Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Ruusuterapiaa

Tähkäpuiston ruusut ovat aloittaneet kukintansa ja ne loistavat monissa eri väreissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Joukossa on myös keltaisia ja tummanpunaisia ruusuja.

Luonnolla on tutkimusten mukaan tervehdyttävä vaikutus. Omaa hyvinvointiaan voi vaalia liikkumalla luonnossa ja kokemalla sen kauneutta ja hiljaisuutta. Myös kaupungeissa voi nauttia annoksen luontokokemusta vaikkapa puistossa.

Monipuolista kasvillisuutta

Turun Tähkäpuistossa (Axparken) on tähän loistavat mahdollisuudet. Tarjolla on monipuolinen kokonaisuus puisto- ja metsämaisemaa. Tähkäpuiston pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria. Rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Muu osa alueesta on luonnonmukaista maisemaniittyä ja ulkoilumetsää pitkospuineen.

Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.

Perennojen ja yrttien vieressä on kyltit, joista voi opiskella kasvien suomenkielisiä ja tieteellisiä nimiä. Katson aina mielelläni näitä kylttejä oppiakseni kasvien nimiä. Huomaan harmittelevani, jos kyltti puuttuu tai jos se on jäänyt piiloon kasvien alle.

Kyltti kertoo kasvin latinan-, suomen- ja ruotsinkielisen nimen.

Miljoona, miljoona ruusua

Ruusupuisto sisäänkäynti tultaessa Peltolantieltä kuvattuna puistosta. Henrikinkirkko jää kuvasta oikealle.

Puistossa on myös ruusutarha, joka on Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet.

Rosariumissa kasvaa noin 1 600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, joista muutamat ovat hyvin harvinaisia. Rosarium-idean äiti oli ruusumatamiksi kutsuttu Toini Grönqvist. Puistoa kutsutaankin  myös Ruusupuistoksi.

Ruusut puhkesivat kukkaan juhannusviikolla ja niiden kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Olen kuvannut lokakuussa huurteisia ruusuja.

Kun kulkee ruusupensaiden välissä, muistuu mieleen Vera Teleniuksen 1980-luvu hitti Miljoona ruusua. Kukkia on tosiaan paljon ja osassa pensaita niin runsaasti, että oksat ovat taipuneet maata kohti. Ruusun terälehtiä on varissut ruohikolle.

Kukkien paino taivuttaa oksat maata kohti.

Hetken kauneutta

Jos tulee puistoon alakuloisena ja huolissaan, voi ruusujen kauneuden äärellä unohtaa hetkeksi elämän nurjat puolet. Voi ihastella ruusujen hetkellistä kukintaa tiiviistä, pienestä ruusunnupusta täyteen kukkaan auenneine lehtineen ja siitä kuihtumiseen ja terälehtien putoamiseen. Kaikkia näitä vaiheita näkee nyt puistossa. Ja pian tilalla ovat ruusunmarjat siemenineen.

Kun puistossa on niin paljon erilaisia ruusulajikkeita ja perennoja, kävijälle riittää aina uutta katseltavaa. Viime viikolla kukkineet kasvit ovat ehkä menettäneet kauneutensa ja uudet lajit ovat puhkeamassa kukkaan.

Puistossa on kauneinta ‒ ja otollisinta aikaa myös valokuvauksen kannalta ‒ aamuisin ja iltaisin.

Sateisen päivän jälkeen kasveja koristavat vesipisarat täydentävät kuvauksellisuutta. Jos haluaa kierrellä ruusupensaiden välissä ja muualla kuin hiekkatiellä, kannattaa varustautua aamukasteen ja sateen aiheuttamaan märkyyteen kosteudenkestävillä kengillä.

Tähkäpuistossa on myös lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Penkeille voi levähtää istumaan ja ihailemaan vihreyttä ja kukkaloistoa. Puistosta löytyy myös kaksi pöytää, joille voi kattaa piknikin.

Tähkäpuisto löytyy Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.

Kauppatorilta Tähkäpuistoon päääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie) sekä 7 ja muilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie).

Aiemmin kirjoittamani jutun Tähkäpuisto ‒ ruusukeidas kaupungissa pääset lukemaan täältä.

