Henkilö, Kaupunki, Museo, Näyttely, Valokuvaus

Loviisan paparazzi Aatos Åkerblom

*Tuote/palvelu saatu Cursor Oy:n kautta.

Loviisan kaupungin museossa on mielenkiintoinen näyttely loviisalaisesta Aatos Åkerblomista ja hänen 1960- ja 1970-luvun valokuvistaan. Hänen hengenheimolaisekseen voitaneen lukea turkulainen Timo Saarniemi, joka kuvasi paikallista musiikkikulttuuria.

Paparazzi-näyttelyn esittelytekstiä.

Loviisan kaupungin museossa on esillä Aatos Åkerblomin jäämistöstä löytyneitä valokuvia. Ne on ottanut talteen ja digitalisoinut Eddie Bruce, loviisalainen keräilijä. Näyttely on saanut nimen Paparazzi.

Åkerblom oli kameroineen kaikkialla

Aatos Åkerblomin välineistöä näyttelyn vitriinissä.
Aatos Åkerblomilla oli käytössään myös vakoilukamera.

Vaikka Loviisassa ei tainnut olla juurikaan julkisuuden henkilöitä valokuvattaviksi, Aatos Åkerblom (1916–1997) oli kuin paparazzi. Hänen toimintaansa kuvataan näin: ”Hän dokumentoi tiloja, joita kukaan muu ei ollut keksinyt valokuvata. Hän pääsi kameroineen kaikkialle ja oli aina valmiina nappaamaan kuvan ennen kuin hetki oli ohi.”

Aatos Åkerblomin takki ja liivit. Taustalla omakuva.

Hän kuvasi kaikenlaisia ihmisiä lapsista ja nuorista alkoholisteihin ja kaupan myyjistä herrakerholaisiin. Hänestä kerrotaan myös: ”Aatos Åkerblom oli kameroineen paikalla aina, kun kaupungissa tapahtui. Hän kuvasi onnettomuudet, urheilukilpailut ja kiertävät tivolit. Hän pääsi aina kaikkialle ja oli useimmiten ensimmäisenä paikalla. Kun presidentti Kekkonen oli metsästysretkellä Loviisan metsissä, oli Aatos Åkerblom metsästysseurueen mukana.”

Aatos Åkerblomin omakuva.
Nuori nainen muovikasseineen. Housujen lahkeen leveydestä päätellen kuva on 1970-luvulta.
Valokuvaaja on tarttunut valppaana hetkeen.
Miesten arkipäivää.
Aatos Åkerblomin ikuistamaa nuorisoa.

Juuri metsästys olikin Aatos Åkerblomin toinen harrastus, luvalla ja luvatta. Hän harrasti myös mehiläisten hoitoa, josta tuli myös hänen elantonsa. Hän rakennutti 21-vuotiaan mehiläispaviljongin, kaksi- ja puolikerroksisen pikku talon hunajalinkoineen ja lukuisine mehiläispesineen.

Erakko ja kummajainen

Aatos Åkerblom oli myös erakko, mutta joitakin ystäviä hänellä oli. Häntä pidettiin kummajaisena ja outona, mutta kilttinä. Toisinaan hän saattoi olla kameransa kanssa liian tungettelevainen. Hänellä oli myös mielenterveysongelmia, joihin hän sai apua sairaalasta. Kamera kulki sinnekin. Hän myös matkusteli laajalti Euroopassa.

Hänen jäämistössään on paitsi valokuvia, myös paljon kirjeenvaihtoa. Nekin ovat nyt Eddie Brucen hallussa, joka ei ole vielä ehtinyt käymään läpi kaikkea aineistoaan.

Huvudstadsbladetin näyttelyä koskeva artikkeli sai otsikon: Lovisas Andy Warhol. Siinä todetaan, ettei Aatos Åkerblom saanut eläissään 15 minuutin julkisuuttaan, mutta runsain mitoin sitä monta vuotta kuolemansa jälkeen.

Huvudstadsbladetin toimittaja oli vaikuttunut näyttelystä.

Eddie Bruce piti museossa marraskuun alussa luennon Valokuvaaja Aatos Åkerblom – vastakohtien mies. Siitä on peräisin osa tämän postauksen tiedoista. Luento on nähtävissä ainakin jonkin aikaa museon YouTube-kanavalla.

Timo Saarniemi, hengenheimolainen Turusta

Aatos Åkerblomin tarinaan tutustuessani tuli mieleeni, että loviisalaisella kameramiehellä on ollut jossain mielessä hengenheimolainen Turussa, jossa vaikutti rockantropologiksi mainittu Timo Saarniemi (1942–2005). Hän oli mustine nahkahousuineen, kameroineen ja polkupyörineen tuttu näky osakunnissa, klubeilla, konserteissa ja festivaaleilla. Olen hänet itsekin nähnyt osakuntakeikoilla 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Timo Saarniemi toimi äidinkielen opettajana Espoossa, mutta vapaa-aika kuului ”menossa ja meiningissä” Turussa. Hän talletti laajasti Ruisrockin historiaa aina sen alusta asti. Hän sai tittelin ”stranger in the night”, yön muukalainen, joksi hän itsekin tunnustautui. Hänet tunnettiin myös ahkerana mielipidekirjoittajana.

Facebookissa on hänelle omistettu sivu The Legacy of Timo Saarniemi, jossa julkaistaan hänen ottamiaan valokuvia. Hänen aihepiirinsä on toinen kuin pikkukaupungin arkipäivää kuvanneen Aatos Åkerblomin. Valokuvat ovat impressioita turismista, rockista, festareista ja nuorisomuodista 1960-luvulta 2000-luvun alkupuolelle.

Saarniemen kokoelma valokuvineen on Kansallisarkiston Turun toimipaikan (aik. Turun maakunta-arkiston) omistuksessa. Hänen tuotantoaan löytyy runsaasti myös Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta. Hänen keräämäänsä materiaalia oli esillä Impressiot ovat minun!” -näyttelyssä Turussa vuonna 2012. Hänestä löytyy myös haastattelu YouTubesta.

Paparazzi 4.5.2021–27.2.2022

Loviisan kaupungin museo
Komendantintalo
Puistokatu 2
Avoinna ti–pe, su klo 12–16
kesä–elokuu ti–su klo 11–17

*Pressimatka Loviisaan ja Kotkaan 2.–3.11.2021.

Normaali
Auringonlaskun aikaan Juha Vainion kadun varrella.

Tuote/palvelu saatu Visit Kotka-Hamina*
*Pressimatka Loviisaan ja Kotkaan 2.–3.11.2021.

Kaupunki, Maisema, Matkakohde, Valokuva

Ilta saapuu Kotkaan

Kuva
Kaupunki, Luonto, Maisema, Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys, Puisto

Puistot Kotkan nähtävyyksinä

Tuote/palvelu saatu Visit Kotka-Hamina*

Kotkasta löytyy monia mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja tapahtumia, mutta käymisen arvoisia ovat myös kaupungin monipuoliset puistot.

Katariinan Meripuisto toukokuussa.

Kotka, Kymenlaakson toiseksi suurin, noin 52 000 asukkaan kaupunki on kuulu meri- ja jokiympäristöistään Suomenlahden rannikolla, Kymijoen suistossa. Satama, Meripäivät sekä paljon erilaisia palkintoja saaneet puistot ovat myös tuoneet kaupungille mainetta ja kunniaa.

Kotkan puistoja on määrätietoisesti kehitetty 1980-luvulta saakka. Kaupungissa on yhteensä noin 1 400 hehtaaria viheralueita, joista rakennettuja puistoja on  noin 170 hehtaaria. Puutarhaneuvos ja Kotkan puistojen ”isä” ja kehittäjä, puutarhaneuvos Heikki Laaksonen, lainaa Puistojen Kotka -esitteessä Viherympäristöliiton sanoja: ”Kotka on maan ainoa todellinen puistokaupunki.”

Kaupunki listaakin omissa matkailumainoksissaan tärkeimmiksi nähtävyyksiksi Merikeskus Wellamon, Kotkan puistot, Akvaariotalo Maretariumin, Varissaaren ja Langinkosken keisarillisen kalastusmajan. Ne ovat paikallisten kuin matkailijoidenkin suosimia käyntikohteita, ja puistoissa vierailee myös puutarha-alan ammattilaisia ja harrastajia.

Puistoja keväisessä ja syksyisessä asussaan

Veteen varisseita kukkia Sapokan Vesipuistossa toukokuussa.

