Kulkuneuvot, Lainattua, Matka, Matkustaminen

Paljon matkustavana minulla oli tapana tuskailla pitkiä odotusaikoja lentokentillä ja juna-asemilla. Se kaikki tuntui hukkaan heitetyltä ajalta. En päässyt suorittamaan kiireellisiä tehtäviäni, jotka kasaantuivat sitä mukaa mitä pitemmäksi asemalla, lentokoneessa tai junassa viettämäni aika kävi. Koko odottaminen oli ahdistavaa ja tuskaista. Eräänä päivänä havahduin siihen, että lentokoneessa, kentällä, junassa tai asemahallissa viettämäni aika on omaa aikaani. Kallisarvoisia hetkiä omasta elämästäni ‒ ei matkallaoloa johonkin, vaan jo perilläoloa itse olemisessa. Ne olivat kaikkein ominta aikaani. Kukaan ei sanonut, että minun täytyi tehdä jotain, vaan sain aivan itse päättää, miten käytän aikani: nukkumalla, kirjoittamalla, lukemalla tai tuijottamalla tyhjyyteen. Tai sitten saatoin valita ahdistuksen tai kiireessä tuskastelun. Kukaan ei voinut määrätä, mitä teen ja millä nopeudella. Tämä hyvin yksinkertaiselta tuntuva oivallus sai minut rakastamaan kentällä odottelua ja lentokoneessa istumista. Jopa suhtautumiseni lentojen myöhästymiseen muuttui. Minulla ei ollut kiire minnekään, nautinhan minä kaikkein omimmastani, yksityisestä ajastani. Ahdistukseni muuttui iloksi ja nautinnoksi. Enää minun ei tarvinnut tuijottaa matelevia viisareita; jopa aika tuntui kulkevan nopeammin.

Liisa Väisänen: Verkkaisuuden filosofiaa. Kirjapaja 2019. S. 69

Yksityista aikaa matkalla

Lainaus
Matka, Matkakohde, Matkavalmistelut, Matkustaminen

Kymmenen matkaunelmaani

Tanjan matkassa maailmalla -blogisti haastoi minut kertomaan kymmenen matkaunelmaani. Suoraan sanottuna ilmoittauduin mukaan ja pyysin haastetta. Tämä kiva idea on lähtöisin Rami Rajakallion Kohteena maailma -blogista. Lukuisat matkabloggaajat ovat jo ottaneet osaa haasteeseen.

Lisään kunkin unelmani kohdalle ilmastoystävällisen/köyhän naisen tai miehen version. Vaihtoehdon voi valita, jos haluaa minimoida matkustamista ja joutuu odottamaan varsinaisen unelma toteutumista. Minäkin.

1. Paikka Wakefield, Michigan

Toistaiseksi toteutumattomien matkasuunnitelmieni listalla on Michigan Yhdysvalloissa ja siellä erityisesti Wakefield-niminen pieni kaupunki Gogebicin piirikunnassa (läänissä). Vuonna 2010 sen asukasluku oli 1 851.

Wakefield sijaitsee noin kymmenen mailia itään Ironwoodin kaupungista ja Wisconsinin osavaltion rajasta. Kaupunki on rakennettu Sunday Lake -järven rannalle ja alueelta löytyy myös Indianhead Mountain -vuori.

Miksi Wakefield kiinnostaa minua? Siinäpä kysymys, jonka vastaus ulottuu yli sadan vuoden taakse, 1800-luvun loppupuolelle. Wakefield on kaupunki, jossa isoisoisäni Juhon ja isoisoäitini Hilman elämänkohtalot ovat yhtyneet. He ovat päätyneet sinne kumpikin omia reittejään. 1900-luvun alussa he palasivat Alajärvelle, Etelä-Pohjanmaalle.

Haluaisin käydä Wakefieldissä ja sen lähikaupungeissa, Michiganissa ja ehkä muuallakin Yhdysvalloissa. Siellä on juuria ja sukulaisia, joista muutaman kanssa olen yhteydessä Facebookin kautta.

Olisi mielenkiintoista tutustua kaupungin arkistoihin ja kirjastoihin sekä saada lisävalaistusta isoisovanhempien Amerikan vuosiin. Käydä kulkemassa Seppa Roadilla, joka löytyy Wakefieldistä.

Suunnittelin Michiganin matkaa jo lähes kymmenen vuotta sitten syntymäpäivieni aikaan, mutta siirsin sen toteuttamista. Menin sen sijaan Azoreille. Nyt täytyy vielä odotella aikoja parempia ja seuraavan presidentin valtakautta.

