Konferenssimatkalla Kalamatassa

Matkabloggaajien TBEX-konferenssi järjestettiin tänä vuonna Kalamatassa, Kreikassa 8.–11.5.2023. Matkapäivineen ja retkineen olin reissussa melkein puolitoista viikkoa.

Tämä postaukseni kiinnostanee vain matkabloggaajia tai muita alan sisällöntuottajia ja ehkä sellaiseksi haluavia. Konferenssit antavat mahdollisuuden tutustua kollegoihin ympäri maailman ja päästä tutustumaan moniin sellaisiin paikkoihin, joihin ei tulisi yksin lähdettyä.

Ilmoittauduin TBEX-konferenssiin jo joskus viime vuoden puolella. Tämä oli jo neljäs konferenssini. Aikaisemmin olen osallistunut tapahtumaan Killarneyssä, Irlannissa, Ostravassa, Tšekissä ja Marbellassa, Espanjassa.

Vuonna 2009 perustettu TBEX järjestää konferensseja myös Yhdysvalloissa sekä Aasiassa tai Afrikassa. Olen suosinut toistaiseksi vain Euroopassa järjestettyjä tilaisuuksia.

Konferenssi kestää kaksi päivää, mutta ennen varsinaisia konferenssipäiviä järjestetään retkiä lähialueille ja tapahtuman jälkeen voi hakea noin kolmen päivän tutustumismatkoille. Retkien toteuttajina ovat paikalliset matkailuorganisaatiot.

Matkabloggaajien konferenssi on ehkä hiukan yksinkertaistettu ilmaisu, sillä kohderyhmänä ovat kaikki matkailun sisällöntuottajat ja vaikuttajat bloggaajista tubettajiin ja podcastin tekijöistä toimittajiin. Toisena osallistujaryhmänä ovat matkailualan ammattilaiset kohteidensa ja brändiensä edustajina tai viestinnän ja markkinoinnin edustajina.

Näiden kahden ryhmän vuorovaikutuksen edistämiseksi ja mahdollisten yhteistyöhankkeiden solmimiseksi järjestetään ennalta aikataulutettuja, kuuden minuutin pituisia tapaamisia.

Kalamatassa oli paikalla satoja sisällöntuottajia ja matkailun ammattilaisia ympäri maailmaa.

Kohteena Kalamata, Kreikka

Kreikan lippu hulmusi Akropoliin kukkulalla.

Kreikka on minulle lähes outo kohde. Olen käynyt ainoastaan Korfulla noin 30 vuotta sitten. Lensin Ateenaan lauantaina 6.5. Norwegianin lentoaika on miellyttävästi kolmen aikana iltapäivällä, joten tiedossa ei ollut inhottavaa aamulähtöä. Turusta Helsinki-Vantaan kentälle matkasin kätevästi Vainion bussilla.

Ensimmäisen illan ja seuraavan päivän vietin Ateenassa edellisellä konferenssimatkalla tutuksi tulleen Margaritan ja hänen miehensä Paulin seurassa. Tutustuimme sunnuntaina Akropolikseen ja Akropolis-museoon. Lähdimme paikalle jo aamusta, mutta niin olivat tehneet sadat muutkin turistit. Näissä paikoissa oli jonkin verran ruuhkaa ja valokuvaus oli hankalaa, kun piti odotella sopivaa väliä, jos halusi kuvat kohteita ilman ihmisiä.

Illemmalla menimme metrolla lentokentälle, josta lähti järjestäjien bussikuljetus Kalamataan. Se sijaitseen Peloponnesoksen niemimaalla. Matkaa on 238 kilometriä ja ajoaika noin kaksi ja puoli tuntia. Bussin määränpäänä oli Filoxenia Hotel. Pyynnöstäni bussikuski vei minut omaan, vaatimattomampaan Fotini-hotelliin, joka oli noin muutaman sadan metrin päässä. Sitä olisi ollut ikävä etsiä yksin pimeässä ja oudossa paikassa.

Maanantaiaamuna päästiin ensimmäiselle retkelle, jonka kohteena oli Kardamyli-niminen kylä. Tiistaina oli ”vapaapäivä”, jonka käytin Kalamataan tutustumiseen. Se ei ole mikään pieni kylä, vaan kaupungin väkiluku on noin 70 000. Kirjoitan näistä paikoista enemmän myöhemmin.

Tiistai-iltana oli vuorossa iltatilaisuus Kalamatan vanhassa kaupungissa. Sinne oli loihdittu Food Stories -tilaisuus, eräänlaiset ohjelmalliset ruokamessut paikallisille tuottajille. Tapahtumaan osallistui TBEX-konferenssiväen lisäksi myös kaupunkilaisia. (Linkki lehtijuttuun, jossa on video ja paljon kuvia Food Stories -tapahtumasta.)

TBEX oli vahvasti näkyvillä Food Stories -tapahtumassa.

Oppimista ja juhlintaa

Varsinaiset konferenssipäivät olivat keskiviikko ja torstai. Avauspuheen jälkeen oli rinnakkaista ohjelmaa, josta saattoi valita itselleen mieluisimmat joko videoista, hakuoptimoinnista, sisällöntuotannosta tai markkinoinnista.

Kuuntelin muun muassa norjalaista Martin Solhaugenia, jonka aiheena oli tunteiden herättäminen videoissa, yhdysvaltalaisen Keryn Meansin luentoa neuvottelutaidoista vaikuttajamarkkinoinnissa, australialaista Michael Turtlea kävijämääriä sivuilla lisäävän sisällön tuottamisesta ja Trinity Traveller -nimistä indonesialaista bloggaaja siitä, kuinka blogista voidaan tehdä kirja tai elokuva. Lisäksi sain vinkkejä yhdysvaltalaiselta Ian Clearyltä blogin toiminnan tehostamiseen.

Martin Solhagen piti konferenssissa kaksi videoihin liittyvää esitystä.

Torstai-iltana oli vuorossa päätösbileet. Paikkana oli upea vuorenrinteeseen rakennettu ravintola Kastraki-Meteora. Sadekuuro pääsi pilaamaan tunnelmaa hetkellisesti, mutta sen jälkeen tanssilattia alkoi täyttymään ja kansainvälinen väki tanssi diskobiisien tahdissa, ja loppuillasta vuorossa olivat kreikkalaiset tanssit.

Tarjolla oli cocktaileja, olutta ja viiniä. Tarjoilijat kantoivat juhlayleisölle myös pieniä ruokapaloja; loppuillasta oli tarjolla hampurilaisiakin.

Tutustumisretkelle Mániin

Perjantaina hotellin pihalla odotti toistakymmentä bussia matkalaisia ns. FAM Tripeille eli tutustumisretkille. Niille päästääkseen piti täyttää hakemus blogin tilastotiedoin ja muin perusteluin. Hakija sai asettaa kaksi kohdetta suosikeikseen, mutta järjestäjä valitsi kunkin retken osanottajat.

Minut hyväksyttiin retkelle numero 12, joka suuntautui Mániin (kreik. Μάνη). Se on Peloponnesoksen etelärannikon kolmesta niemimaasta keskimmäinen ja eteläisin.

Kolmen päivän ajan reissasimme niemimaata pohjoisesta etelään ja sitten takaisin pikkubussilla. Kyydissä oli neljä kreikkalaista ja viisi muista maista kotoisin olevaa sisällöntuottajaa paikallisen oppaan ja bussikuskin huomassa. Retki päättyi sunnuntaina Kalamataan.

Yövyin samassa hotellissa kuin aikaisemmin. Maanantaina matkustin bussilla Ateenaa, yövyin siellä yhden yön ja tein paluuta kotiin koko tiistaipäivän.

Joku kysyi Facebookissa, mikä jäi päällimmäisenä mieleen konferenssireissusta. Sitä oli vaikea tiivistää johonkin tiettyyn asiaan. Vastasin näin: ”Paljon hienoja käyntikohteita, hyvää ruokaa, varsinaisesta konferenssista mietittävää oman blogin kehittämiseen, vanhojen tuttujen tapaamista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Paljon kuvia ja aineistoa tuleviin blogi- ja Instagram-juttuihin. Kreikkalaiset olivat ystävällisiä ja avuliaita ja kansainvälinen vuorovaikutus on mielenkiintoista; pientä särmääkin koettiin.”

Seuraavat konferenssit jo tiedossa

Tänä vuonna ovat jäljellä vielä Pohjois-Amerikan konferenssi 17.–20.7.2023; paikkana on Eau Claire, Wisconsin, Yhdysvallat ja Afrikan konferenssi Durbanissa, Etelä-Afrikassa 25.–27.10.2023.

Seuraava TBEX:n Euroopan konferenssi pidetään 28.–31.5.2024 San Sebastianissa, Espanjassa. Ostin sinne jo lipun.

Seuraavissa postauksissa lisää Kreikan kuulumisia ja kokemuksia.

Graffiti Ateenasta.

Lue myös:

Matkabloggaajat Marbellassa
Täältä tullaan, Ostrava
Ensimmäistä kertaa matkabloggareiden konferenssissa

Lentoon lähdössä

Lentäminen aiheuttaa monenlaisia tunteita: iloa, odotusta, pelkoa, häpeää, katumusta, stressiä, ties mitä. Mietiskelen tässä seuraavan lennon lähestyessä, kuinka suhtaudun ja samalla muistelen edellistä lentoani, josta on melkein vuosi.

