Juomakulttuuri, Kaupunki, Matkakohde, Matkustaminen, Ruokakulttuuri, Tapahtuma

Ruoka houkuttelee matkailijoita ‒ myös Irlannissa

Jos kauniit maisemat tai eksoottiset kokemukset eivät saa matkailijoita liikkeelle, niin mikä sitten? Ruoka ja juoma voivat olla vetovoimaisia houkuttimia. Kaiken nähneet ja kokeneet matkailijat saattavat kaivata makuelämyksiä paikallisten tuottajien herkkujen parissa.

Parhaita ihmisiä ovat ne, jotka rakastavat ruokaa. Ikkunakoriste erään kahvilan ikkunassa Skibbereenissä.

Joka kolmas suomalainen valitsee ulkomaan matkakohteen ruokatarjonnan perusteella. Näin tekevät erityisesti nuoret, opiskelijat, liikematkustajat, johtavassa asemassa olevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Kotimaan kohteen ruokatarjonnan perusteella valitsee 27 prosenttia suomalaisista.

Hyvinä ruokamatkailukohteina mainitaan muun muassa Barcelona, Berliini, Praha, Budapest, Lontoo, Tallinna ja Peking. Tiedot ilmenevät vuoden 2017 Matkamessujen Kantar TNS:ltä tilaamasta tutkimuksesta.

Ruokamatkailutrendi on maailmanlaajuinen. Esimerkiksi Irlannissa turistien ruokaan ja juomaan kuluttama rahasumma on noin kaksi miljardia euroa vuodessa, kertoo Fáilte Ireland, Irlannin matkailuorganisaatio.

Suomen suhteen Fáilte Irelandilla näyttäisi olevan hiukan työtä tehtävänä, sillä suomalaiset eivät ole löytäneet vielä vihreää saarta kulinaristisena kohteena. Saaren juomat tunnetaan paremmin, erityisesti oluet ja viskit.

Ruokamatkailualueena West Cork

Lehmillä oli etuajo-oikeus Länsi-Corkin kyläteillä.

Tutustuin matkailualan TBEX-konferenssin yhteydessä järjestetyllä retkellä Länsi-Corkin (West Cork) alueeseen ja ruokatarjontaan. Länsi-Cork on nimetty Irlannin vuoden 2017 ruokamatkailualueeksi (Ireland’s Premier Foodie Destination). Nimityksen antajana on ravintolayhdistys Restaurants’ Association of Ireland (RAI) yhdessä vakuutusyritys FBD Insurancen kanssa.

Perusteluissa mainittiin Länsi-Corkin alueen tapahtumat kuten vuosittainen, syyskuussa järjestettävä monipuolinen kokonaisuus Taste of West Cork Food Festival ja Cork Character Cafes -yhteisö kuten myös se ylpeys ja intohimo, jolla paikalliset tuottajat ja kauppiaat suhtautuvat omiin ruokatuotteisiinsa.

Tarjolla oli myös paikalliseen ruokatarjontaan ja -tapahtumiin liittyviä esitteitä.

Kisan kakkoseksi tuli Boyne Valley, kolmanneksi Kilkenny, neljänneksi Kinsale ja viidenneksi West Waterford.

Kalbo’s Café oli laittanut pöydän koreaksi.

Bussilastillinen matkabloggaajia ajettiin päiväretken aikana Killarneysta Corkiin. Matkan varrella oli Skibbereenin kaupunki, jossa meille esiteltiin paikallisten tuottajien elintarvikkeita eräänlaisilla pienoismessuilla Uilinn Art Centren sisäpihalla. Samassa pihassa oleva Kalbo’s Café tarjosi maistiaisia.

Matkabloggaajille maistuivat pöytien antimet aamuisen bussimatkan jälkeen. Muistilehtiöihin kirjoitettiin tietoja tuottajista ja heidän elintarvikkeistaan ja kamerat räpsyivät. Tarjolla oli muun muassa savustettua kalaa ja ankkaa, paikallisia makkaroita (black pudding, verimakkara ja white pudding), kuivalihaa ja piiraita.

Avril Allshire-Howe

Avril Allshire-Howe Rosscarbery Recipes -perheyrityksestä esittelee osaa tuotevalikoimasta: kuivalihaa ja black pudding -verimakkaraa.

Ravintoloista esittäytyivät Pilgrim’s Rosscarberyn ja Mews Restaurant Baltimoren kylästä. Viimeksi mainittu esitteli raaka-aineenaan käyttämiään villiyrttejä ja leviä.