Normaali
Kahvila, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Juhannustunnelmaa Turun kauppatorilla

Turun kauppatori on värikäs kohtaamispaikka ja tuoreiden elintarvikkeiden myyntipiste. Silmäniloa tarjoavat kauniit kukat ja jos jalkoja väsyttää, voi istahtaa hetkeksi kahvilan pöytään.

Jos Turulle pitäisi etsiä kaupungin sydän, niin vahvana ehdokkaana olisi kauppatori. Se on keskellä kaupunkia ja Föli-liikenteen keskus. Keltaiset bussit  sieltä ja palaavat sieltä.

Kauppatori rajautuu pohjoisessa Yliopistonkatuun, idässä Kauppiaskatuun, etelässä Eerikinkatuun ja lännessä Aurakatuun. Sen mitat ovat noin 120×120 metriä.

Juhannusaaton aamuna tori näyttäytyi juhannuksen keskuksena. Ihmiset tulivat hakemaan kukkia, hedelmiä, marjoja, kalaa, lihatuotteita ja leivonnaisia juhlapöytäänsä. Lähdin samoille asioille, mutta myös nauttimaan kiireettömästä kuljeskelusta ja katselusta. Olin paikalla puoli yhdeksän maissa, joka oli sopiva aika. Väkeä oli jo liikkeellä,  mutta myyntitiskeillä ei ollut vielä ruuhkaa.

Juhannuspöytään uutta perunaa, saunaan vihta

Alkutuottajille varatuissa ns. maalaistenpenkeissä oli tarjolla uutta perunaa eri lajikkeineen: Annabellaa, Siikliä ja Jussia. Taimia oli tarjolla oman kasvimaan valikoiman monipuolistamiseen.

Juhannussaunan sulostuttajaa, vihtaa tai vastaa, oli myynnissä parissakin paikassa. Vihdantekijäkin oli työssään ja hän kertoi, että tuoreet kesävihdat ovat lähes kertakäyttöisiä, kun nuoret lehdet eivät kestä kovaa huiskimista. Vihdan hinta oli ainakin hänellä kuusi euroa.

Arajärven puutarha oli tuonut myntiin monenlaista perennaa.

Vihdantekijä asetteli tuotteensa myyntiin sitä mukaa kun niitä valmistui.

Vihannestiskeillä oli monipuolinen valikoima ja ilahduttavan paljon oli jo kotimaista tuotetta: varhaiskaalia, porkkanaa, parsakaalia, naurista, kukkakaalia, sipuleita ja tietysti perunaa ja tilliä.

Kukkatiskillä moni ihastui sinivalkoiseen krysanteemikimppuun, joka sopiikin hyvin suomalaisen suvijuhlan koristeeksi.

Toriparlamentti kahvilassa

Kauppatoria voidaan pitää myös yhtenä Turun matkailunähtävyyksistä. Visit Turku suositteleekin matkailijoille torikahveja alkuasukkaiden kanssa.

Kahvia saa kioskeista ja muutamasta kahvilasta: Ratikasta, Torikahvila Kisällistä, Café Einosta ja Nieto´s Cafésta. Kahden jälkimmäisen runkona on auto, joka on varusteltu kahvilakäyttöön. Ratikka on nimensä mukaisesti entinen ratikkavaunu.

Einossa on laaja katos, jonka suojassa oleviin pöytiin voi mennä sateisena päivänä tai jos etsii varjoisaa paikkaa aurinkoisena päivänä. Eino on torikahviloiden hienostunein versio ja sieltä saa muhkeasti täytettyjä sämpyloitä ja kauniita leivoksia.

Nieto´s Cafe tarjoilee tavallisen kahvin lisäksi erikoiskahveja cappuccinosta latteen ja niitä saa myös tehtynä muuhun kuin lehmänmaitoon. Valikoimaan kuuluu myös espanjalaisia voileipiä ja tuoreita leivonnaisia. Tarjolla on myös gluteenittomia leipiä. Juan ja Emilia isännöivät ja emännöivät paikkaa ja kahvila on toiminut torilla parin vuoden ajan.



Kisälli on toiminut torilla pisimpään ja sen pöydistä voi aamuisin bongailla paikallisia julkkiksia ”toriparlamentissa”. Tämä torikahvila sanoo tarjoavansa ”kaupungin parhaimmat sämpylät ja tuoreimmat munkit jo aamusta kello 6 lähtien”.

