Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Näyttely, Valokuva

Kulttuurimatka Viroon: Tartto ja Tallinna

Exlibris Aboensiksen Viron kulttuurimatkalla vuorossa ovat Tartto ja Tallinna. Kohokohtia ovat Viron kansallismuseo Tartossa ja Fotografiska Tallinnassa.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Alkumatkan tunnelmista Haapsalussa ja Pärnussa voit lukea täältä ja Olustveresta ja Viljandista täältä.

Elokuisen bussimatkamme reitti kulki Tallinnasta Haapsalun, Pärnun, Viljandin ja Tarton kautta takaisin Tallinnaan.

Tartossa virolaisten makujen festivaali

Lauantaina aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tarttoa. Se on väkiluvultaan hiukan isompi kaupunki lähes 100 000 asukkaallaan. Majoituspaikkamme oli Hotell Tartu Emajoen rannalla.

Tartossa oli juuri menossa Tarton ruoka- ja viinifestivaali (Tartu toidu- ja veinifestivalil), joka täytti keskustan myyntikojuilla ja ihmismerellä. Tarjolla oli aitoja virolaisia makuja Etelä-Viron pientuottajilta ja pop-up -ravintoloilta sekä runsas viinivalikoima.

Raatihuoneen torin suutelevat nuoret olivat yhtä intohimoisia kuin ennenkin.

Sää ei ollut paras mahdollinen, joten pakenimme kosteutta ensin Chez Andrėn terassin varjojen alle nauttimaan yhdet oluet, kunnes siirryimme sisälle lähelle leivosvitriiniä. Puhelias miestarjoilija palveli meitä auliisti. Värikäs hääseurue oli kokoontunut juhlaillalliselle viereiseen saliin.

Iäkäs Kansallismuseo modernissa rakennuksessa

Viron kansallismuseo on valmistunut vuonna 2016. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Dan Dorell, Lina Ghotmeh ja Tsuyoshi Tane. Rakennuksen nimi on Muistojen kenttä.

Lyhyeen vierailuumme mahtui vain käynti uudessa vuonna 2016 avatussa Kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum, ERM). Modernista rakennuksesta on tullut kansallismuseon erottamaton vertauskuva.

Koko museon historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1909, jolloin se perustettiin kansalaisaloitteesta. Viime vuonna museo juhlikin 110-vuotista taivaltaan.

Kansallismuseo on ”virolaisuuden tulkitsija, kansan perusarvojen kantaja ja jatkuvuuden haltija. Vieraille avautuu sekä esineellinen että virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan itse kaikkeen.”

Museossa hyödynnetään tekniikkaa oivaltavasti: kävijän lippu toimii myös avaimena informaatiotauluihin; niiden teksti vaihtuu lippua näyttämällä siihen syötetyn kielikoodin mukaisesti.

Museossa on kaikkiaan 6 000 neliömetriä näyttelytilaa. Siitä suurin osa on omistettu Kohtaamisia-näyttelylle, joka esittelee Viron kulttuurihistoriaa ja jokapäiväistä elämää nykyisyydestä jääkauteen.

Toiseksi suurin pysyvä näyttely on nimeltään Uralin kaiku, joka tarjoaa tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen elämästä ja maapallon pohjoisen osan asuttamisesta.

Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden salissa on alkamassa Olipa kerran -näyttely 8. helmikuuta 2020 alkaen. Se kertoo, mistäpä muusta, kuin saduista.

Museo on saanut paljon huomiota ja tunnustusta: vuonna 2018 Viron kansallismuseo sai eurooppalaisten museopalkintojen Kenneth Hudson -erikoispalkinnon. Myös Suomen matkailutoimittajien kilta palkitsi Viron kansallismuseon vuoden 2017 parhaana ulkomaisena matkakohteena Helsingin Matkamessuilla.

Söimme museossa lounaan Ravintola Pööripäevin runsaasta buffetpöydästä hintaan 7 euroa.

Tartossa on paljon muutakin nähtävää, muun muassa Tiedekeskus Ahhaa (SA Teaduskeskus AHHAA), kasvitieteellinen puutarha sekä KGB- ja lelumuseot.

Suomalais-virolaista exlibrisvaihtoa

Illan ohjelmassa oli tapaaminen ja illallinen hotellin ravintolassa Tartu Eksliibriseklubin edustajien kanssa. Virossakin harrastajat ovat pääosin varttuneita ja iäkkäitä. Monet heistä olivat entuudestaan tuttuja meille yhdistyksen kiinteiden Viro-yhteyksien vuoksi.

Toisen sukupolven exlibrisharrastajana mukana oli Margus Annuk, joka aikoo laittaa äitinsä exlibriskokoelman verkkoon kaikkien keräilijöiden ja asiasta kiinnostuneiden nähtäville.

Põltsamaalta Paideen

Sunnuntaina lähdettiin paluumatkalle Põltsamaan kautta. Kävimme vuodelta 1552 peräisin olevan Lustiveren kartanon pihapiirissä. Se toimii nykyisin vanhainkotina.