Vaihtoehto: Pääsen juurilleni Kurejoella, Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla.

1900-luvun alussa kotimaahan palanneet Juho ja Hilma Seppä-Lassila Amerikan rahoilla ostetun kotitalonsa edustalla Alajärvellä.

2. Tapahtuma ‒ exlibriskonferenssi Bodio Lomnagossa, Italiassa

Yksi vuoden 2012 konferenssimatkan retkistämme suuntautui Portofinoon, joka on postikorttimaisen kaunis kaupunki.

Mielenkiintoisia tapahtumia on niin paljon, että on vaikea valita yhtä. Kenties Leonard Cohenin fanien tapaaminen 7.‒9.6.2019 Hydran saarella, Kreikassa ‒ paikassa, josta Cohen osti talon 26-vuotiaana? Tai Coldplayn keikka? Yhtye ei ole ilmoittanut vielä kiertueestaan esiintymispaikkoineen.

Ehkä valitsen kuitenkin Bodio Lomnagossa, Italiassa, järjestettävän exlibriskonferenssin 3.‒5.5.2019 tai myöhemmin; tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.

Bodio Lomnago kuuluu Lombardiaan ja se sijaitsee 60 kilometrin päässä Milanosta. Paikalle tulee exlibriskeräilijöitä ja -taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssiin liittyy exlibriskilpailu, jonka aiheena on Marco Polon matkassa Silkkitiellä ( In viaggio con Marco Polo sulle vie della seta).

Olin vastaavalla matkalla ystäväni Leenan kanssa vuonna 2012. Reissu oli kaikinpuolin onnistunut ja jäi mieliimme ikimuistoisena. Italialainen ruoka ja design, monipuoliset retket ja lämminhenkinen ilmapiiri saivat meidät viihtymään.

Leena kirjoitti ohjelmaan kuuluneesta gaalaillallisesta: ”Tyypilliseen italialaiseen tapaan ateria lukuisine ruokalajeineen kesti monta tuntia. Istumajärjestys oli vapaa. Saimme pöytäämme kiinalaisen keräilijän, shanghailaisen pariskunnan sekä turkkilaisia ja valkovenäläisiä taiteilijoita. Meillä oli hauskaa, kun puhuimme kokemuksistamme Italiassa, yritimme opetella toistemme kieltä jne. Kaikilla oli rento ote ja siksi illasta muodostui ikimuistoinen.”

Vaihtoehto: Exlibris Aboensiksen järjestämä Exlibrisilta Turussa. Niitä on tarjolla joka kuukauden ensimmäisenä torstaina.

3. Kotimaan kohde ‒ Hotelli Punkaharju ja Taidekartano

Suomessakin riittäisi vaikka kuinka paljon nähtävää. Lappikin on pääosin tutkimatta. Kotimaan kohteeksi valitsen kuitenkin Saimi Hayerin Hotelli Punkaharjun ja Johanna Oraksen Taidekartanon.

Saimi Hoyer ja Johanna Oras esittelivät toimintaansa Punkalaitumella tammikuussa Matkamessuilla.

Kirjailija ja runoilija Zachris Topelius on todennut:

Varmaa vain on, että
olkoonpa ilta tahi aamu,
kesäyö tai auringonpaiste,
maassamme ei ole
kauniimpaa huvipuistoa.
Tämä sanoo
Punkaharjusta paljon.
Se tietää rikkaana olemista
kaikkein rikkaitten joukossa.

Hotelli Punkaharju on viihtyisän näköinen paikka, jossa järjesteään monenlaisia tapahtumia naistenpäivästä maalaus- ja sienikursseihin.

Voisin ajoittaa käyntini kesäkuuhun, jolloin Taidekartano viettää 10-vuotisjuhlaansa Inspiraatio-näyttelyn merkeissä. Avajaiset ovat 8.6.2019.

Punkaharjulla voi tutustua myös Lustoon, Suomen Metsämuseoon ja ihastella kauniita maisemia.

Vaihtoehto: Iltapäiväkahvit Kesäkahvila Paratiisissa, Ruissalossa, Turussa.

4. Kaupunki ‒ Pariisi

Pitäiskö käydä myös Eiffel-tornissa vai tyytyisikö ihailemaan sitä maan tasalta? Kuva/Image by 27707 on Pixabay.

Kaupunkikohteeksi valitsen Pariisin. Tunnustan, en ole siellä vielä käynyt. Se on ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen kaupunki, joka on myös niin monen romaanin ja elokuvan tapahtumapaikka.