Torikahvila Kisällin pyöreiden pöytien ja tuolien ääreen haluavat muutkin kuin ihmislajin edustajat.

Ratikka palvelee, jos jäätelönhimo yllättää. Torilla on myös pari muuta jäätelökioskia.

Lukemista mukaan

Kirjamyynnissä olivat rinnakkain sulassa sovussa niin hölmöläissadut, Mauno Koivistosta kertovat kirjat kuin Seppo Heikinheimon Mätämunan muistelmat.

Antikvaarinen Kirjakauppa Laatu Torikirjat oli tuttuun tapaansa myös paikalla. Antikvariaatilla on verkkokauppa, mutta Maire ja Jarkko Virta ovat kirjamyyntipöytineen torilla jos vain sää on suotuisa. Olen heiltä ostanut muutaman kirjan vuosien varrella.

Tapaamme Virtojen kanssa usein myös Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä kesäkuun lopussa. Tänä vuonna Virrat eivät Sastamalaan ole tulossa ‒ vanhojen kirjojen myynti on kuulemma heikentynyt sen verran, ettei sinne kannata lähteä.

Erikoisia kohtaamisia

Pari tuttuakin tapasin torilla ja vaihdoimme kuulumisia. Päällimmäisenä aiheena oli tietysti juhannus ja kesäloma.

Erikoisinta torilla oli nähdä koiraa kuljetettavan lastenvaunuissa. Ehkä on helpompaa työntää koiraa niissä kuin taluttaa hihnassa ja antaa koiran kulkea mieluisten hajujen perässä ja ihmisten jaloissa?

Eräs vanhempi herra aloitti keskustelun kanssani osoittaen taivaalle ja väittäen pilvien olevan keinotekoisia, sinne sumutettuja. Tämä oli sen verran korkealentoinen aihe, että jatkoin matkaani kohti kalatiskejä.

Hei, minun vuoroni!

Turun kauppatorilla on myynnissä myös käsitöitä, vaatteita, kenkiä ja vanhaa tavaraa.

Tori on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7–18, lauantaisin klo 7–15,  juhannus- ja uudenvuodenaattona klo 7– 13 ja jouluaattona klo 7–12.

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Ruokakulttuuri

Röölän omenoista kuohuviiniä

Brinkhall´s Sparkling -viinitehdas toimii entisen sillitehtaan tiloissa Röölässä, Rymättylässä, joka on nykyisin osa Naantalia. Poikkesin tehtaalla Silli ja uussi perunoi -tapahtuman aikana kesäkuisena lauantaina.

Brinkhall Sparkling Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja on Ranskasta lähtöisin oleva viinintekijä Jean-Marc Hering. Toisena osakkaana on Juhani Salovaara.

Hering ja Salovaaraluottavat paikallisuuden voimaan. Omenat tulevat pääosin Rymättylässä sijaitsevasta omasta omenatarhasta.

Puhtaat raaka-aineet, joille lyhyt kasvukautemme ja pitkät valoisat yöt antavat voimakkaan maun, yhdistyvät perittyjen ranskalaisten samppanja- ja viininvalmistuksen menetelmien kanssa. Mukana on myös tekniikkaa: robotti kääntelee kuohuviinipulloja määräajoin.

Maaliskuussa avautuneen Brinkhall Sparklingin ensimmäiset myyntituotteet olivat tammitynnyreissä kypsytetyt Eeva-omenajääviinit. Kesäkuussa valmistui myyntiin omenakuohuviinejä.

Vasemmalla olevassa pullossa on väkevää omenaviiniä, jonka yhtenä ainesosana on calvados. Oikealla olevassa pullossa on omenakuohuviiniä. Pullon hinta on 30 euroa. Valkoisessakin pullossakin on kuohuviiniä, mutta tämä versio on tulossa myyntiin vasta syksyllä 2017.

Tuotteita voi ostaa viinitehtaan myymälästä osoitteessa Rööläntie 365,  Röölä. Myymälä on  kesällä avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 10 – 17. Viinejä  on myynnissä myös muutamissa ravintoloissa. Ensi syksynä niitä voi ostaa myös Alkosta.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Ruokakulttuuri

Silli ja uussi peruni Röölässä

Varhaisperunat ovat kesän odotettu herkku, jota päästiin maistelemaan Naantalin Röölässä lauantaina 10.6. Silli ja uussi peruni -tapahtuma oli myös paikallisen kulttuurin ja tuotteiden markkinointi- ja esittelytilaisuus. Brinkhall´s Sparkling -viinitehdas julkisti ensimmäisen kuohuviininsä.

