivat entuudestaan tuttuja meille yhdistyksen kiinteiden Viro-yhteyksien vuoksi.

Toisen sukupolven exlibrisharrastajana mukana oli Margus Annuk, joka aikoo laittaa äitinsä exlibriskokoelman verkkoon kaikkien keräilijöiden ja asiasta kiinnostuneiden nähtäville.

Põltsamaalta Paideen

Sunnuntaina lähdettiin paluumatkalle Põltsamaan kautta. Kävimme vuodelta 1552 peräisin olevan Lustiveren kartanon pihapiirissä. Se toimii nykyisin vanhainkotina.

Paidessa kävimme Vallitornissa, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1265. Sieltä löytyy historiakeskus Wittenstein (SA Ajakeskus Wittenstein) ja ”tornin eri kerroksissa voi perehtyä muinaisaikaan, Liivinmaan ritarikunnan aikaan, kuninkaiden ja keisarien aikaan, ensimmäiseen itsenäisyysaikaan, miehityksiin ja itsenäisyyden palauttamisen aikaan.”

Nyt kävimme vain tornin huipulla katselemassa maisemia ja jatkoimme matkaamme.

Valokuvataidetta Fotografiskassa

Iltapäivällä olimme Tallinnassa. Kun aikaa tuntui olevan, kävimme viime vuoden kesäkuussa Telliskiven alueelle avatussa Valokuvataidekeskus Fotografiskassa. Katsoimme siellä Jimmy Nelsonin, Anja Niemen ja Pentti Sammallahden näyttelyt.

Olin nyt toista kertaa Fotografiskassa. Se on hieno kokonaisuus näyttelyineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Kyllä ruotsalaiset osaavat!

Fotografiska-museoita on Tukholman ja Tallinnan lisäksi myös New Yorkissa. Lontoon museo on myös tulossa.

Fotografiskan ylimmässä kerroksessa oli ravintola terasseineen.

Näkymiä Fotografiskan ravintolan terassilta.

Katutaidetta Telliskivessä.

Illaksi kotiin

Satamaterminaalissa tuli pienenä yllätyksenä, että laivan aikataulussa oli sekaannusta. Viking XPRS porhalsi jo merellä ja me jäimme rannalle ruikuttamaan. Vaihdoimme sitten kulkupeliksemme Tallink Siljan laivan.

Pääsimme aloittamaan kotimatkamme jonkin verran suunniteltua myöhemmin, mutta mikä tärkeintä, ainakin suurin osa ryhmästä pääsi suunnitellusti illaksi kotiin.

Monet porukastamme ovat käynyt usein Virossa, mutta saatoimme vain todeta, että kaunis ja monipuolinen on eteläinen naapurimaamme.

Neljän päivän reissu laiva- ja bussimatkoineen sekä majoituksineen maksoi 326 euroa.

Baltian matka vuosittain – toukokuussa Pietariin

Exlibris Aboensiksella on pitkät perinteet kesäisten bussimatkojen järjestämisessä. Olen ollut mukana monilla. Etuna on se, että kaiken saa valmiina: matkajärjestelyt mielenkiintoisine tutustumiskohteineen ja tuttua seuraa. Hintakin jää yleensä edulliseksi.

Tämän vuoden matkaksi suunniteltiin käyntiä Pietarissa, mutta sille ei saatu tarpeeksi osallistujia eli kymmentä matkustajaa.

Vaihtoehtona on suositella osallistumista Turun Neva Toursin bussimatkalle Helsingin, Karjalankannaksen ja Viipurin kautta Pietariin 21.–24.5.2020. Kyseessä on helatorstaista alkava loppuviikko. Pietarissa ollaan kolme hotelliyötä. Matkan hinta on 275 euroa/2 hh. Perillä voi osallistua lisämaksusta retkiin ja mennä vaikka oopperaan tai balettiin.

Matka alkaa Turusta, mutta bussi pysähtyy muun muassa Kiasman edessä Helsingissä, josta voi liittyä seuraan.

Matkasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua; yhteystiedot: Saija, Turun Neva Tours, Eerikinkatu 20, 20100 Turku, p. 02 27 67 065, omatoimimatkat@nevatours.fi. Lisätietoja matkasta löytyy Neva Toursin sivuilta.

Kerro ilmoittautumisestasi myös Exlibris Aboensis -yhdistykselle (info@exl.fi), jos olet kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen taiteilijatapaamiseen ateljeevierailuna tai muuhun vastaavaan.

En ole itse lähdössä tälle matkalle, mutta kerron vain tästä mahdollisuudesta Pietarista kiinnostuneille.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

Kulttuurimatka Viroon: Olustvere ja Viljandi

Exlibris Aboensiksen kulttuurimatka Viroon jatkuu Olustveresta Viljandiin.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Alkumatkan tunnelmista Haapsalussa ja Pärnussa voit lukea täältä.

Häiden aattona Olustveressä

Kaunis ruusupuutarha koristaa Olustveren kartanon edustaa.