Muutaman nähtävyyden voisin katsoa alkaen Eiffel-tornista ja Louvren taidemuseosta Versailles’n palatsiin, mutta ihan parasta olisi vain flaneerata pitkin Pariisin katuja, istuskella katukahviloissa cappuccinosta tai viinilasillisesta nauttien ja ohikulkijoita havainnoiden, tutkia pieniä kauppoja, gallerioita, kirkkoja ja museoita tai käyskennellä pitkin Seinen rantoja. Kävisin myös nimekkäässä Shakespeare and Company -kirjakaupassa lähellä Seinen rantaa.

Ja olisihan hyvä saada verrytettyä muinoin koulussa hankittua, mutta nyt jo lähes unohduksiin painutunutta ranskan kielen taitoa. ”Un cappuccino, s’il vous plaît.”

Vaihtoehto: Varför Paris vi har ju Åbo.

5. Maa ‒ Australia

Yhtena matkaunelmamaana voisi olla Australia. Kävin Melbournessa vuonna 2007 konferenssimatkalla, jonka aikana oli mahdollisuus tutustua tuohon kaupunkiin ja lähiympäristöön puolentoista viikon ajan.

Jo matkahakemuksessani totesin, että Australiaan pääseminen olisi tavallaan erään ympyrän sulkeutumista. Tuo kenguruiden maa oli 1960‒1970-luvulla kiinnostunut siirtolaisista ja tarjosi informaatiota kirjasten muodossa potentiaalisille maahanmuuttajille. Minäkin muistan tilanneeni esitteen nuoruudessani, vaikkakaan en kuvitellut lähteväni kaukaiseen maahan. Tiedonjanoa oli jo silloin muihin maihin, eikä kiinnostus ole vieläkään hiipunut.

Matkallani tuumin, että olisi hienoa joskus palata Australiaan, mutta pidemmäksi aikaa. Viikon tai parin aikana ei ehdi kovin paljoa näkemään, kun kyseessä on niin valtava alue, maailman kuudenneksi suurin valtio. Matkoihin ja aikaerosta toipumiseenkin menee aikaa.

Melbourne oli miellyttävä kaupunki, mutta maassa riittää paljon muutakin nähtävää. Voisin ajoittaa reissuni niin, että pääsisin kuuntemaan Angus & Julia Stonea heidän kotimaahansa. Kävin heidän konsertissaan viime vuonna Royal Albert Hallissa, Lontoossa.

Vaihtoehto: Aussie Bar, Turku/Tampere/Helsinki.

6. Saari ‒ Irlanti

Kuva: Cliff Coast, Cliffs of Moher, Ireland. Tourism Ireland/Christopher Hill.

Olen ihastunut merenrantoihin ja saariin. Tässä kategoriassa olisi yllä valinnanvaraa ja monia eksootisia kohteita tavoiteltavaksi, mutta valitsen Irlannin. Kävin siellä vuonna 2017.

Se, minkä näkemistä jäin kaipaamaan, oli vihreän saaren länsiranta, jossa voisi ihastella Atlantia. Wild Atlantic Way -reitin alku on pohjoisen Malin Head Donegalissa ja päätepiste etelän Mizen Head Corkissa. Matkaa on 2 500 kilometriä, josta jo osankin näkeminen riittäisi.

Ihastelisin upeita merimaisemia, tutustuisin välittömiin irlantilaisiin, istuskelisin mainioissa pubeissa, nauttisin hyvää olutta Guinness mukaan luettuna ja kuuntelisin paikallisia soittajia.

Irlantilaisilla tuntui olevan jotenkin musiikki veressään. Monissa dublinilaisissa pubeissa oli elävää musiikkia joka ilta. Tanssilattia oli täynnä kaikenikäisiä ja oli Vesa-Matti Loirin Saiskos pluvan -laulun sanoin ”hirvee tempo päällänsä.”

Vaihtoehto: Meren ihastelua Kolkassa, Ruissalossa. Ulkoilun jälkeen Guinness-olutta The Old Bank -ravintolassa, Aurakatu, Turku. Turussa ei liene irlantilaisbaaria?

7. Extreme ‒ lentomatka Australiaan

Tähän on vaikea vastata. En ole vähimmässäkään määrin extremehenkinen ihminen. Eiköhän tämä kohta täyty Australian lennon kohdalla, kun on matkattavaa noin 15 000 kilometriä ja yli 20 tuntia?

Australian lennolla pysähdyttiin hetkeksi Singaporeen.