Paidessa kävimme Vallitornissa, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1265. Sieltä löytyy historiakeskus Wittenstein (SA Ajakeskus Wittenstein) ja ”tornin eri kerroksissa voi perehtyä muinaisaikaan, Liivinmaan ritarikunnan aikaan, kuninkaiden ja keisarien aikaan, ensimmäiseen itsenäisyysaikaan, miehityksiin ja itsenäisyyden palauttamisen aikaan.”

Nyt kävimme vain tornin huipulla katselemassa maisemia ja jatkoimme matkaamme.

Valokuvataidetta Fotografiskassa

Iltapäivällä olimme Tallinnassa. Kun aikaa tuntui olevan, kävimme viime vuoden kesäkuussa Telliskiven alueelle avatussa Valokuvataidekeskus Fotografiskassa. Katsoimme siellä Jimmy Nelsonin, Anja Niemen ja Pentti Sammallahden näyttelyt.

Olin nyt toista kertaa Fotografiskassa. Se on hieno kokonaisuus näyttelyineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Kyllä ruotsalaiset osaavat!

Fotografiska-museoita on Tukholman ja Tallinnan lisäksi myös New Yorkissa. Lontoon museo on myös tulossa.

Fotografiskan ylimmässä kerroksessa oli ravintola terasseineen.

Näkymiä Fotografiskan ravintolan terassilta.

Katutaidetta Telliskivessä.

Illaksi kotiin

Satamaterminaalissa tuli pienenä yllätyksenä, että laivan aikataulussa oli sekaannusta. Viking XPRS porhalsi jo merellä ja me jäimme rannalle ruikuttamaan. Vaihdoimme sitten kulkupeliksemme Tallink Siljan laivan.

Pääsimme aloittamaan kotimatkamme jonkin verran suunniteltua myöhemmin, mutta mikä tärkeintä, ainakin suurin osa ryhmästä pääsi suunnitellusti illaksi kotiin.

Monet porukastamme ovat käynyt usein Virossa, mutta saatoimme vain todeta, että kaunis ja monipuolinen on eteläinen naapurimaamme.

Neljän päivän reissu laiva- ja bussimatkoineen sekä majoituksineen maksoi 326 euroa.

Baltian matka vuosittain – toukokuussa Pietariin

Exlibris Aboensiksella on pitkät perinteet kesäisten bussimatkojen järjestämisessä. Olen ollut mukana monilla. Etuna on se, että kaiken saa valmiina: matkajärjestelyt mielenkiintoisine tutustumiskohteineen ja tuttua seuraa. Hintakin jää yleensä edulliseksi.

Tämän vuoden matkaksi suunniteltiin käyntiä Pietarissa, mutta sille ei saatu tarpeeksi osallistujia eli kymmentä matkustajaa.

Vaihtoehtona on suositella osallistumista Turun Neva Toursin bussimatkalle Helsingin, Karjalankannaksen ja Viipurin kautta Pietariin 21.–24.5.2020. Kyseessä on helatorstaista alkava loppuviikko. Pietarissa ollaan kolme hotelliyötä. Matkan hinta on 275 euroa/2 hh. Perillä voi osallistua lisämaksusta retkiin ja mennä vaikka oopperaan tai balettiin.

Matka alkaa Turusta, mutta bussi pysähtyy muun muassa Kiasman edessä Helsingissä, josta voi liittyä seuraan.

Matkasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua; yhteystiedot: Saija, Turun Neva Tours, Eerikinkatu 20, 20100 Turku, p. 02 27 67 065, omatoimimatkat@nevatours.fi. Lisätietoja matkasta löytyy Neva Toursin sivuilta.

Kerro ilmoittautumisestasi myös Exlibris Aboensis -yhdistykselle (info@exl.fi), jos olet kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen taiteilijatapaamiseen ateljeevierailuna tai muuhun vastaavaan.

En ole itse lähdössä tälle matkalle, mutta kerron vain tästä mahdollisuudesta Pietarista kiinnostuneille.

Normaali
Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Kulttuurimatka Viroon: Haapsalu ja Pärnu

Yksi bussi, kaksitoista matkustajaa ja neljä päivää Virossa reitillä Tallinna–Haapsalu–Pärnu–Viljandi–Paide–Tallinna. Matkalla nähtiin museoita, kartanoita, raunioita, rantoja, taidetta, kahviloita ja antikvariaatteja.

Exlibris Aboensis järjestää vuosittain kesäisen bussimatkan. Usein kohteena on Viro, eteläinen naapurimaamme, joka tulee monelle tutuksi lähinnä Tallinnan käynneillä. Kannattaa lähteä tutkimusmatkalle muuallekin, sillä nähtävää ja koettavaa Virossa riittää.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Tämä on ensimmäinen postaus.

Tusina matkalaisia

Osallistuin Exlibris Aboensiksen kulttuurimatkalle 31.7.–4.8.2019. Mukana oli 12 hengen matkailijajoukko, joka oli sopivan kokoinen ja ketterä kulkemaan matkanjohtaja Tauno Piiroisen laatiman ohjelman mukaan Viron kulttuurikohteesta ja kaupungista toiseen.