Matkan varrella poikkesimme myös Olustveren kartanossa (Olustvere mõis). Talon historiasta kerrotaan, että kartano perustettiin jo ritarikunnan aikoihin Vanamoisan kylään. Nykyiseen paikkaansa Olustveren kylään, Põhja-Sakalan kuntaan kartano rakennettiin vuonna 1632.

Kartanon väki puuhasi häitä ja saleihin oli katettuna pöydät juhlaillallisia varten. Olustveressa voikin järjestää erilaisia tilaisuuksia kokouksista perhejuhliin ympäri vuoden.

Yläkerrassa kerrottiin kartanon historiasta sanoin ja kuvin. Yhdessä huoneessa oli rakukeramiikan näyttely.

Kartanon alueelta löytyy monenlaista käsityöpuodista sepänpajaan ja olutpanimosta ja hevostalleihin.

Rakennuksia ympäröivä puisto oli aikaisemmin ranskalaistyylinen, mutta vuonna 1903 se uusittiin englantilaisen malliseksi. Puiston vanhin tammi on yli 300-vuotias.

Päytä on katettu hääjuhlaa varten.

Raunioita ja riippusiltoja

Perjantaina aamiaisen jälkeen otimme taas paikkamme bussissa ja lähdimme ajamaan kohti Viljandia. Se väkiluku on hiukan alle 18 000. Matkan varrella kävimme katsastamassa ulkopuolelta vuonna 1847 rakennetun Suure-Kõpun kartanon (Suure-Kõpu mõis).

Suure-Kõpun kartanon kivinen kaksikerroksinen myöhäisklassinen päärakennus valmistui vuonna 1847.

Majoituimme Grand Hotel Viljandiin (Tartu 11). Pienen elpymishetken jälkeen lähdimme kävelemään Ritarilinnan raunioille (Lossimäed linnapuisto). Siellä täällä on pystyssä aikoinaan epäilemättä mahtavan linnan seiniä. Korkealta mäeltä on näköala alhaalla välkkyvälle Viljandin järvelle.

Mahtavasta linnasta on jäljellä on vain osia seinistä.

Vuonna 1879 valmistettua ja vuonna 1931 linnan mäelle asennettua riippusiltaa pitkin pääsee kulkemaan noin 15 metriä korkean syvänteen yli. Tarvastun kartanonherran Karl von Mensenkampfin kaupungille lahjoittama noin 50 metriä pitkä silta on sekä viljandilaisten että Viljandissa kävijöiden lempikohde ja Viljandin tärkeimpiä symboleja.

Rippsild.

Viljandissa voi käydä myös vuonna 2003 vanhaan pappilarakennukseen avatussa Kondasen keskus -taidekeskuksessa. Sinne on koottu naivisti Paul Kondasin (1900-1985) maalauksia sekä outsidertaidetta.

Kondas on Viron tunnetuin naivisti, jonka kuuluisin maalaus on nimeltään Mansikansyöjät. Viljandin kaupunkikuvassa olevat suuret betoniset mansikat – kaikkiaan kahdeksan – näyttävät tietä Kondasen keskukseen.

Kulinarismia ja kansanmusiikkia

Turistikierroksen aiheuttama nälkä talttui Kahvila-ravintola Fellinissä osoitteessa Kauba 11. Se oli lähes täynnä, mutta onnistuimme saamaan paikat huonekaverini Ullan kanssa. Fellin suositteleekin varaamaan pöydän etukäteen erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin.

Viljandin kansanmusiikkifestivaali kerää kaupunkiin tuhansia kävijöitä – peräti 25 000 kävijää neljän päivän aikana. Tapahtumassa on noin 100 konserttia ja 800 artistia. Tarjolla on ”mahdollisuus kuulla sekä maailmankuuluja ulkomaalaisia artisteja, muusikoita todella eksoottisista paikoista sekä runsaasti virolaisen kansanmusiikin alan legendaarisia tekijöitä ja uutta verta.”

Ensi kesänä kansanmusiikkifestivaalien ajankohta on 23.7.–26.7.2020.

Kansanmusiikki soi Viljandissa heinäkuussa.

Matkamme jatkui Tarttoon ja Tallinnaan.

Normaali
Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Kulttuurimatka Viroon: Haapsalu ja Pärnu

Yksi bussi, kaksitoista matkustajaa ja neljä päivää Virossa reitillä Tallinna–Haapsalu–Pärnu–Viljandi–Paide–Tallinna. Matkalla nähtiin museoita, kartanoita, raunioita, rantoja, taidetta, kahviloita ja antikvariaatteja.

Exlibris Aboensis järjestää vuosittain kesäisen bussimatkan. Usein kohteena on Viro, eteläinen naapurimaamme, joka tulee monelle tutuksi lähinnä Tallinnan käynneillä. Kannattaa lähteä tutkimusmatkalle muuallekin, sillä nähtävää ja koettavaa Virossa riittää.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Tämä on ensimmäinen postaus.