Usein lentomatkustaminen näytetään mainoksissa miellyttävänä irtiottona arjesta, jolloin voi kohota siivin taivaalle ja matkustaa kauan odotetulle lomalle. Tosin joillakin lentäminen liittyy työhön, kokouksiin, tapaamisiin, messuihin ja konferensseihin.

Lensin viime kesäkuussa muutaman vuoden tauon jälkeen Helsingistä Malagaan matkabloggaajien konferenssiin. En enää muistanutkaan, miksi lentäminen tuntuu rasittavalta. Matkan valmisteluun saattaa kulua usein enemmän aikaa kuin itse lentoon. Matkatavaroiden koko ja paino on rajoitettua ja pakkaaminen on viheliäistä. Kentälle pitää saapua ajoissa, löytää oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Turvatarkastukseen vievät jonot ovat usein pitkiä ja tavaroiden esille laitto stressaavaa.

Helsinki-Vantaa – hyvin toimiva terminaali

Helsinki-Vantaa-lentoaseman uudistunutta aulaa.

Automaatteja lähtöselvitykseen.

Helsinki-Vantaan uusittu terminaali oli tosin miellyttävä yllätys. Osansa oli silläkin, ettei kentällä ollut suuria ruuhkia. Lähtöselvitysautomaatteja oli tarpeeksi ja lähettyvillä oli henkilökuntaa, jolta saattoi pyytää apua matkatavaroihin kiinnitettävän tarran tulostamiseen.

Myös turvatarkastus oli sujuvaa, sillä Finavia on hankkinut lentoaseman uuteen turvatarkastukseen huippumodernia teknologiaa. Uuden läpivalaisu- ja nesteanalysointilaitteiston ansiosta matkustaja voi jättää käsimatkatavaroihin elektroniikkaa ja nestepusseja, kone osaa ne tunnistaa.

Turvatarkastuksen jälkeen pääsee jo vapaammalle alueelle, joskin täytyy pitää itsensä aisoissa, ettei sorru kauppojen houkutuksiin.

Oikea lähtöportti täytyy löytää ja odottaa siellä samaan koneeseen menevien kanssa. Passi ja tarkastuskortti pitää ottaa esille, joskin jälkimmäinen löytyy usein puhelimesta. Oma hermoja koetteleva vaiheensa on koneeseen meneminen; pitää jonottaa ja odottaa, että edellä menneet saavat käsimatkatavaransa säilytyslokerikkoon ja pääsevät paikalleen.

Finnairilla vetiset eväät

Finnair täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Finnairin lennolla Helsingistä Malagaan koettiin sekin hetki, että heti alussa lentäjä kertoi Saksan ilmatilan rajoitteista. Hän arveli, että koneemme lähtisi noin 40 minuuttia myöhemmin. Hetken odottelimme ja kuulimme, että 15 minuutin myöhästyminen riittää. Se oli helpotus, koska tuloaika Malagaan oli jo ennestäänkin myöhäinen.

Finnairin ilmaiset tarjoilut ovat kutistuneet veteen ja mustikkamehuun. Kahvia, teetä ja muita virvokkeita voi ostaa. Ruoat on kätevintä tilata etukäteen, joskin tarjolla on vain sämpylöitä ja wrappeja. Myös verkkoyhteyden voi ostaa etukäteen; hankin sen tuolla matkalla ensimmäistä kertaa.

Aikaisemmin istuimen lokerikosta löytyi Blue Wings -lehti, joka oli Finnairin matkustamolehti. Sitä lukisin mielelläni. Vuonna 1980 perustettu Blue Wings oli yksi maailman vanhimpia matkustamolehtiä. Vielä vuonna 2018 sitä uudistettiin, mutta paperisena sen jakaminen lopetettiin sittemmin. Nyt Finnairin sivuilta löytyy Blue Wings -artikkeleita. Finnairin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Blue Wings palautuu luettavaksi koneissa kesäkuussa.

Finnair ilmoitti 28.2.2023 lopettavansa tuotemyynnin lennollaan eli kosmetiikan, asusteiden, lahjaesineiden ja muiden tuotteiden myynnin. Ennakkotilauksia toimitettiin 18.4.2023 asti. Aterioiden, välipalojen ja juomien myynti kuitenkin jatkuu.

Tuotemyynnin lopettamista perusteltiin sillä, että sen merkitys asiakkaille on vähentynyt; lisäksi halutaan keventää koneiden painoa. En jää kaipaamaan erilaisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Jotenkin tuntuu oudolta, että isojen lentokenttäputiikkien jälkeen myös koneessa pitäisi ostaa jotakin.

Kuumaa ja heittoisaa

Lennollani kaikki kolme rivini istuinta olivat käytössä, joten ikkunapaikallani oli ahtauden tuntua. Jalkatilaa on minimaalisesti. Jotenkin olin muistanut, että koneessa on kylmää, mutta nyt oli kuumaa. Mukana oli paljon perheitä ja lapset itkivät aika ajoin.

Välillä koneen turvavyömerkit syttyivät ja ilmatie oli kuoppainen. Kapteeni tai stuertti tai kuka liekään kuulutti, että nyt on ”heittoisa sää.” Lento laskeutui Malagaan noin vartin verran myöhässä.

Malagan yössä vilkkui kuitenkin muutama valopilkku. Vaikka taksijono oli kohtalaisen pitkä, se eteni hyvin. Jonon alkupäässä oli matkustajia takseihin ohjaava työntekijä, joten olin pian taksissa matkalla varsinaiseen matkakohteeseeni Marbellaan. Öisen lennon riesoja tämäkin.

Päivällä olisi selvinnyt edullisesti bussikuljetuksella; nyt jouduin maksamaan melkoisesti tästä privaatista kuljetusmuodosta. Kuski ei osannut juurikaan englantia, joten matka sujui eksoottisen musiikin siivittämä ilman puhetta. Olin kuitenkin tyytyväinen, että kyyti järjestyi, eikä tarvinnut jäädä odottamaan aamun ensimmäistä bussia.

Taksin sai Malagan lehtokentältä lähtötilanteeseen nähden yllättävän nopeasti.

Finnair on Pohjois-Euroopan paras lentoyhtiö

Lentomatkustajat ovat valinneet Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi Skytraxin World Airline Awards 2022 -tutkimuksessa. Finnair sai tämän tunnuksen nyt 12. kertaa. Tutkimus maailman suurin, vuosittainen lentomatkustajien tyytyväisyyttä mittaava tutkimus. Siinä mukana olleiden lentoyhtiöiden asiakaspalvelua arvioitiin kokonaisvaltaisesti niin lentoasemilla kuin lennon aikana.

Finnair kertoo panostavansa jatkossakin asiakaskokemukseen. Se keskittyy erityisesti operatiiviseen luotettavuuteen, digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja valinnanvaran tarjoamiseen asiakkaille. Hiljattain tosin kuultiin uutisia, ettei asiakaspalvelijat osaa välttämättä suomea.

Suosisin mielelläni Finnairia, mutta en löytänyt kilpailukykyistä hintaa toukokuiselle matkalleni Ateenaan. Norwegian voitti. Lentojen hinnatkin ovat nousseet kuten kaikki muutkin. Se voi olla paikallaankin, karsii ehkä ei-niin-välttämättömiä lentoja.

Kalamataan, Kreikkaan

Norwegian kuljettaa minut Helsingistä Ateenaan.

Oma lentoni liittyy matkabloggaajien TBEX-konferenssiin Kalamatassa, Kreikassa 8.–11.5.2023. Matkaan sinne jo lauantaina 6.5. Kreikka on minulle lähes outo kohde. Olen käynyt ainoastaan Korfulla noin 30 vuotta sitten.

Lähtökatumus vuorottelee innostuksen kanssa. Aikaisempien konferenssikäyntien valossa odotan hienoa kokemusta ja tilaisuutta tutustua Peloponnesoksen alueeseen ja hiukan Ateenaankin, jossa yövyn yhden yön matkan alussa ja lopussa.

Nyt on tiedossa pakkaamisurakka, joka tuntuu työläältä. Yritän nyt jättää matkalaukkuun tilaa mahdollisille tuliaisille ja ostoksille.

Lue myös

Ainainen lähtökatumus ennen matkaa

Huonosta lähtijästä paremmaksi?

Pakkaaminen on taitolaji

Pakkaamisen viheliäisyys

Matkamessut – vinkkejä ja tietoja matkojen suunnitteluun

Kolmen vuoden tauon jälkeen toteutetut Matkamessut 19.–22.1.2023 olivat oivallinen idearyöppy arkisista ympyröistään irrottautumista suunnittelevalle reissaajalle. Kotimaa tai ulkomaat – vinkkejä riitti.

Amazing Thailand -osaston somisteita.

Vietin kaksi päivää Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Samaan aikaan järjestettiin Caravan-messut, mutta siellä en käynyt.

Torstai 19.1. oli ammattilaispäivä, johon osallistui yhteensä 600 ostajaa, myyjää tai vaikuttajaa tai toimittajaa. Matkabloggaajillakin on pääsy ko. päivään. Se oli sään puolesta mitä edullisin messuille; räntää tuli taivaan täydeltä, mikä oli omiaan virittelemään matkahaaveita kylmästä lämpimään.

Perjantai 20.1. oli ensimmäinen varsinainen messupäivä, ja liikkeellä oli paljon ihmisiä, erityisesti hiukan varttuneempia, kuten sopii odottaakin kolmen vuoden jälkeen.