Vaihtoehto: Junamatka Helsingistä Kittilään?

8. Majoitusmuoto ‒ luksushotelli

Unelmalistalle pääsevän majoitusmuodon keksiminen vaati pohdintaa, mutta valisin luksushotellin. Sellaisessa en ole koskaan yöpynyt. Lähimmäksi pääsee neljän tähden Hotel Marina Atlântico, joka  toimi majoituspaikkanani kahden viikon ajan Ponta Delgadassa Azoreilla tai vastaavan luokituksen omaava hotelli Danat Al Ain Resort Arabiemiraateissa.

Laitetaan tälle toivelistalle vaikka Waldorf-Astoria Hotel Manhattanilla New Yorkissa.

Tämän unelman toteutumiseen vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä hotelli on nyt suljettuna täyden kunnostuksen vuoksi. Se avautuu kahden-kolmen vuoden kuluttua. Mutta ehkä hyvää kannattaa odottaa, sillä hotellin huoneet ja sviitit ”asettavat uuden standardin luksukselle ja palvelulle New Yorkissa.”

Waldorf-hotelli on kuuluisa waldorfinsalaatista. Sen suunnitteli hotellin keittiömestari Oscar Tschirky 1890-luvun alkupuolella.

Hotel Marina Atlântico palveli minua kahden viikon ajan Ponta Delgadassa.

Vaihtoehto: Vuorokausi Kämpissä tai St. Georgessa, Helsingissä.

9. Luonnonkohde ‒ hanami Japanissa

Kirsikankukkien loistoa toukokuussa Tähkäpuistossa, Turussa.

Maailmassa on toki valtavasti upeita luonnonkohteita. Aion kuitenkin laittaa tälle listalle luonnonilmiön, josta voi nauttia kaupungissa. Hanami eli vapaasti suomennettuna kukkien katseleminen on Japanissa kansanjuhla.

Hanami kestää vain viikon verran, joten ajoitus on tarkkaa. Suurin todennäköisyys Tokion alueella on maalis-huhtikuun taitteessa, Pohjois-Japanissa kukinta saattaa venyä jopa toukokuun puolelle. Japani-info mainitsee yhdeksi kauneimmaksi paikaksi kirsikankukkien ihailuun Keisarillisen puutarhan.

Vaihtoehto: Jos tämän unelman toteutuminen viivästyy, voi tyytyä kotimaisiin korvikkeisiin. Roihuvuoren Hanami 2019 on todennäköisesti sunnuntaina 19.5. klo 12‒18.30. Aurajoen rannassa kotikaupungissani Turussakin pääsee ihailemaan kukkavaahtoa. Vuonna 2018 jokivarren nuput aukesivat jo toukokuun alkupuolella. Myös Tähkäpuistossa kotini lähellä on muutamia kirsikkapuita, joten tämän unelman toteuttaminen on helppoa.

10. Ruoka & juoma ‒ samppanjaa Champagnessa

Jotenkin tässä valinnassa kallistun juomien puolelle. Minua kiehtoisi päästä tutustumaan Skotlannin viskitislaamoihin, mutta kun kaupunkikohteena on Pariisi, niin sieltä voisi jatkaa matkaa Champagnen alueelle. Siellä voisi kierrellä maistelemassa samppanjaa. Tukikohdaksi voisi ottaa Reimsin, Troyesin tai Épernayn kaupungin.

Vaihtoehto: Tänä keväänä löytyy kaksikin kotimaista tapahtumaa, joissa pääsee maistelemaan kuplajuomia. Turun Vähätorilla sijaitseva ravintola Tårget sekä sen Piazza täyttyvät samppanjasta 23.3.2019. Samppanjamessuilla pääsee maistelemaan noin 150 eri samppanjaa, joiden joukossa on harvinaisuuksia.

Grand Champagne Helsinki kokoaa yhteen samppanjan ystävät, nautiskelijat ja alan huippunimet 9.‒11.5.2019 Vanhalla Ylioppilastalolla.

Kuva/Image by heiteu on Pixabay.

Kymmenen reissu-unelmaa #blogihaaste

Haastan seuraavat viisi bloggajaa kertomaan omista reissu-unelmistaan tämän listan kohtiin.

Kerro omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena Maailma -blogin kymmenen reissu-unelmaa postauksen kommentteihin.

Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta puolestasi viisi (5) bloggaajaa mukaan kertomaan omista reissu-unelmistaan.

Lukija, millaisia matkaunelmia sinulla on?