Olen kuullut vanhempieni retkistä Röölän peruna- ja sillitapahtumaan, mutta en ole siellä aikaisemmin käynyt. Röölä, aikaisemmin Röödilä, sijaitsee Rymättylässä, joka on kuntaliitosten myötä osa Naantalia. Valttikorttina oli nyt ilmainen merimatka Turusta Röölään ja juuri tuo kesäkuinen lauantai oli sopiva pieneen reissuun.

M/s Islan kyydissä Rymättylään

Tänä kesänä yhteysalus m/s Isla osallistui talkoisiin ja kuljetti maksutta markkinaväkeä. Paikkoja oli 100 ensimmäiselle ja myös polkupyörät olivat tervetulleita yhteysalukselle. Normaalisti Islan reitti on Rymättylän saaristossa.

Olin paikalla puolta tuntia ennen kello 9 lähtöaikaa. Väkeä tuli paikalle tasaisesti, mutta kaikki halukkaat mahtuivat mukaan. Mukana oli 91 henkilöä.

Kiipesin heti aluksi ylimmälle tasolle ja sain hyvän nurkkapaikan, jossa tosin ei voinut pelastusrenkaan vuoksi istua. Kuvauspaikkana se oli oivallinen ja vietinkin siinä tovin, vaikka se oli sellaisessa kohtaa laivaa, johon aurinko ei päässyt paistamaan. Istumapaikkoja laivalla oli vähän, mutta lattiatkin otettiin käyttöön.

Laivalta oli hyvät näköalat Aurajoen rannan nähtävyyksiin Sigynistä Suomen Joutseneen sekä satamaan ja Ruissaloon, jonka kauniit pitsihuvilat uimahuoneineen ja laitureineen soljuivat ohi.

Kylmä pakotti hakeutumaan muualle ja löysinkin alakerran oleskelupaikan, jossa laivan henkilökuntaan kuuluva mies piti pienimuotoista kahvilaa. Kylläpä lämmin kahvi ja korvapuusti maistui ja lämmitti kohmeista oloa. Alakerrassa oli myös näyttö, josta näki laivan keulaan ja sen maisemiin.

Matka alkoi Aurajoen rannasta. Samalla sai ihastella monia jokivarren nähtävyyksiä toisesta perspektiivistä.

Perunaa jonotettiin

M/s Isla parkkeerasi Röölän rantaan reilun kahden tunnin merimatkan jälkeen. Paikalla oli jo sankasti väkeä ja silli- ja perunajono oli pitkä. Luovuin heti ajatuksesta liittyä odottavien joukkoon.

Katselin hetken myyntikojuja, tapasin muutamia tuttavia, käväisin Röölän kylähuoneessa ja Silliperinnekeskus Dikselin tiloissa. Sinne avataan kesän aikana Myllymuseo.

Ohjelmalavalla harmonikkamestarit Kaitsu, Tapsa ja Ella taituroivat ikivihreitä ja Rymättylän Teatteri esitti näytteitä kesän näytelmästä Koira saa paikan. Juontajana oli toimittaja Lassi Lähteenmäki, Unikeko vuosimallia 2016.

Jonotin hetken taas toivorikkaasti perunoita ja silliä, mutta kärsivällisyyteni ei riittänyt.

Omenat kuohuviiniksi

Lähdin kohti Brinkhall´s Sparkling -viinitehdasta, joka toimii entisen sillitehtaan tiloissa.Tehdas on aloittanut toimintansa viime maaliskuussa ja se valmistaa jääomenaviiniä, väkevää viiniä, jossa on mukana calvadosta sekä nyt uutuutena omenakuohuviiniä. Raaka-aine tulee pääosin Röölässä sijaitsevasta omenatarhasta.

Tehtaalla sai katsella tuotantotiloja teräsisine säiliöineen ja tammitynnyreineen. Valmiita kuohuviinipulloja säilytetään vaaka-asennossa metallisissa häkeissä.