Tapahtumissa vieraili 19.–22.1.2023 kaikkiaan yli 50 000 kävijää. Mukana oli yli 900 yritystä 70 eri maasta. Messuilla oli paljon aineksia matkaunelmien kehittelyyn. Teemoina olivat vastuullinen matkailu ja matkailun elpyminen.

Ainahan se on mielessä: matka.

Suomalaisten suosima Kreikka partnerimaana

Matkamessujen partnerimaana oli Kreikka, jolla oli iso osasto hyvällä paikalla messuhalliin tultaessa. Se oli jakaantunut pienempiin osastoihin, joista yksi oli Kreikan valtion matkailutoimisto.

Kreikka olikin suomalaisten ykkösmatkakohde vuonna 2022. Suomen matkailualan liitto ry:n tilastoimista matkapaketeista 41,5 prosenttia suuntautui Kreikkaan; toisella sijalla on Espanja ja kolmantena Turkki.

– Matkamessuilla tuodaan esiin Kreikan rikas historia antiikin kohteista luostareihin ja perinteisiin kreikkalaisiin kyliin. Myös maan monipuolinen luonto tulee esille upeine luontokohteineen ja aktiviteetteineen, unohtamatta kreikkalaista ruokakulttuuria. Eri kohteiden ja aktiviteettien lisäksi messukävijä pääsee tutustumaan siihen, miten Kreikassa voi vierailla mahdollisimman vastuullisesti niin, että kohteiden luonto ja yhteisöt kestävät matkailijamäärät, kerrottiin tapahtuman tiedotteessa.

Minulla on suunnitelmissa matka Kreikkaan toukokuun alussa. Sainkin Kreikan osastolta paljon hyödyllisiä esitteitä ja karttoja, joiden avulla voin suunnitella matkaani.

Läheltäkin löytyy – runsas kattaus kotimaan matkakohteita

Kotimaan matkailu on ollut viime vuosina suomalaisten suosiossa – tunnetusta syystä. Matkamessuilla esiteltiinkin ennätysmäärä uusia tai uudistettuja matkailukohteita, tarinallisia majoituspalveluja, kahviloita, ravintoloita, tapahtumia, museoita sekä aktiviteettitarjontaa.

Kohteita löytyy runsaasti myös kotimaasta. Turun saaristo/Finnish Archipelago esitteli Suomen saaristoalueen kohteita, muun muassa Ahvenanmaata sekä kaupunkeja kuten Turku, Pori, Rauma, Salo, Naantali ja Parainen. Go Saimaan alueella oli Lappeenrannan, Imatran ja Savonlinnan lisäksi esillä yli 50 pienempää paikkakuntaa, yritystä ja majoituskohteita, joiden joukossa on varmasti monelle tuntemattomia helmiä. Myös Lappi oli vahvasti esillä.

Visit Naantalin ja Naantalin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tarja Rautiainen korosti kotimaisen matkailun tärkeyttä. Matkailuelinkeinon asiakkaista 80 prosenttia tulee kotimaasta ja 20 prosenttia ulkomailta. Hänen mukaansa suomalaiset matkailijat ovat niitä, jotka pitävät matkailuyritykset hengissä.

Ruokamatkailukohteena Helsinki

Helsinki esitteli kaupungin parhaita puolia ruokamatkailukohteena. Pääkaupunki toteutti messuille ravintolaosion yhdessä Food Camp Finlandin ja Messukeskuksen kanssa. Helsinki Food Court koostuu kuuden ravintolan kokonaisuudesta, jotka korostavat Helsingin monipuolista ja korkeaa laatua ruokamatkailukohteena. Alueen ohjelmalavalla nähtiin tunnettuja huippukokkeja ja keskusteltiin ruokamatkailuun liittyvistä aiheista.

Bongasin alueelta Pelottoman, joka on ensimmäisenä Suomessa yhdistänyt pyöräliikkeen, korjaamon ja ravintolan. Se syntyi espanjalaisen Àngel Layosin suuresta unelmasta; hän halusi paikan, jossa korjataan nälkä ja jano, jarrut ja vaihteet. Sellainen syntyi Suvilahteen, Helsinkiin – Peloton Cycling Eatery.

Peloton Cycling Eateryn kattilassa porisi Helsinki Food Courtissa. Kuvan herra ei taida olla Àngel.

Muut ravintolat olivat Pompier Espa, Yeastie Boi, Fat Ramen, Pastis sekä Happy Waffle.

Alvar Aalto -reitti kulkee halki Euroopan

Maija Oinonen kertoi Alvar Aalto -kulttuurireitistä.

Euroopan neuvosto on valinnut 19.5.2021 Alvar Aalto Route – 20th Century Architecture and Design -kulttuurireitin arvostettujen Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon – ensimmäisenä Suomessa.

– Kulttuurireittistatus edistää Alvar Aallon rakennusten kansainvälistä tunnettuutta ja vahvistaa Aallon tuotannon merkittävyyttä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kaikki maailmanperintökohteiksi ehdotettavat Aalto-kohteet kuuluvat myös Alvar Aalto -kulttuurireittiin, toteaa Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Reitti kattaa yli 60 Aallon arkkitehtuurikohdetta 27 kaupungissa viidessä eri maassa – Suomessa, Saksassa, Virossa, Italiassa ja Ranskassa. Reitin varrella matkailija pääsee kokemaan Aallon kiehtovaa arkkitehtuuria ja muotoilua sekä muita nähtävyyksiä kohteiden ympärillä.

Potentiaalisia Alvar Aalto -kohteita löytyy yhteensä kymmenestä Euroopan maasta Suomen Rovaniemeltä Italian Riola di Vergatoon ja Islannin Reykjavikista Viipurin kirjastoon.

Tavoitteena on yhdistää kaikki Alvar Aalto -kohteet Euroopassa ja edistää kulttuurimatkailua samalla vaalien Aallon kulttuuriperintöä. Toisena tavoitteena on helpottaa Alvar Aalto -kohteiden saavutettavuutta matkailijoille tekemällä yhteistyötä matkatoimistojen ja muiden toimijoiden kanssa.

Alvar Aalto -reittiä hallinnoi Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry. Kulttuurireittiä esittelivät Maija Oinonen edellä mainitusta yhdistyksestä ja Karoliina Vitikainen, Magni Mundi -matkailutoimistosta.

Maailman suurin risteilyalus valmistuu vuodeksi 2024

Turkulaisena huomioni kiinnitti risteilyosastolla oleva kuva Icon of the Seas -laivasta, joka on rakenteilla Turun telakalla. Royal Caribbean -varustamolle tehtävä laiva on maailman suurin risteilyalus, johon mahtuu 7 600 matkustajaa. Vuoden 2023 loppupuolella valmistuva laiva ottaa vastaan risteilijöitä vuonna 2024.

Icon of the Seas on maailman suurin risteilyalus.

Matkailijan turvana ulkoministeriö ja Tulli

Ulkoministeriö ja Tulli jakoivat matkailijoille tietoa, jota kannattaa oman turvallisuuden ja ikävien seurausten välttämiseksi noudattaa.

Maailmalla on turvalliseksi ja vähemmän turvalliseksi luokiteltuja maita. Ulkoministeriö julkaisee matkustustiedotteita 152 maasta tai alueesta. Niihin kannattaa tutustua ennen matkaa. Lisäksi on syytä muistaa muut kolme pointtia: matkustusilmoitus, matkavakuutus ja matkustusasiakirjat.

Tullin osastolla olevassa vitriinissä oli esineitä, joita ei kannata matkalta ostaa ja tuoda Suomeen, kuten tuoteväärennöksiä, hedelmiä, villieläimistä valmistettuja tuotteita. Ohjeisiin voi tutustua Tullin sivuilla.

Tullin osaston vetonaulana oli yhdeksän kuukauden ikäinen labradorinnoutaja Miro, tuleva huumekoira, nyt jo harjoittelijastatuksella. Mirolla oli paljon rapsuttelijoita ja taputtelijoita. Tullin edustaja kertoi, että Miro on erittäin lupaava huumekoira, jolla on korkea stressinsietotaso. Se olikin hyvin rauhallinen ja tutustui nuuhkien lähelle tuleviin messukävijöihin.

Rantarolexit ja Louis Vuitton -kopiot kannattaa jättää ostamatta.

Miro harjoittelee tullin huumekoiraksi.

Reilu matkailija: tiedä, toimi ja syvenny

Reilun matkailun yhdistys ry edistää vastuullista matkailua tiedottamalla reilun matkailun periaatteista matkailijoille ja alan toimijoille. Reilun matkailijan ohjeet on laadittu alun perin vuonna 2003 ja ne on uudistettu vuonna 2021.

Kymmenen reilun matkailijan ohjetta muodostavat Reilun matkailun yhdistyksen ydinsanoman. Jokainen ohje pitää sisällään kolme osaa; Tiedä, Toimi ja Syvenny. Tiedä-osiossa aihetta taustoitetaan, Toimi-osiossa annetaan konkreettisia ohjeita, miten toimia matkailijana, ja Syvenny-osiossa tarjotaan linkkejä ja vinkkejä aiheeseen syventymiseen.

Vuoden 2022 parhaat

Matkailutoimittajien Kilta ry palkitsi Vuoden 2022 parhaat perjantaina 20.1.2023.

Vuoden matkailuhenkilön palkinnon sai Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. Hän nousi keskeiseksi henkilöksi koko matkailualaa rajusti koetelleen covid-19-pandemian aikana. Hän on pitänyt monenkirjavan elinkeinon puolia korona-aikana.

