Lainattua, Matkustaminen

Ajoittain olen matkustanut paljonkin työni vuoksi. Silloin matkustaminen on sujunut helpommin, mutta vastahakoinen asenteeni koko touhua kohtaan ei silti ole kadonnut täysin. Matkustaminen on vaivalloista ja epäkäytännöllistä. Pitää pukea kengät, vyöt ja takit, ja sitten riisua ne pois. Pitää kaivaa läppäri laukusta päärynänmuotoisten  turvatarkastajien edessä. Sitten ahtaudutaan pieneen tilaan tarkkailemaan lähteviä lentoja pikkuruuduilta. Lentokoneessa joutuu varmasti istumaan kahden hihattomaan t-paitaan pukeutuneen korston keskelle, joiden iho hiveltää koko ajan omaasi. Tarjolla on ilmakuoppia ja järkyttävän kuumaa kahvia ‒ yhtä aikaa. Lentokentällä käy ilmi, että matkatavarasi on lennätetty vahingossa Osloon, mistä pitää tehdä ilmoitus jollekin intialaiselle, joka ei ymmärrä puhumaasi englantia.

Haluttomuus matkustaa on todellakin yksi ominaispiirteistäni. Useimmiten arvostan kyllä matkakohdetta sitten, kun olen viimein päässyt perille. Ongelma on itse matkustaminen. Olen yksinkertaisesti kotikissa.

Linus Jonkman: Introvertit. Työpaikan hiljainen vallankumous. Atena. 2015, s. 26.

Ongelma on itse matkustaminen

Lainaus
Kirjailija, Lainattua, Matkustaminen

Matkustan melko harvoin

Matkustan melko harvoin. Vien matkalle mukaan perisuomalaisen käytännöllisen mielenlaatuni. Olen talonpoikaisuvun jälkeläinen, joten matkalaukussani on aina tukevat kumipohjakengät. Otan mukaan myös kaksi pieneen tilaan mahtuvaa nailonkassia, sateensuojan sekä voimistelukuminauhan, jonka turvin teen lihaksia vetreyttäviä venyttelyliikkeitä hotellihuoneessa. Pieni myönnytys hienosteluun on ladymainen vaatetus lentomatkalla ‒ tavallisesti paitapusero ja helminauha. Lentäminen on 1950-luvulla syntyneelle juhlaa (vain hiilijalanjälki luo siihen kapeahkon varjon), ja haluan esiintyä lentoemäntien edessä klassisesti vaatetettuna. Haluan nousta siisteydessä ikään kuin heidän tasolleen heidän emännöimässään tilassa.

Sinikka Nopola: Matkustan melko harvoin ja muita kirjoituksia. WSOY 2012, s. 70.

Normaali
Lainattua, Matka, Matkustaminen

Ainakin kerran vuodessa ihmiselle tekisi hyvää tehdä matka yksin, viettää vaikkapa viikonloppu tai edes päivä pelkästään omien ajatustensa kanssa vailla mitään teknisiä vimpaimia.

Ei se vaadi ulkomaanmatkaa, mutta hetkeksi kotoa poistuminen virkistää. Uskon hiljaisuuden elvyttävään, vahvistavaan vaikutukseen. Omaa elämäänsä tarkastelee ikään kuin ulkopuolelta. Mitkä asiat ovat juuri nyt hyvin, mitä ehkä pitäisi parantaa tai hiukan säätää? Monesti vastaukset löytyvät meistä itsestämme arjen kiireen ja tohinan kerrosten alta. Oma intuitio on viisas ja luotettava terapeutti.

Terhi Rannela: kesyt kaipaavat, villit lentävät. Matkapäiväkirjani sivuilta. Karisto 2018, s. 79‒80.

Ihmiselle tekisi hyvää tehdä matka yksin

Lainaus
Lainattua, Matkustaminen

Englannin sana travel tarkoittaa matkustamista. Alun perin se on merkinnyt kidutusta. Sanan taustana on latinan tripalium, joka on kolmen paalun muodostama kidutuslaite.
‒  ‒  ‒
Miksi ihmiset matkustavat? Miksi minä matkustan? John L. Crompton on jakanut nykyaikaiset matkustusmotiivit yhdeksään luokkaan. Ne ovat: pako jokapäiväisestä ympäristöstä, itsensä tutkistelu ja arviointi, rentoutuminen, statuksen hankkiminen, pyrkimys regressiokäyttäytymiseen eli ”irrotteluun”, sukulaisuussuhteiden parantaminen, uusien ihmisten tapaaminen, uutuuden kokeminen ja koulutus. Motiivit ovat varmasti tuttuja kaikille ja jokainen voi niistä tunnistaa ainakin pari omaansa. Paria tärkeää perustetta Crompton ei mainitse. Monella on lomamatkallakin halu oppia uutta, edes jotakin. Ja last but not least: kukapa (mies) ei olisi ainakin joskus pyrkinyt ottamaan etäisyyttä, suomeksi sanottuna häipymään.