Olen varmaan joskus aikaisemminkin käynyt Kotkassa, mutta vaikuttavimmin mieleeni on jäänyt vierailuni erään ryhmän mukana toukokuussa vuonna 2019. Kiersimme silloin muiden nähtävyyksien lisäksi myös Sapokan Vesipuistossa sekä Katariinan Meripuistossa.

Kevät sai luonnon viheriöimään ja kukkimaan ja meri oli syvänsininen. Ihastelin jo silloin noiden puistojen upeutta ja sitä, että pahoin saastunut lahdenpoukama sekä hylätty öljysataman alue oli muutettu kaupunkilaisten ja matkailijoidenkin virkistysalueeksi.

Katariinan Meripuisto toukokuussa.

Pääsin lokakuun alussa tutustumaan uudestaan noihin puistoihin, joiden värit olivat muuttuneet vihreän lisäksi ruskeiksi, punaisiksi, oransseiksi ja keltaisiksi. Maisema oli hiukan erilainen kuin aikaisemmalla käynnillä, mutta edelleen viehättävä.

Suomen palkituin lajissaan: Sapokan Vesipuisto

Sapokan Vesipuisto lokakuussa.
Puistossa on myös noin 20 metriä korkealta kalliolta syöksyvä vesiputous.

Sapokan Vesipuisto sijaitsee osoitteessa Tallinnankatu 11. Puisto rakentaminen aloitettiin vuonna 1990. Nimi Sapokka tullee venäjän sanasta sapog (saapas), jota Sapokanlahti muodoltaan muistuttaa. Siellä on sovitettu yhteen rakennettu ympäristö ja luonto. Puistossa riittää nähtävää kaikkina vuodenaikoina. Puuveneillä on puistossa oma laituri.

Pari puuvenettä odottaa vielä talviteloille pääsemistä Sapokan Vesipuistossa.
Lokakuun värit hehkuvat Sapokan Vesipuistossa.
Veden nainen. Eero Hiironen. 2015.
Sapokan Vesipuiston istutuksia lokakuussa.
Eero Hiironen: Vesitorso, Veden vartija ja Vedestä lähtenyt. 2016.
Myöhäinen Peace-ruusu kukkii Sapokan Vesipuiston Ruusuterassilla.

Sapokka on Suomen palkituin puisto: se on saanut kansainvälisen tunnustuksen hyville viheralueille eli Green Flag Award -palkinnon vuosina 2019, 2020 ja 2021, Suomen paras kivityökohde -palkinnon vuonna 1996, Vuoden ympäristörakenne -palkinnon vuonna 1994 sekä Suomen paras ulkovalaistuskohde -palkinnon vuonna 1993.

Öljysatamasta virkistysalueeksi: Katariinan Meripuisto

Tämä kartta on maalattu asfaltille Katariinan Meripuistossa.

Katariinan Meripuisto sijaitsee Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä ja se löytyy osoitteesta Puistotie 32. Se on siis entinen öljysatama, josta on rakennettu monipuolinen toimintapuisto ja virkistysalue kaiken ikäisille. Alueen puhdistamisen jälkeen puiston maisemointityöt aloitettiin vuonna 2004, mutta puiston rakentaminen jatkuu edelleen.

Yli 20 hehtaarin suuruisen alueen uutuuksia ovat skeitti- ja parkouralue, muumileikkipaikka ja puistoplanetaario. Museoviraston kunnostama Ruotsinsalmen linnoituskaupungin keskuslinnoitus Fort Katariina on peräisin 1700-luvulta. Tuosta linnoituskaupungista Kotkan kaupunki sai alkunsa.

Katariinan Meripuisto toukokuisissa väreissään.
Ruska värittää Meripuistoa lokakuussa.

Alueella on myös Katariinan tervaleppälehto, joka on erittäin monipuolinen varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta.

Kesäisin osassa puistoa omassa aitauksessaan asustaa lampaita. Oppaamme mukaan puiston kävijämäärä kasvaa aina eläinten saapumisen jälkeen – onhan niissä kaupunkilaislapsille ihmeteltävää.

Niemen eteläkärjestä löytyy Ankkuriluoto, jonka ankkuri on 1800-luvulla seilanneesta purjelaivasta. Luodolle johtaa metallinen kävelysilta. Ankkuriluoto on virallinen tuhkansirottelupaikka, josta sirotellaan mereen vuosittain noin sadan uurnan tuhkat.

Heikki Laaksonen: Tammisotilaat. 2020. Tilateoksessa on 28 tammipaalua, ja se kuvaa Ruotsinsalmen toista meritaistelua heinäkuussa vuonna 1790. Tammisotilaat katsovat suuntaan, johon sotalaivoja aikoinaan upotettiin. Sotilaat on tehty vuosina 1789–90 upotettujen sotalaivojen rakennusmateriaalista eli massiivitammesta. Alla on norjalaista oliivinväristä hiekkaa, kuin merta.
Ankkuriluoto.
Itäisen Suomenlahden majakoiden pienoismalleja.

Puistossa on myös esillä pienoismalleja Itäisen Suomenlahden majakoista Porkkalanniemeltä Seiskarin saareen. Kotkalainen Mikko Taskinen on valmistanut majakat, jotka valaistaan iltaisin.

Meripuistosta löytyy myös piknik-alueita pöytineen ja grilleineen sekä mietiskelylabyrintti.

Valtavan graniittipöydän ääreen mahtuu isompikin porukka.

Puisto palkittiin Euroopan viheraluerakentajien Trend Award -pääpalkinnolla vuonna 2012 sekä Vuoden Ympäristörakenne -palkinnolla vuonna 2012 sekä Green Flag Award -palkinnolla vuosina 2019, 2020 ja 2021.

Muita puistoja

Sapokan Vesipuiston ja Katariinan Meripuiston lisäksi Kotkasta löytyy jos jonkinlaista viheraluetta. Niistä löytyy tietoa Puistojen Kotka -esitteestä ja verkossa osoitteessa www.kotka.fi/puistot.

Noin viiden kilometrin kävelyllä tavoitat edellä mainittujen puistojen lisäksi vielä Sibeliuksenpuiston, Isopuiston, Veistospromenadin, Palotorninvuoren puiston, Yrttipuutarha Redutti-Kotkan, Fuksinpuiston ja Toivo Pekkasen puiston.

Lisäksi vihreän alueen ystävä voi vierailla Kumparepuistossa Otsolan kaupunginosassa, Koskipuistossa Munkholmantietiellä, Jokipuistossa Karhulan kaupunginosassa.

Puutarhaneuvos Heikki Laaksonen on todennut: ”Kotkan puistot ovat kaikki erilaisia, mikäli olet käynyt yhdessä Kotkan puistossa, olet nähnyt vain yhden puiston.”

Yksi kymmenestä kansallisesta kaupunkipuistosta

Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta kertova pylväs Sapokan Vesipuistossa.

Vuonna 2014 Kotkaan perustettiin kansallinen kaupunkipuisto, johon kuuluu itäisen Suomenlahden merialueita, keskustan puistoja ja rakennettuja kortteleita sekä Kymijoen rantoja. Alueen laajuus on noin 2 400 hehtaaria.

Kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä rakennushistoria, joka liittyy Kotkan teolliseen kehitykseen sekä linnoitus- ja puolustushistoriaan. Kaupunkipuisto on saanut kunniamaininnan Euroopan maisemahankekilpailussa.

Muut Suomen kansalliset kaupunkipuistot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Kokkolassa, Porvoossa, Turussa, Forssassa ja Kuopiossa.

Lue myös postaus: Kovaa teetä, kulttuuria ja keikkoja Kairossa.

*Pressimatka Kotkaan 8.–9.10.2021.

Normaali
Juomakulttuuri, Kaupunki, Kulttuuri, Matkakertomus, Matkakohde, Ravintola, Teatteri

Kovaa teetä, kulttuuria ja keikkoja Kairossa

Tuote/palvelu saatu Visit Kotka-Hamina*

Pääsin näkemään legendaarisen merimieskapakka Kairon Pelle Miljoonan keikalla Kotkassa.

Kairo oli sopivan eksoottinen nimi ravintolalle 1930-luvulla.

Kairo lienee niin nimekäs kotkalainen merimies- ja kulttuuriravintola, että se tulee monilla ensin mieleen Kairo-sanan kuullessaan, eikä Egyptin pääkaupunki Kairo, jolla sentään on monituhatvuotinen historia asuttuna alueena ja kaupunkinakin vuodesta 969.