Vuoden kotimaan matkakohteena palkittiin Piirakkaretki Ylä-Karjalaan. Majatalosta majataloon -hiihtokierros on karjalainen retkipaketti Nurmeksessa. Päivämatkat ovat 20–30 kilometriä. Hiihdon jälkeen pääsee nauttimaan palkittua Karelia á la carte -lähiruokaa paikallisessa majatalossa.

Majatalosta majataloon -retkiä järjestävä Äksyt Ämmät on pohjoiskarjalainen matkailuyritys, joka haluaa tarjota luonnonläheisiä, vastuullisia ja ympäristöystävällisiä lomia. Elämyksiä voi saada yksinkertaisistakin asioista, vaikkapa lempeistä löylyistä ja majatalon emännän leipomasta ruisleivästä.

Vuoden ulkomaan matkakohteeksi Kilta valitsi La Gomeran. Se on seitsemästä Kanarian saaresta toiseksi pienin, ja se sijaitsee noin tunnin laivamatkan päässä Teneriffasta. Saaren pinta-ala on 370 neliökilometriä ja sen halkaisija on noin 20 kilometriä. Noin 22 000 asukkaan Gomeran on vielä välttänyt massaturismin.

Vuoden 2022 tunnustuspalkinnon sai kotkalainen perheyritys Kristina Cruises Oy, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kristina. Koronakeväänä 2020 se uudisti brändiään. Kristina tarjoaa suomalaisille tarkasti suunniteltuja yksilöllisiä yhteismatkoja niin ympäri Eurooppaa kuin kauemmaksikin.

Matkailutoimittajien Kilta ry on matkailualaa seuraavien ammattikirjoittajien ja kuvaajien yhdistys, jossa on noin 100 jäsentä. Vuonna 1969 perustettu Kilta on palkinnut ansioituneita matkailualan kohteita ja henkilöitä vuodesta 1972 lähtien.

Palkintoraadin puheenjohtaja, toimittaja Susanna Särkkä (vas.) ja palkitut: toimitusjohtaja Anu Markkanen,
yrittäjä Kirsi Partanen, toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti, Jonathan Jámez Kanarian saarilta ja juontaja, toimittaja Juha Roiha. Kuva: Eero Nokela/Kilta.

#Matkamessut #Matka2023 #MatkaTravelFair

*Sain bloggaajalipun ja arvottavaksi kolme pääsylippua.

Amazing Thailand -osaston somisteita.

Onnittelut Matkamessut -lippujen voittajille!

Yhteistyössä: Messukeskus – Matka 2023*

Onnittelut voittajille: Mari, Pasi ja Petri.

Sain arvottavaksi kolme vapaalippua Matkamessuille perjantaista sunnuntaihin 20.–22.1.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Lipun arvo on 18–23 euroa.

Pyysin kommentteja siitä, millaisia juttuja vastaaja toivoisi tähän blogiin? Määräaikaan mennessä sain 11 kommenttia eli siis arvontaan osallistumista.

Kaukokohteita ja lähimatkailua

Kuva: Matkamessut.

Vastauksissa toivottiin postauksia kaukokohteista, joista mainittiin Australia, Uusi-Seelanti ja Intia. Toisaalta toivottiin juttuja kohtuuhintaisista paikoista ja eläkeläiselle sopivista kohteista pidempään oleskeluun.

Lisäksi toivottiin esittelyä kotimaan ja lähialueiden kuten Viron matkakohteista ja edullisista majoitusmahdollisuuksista sekä koko perheelle kivoista, vaikka vähän erikoisistakin paikoista. Toiveena oli myös juttuja lomakohteiden paikallisista elämyspalvelun-tarjoajista sekä lisää lasitaidejuttuja.

Kiitokset kaikista vastauksista ja ideoista. Varmimmin toteutuvat nuo kotimaan kohteet, lähimatkailuideat, kohtuuhintaiset matkat ja miksei nuo elämyspalveluiden tarjoajiin liittyvät jututkin.

Lasitaidenäyttelyitä osuu kohdalle aika harvoin, mutta lasi kiehtoo minuakin, joten yritän seurata näyttelykutsuja.

Kaukomatkajuttuja voi joutua odottelemaan pidempään; toki kannattaa seurata matkakirjojen esittelyjä, joiden avulla voi saada hyviä vinkkejä oman reissun suunnitteluun.

Onnittelut

Satunnaisgeneraattori arpoi tänään luvuiksi 1, 11 ja 2, joka tarkoittaa sitä, että vapaalippujen voittajat ovat Mari, Pasi ja Petri. Onnittelut voittajille! Laitan meilin tulemaan viimeistään huomenna, mukana on linkki vapaalippuun.

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään torstaista (ammattilaispäivä) sunnuntaihin 19.–22.1.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Helsingin Caravan-messut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 20.-22.1.2023. Molempiin tapahtumiin pääsee tutustumaan samalla pääsylipulla.

 http://www.matkamessut.fi

#Matkamessut #Matka2023 #MatkaTravelFair

*Sain bloggaajalipun ja arvottavaksi kolme pääsylippua.

Tervemenoa Matkamessuille 2023 ‒ osallistu arvontaan

Yhteistyössä: Messukeskus – Matka 2023*

Sain Matkamessuilta kolme vapaalippua arvottavaksi blogissani. Yksi lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin Matkamessuilla 20.–22.1.2023 Helsingin Messukeskuksessa.

Jos haluat osallistua arvontaan, niin kerro, millaisia juttuja toivoisit tähän blogiin? Vastaa blogin kommentteihin.

Vastausaikaa on maanantaihin 16.1.2023 klo 18 saakka. Arvonta suoritetaan kaikkien määräaikana kommentin blogiin (ei siis FB-sivulle) jättäneiden kesken. Arvonnassa siis kolme onnettaren suosikkia saa kukin käyttöönsä yhden pääsylipun, jonka toimitan sähköpostitse. Lippu oikeuttaa kertakäyntiin tapahtumassa.

Onnea arvontaan!

Matkamessujen tunnelmaa vuodelta 2019. Kuva: Messukeskus.

Kuva: Heidi Koivunen/Messukeskus.

”Matkamessuilla koet, näet, tunnelmoit ja matkustat maailman halki yhden viikonlopun aikana Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman ohjelmassa on esillä ajankohtaisia matkailuilmiöitä, kohdevinkkejä sekä muita matkailijalle hyödyllisiä puheenvuoroja.

Tapahtumassa on mukana yli 850 näytteilleasettajaa lähes 70 maasta. Näytteilleasettajien tarjonnasta löydät äkkilähdöt, pakettimatkat, lennot, majoitukset ja muut lomamatkat, unohtamatta tietenkään matkamessutarjouksia.”

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään torstaista (ammattilaispäivä) sunnuntaihin 19.–22.1.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Helsingin Caravan-messut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 20.-22.1.2023. Molempiin tapahtumiin pääsee tutustumaan samalla pääsylipulla.

 www.matkamessut.fi

#Matkamessut #Matka2023 #MatkaTravelFair

Kuva: Messukeskus.

*Sain bloggaajalipun ja arvottavaksi kolme pääsylippua.

Salsaa ja mojitoa – matkoilla Etelä-Amerikassa

Palvelu/tuote saatu: Stresa Kustantamo*

Kiinnostaako Etelä-Amerikka? Suunnitteletko sinne matkaa? Jos, niin lue Toivasen pariskunnan sanallisia ja kuvallisia merkintöjä tuosta valtavasta mantereesta.

Salsaa ja mojitoa -kirja sisältää tarinoita ja kokemuksia Pirjo ja Reijo Toivasen matkoilta Etelä-Amerikassa.
Tekstin lisäksi kirjassa on paljon valokuvia.

Pirjo ja Reijo Toivanen kutsuvat lukijansa nojatuolimatkalle Etelä-Amerikkaan. Sen voi tehdä heidän Salsaa ja mojitoa -matkakirjansa avulla. Stresa Kustantamon vuonna 2021 julkaisema kirja vie Argentiinaan, Kuubaan, Meksikoon, Peruun, Chileen, Pääsiäissaarille, Kolumbiaan ja Costa Ricaan. Suunnitelmissa ollut Ecuador jäi sattuneesta syystä toiseen kertaan.

Matkustaminen on ollut Pirjo ja Reijo Toivaselle elämäntapa, ja he ovat asuneetkin useissa maissa, muun muassa Englannissa, Hollannissa, Floridassa ja Italiassa. Etelä-Amerikan matka alkoi, kun ”mieli teki maailmalle.” Toivaset halusivat pitää sapattitauon ja matkustaa jonnekin päiväntasaajan tuntumaan. ”Ei mikään ole hauskempaa, kun pyöritellä maapalloa kirjoituspöydällä”, toteaa Pirjo Toivanen. Suunnitelmia tehtiin ja maista jätettiin pois Venezuela, Nicaragua ja Brasilia.

Buenos Airesista Bosque del Caboon

Chilelle kuulivat Pääsiäissaaret eivät näy tässä kartassa. Ne sijaitsevat Eteläisellä Tyynellämerellä,
noin viiden tunnin lentomatkan päässä Santiago de Chilestä. Kartta: Google.

Matkan varrella Toivaset käyvät muun muassa Buenos Airesissa ja satamakaupunki Bocassa Argentiinassa; Iguazún putouksilla Argentiinan, Brasilian ja Paraguauyn rajalla; Havannassa, Kuubassa; Meksico Cityssä, Teotihuacánin muinaiskaupungissa ja Cancúnissa Meksikossa; Limassa, Machu Picchussa, Cuscossa ja Amazonilla Perussa; Santiagossa, Pablo Nerudan museossa ja Atacaman autiomaassa Chilessä; Pääsiäissaarilla; Bogotassa ja Nemocónin suolakaivoksessa Kolumbiassa sekä San Joséssa, Bosque del Cabossa ja Arenal-tulivuoren juurella Costa Ricassa.