Tusina matkalaisia

Osallistuin Exlibris Aboensiksen kulttuurimatkalle 31.7.–4.8.2019. Mukana oli 12 hengen matkailijajoukko, joka oli sopivan kokoinen ja ketterä kulkemaan matkanjohtaja Tauno Piiroisen laatiman ohjelman mukaan Viron kulttuurikohteesta ja kaupungista toiseen.

Matkamme tehtiin hyväksi havaittujen käytäntöjen mukaisesti: lähtö keskiviikkoiltana ja paluu sunnuntaina. Suuri osa ryhmästämme tuli Katajanokan terminaaliin Turun suunnalta, osa Keski-Suomesta tai pääkaupunkiseudulta.

Matkanjohtajamme oli selvittänyt, että Viron kuntauudistuksen 2017 jälkeen maassa on 15 kaupunkia ja 37 epäitsenäistä kaupunkia, joista pienin on 789 asukkaan Mõisaküla.
– Alkuperäinen tarkoitus oli kiertää näitä lilliputteja, mutta se olisi merkinnyt pieniä teitä ilman nähtävyyksiä, kertoi Piiroinen ohjelmakirjeessään.

Tauno Piiroinen kertoi myös, että Virossa on 128 linnoitusta, 17 ritarilinnaa, 14 piispanlinnaa ja 23 vasallilinnaa. Ohjelmaan oli poimittu muutama kartano, museo ja muu kulttuurikohde osittain yhteisenä ohjelmana ja muutoin mahdollisuuksina omatoimiseen tutustumiseen.

Tallinnasta Laikmaan taiteilijakotiin

Ensimmäisen yön vietimme Viking XPRS -laivassa. Aamu oli ankean aikainen: aamiainen klo 6.15 ja poistuminen laivasta klo 7. Söin kuitenkin tukevasti laivan runsaasta buffetaamiaispöydästä, sillä lounastaukoon oli aikaa monta tuntia.

Satamassa vastassamme oli Motorbus24 OÜ:n 16-paikkainen bussi, jolla lähdimme kiertämään ensin hiukan Tallinnaa. Ohjelmassa luki: ”Kierros Kalamajan ja Telliskiven boheemilla alueella.”

Matkasimme bussissa Sauen kartanon (Saue mõis), korjattavana olevan Padisen luostarin (Padise klooster) ja Riisiperen kartanon (Riisipere mõis) kautta kohti Haapsalua.

Vigalassa vierailimme virolaisen taidemaalarin ja impressionismin keskeisen vaikuttajan Ants Laikmaan (1866–1942) kotimuseossa (Ants Laikmaa majamuuseum). Pääsymaksu museoon oli4 euroa.

Erikoisen muotoista taloa ympäröi viehättävä puutarha, jossa oli vielä muistona ”taideteoksia” luonnonantimista taidekurssien jäljiltä. Kuulimme myös taiteilijan tyttären, näyttelijä Anu Kilpiön (Aino Maria Kilpiö 1927–1969) karusta kohtalosta.

Haapsalun rautatieasemalta Kuursaaliin

Seuraava pysähdyspaikkamme oli Pohjolan Venetsiaksi mainittu viehättävä Haapsalu. Poikkesimme myös komealla rautatieasemalla. Ensimmäinen matkustajajuna saapui Haapsaluun 1904 ja viimeinen lähti sieltä vuonna 1995.

Kylpyläkaupunki oli Venäjän tsaarien suosima lomailupaikka, joten se tarvitsi arvovaltaisen rakennuksen. Niinpä Haapsalun rautatieasema onkin neliosainen: siellä on matkustajasali, keisaria varten rakennettu imperaattoripaviljonki, niitä yhdistävä katos ja ainutlaatuinen 216 metrin pituinen katettu laituri.

Paviljongissa toimii Viron rautatie- ja viestintämuseo eli Raudtee- ja Sidemuuseum.

Lounaan söimme Kuursaalin eli kasinon kahvilassa, joka sijaitsee rantakadulla, Rannapromenaadilla. Vuonna 1898 valmistunut kaunis puurakennus oli 1900-luvulla Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipiste.

Haapsalun Kuursaalin käyntikortissa on piirros siivekkäästä merenneidosta ja slogan ”Kaunis naine on alati oodatud külaline/A pretty woman is a welcome guest.” No, saimme me muutkin ruokaa.

Jääkaru laineilla

Kuursaalin edustalla meressä oli vaikuttava jääkarhupatsas, Jääkaru. Se on muovinen kopio vuodelta 2010 samalla paikalla olleesta alkuperäisestä vuonna 1923 valmistuneesta puuveistoksesta.

Neuvostosotilaat polttivat Roman Haavamägin tekemän jääkarhun ja muut promenaadilla olleet puiset veistokset 1930-luvulla.

Ilman tätä tietoa olisi voinut ajatella, että kyseessä on moderni kannanotto ilmastonmuutokseen.

Jääkaru-veistos näkyy melkein keskellä kuvaa.

Piispanlinnasta taiteilijamuseoihin

Haapsalun nähtävyyksiin kuuluu myös 1200-luvulla perustettu piispanlinna (Haapsalu linnus), joka on yksi parhaiten säilyneistä linnoituksista Virossa. Päälinnoituksessa on keskiajan historiaa käsittelevä museo. Linnan eteläsiivessä on katedraali, joka on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1279.

