Tämä oli yksi Maltan hienoista maisemista. Blue Grotto näköalatasanteelta nähtynä.

Matkakertomus, Matkakohde, Valokuva

Maltan Sininen luola

Kuva
Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Laskeuduttiin Leville

Kolmen päivän matka Leville oli kaltaiselleni Lappia huonosti tuntevalle yleissivistävä monellakin tavalla, joskaan pohjoinen ei vielä minua saanut pauloihinsa.

Lappi on monen etelän ihmisen mielipaikka, jonne palataan vuodesta toiseen lomailemaan hiihdon, laskettelun, mökkeilyn ja iltamenojen parissa. Olen myös kuullut tarinoita, joissa Lapinkävijä hurahtaa kerrasta paikkaan ja muuttaa sinne koko elämänsä.

Minulle pohjoinen on jäänyt etäiseksi; pari pientä reissua sinne olen tehnyt, mutta vielä en ole jäänyt koukkuun. Lyhytkin matka oli kuitenkin antoisa ja yllättävän monenlaista siellä ehti näkemään ja kokemaan.

Matka alkoi Helsingistä maanantaiaamuna Norwegianin lennolla Kittilään. Tai oikeastaan se alkoi jo edellisenä iltana, sillä kello neljän bussi Turusta Helsinki-Vantaan kentälle ei ollut kutsuva vaihtoehto.

Valitsin yöpymispaikaksi Clarion Hotel Helsinki Airportin, koska halusin nähdä tämän lokakuussa 2016 avatun hotellin ja tiesin, että sieltä pääsee kätevästi vain yhden juna-aseman välin matkaamalla lentokentälle.

Immelkartanossa järven rannalla

Olen aikaisemmin tehnyt jutun Norwegianin peräsimiin ikuistetuista pohjoismaisista merkkihenkilöistä. Matkalla Kittilän koneeseen ehdin tarkistaa, kuka heistä oli nyt kyydissä. Hän oli ruotsalainen 1800-luvun alkupuolella elänyt kirjailija Fredrika Bremer. Lento kesti noin tunnin ja 20 minuuttia.

Kittilän kentältä saimme taksikyydin Levin keskustaan. Keittolounaan nautimme Levi Hotel Span ravintolassa. Iltapäivällä oli pari tuntia aikaa ihmetellä Levin keskustassa, jossa oli ravintolaa, pubia ja myymälää vieri vieressä. Laskettelurinteessä oli vilkasta.

Mutkamäkeä tarjolla. Leviltä löytyy 43 rinnettä.

Kartta Levin rinteistä.

Kävin nauttimassa vielä kaakaon Levi Hotel Span tiloissa sijaitsevassa Classic Pizzassa ennen paluutani majoitukseen.

Classic Pizzan sisustuksessa oli käytetty kekseliäästi kuohuviinipulloja.

Majapaikkamme oli Immelkartanossa, joka sijaitsee Immeljärven rannalla. Käytössämme oli iso talo, jossa oli useampia huoneita ylä- ja alakerrassa. Osa matkalaisista nautti illemmalla kartanon saunasta, avantouinnista ja paljusta.

Immelkartanon 280 neliömetrin suuruiseen hirsiseen päärakennukseen majoittuu 8-20 henkeä.

Immeljärven sauna ja kylpytynnyreitä. Myös avantoon pääsee kastautumaan.

Estradilla Matti ja Teppo sekä karaokelaulajat

Joikussa pidetään huolta artisteista – tarjolla on jopa oma suksiteline.

Yhteisen iltapalan jälkeen tilasimme pari taksia ja lähdimme tutkimaan, kuinka turkulaisveljekset Matti ja Teppo saivat vauhdin kiihtymään Levi Spa Hotellin Joiku-musiikkiravintolassa. Heidän keikkansa alkoi klo 23. Sitä odotellessa oli aikaa käydä katsomassa, kuinka alakerrassa sujui karaoke.

Sujuihan se ja valtavan ja käsittämättömän suosittua laulaminen on; karaokejono oli puolentoista tunnin pituinen. En laula muutoin kuin joskus itsekseni, mutta karaoken katsominen ja kuunteleminen on kiinnostavaa. En lakkaa hämmästelemästä sitä, kuinka ujot ja estyneet suomalaiset haluavat esiintymään yleisön eteen ‒ oli sitten lauluääntä tai ei.

Karaoke on kätevä vaihtoehto myös ravintoloille; itsepalvelu on ulotettu myös illan viihdeohjelmiin. Palkkaa pitää maksaa vain karaokeisännälle tai -emännälle, ei kokonaiselle orkesterille.