Perussa sijaitseva Machu Picchu on rakennettu noin 1400-luvulla. Kuva: Amanda Kerr, Unsplash.

Kirjan tarinat alkavat Buenos Airesista, Argentiinasta lokakuussa 2010. Kirja etenee maittain, ja lukuun saattaa yhdistyä tarinoita useammaltakin reissulta vuosina 2010-2015 ja jälkeenpäin tehtyjä merkintöjä.

Kirjan teksti on Pirjon kirjoittamaa ja se perustuu suurelta osin hänen päiväkirjamerkintöihinsä. Kuvat on ottanut Reijo. Kirjassa on paljon kuvia eläimistä ja luonnosta, mutta myös kaupunkikohteista ihmisineen. Kulttuurihistoriakin kertautuu ja kirjan sivuilla tulevat esiin muun muassa Ernest Hemingway, Buena Vista Social Club, Carlos Gardel, Pablo Neruda ja Fernando Botero. Kohtaamiset ihmisten, niin paikallisten kuin matkustajien kanssa, antavat kirjalle mukavan säväyksen.

Kirjan taitto on selkeä, mukana on paljon koko sivun kuvia. Ihan alussa on kartta ja siihen on kunkin maan kohdalle merkitty, miltä sivulta sen maan teksti alkaa. Kartta korvaa tavallaan sisällysluettelon, joka olisi kuitenkin ehkä voinut olla mukana lukijan apuna, ehkä myös asiahakemisto.

Korona katkaisi matkanteon

Kirjan viimeinen merkintä on maaliskuulta 2021: ”Meidän piti lentää Quiton kaupunkiin, Ecuadoriin perjantaina 13.3.2020, mutta edellisenä yönä maailma sulkeutui. Korona iski, emmekä mekään päässeet näkemään inkojen entisiä asuinsijoja Ecuadorissa emmekä Galapagos-saarten luonnonihmeitä.”

Matkat ovat vahvistaneet pariskunnan kiinnostusta luontoon ja historiaan. ”Ihmiselämä on lyhyt muutosten ketjussa, mutta ymmärrämme, että meidän tekomme vaikuttavat tulevien polvien maailmaan. Turismi on tärkeä tulolähde monelle erityisesti kehitysmaissa. Kun pandemia taittuu, haluamme etsiä kohteita, joissa olemme enemmän hyödyksi kuin haitaksi.”

Jos mielessäsi on matka Etelä-Amerikkaan, niin voit käyttää Toivasten kirjaa suunnittelun apuna ja fiilistelyssä. Vaikka matkailuharrastukseni on suuntautunut pääasiassa Eurooppaan, niin Salsaa ja mojitoa -kirja herätti kiinnostukseni kaukaisempiinkin kohteisiin.

Matkakirjoja, romaaneja ja valokuvanäyttelyitä

Salsaa ja mojitoa on Toivasten toinen yhteinen kirja. Ensimmäinen, Proseccoa per favore, kertoo pariskunnan elämästä Stresassa, Italiassa, jonne he muuttivat kymmenisen vuotta sitten.

Pirjo Toivanen on kirjoittanut myös romaaneja: Pyhä paha perhe (2017), Siskoni Italiassa (2020) ja Rooleja vai rakkautta (2022). Kirjojen teemoina ovat adoptio, perhesuhteet ja läheisten merkitys. Lisäksi hänen novellejaan on julkaistu lehdissä ja antologioissa. Reijo Toivasen valokuvia on ollut esillä parissa näyttelyssä Helsingissä.

Mojito [mo’hi:to] on alun perin kuubalainen cocktailjuoma. Se tehdään perinteisesti
vihermintusta, rommista, sokeriruo’on mehusta, limetistä ja soodavedestä. Kuva: Paul Steuber, Pixabay.

Kuubalainen salsaorkesteri. Kuva: Rav, Pixabay.

Pirjo Toivanen ja Reijo Toivanen: Salsaa ja mojitoa. Stresa Kustannus osk, 2021.

Sain kirjan Pirjo Toivaselta Helsingin Kirjamessuilla.

Lue myös: Panamericana – autolla maailman ympäri ja Lääkäri matkalla maailman ympäri

Minne matka vuonna 2023?

Uusi vuosi, uudet matkat. Osa reissujen hauskuutta on niiden suunnitteleminen ja tieto siitä, että tulevaisuudessa on jotain arjesta poikkeavaa. Mitä tuonee vuosi 2023 tullessaan?

Reissuvuoteni avaa pitkästä aikaa Matkamessut Helsingin Messukeskuksessa torstaista sunnuntaihin 19.–22.1.2023. Torstaina messut ovat auki ammattilaisille, joiksi bloggaajatkin luetaan. Heti aamusta on tarjolla aamiaistilaisuus, jossa on mahdollista tavata suomalaisten ja ulkomaisten turistitoimistojen ja alueorganisaatioiden edustajia. Tuona päivänä on väljää kierrellä messualueella.

Maaliskuussa on vuorossa myös Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät 10.–12.3.2023 Kokoushotelli Murikanrannassa, Terälahdessa lähellä Tamperetta.

Suunnitellen vai fiilisten mukaan?

Olen huono tekemään tarkkoja suunnitelmia, toimin enemmän ex tempore -tyyliin, mutta joskus on tehtävä varauksia hyvissä ajoin etukäteen, jotta matkasuunnitelmat onnistuisivat.

Poikkeuksena lyhyen ajan suunnittelemiseen ovat majoitusvaraukset tapahtumiin, joihin aion tänäkin vuonna mennä. Elämä opettaa. Olen jo varannut hotellit Sastamalasta Vanhan kirjallisuuden päivien sekä Hangosta Fotofestivalin aikaan. Nämä molemmat tapahtumat ovat pienellä paikkakunnalla, jossa majoituskapasiteetti on rajallista. Näissä molemmissa paikoissa on tullut tavaksi varata yösija jo edellisenä vuonna uloskirjautuessa.

Kirjapäivät järjestetään Sastamalassa juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 30.6.–1.7.2023. Niiden perinteinen tapahtumapaikka, Sylvään koulu, on kesällä 2023 putkiremontissa ja sen vuoksi tapahtuma siirtyy Vexve-areenan ja Vammalan ammattikoulun ympäristöön.

Hanko Fotofestival järjestetään lauantaina 9.9.2023 ja kyseessä on jo kymmenes tapahtuma, joten sitä varmaan juhlitaan. Olen ollut mukana joka kerta – ja kävin Hangossa myös sellaisena viikonloppuna, jolloin tapahtumaa ei koronan vuoksi järjestetty.

Kalamata, Haag ja Lontoo?

Kalamata, Kreikka. Kuva: Bill Ligris Pixabaysta.

Toivon myös, että voin osallistua TBEX-organisaation järjestämään matkabloggaajien konferenssiin 8.–12.5.2023 Kalamatassa, Kreikassa. Olen hankkinut sinne jo lipun, mutta muut matkavalmistelut ovat tekemättä, mutta kannattaa hoitaa pian kuntoon.

Jossain vaiheessa voisin vierailla Jaana-sisareni nykyisessä kotikaupungissa Haagissa. Se on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla. Sielläkin riittää varmaan nähtävää, mutta olisi myös houkuttelevaa vierailla muissa lähellä olevissa paikoissa, ehkä meillä vielä tuntemattomissa vanhoissa pikkukaupungeissa.

Haag, Alankomaat. Kuva: Cor Gaasbeek Pixabaysta.

Haag, Alankomaat. Kuva: Cor Gaasbeek Pixabaysta.

Haag, Alankomaat. Kuva: Cor Gaasbeek Pixabaysta.

Alankomaiden suosituimpiin kuuluva uimaranta, Scheveningen, on Haagin historiallinen merilomakohde. Se sijaitsee Haagin itäpuolella noin 15 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Kuva: Olga Kropman Pixabaysta.

Yksi mahdollinen matkakohde voisi olla Lontoo, jossa asuu ystäväni Sue. Meillä on tänä vuonna juhlavuosi – tutustuimme toisiimme 50 vuotta sitten kirjeenvaihdon merkeissä. Olen käynyt useasti hänen luonaan.

Suunnittelimme, että Sue tulisi vuorostaan Turkuun ja Suomeen vuonna 2023, mutta nyt hän on arvellut, ettei se ehkä toteudukaan. Jospa voisin jälleen vierailla hänen luonaan, ja voisimme juhlia 50 puolivuosisataista kestänyttä yhteydenpitomme. Olen kertonut tarinamme postauksessa Ensin lensivät kirjeet.

Lontoo, Iso-Britannia. London Eye, maailmanpyörä.

Lontoo, Iso-Britannia. Näkymä Thames-joelle The Shard -pilvenpiirtäjän 68. kerroksesta.
Ikkunalasi hiukan heijastuu kuvaan.

Kaikki nämä reissut eivät välttämättä toteudu; ykköstoiveena on Kalamata. Olen ollut aikaisemmin kolmessa TBEX-konferenssissa ja ovat olleet sen verran huikeita kokemuksia, että saavat osallistumaan yhä uudestaan.