Matkamme tehtiin hyväksi havaittujen käytäntöjen mukaisesti: lähtö keskiviikkoiltana ja paluu sunnuntaina. Suuri osa ryhmästämme tuli Katajanokan terminaaliin Turun suunnalta, osa Keski-Suomesta tai pääkaupunkiseudulta.

Matkanjohtajamme oli selvittänyt, että Viron kuntauudistuksen 2017 jälkeen maassa on 15 kaupunkia ja 37 epäitsenäistä kaupunkia, joista pienin on 789 asukkaan Mõisaküla.
– Alkuperäinen tarkoitus oli kiertää näitä lilliputteja, mutta se olisi merkinnyt pieniä teitä ilman nähtävyyksiä, kertoi Piiroinen ohjelmakirjeessään.

Tauno Piiroinen kertoi myös, että Virossa on 128 linnoitusta, 17 ritarilinnaa, 14 piispanlinnaa ja 23 vasallilinnaa. Ohjelmaan oli poimittu muutama kartano, museo ja muu kulttuurikohde osittain yhteisenä ohjelmana ja muutoin mahdollisuuksina omatoimiseen tutustumiseen.

Tallinnasta Laikmaan taiteilijakotiin

Ensimmäisen yön vietimme Viking XPRS -laivassa. Aamu oli ankean aikainen: aamiainen klo 6.15 ja poistuminen laivasta klo 7. Söin kuitenkin tukevasti laivan runsaasta buffetaamiaispöydästä, sillä lounastaukoon oli aikaa monta tuntia.

Satamassa vastassamme oli Motorbus24 OÜ:n 16-paikkainen bussi, jolla lähdimme kiertämään ensin hiukan Tallinnaa. Ohjelmassa luki: ”Kierros Kalamajan ja Telliskiven boheemilla alueella.”

Matkasimme bussissa Sauen kartanon (Saue mõis), korjattavana olevan Padisen luostarin (Padise klooster) ja Riisiperen kartanon (Riisipere mõis) kautta kohti Haapsalua.

Vigalassa vierailimme virolaisen taidemaalarin ja impressionismin keskeisen vaikuttajan Ants Laikmaan (1866–1942) kotimuseossa (Ants Laikmaa majamuuseum). Pääsymaksu museoon oli4 euroa.

Erikoisen muotoista taloa ympäröi viehättävä puutarha, jossa oli vielä muistona ”taideteoksia” luonnonantimista taidekurssien jäljiltä. Kuulimme myös taiteilijan tyttären, näyttelijä Anu Kilpiön (Aino Maria Kilpiö 1927–1969) karusta kohtalosta.

Haapsalun rautatieasemalta Kuursaaliin

Seuraava pysähdyspaikkamme oli Pohjolan Venetsiaksi mainittu viehättävä Haapsalu. Poikkesimme myös komealla rautatieasemalla. Ensimmäinen matkustajajuna saapui Haapsaluun 1904 ja viimeinen lähti sieltä vuonna 1995.

Kylpyläkaupunki oli Venäjän tsaarien suosima lomailupaikka, joten se tarvitsi arvovaltaisen rakennuksen. Niinpä Haapsalun rautatieasema onkin neliosainen: siellä on matkustajasali, keisaria varten rakennettu imperaattoripaviljonki, niitä yhdistävä katos ja ainutlaatuinen 216 metrin pituinen katettu laituri.

Paviljongissa toimii Viron rautatie- ja viestintämuseo eli Raudtee- ja Sidemuuseum.

Lounaan söimme Kuursaalin eli kasinon kahvilassa, joka sijaitsee rantakadulla, Rannapromenaadilla. Vuonna 1898 valmistunut kaunis puurakennus oli 1900-luvulla Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipiste.

Haapsalun Kuursaalin käyntikortissa on piirros siivekkäästä merenneidosta ja slogan ”Kaunis naine on alati oodatud külaline/A pretty woman is a welcome guest.” No, saimme me muutkin ruokaa.

Jääkaru laineilla

Kuursaalin edustalla meressä oli vaikuttava jääkarhupatsas, Jääkaru. Se on muovinen kopio vuodelta 2010 samalla paikalla olleesta alkuperäisestä vuonna 1923 valmistuneesta puuveistoksesta.

Neuvostosotilaat polttivat Roman Haavamägin tekemän jääkarhun ja muut promenaadilla olleet puiset veistokset 1930-luvulla.

Ilman tätä tietoa olisi voinut ajatella, että kyseessä on moderni kannanotto ilmastonmuutokseen.

Jääkaru-veistos näkyy melkein keskellä kuvaa.

Piispanlinnasta taiteilijamuseoihin

Haapsalun nähtävyyksiin kuuluu myös 1200-luvulla perustettu piispanlinna (Haapsalu linnus), joka on yksi parhaiten säilyneistä linnoituksista Virossa. Päälinnoituksessa on keskiajan historiaa käsittelevä museo. Linnan eteläsiivessä on katedraali, joka on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1279.

Evald Okas -museossa (Evald Okase Muuseum) voi tutustua Viron taidehistorian merkkihenkilön ja Firenzen taideakatemian kunniajäsenen tuotantoon.

Iloni on Astrid Lindgrenin kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuudenkoti Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Se on nähtävissä vain ulkopuolelta.