Matin ja Tepon vuoro tuli ajallaan. Paikalla oli paljon tanssijoita ja innokkaimmat ihailijat pakkautuivat lavan eteen. Me lähdimme kuin Tuhkimot ikään puolenyön maissa, koska halusimme saada jonkinmoiset unet ennen seuraavaa päivää. Ne klassisimmat kappaleet tulivat varmaan vasta toisella esiintymisellä.

Talvista luontoa Muotkavaarassa

Tiistaina iltapäivästä oli aikaa omille riennoille. Muoniossa asuva ystäväni Eija tuli hakemaan minut Immelkartanosta ja suuntasimme ensin Marian kappeliin tapaamaan siellä päivystämässä ollutta Marja-ystävää. Saimme tutustua kappeliin, josta olen tehnyt oman jutun.

Jatkoimme Eijan kanssa matkaa Muotkavaaraan ja Tunturilapin Tuville, joita Eija vuokraa miehensä Jussin kanssa Jerisjärven rannalla. Heillä on tarjolla seitsemän 2‒4 hengen hirsimökkiä.

Mökeissä voi kokea Lapin luonnonrauhaa ja viettää vaikka omaa retriittiä. Jos haluaa käydä tuntureilla, kaikki Länsi-Lapin tunturit ovat alle 30 minuutin ajomatkan päässä: Olostunturi 12 km, Yllästunturi 30 km, Pallastunturit 30 km ja Levitunturi 40 km.

Palveluja ei ole lähellä, mutta isäntäväki auttaa tarvittaessa autottomia vieraitaan kauppareissujen kanssa.

Kävimme Eijan kanssa pienellä lenkillä, jonka aikana pääsin näkemään kevättalvista Lapin luontoa. Kävelimme hiukan matkaa myös Jerisjärven jäällä. Aurinko oli pehmentänyt lumen pintaa, joka paikka paikkoin upotti nilkkoihin asti. Näimme muun muassa Pallastunturit ja niiden vieressä Keimiön. Tunnelma oli rauhallinen ja koin jotain sellaista, jota Leviltä ei löytynyt.

Jerisjärvellä.

Ihkusta Hulluun Poroon

Levillä on monenlaista iltamenopaikkaa. Tunnetuin niistä lienee Wanha Hullu Poro, jossa osa ryhmästämme halusi välttämättä käydä ihan vain sen maineen perusteella. Kilpailijoitakin tälle Levin menopaikalle on tullut, joista yksi on Ihku-niminen karaokebaari ja yökerho.

Olin Ihkussa alkuillasta, jolloin oli vielä vapaita istumapaikkoja. Varasinkin pöydän aivan karaokelavan vierestä sinne tulossa oleville ryhmäläisimme. Esiintyjiä riitti täälläkin, mutta ei niin pitkäksi jonoksi asti kuin Joikussa. Alakerrassa oli stand up -esityksiä.

Ryhmäni tuli paikalle ja seurasimme hetken laulajia. Hullun Poron kutsuhuuto kantautui kuitenkin Ihkuun asti ja lähdimme sinne. Olimme paikan ainoat asiakkaat. Pete Parkkonen oli esiintymässä Hullu Poro Areenalla puolenyön maissa ja paikalliset lähteet kertoivat, että baariin tulee esityksen jälkeen porukkaa. Emme jääneet sitä odottelemaan, vaan tilasimme paikalle taksin, joka kuljetti meidät majapaikkaamme.

Kätevä Kittilän kenttä

Keskiviikkoaamuna oli kotiinlähdön vuoro. Ehdin aamulla vain hiukan kuvaamaan Immeljärveä ja Immelkartanon pihapiiriä.

Taksi nouti meidät ja matkasimme kohti Kittilän kenttää. Siellä ihastelin kaiken sujuvuutta. Pienellä kentällä ei joutunut odottamaan, vaan tsekkaukset ja turvatarkastukset hoituivat nopeasti. Lentomatkailun rasittavin puoli oli tässä minimoitu.

Kotimatkankin koneesta ehdin tarkistaa peräsimen hahmon. Se oli ruotsalainen taiteilija Karin Larsson, joka tunnetaan parhaiten puolisonsa Carl Larssonin vuoksi.

Lapilla on epäilemättä paljon annettavaa hiihtäjille, laskettelijoille ja yleensäkin talviurheilun ystäville. Myös vaeltajat ja retkeilijät voivat ammentaa elämyksiä erämaaluonnosta. Kesälläkin alueelta löytyy monipuolisia harratusmahdollisuuksia.