Evald Okas -museossa (Evald Okase Muuseum) voi tutustua Viron taidehistorian merkkihenkilön ja Firenzen taideakatemian kunniajäsenen tuotantoon.

Iloni on Astrid Lindgrenin kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuudenkoti Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Se on nähtävissä vain ulkopuolelta.

Taiteilijan mukaan nimetty ja hänen piirustuksiinsa perustuva lasten teemapuisto Ilonin Imedemaa on kolmikerroksinen talo, jossa on galleria, elokuva- ja näyttelysali, Karlssonin huone, Ilonin keittiö sekä leikkihuone. Kesäisin toimintaa on myös pihalla lisärakennuksineen.

Kesäpääkaupunki Pärnu

Lydia Koidulan patsas hänen nimikkopuistossaan.

Matkamme toisen yön vietimme Pärnussa, jota kutsutaan myös Viron kesäpääkaupungiksi. Tämä vajaan 52 000 asukkaan kaupunki on suosittu matkailukohde erityisesti upean hiekkarantansa vuoksi.

Majapaikkanamme oli Pärnu Hotel osoitteessa Rüütli 44, joka sijaitsi keskeisellä paikalla aukion laidalla. Huoneeseen asettautumisen ja virkistäytymisen jälkeen suuntasimme rantaa kohti.

Matkan varrella katselimme kahviloita ja Pärnun Jumalan muuttamisen apostolista ortodoksikirkkoa (Pärnu Issanda muutmise katedraalkirik) sekä Lydia Koidula -puistoa kauniine kukkaistutuksineen. Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisrunoilija, näytelmäkirjailija ja maan sanomalehtityön uranuurtaja.

Poikkesimme myös Lonkava konna -antikvariaattiin. Siellä oli kirjojen ja lehtien lisäksi myynnissä myös muun muassa astioita ja ruokailuvälineitä runsaina asetelmina.

Päivä oli jo illassa, aurinko pilvessä ja tuuli puhalteli, joten meillä ei ollut rantakeliä. Varalta mukaan otetut uimapuvut jäivät reppujen uumeniin. Voi vain kuvitella, miten hieno ranta on kuumalla kesäkelillä. Kelpaa siellä ottaa aurinkotuoleissa lämpösäteitä, pulahtaa välillä mereen tai vain kuljeskella pitkin hiekkarantaa.

Tuli mieleen, että miksi lähteä kesällä Välimeren rannoilla, jos lähempääkin löytyy paikka rantalomalle? Tiedä sitten, millaista rannalla on heinä- ja elokuun mahdollisilla helteillä?

Jäimme istuskelemaan rantabaariin kuten monet muutkin. Oranssit Aperol Spritz -cocktailit näyttivät olevan vielä suosiossa paikallisen oluen ohella.

Kävimme myös Hotel Victorian Café Grand -ravintolassa. Siellä oli hienostunut tunnelma flyygeleineen, valkoisine liljoineen ja taidenäyttelyineen. Sikareille oli oma menunsa, jolta löytyy näitä tupakkatuotteita hintaan 12–25 euroa.

Café Grand jatkaa brittiläistä kello viiden teen perinnettä. Sitä on tarjolla joka päivä alkaen klo 17.00 ja siihen sisältyy teen ja kahvin lisäksi erilaisia maukkaita suolaisia ja makeita herkkuja hintaan 10 €/henkilö. Nyt tyydyimme vain kakkukahveihin.

Hotel Victoria Pärnussa.

Grand Cafessa on menneen maailman tyyliä.

Pärnussa voi tutustua myös nykytaiteeseen Uue kunsti muuseumissa. Sen kokoelmissa on yli 600 esittävän taiteen teosta ja videoteekissä yli 2 000 dokumenttielokuvaa. Nykytaiteen museossa järjestetään kesäisin perinteisesti kansainvälinen alastontutkielmanäyttely Mies ja nainen (Mees ja naine).

Nykytaiteen museossa järjestetään myös Pärnun elokuvafestivaali, johon kuuluu myös kansainvälinen dokumenttielokuvien kilpailu (Pärnu rahvusvaheline dokumentaal- ja teadusfilmide festival). Ensi kesänä festivaalin ajankohta on 13.-26.7.2020.

Matkamme jatkuu Olustvereen ja Viljandiin.

 

Normaali

Matkakohde, Valokuva

Tammikuun valoa

Kuva
Kaupunki, Matkakohde, Messut

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa 2020

Turussa riittää tapahtumia ympäri vuoden. Tässä on poimintana muutamia vuoden 2020 messuja ja kulttuuritapahtumia.

Tarjolla on vanhojen tuttujen, omien suosikkieni, lisäksi myös uusia tuttavuuksia. Poimi mielenkiintoisimmat omaan kalenteriisi.

Turun Automatkailumessut 10–12.1.

