Matka vuosien takaa, Matkakertomus, Matkakohde

Barcelona

Galleria
Matkakohde, Matkakertomus, Matka vuosien takaa

Firenze

Galleria
Matkakohde, Rakennus

Ritarihuoneen kultakruunujen alla

Ritarihuoneen kruunu

Jos haluaa järjestää juhlavan tilaisuuden arvokkaassa ympäristössä kultakruunujen alla isolle vierasjoukolle, voi yhtenä vaihtoehtona olla Ritarihuone.

Sain tammikuussa Kyproksen matkailuorganisaation ja Kyproksen suurlähetystön kutsun iltatilaisuuteen, jossa juhlistettiin Pafoksen nimittämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2017. Aihe oli mielenkiintoinen, samoin tilaisuuden paikka: Ritarihuone Helsingissä. En ole muistaakseni käynyt aikaisemmin ‒ ja kaipa aika harva muutoinkaan, ellei ole saanut kutsua siellä järjestettyyn tilaisuuteen tai osallistunut konsertteihin.

Chiewitzin suunnittelema

Ritaristo ja aatelisto lunastivat Ritarihuoneelle varatun tontin Servaalin korttelista vuonna 1827; osoitteena on Ritarikatu 1. Talon suunnittelukilpailun voitti  ruotsalaissyntyinen arkkitehti Georg Theodor Chiewitz, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina ja Turun kaupunginarkkitehtina 1800-luvun puolivälissä.

Chiewitzin suunnittelema Ritarihuone valmistui vuonna 1862. Sitä pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Se tehtiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti.

Ritarihuonesali vuokrattavissa tilaisuuksiin

Historiallisessa ympäristössä jatkuu kuitenkin toiminta yhä edelleen. Osa talon tiloista on vuokrattu, mutta muissa tiloissa toimii Ritarihuoneen oman kanslia, kirjasto sekä tutkijoille varattu arkisto.

Ritarihuonesali

Aateliston vaakunat koristavat Ritarihuonesalin seiniä.

Suuri täysistuntosali, Ritarihuonesali, on kooltaan lähes 500 neliötä ja katto on korkealla, kymmenessä metrissä.

Osa Ritarihuoneen kalustuksesta ajoittuu samaan aikaan kuin rakennuskin. Talon kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet ostettiin Saksasta.

Tila on vuokrattavissa yritystilaisuuksiin, konsertteihin, konferensseihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ritarihuonesaliin mahtuu 250 illallis- ja 400 cocktailvierasta.

Johtokunnan huoneessa on tilaa 30 henkilölle ja se soveltuu vaikkapa juhlallisiin lounastilaisuuksiin.

Juhlatarjoilut voi tilata esimerkiksi Ritarihuoneen suosittelemista cateringyrityksistä.

Tiloissa järjestetään myös opastettuja kierroksia.

Aateliskokous joka kolmas vuosi

Aateliston etuoikeudet ja poliittinen valta on kadonnut, mutta suvut kuitenkin elävät yhä. Ritarihuoneen nykyinen toiminta perustuu vuoden 1918 ritarihuonejärjestykseen. Sen vahvisti nuoren itsenäisen Suomen valtionhoitaja P. E. Svinhufvud.

Ritarihuonejärjestyksen mukaisesti aatelisto kokoontuu joka kolmas vuosi aateliskokoukseen. Kokousten välisiä juoksevia asioita hoitaa Ritarihuonejohtokunta, joka koostuu seitsemästä varsinaisesta jäsenestä ja viidestä varajäsenestä.

Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Aateliskalenteria. Se on selvitys nykyään elossa olevien aatelistoon kuuluvista henkilöistä ja se ilmestyy joka kolmas vuosi.

Ritarihuonesalin ikkunat

Tuolit

Vaakunaseinä

Vaakuna

Vaakuna

Vaakuna

Kustaa Aadolf

Kustaa II Aadolf tervehtii tulijoita Ritarihuoneen portaikossa.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Dubai

Galleria
Matkakohde, Matkustaminen, Ruokakulttuuri, Tapahtuma

Pafos Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2017

Pafos2017

Kyproksen lounaisrannikolla sijaitseva Pafos on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä tanskalaisen Aarhusin kanssa.