Ehkä minäkin kaupunkiin kotiutunut palaan jossain vaiheessa Tunturilapin Tuville retriitinviettoon vaikkapa ruska-aikaan.

Normaali
Matka vuosien takaa, Matkakertomus, Matkakohde

Barcelona

Galleria
Matka vuosien takaa, Matkakertomus, Matkakohde

Firenze

Galleria
Matkakohde, Rakennus

Ritarihuoneen kultakruunujen alla

Ritarihuoneen kruunu

Jos haluaa järjestää juhlavan tilaisuuden arvokkaassa ympäristössä kultakruunujen alla isolle vierasjoukolle, voi yhtenä vaihtoehtona olla Ritarihuone.

Sain tammikuussa Kyproksen matkailuorganisaation ja Kyproksen suurlähetystön kutsun iltatilaisuuteen, jossa juhlistettiin Pafoksen nimittämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2017. Aihe oli mielenkiintoinen, samoin tilaisuuden paikka: Ritarihuone Helsingissä. En ole muistaakseni käynyt aikaisemmin ‒ ja kaipa aika harva muutoinkaan, ellei ole saanut kutsua siellä järjestettyyn tilaisuuteen tai osallistunut konsertteihin.

Chiewitzin suunnittelema

Ritaristo ja aatelisto lunastivat Ritarihuoneelle varatun tontin Servaalin korttelista vuonna 1827; osoitteena on Ritarikatu 1. Talon suunnittelukilpailun voitti  ruotsalaissyntyinen arkkitehti Georg Theodor Chiewitz, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina ja Turun kaupunginarkkitehtina 1800-luvun puolivälissä.

Chiewitzin suunnittelema Ritarihuone valmistui vuonna 1862. Sitä pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Se tehtiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti.

Ritarihuonesali vuokrattavissa tilaisuuksiin

Historiallisessa ympäristössä jatkuu kuitenkin toiminta yhä edelleen. Osa talon tiloista on vuokrattu, mutta muissa tiloissa toimii Ritarihuoneen oman kanslia, kirjasto sekä tutkijoille varattu arkisto.

Ritarihuonesali

Aateliston vaakunat koristavat Ritarihuonesalin seiniä.

Suuri täysistuntosali, Ritarihuonesali, on kooltaan lähes 500 neliötä ja katto on korkealla, kymmenessä metrissä.

Osa Ritarihuoneen kalustuksesta ajoittuu samaan aikaan kuin rakennuskin. Talon kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet ostettiin Saksasta.

Tila on vuokrattavissa yritystilaisuuksiin, konsertteihin, konferensseihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ritarihuonesaliin mahtuu 250 illallis- ja 400 cocktailvierasta.

Johtokunnan huoneessa on tilaa 30 henkilölle ja se soveltuu vaikkapa juhlallisiin lounastilaisuuksiin.

Juhlatarjoilut voi tilata esimerkiksi Ritarihuoneen suosittelemista cateringyrityksistä.

Tiloissa järjestetään myös opastettuja kierroksia.

Aateliskokous joka kolmas vuosi

Aateliston etuoikeudet ja poliittinen valta on kadonnut, mutta suvut kuitenkin elävät yhä. Ritarihuoneen nykyinen toiminta perustuu vuoden 1918 ritarihuonejärjestykseen. Sen vahvisti nuoren itsenäisen Suomen valtionhoitaja P. E. Svinhufvud.

Ritarihuonejärjestyksen mukaisesti aatelisto kokoontuu joka kolmas vuosi aateliskokoukseen. Kokousten välisiä juoksevia asioita hoitaa Ritarihuonejohtokunta, joka koostuu seitsemästä varsinaisesta jäsenestä ja viidestä varajäsenestä.

Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Aateliskalenteria. Se on selvitys nykyään elossa olevien aatelistoon kuuluvista henkilöistä ja se ilmestyy joka kolmas vuosi.

Ritarihuonesalin ikkunat

Tuolit

Vaakunaseinä

Vaakuna

Vaakuna

Vaakuna

Kustaa Aadolf

Kustaa II Aadolf tervehtii tulijoita Ritarihuoneen portaikossa.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Dubai

Galleria
Matkakohde, Matkustaminen, Ruokakulttuuri, Tapahtuma

Pafos Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2017

Pafos2017

Kyproksen lounaisrannikolla sijaitseva Pafos on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä tanskalaisen Aarhusin kanssa.