Kairo since 1932

Kotkan Kairo-ravintola on toiminut nykyisessä rakennuksessa Satamakadulla vuodesta 1938 alkaen, mutta sen tarina alkoi jo vuonna 1932 Kirkkokatu 10:ssa. Asialla oli neiti Anna Koskinen, joka perusti ”alimman hintaluokan” ravintolan.

Kairon julkisivu on säilynyt samanlaisena näihin päiviin. Kotkan kaupungin omistamissa tiloissa toimivaa ravintolaa laajennettiin ja sen taakse rakennettiin kesäterassi vuonna 2002. Sähkö- ja ilmastointiremontti oli vuorossa vuonna 2018.

Uudistuksissa säilytettiin viisaasti Kairon sisäseinien maalaukset merenneitoineen ja alastominen naisineen sekä vanhat valaisimet ja lyhdyt. Maalaukset ovat Kotkan kaupunginteatterin lavastajan Tauno Rantaruikan käsialaa 1970-luvulta.

Persoonallista ilmettä tuo myös merellinen rekvisiitta. Monissa kohdin on viittauksia Junnu Vainioon sekä Kotkan ruusuna tunnettuun Rosa Mäkiseen. Kotkan Ruusu -musiikkidraamaa esitetään parhaillaan Kotkan Kaupunginteatterissa.

Nämä meriaiheiset somisteet löytyvät Kairon jyrkkien portaiden yläpuolelta.
Portaita reunustavat seinät ovat täynnä kävijöiden nimiä ja viestejä sekä tapahtumiin liittyviä lehtileikkeitä.
Mielenkiintoinen installaatio Kairon portaiden ylätasanteella.

Teetä ja pirtua rantaporukalle

Kairon perustaminen sijoittuu samaan vuoteen 1932 kuin kieltolain päättyminen. Ehkä sieltä sai noina aikoina vielä ns. kovaa teetä, jolloin lasissa oli puolet teetä ja puolet 96-prosenttista pirtua sekä muutama lusikallinen sokeria. Väkijuoma oli peräisin Suursaaresta, josta se kuljetettiin Kotkaan. Merimiehet, ahtaajat, lestinheittäjät, laivatytöt ja muu ”rantaporukka” toivat osan tienesteistään kapakan kassaan.

Merimiehiä ei Kairossa enää näy. Satamatoiminta on siirtynyt Kotkan Mussaloon ja laiva-ammattilaisten työolosuhteet ovat muuttuneet. Laivatytötkin ovat siirtyneet muualle.

S/s Navigator-taulun on maalannut kotkalainen Matti Masalin. Laiva liittyy Junnu Vainion säveltämään ja sanoittamaan lauluun Albatrossi, jossa hänen ystävänsä lähti Tornatorin matkaan Kotkan satamasta. Laiva oli oikeasti S/s Navigator – Tornator sopi sanoittajan mielestä paremmin tekstiin.
Laivarekvisiittaa löytyy Kairon eteistiloista.
Maalaus läpinäkyvään huiviin sonnustauneesta naisesta löytyy Kairon ravintolaseinän peräseinältä. Se on hän – Kotkan Ruusu.

Keikkoja, jazzkonsertteja ja teatteria

Kairo – kaikille rauhan etsijöille.

Kairon liiketoiminnasta on vastannut vuodesta 1991 Crestamar Oy. Ravintola kutsuu itseään tanssi-, jazz-, teatteri- ja tilausravintolaksi. Se on avoinna ainoastaan tapahtumapäivinä sekä tilauksesta; samoin keittiö on avoinna ainoastaan ennakkotilauksesta ja teatteripäivinä.

Nykyisin Kairo toimii muun muassa Kotkan kaupunginteatterin yhtenä näyttämönä sekä keikka- ja tanssipaikkana. Teatterin ja ravintolan yhteistyö alkoi vuonna 1986 Maratontanssit-esityksellä. Sittemmin siellä on esitetty monia musiikkiteatteriesityksiä, kuten Cabaret sekä Albatrossi ja Heiskanen.

Kairon teatteriesityksistä kertovia lehtileikkeitä löytyy eteisen seinältä.

Kotka Jazzin East Coast Jazz Club järjestää Kairossa konsertteja joka maanantai klo 19–21. Muutoin kannattaa seurata tapahtuma- ja keikkailmoituksia Kairon verkkosivuilta sekä Kotkan Kaupunginteatterin sivuilta.

Tänä syksynä ja ensi keväänä teatterin Kairossa esitettävässä ohjelmistossa on Korkkarit Goes EuroViisut Song Contest – Finland 12 points! -esitys, jota kuvaillaan teatterin sivuilla näin:”Luvassa glitteriä, lentävää läppää, taidokasta tanssia, simaa suulle, silmille ja sielulle – niin ja tietysti euroviisuhistorian parhaimmat biisit livebändin kera! Mukana showryhmä Nemesis.”

Euroviisufanit pääsevät tunnelmaan ennen ensi toukokuuta Kotkan Kairossa. Kuva: Kotkan Kaupunginteatteri.

Ravintolan ruokalistalla on pääruokina muun muassa katkarapusalaattia, Kairon broilersalaattia, porokeittoa, Aurabroileria, rannikon lohta sekä kasvisannoksena härkäpapupihvejä.

Kairossa on asiakaspaikkoja sisätiloissa yhteensä 245, joista salissa 170 ja aulabaarissa 75. Lisäksi kesäterassilla on 150 asiakaspaikkaa.

Tutustu kairoamisen sääntöihin

Kairossa käymiseen eli kairoamiseen on tehty myös omat sääntönsä. Ne kannattaa ehkä lukea ennen visiittiä, niin ei erehdy ylipukeutumaan tai aiheuttamaan muunlaista häiriötä.

Sääntöjen mukaan ”Juomia ei tarvitse nauttia pikkurilli pystyssä, pääasia on, että itse pysyy pystyssä” sekä ”Yllätyksistä ei pidä yllättyä liikaa, sillä ne kuuluvat talon tapoihin ja ovat osa sen normaalia elämää.” Säännöt löytyvät Kairon verkkosivuilta.

Pelle Miljoona villitsi entiset nuoret

Lava odottaa vielä soittajia.
Pelle Miljoona on yhtyeen solisti, mutta hän soittaa myös kitaraa.

Yllätys sen sijaan ei ollut se, että Pelle Miljoona bändeineen sai yleisön villiintymään – no, melko sievästi kuitenkin, kun kyseessä oli pääasiassa entisiä nuoria, ehkä juuri meitä, jotka olemme nuoruudessamme kuunnelleet Moottoritie on kuuma -, Tahdon rakastella sinua – ja Juokse villi lapsi –biisejä. Eturivissä seisoi myös yksi nuori mies irokeesikampauksessaan.

Pelle Miljoona Bandin kerrotaan olevan ” suomirockin ja -punkin ikitoteemin uusin kokoonpano”, jonka soittajia ovat Pellen (laulu) lisäksi Hapa Tyni (kitarat), Timo Hyle (bassot) ja Jusa Lampikari (rummut). Kairon keikalla soitti myös viides mies.

Yhtyeeltä ilmestyy ihan pian, 22.10.2021, neljän biisin EP-levy Manifesti 21 seitsemän tuuman vinyylinä ja verkossa.

Kairon salissa oli pöytäpaikat, mutta suurin osa yleisöstä valitsi seisomisen mahdollisimman läheltä bändiä. Riemukas tunnelma saattoi johtua myös pitkästä, keikattomasta ajasta koronapandemian aikana. Musiikkia ja rentoa tunnelmaa ihan kuin ennen vanhaan.

Keikka alkoi inhimilliseen aikaan noin klo 20, eikä puolilta öin, kuten joissakin paikoissa on tapana. Valmista oli jo puoli kymmenen maissa.

Kairon sääntöjen kuudes pykälä kuuluu: ”Poistuminen Kairosta tapahtuu iloisesti keinahdelle joko e. Vm. tai j. Vm.*), sillä sulkemisaikaan mielenkiintoisin vaihe on juuri portaat. Ne kannattaakin laskeutua kohtuullisen arvokkaasti, sillä siten saattaa kuulla kuinka historian aallot kohisevat seiniin muistoksi kirjoitetuista laivojen nimistä. *) e. Vm. = ennen valomerkkiä, j. Vm. = jälkeen valomerkin.”