Mews-ravintola houkutteli Baltimoreen. Yksi ravintolan omistajista, Luke Matthews (vas.) ja ravintolan pääkokki Ahmet Dede (oik.), joka on lähtöisin Turkista.

Mews käyttää annoksiinsa myös muita meren antimia kuin kaloja.

Ruokamarkkinoilta matka jatkui Fields of Skibbereen -markettiin, joka on myös vahvasti lähiseudun tuottajien asialla.

Vietin viikon Irlannissa ja sain pelkästään hyvää ruokaa, juomista nyt puhumattakaan. Ja tiedättehän, kuinka käy, kun antaa pikkusormen…Tekisi mieli nähdä Irlannin rannikkokaupunkien kalaravintoloita ja viettää aikaa ruokafestivaaleilla.

Mainokset
Normaali
Kaupunki, Matkakertomus, Matkustaminen, Ruokakulttuuri

Kuinka tavallisesta marketkäynnistä tehtiin bloggaritapahtuma?

Fields of Skibbereen -kauppa isännöi kansainvälistä bloggaajajoukkoa irlantilaiseen tyyliin. Ohjelmassa oli päivittäistavarakaupan toiminnan esittelyä ja maistiaisia.

Osana Killarneyn matkabloggarikonferenssia oli yhden päivän retki West Corkiin. Bussimme lähti Killarneystä ja ajoi aamupäivällä Skibbereeniin, pieneen Corkin kreivikunnassa sijaitsevaan kaupunkiin. Sen asukasluku on noin 2 500.

Skibbereen tarkoittaa pientä venesatamaa, Little Boat Harbour. Kaupungin halki virtaakin Ilen-joki, joka yhtyy mereen noin 12 kilometrin matkan jälkeen.

Skibbeleenissä tutustuimme West Corkin alueen ruokatuotantoon ja kävimme myös paikallisessa marketissa nimeltään Fields of Skibbereen. Se on yli 80 vuotta toiminut perheyritys, jonka johdossa on jo kolmas sukupolvi, yli 50 vuotta elintarvikekauppaa pitäneen John Fieldin tytär Ruth Field ja hänen miehensä Adam. Liike sijaitsee osoitteessa Main Street. Myymälän lisäksi asiakkaita palvelee kahvila.

Kaupan isäntäpariskunta esitteli oman leipomon tuotteita.

Liike on mukana SuperValu-ketjussa. Marketissa on noin 150 työntekijää ja se tunnetaan hyvästä asiakaspalvelusta. Kauppa on saanut työstään monia huomionosoituksia.

Ruth ottikin meidät vastaan ja lähti esittelemään valtakuntaansa. Kaupassa on oma leipomo, joka valmistaa niin leivät kuin konditoriatuotteet. Saimme maistaa kaupan omaa leipää. Tuoretuotteiden osuus on korkea, 39 %. Valikoimassa suositaan lähialueen tuottajia, joihin liikkeellä on pitkäaikaiset suhteet.

Kaupan vihannekset kasvavat lähialueilla – no, ehkä eivät sentään appelsiinit.

Myyjät maistattivat myös kalaa, juustoa ja lihatuotteita. Kalatiskin esillepano oli näyttävää ja market onkin voittanut parhaan kalatiskin palkinnon Best Fresh 2017 -kilpailussa.

Eri osastojen vastaavat olivat esillä kasvoillaan ja nimillään paikallisen asiantuntemuksen edustajina.

Kalatiski oli täynnä merenantimia joko sellaisenaan tai valmistettuina tuotteina.

Bloggarit kiertelivät kauppaa, kyselivät myyjiltä, ottivat kuvia ja kirjoittivat muistiinpanoja. Henkilökunnan innokkkuus ja ylpeys omasta työstä välittyi vieraille. Tämä ei ole mikä tahansa supermarket, vaan asialleen, ruoalle ja asiakkaille, omistautunut yhteisö.

Ole hyvä, maista.

Lihatiskin myyjät työskentelivät asiakkaiden nähtävillä.

Kierros päättyi alkoholituotteisiin ja kunniapaikalla ovat oman alueen viskit: The Pogues ja West Cork. Myös Irlannin Guinness-olut on hyvin esillä. Saimme pienet viskimaistiaiset muovimukeista ja pikkupullot mukaamme.

Juomaosastollakin oli laajat valikoimat.

West Cork -viskiä erilaisina pullotteina.

 

Normaali
Lainattua, Matkustaminen, Vinkki

Kun olet purkanut entisen rakennuksen tai sen ränsistyneet osat, voit alkaa rakentaa jotakin uutta.