Kun kuulin Pafoksen kulttuuripääkaupunkivuodesta, muistui mieleeni oma matkani sinne parinkymmenen vuoden takaa. Sittemmin totesin, että reissuni ei ollut jäänyt kovinkaan hyvin mieleeni.

Kotikaupunkini Turku on ollut Pafoksen edeltäjiä nimikkovuoden viettäjänä. En osallistunut kovinkaan aktiivisesti moniin vuoden 2011 tapahtumiin, sillä olin tuolloin nyreissäni juhlavuotta edeltäneistä tai sen aikana tehdyistä leikkkauksista arkipäiväisempään kulttuurielämään, muun muassa sivukirjastojen toimintaan.

Afroditen kaupunki

Pafos on satama- ja matkailukaupunki lentokenttineen ja kalastussatamineen. Se on Kyproksen neljänneksi suurin kaupunki Nicosian, Limassolin ja Larnacan jälkeen, asukkaita on noin 36 000.

Jumalatar Afroditen kerrotaan syntyneen meren kuohuista Pafoksessa. Kaupunki oli Antiikin aikaan saaren pääkaupunki. Rooman kuvernöörin palatsin jäännöksistä löydetyt mosaiikkilattiat ovat suosittu nähtävyys.

Pafos on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon historiansa ja kulttuurinsa vuoksi. Muita kyproslaisia kohteita tuossa luettelossa ovat Khirokitia, esikeraaminen neoliittinen kylä Etelä-Kyproksella ja Troodoksessa, Kyproksen suurimmassa vuoristossa, sijaitsevat kymmenen maalattua kirkkoa.

Kyproksen lippu

Kypros on jakautunut Turkin miehittämään ja asuttamaan pohjoisosaan sekä kreikkalaisperäiseen ja ja EU:hun kuuluvaan eteläosaan. Saaren suurimmaksi luonnonvaraksi mainitaan auringonpaiste, jota saadaa 340 päivänä vuodessa.

Kun Kyprokselta löytyy vieraanvaraista isäntäväkeä, Välimeren ja Lähi-idän ruokakulttuureja yhdistävää gastronomiaa viineineen, kulttuuria, historiaa sekä monipuolisia mahdollisuuksia niin golffareille, vesiurheilusta kiinnostuneille kuin rantalomailijoille, tarjoaa se hyvän vaihtoehdon Espanjan, Kreikan ja Kroatian lomakohteille, jotka nyt kiinnostavat eniten lomamatkojaan suunnittelevia suomalalaisia.

img_6305

Kyproksen matkailuorganisaatio ja Kyproksen suurlähetystö kutsuvat vieraita Ritarihuoneelle iltatilaisuuteen, jossa juhlistettiinn Pafoksen nimittämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2017.

Lännen ja idän solmukohta

Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma sisältää muun muassa konsertteja, näyttelyitä, tanssia ja työpajoja. Avajaisia vietettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna.

Pafoksella on aina ollut strateginen asema itäisellä Välimerellä. Nykyisen monikulttuurisen todellisuutensa avulla se haluaa olla idän ja lännen yhdistävä kulttuu ripääkaupunki.

Keskeisenä konseptina juhlavuodessa on Open-Air Factory, avoimuus suhteessa tilaan, mutta myös erilaisiin kulttuureihin, uskomuksiin ja ajatuksiin. Tavoitteena on hyväksyminen, suvaitseminen, rohkaiseminen ja osallistaminen.

Eurooppalaisten kulttuurien rikkaus ja moninaisuus

Euroopan kulttuuripääkaupunki on Euroopan parlamentin ja komission päättämä ohjelma, jossa kaupunkeja valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi hakemuksista. Toimintaa on ollut vuodesta 1985 lähtien, jolloin valittuna kaupunkina oli Ateena.