Taiteilijan mukaan nimetty ja hänen piirustuksiinsa perustuva lasten teemapuisto Ilonin Imedemaa on kolmikerroksinen talo, jossa on galleria, elokuva- ja näyttelysali, Karlssonin huone, Ilonin keittiö sekä leikkihuone. Kesäisin toimintaa on myös pihalla lisärakennuksineen.

Kesäpääkaupunki Pärnu

Lydia Koidulan patsas hänen nimikkopuistossaan.

Matkamme toisen yön vietimme Pärnussa, jota kutsutaan myös Viron kesäpääkaupungiksi. Tämä vajaan 52 000 asukkaan kaupunki on suosittu matkailukohde erityisesti upean hiekkarantansa vuoksi.

Majapaikkanamme oli Pärnu Hotel osoitteessa Rüütli 44, joka sijaitsi keskeisellä paikalla aukion laidalla. Huoneeseen asettautumisen ja virkistäytymisen jälkeen suuntasimme rantaa kohti.

Matkan varrella katselimme kahviloita ja Pärnun Jumalan muuttamisen apostolista ortodoksikirkkoa (Pärnu Issanda muutmise katedraalkirik) sekä Lydia Koidula -puistoa kauniine kukkaistutuksineen. Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisrunoilija, näytelmäkirjailija ja maan sanomalehtityön uranuurtaja.

Poikkesimme myös Lonkava konna -antikvariaattiin. Siellä oli kirjojen ja lehtien lisäksi myynnissä myös muun muassa astioita ja ruokailuvälineitä runsaina asetelmina.

Päivä oli jo illassa, aurinko pilvessä ja tuuli puhalteli, joten meillä ei ollut rantakeliä. Varalta mukaan otetut uimapuvut jäivät reppujen uumeniin. Voi vain kuvitella, miten hieno ranta on kuumalla kesäkelillä. Kelpaa siellä ottaa aurinkotuoleissa lämpösäteitä, pulahtaa välillä mereen tai vain kuljeskella pitkin hiekkarantaa.

Tuli mieleen, että miksi lähteä kesällä Välimeren rannoilla, jos lähempääkin löytyy paikka rantalomalle? Tiedä sitten, millaista rannalla on heinä- ja elokuun mahdollisilla helteillä?

Jäimme istuskelemaan rantabaariin kuten monet muutkin. Oranssit Aperol Spritz -cocktailit näyttivät olevan vielä suosiossa paikallisen oluen ohella.

Kävimme myös Hotel Victorian Café Grand -ravintolassa. Siellä oli hienostunut tunnelma flyygeleineen, valkoisine liljoineen ja taidenäyttelyineen. Sikareille oli oma menunsa, jolta löytyy näitä tupakkatuotteita hintaan 12–25 euroa.

Café Grand jatkaa brittiläistä kello viiden teen perinnettä. Sitä on tarjolla joka päivä alkaen klo 17.00 ja siihen sisältyy teen ja kahvin lisäksi erilaisia maukkaita suolaisia ja makeita herkkuja hintaan 10 €/henkilö. Nyt tyydyimme vain kakkukahveihin.

Hotel Victoria Pärnussa.

Grand Cafessa on menneen maailman tyyliä.

Pärnussa voi tutustua myös nykytaiteeseen Uue kunsti muuseumissa. Sen kokoelmissa on yli 600 esittävän taiteen teosta ja videoteekissä yli 2 000 dokumenttielokuvaa. Nykytaiteen museossa järjestetään kesäisin perinteisesti kansainvälinen alastontutkielmanäyttely Mies ja nainen (Mees ja naine).

Nykytaiteen museossa järjestetään myös Pärnun elokuvafestivaali, johon kuuluu myös kansainvälinen dokumenttielokuvien kilpailu (Pärnu rahvusvaheline dokumentaal- ja teadusfilmide festival). Ensi kesänä festivaalin ajankohta on 13.-26.7.2020.

Matkamme jatkuu Olustvereen ja Viljandiin.

 

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Messut

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa 2020

Turussa riittää tapahtumia ympäri vuoden. Tässä on poimintana muutamia vuoden 2020 messuja ja kulttuuritapahtumia.

Tarjolla on vanhojen tuttujen, omien suosikkieni, lisäksi myös uusia tuttavuuksia. Poimi mielenkiintoisimmat omaan kalenteriisi.

Turun Automatkailumessut 10–12.1.

Messuohjelmassa sunnuntaina 12.1. klo 12.40: Elämyksistä ammatti YouTubella. 6 Kerros -tubettajatrio. 6 Kerros -tubettajatrio on tavattavissa messuilla esityksensä jälkeen. Kuva: ©6K Media Oy/Oskari Tempakka.

Turun Automatkailumessut 2020 järjestetään ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa 10.–12.1. Messuilla on luvassa ideoita ja intoa matkailuun, olipa välineenä sitten matkailuauto, asuntovaunu tai henkilöauto. Tapahtuman teemoina ovat vastuullisuus, vapaus ja elämys.