Messuohjelmassa sunnuntaina 12.1. klo 12.40: Elämyksistä ammatti YouTubella. 6 Kerros -tubettajatrio. 6 Kerros -tubettajatrio on tavattavissa messuilla esityksensä jälkeen. Kuva: ©6K Media Oy/Oskari Tempakka.

Turun Automatkailumessut 2020 järjestetään ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa 10.–12.1. Messuilla on luvassa ideoita ja intoa matkailuun, olipa välineenä sitten matkailuauto, asuntovaunu tai henkilöauto. Tapahtuman teemoina ovat vastuullisuus, vapaus ja elämys.

Messuilla pääsee tutustumaan matkailuajoneuvoihin, karavaanitarvikkeisiin ja automatkakohteisiin sekä tien päällä viihtyvien ihmisten vauhdikkaisiin harrastuksiin. Esiintyjinä ovat muun muassa luontokuvaaja Konsta Punkka, maantiematkailun suuri ystävä, kirjailija Tomi Tölli, Vantastic-vloggaajat, nykyisin retkeilyautossaan asuvat Joni ja Sara, 6 Kerros -tubettajat eli Oskarin, VV:n ja Otson.

Esitysten lomassa voi kysellä matkavinkkejä asiantuntijoilta. Messuilla on myös paljon harrastuksiin liittyviä näytteilleasettajia luonnossa liikkumisesta surffaukseen.

Messuohjelmassa perjantaina 10.1. klo 11.40, lauantaina 11.1. klo 15.50 ja sunnuntaina 12.1. klo 14.00: Seikkaileva soolomatkailija. Urbaani viidakkoseikkailijatar -bloggaaja Laura Santanen. Kuva: © Sergei Bardin.

Turun Automatkailumessut 2020 Turun Messukeskuksessa, Messukentänkatu 9, 10.–12.1. Avoinna pe ja la klo 10–18 ja su klo 10–17. CaravanPark to 9.1. klo 17.00–su 12.1.2020 klo 18. Ohjelma ja lisätiedot: www.automatkailumessut.fi.

Esittävän taiteen FINFRINGE 13.−17.5.

Esittävän taiteen festivaali FINFRINGE järjestetään 13.-17.5.2020 Turussa nyt toista kertaa. Esityspaikkoina ovat muun muassa Åbo Svenska Teater ja Turun kaupunginteatteri.

”Kevyesti vastavirtaan uivalla esitysten rockfestarilla” voi nähdä kymmeniä alle tunnin mittaisia esityksiä. Tapahtuma kokoaa kiinnostavia pienten yleisöjen esityksiä suurelle yleisölle, muun muassa sirkusta, nykytanssia, teatteria, stand upia tai esittävän taiteen eri lajeja yhdistäviä teoksia.

Artistit julkaistaan maaliskuussa 2020.

Mielensäpahoittaja Samppalinnan Kesäteatterissa 11.6.‒14.8.

Tänä vuonna 60-vuotissynttäreitään juhliva Samppalinnan Kesäteatteri juhlistaa pitkää taivaltaan kotimaisella komedialla. Tämän kunnian saa Tuomas Kyrön menestysromaaneihin pohjautuva Mielensäpahoittaja. Se tullaan näkemään ensimmäistä kertaa aivan uutena musiikkikomediaversiona.

Mielensäpahoittajan roolissa nähdään Juha Muje. Musiikkikomedian ohjaa Kimmo Virtanen. Musiikki on osittain olemassa olevaa ja osittain täysin uutta, jota on säveltänyt Lauri Schreck.

Ensi-ilta on keskiviikkona 17.6. Ennen sitä on muutamia ennakkonäytöksiä torstaista 11.6 alkaen. Esityskausi jatkuu 14.8. saakka.

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun minusta mussikaalin teitte!” Kuva: © Samppalinnan Kesäteatteri.

Me Rosvolat Turun Kesäteatterissa 11.6.‒22.8.

Pahamaineinen maantierosvoperhe Me Rosvolat valtaa Turun Kesäteatterin Vartiovuorella kesällä 2020. Tarina perustuu Siri Kolun suosittuun kirjasarjaan.

Tavallisesti perhe varastaa ”karkkia ja muuta syötävää, mutta nyt lähtee mukaan vahingossa lapsi. Tarinassa korostuvat yhteisöllisyys, ystävyys, yhdessä oleminen sekä perheen tärkeys – huumoria ja vauhdikkaita tilanteita unohtamatta.”

Hulvattoman koko perheen komedian ohjaa Antti Lang. Ensi-ilta on 11.6. ja esityskausi jatkuu 22.8. saakka. Esitys on sallittu kaikenikäisille.

Turun Kesäteatterissa Vartiovuorenmäellä ollaan sateen sattuessa katoksen alla. Kuva: © Jere Satamo/Turun Kesäteatteri.

Keskiaikaiset markkinat  ja hevosturnajaiset 25.−28.6.