Yhteystiedot, pöytävaraukset ja tilaukset:
Ravintola Kairo
Satamakatu 7, 48100 Kotka
Puh. 0400 507 188
kairo@kymp.net

*Pressimatka Kotkaan 8.–9.10.2021.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys, Taiteilija

Lomanen Lappeenrannassa

Syyskuussa tutustuin parin päivän aikana Lappeenrantaan. Kuljeskelin kaupungilla, satamassa ja Linnoituksella.

Lappeenranta lienee yksi niistä monista kaupungeista, jotka ovat parhaimmillaan kesällä. Suomen suurin järvi Saimaa veneineen, risteilyaluksineen ja ravintolalaivoineen, Hiekkalinnan alue sekä puistot ja tori ovat lehmusten kaupungin tapaamispaikkoja.

Mihin suuntaan tästä lähtisi?
Syksyn värejä Saimaalla.

Poikkesin kaupungissa syyskuun lopussa, eikä sekään ollut hullumpi aika. Sää oli vielä mukavan leppoisa ja puolipilvinen, välillä aurinkoinenkin.

Lappeenrannan perusti vuonna 1649 Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe vuonna 1649. Nimeksi tuli Villmanstrand eli Villimiehenranta – kuningatar Kristiinan kaupungille antamassa sinetissä oli villi metsäläinen; hän esiintyy edelleen kaupungin vaakunassa.

Lappeenranta on nykyisin Suomen 13. suurin kaupunki, jossa on asukkaita 73 000. Lisäksi kaupungissa on suuri joukko opiskelijoita Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT), LAB-ammattikorkeakoulussa, Saimaan ammattiopistossa (Sampo) sekä Maasotakoulussa.

Lehmusten vihreä kaupunki

Lehmusten kaupunki? Sellaisen nimen Lappeenranta on saanut Laila Hirvisaaren kirjoittamassa seitsenosaisessa romaanisarjassa, jonka vuonna 1972 ilmestyneen ensimmäisen osan nimi oli juuri Lehmusten kaupunki. Nimelle on perusteita, sillä kaupungin keskustassa ja rannoilla kerrotaan olevan yli 10 000 lehmusta. Niistä osa on vanhoja, muun muassa sataman lehmukset ovat peräisin Viipurin lähistöltä ennen sotia.

Lappeenrannan mainitaan olevan yksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Se viettää parhaillaan voittovuotta European Green Leaf -palkinnon myötä. Kyseessä on Euroopan komission myöntämästä palkinnosta, jolla nostetaan esiin vihreitä edelläkävijäkaupunkeja Euroopassa: ”European Green Leaf Award on Euroopan Komission vuosittain järjestämä kilpailu alle 100 000 asukkaan kaupungeille, joiden ilmastotoimet ovat esimerkillisiä ja edistyksellisiä ja jotka panostavat vihreään kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen.”

Lappeenrannassa vuoden 2021 pääteemoina ovat luonto, vesi, vihreä sähköistyminen ja ilmastonmuutos. Se on nimetty myös Suomen ilmastopääkaupungiksi.

Lappeenrannan suosituimpia nähtävyyksiä ovat muun muassa Linnoitus, Suomen vanhin ortodoksinen kirkko, satamatori, Saimaan kanava ja Suomen suurin hiekkalinna, joka rakennetaan kesäisin sataman alueelle.

Linnoitukselle Viipurin portin kautta.

Flaneerausta ja hiukan harhailua

Vierailupaikkani ja tukikohtani oli Tirilänkadulla, noin kolme kilometrin päässä keskustasta. Pääsin sinne mukavasti Joukolla eli lappeenrantalaisella joukkoliikennebussilla. Hauskasti keksitty nimi. Turussahan ovat Föli-bussit ja Tampereella Nysset. Mitä lie muita nimiä olemassa busseille?

Tämä bussi tuli kuljettamaan matkustajia rautatieasemalta keskustaan.

Olen käynyt Lappeenrannassa muutaman kerran aikaisemminkin, mutta silloin on ollut kuljetus paikasta toiseen, joten ei ole itse tarvinnut huolehtia katujen nimistä ja reiteistä.

Lähdin ensimmäisenä päivänä matkaan vain kännykän kartan avulla ja olin vähän aikaa hiukkasen hukassa. Pienestä ruudusta ei näe kunnolla kokonaisuutta. Flaneerasin muun muassa Rakuunamäellä, joka onkin kuulemma kehittyvä alue myös matkailuun. Lappeenrannan Upseerikerho houkutteli lounaalle, mutta jatkoin vielä matkaa.

Löysin onneksi Lappeenrannan matkailuneuvonnan Kauppakeskus IsoKristiinasta, josta sain karttoja ja opaslehtisiä. Paperikartalla pystyin paremmin orientoitumaan kaupunkiin ja sen suuntiin.

Sisäänheitto sushibuffettiin

Tutkailin hiukan kauppakeskusta ja päädyin terhakkaan sisäänheittäjärouvan avustuksella LuckieFun´s-nimisen ravintolan sushibuffetiin, jossa oli tarjolla myös aasialaisen keittiön lämpimiä ruokia. Ajattelin antaa sushille mahdollisuuden. En ole riisin ystävä, joten sushi ei ole mielestäni erityisen herkullista ruokaa.

Muutamia LuckieFun´sin susheja.

Ravintolassa oli mukavan väljää. No, söin niin kevätrullia sekä muita lämpimiä ruokia ja maistelin muutamia sushilajeja: nigirejä, makeja sekä gunkaneita. Ei meistä nytkään ystäviä tullut, mutta vatsa tuli kyllä täyteen. Ateriaan kuului buffetin lisäksi vielä kahvi tai tee ja jäätelöä. Buffetin hinta oli 12,90 euroa.

LuckieFun´s näyttääkin olevan ketjuravintola, jolla on toimipaikkoja 14 kaupungissa Espoosta Ouluun. Turussa ravintola sijaitsee kauppakeskus Skanssissa. Enpä muista, koska olen siellä käynyt, joten eipä ihme, että ketju on jäänyt minulle tuntemattomaksi.

Monipuolinen Linnoitusalue

Kapusin ylös Linnoitukselle sataman suunnasta. Linnoitusalue näyttää mielenkiintoiselta ja sieltä löytyy muun muassa museoita, kahviloita, putiikkeja, taidegalleria ja käsityömyymälä. Linnoituksessa näkyi olevan myös asuntoja ja pieniä palveluyrityksiä.

Lisäksi sieltä löytyvät Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo sekä Järvimaailma Saimaarium, joka kertoo olevansa ”Suomen kattavin ja kaunein järviluontonäyttely.”

Etelä-Karjalan museo.

Linnoituksen juurella sijaitsee Täky-Galleria, joka on Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry:n ylläpitämä. Siellä oli keraamikko ja kuvataitelija Kerttu Horilan näyttely Satuja – kun kaikki ei mene niin kuin on kirjoitettu (4.–27.9.2021).

Tuttujen satujen hahmot olivat ikääntyneet. Oletko koskaan miettinyt, miltä Peppi Pitkätossu näyttäisi vanhana? No, Kerttu Horila on ja tulos oli nähtävissä näyttelyssä – vanhentunut Peppi istui lattialla jalat suorina ja katsoi kohti kirkkain silmin. Kypsään ikään varttunut Prinsessa Ruusunen istui silmät kiinni ikiunessaan.

Kerttu Horila: Maailman vahvin mummo.

Lounas Kehruuhuoneella

Kehruuhuone palvelee nykyisin lounas- ja tilausravintolana.

Kehruuhuone on lounaspaikka, jolla on mielenkiintoinen historia. Se on perustettu vuonna 1816, mutta aloitti toimintansa maan ainoana naisvankien työ- ja ojennuslaitokseksena kolme vuotta myöhemmin. Vanhimmat nykyistä Kehruuhuonetta koskevat arkkitehti C. A. Gustavssonin piirustukset ovat vuodelta 1838.

Laitokseen tuotiin rikoksista tuomittuja naisia sekä pahatapaisia ja joutilaita irtolaisnaisia. Kehruuhuone-nimi tulee siitä, että siellä tehtävät työt olivat karstausta, langan kehräystä, höyhenien riivintää sekä sukkien ja kankaan kudontaa. Työ oli sekä rangaistus- että kasvatuskeino ja päivät olivat kymmentuntisia.