Muutama vakiotapahtuma on myös suunnitelmassa

Epäilemättä vietän aikaa myös Kurejoella, Alajärvellä, jossa on perheemme kesäpaikka edesmenneen isäni kotitalossa. Toivottavasti saan sinne mukaan myös sisaruksia ja lapsiamme. Vanhassa talossa saattaa olla pientä laittoa ja puutarhakin kaipaisi hortonomista hoitamista. Keväällä tai syksyllä siellä voisi olla etätöissä.

Kurejoella, Alajärvellä pääsee nauttimaan maalaismaisemista ja -elämästä.

Osallistunen edelleen moniin vakiotapahtumiini, jos ne vain saadaan järjestettyä: Luovat ladyt -viikkoon Toivonniemessä, Ruissalossa tai jossain muualla, Fiskarsin Antiikkipäiviin, Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan elokuussa, Turun ja Helsingin Kirjamessuille sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspäiviin ja Vuoden Luontokuva -festivaaliin lokakuussa.

Toivon myös, että pääsisin viettämään viikon jossain uudessa paikassa joko etätöissä ja vapaa-ajalla. Toiveet ovat kohdistuneet jo monena vuotena Seiliin, Örööseen tai johonkin muuhun saaristopaikkaan.

Aiotko sinä matkustaa alkavana vuotena vai pysytteletkö kotiseudulla? Mikä on kohteesi? Joka tapauksessa innostavaa, vastuullista ja ikimuistoista matkailuvuotta 2023.

Lue Hangosta: Minun Hankoni on syksyinen.

Missä kuljin kerran vuonna 2022?

Kuva: Gerd Altmann Pixabaystä.

Vuodenvaihteessa on tapana kerrata kokemuksia, palata menneeseen ja arvioida sitä. Teen nyt samantyylisen matkaraportin tästä vuodesta 2022 kuin parin aikaisemman vuoden menoista. Kulunut vuosi oli matkojen suhteen köyhempi kuin edeltäjänsä, ja minä olin bloggaamisen suhteen saamattomampi.

Tänä vuonna tein yhden matkan ulkomaille, muuten reissuni suuntautuivat kotimaahan ja oikeastaan alle 400 kilometrin säteelle kotikaupungistani Turusta.

Perinteinen tammikuun meno, Matkamessut, oli siirretty tammikuuhun 2023. Pääsen siis pian tutkimaan matkailumaailmaa pitkän tauon jälkeen. Kreikka on tämänvuotinen messujen partnerimaa, ja se sopii minulle oivallisesti. Toivon, että voin osallistua TBEX-organisaation järjestämään matkabloggaajien konferenssiin toukokuun alussa Kalamatassa, Kreikassa. Olen hankkinut sinne jo lipun, mutta muut matkavalmistelut ovat tekemättä.

Alajärveltä Kotkaan, Maarianhaminasta Paimioon

Torstaina 3. helmikuuta liputetaan arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi Alvar Aallon syntymäpäivänä. Tein jutun Lippu salkoon Alvar ja Aino Aallon kunniaksi osittain siksi, että Aalto liittyy syntymäkuntaani Alajärveen, joka on osa valtakunnallista Alvar Aalto -kaupunkiverkostoa.

Alvar Aallolla on Alajärvellä oma tie lähellä suunnittelemiaan rakennuksia.

Tuusulanjärvi houkutteli jäälleen paljon ulkoilijoita maaliskuisena sunnuntaina.

Maaliskuussa vietin viikonlopun Gustavelundissa, Tuusulassa, jossa järjestettiin Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät. Olen osallistunut niihin noin kymmenen vuoden ajan. Viikonloppu on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja sen aikana tulee katsottua useampi tuhat upeaa valokuvaa.

Huhtikuussa kirjoitin Merikeskus Vellamosta, joka on koko perheen käyntikohde kaikkina vuodenaikoina Kotkan Kantasatamassa. Olin käynyt siellä jo syksyllä 2021, mutta hauduttelin juttua muutaman kuukauden.

Pääsiäistä vietin Maarinhaminassa ikään kuin omatoimisessa retriitissä, mutta siltä reissulta ei syntynyt postausta. Tosin laivamatka Glory-laivalla tuli mukaan toukokuun postauksessa Gloryn loistoa Itämerellä. Tein tuolla Viking Linen uudella aluksella reissun myös äitienpäivän aikoihin äitini ja sisarusteni kanssa.

Glory matkalla Turusta Tukholmaan.

Algoth’s on legendaarisen pirtukeisarin, Algoth Niskan nimikkobaari.

Aurajoen rannan kirsikkapuut kukkivat toukokuun puolivälissä.

Taiteen talon avajaisissa pääsi tutustumaan taiteilijoiden työtiloihin.

Toukokuussa ihastelin Aurajoen rantojen kirsikkapuiden kukintaa ja tutustuin Taiteen taloon sen avajaisissa. Se on taiteen ja kulttuurin koti taiteen tekijöille, kaupunkilaisille ja matkailijoille. Taiteen talo sijaitsee Rettigin vanhassa tupakkatehtaassa osoitteessa Nunnankatu 4 keskellä Turun Vanhaakaupunkia.

Kutsuin myös kaimojani nimipäiväjuhliin 16.6.2022 postauksessa Päivin nimipäivät Paimion parantolassa.

Alvar Aallon suunnittelema kansainvälisesti tunnettu Paimion parantola on mielenkiintoinen käyntikohde.

Alppiruusupuistossa on suomalaisia ja ulkolaisia alppiruusuja yhteensä 1 860 kappaletta. Lajikkeita on yhteensä 218, joista kotimaisia 31.

Kesäkuussa vierailin vihdoin entisen kotikuntani Raision nähtävyydessä, Alppiruusupuistossa. Komeasti kukkivia pensaita metsän suojissa.

Kirjoitin myös juttuja Somerolta oltuani siellä bloggaajamatkalla. Postauksia siltä reissulta ovat Taidetta Kivimeijerissä, Somero vaalii Baddingin muistoa, Kartanotunnelmaa Härkälässä, Kaija Aarikka – nappikauppiaasta muotoilijaksi ja Hurmaava Helmi – muotiputiikki meijerissä.

Konferenssimatka Aurinkorannikolle

Tutustuimme noin viikon verran ajan espanjalaiseen kulttuuriin flamencoineen, hevosineen,
viineineen ja tapaksineen.

Kesäkuun alussa tein ainoan ulkomaanmatkani Marbellaan, Espanjaan, jossa järjestettiin matkabloggaajien konferenssi. Tuon matkan aineistosta syntyivät postaukset Matkabloggaajat Marbellassa, Paluu Rondaan, Valkoisten talojen Mijas ja Viiniä maistelemassa Rondassa.

Tuoreen lentomatkakokemuksen innoittamana avauduin aiheesta Pakkaamisen viheliäisyys.

Taidetta ja kulttuuria

Luovien ladyjen lomaviikko järjestettiin viime vuonna Villa Vallattomassa Strömforsissa. Tämän majapaikan emäntä Petra Pekkarinen houkutteli minut vieraaksi Pipa ja Papi -podcastiinsa, ja voit kuunnella jutteluamme Luovista ladyistä, bloggaamisesta, vanhoista taloista ja matkustamisesta täältä.

Tällä ruukkipaikkakunnallakin oli nähtävää, mutta ajelimme sieltä myös Porvooseen, Loviisaan ja Kotkaan muun muassa kirppareille. Kävimme myös Keisarillisessa kalamajassa Langinkoskella, Olgan farmilla Sääksjärvellä – mainio kohde lapsiperheille – sekä Stockforsin tehdasalueella Pyhtäällä.

Villa Vallaton tarjosi oivallisen lomapaikan ja tukikohdan tusinalle Luovia ladyja.*

Strömforsin ruukkialue kuvastui hienosti jokeen heinäkuisena aamuna.

Luovat ladyt aloittivat aamunsa pulahtamalla kunnan uimapaikan veteen.

Strömforsin kaunis, vanha kirkko kätkee harvinaisen aarteen: Helena Schjerfbeckin maalaaman alttaritaulun.

Elokuussa oli vuorossa taide eri muodoissaan. Kirjoitin postaukset Elämänpuu ja muita kollaaseja sekä Pinnan alla – lasista kauneutta taidenäyttelyn avajaisten innoittamana.

Tuttuja kesämenoja olivat myös heinäkuussa Booktori eli vanhojen kirjojen myyntitapahtuma Läntisellä Rantakadulla, Puutori Blues –tapahtuma nimensä mukaisesti Puutorilla sekä elokuinen Taiteiden yö monine esityksineeen eri puolilla Turkua. Näistä ei nyt syntynyt postauksia.

Syyskuussa kulttuuririennot jatkuivat nyt teatteriin ja kirjoitin postauksen Aavikon kuningatar Priscilla on ylistyslaulu suvaitsevuudelle Helsingin kaupunginteatterin musikaalista. Hanko Fotofestivalissa kävin myös kuten myös Turun ja Helsingin Kirjamessuilla; lokakuussa piipahdin myös Tampereen Kirjafestareilla.

Pieni juhlahetki oli siinäkin kun tämän Parasta lähteä nyt -blogin 700 postausta tuli täyteen 18.9.2022.

Lokakuussa infosin Helsingin Kirjamessuista ja Vuoden Luontokuva -festivaalista. Marraskuussa muistelin heinäkuista autotapahtumaa postauksessani Renaultistit Ruissalossa – 38. Grand Tour de Renault.