Ohjelman avulla EU on halunnut lisätä Euroopan kansalaisten vuorovaikutusta sekä esitellä Euroopan kulttuurien rikkautta ja moninaisuutta.

Suomalaisista kaupungeista mukana ovat olleet Turun lisäksi Helsinki vuonna 2000.

 

Kun nyt mietin keväistä matkakohdetta merenrantaan ja aurinkoon, on Pafos hyvinkin mukana vaihtoehtojen listalla. Toinen kiinnostava kohde on Malta, jonka pääkaupunki Valletta on myös EU:n kulttuuripääkaupunkilistalla vuonna 2018.

Leipää-

 

Ruokaa

 

Keo-olutta

 

 

Normaali
Matka vuosien takaa, Matkakohde, Matkustaminen

Mitä matkasta jää mieleen?

Kyproksen ja Kreikan kiput

Pafos sijaitsee Kyproksen lounaisrannikolla,  saaren kreikkalaisella osalla.

Mitä muistat matkasta, jonka olet tehnyt vuosia tai vuosikymmeniä sitten? Mitä on jäänyt mieleesi? Kaunis maisema, herkullinen ateria, tapaamasi ihmiset, auringon lämpö iholla?

Jäin tätä miettimään, kun ryhdyin muistelemaan Kyproksen Pafosta, jossa olen käynyt joskus 1990-luvulla. En muistanut edes vuotta.

Aika on haalistanut muistot ja jäljelle on jäänyt vain hämäriä, välähdyksenomaisia ja sattumanvaraisia kuvia. Yksityiskohtia en pysty palauttamaan mieleeni.

Tässäkin on vaihtelua ihmisten kesken ja myös eri matkojen suhteen. Pystyn muistamaan kuvia ja tunnelmia 1980-luvun lopussa tekemästäni Colchesterin matkasta paljon paremmin kuin Pafokselta. Olisiko jotain osuutta sillä, että vietin siellä kuusi viikkoa ja elin kielikurssilaisen ja työharjoittelijan arkea? Tai sillä, että olen kirjoittanut jälkeenpäin kokemuksistani?

Muistot matkapäiväkirjaan ja valokuviin

Kirjoittaminen onkin hyvä keino säilyttää matkan muistot. Monet yksityiskohdat, ihmisten ja paikkojen nimet, ovat tallessa paperilla tai tietokoneella. Matkapäiväkirjaan voi laittaa säilöön myös monia matkaan liittyviä kuitteja, lippuja, kortteja ynnä muuta. Olen usein tehnyt muistiinpanoja vihkoihin, mutta kovin systemaattista se ei ole ollut.

Nykyisin teen merkintöjä blogimuistikirjaan helpottaakseni postausten tekoa. Sinne on hyvä laittaa talteen myös käyntikortit ja muut pienet paperit.

Valokuvat ovat toinen hyvä tapa säilöä matka. Nykyisin valokuvia otetaan tietysti jatkuvasti. Ne vain saattavat jäädä puhelimen, kameran tai tietokoneen muistiin kuten itsellenikin on käynyt. Olen usein suunnitellut tekeväni upeita valokuvakirjoja yhdistämällä kuvia ja tekstiä, mutta yhtään kirjaa en ole saanut aikaiseksi.

Jossain vaiheessa matkoja taltioitiin kaitafilmikameralla ja otettiin diakuvia. Niitä kuten myös valokuvia näytettiin matkojen jälkeen naapureille ja ystäville aina kärsimykseen ja pitkästymiseen asti. Nyt meillä on tähän tarkoitukseen Facebook ja Instagram.

Haalistuneita paperikuvia

Etsin Pafoksen kuvat esille ja löysin kuvien lisäksi myös esitteitä, lentoliput, kuitteja, postikortteja ja muita dokumentteja. Olen tehnyt matkan vuoden 1995 kesäkuun alussa.