Matti Paloheimo: Matkamiehen muistelmat. Tammi. 2000. S. 7 ja 9.

Miksi ihmiset matkustavat?

Lainaus
Lainattua, Matkustaminen

Minä nautin matkustamisesta, ja huomasin opintovapaallani olevani reissussa joka kuukausi. Olisin voinut ajatella, että matkusteluni on ristiriidassa opiskelutavoitteitteni kanssa, mutta suurimmaksi osaksi koin asian päinvastoin. Kun sain matkustaa sydämeni kyllyydestä, koin arkisen työnteon hyvänä vastapainona kivoille reissuille. Ilman vastarintaaa tai harmittelua otin myös valikoituja opiskelutehtäviä mukaan matkoille ja tein niitä lento- ja junamatkoilla sekä valikoituina työpäivinä. Yhden matkan varasin melkein kokonaan työntekoon tehden kirjoittamistyötä kahden viikon matkasta kymmenen päivää. Tämä ei tuntunut lainkaan raskaalta, koska olin päässyt toteuttamaan työntekoa haluamalleni matkalle. En ehkä kiertänyt turistinähtävyyksiä tai ehtinyt tutustua lähiympäristöön niin paljon kuin pelkästään lomaillessa, mutta koska olin hyvällä mielellä matkasta, sujui työni helposti. En usko, että olisin saanut yhtään enempää aikaan jäämällä kotiin.

Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika. Näin johdat itseäsi. Atena 2018. S. 215.

Työtä matkalla

Lainaus
Lainattua, Matkavalmistelut, Matkustaminen

”Naapurini Ilkka on hämmästyttävä persoona. Vaikka hän elää kiireistä ja stressaavaa opettajan arkea, silti hän on aina valmis auttamaan. Kun elokuussa lähdimme perheen kanssa lomamatkalle, Ilkka vei koko porukan oma-aloitteisesti lentoasemalle. Viikon kuluttua hän oli hymyilevänä vastassa kentällä. Tottuneesti hän nappasi osan matkatavaroistamme käteen ja kantoi autoon. Kotiin tultuamme viikon postit odottivat lajiteltuna keittiömme pöydällä ja jääkaappiin oli ilmestynyt aamupalatarvikkeet.”

Mikko Salmi: Matka kohteliaasta ystävälliseksi mullistaa elämäsi. Demokraatti. 21.12.2017, s. 16.

Kirjoituksessa mainittu lähde: Ferrucci, Piero: Ystävällisyys ‒ Hyväntahtoisuuden voima. Viisas Elämä. 2016.

Matka kohteliaasta ystävälliseksi

Lainaus
Juomakulttuuri, Lainattua

Vuosia sitten Liparisaarilla Sisilian edustalla eksyimme vaimon kanssa mopolla kukkulan pienelle viinitilalle. Kävi tuuri: kyseessä oli Carlo Haunerin tila, jossa viljeltiin yhtä maan vanhimmista rypälelajikkeista, malvasia delle Liparia.

Aurinkokuivatuista rypäleistä tehty makea passito-viini oli meille aikakone antiikin jumalten nektarin luo.

Lähtiessämme mopon tarakalle köytettiin laatikoittain pullotettuja matkamuistoja. Palermon lentokentällä rinkka painoi yli 50 kiloa. Virkailija uhkasi, että ylipainomaksuista ei selvittäisi välttämättä edes satasilla.

Aloin kehua sisialaista viiniä. Virkailija innostui: hänenkin suvullaan oli viinitila, he viljelivät grilloa, olimmeko kenties maistaneet sitä? Pian ylipainomaksut vaihtuivat yksimieliseen makujen ylistykseen. Kotona niitä pulloja juotiin vuosia ‒ ja joka kerta Sisiliassa, auringon laskiessa Tyrrhenanmereen.

Riku Rantala: Makumatkamuisto on paras tuliainen (kolumni). Helsingin Sanomat, 12.8.2017, s. D7.

Makumatkamuistona sisilialaista viiniä

Lainaus