Messuilla pääsee tutustumaan matkailuajoneuvoihin, karavaanitarvikkeisiin ja automatkakohteisiin sekä tien päällä viihtyvien ihmisten vauhdikkaisiin harrastuksiin. Esiintyjinä ovat muun muassa luontokuvaaja Konsta Punkka, maantiematkailun suuri ystävä, kirjailija Tomi Tölli, Vantastic-vloggaajat, nykyisin retkeilyautossaan asuvat Joni ja Sara, 6 Kerros -tubettajat eli Oskarin, VV:n ja Otson.

Esitysten lomassa voi kysellä matkavinkkejä asiantuntijoilta. Messuilla on myös paljon harrastuksiin liittyviä näytteilleasettajia luonnossa liikkumisesta surffaukseen.

Messuohjelmassa perjantaina 10.1. klo 11.40, lauantaina 11.1. klo 15.50 ja sunnuntaina 12.1. klo 14.00: Seikkaileva soolomatkailija. Urbaani viidakkoseikkailijatar -bloggaaja Laura Santanen. Kuva: © Sergei Bardin.

Turun Automatkailumessut 2020 Turun Messukeskuksessa, Messukentänkatu 9, 10.–12.1. Avoinna pe ja la klo 10–18 ja su klo 10–17. CaravanPark to 9.1. klo 17.00–su 12.1.2020 klo 18. Ohjelma ja lisätiedot: www.automatkailumessut.fi.

Esittävän taiteen FINFRINGE 13.−17.5.

Esittävän taiteen festivaali FINFRINGE järjestetään 13.-17.5.2020 Turussa nyt toista kertaa. Esityspaikkoina ovat muun muassa Åbo Svenska Teater ja Turun kaupunginteatteri.

”Kevyesti vastavirtaan uivalla esitysten rockfestarilla” voi nähdä kymmeniä alle tunnin mittaisia esityksiä. Tapahtuma kokoaa kiinnostavia pienten yleisöjen esityksiä suurelle yleisölle, muun muassa sirkusta, nykytanssia, teatteria, stand upia tai esittävän taiteen eri lajeja yhdistäviä teoksia.

Artistit julkaistaan maaliskuussa 2020.

Mielensäpahoittaja Samppalinnan Kesäteatterissa 11.6.‒14.8.

Tänä vuonna 60-vuotissynttäreitään juhliva Samppalinnan Kesäteatteri juhlistaa pitkää taivaltaan kotimaisella komedialla. Tämän kunnian saa Tuomas Kyrön menestysromaaneihin pohjautuva Mielensäpahoittaja. Se tullaan näkemään ensimmäistä kertaa aivan uutena musiikkikomediaversiona.

Mielensäpahoittajan roolissa nähdään Juha Muje. Musiikkikomedian ohjaa Kimmo Virtanen. Musiikki on osittain olemassa olevaa ja osittain täysin uutta, jota on säveltänyt Lauri Schreck.

Ensi-ilta on keskiviikkona 17.6. Ennen sitä on muutamia ennakkonäytöksiä torstaista 11.6 alkaen. Esityskausi jatkuu 14.8. saakka.

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun minusta mussikaalin teitte!” Kuva: © Samppalinnan Kesäteatteri.

Me Rosvolat Turun Kesäteatterissa 11.6.‒22.8.

Pahamaineinen maantierosvoperhe Me Rosvolat valtaa Turun Kesäteatterin Vartiovuorella kesällä 2020. Tarina perustuu Siri Kolun suosittuun kirjasarjaan.

Tavallisesti perhe varastaa ”karkkia ja muuta syötävää, mutta nyt lähtee mukaan vahingossa lapsi. Tarinassa korostuvat yhteisöllisyys, ystävyys, yhdessä oleminen sekä perheen tärkeys – huumoria ja vauhdikkaita tilanteita unohtamatta.”

Hulvattoman koko perheen komedian ohjaa Antti Lang. Ensi-ilta on 11.6. ja esityskausi jatkuu 22.8. saakka. Esitys on sallittu kaikenikäisille.

Turun Kesäteatterissa Vartiovuorenmäellä ollaan sateen sattuessa katoksen alla. Kuva: © Jere Satamo/Turun Kesäteatteri.

Keskiaikaiset markkinat  ja hevosturnajaiset 25.−28.6.

Keskiaikaiset markkinat järjestetään perinteiseen tapaan Turun Vanhalla Suurtorilla 25.−28.6.2020. Tähän Suomen suurimpaan keskiaika- ja muinaistapahtumaan on vapaa pääsy. Markkinamenoa on tarjolla to‒pe klo 12‒20 ja la‒su klo 12‒18.

”Luvassa on neljä päivää toritunnelmaa: vilinää ja vilskettä, juoruja ja juhlavia sanoja markkinarauhasta, arvokkaita rouvia ja kauniita neitoja, ylväitä herroja ja hulttioita, suukopua ja särvintä, torimyyjien kaupankäyntiä sekä torin täydeltä rakkautta!”

Samaan aikaan järjestetään myös Keskiaikaiset hevosturnajaiset Tuomiokirkontorilla.

Kuva: © Rohan Tallit.