 

Normaali
Kulkuneuvot, Lainattua, Matkustaminen

Heathrowin kiitotiellä koneentäysi ihmisiä odotti hiljaa nousua. Lentoemäntä seisoi käytävällä ja elehti apuvälineidensä kanssa nauhoitteen pyöriessä taustalla. Me istuimme tuoleihin köytettyinä, muukalaisten meri, vaitonaisina kuin liturgiaa kuunteleva seurakunta. Lentoemäntä esitteli pelastusliivin jossa oli pieni pilli, hätäuloskäynnit, läpinäkyvästä letkusta riippuvan happinaamion. Hän johdatti meidät läpi mahdollisen tuhon ja turman niin kuin pappi kuljettaa kuulijoitaan halki kiirastulen ja helvetin yksityiskohtien, eikä kukaan pompannut pakoon vaikka siihen olisi ollut vielä tilaisuus. Sen sijaan me kuuntelimme tai puolittain kuuntelimme samalla kun ajattelimme muitakin asioita ikään kuin tämä muodollisuuksien ja perikadon yhdistelmä olisi kovettanut pintamme aivan erityisellä tavalla. Kun nauhoitteessa alettiin puhua happinaamiosta, hiljaisuus vain jatkui, kukaan ei väittänyt vastaan, ei noussut kapinaan kun meille sanottiin että on välttämätöntä huolehtia ensin itsestä, sitten vasta toisista. Minä en suinkaan ollut varma, pitikö se paikkansa.

Rachel Cusk: Ääriviivat. Kustantamo S & S. 2018. S. 6.

Muukalaisten meri

Lainaus
Lainattua, Matkustaminen, Runo

Mää en tahro

Mää en tahrois matkusta ulkomail
mut jos on pakko
nii mää matkustaisin mialumi
sun kanssas.

Mää en tahro assu sisämaas
mut jos on pakko
nii mää asun siäl mialumi
sun kanssas.

Mää tykkän maat laiskan sänkys
ja mä makkanki joskus
mut mialumi mää makkan
sun kanssas.

Mää en tahrois jatkuvast vanhenttu
mut kon kuitenki vanhenuta
nii mää vanhenun mialumi
sun kanssas.

Kari Lempiäinen: Rautane raakpuu, 2003. Johanna Kaskinen (toim.) Varsinaissuamalaist elämä; rakkautta ja suru, hiukka molemppi ‒ Romantiikan jäljillä, lounaismurteella. Varsinais-Suomen liitto. 2006.

Normaali
Matkustaminen

Onnea, MarjaKoo!

Parasta lähteä nyt -blogin 4-vuotisarvonnassa satunnaisgeneraattori valitsi numeron neljä ‒ kuinka ollakaan ‒ joten onni suosi kommentoijaa MarjaKoo. Hänelle lähtee siis Pekka Haaviston kirja Eurooppa raiteilla.

MarjaKoota kiinnostavat matkajutut aina, mutta mieluinen olisi blogipostaus Savon makuelämyksistä  ja muistakin matkaelämyksistä, ”Teehuonelle Juvalle, Tertin kartanoon lounaalle, Kenkävero toki nähtävä myös.” Hyvä ehdotus, siellä en ole käynytkään.

Kiitokset kaikille kommentoijille ja hyvää kevättalvea. Pysykää mukana matkassani!

 

Normaali
Kirja, Kirjailija, Kulkuneuvot, Matkustaminen

Haavisto raiteilla

”Yksi kesä. Yksi matka. Yksi Eurooppa.”

Politiikasta tuttu Pekka Haavisto antoi periksi matkakuumeelleen, osti Interrail-lipun ja matkusti Euroopan rautateillä heinä-elokuussa 2018.

Pekka Haavisto esitteli Eurooppa raiteilla -kirjaansa julkistamistilaisuudessa 10.1.2019 Helsingissä.

Opaskirjoja reilaajille

Pekka Haavisto teki ensimmäisen junamatkansa eurooppalaisilla kiskoilla vuonna 1974. Neljän matkan jälkeen hän teki Inter-Rail-opaskirjan ensin omatoimisesti 1977 ja WSOY:n kustantamana 1978. Nuori Eurooppa -niminen opas ilmestyi vuonna 1986.

Oppaat kuluivatkin matkustamisen makuun päässeen nuorison käsissä. Tuolloin ei ollut Internetiä, joten tiedoille ja neuvoille oli tarvetta.