Myöhemmin Kehruuhuone muuttui miespuolisia irtolaisia varten tarkoitetuksi työvankilaksi, sittemmin Lappeenrannan keskusvankilaksi ja sotavankilaksi.

Ruokailutilaa on vielä isossa salissa seinän toisella puolella.

Kehruuhuone toimii nykyisin lounas- ja tilausravintolana, jossa voi järjestää myös konsertteja ja näyttelyitä. Se mainostaa lounaitaan Lappeenrannan parhaiksi. Annoksena tarjottavan lounasruoan lisäksi ruokailijan käytössä on salaattibuffet ja jälkiruoaksi kahvi/tee ja pieni makea. Valittavissa on joko keittolounas hintaan 10,80 euroa ja pääruokalounas 13,50 euroa maanantaista perjantaihin klo 11–14.

Aterian nautin veljenpoikani ja hänen avovaimonsa kanssa. Kiitokset heille paikan vinkkaamisesta. Tiedän mennä toistekin.

Lehmus Roastery ja Makea Coffee – parhaiksi paahtimoiksi ja kahviloiksi valitut

Kahviosta voi kurkata paahtimon puolelle. Pavut tulevat paahtimoon juuttisäkeissä.

Ruokailun jälkeen jatkoin matkaani Linnoitusalueelle ja tavoitteenani oli löytää Lehmus Roastery, jonka maine on kiirinyt perhepiiriimme. Paahtimon verkkokaupasta on tilattu muutama papupussi ja teepakkaus. Halusin nähdä omin silmin tämän paikan sekä myös hankkia kahvia lahjaksi syksyn synttärisankareille.

Paahtimon yhteydessä oli mukava kahvio, jossa nautin talon kahvia ja valkosuklaamustikkaisen raakakakun. Kahvila kuten paahtimokin on pokannut Suomen paras -mainintoja Helsinki Coffee Festivalin kisassa. Paahtimokäynnistäni olen kertonut postauksessa Vaaleaa ja tummaa paahtoa Satamatiellä.

Toinen lappeenrantalaispaahtimo Makea Coffee on rankattu paahtimoista kolmannelle sijalle ja sen samoin sen Kahvilounge kahviloiden kolmannelle sijalle. Tuotteita voi ostaa joko verkosta tai paikan päältä. Makea Coffee järjestää myös kahvikursseja eri teemoista.

Makea Coffeen tuotevalikoimaa.
Makea Coffeen Kahvilounge sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 29-31.

Lappeenrannasta on siis muodostunut vahva kahvikaupunki.

Kaunis Veera ja Prinsessa Armaada

Lappeenrantaan liitetään Kaunis Veera, kaunis kahvinkeittäjä elokuvasta Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta. Ville Salmisen vuonna 1950 ohjaama elokuva perustuu Tatu Pekkarisen laulelmaan. Kaunis Veera -patsas katselee satamaan päin lehmuskujalla Rantapuistossa. Sen toteutti kotkalainen kuvanveistäjä Markku Hirvelä lappeenrantalaisen liikemiehen Ossi Vilhun tilauksesta vuonna 2020.

Kaunis Veera -patsas silmäilee sataman suuntaan.

Prinsessa Armaadakin löytyy edelleen Lappeenrannan satamasta osoitteesta Satamatori 10, nyt ravintolalaivana. Nimi on sama kuin elokuvan laivalla, mutta kyseessä on sisaralus, joka oli aluksi nimeltään S/s Suomi, sittemmin Pikisaari 4. Se on rakennettu Joroisissa vuonna 1902.

Prinsessa Armaada on laivatyypiltään höyrylotja, jota kutsutaan myös tervahöyryksi. Sillä on ollut monivaiheinen elämä: rahdinkuljetusta Saimaalla aina Viipuriin ja Pietariin asti, upotus Turun Aurajokeen vuonna 1918, omistajan- ja nimenmuutoksia ja lopulta eläkevirka ravintolalaivana. Se on lajissaan Suomen vanhin: se aloitti toimintansa Lappeenrannan Halkosaaressa jo vuonna 1967.

Lappeenrannassa käydessäni Prinsessa Armaada valmisteltiin jo talvikauteen.

Prinsessa Armaada odottelee jo ensi kesää. Sen edessä on Maalaistenlaituri.
Pappilanniemen satamassa näkyi jo syksyisiä sävyjä.

Voisi olla hauskaa vierailla Lappeenrannassa kesällä, ei ehkä vilkkaimpaan turistiaikaan, mutta vaikka ennen juhannusta. Nyt jäivät lappeenrantalaiset grilliruoat vety ja atomikin maistamatta.

Normaali
Henkilö, Juomakulttuuri, Kahvila, Kaupunki, Matkakohde, Teemapäivä

Vaaleaa ja tummaa paahtoa Satamatiellä

Käymme Kansainvälisen kahvin päivän kunniaksi palkitussa paahtimossa ja kahvilassa Lappeenrannan Satamatiellä.

Osoite on antanut nimen kahvila-tehtaanmyymälä-tapahtumakeitaalle Satamatie 6:lle.

Lappeenrannan historiallisella Linnoituksen alueella punatiilisessä rakennuksessa, 150 neliön tiloissa toimii monipuolinen Satamatie 6 -niminen kahvila sekä vuonna 2016 toimintansa aloittanut paahtimo Lehmus Roastery. Tila on ollut alun perin hevostalli vuodelta 1914. Suosittu kahvila laajenee kesäaikaan terassille.

Suomen paras kahvila

Kesällä kahvilan tuotteista voi nauttia ulkona. Pöytiä on vielä lisää tämän kuvan ulkopuolella.

Satamatie 6 on äänestetty Helsinki Coffee Festivalissa Suomen parhaaksi kahvilaksi vuosina 2018 ja 2020. Tämän vuoden festivaali on siirtynyt ensi vuoteen, samoin kahvilakilpailu.

Kahvila on kalustettu osin retrokalustein, sohvin ja nojatuolein ja osassa tilaa on korkeampia pöytiä baarijakkaroineen. Viherkasvit tuovat luontevaa pehmeyttä. Jos valitsee kahvilan nurkasta korotetun osan, lavanakin toimivan alueen, voi katsella suoraan Saimaalle.

Satamatie 6:n rouheat kahvilatilat.

Satamatie-kahvilan valikoimissa on itse tehtyjä raakakakkuja, brownieita ja kakkuja, croissanteja, granolakippoja ja grillattavia leipiä. Tuotteet valmistetaan kahvilassa ja lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisleipomo Rikkilän leivän kanssa. Valikoimissa on myös artesaanioluita, luomuviinejä ja cocktaileja.

Lehmus Roastery tummapaahtoista kahvia ja mustikka-valkosuklaaraakasuklaakakkua.

Satamatie 6 ei ole vain kahvila, vaan myös tehtaanmyymälä ja tapahtumakeidas. Se tarjoaa (normaalioloissa) myös monipuolisia tapahtumia, muun muassa työpajoja, luentoja, keikkoja ja tietovisoja. Tiloja voi myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin kahvilan omien aukioloaikojen ulkopuolella.

Tehtaanmyymälässä tarjolla on luonnollisesti paahtimon omia kahvi- ja teelaatuja. Myös kahvisäkkejä saa ostaa niiden tyhjennettyä.

Lehmus Roasterysta laatukahveja kaikille

Kahvit on nimetty lappeenrantalaisten paikannimien mukaan.

Lehmus Roastery kertoo tuovansa laatukahvit kaikkien ulottuville. Sitä se tekeekin verkkokauppansa kautta. Kuulin tästä paahtimosta vuosi tai pari sitten, kun aikuiset poikani tilasivat kahvinsa – papuina tietenkin – tästä Lehmus Roastery -paahtimosta.

Olen itse kahvin ja teen sekakäyttäjä – teetä aamulla, hiukan myöhemmin kahvia, päivällä kahvia, illalla teetä – ja sain syntymäpäivälahjaksi muutaman teelaadun paketin samaisesta paikasta.

Teen tie -sarjan teet on pakattu mukaviin pahvisiin, pyöreisiin rasioihin ja niiden nimiksi on valittu paikallisia teiden nimiä kuten Tykkitee, Kuuutostee, Hyväntuulentee, Vanha Happotee, Lentäjäntee ja Satamatee.