Luovat ladyt 29.6.–5.7.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä yhdeksättä kertaa ajalla 29.6.–5.7.2020 (muutokset mahdollisia, varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi. Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta Ruissalossa.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan. Iltaisin on tarjolla saunomista, uimista, grillaamista ja kesäteatteriretki.

Voit lukea ladyviikosta heinäkuussa 2018 täältä.

Toivonniemi tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja virkistymiseen Ruissalon luonnon keskellä, meren rannalla.

Taiteiden yö 13.8.

Taiteiden yö järjestetään Turussa 13.8.2020. Toivottavasti on yhtä hyvää ohjelmatarjontaa kuin vuonna 2019. Ennakkopostauksen, katsauksen kesän 2019 ohjelmatarjontaan voit lukea täältä.

Oranssi pianot värittivät Turun Taiteiden yötä kesällä 2019.

Food & Art Festival Turku 3.–6.9.

Food & Art Festival Turku 2020 järjestetään 3.–6.9.2020 jälleen Ruissalon Telakalla.

Vuoden 2020 teema on Itämeri. ”Tapahtuma on inspiroitunut Turun sijainnista Itämeren rannalla, ainutlaatuisesta saaristosta sekä koko alueen laadukkaasta ja mittavasta lähiruokatarjonnasta.”

Ohjelma julkistetaan vaiheittain kevään 2020 aikana. Tapahtuman järjestäjänä on Food Camp Finland Oy.

Kuva: © Food & Art Festival.

Kirjamessut sekä Ruoka- ja viinimessut 2.−4.10.

Kirjasyksyn kohokohtiin kuuluvat Kirjamessut sekä Ruoka- ja viinimessut 2.−4.10. Turun messukeskuksessa. Kirjamessujen teemana on musiikki. Paikalla on noin 700 esiintyjää, noin 400 ohjelmanumeroa ja satoja näytteilleasettajia.

Vuoden Luontokuva -gaala 17.10.

Vuoden Luontokuva 2020 -gaala järjestetään lauantaina 17.10.2020 Logomossa. Tapahtuma kestää puolesta päivästä iltaan ja huipentuu Vuoden Luontokuva -kilpailun parhaimmiston esittelyyn ja voittajien julkaisemiseen.

Kilpailuun ehtii vielä osallistumaan. Kilpailukuvien lataussivut avautuvat 15.1.2020. Lue säännöt ja ohjeet täältä.

Saman viikonloppuna pidetään Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspäivät 16. ‒18.10.2020 Linnasmäellä (Turun kristillinen opisto). Tapahtuma on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Jos olet kiinnostunut luonnosta ja valokuvauksesta, niin liity jäseneksi.

Tämä Ville Heikkisen Karhu ja korppi -kuva voitti Vuoden Luontokuva -kilpailun vuonna 2019. Kuva: © Ville Heikkinen.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakiintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten, Ruisrock, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

 

Normaali
Kaupunki, Kirkko, Matkakohde, Museo, Näyttely, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa joulukuussa 2019

Joulupukki perheineen on tavattavissa Joulupukin pajalla Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla. Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Arvo Malmi.

Suomen Turussa, joulukaupungissa, on paljon upeita näyttelyitä ja tapahtumia vuoden pimeimpään aikaan. Osalla on takanaan satojen vuosien perinteet, mutta mukana on paljon uuttakin. Tässä listauksessa on mukana muutamia kivoja juttuja myös lapsille.

Babe – urhea possu

Babe – urhea possu on musiikilla vauhditettu fantasiakomedia koko perheelle Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä. Teatterin mukaan ”nokkela ja aseistariisuva kasvutarina kertoo rohkeudesta, sisusta ja siitä, miten possustakin voi tulla paimenkoira, kun vain uskoo itseensä. Farmi-idylli herätetään henkiin näyttelijöiden ja nukketeatterin ammattilaisten harvinaislaatuisen laajana yhteistyönä.”

Urhea Babe heiluttaa saparoaan Heini Maarasen rakentamana nukkena. Rooleissa nähdään Turun Kaupunginteatterin näyttelijöitä ja nukketeatterin ammattilaisia, joita ohjaa Timo Väntsi. Koko esityksen ohjaajana on Milko Lehto.

Marraskuun puolivälissä alkaneita esityksiä on 14.5.2020 saakka.

Kuvassa edustalla vasemmalta: Paimenkoira Fly (Minna Hämäläinen), herra Hogget (Stefan Karlsson) ja rouva Hogget (Riitta Salminen). © Turun Kaupunginteatteri/Otto-Ville Väätäinen.

Eläinten joulu -näyttely

Biologisen museon talvisessa Eläinten joulu -näyttelyssä kerrotaan sadunomaisesti, mitä eläimet tekevät luonnossa ja pihapiirissä pimeinä keskitalven päivinä.

Näyttely on avoinna 1.12.2019–12.1.2020 ja sitä pääsee katsomaan maksamalla museon sisäänpääsymaksun.

Katettuja joulupöytiä

Katetut joulupöydät -näyttely kertoo 1700- ja 1800 -luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana Qwenselin talossa. Jouluherkkuja on katettuina salissa ja kamareissa 1.12.2019–13.1.2020.