Omenakuohuviini on saanut oikeuden käyttää Suomi 100 -tunnusta. Viinipullojen ulkoasu on huoliteltu.

Olihan omenakuohuviiniä ostettava, vaikka hinta on kohtuullisen korkea, 30 euroa. Jotenkin hinta asettui kohdilleen, kun ajatteli erilaisia vaiheita omenoista valmiiseen pullotettuun kuohujuomaan. Säästän pullollisen johonkin kesäiseen juhlahetkeen.

Maistiaisia ei tehtaalla ollut tarjolla, joten en voi vielä kertoa arviota omenakuohuviinin mausta.

Valmiita Brinkhall-omenakuohuviinejä.

500 kiloa perunaa

Aamiaisesta oli sen verran aikaa, että ajatus perunasta ja sillistä hiipi jälleen mieleen. Menin jonon hännille ja pienen odottelun jälkeen sainkin oman lautaselliseni.

Silli- ja peruna-annos oli simppelin karun näköinen, mutta maukas.

Tapahtumaan oli varattu yhteensä 500 kiloa varhaisperunaa ja ne oli lahjoittanut Osuuskunta Rymättylän Varhane. Perunat keitti Ravintola Röölänranta ja Boy-sillit tarjosi Orkla. En ole mitenkään perso sillille, mutta nyt se maistui yllättävän hyvältä; tiedä sitten, oliko tyhjällä vatsalla jotain tekemistä asian kanssa.

Pian kahden jälkeen väkeä alkoi mennä yhteysalukseen ja sinne minäkin suuntasin. Sain aurinkoisen istumapaikan lattialta ja oleskelin siinä suurimman osan matkasta auringon lämmöstä nauttien.

Alakannelta leijaili jossain vaiheessa grillaustuoksuja ja makkaroita olikin myynnissä kahden euron hintaan.

Kaiken kaikiaan kiva pienen budjetin kesäretki: maksuton merimatka ja ateria. Upea aurinkoinen sää kruunasi päivän.

Kiitokset m/s Islan väelle ja toiveena: ensi kesänä uudestaan. Omenaviinivarastotkin lienevät silloin täydennystä vailla.

M/s Isla odottaa matkalaisia kohti Turkua.

Yhteysalusmatka tarjosi kauniita saaristolaismaisemia Aurajoelta Röölään ja takaisin.

Isla jätti tyytyväisiä matkustajia Aurajoen rantaan. Monet kiittivät kättelemällä.

Normaali
Juomakulttuuri, Matkakertomus, Matkakohde, Ruokakulttuuri

Kinnietä ja kaktuslikööriä

Virvoitusjuoma Kinnie ja kaktuksen hedelmistä valmistettu bajtralikööri ovat maltalaisia erikoisuuksia.

Maltan ruokakulttuurissa sekoittuvat niin italialainen, espanjalainen kuin ranskalainenkin keittiö ja vaikutteita on tullut myös Lähi-idästä sekä pitkäaikaisen isäntämaan Englannin ruokaperinteistä.

Entä sitten juomat? Tuon tässä esiin pari erikoisuutta, joihin Maltan kävijä tutustuu jossain vaiheessa matkaansa.

Kinnie ‒ katkeromainen vai kitkerä?

Maltalle tyypillinen ja omintakeinen juoma on Kinnie. Se on alkoholiton virvoitusjuoma, joka luotiin vuonna 1952  vaihtoehdoksi Coca-Colalle. Valmistaja on Simonds Farsons Cisk. Resepti on salainen, mutta juomaa valmistetaan sitrushedelmästä ja maustetaan yrteillä, muun muassa pomeranssilla, aniksella, ginsengillä, raparperilla ja lakritsalla.

Kinnie on ilmeisesti juoma, josta joko pitää tai sitten ei. Se on katkeromainen, joidenkin mielestä ehkä kitkerä. Sitä nautitaan sellaisenaan tai drinkin ainesosana.

Kinnietä on saatavissa ainakin Isosta-Britanniasta, Italiasta, Saksasta, Puolasta, Alankomaista, Libyasta ja Kanadasta ja sitä valmistetaan lisenssillä Australiassa.

Toin yhden pullollisen Kinnietä kotiin ja maistatin perheenjäsenillä. Lasillinen kulautettiin alas, mutta varsinaista ihastusta juoma ei tainnut synnyttää. Minä kyllä voisin juoda sitä hellepäivän viilennettynä virkistäjänä oluen sijaan.