Vuonna 2016 perustettu Lehmus Roastery paahtaa erikoiskahveja vaaleasta tummaan asti. Paahtimossa tunnetaan kaikkien raakakahvien alkuperä tila- ja viljelijäkohtaisesti.

Valikoimista löytyy useita eri paahtoja sekä suosittu viiden kahvin Maistelupakki. Kahvit on nimetty lappeenrantalaisten paikkojen mukaan kuten Sammonlahti, Kimpinen, Pusupuisto, Kanava, Myllysaari ja Muukko.

Lehmus Roastery on valittu Suomen parhaaksi paahtimoksi vuosina 2017, 2018 ja 2020 – ensimmäinen tunnustus tuli siis vuosi aloittamisen jälkeen.

Paahtimossa on käytössä 30 kilon (kuvassa) ja 15 kilon paahtimet. Pavut toimitetaan kahviviljelmiltä perinteisissä juuttisäkeissä.
Lehmus Roastery kertoo tekevänsä lesompaa (=leuhkempaa, ylpeämpää) kahvia. Kehystetty kahvisäkki on kunniapaikalla paahtimon seinälle. Pavut ovat peräisin brasilialaiselta kahviviljelmältä.

Hito hyvä Lappeenranta

Satamatie 6:ssa myydään myös maakuntabrändi Hito hyvän tuotteita: kaupungin oivaltavimmiksi mainittuja t-paitoja, Pantteri-boksereita, Vety-stringejä ”kaikin maustein”, postikortteja sekä Norppa-juomia, joiden tuotosta osa lahjoitetaan Suomen Luonnonsuojeluliitolle.

Hito hyvä on valittu vuonna 2015 Vuoden positiivisimmaksi lappeenrantalaiseksi. Verkkosivuilta voi lukea, mitä kaikkea Hito hyvä -kaksikko on puuhaillut; ideoista Samu Koskisella ja Arttu Muukkosella – joka on myös Lehmus Roasteryn toimitusjohtaja – ei ainakaan ole pulaa. Heidän mielestään Lappeenrannan kuuluu saada tuotteita, jotka ovat idän Monacon arvoisia ja tyylisiä.
– Sillä onhan tämä kaupunki kaikesta huolimatta hito hyvä, miehet tuumivat.

Arttu Muukkonen on valittu Vuoden kahvivaikuttajaksi 2020 Helsinki Coffee Festivalissa. Tämän monitoimimiehen mietteitä voi kuunnella Akonniemen Avara Luonto -podcastin osasta 30, jossa hän keskustelee Antti Akonniemen kanssa muun muassa kahvista ja työn rytmittämisestä.

Satamatie 6 on avoinna:
Ma Suljettu
Ti-Pe 11-20
La 10-20
Su 10-18

Osoite: Satamatie 6, Lappeenranta,

Kahvitellaan Kansainvälisen kahvin päivän kunniaksi

Kahviviljelmiä. Kuva: ©Paulig.

Tänään 1. lokakuuta vietetään Kansainvälistä kahvin päivää. Monissa maissa vietettiin omia kansallisia kahvin päiviä. Maaliskuussa 2014 kansainvälisen kahviorganisaation The International Coffee Organization (ICO) jäsenvaltiot päättivät valita yhteiseksi, maailmanlaajuiseksi päiväksi lokakuun ensimmäisen päivän.

Kansainvälisen kahvin päivän avulla halutaan juhlia kahvialan monimuotoisuutta, laatua ja intohimoa. Teemapäivä tarjoaa kaikille mahdollisuuden jakaa rakkautensa kahvia kohtaan sekä tukea miljoonia kahvinviljelijöitä, joiden toimeentulo riippuu tästä aromaattisesta viljelykasvista.

Kahvipensas kukkii. Kuva: ©Paulig.
Kahvipensaita. Kuva: ©Paulig.

Lisää kahvitietoutta etsiville voin vinkata Pauligin sivuston, josta nuo yllä olevat kuvat ovat peräisin.
Jos olet kiinnostunut kahvidrinkeistä, niin voit lukea Irish Coffeen tarinan täältä.


Normaali
Kaupunki, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun päivänä 19.9.2021

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 19.9.2021 järjestettävä Turun päivä tarjoaa taas runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia.

Tämän toivotuksen kuvasin Joella-gallerian ikkunassa.

Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla. Perinnettä on myös ilotulitus Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Vuoden 2021 Turun päivänä tarjolla on yli 90 tapahtumaa. Kotiseutupäivän ohjelmassa on mukana kulttuuria, tutustumistilaisuuksia ja avoimia ovia. Moniin museoihin on vapaa pääsy. Turun kaupungin lisäksi tapahtumia järjestävät paikalliset yhdistykset, yritykset ja seurat.

Poimin Turun päivän runsaasta tarjonnasta kymmenen kivaa tärppiä.

Kakola Brewing Companyn panimokierrokset

Kakola Brewing Company järjestää sunnuntaina 19.9. kolme avointa kierrosta. Ne ovat maksuttomia ja niiden aikana vierailijat pääsevät tutustumaan tiloihin, tuotteisiin ja toimintaan.

Panimokierrosten ajat:
12.00–12.45
14.00–14.45
16.00–16.45

Kierroksille otetaan enintään 10 etukäteen ilmoittautunutta henkilöa. Ilmoittautua voi joko sähköpostitse osoitteessa info@kakolabrewing.com tai paikan päällä KBC Taproomissa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, enintään kaksi henkilöä per ilmoittautuminen.

Panimokierrosten lisäksi tarjolla on Turun päivän -nimikkopizzapaloja ja tietenkin turkulaisia oluita.

KBC Taproom on auki Turun päivänä klo12–20 ja osoite on Graniittilinnankatu 2, Kakolan sisäpiha.

Kulttuurin ja kulinaristin päivä, keskisyksyn kuunjuhla

Liên Tâm -luostarissa järjestetään vietnamilainen Kulttuurin ja kulinaristin päivä sekä Keskisyksyn kuunjuhla musiikin ja ruoan kera. Tapahtuma ja ruokailubuffet on kaikille avoin ja velotukseton.

Ohjelma:

11.00             Lyhyt resitaatio

12.30–13.30  Kulttuurillinen kulinaristinen juhla

13.45             Lumileijonatanssi keskisyksyn kuunjuhlan kunniaksi

15.00             Tapahtuman päätös.

Klo 10.00–15.00 Liên Tâm -luostari, Moisiontie 225.

Turun Antikvaariset Kirjamessut

Turun Antikvaariset Kirjamessut järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden löytää antikvariaattien ihmeitä: kirjoja, lehtiä ja muuta vanhaa paperitavaraa ihan Turun ydinkeskustassa. Tilaisuuteen pääsee maksutta. Paikalla on myyjiä ympäri Suomen.

Lauantaina 18.9. klo 10–18 ja sunnuntaina 19.9. klo 10.00–15.00, Aurelia, Aurakatu 18.

Avoimet ovet Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon

Qwenselin talossa on 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Se on Turun vanhin säilynyt puutalo.

Klo 10.00–18.00, Läntinen Rantakatu 13b.

Apteekkimuseo kertoo, millainen oli entisaikain lääketarjonta.

Mahdollisuuksien tori

Brinkkalan talon sisäpihalla on monikulttuurista basaaritunnelmaa. Voit kierrellä järjestöjen kojuilla ja maistella eri maiden makuja pop up -ruokakojuilla. Brinkkalan lavalla ja Raatihuoneen salissa (3. krs.) on erilaista ohjelmaa, muun muassa teatteria, tanssia, musiikkia sekä yhdistysten esittelyjä.

Klo 10.00–18.00, Brinkkalan sisäpiha.

Ett hem -museossa avoimet ovet Turun päivänä

Ett hem on kotimuseo, jonka konsuli Alfred Jacobsson ja hänen vaimonsa Hélène lahjoittivat Åbo Akademin säätiölle. Museon taide- ja esinekokoelmat ovat perittyjä ja Jacobssonin pariskunnan ostamia antiikkiesineitä.

Klo 11.00–16.00, Piispankatu 14.

Tunturi – Turun Pyörä 99 vuotta

Tunturi-pyörien kokoontuminen Forum Marinumin piha-alueelle. Tunturipyörät pysäköidään esittelyrivistöön. Voit tuoda omasi näytille oli se alkuperäiskunnossa tai erikoisella tavalla muokattu. Ansiokkain tai erikoisin pyörä palkitaan Tunturin yllätyspalkinnolla.