Keskiaikaiset markkinat järjestetään perinteiseen tapaan Turun Vanhalla Suurtorilla 25.−28.6.2020. Tähän Suomen suurimpaan keskiaika- ja muinaistapahtumaan on vapaa pääsy. Markkinamenoa on tarjolla to‒pe klo 12‒20 ja la‒su klo 12‒18.

”Luvassa on neljä päivää toritunnelmaa: vilinää ja vilskettä, juoruja ja juhlavia sanoja markkinarauhasta, arvokkaita rouvia ja kauniita neitoja, ylväitä herroja ja hulttioita, suukopua ja särvintä, torimyyjien kaupankäyntiä sekä torin täydeltä rakkautta!”

Samaan aikaan järjestetään myös Keskiaikaiset hevosturnajaiset Tuomiokirkontorilla.

Kuva: © Rohan Tallit.

Luovat ladyt 29.6.–5.7.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä yhdeksättä kertaa ajalla 29.6.–5.7.2020 (muutokset mahdollisia, varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi. Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta Ruissalossa.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan. Iltaisin on tarjolla saunomista, uimista, grillaamista ja kesäteatteriretki.

Voit lukea ladyviikosta heinäkuussa 2018 täältä.

Toivonniemi tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja virkistymiseen Ruissalon luonnon keskellä, meren rannalla.

Taiteiden yö 13.8.

Taiteiden yö järjestetään Turussa 13.8.2020. Toivottavasti on yhtä hyvää ohjelmatarjontaa kuin vuonna 2019. Ennakkopostauksen, katsauksen kesän 2019 ohjelmatarjontaan voit lukea täältä.

Oranssi pianot värittivät Turun Taiteiden yötä kesällä 2019.

Food & Art Festival Turku 3.–6.9.

Food & Art Festival Turku 2020 järjestetään 3.–6.9.2020 jälleen Ruissalon Telakalla.

Vuoden 2020 teema on Itämeri. ”Tapahtuma on inspiroitunut Turun sijainnista Itämeren rannalla, ainutlaatuisesta saaristosta sekä koko alueen laadukkaasta ja mittavasta lähiruokatarjonnasta.”

Ohjelma julkistetaan vaiheittain kevään 2020 aikana. Tapahtuman järjestäjänä on Food Camp Finland Oy.

Kuva: © Food & Art Festival.

Kirjamessut sekä Ruoka- ja viinimessut 2.−4.10.

Kirjasyksyn kohokohtiin kuuluvat Kirjamessut sekä Ruoka- ja viinimessut 2.−4.10. Turun messukeskuksessa. Kirjamessujen teemana on musiikki. Paikalla on noin 700 esiintyjää, noin 400 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia.

Vuoden Luontokuva -gaala 17.10.

Vuoden Luontokuva 2020 -gaala järjestetään lauantaina 17.10.2020 Logomossa. Tapahtuma kestää puolesta päivästä iltaan ja huipentuu Vuoden Luontokuva -kilpailun parhaimmiston esittelyyn ja voittajien julkaisemiseen.

Kilpailuun ehtii vielä osallistumaan. Kilpailukuvien lataussivut avautuvat 15.1.2020. Lue säännöt ja ohjeet täältä.

Saman viikonloppuna pidetään Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspäivät 16. ‒18.10.2020 Linnasmäellä (Turun kristillinen opisto). Tapahtuma on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Jos olet kiinnostunut luonnosta ja valokuvauksesta, niin liity jäseneksi.

Tämä Ville Heikkisen Karhu ja korppi -kuva voitti Vuoden Luontokuva -kilpailun vuonna 2019. Kuva: © Ville Heikkinen.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakiintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten, Ruisrock, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

 

Normaali
Matkakohde, Matkavalmistelut, Messut, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2020

calendar 2020

Kuva: Rafael Javier Pixabaystä.

Mitäpäs sitä tekisi loppuvuoden pimeinä iltoina muuta kuin suunnittelisi tulevaa aikaa? Ensi vuonna ollaankin hienossa vuosiluvussa 2020. Kalenteriin on mukavaa merkitä sopivasti kohokohtia ensi vuodelle.

Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna – tai olisin halunnut käydä. Osasta tapahtumia ei ole vielä saatavissa juuri muuta tietoa kuin päivämäärät, joten kannattaa seurata tapahtumajärjestäjien verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia.

Lux Helsinki -valofestivaali tammikuussa

Lux Helsinki on vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali, joka levittäytyy pääkaupungin keskustaan 4.–8.1.2020. Tapahtuma esittelee jälleen monipuolisesti valotaidetta kotimaisilta ja kansainvälisiltä huipuilta.

Lux Helsingin reitti kulkee Senaatintorilta Kaisaniemen puiston läpi kauniiseen Tokoinrantaan. Se on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alusta loppuun numerojärjestyksessä ykkösestä yhdeksään.

Festivaalin kuraattoreina toimivat yhdessä Ilkka Paloniemen kanssa tanskalainen Christina Dvinge ja tšekkiläinen Martin Pošta. Valotaiteilijoita tulee muun muassa Itävallasta, Turkista, Liettuasta, Tšekistä, Hollannista, Ruotsista ja Suomesta.