Uhkarohkeasti reppureissaajaksi

Ennen uutta junamatkaansa reilaajien ensimmäiseen sukupolveen kuuluvan Haaviston piti voittaa epäilys: ”Ensin ajatus tuntui uhkarohkealta. Alkaisivatko junan penkit tuntua kovilta? Onko mukavuudenhaluni kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että reilaaminen ei onnistu? Ja mitä tututkin sanoisivat, kun heittäisin repun selkääni ja sanoisin lähteväni kuukaudeksi reilille?”pohdiskeli Haavisto aikeitaan.

Tuoreestakin junamatkastaan hän kirjoitti kirjan Eurooppa raiteilla. Sen takakansitekstissä sanotaan: ”Matka maanosamme tulevaisuuteen. Intohimoinen junamatkustaja Pekka Haavisto palaa raiteille. Matkustaessaan Gdyniasta Zagrebiin ja Barcelonasta Berliiniin hän tapaa kanssamatkustajia, kahvilafilosofeja, suunnannäyttäjiä ja uusia eurooppalaisia. Mistä Euroopan eri kulmilla keskustellaan? Mihin maanosamme on menossa?”

Päiväkirja junamatkustamisesta

Kirjassa on 384 sivua ja kaikkiaan 44 lukua. Ensimmäinen varsinainen luku on Miljardin vuoden etumatka ja viimeinen Quo vadis, Eurooppa? Lähdetään siis varsin kaukaisista ajoista maapallon, Suomen ja Euroopan historiassa ja päädytään aprikoimaan maanosamme tulevaisuutta.

Haavisto toteaa ”kirjan olevan päiväkirja: ajatusten, kokemusten ja tunteiden kirja. Se on kirjoitettu junien kolkkeessa, maisemien, kaupunkien ja majapaikkojen vaihtuessa. Se on kunnianosoitus tapaamilleni ihmisille, hyville ja syville keskusteluille.”

Kirja etenee matkan suhteen kronologisesti, mutta niin, että Haavisto kertoo aiemmistakin rautatiereisssuistaan. Mitä isoveli Juhani edellä, sitä pikkuveli Pekka perässä 16-vuotiaana.

Haaviston matkusti junalla ensin Helsingistä Hankoon ja sieltä Finnmerchant-rahtilaivalla Gdyniaan. Matka jatkui reittiä Varsova‒Katowice‒Oświęcim‒Budapest‒Wien‒Zagreb‒Belgrad‒Bar‒Budva‒Podgorica‒Tirana‒Skopje‒Thessaloniki‒Ateena‒Hydra‒Ateena‒Bar‒Rooma‒Napoli‒Firenze‒Livorno‒Bastia‒Toulon‒Perpignan‒Canet-en-Roussillon‒Port-la-Nouvelle‒Castelnous‒Eus‒Ille-sur-Tểt‒Perpignon‒Port Bou‒Barcelona‒Pariisi‒Frankfurt‒Berliini‒Hampuri‒Flensburg‒Kööpenhamina‒Malmö‒Tukholma‒Helsinki.

Haavisto matkusti myös busseilla, laivoilla, takseilla, vuokra-autoilla sekä ajoi polkupyörällä. Majoituspaikkoina olivat pääosin etukäteen varatut hotellit, hostellit ja Airbnb-huoneistot.

Keskusteluja kahviloissa

Reilaaja käytti paljon aikaansa myös paikallisten ihmisten tapaamiseen. Joukossa oli muun muassa kokkistuertti, laivan kapteeni, konepäällikkö, European Climate Foundationin edustajia, kansalais- ja ihmisoikeusaktivisteja, poliitikkoja, suurlähettiläitä ja kunniakonsuleita. Osa heistä oli matkalla tavattuja henkilöitä, osa ennestään tuttuja Haaviston ilmeisen laajasta verkostosta. Hän oli mielissään, että sai sovittua tapaamisia kesäajasta huolimatta.

Pekka Haavisto halusi kuulla ja keskustella kunkin maan tilanteesta. Millaisia ajatuksia on budapestilaisilla nuorilla, entä miltä tulevaisuus näyttää Albaniassa? Miten kreikkalaiset suhtautuvat pakolaistilanteeseen?

Roomassa löytyy myös todellinen Suomi-fani, poliitikko ja kirjailija, Italian Vihreiden Grazia Francescato. Hänen perheystävänsä on Suomen nimekkäin luonnonvalokuvaaja Hannu Hautala. Kesäisin Grazia matkustaa Hannun luokse ja pahoittelee Pekalle, ettei ole koskaan pysähtynyt Helsingissä, vaan haluaa aina suoraan Kuusamoon.