Joulukuussa pohdin erilaisia tapoja viettää vuoden suurinta juhlaa postauksessa Missä vietät joulusi tänä vuonna? Oman jouluni vietin kotona perheen parissa.

Poimi vinkit ja vieraile ensi vuonna jossain oudossa kuplassa

Tämä postaus kertoo matkoistani, mutta sitä voi lukea niinkin, että se sisältää vinkkejä tapahtumista, joihin voi osallistua ja paikoista, joissa voi käydä. Ehkä saat poimittua jonkun vinkin ensi vuoden suunnitelmiisi.

Suosittelen myös, että käyt sellaisessa paikassa tai tapahtumassa, joka on itsellesi hiukan outo tai vieras, ehkä jopa siellä monesti mainitulla epämukavuusalueella. Tapaat ehkä ihmisiä, joilla on ihan kummallisia harrastuksia.

Minulle tällaisia paikkoja ja tapahtumia olivat Espanjan hevospaikat (näistä toivottavasti kirjoitan myöhemmin) sekä Strömforsissa ruukissa Ruotsinpyhtäällä järjestetty Ruukki Picnic, joka on ollut vuosien aja Itä-Uudenmaan suurin kesäinen koko perheen harrasteajoneuvotapahtuma ja Ruissalossa, Turussa järjestetty Grand Tour de Renault -tapahtuma. On virkistävää ja mieltä avartavaa vierailla omien kupliensa ulkopuolella.

Vierailin kesäkuussa Espanjassa kahdessa hevosia jalostavassa, kasvattavassa ja kouluttavassa paikassa.

Ruukki Picnic toi Strömforsiin paljon amerikanautoja harrastajineen.

Sisällöntuotanto sakkaa surussa

Isä saateltiin viimeiselle matkalleen helmikuussa.

Olen ollut tänä vuonna vähemmän tuottelias kuin aikaisempina vuosina raskaan elämäntilanteen vuoksi. Isäni kuoli tammikuussa 81-vuotiaana ja äitini jäi leskeksi ja apua tarvitsevaksi. Aikaa ja energiaa kirjoittamiseen tuntuu olevan nyt aikaisempaa vähemmän. Tänä vuonna en osallistunut myöskään Yhdysvalloista lähtöisin olevaan National Blog Posting Month (NaBloPoMo) -haasteeseen, jossa blogataan joka päivä.

Harmillisesti myös osa aineistosta on jäänyt vielä julkaisematta. Muun muassa osa Espanjan matkan annista on jäänyt kertomatta kuten myös muutamasta kotimaan reissustakin. Ehkä kirjoitan niistä vielä seuraavia matkoja odotellessa.

Iloa ja valoa vuoteen 2023!

*Lue lisää Luovista ladyista postauksesta Luovat ladyt Nauvossa.

Missä vietät joulusi tänä vuonna?

Joulu on valintojen aikaa. Se, missä sitä juhlimme, kenen ehdoilla, millaisin kustannuksin ja millaisin seurauksin, vaatii hiukan miettimistä. Paitsi niillä, joilla on vuosien, ellei vuosikymmenten aikana vakiintuneet jouluperinteet. Niitäkin saattaa tosin nyt joutua tuunaamaan sähkönkulutuksen ja ympäristövaikutusten vuoksi.

Joulupukki löytyy myös Abu Dhabista.

Ensimmäisiä kaupallisia jouluvirityksiä oli havaittavissa jo lokakuun puolella. Black Friday -kampanjat valtasivat mediamarkkinat marraskuun lopussa. Heti ensimmäisen adventin jälkeen mainosten kärki siirtyi jouluhankintoihin. Tolkuttomiin mittoihin paisunut vuoden kulutusjuhla on ollut jo kauan puistattava. Lahjoja ja ruokaa ostetaan kuormakaupalla. Vähemmälläkin voisi varmaan luoda tunnelmaa ja hyvää tahtoa perheen ja lähimmäisten keskuuteen.

Viimeistään nyt on aika miettiä, miten ja missä aikoo viettää valon juhlaa. Osalle meistä perheen ja suvun perinteet ovat niin voimakkaita, että suunnitelmat ovat selvillä ja joulua vietetään kuten aina ennenkin. Toiset taas ovat vapaampia valitsemaan vaihtoehtoja: voi vaikka jättää koko juhlan väliin tai matkustaa mieluisaan paikkaan. Jotkut ovat elämän yllätysten vuoksi uudenlaisessa tilanteessa.

Matkailu on elpymässä

Matka on hyvä keino välttää jouluvalmisteluihin niin usein liittyvä kiire ja stressi. Ne voi tyystin unohtaa, kunhan saa pakattua laukkunsa ja pääsee lähtemään. Reissua suunnittelevalle on tarjolla monia valmiita vaihtoehtoja: matkoja Baltian ja Keski-Euroopan maiden joulutoreille, hotelli- ja kylpylälomia, risteilyjä niin Reinillä, Itämerellä, Välimerellä kuin kauempanakin, rantalomia Kanarialla tai Aasiassa ja niin edelleen. Ja itse matkansa suunnitteleva pääsee minne vain.

Pahimman korona-ajan jälkeen ulkomaan matkailu on elpymässä. Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tilaston ennakkotietojen mukaan ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko-elokuussa 2022 nelinkertainen määrä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Viime kesänä ulkomaanmatkat myös suuntautuivat kauemmas Eurooppaan kuin vuonna 2021, jolloin kolme neljästä ulkomaanmatkasta tehtiin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kestosuosikkien Viron ja Ruotsin lisäksi Kreikka nousi Espanjan ohi kolmanneksi suosituimmaksi kohdemaaksi.

Itsestäänselvyyksistä kyseenalaistuksiin

Olemme eläneet 2020-luvun alkuvuosia tilanteessa, jossa joudumme kyseenalaistamaan monia itsestään selvinä pitämiämme asioita. Kanssaihmisistä on tullut meille kaukana pidettävä uhka mahdollisen koronatartunnan vuoksi, sähkö on meille kallis ja säästettävä resurssi ja matkustaminen etenkin lentokoneella on arveluttavaa ilmastovaikutusten vuoksi. Ilmateitse matkustavat saattavat tuntea lentohäpeää ja vaieta reissustaan.

Ukrainan sotakärsimykset, taistelujen laajenemisen uhka, erilaiset luonnonkatastrofit ja väkivaltaisuudet välittyvät meille päivittäin television ja sanomalehtien uutisissa. Tuntuu, kuin vuosi toisensa jälkeen olisi meille entistä pahempi ”annus horribilis”.

Voimia valon juhlasta

Oman, meille niin tutun rasitteen mielenterveyteemme antaa marras- ja joulukuun pimeys. Päivä on lyhimmillään. Kun tähän vielä lisätään työelämän kiireet ja maailman valmiiksi saamisen paineet ennen joululomia sekä kaikki tehtävät ja velvollisuudet ennen juhlapyhiä, on ihmismielen kestävyys koetuksella.

Siksikin olisi suotavaa, että joulunajasta muodostuisi itse kullekin valoa ja voimia antava eheyttävä kokemus. Mikä ilahduttaisi läheisiäni ja itseäni, mikä lataisi henkiset, fyysiset ja sielulliset akkuni parhaiten, mutta kuitenkin niin, etten rasittaisi kohtuuttomasti talouttani ja ympäristöäni?

En ole jouluihminen, enkä jaksa käyttää aikaani ja energiaani viikkotolkulla joulutunnelman luomiseen. Jos voisin vapaasti valita, niin viettäisin jouluni muualla kuin kotona. Jättäisin kaikki juhlavalmistelut väliin ja käyttäisin niihin varatut rahat matkaan. Se voisi suuntautua kotimaahan, naapurimaihin tai pidemmälle. Teen harvoin reissuja lentäen, joten tarvittaessa olen valmis tämänkin vaihtoehdon valitsemaan.

Olen päässyt tällaiseen tilanteeseen kolme kertaa elämäni aikana. Vuosina 2012 ja 2014 matkustin ennen joulua Abu Dhabiin teini-ikäisten lasteni kanssa. Vuonna 2013 lähdimme koko perhe vanhinta poikaa lukuun ottamatta Vilnaan.

Jouluja vierailla mailla

En olisi ehkä valinnut Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunkia Abu Dhabia joululomakohteeksi, mutta sisareni ja hänen miehensä asuivat siellä muutaman vuoden ajan. Meillä oli siis majoituspaikka valmiina. Lisäksi vuodenvaihde on sekä koululaisten kannalta ajallisesti että kohdemaan ilmaston suhteen otollisin matkustusaika. Abu Dhabissa on kesällä ainakin minulle liian kuumaa; joulu- ja tammikuussa lämpötila oli miellyttävästi 20–25 asteen lukemissa.

Abu Dhabissa oleskelimme paljon paikallisella, ulkomaalaisille tarkoitetulla yksityisklubilla, The Clubilla, jonne sisareni sai hankituksi meille viikon jäsenyyden. Klubilla on oma ranta, uima-allas, kuntosali, ravintoloita, kirjasto ja kauppa. Vietimme kunnon rantaelämää – treenaamalla salilla ja uimalla meressä.

Loman aikana tutustuimme Abu Dhabiin ja sen ympäristöön. Teimme myös kolmen päivän reissun Al Ainiin, joka sijaitsee lähellä Omanin rajaa sekä kahden päivän matkan Dubaihin. Molempiin kaupunkeihin matkustimme bussilla.