– Reitti on sekoitus kaupunkiympäristöä, puistoaluetta ja merenrantaa. Luxissa on hienoa se, että festivaali voi kulkea varsin vapaasti kaupunkitilassa esitellen harvemmin nähtyjä paikkoja. Arktinen Helsinki on Luxissa aivan yhtä suuri tähti kuin valotaidekin, Paloniemi sanoo.

Festivaalin aikana kaupunkia elävöittävät myös erilaiset valoaiheiset tapahtumat ja muu oheisohjelma. Lux Helsinkiä järjestää Helsingin tapahtumasäätiö ja se palkittiin vuonna 2017 Helsingin Matkailusäätiön Helsinki Travel Award -tunnustuksella.

Lyhtypuisto on yksi Lux Helsingin klassikkoteoksista. Kuva:© Lux Helsinki/Petri Anttila.

Tieteiden yö tammikuussa Helsingissä

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingin Kruununhaassa. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 16.1.2020.

Tieteiden yönä tiedettä tarjoillaan monessa muodossa ja lukuisien ohjelmanjärjestäjien voimin. Tieteiden yössä onkin luvassa paljon kiinnostavaa tiedeohjelmaa kaikenlaisille kävijöille. Mukana on myös ennätysmäärä englanninkielistä ohjelmaa. Illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mukaansa tempaavista luennoista kuin oivaltamisesta itse tekemällä.

Tieteiden yön sivuilla voi testata, millainen Tieteiden yön kävijä olet. Minä olen Kuuntelija: ”Nautit rauhallisista, mutta asiapitoisista luennoista, joissa tieteentekijät esittelevät tieteen uusimpia löydöksiä. Tieteiden yössä haluat päivittää tietosi, ja syventyä sinua kiinnostaviin aiheisiin. – – –Kruununhaassa nautit raitiovaunun tärinästä mukulakivillä ja merituulen huminasta korvissa. Sinulle ominaisinta ohjelmaa ovat luennot ja esitelmät, elokuvat ja kirjaesittelyt.”

Minulle sopiviksi tärpeiksi ohjelmasta ehdotetaan muun muassa Tieteiden yötä Kansallisarkistossa, Erehtymisen ja väärinkäsitysten historiaa, DocPoint: Nightingales in Berlinja Tiedekirjojen yö. Testaa, millaisia ehdotuksia sinä saat.

Kaikkiin illan ja yön ohjelmiin on vapaa pääsy. Tieteiden yön toteutuksesta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tapahtumaa rahoittaa Koneen Säätiö. Tapahtuman koko ohjelma löytyy osoitteesta www.tieteidenyo.fi.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Messukeskus kutsuu jälleen hakemaan matkaideoita. Kuva; © Messukeskus.

Matkamessut järjestetään 17.-19.1.2020 Helsingin Messukeskuksessa. Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma tuo nähtäville lähes 1 000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta ja matkailualan yritystä yli 80 maasta. Tapahtuman ohjelmassa on esillä ajankohtaisia matkailuilmiöitä, kohdevinkkejä sekä muita matkailijalle hyödyllisiä puheenvuoroja. Näytteilleasettajien tarjonnasta löytyvät niin äkkilähdöt, pakettimatkat, lennot, majoitukset ja muut lomamatkat sekä matkamessutarjoukset.

Matkamessujen teemoina ovat Viro, vastuulliset elämykset sekä perhematkailu. Aiheet näkyvät muun muassa tapahtuman ohjelmasisällössä. Tapahtumassa on mukana nyt ensimmäistä kertaa vaihtoehtoisista matkustusmuodoista tunnettu Maata pitkin -matkamessut. Esillä on myös aiemmilta vuosilta tuttu ruokamatkailun erikoisalue Tasty Travel, joka vie sinut makumatkalle maailman ympäri.

Vuoden 2020 tapahtuman partnerimaa Viro tulee näkymään niin lavaohjelmassa kuin osastoillakin.

Vuoden 2019 Matkamessutunnelmista voit lukea postauksesta Menovinkkejä maailmalle.

Seuraa blogia, kohta laitan arvontaan pari vapaalippua Matkamessuille.

Kuva & Ääni -messut helmi-maaliskuussa Helsingissä

Kuva & Ääni -messut järjestetään 28.2-1.3.2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Messut toteutetaan samaan aikaan GoExpo-tapahtuman kanssa.

Mukana on näytteilleasettajia muun muassa seuraavilta alueilta: ääni, valokuvauskamerat ja -tarvikkeet, videokuvauskamerat ja -tarvikkeet, virtuaalinen todellisuus, koulutus, kuvankäsittelyn ohjelmistot ja järjestelmät, oppilaitokset, järjestöt ja lehdet.

Helsinki Beatles Weekend toukokuussa Helsingissä

Suomen suurin Beatles-festivaali Helsinki Beatles Weekend järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 8–9.5.2020.