Matkatunnelmia ja yleissivistystä

Haaviston kirjassa on varsinaisen matkakuvauksen lisäksi myös paljon asiaa muun muassa Euroopan historiasta ja sodista, Euroopan unionista, mytologiasta, matkustamisen filosofiasta ja historiasta sekä kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Pekka Haavisto kävi myös monissa museoissa, muun muassa Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseossa Oświęcimissa ja Nikolai Tesla -museossa Belgradissa, yleisurheilun EM-kisoissa Berliinissä sekä katsomassa I Love Piaf -musikaalia Théậtre de Lucernairessa Pariisissa.

Yhtenä kohteena oli myös kreikkalainen Hydran saari, jossa Haaviston fanittamalla laulaja-lauluntekijä Leonard Cohenilla oli asunto. Hydra oli ainoa, jonka Pekka Haavisto oli etukäteen päättänyt pakolliseksi käyntikohteekseen. Hän löysi oikean oven ja piti pienen hiljaisen hetken vuonna 2016 kuolleelle muusikolle: ”So long, Leonard.”

Tukholmassa hän tutustui pahamaineisiin lähiöihin Rinkebyssä ja Tenstassa ja toteaa: ”Kauhutarinat lähiöistä, joissa tavalliset ihmiset eivät uskaltaisi kulkea, vaikuttavat kokemani perusteella hieman liioitetuilta.”

Kirjassa on mustavalkoisia valokuvia matkan varrelta. Ne on ottanut Jeri Aalto ja Pekka Haavisto. Lisäksi lukujen alussa on Anja Reposen piirroskuva ja aiheeseen liittyvä sitaatti. Yksi suosikeistani on tämä Pyhän Augustinuksen toteamus: ”Maailma on kirja ja ne, jotka eivät matkusta, lukevat vain yhden sivun.”

Kannattiko lähteä?

Pekka Haavisto pohdiskelee lopuksi matkansa huonoja ja hyviä puolia. Aina kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Pulmia saattoi olla junayhteyksissä, lipunmyyntipisteissä ja rautatieasemien palveluissa. Positiivisina seikkoina olivat ainakin osallisuus rautatiekulttuurista ja -historiasta, pääsy suoraan kaupunkien keskustoihin, parempi omatunto kasvihuonepäästöjen suhteen, upeat maisemat sekä mukava matkaseura ja ihmisten tapaaminen.

Pekka Haavisto suosittelee myös nojatuolimatkoja: ”Maailman voi tuntea kodistaan poistumatta, hyvän kirjahyllyn äärellä.”

Parasta hänen mukaansa on kuitenkin yhdistää lukeminen oikeisiin matkoihin, joilla on mahdollisuus inhimillisiin kontakteihin: ”Ikimuistoisimmat lauseet eivtä aina löydy kirjoista. Sanat, jotka kätkemme sydämeemme ja joita kuljetamme mukanamme elämänmittaisen taipaleen, ovat usein niitä, joita elävät ihmiset ovat toisilleen lausuneet. Siksikin kannattaa matkustaa.”

Kieltämättä Pekka Haaviston kirja antaa inspiraatiota uudelle junamatkalle Eurooppaan.  Olisi hienoa kulkea Euroopassa ajan kanssa yhdestä mielenkiintoisesta paikasta toiseen. Mihin menisin, millaisia kohteita valitsisin? Palaisinko niihin paikkoihin, joissa kävin Interrail-matkallani vuonna 1988? Yksityiskohtaista reittiä en muista, mutta Ruotsin läpi matkustin kohti Duisburgia Saksassa, josta matka jatkui Ranskan kautta aikakin Unkariin ja Itavältaan.

Kiinnostuitko? Interrail Pass -lippuja on kahdenlaisia: kaikissa Interrail-maissa kelpaava Interrail Global Pass ja maakohtainen Interrail One Country Pass. Lue lisää VR:n sivuilta.

Parasta lähteä nyt

Ja mainittakoon tässä, että löysin blogini nimen Pekka Haaviston Inter-Rail-oppaasta vuodelta 1978. Sen esipuheen viimeinen lause on: ”Parasta lähteä nyt”. Tarinan blogin nimen löytymisestä voit lukea täältä.

Kohta vietetään Parasta lähteä nyt -blogin syntymäpäiviä. Merkkipäivän 8.2.2019 postaukseen liittyy arvonta. Seuraa siis blogia!

Pekka Haavisto: Eurooppa raiteilla. Nemo. 2019.