Reissu maksoi esitetiedon perusteella hiukan yli 2 000 markkaa ja lento kesti noin neljä tuntia. Opaslehtisessä kerrotaan, että Kyprokselta Suomeen voi soittaa puhelinkioskeista joko kolikoilla tai ”kätevillä puhelinkorteilla (telecard)”. Tuliaisiksi suositellaan nahkatuotteita, pitsejä, revinnäistöitä, käsinpunottuja koreja ja herkullisia makumuistoja: hunajaa, viinejä tai juustoja, kuten halloumia.

Kuvat ovat siis paperikuvia, hiukan epätarkkoja ja väreiltään haalistuneita. Olen parissa kuvassa itsekin, joten omituisen vähän muistijälkiä jättänyt matka ja oma läsnäolo sillä on todistettu.

Valokuvissa on rantaa, meren kuohuja, keramiikkaliike monine ulos näytteille asetettuine saviruukkuineen, pitsimyymälä, ryhmä vanhoja miehiä kahvilassa pelin ääressä, vaaleanpunaisia kukkia täynnä oleva puu, satamaa huvialuksineen, Pekka ja Terttu jostakin Itä-Suomesta, kivikkoisia rantoja, aurinkotuolirivistö hiekkarannalla, palmupuita, pelikaaneja, raunioita, vanhoja naisia mustissa vaatteissaan myymässä appelsiineja, hapsuisia auringonvarjoja, valkoisia taloja ja turkoosia merta, ravintolan terassi punaisine ja valkoisine auringonvarjoineen Keo– ja Coca-Cola-mainoksin. Keo on kyproslainen olutmerkki ja panimo.

Kuvia katsellessani pystyin palauttamaan hyvin mieleeni Pekan ja Tertun. Olin yksin matkalla, tutustuin heihin ja vietimme yhdessä muutaman hetken. Heissä oli valloittavaa iloisuutta ja positiivisuutta. He olivat olleet pitkään naimisissa, mutta toimivat kuin nuoripari, kulkivat käsi kädessä ja pussailivatkin.

Kyproksen turkoosia merta

Kyllikki Villa saneli aineistoa matkakirjoihin

vanhan-rouvan-lokikirja

Suomentaja ja kirjailija Kyllikki Villa saneli valtamerimatkoillaan päiväkirjansa kaseteille. Niistä syntyi myöhemmin suositut kirjat, kuten Vanhan rouvan lokikirja. Se palkittiin Vuoden 2004 Matkakirjana.

Toinen lokikirja, Pakomatkalla, ilmestyi vuonna 2007 ja kolmas, Myrskyssä, vuonna 2010.

Näiden kirjojen ansiosta lukijat ovat päässeet Villan mukaan Chileen ja muualle Etelä-Amerikkaan sekä Lissaboniin ja St. Helenan saarelle matkaaville rahtilaivoille viettämään monia kuukausia kestänyttä merielämää.

Kuvallisia ja kirjallisia matkamuistoja

Miksi sitten matka pitäisi muistaa hyvin? En tiedä, se vain olisi mukavaa. Olisipa aivoissa jonkinlainen Areena-sovellus, josta voisi laittaa pyörimään tietyn matkan taltioituna ja sitä katsellen voisi palata muistoihin.

Sitä odotellessa täytyy vain tyytyä taltiomaan reissuja valokuviin, videoihin, paperille ja blogiin. Villan sanelutekniikka voisi olla joskus kokeilemisen arvoinen; puhelinta voi käyttää siihenkin tarkoitukseen.

Nythän on saatavissa myös 360 astetta kuvaavia kameroita, joilla saa jo hyvinkin elävää kuvaa muistoksi.

Appelsiini

Normaali
Lainattua, Matkakohde

Åbo. Muistatko, mikä on Suomen vanhin kaupunki, kulttuurimme ja sivistyksemme lähtöpiste? Ei kannata antaa åboriginaalien omia kaupunkia kokonaan itselleen. Turku kuuluu meille kaikille. Ravintola Kaskis, Suomen kaunein jokiranta, herkullinen sinappi… Turun-matkaan on monta syytä.

Jenny Jännäri: 100 asiaa, jotka pitää tietää juuri nyt. Kauppalehti Optio. 19.1.2017.

Åbo

Lainaus