Järjestäjien mukaan ”nostalginen viikonloppu on vaikuttava läpileikkaus Liverpoolin nelikon tuotannosta. Tänä vuonna juhlistamme erityisesti Ringo Starrin ja John Lennonin 80-vuotissyntymäpäivää. Ringer Star ja Javier Parisi astuvat lavalle versioimaan syntymäpäiväsankareita. Miehet todella näyttävät ja kuulostavat esikuviltaan. Lisäksi luvassa on koko kirjo Beatlesin tuotantoa hiteistä harvinaisuuksiin kun 11 maailmanluokan esiintyjää astuu esiin.”

Viikonloppu alkaa perjantaina 8.5.2020 klo 18 Imagine-konsertilla.

Kirjapäivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna jo 36. kerran. Päivien teemana on Vale. Mistäs tällainen aihe?

–Ajatus Vale-teemasta lähti liikkeelle seikasta, että viime aikoina on tuntunut ilmestyneen poikkeuksellisen paljon romaaneja, joiden päähenkilö on todellinen historiallinen henkilö ja romaani kertoo hänen elämäntarinansa. Näitä romaaneja luetaan yllättävän usein toden jäljennöksinä, kerrotaan tapahtuman verkkosivuilla.

Tapahtuman ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa 2020. Kirjapäivät järjestetään Sylvään koululla Sastamalassa juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 26.–27.6.2020.

Jos aioit viettää Sastamalassa kaksi päivää, niin majapaikka kannattaa varata nyt saman tien.

Tietokirjailija ja historioitsija Mirkka Lappalainen kertoi elämänsä tietokirjoista Sastamalassa kesällä 2019. Haastattelijana oli Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Avoimet Puutarhat heinäkuussa

Sunnuntaina 5.7.2020 pääsee taas tutustumaan puutarhoihin teemapäivänä ympäri Suomen. Kesällä 2019 mukana oli 894 puutarhaa Ahvenanmaalta Inariin.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Svenska trädgårdsförbundet rf:n, Kotipuutarha-lehden sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiöiden kanssa.

Vuonna 2019 yhteistyökumppaneina olivat Fiskars, Biolan ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.

Lisätietoja saa tapahtuman sivuilta.

Viime heinäkuussa yksi käymistäni paikoista oli Tomaatti-Ritun puutarha. Turussa-

Loviisan Wanhat Talot elokuussa

Loviisan Wanhat Talot avaavat jälleen vuonna 2020 hurmaavien vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle. Ajankohtana on kesän viimeinen viikonloppu 29.-30.8.2020.

”Loviisa toivottaa tervetulleeksi Suomen viehättävimpään merenrantakaupunkiin historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja lukemattomien kirpputorien keskelle.”

Voit lukea tapahtumasta postauksista Kylässä Loviisassa ja Everstin linnasta Rakkauden kahvilaan. 

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival on valokuvaustapahtuma, joka on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia.

Fotofestivaali järjestetään perjantaista lauantaihin 11.–13.9.2020, päätapahtumana ovat lauantain luennot.

Festivaalin teemana on Tarua ja totta. Tapahtuman keskiössä on kuvan tarina. Miten välittää tositapahtumiin perustuva tarina kuvan avulla? Ja miten luoda illuusioita ja taruja kuvien avulla?

Hanko Fotofestival 2020 -tapahtumassa esiintyy kansainvälisesti tunnettu puolalainen kuvaaja Iwona Podlasínska. Hän pitää myös oman näyttelyn kaupungintalon galleriassa. Näyttelyn avaa Puolan suurlähettiläs perjantaina 11.9. Voit tutustua Iwona Podlasínskan kuvagalleriaan täällä.

Muut Hanko Fotofestivalin luennoitsijat ovat valokuvaaja, visuaalinen artisti ja kouluttava brändikuvaaja Antti Karppinen, valokuvaaja ja kuvajournalisti Niklas Meltio, valokuvaaja Markus Jokela ja naparetkeilijä valokuvaaja ja toimittaja Kari ”Poppis” Suomela. Kun hiukan vilkaisin edellä mainittujen esiintyjien sivuja, niin täytyypä kirjoittaa monesti kuultu lausahdus. ”No nyt on kova!”

Suunnitteilla on myös työpaja, jossa keskitytään kuvankäsittelyyn ja tarinoiden kerrontaan. Lisätietoja on luvassa alkuvuodesta 2020. Järjestäjänä on Hanko Foto Festival ry.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Valokuvien lisäksi Hangossa voi ihastella merimaisemia ja viehättävää puutalokaupunkia.

Helsingin Kirjamessut lokakuussa

Helsingin Kirjamessujen esiintymislavat on nimetty kaupunginosien mukaan.

Helsingin Kirjamessut järjestetään 22.–25.10.2020 Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna Helsingin Kirjamessut keräsivät ennätysmäärän kävijöitä, yli 90 000.

Vuoden 2018 Kirjamessuista voit lukea täältä.

KIrjamessuilta löytyy luettavaa, katseltavaa, kuultavaa ja koettavaa kaikenikäisille kävijoille. Kuva: © Helsingin Messukeskus/Emmi Kärkkäinen.

Normaali