Turun linnan joulupöytiin voi tutustua näyttelyssä ajalla 30.11.2019–5.1.2020. Tyylihuoneiden saleissa on jouluherkkuja 1600–1800-lukujen tapaan. Uutuuksina ovat muun muassa piparkakkumestarin luomukset ja munkit.

Turun museoissa on runsaasti ohjelmaa joulukuussa ja niissä voi osallistua myös erilaisiin opastuksiin ja kursseille.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/ Erman Mete.

Vielä ehtii Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoille sunnuntaina 8.12.2019 ja lauantaina ja sunnuntaina 14.–15.12.2019 klo 11–17. Markkinoilla on nähtävää ja tehtävää koko perheellae. Joululahjatoivelistan voi antaa suoraan Joulupukille, joka on perheineen tavattavissa Joulupukin pajalla.

Tarjolla on muun muassa käsityöläisten persoonallisia myyntituotteita ja jouluisia herkkuja.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Musiikki-, teatteri- ja sirkusesitykset virittävät tunnelmaa. Joulumarkkinanäytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Emmi Louhivuori. Näytelmässä eletään armon vuotta 1905. Suomen suurruhtinaskunnassa joulun odotusta värittävät monet ihmetyksen aiheet, kuten loka-marraskuussa koko kaupungin viikoksi seisauttanut suurlakko. Harrastajanäyttelijöiden tulkitsemat piennäytelmäkohtaukset esitetään klo 12, 13 ja 14.

Joulumarkkinat järjestää voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys Turun Suurtorin keskiaika ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lumikuningatar Åbo Svenska Teaterissa

Lumikuningatar oli esillä jo Turun Taiteiden yössä elokuussa 2019.

Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin suursuosion saanut koko perheen monikielinen yhteisteos Snödrottningen – Lumikuningatar esitetään jälleen ÅST:n Päänäyttämöllä joulukuussa 2019. Esityksiä on ajalla 10.-31.12.2019.

Hans Christian Andersenin klassikkosatuun perustuva Lumikuningatar on kasvukertomus ja sisäinen matka, jossa lapsuuden ystävyys kehittyy nuorten väliseksi rakkaudeksi. Jukka Aaltosen ohjaamassa talviseikkailussa kohdataan monia houkutuksia ja kummallisia olentoja: prinssin ja prinsessan lisäksi puhuvia variksia, ryöväreitä, poroja sekä shamaani.

Esityskieliä näyttämöllä on neljä: ruotsi, suomi, saame sekä tanssin kieli. Teos sopii niin ruotsin- kuin suomenkielisille ja esitys tekstitetään molemmilla kielillä.

Lumikuningattarena esiintyy Päivi Kujansuu. Kuva: © Åbo Svenska Teater/Pette Rissanen.

Ekumeeninen joulu

Kirkkokuntien ekumeeninen yhteisvetoomus maailman rauhan puolesta esitetään tilaisuudessa, joka alkaa Turun tuomiokirkossa keskiviikkona 11.12. 2019 klo 18. Ekumeenisen joulun teemana on Jottei kukaan jää yksin. Ajatukset suunnataan erityisesti vanhusten yksinäisyyteen.

Kirkkokuntien ekumeenisen rauhanvetoomuksen esittävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, Helsingin katolisen hiippakunnan asiainhoitaja, isä Marco Pasinato sekä Suomen vapaakristillisen neuvoston puheenjohtaja pastori Jori Brander, Suomen Metodistikirkko.

Musiikista vastaavat Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen, Chorus Cathedralis Aboensis johtajanaan Märt Krell, urkuri Markku Hietaharju ja kanttori Jukka Pietilä.

YLE koostaa tilaisuudesta taltioinnin. Kuvausjärjestelyjen takia yleisöä pyydetään saapumaan kirkkoon viimeistään klo 17.40. Taltiointi esitetään TV1:ssä jouluaattona noin tuntia ennen joulurauhan julistusta.

Lucian päivä

Turun Lucia-neito siunataan ja kruunun kynttilät sytytetään tunnelmallisessa hartaudessa Turun tuomiokirkossa 13.12. klo 17.30. Ruotsinkielinen tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Tilaisuudessa esiintyy Lucia-kulkueen lisäksi lapsikuoro.

Paikalle kannattaa tulla ajoissa, sillä kirkko täyttyy usein jo hyvissä ajoin. Lucia-neidon kulkueineen voi nähdä myös Kauppakeskus Hansassa 13.12. klo 19.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla Lucia-neito kulkueineen laulaa sunnuntaina 15.12. klo 16 Brinkkalan parvekkeelta.

Tonttujuoksu

Viime vuonna supersuosion saavuttanut Tonttujuoksu juostaan Turun keskustassa jälleen lauantaina 14.12. Tapahtuman 10 euron suuruiset osallistumismaksut lahjoitetaan lyhentämättömänä tänä vuonna Turun Seudun Vanhustuki ry:lle.

Tapahtuman virallisina kummeina toimivat tänäkin vuonna Viestintäliigan ihmisosakkaista Selviytyjissäkin kilpaileva Juhani, Osku ja Petteri sekä koiraosakkaista esikoiskirjansa vastikään julkaissut Seppo.