Klo 12.00–14.00, Forum Marinum, Linnankatu 72.

Aurajokea siivotaan sukeltaen ja Siisti Biitsi -talkoot

Aurajokea siivotaan sukeltaen Turun päivänä. Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2018 saanutta tempausta on toteutettu Turussa jo parinkymmenen vuoden ajan. Sukeltajat nostavat pareittain sameasta jokivedestä kaikkea mahdollista sinne heitettyä materiaa. Käy rannalla katsomassa, nouseeko joesta tänä vuonna romuja vai rikkauksia.

Voit ottaa osaa Aurajokivarren siivoukseen Siisti Biitsi -talkoissa ja samalla seurata Aurajoen sukellustempausta.

Klo 12.00–14.00, Tuomiokirkkosillan kupeessa.

Vartin opastuksia jokirannassa

Turun matkailuoppaat tarjoavat noin vartin kestäviä opastuksia. Lähtöpaikka Kirjastosillan päädyssä Läntisen Rantakadun puolisessa päässä. Opastukset ovat vaihtelevista aiheista, joten voit kuulla jotain aivan uutta ja yllättävää, tai ehkä jopa jotain tuttuakin.

15.00–17.00, Kirjastosilta, Läntinen Rantakatu.

Venäjän keisarin Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana tapasivat toisensa Turussa yli 200 vuotta sitten. Tilanne ikuistettiin patsaaseen Aurajoen rannassa. Teoksen on toteuttanut taiteilija Andrei Kovaltšuk. Kertovatkohan oppaat lisätietoja tästä patsaasta?

Tulishow: Kajastuksia

Aura Companyn sirkustaiteilijat toteuttavat Turun Tuomikirkon edustalla uuden tulitaide-esityksensä Kajastuksia. Kajastuksia on kolmen turkulaisen sirkustaiteilijan uusi tunnelmallinen tulitaide-esitys. Esitys vie katsojan visuaaliselle matkalle esinemanipulaation ja jongleerauksen maailmaan tulitaiteen eri keinoin.

Klo 20.00–20.30, Turun Tuomiokirkon edusta.

Päivän päätteeksi ilotulitus

Turun päivän kruunaa perinteinen ilotulitus Samppalinnanmäeltä. Ilotulituksen näkee hyvin Aurajoen länsirannalta kaupungintalon ja Kristiinankatu 1:n väliseltä alueelta, teatterisillalta ja myös itärannalta.

Klo 21.00 alkaen, Samppalinnanmäki.

Poikkeustilanteen järjestelyt

Poikkeusaikana tapahtumassa noudatetaan tietysti asianmukaisia järjestelyjä. Muista pitää riittävä turvaväli (yli 2 metriä) muihin osallistujiin ja pysy kotona, jos tunnet itsesi sairaaksi. Turun päivässäkin voimassa ovat THL:n sekä AVIn ohjeistuksia. Lisätietoja: www.turku.fi/korona.

Tarjolla on myös muutamia virtuaalitapahtumia, joita voi seurata kotoa.

Kaikki Turun päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä”. Verkosta löytyy myös Turun päivän käsiohjelma (pdf).

Programmet på svenska: turku.fi/sv/abodagen
The program in English: turku.fi/en/turku-day

Yksi kaikkien ja kaikki Turun puolesta.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kulttuuri, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syyskuussa 2021

Kymmenen poimintaani Turun kulttuuririennoista syyskuun aikana. Tapahtumiin on kirjattu nykyinen tilanne, joten tarkista tilanne järjestäjän omilta verkko- tai Facebook-sivulta, jos aiot osallistua.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu – joka on jo alkanut – näyttää olevan aikamoinen superviikonloppu tapahtumien suhteen. On mistä valita elokuvista performanssiin ja taiteilijoiden työhuoneisiin tutustumiseen. Riittää kulttuurimenoa loppukuuhunkin.

Suomalaisen elokuvan festivaali 2.–5.9.

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään kolmannenkymmenennen kerran torstaista sunnuntaihin 2.–5. syyskuuta 2021. Tapahtuma tuo tarjolle annoksen kotimaista elokuvaa, lyhytelokuvia, teemasarjoja sekä mielenkiintoisia vieraita ja elokuvantekijöitä. Ohjaajavieraiksi saapuvat aviopari Aleksi Salmenperä ja Mia Halme.

Bonuksena on lauantaina 4.9. klo 22.30 epätavallisten elokuvien ja yllätysten yönäytös, joka on nimeltään Mieletön, mieletön Suomi.

Tapahtumapaikkana on Logomo ja sen Kino-Sali (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku). Festivaalin iltaklubit järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

New Performance Turku Festival 3.–5.9.

New Performance Turku Festivaali on Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä performanssitaiteeseen keskittynyt festivaali. Tapahtuma taiteilijoineen ja teoksineen jalkautuu erilaisiin paikkoihin Turun keskustassa perjantaista sunnuntaihin 3.–5.9. Esityksiä on Manillan ympäristön ja Vanhan Viinatehtaan lisäksi esimerkiksi jokirannassa, Samppalinnan puistossa, Paavo Nurmen Stadionilla sekä WAMin Ekoluodolla.

Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän festivaalin teemana on Survival (selviytyminen), joten taiteilijat käsittelevät teoksissaan erilaisia selviytymisen ja selviämisen teemoja ja keinoja. Katso ohjelma.

Suurin osa teoksista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Elokuvapäivä 4.9.

Elokuvapäivänä lauantaina 4.9. pääsee taas nauttimaan maksuttomista elokuvanäytöksistä erikoisissa paikoissa. Valkokankaita pystytetään tänä vuonna ainakin Seikkailupuistoon, Hotel Kakolan kirkkoon, Turun pääkirjastoon sekä Suomen Joutsenen edustalle.

Hansailmiötä viettänyt Hansatori muuntautuu Elokuvapäivän kunniaksi kaupunkilaisten omaksi elokuvateatteriksi. Ilmaisnäytöksessä nähdään klo 20.15 Bohemian Rhapsody. Näytökseen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katsomopaikkojen määrää on rajattu turvallisuussyistä. Osaan näytöksistä tulee myös varata oma paikka ennakkoon.

Konstrundan 4.–5.9.

Taidetapahtuma Konstrundanin aikana yhtenä syyskuun viikonloppuna taiteen, käsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat ovensa yleisölle. Keskeinen tavoite on tarjota keskusteluja, työnäytöksiä ja voimaannuttavia kokemuksia kävijöille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuu yhteensä 490 luovaa tekijää. Taiteilijoiden työhuoneisiin pääsee tutustumaan lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.9. Turussa avoimia ateljeetiloja löytyy muun muassa Logomosta ja Leaf Centeristä. Katso avoimet ateljeet Konstrundanin sivuilta. Vierailuilla on mahdollisuus ostaa taidetta kotiin suoraan taiteilijalta.

Turun taidemuseon näyttelyt 12.9. saakka

Turun taidemuseon näyttelyt vaihtuvat pian, mutta vielä on mahdollisuus tutustua Michael Schilkinin, Lotta Mattilan ja Maria Stereon taiteeseen.

Venäläissyntyinen Michael Schilkin (1900–1962) on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksistaan, tarinallisista reliefeistä, joita on nähtävillä Helsingissä muun muassa Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa.

Michael Schilkin tunnetaan myös pienistä, sympaattisista eläinveistoksista, jotka tuovat esiin eläimen liikkeen ja luonteen. Näitä veistoksia on nyt esillä Turun taidemuseossa, jonka näyttelyn on kuratoinut keramiikan ja eläinaiheiden parissa työskentelevä nykytaiteilija Lotta Mattila (s. 1986). Näiden kahden taiteilijan eläinveistosten välille syntyy kohtaamisia.

Michael Schilkin: Kirahvi.

Maria Stereon näyttely on Studiossa. Teosten materiaalina ovat hajotetut posliini- ja keramiikkaesineet. Maria Stereo on luonut koosteveistoksia ja mosaiikkireliefejä sattumanvaraisiksi paloiksi rikkoontuneista posliinisista kissa-, koira- ja ihmisfiguureista.

Maria Stereon teos.

Michael Schilkin feat. Lotta Mattila 11.6.–12.9.2021.
Maria Stereo: Suloinen melankolia 11.6.–12.9.2021.

Turun taidemuseon tulevia näyttelyitä ovat Royal Salute 1.10.2021–9.1.2022 ja Studiossa Axel Straschnoyn Permikauden joukkotuho 1.10.–14.11.2021.