Näiden kahden matkan aikana ennestään vieras kulttuuri tuli tutuksi sääntöineen ja tapoineen ja kotimaan äidinkasvot kirkastuivat kummasti: ”Tämäkin on meillä paremmin.” Paikallinen säätila voitti kuitenkin valollaan ja lämmöllään 6–0 kotimaan olosuhteet.

Aavikkosafarillla näimme paljon kameleita ja nuoret ratsastivatkin niillä. Safariajelu tehtiin jeepillä.

Abu Dhabissa oli paljon ostoskeskuksia.

Kävimme myös Sheik Zayedin suuressa moskeijassa (Sheikh Zayed Grand Mosque Center).

Kolmannella reissullamme lensimme aatonaattona Turusta Riikan kautta Vilnaan ja palasimme tapaninpäivänä 26.12. Lähtöaika oli aikaisin ja paluu myöhään, joten perillä oloaikaa jäi mahdollisimman paljon.

Joulukuusi Vilnassa.

Vilnalaisia tutustumassa jouluseimeen ja -toriin.

Kaupunki oli kompakti ja helppokulkuinen ja tarjosi riittävästi tutustuttavaa. Majoitus oli Radisson Blu Hotel Lietuva -hotellissa Neris-joen rannalla. Unescon maailmanperintökohteiden listalla olevaan vanhaan kaupunkiin oli noin kymmenen minuutin matka.

Kiinnostavana alueena oli itsenäiseksi julistautunut taiteilijakaupunginosa Užupiksen tasavalta. Sillä on oma kansallislaulunsa, perustuslakinsa, presidenttinsä, piispansa ja kirkkonsa.

Kotijoulu kunniassa

Kolmen ulkomailla vietetyn joulun jälkeen palasimme erityisesti perheemme aikuisten lasten toivomuksesta kotijouluihin, joissa tärkeällä sijalla ovat riisipuuro, joulutortut, kinkku, suklaakonvehdit, kirjat, sauna, kiireetön aika ja iltamyöhäiset kävelyt kynttilöin valaistulla hautausmaalla.

Matkajoulujen jälkeen aikomuksemme olivat varsin selvät jouluna 2015, mutta niihin tuli äkillinen muutos. Yksi perheenjäsenistä vietti jouluaattoa lukuun ottamatta joulunpyhänsä ja koko seuraavan viikon sairaalassa. Siellä me muut kävimme sitten vierailulla päivittäin. Elämän yllätyksellisyys päihittää hyvätkin suunnitelmat.

Jouluperinteisiimme kuuluu myös sukulaisille ja ystäville lähetettävä joulukirje, jossa kerromme vuoden aikana koetusta ja eletystä. Traditiomme alkoi 1990-luvun alussa, jolloin olimme nuori lapsiperhe ja halusimme kertoa erityisesti jälkikasvumme kuulumisista.

Vuoden 2005 joulukirjeessä kuvailimme joulunalustunnelmia näin: ”Kummasti meidänkin perheeseemme on syntynyt jouluperinteitä. Sellainenkin perinne meillä tuntuu olevan, ettei kaikki ole ehtinyt valmiiksi, kun joulurauha julistetaan Vanhalta suurtorilta ja Sulo Saarits laulaa radiossa ”Taas kaikki kauniit muistot”.

Riisipuuro on ollut joskus pohjastaan mustaa ja palaneen käryä on leijaillut kodissa muutoinkin. Joulukoristelut jäävät aina aiottua vaatimattomammalle tasolle, kun joulusiivous ja huushollin järjestykseen saattaminen vie niin paljon aikaa.”

Nuorison vakiintuneina pysyneiden toiveiden lisäksi tämän vuoden juhlavalintoihin vaikuttaa alkuvuonna leskeksi jääneen ja haurastuneen 84-vuotiaan äitini tilanne. Hän ei vietä enää joulua isäni kanssa kakkoskodissa eteläpohjalaisella sukutilalla, jossa joulukuusi haettiin omasta metsästä ja kylmä tupa sekä kamarit lämmitettiin puuhellalla ja pönttöuuneilla. Äitini sanoi menevänsä jouluksi hotelliin. Siltä osin neuvottelumme ovat vielä kesken.

Riisipuuro kuuluu jouluumme. Sitä keitetään iso kattilallinen.

Tämä postaus on ilmestynyt aikaisemmin Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton verkkosivujen joulukuun 2022 blogikirjoituksessa. (Hiukan tein muutoksia tähän versioon.)

Lue myös muita jouluun ja joulumatkoihin liittyviä postauksia:

Missä vietät joulusi?

Ruissalon kahvilat pukeutuivat jouluun

Joulu kotona vai matkoilla?

Monta tapaa olla joulukuusi

Monta tapaa olla joulukuusi 2

Joulua kohti glögin voimalla

Abu Dhabi – hiekan ja pilvenpiirtäjien kaupunki

Wau-arkkitehtuuria Abu Dhabiin

Dubai

Pakkaamisen viheliäisyys

Åsa Wrange: Nainen ja matkalaukku. Pronssi, 2009. Hanasaaren kulttuurikeskus.

Onko mitään viheliäisempää kuin pakkaaminen matkaa varten? Mukaan pitäisi ottaa kaikki tarvittava, mutta ei mitään ylimääräistä.

Muutaman vuoden tauon jälkeen pakkaamisen rutiini – jos sellaista nyt koskaan on kehittynytkään – oli kateissa. Kun lähtee viikon matkalle, jolla tarvitaan rennompia retkivaatteita, konferenssiin sopivia siistimpiä asuja sekä pari iltamenoihin soveltuvaa vaatetta, niin matkalaukun täyttäminen on vaikeaa.

0,4 alaosaa ja 1,2 yläosaa

Puvustoon sovellan Meriharakka–blogin kirjoittaja Pirkko Schildtin luomaa kaavaa vaatteille: 0,4 alaosaa ja 1,2 yläosaa per matkapäivä. Luvussa mukana ovat matkustusvaatteet. Tämän kaavan Pirkko Schildt on insinöörinä kehittänyt alun perin jonkun muun pakkausta käsittelevästä jutusta; kertoimet ovat vähitellen muokkaantuneet hänelle sopiviksi. Sain siis määräksi neljä alaosaa ja 12 yläosaa. Mukaan taisi tulla myös kaksi mekkoa ja kaksi aluspaitaa. Lue Pirkon blogijuttu Näin pakkaan, kokemuksella 🙂 tästä.

Suurimman päänvaivan minulle aiheuttavat kaikenlaiset pienet, mutta mahdollisesti tarpeelliset välineet ja tarvikkeet, kuten aurinkolasit, kynsisakset, laastarit, tossut, opaskirja, eurooppalainen sairaanhoitokortti, käyntikortit ja monet muut tavarat, jotka helpottavat elämää matkalla ja joita olisi vaikea lähteä etsimään vieraassa kaupungissa ja tiukassa aikataulussa tai jopa mahdotonta hankkia.

Minulla on käytössä parikin matkatavaralistaa, mutta ne pitäisi päivittää omia tarpeita ja erilaisia matkoja varten. Olisi sitten helppo ruksia, kun tavara on mukana.

Finnairin ilmoittama sallittu kilomäärää ruumaan menevälle laukulle on 23 kiloa ja käsimatkatavaroita voi olla kahdeksan kiloa. Lisäksi voi olla jokin henkilökohtainen tavara, kuten käsilaukku tai tietokonelaukku. Nämä ovat lentokoneyhtiökohtaisia rajoituksia, kannattaa aina tarkistaa kilomäärät ja matkatavaroiden mitat. Matkalaukkuvaaka on hyvä väline niin kotona kuin matkalle mukaan otettuna, jotta painomäärissä ei tule yllätyksiä.

Pääsin mukavasti noiden rajojen alapuolelle: matkalaukku painoi 16,2 kiloa ja koneeseen sisälle tuleva reppu 6,3 kiloa; jälkimmäisessä oli mukana kannettava tietokone ja kamera. Matkalaukku tuli täyteen, joten siinä ei ollut juurikaan tilaa tuliaisille. Tämä osoittautui tietenkin virheeksi, sillä yleensähän matkalta jotain tulee hankittua.

Kohti kevyitä kantamuksia

Kevyesti matkustamisellekin lienee gurunsa. Täytyy vain löytää hänet ja opetella ohjeiden mukaan. Ehkä hiukan enemmän tarvitaan kuin passi ja hammasharja. Vaatteiden pitäisi sopia toisiinsa niin, että muutamasta vaatteesta saisi moneen muuntautuvan puvuston. Kosmetiikkatuotteet pitäisi kutistaa ihan minimiin ja suurin osa ”siltä varalta, että tarvitsen”-kama pitää osata jättää kotiin.

Kevyin matkatavaroin matkustaminen on minulle vaikeaa, mutta yritän kehittyä siten, että voisi matkustaa pitemmällekin matkalle vain käsimatkatavaroin. Se olisi niin paljon helpompaa.

Näitä mietiskelin, kun valmistauduin lähtemään lennolle Helsingistä Málagaan ja edelleen matkabloggaajien TBEX-konferenssiin Marbellaan kesäkuun alussa.

Matkustan yleensa kolmen laukun taktiikalla. Ruumaan menee yleensä matkalaukku (tällä Lontoon reissulla poikkeuksellisesti rinkka, koska käytin polvileikkauksen jälkeen kyynärsauvaa), käsimatkatavaroissa reppu ja käsilaukku. Tässä mukana myös kameralaukku, jonka saan yleensä pakattua reppun.

Lue myös: Pakkaaminen on taitolaji Mitä opin matkoillani vuonna 2018