Noin kolmen kilometrin pituisen matkan voi taittaa juosten, hölkäten, kävellen tai vaikka tanssien. Ilmoittaudu mukaan perheesi, yrityksesi tai kaveriporukkasi kanssa. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet täältä.

Joulurauhan julistus

Joulurauha julistetaan jouluaattona 24.12.2019 klo 12 Vanhalla Suurtorilla perinteisin menoin.

Joulurauhan julistus johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Julistus on luettu Turussa aina 1300-luvulta asti lähes katkeamattomana perinteenä eli yli 700 vuoden ajan.

Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistuksen suomeksi ja ruotsiksi.

Turun joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 lähtien ja televisioitu vuodesta 1983 alkaen kotimaahan. Nykyisin julistusta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä ympäri maailmaa.

Turun muita joulutapahtumia voi tutkia tapahtumakalenterista ja muuta matkailutietoa Visit Turun sivuilta.

 

Normaali
Juomakulttuuri, Kaupunki

Pubista pubiin Lontoossa

The Hornimans at the Hays -pubin juomavalikoimaa.

Pubien nimet ovat veikeitä. Tässä piikkisian mukaan nimetyn pubin kyltti.

Brewdog-pubissa on tarjoilua myös toisessa kerroksessa.

Jos hiukan janottaa tai nälättää Lontoossa, on apu yleensä lähellä. Pubiin on helppo poiketa.

Enpä tiedä, löytyykö jostain tilastoa, joka kertoisi Ison-Britannian pubien määrän. Yksi luku on 60 000, jossain mainitaan luvuksi 40 000. Ehkä totuus on jossain puolivälissä.

Osa pubeista on toiminut satoja vuosia, osa on uudempia. Suunta on ollut kuitenkin laskeva. Silti, edelleen, pubikulttuuri on vakiintunut osa brittiläisyyttä.

Kalaa ja perunoita tai liha-munuaispiirasta ja olutta

Pintti tai puolikas tilataan tiskiltä ja jos on kurniva vatsa, voi valita vaikka kalaa ja perunaa tai jonkun piirakan.

Fish and chips -annoksessa on uppopaistettua, leivitettyä kalaa, useimmiten koljaa, turskaa tai kampelaa, ranskalaiset perunat, soseutuja herneitä, sitruunan lohkoja ja tartarkastiketta.

Liha-munuaispiiras (steak and kidney pie) on toinen klassinen pubiruoka, täytetty ruokaisa piirakka. Myös hampurilaisannoksia löytyy ruokalistalta.

Hanaoluissa on usein paljon valinnanvaraa paikallisten panimoiden kuten Fuller’s, Camden Town Brewery, The Kernel Brewery ja monien muodikkaiden pienpanimoiden valikoimasta klassisiin vaihtoehtoihin, kuten irlantilaiseen Guinnesiin. Se lienee maailmanlaajuisesti tunnetuin stout-tyyppinen, tumma pintahiivaolut, jonka kotipaikka on Dublin Irlannissa.

Viinipullo toimii aterian tilausnumerona The Euston Flyer -pubissa.

Leppoisa lepopaikka

Sisustus on usein kodikasta: kuluneita lautalattioita, istuskeluryhmiä, kynttilöitä ja kukkia, tauluja, ja valokylttejä. Usein on tarjolla myös sanomalehtiä luettavaksi.

Pubissa voi lepuuttaa hetken kaupungilla kulkemisesta väsyneitä jalkojaan ja nauttia virvokkeita. Vessa löytyy usein joko alakerrasta tai yläkerrasta. Katutasossa on ainoastaan invavessa ja sekin useimmiten lukossa.

Viikonlopun alkaessa pubit ja pubien edustat täyttyvät ihmisistä, jotka juhlivat alkavia vapaapäiviä. Silloin pubissa on tarjolla vain seisomapaikkoja, ellei ole mennyt istuskelemaan hyvissä ajoin.

Brewdog-pubin värikästä sisustusta.

Brewdog-pubin yläkertaa.

The Euston Flyer -pub sijaitsee lähellä The British Librarya.

Tämä The Montagu Pyke -pubi on ollut aikaisemmin samannimisen miehen elokuvateatteri. Tilassa on toiminut myös kuuluisa rock-klubi The Marquee Club.

The Hornimans at the Hays -pubin seinä oli peitetty puisilla pakkauslaatikoilla.

Tämä hurjannäköinen maalaus koristaa Brewdog-pubin portaikkoa.

The Yard -pubin siniset portaat vievät toiseen kerrokseen.

5th View Bar & Food sijaitsee Waterstones-kirjakaupan viidennessä kerroksessa.

Punch & Judy -pubi sijaitsee Covent Gardenissa. Yläkerran parvekkeelta voi katsella alhaalla olevalla aukiolla, Pyhän Paavalin kirkon edustalla esiintyviä katutaiteilijoita.

Lisää pubikuvia löytyy täältä. Guinnessista ja muista irlantilaisoluista voi lukea lisää täältä.

Normaali

Kaupunki, Valokuva

Helsinki yhtenä lokakuisena aamuna

Kuva

Kaupunki, Kirkko, Valokuva

Naantali

Kuva