Alkuperäisen Kinnien lisäksi on saatavilla myös vähäkalorisempia vaihtoehtoja.

Bajtra, kaktuslikööri

Bajtra puolestaan on tyypillinen maltalainen likööri, joka valmistetaan viikunaopuntia-kaktuksen hedelmistä. Sen valmistuksen aloittivat Maltan ritarikunnan jäsenet. Nykyisin sitä tekee maan nimekkäin likööritehdas Zeppi’s Naxxassa.

Viikunaopuntia on se kaktus, jota näkee kaikkialla Maltalla. Se on lähtöisin Amerikan mantereelta, mistä merenkulkijat toivat sen 1400-luvulla saarille. Viikunaopuntia on tärkeä viljelykasvi maapallon kuivilla ja puolikuivilla alueilla. Kivikkoisella Maltalla tosin näytti siltä, että kasvi rönsyilee itsekseen siellä täällä, ei niinkään viljeltynä. Tämä monivuotinen ja tanakka kaktus kasvaa 2–5 metriä korkeaksi.

Viikunaopuntiaa kasvatetaan lähinnä hedelmän vuoksi, joka antaa bajtraliköörille sen makean maun, mutta myös kaktusvihanneksena ja muihin käyttöihin. Maltalla bajtraa juodaan viilennettynä joko chardonnayn tai limonadin kanssa.

Maltalla juodaan myös paikallista olutta. Suosituin merkki on Cisk, jomka mainoksia näkyy siellä täällä kuten Kinnienkin. Maltalla valmistetaan myös viinejä.

Normaali
Matkakohde, Näyttely, Tapahtuma

Neulegraffiteja Aurajoen rannalla

 

Jos olet kulkenut Aurajoen rannoilla Turussa viime viikkoina, lienet huomannut, että puut on somistettu neulegraffitein. Teokset sijaitsevat Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan väliin jäävän jokirannan molemmin puolin.

Knit ’n’ Tag Turku -tapahtuman järjestää Åbolands hantverk rf/Taitoåboland. Kyseessä on voittoa tuottamaton, käsityön ilosanomaa eteenpäin vievä tapahtuma. Mukana on 56 osallistujaa. Nuorimmat ovat 5-vuotiaita ja iäkkäin 92-vuotias.

Aikaisempia Knit ´n´Tag Turku -tapahtumia toistaen Åbolands hantverk rf on haastanut yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, kouluja ja yksityishenkilöitä luomaan ympäristötaideteoksen, joka koostuu neulegraffiteista.

Yhdistyksen mukaan tempauksen tavoitteena on luoda elävä kaupunkimiljöö, nostaa kiinnostusta käsityötä kohtaan ja innostaa yhteistyöhön. Teoksiin sopivat kaikki jäännöslangat ja muut ylijäämätekstiilit. Tyyli on vapaa ja mielikuvitus ainoana rajoituksena.

Tämän vuoden teemana on ”Minun Suomeni”. Knit ’n’ Tag on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Yksityiskohta Lapsuuden maa -työstä, jonka ovat tehneet Katri Louhi ystävineen ja Turun Työterveystalon käsityökerho.

Åbolands hantverk rf -yhdistys on tukenut ja kehittänyt suomalaista käsityökulttuuria, -taitoja ja elinkeinoa toiminta-alueellaan Turunmaalla ja Turussa lähemmäs 80 vuotta. Yhdistys on jäsen Taito Groupissa, joka muodostuu Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:stä ja 20 paikallisesta käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä.

Jos et ole vielä nähnyt näitä värikkäitä töitä, kannattaa pitää kiirettä, sillä teokset ovat esillä maanantaihin 29.5.2017 asti. Jos et ehtinyt näkemään, niin kuvagalleriassa näet osan neulegraffiteista ‒ ja ehkä innostut niin, että ryhdyt suunnittelemaan omaa työtä seuraavaan tapahtumaan, joka lienee toukokuussa parin vuoden päästä.

Koululaiset Maskusta ovat tehneet etualalla oleva Neljä vuodenaikaa -työn.

 

Normaali
Matkakohde, Tapahtuma

Knit ’n’ Tag Turku -neulegraffiteja

Galleria