Anna aikaa itsellesi. Aloita uusi harrastus, kilpatanssi tai optimistijollapurjehdus. Jos olet aina halunnut Jaguarin, osta itsellesi sellainen. Niitä saa kymppitonnilla. Jos haluat matkustaa, myy tai vuokraa kotisi ja lähde ´before it is too late´.

Anna sattumalle tilaisuus. Jos olet joutunut yksin eron jälkeen, lähde seuramatkalle. On todennäköistä, että siellä on toinen samanlainen.

Lopulta: puhu elämänvalinnoistasi ääneen, kunnes muutkin ymmärtävät, kuka olet. Voit hyvin kertoa, että et ole enää tästä ja tästä kiinnostunut ja että käytät aikasi nykyään ihan muuhun.

Kai Ekholm & Jussi T. Koskinen: Ota ilmakuva elämästäsi. Moni on hajalla, koska ei enää hahmota rooliensa kokonaisuutta. Pysähtymiskirja. Paremman etsijälle. Kuinka pysäyttää kiire? S. 152.

Anna sattumalle tilaisuus

Lainaus
Matkakohde, Matkavalmistelut, Matkustaminen

Sitku-ajattelua: eläkkeellä etelään?

Marraskuinen äkkilähtöviikko Teneriffan lämpöön sai ajattelemaan tulevien vuosien syksyjä ja talvia.

Vietin lomaviikon Puerto de la Cruzissa, Teneriffalla. Ihastelin ihmepensaiden monivärisiä ja ryöppyäviä kukintoja, kävelin kilometritolkulla kaupungin katuja ja rantaa, istuskelin rantaravintoloissa ja pysähdyin seuraamaan Atlannin valkoisena kuohuvia aaltoja, jotka iskeytyivät tummaan laavarantaan. Nautin  auringon lämmöstä Lago Martiánezin rantatuoleissa ja uin merivesialtaissa.

Osa-aikaiseksi eteläeurooppalaiseksi?

Kun mieleen tuli välillä kotimaa ja -kaupunki, huomasin olevani tyytyväinen tai peräti onnellinen juuri siinä hetkessä ja paikassa. Kiittelin mielessäni ystävääni Eijaa, joka oli houkutellut lähtemään muutaman päivän varoitusajalla Teneriffalle.

Huomasin ymmärtäväni varsin hyvin niitä suomalaisia, jotka ovat siirtyneet viettämään eläkepäivään joko kokonaan tai osittain lämpimiin maihin. Suomen pimeä syksy ja kalsea talvi koettelevat monen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Etelän lämpö ja valo pitävät mielialan iloisempana ja liikkuessaan ei tarvitse pelätä liukastumista. Hintataso on edullisempi, joten eläke-eurot riittävät paremmin jokapäiväisiin menoihin.

Omat eläkevuoteni ovat vielä vuosien päässä, mutta ehkä tässä voisi jo alkaa suunnitella jotain niiden varalle? En haluaisi muuttaa pysyvästi muualle, mutta voisin hyvin nähdä itseni osa-aikaisena eteläeurooppalaisena. Heräävästä keväästä ja kukoistavasta kesästä haluaisin nauttia Suomessa. Monessa Välimeren maassa on kesällä minulle liian kuumaa.

Ehkä voin tässä lähivuosina tehdä muitakin äkkilähtöjä ikäänkuin pistokokeenomaisesti löytääkseni oman mielipaikkani. Olisiko se Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa, Ranskassa, Kyproksella tai Maltalla? Tai kenties jossain eksoottisemmassa paikassa? Intialla ja Thaimaalla on omat ystävänsä, mutta arvelen tyytyväni eurooppalaisiin paikkohin. Näin sanoo henkilö, joka ei ole koskaan käynyt noissa kaukomaissa.

Ihan parasta olisi, jos pääsisi lähtemään oman kotikaupungin lentokentältä Turusta, mutta se rajoittaa määränpäitä vain muutamaan kohteeseen. Mutta ehtiihän valikoima ehkä kasvaakin muutamien vuosien kuluessa. Kanarian saarten kuuden tunnin lentomatka alkaa olla maksimissaan; mieluummin koneaika voisi olla kolme tai neljä tuntia.

Sinne missä appelsiini kasvaa.

Samassa vai eri paikassa?

En haluaisi kuitenkaan sitoutua mihinkään paikkaan niin, että ostaisin sieltä asunnon. Vuokraisin mieluummin asunnon tai ehkä majoittuisin edulliseen täysihoitolaan tai muuhun majapaikkaan.