Kun kuulin Pafoksen kulttuuripääkaupunkivuodesta, muistui mieleeni oma matkani sinne parinkymmenen vuoden takaa. Sittemmin totesin, että reissuni ei ollut jäänyt kovinkaan hyvin mieleeni.

Kotikaupunkini Turku on ollut Pafoksen edeltäjiä nimikkovuoden viettäjänä. En osallistunut kovinkaan aktiivisesti moniin vuoden 2011 tapahtumiin, sillä olin tuolloin nyreissäni juhlavuotta edeltäneistä tai sen aikana tehdyistä leikkkauksista arkipäiväisempään kulttuurielämään, muun muassa sivukirjastojen toimintaan.

Afroditen kaupunki

Pafos on satama- ja matkailukaupunki lentokenttineen ja kalastussatamineen. Se on Kyproksen neljänneksi suurin kaupunki Nicosian, Limassolin ja Larnacan jälkeen, asukkaita on noin 36 000.

Jumalatar Afroditen kerrotaan syntyneen meren kuohuista Pafoksessa. Kaupunki oli Antiikin aikaan saaren pääkaupunki. Rooman kuvernöörin palatsin jäännöksistä löydetyt mosaiikkilattiat ovat suosittu nähtävyys.

Pafos on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon historiansa ja kulttuurinsa vuoksi. Muita kyproslaisia kohteita tuossa luettelossa ovat Khirokitia, esikeraaminen neoliittinen kylä Etelä-Kyproksella ja Troodoksessa, Kyproksen suurimmassa vuoristossa, sijaitsevat kymmenen maalattua kirkkoa.

Kyproksen lippu

Kypros on jakautunut Turkin miehittämään ja asuttamaan pohjoisosaan sekä kreikkalaisperäiseen ja ja EU:hun kuuluvaan eteläosaan. Saaren suurimmaksi luonnonvaraksi mainitaan auringonpaiste, jota saadaa 340 päivänä vuodessa.

Kun Kyprokselta löytyy vieraanvaraista isäntäväkeä, Välimeren ja Lähi-idän ruokakulttuureja yhdistävää gastronomiaa viineineen, kulttuuria, historiaa sekä monipuolisia mahdollisuuksia niin golffareille, vesiurheilusta kiinnostuneille kuin rantalomailijoille, tarjoaa se hyvän vaihtoehdon Espanjan, Kreikan ja Kroatian lomakohteille, jotka nyt kiinnostavat eniten lomamatkojaan suunnittelevia suomalalaisia.

img_6305

Kyproksen matkailuorganisaatio ja Kyproksen suurlähetystö kutsuvat vieraita Ritarihuoneelle iltatilaisuuteen, jossa juhlistettiinn Pafoksen nimittämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2017.

Lännen ja idän solmukohta

Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma sisältää muun muassa konsertteja, näyttelyitä, tanssia ja työpajoja. Avajaisia vietettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna.

Pafoksella on aina ollut strateginen asema itäisellä Välimerellä. Nykyisen monikulttuurisen todellisuutensa avulla se haluaa olla idän ja lännen yhdistävä kulttuu ripääkaupunki.

Keskeisenä konseptina juhlavuodessa on Open-Air Factory, avoimuus suhteessa tilaan, mutta myös erilaisiin kulttuureihin, uskomuksiin ja ajatuksiin. Tavoitteena on hyväksyminen, suvaitseminen, rohkaiseminen ja osallistaminen.

Eurooppalaisten kulttuurien rikkaus ja moninaisuus

Euroopan kulttuuripääkaupunki on Euroopan parlamentin ja komission päättämä ohjelma, jossa kaupunkeja valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi hakemuksista. Toimintaa on ollut vuodesta 1985 lähtien, jolloin valittuna kaupunkina oli Ateena.

Ohjelman avulla EU on halunnut lisätä Euroopan kansalaisten vuorovaikutusta sekä esitellä Euroopan kulttuurien rikkautta ja moninaisuutta.

Suomalaisista kaupungeista mukana ovat olleet Turun lisäksi Helsinki vuonna 2000.

 

Kun nyt mietin keväistä matkakohdetta merenrantaan ja aurinkoon, on Pafos hyvinkin mukana vaihtoehtojen listalla. Toinen kiinnostava kohde on Malta, jonka pääkaupunki Valletta on myös EU:n kulttuuripääkaupunkilistalla vuonna 2018.

Leipää-

 

Ruokaa

 

Keo-olutta

 

 

Normaali