Normaali
Matkavalmistelut, Matkustaminen, Messut

Menovinkkejä maailmalle

Matkamessuilla oli tarjolla melkein koko maailma kotimaasta eksoottisiin kaukomaihin.

Kaksi päivää vierähti Pohjois-Euroopan suurimmassa matkailualan tapahtumassa Matkamessuilla Helsingissä. Olin siellä ammattilaispäivänä torstaina 17.1. ja ensimmäisenä yleisöpäivänä perjantaina 19.1. Nämä ovatkin parhaimmat päivät, sillä viikonloppuna messuilla on jo tungosta.

Matkamessuilla oli lähes 1 000 matkanjärjestäjää, matkakohdetta ja matkailualan palveluyritystä yli 80 maasta. Matka tarjoaa ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta.

Upeita kohteita meiltä ja muualta

Indonesian osaston koristeena oli jumalten naamioita.

Tänä vuonna Matkamessut esitteli erityisesti salaisia aarteita, upeita kohteita niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Messuilla voi ensimmäistä kertaa tutustua Turks- ja Caicossaariin, Angolaan, Iraniin, ja Arabiemiraattien Sharjahiin.

Ulkomaisista osastoista jäi erityisesti mieleen Indonesia, jossa eksoottiisiin asuihin pukeutuneet tanssijat saivat jäämään katselemaan. Länsipapualainen näyttäviin sulkakoristeisiin pukeutunut miestanssija kuljeskeli osaston ympäri sulavasti liikehtien ja päästellen silloin tällöin esitykseen kuuluvia karjaisuja, jotka kohosivat messuhälinän yläpuolelle.

Kotimaisilla matkakohteilla oli messuilla isoja osastoja, muun muassa Saaristolla ja Lapin eri kohteilla.

Hotelliyrittäjä Saimi Hoyer ja taidemaalari Johanna Oras, luova voimakaksikko. Saimi emännöi Hotelli Punkaharjua ja Johanna Taidekartanoa.

Messualueen takavasemmalla olevalta alueelta saattoi ostaa ruoka-annoksia nautittavaksi paikan päällä tai tuliaisia kotiinviemisiksi lörtsyistä ja karjalanpiirakosta alkaen. Koiranomistaja olisi voinut ostaa mukaan poron tai karhun luun viemisiksi lemmikilleen.

Karhunluita koirille Lapin Kaamosliha Oy:n osastolla.

Muista 4 M:ää

Ulkoministeriö oli mukana tuttuun tapaansa messuilla kertoen matkustusturvallisuudesta niin omalla osastollaan kuin lavaesityksissäkin.

Ministeriö viestii neljästä M:stä, jotka matkailijan olisi syytä muistaa: matkustustiedotteet, matkustusilmoitus, matkavakuutus ja matkustusasiakirjat. Näista kaikista saa tietoa ulkoministeriön sivuilta ja niihin kannattaa tutustua.

Matkustusilmoituksen tekeminen on helppoa, voit lukea aiheeseen liittyvän postaukseni täältä. Kun tekee matkustusilmoituksen omine yhteystietoineen, ulkoministeriö tavoittaa tarvittaessa viestiäkseen matkakohteen vaarasta tai poikkeustilanteista.

Joskus sitä bloggaaja pääsee lehden kansikuvaan.

Esitteitä, ihmisiä ja ideoita

Mitä messuilta jäi käteen? No ainakin paljon esitteitä, joita otin mukaan tutustuakseni lähemmin eri kohteisiin. Kivoja vinkkejä myös mielenkiintoisista tapahtumista, joista kerron myöhemmin blogissakin. Oli myös hauskaa tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia.

Matkabloggaajat jatkoivat päiväänsä Clarion Helsingin iltatilaisuudessa, jossa juhlittiin helsinkiläisen Joonas Pesosen valintaa Clarion-hotellien #YearinClarion -lähettilääksi. Hän muuttaa asumaan 1.2.2019 hotelliin kokonaiseksi vuodeksi. Pesonen on ensimmäinen koskaan valittu vaikuttajalähettiläs, jonka tehtävänä on testata, miten hotellihuone soveltuu kodiksi. Hän somettaa hotellielämästään muun muassa blogissaan sekä osallistuu majoituspaikkansa palveluiden ja -konseptien kehittämiseen.

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään seuraavan kerran 16.–19.1.2020 Messukeskuksessa Helsingissä. Kansainvälinen ostotapahtuma Matka Workshop Day avaa Matkamessut 15.1.2020. Helsingin Caravan-messut järjestetään 17.-19.1.2020.

Normaali