Olisi hauskaa vaihtaakin paikkaa vuosittain, mutta toisaalta vakituisella talvehtimispaikalla olisi puolensa. Voisi tavallaan matkustaa toiseen kotiin, vaikkakin se olisi väliaikainen majapaikka. Jos tuntisi lähialueen palvelut ja niiden tuottajat, olisi kanta-asiakas ja saisi asiat sujumaan paremmin kuin aina uudessa paikassa alusta aloittaen. Ja paikallista kieltä ja kulttuuriakin oppisi talvi talvelta paremmin.

Kokeilun voisi aloittaa muutamalla viikolla ja ajan kanssa oppisi huomaamaan, mikä olisi sopiva aika ja ajankohta. Ja kaikki nämä mietteet ja suunnitelmat sillä ajatuksella, että ne ovat toteutettavissa elämän ehdoilla ‒ ja mikä liekään elämäntilanteeni siinä vaiheessa, kun pääsisin tätä ideaani toteuttamaan.

Millaisia mietteitä sinulla on tästä asiasta?

Muuttolinnun tavoin etelään?

Normaali
Lainattua, Matkustaminen

Matkustamisessa on kaikkein vaikeinta harhailun taidon oppiminen. Täydellinen matkailija ei tiedä, mistä hän tulee tai minne hän menee.

Lin Jutang. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989)

Harhailun taito

Lainaus
Matkakertomus, Matkavalmistelut, Matkustaminen

Nopea nappaa äkkilähdön

Joskus matkaa suunnitellaan kuukausia etukäteen, joskus reissu tulee kohdalle pikavauhdilla.

Olen huono lähtemään matkoille nopeasti. Vaikka etsisin äkkilähtöä, selailen niitä päiviä, ellei viikkoja.

Valitseminen on vaikeaa. Kun on tiettyjä matkaan tai hotelliin liittyviä toiveita, tutkin tarkasti, mikä vaihtoehto täyttäisi parhaiten useimpia kohtia listastani. Sijainti, aamiainen, parveke, rauhallinen paikka, uima-allas, ilmainen verkkoyhteys, lähtö kotikaupungin lentokentältä ‒ siinä tärkeimmät.

Usein käy niin, että vitkastelen liikaa ja hyvät vaihtoehdot katoavat äkkilähtölistalta. Sitten on tyytyminen niihin, jotka ovat jäljellä.

Nyt olen parhaillaan äkkilähtömatkalla, joka noudatti tyystin erilaista aikataulua. Päätös piti tehdä muutamassa minuutissa. Ystäväni Eija soitti lauantaina matkasta, jolle lähtö olisi tiistaina iltapäivällä, siis kolmen päivän päästä, Turun lentokentältä.

Hän oli jo verkosta valinnut kyseisen Tjäreborgin viikon matkan ja halusi nopeasti päätökseni ‒ lähdetkö mukaan? Edullinen matka, kohtalainen hotelli, luvassa yli 20 asteen lämpöä Puerto de la Cruzissa, Teneriffalla, tutussa seurassa.

Tiesin, että matka olisi järjestettävissä. Muutamia tapaamisia joutuisin peruutttamaan. No, lähteäkö vaiko eikö lähteä ‒ siinä vasta kysymys. Vastoin tapojani sanoin kyllä ja sitouduin lähteämään matkalle noin olemattomalla varoitusajalla. Ei tainnut jäädä aikaa paljoa edes lähtökatumukseen.

Teneriffan rannat ovat kivikkoisia ja karuja. Mahtavia aaltoja on hauskaa katsella.

Normaali
Lainattua, Matkavalmistelut, Matkustaminen

Vielä en ole löytänyt laukkua, joka täydellisesti toimisi minun ns. älykkään työni kanssa. Jokainen on joko liian pieni tai liian iso, liian raskas tai liian heppoinen. Eikä missään ole tarpeeksi erillisiä taskuja. Olen löytänyt pari jotka ovat ihan OK, mutta jotenkin se älykäs suunnittelu ei ole oikein yltänyt laukkuihin saakka. Mitä tämä tarkoittaa? Meillä on uskomattoman fiksua teknologiaa jota kannamme aika tyhmissä laukuissa ‒ joten meillä on jonkin matkaa oikeasti älykkääseen työhön. Nyt siirryn lentokentälle, laukkuni kanssa. Piru kun tämä painaa.

Alf Rehn: Unelmien talous. Sammakko 2014, s. 323.

Älykkään työn kantoapua etsimässä

Lainaus