Muita taidenäyttelyitä syyskuussa

Wäinö Aaltosen museo

4.6.–19.9. Anu Pentik: Alussa oli siemen. Lue lisää postauksesta Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa.

Ars Nova

9.6.–26.9. Sydän auki taiteelle. Niemistön kokoelma Turussa.

9.6.–26.9. Guido van der Werve: Nummer veertien, home.

Titanik

3.–26.9. Kristiina Koskentola with guests from Eurasia.

30.9.–3.10. Milka Luhtaniemi.

Turun Taidehalli

3.9.–3.10. Sami Lukkarinen & Roope Mokka: Unelma ihmisestä.

3.9.–3.10. Mikki Nordman: Enter: Pastoral.

3.9.–3.10. Jonne Pitkänen & Eeva-Liisa Puhakka: Milky Way.

Galleria Joella

5.9. asti Heli Penttinen.

8.9.–3.10. Hannu Riikonen.

Tehdasfestivaali Manifesti 8.–22.9.

Turkulainen nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti saa syyskuussa vieraakseen Tehdasfestivaali Manifestin, monitaidetapahtuman. Sen ohjelmassa nähdään mm. nykytanssin ja -sirkuksen vierailuja, muuta esittävää taidetta sekä kuvataidetta. Tutustu ohjelmaan Tehdasfestivaali Manifestin sivulla.

Turun päivä 19.9.

Turun päivä, koko Turun yhteinen juhlapäivä 19.9., kerää jälleen koko kaupungin täyteen juhlahumua, tapahtumia, avoimia ovia ja kulttuuritapahtumia. Vanhalla Suurtorilla on toritapahtuma toimipisteineen ja esiintymislavoineen, ja Kupittaan siirtolapuutarhaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa. Päivän päätteeksi perinteinen ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä. Tapahtumia löytyy kalenterista.

Farssia ja vakavampaa Turun Kaupunginteatterissa

Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin kirjoittama ja Mikko Koivusalon suomentama brittifarssi Tämä on ryöstö (The Comedy About A Bank Robbery, 2016) saa ensi-iltansa 10.9.2021 Turun Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaajana on Snoopi Siren.

Tämä on ryöstö. Kuva: Marita Koivisto / Turun Kaupunginteatteri-

Pienellä näyttämöllä nähdään Kullervo 3.9.2021 alkaen. Näytelmä on Kalevalasta tuttu, mutta ohjaaja Linda Wallgren on modernisoinut sen. Näytelmä nostaa esiin yli sukupolvien periytyvän vihan ja väkivallan sukupuolittuneisuuden.

Vanja-eno Åbo Svenska Teaterissa 16.9. alkaen

Åbo Svenska Teaterissa saa ensi-iltansa 16.9.2021 uusi ja moninäkökulmainen sovitus Anton Tšehovin Morbror Vanjasta (Vanja-eno). Teatterin mukaan ”melankoliaa ja huumoria hienosti yhdistelevä tarina on ylistys ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä ja rakastaa, mutta ei aina voi haluamallaan tavalla ja haluamassaan järjestyksessä.”

Ohjaus ja käsikirjoituksen muokkaus Tuomo Rämö.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Konsertti, Matkakertomus, Puisto, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Päivin nimipäivät manselaisittain

Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietettiin tänä vuonna Tampereella, josta löytyi aika hyvä ote rentoon, päivimäiseen yhdessäoloon.

Päivänkakkara on sopiva nimikkokukka Päiveille.

Päivin päivää 16.6. on aikaisemmin juhlittu Päivien yhteisvoimin Turussa, mutta tänä vuonna löytyi Tampereelta aktiivisia Päivejä järjestämään nimipäiväämme, muun muassa Päivi Rantanen, Päivi Seppä, Päivi Vuorinen ja Päivi Kyssä.

Paikaksi organisaattorit olivat valinneet Hatanpään arboretumin. Tähän alueeseen kuulu oikeastaan kolme puistoa: Hatanpään kartanoa ympäröivä puisto (Hatanpäänpuisto – Kartano), varsinainen arboretum eli puulajipuisto (Hatanpäänpuisto – Arboretum) sekä Vihilahdenpuisto.

Harisoninruusu Aurora oli ainut ruusuista, jota ehdin ihailla kahvilan kupeessa.

Me noin tusina Päiviä olimme kartanon puistoalueella, jonka nurmikolle Tampereen Päivit olivat koonneet iloisen värisiä vilttejä istuma-alustoiksi.

Käsittämättömässä ohjelmassa (saattaa sisältää päivityksiä) oli nimipäiväjuhlien äiteihin kuuluvan Päivi Fagerströmin tervetulopuhe ja alkoholiton nimppariskumppa koristellusta muovipikarista. Nimipäivärunon eli Päivänkakkararunon esitti Päivi Seppä.

”Kaikille meille hyvänlaisille, koska ilman meitä mikään ei päivittyisi”, lausui Päivi Seppä.
Nimipäiväruno meille kaikille Päivielle; sanojen takana on Päivi Seppä.

Kahvilla kävimme Kahvila Arboretum Cafessa, joka toimii 1920-luvulla rakennetussa sairaalan entisessä saunarakennuksessa Hatanpään kartanon takana olevan ruusutarhan kupeessa.

Sul on aika hyvä ote

Pääsimme juhlapäivän kunniaksi keikalle. Mies ja kitara – Jukka Törmä.

Tamperelainen muusikko, lauluntekijä ja trubaduuri Jukka Törmä viihdytti meitä musiikillaan ja jutuillaan.

Omimme heti Jukan omaa tuotantoa olevan laulun Aika hyvä ote, jonka kertosäe on kuin Päiveille tehty:

”Sul on aika hyvä ote
sul on aika hyvä tatsi
kaikessa mitä sä teet.”

Jukka Törmä yleisöineen.
Päivi Oikarinen ja kaimansa kuuntelivat trubaduurin esitystä. Ja hei, meillä kaikilla Päiveillähän on aika hyvä ote?
Välillä laitettiin jalalla koreasti.

Tiäräks tätä?

Musiikin jälkeen oli vuorossa Tiäräks tätä? -tietokilpailu ja aiheena oli mikäs muu kuin Päivi-tietous. Kymmenen kysymystä nimemme vaiheilta. Paras Päivi-tietäjä oli Päivi Mikkonen, joka sai palkinnokseen Bella Ella Peach Zero kuohuviiniä ja Päivi (Marianne) -karkkipussin.

Fazer lanseerasi Marianne-nimikampanjan vuonna 2019, jolloin perinteistä suklaakarkkia sai myös muille nimille ja tämä kampanja jatkuu tänäkin vuonna kesän ajan. Kaupoista kannattaa siis etsiä näitä nimikoituja pusseja, mikäli haluaa ilahduttaa saajaa. Nimiä löytyy Päivin lisäksi aikamoinen valikoima.

Päivi Mikkonen oli päivittänyt parhaiten Päivi-tietoutensa.

Ohjelmaan oli optimistisesti merkitty arboretumin ihailua koko yön ajan, mutta vapaan yhdessäolon, jutustelun ja päivittelyn jälkeen keräsimme itsemme ja tavaramme ja suuntasimme kotimatkalle, kuka Tampereelle, kuka Turkuun ja muualle Suomeen.

Hatanpää on nyt sellainen paikka, jonne tiedän suunnata seuraavalla Tampereen matkallani. Olisi siellä ollut nähtävää.

Juhlia Turussa, Tampereella ja verkossa – missä vuonna 2022?

Päivien ryhmä alkoi muotoutua vuonna 2010 pienimuotoisesti. Vuonna 2017 kokoonnuimme yli 50 Päivin voimin viettämään nimipäivää Turkuun aurinkoisena perjantaina 16.6.2017 ja juhlistimme näin Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä ja upeaa suomalaista nimeämme. Vuonna 2018 juhlimme Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuonna 2019 Vilkkimäen Meijerissä ja Vilkkimäen Kahvimuseossa.

Viime vuosi 2020 oli tunnetusta syystä poikkeuksellinen. Ilman nimipäivääjuhlaa emme jääneet, mutta se toteutettiin verkossa.

Päivit ovat yhteydessä toisiinsa nimipäivien välilläkin omassa Parhaita Päiviä -Facebook-ryhmässä. Liity siihen, jos olet Päivi, niin saat päivityksiä siitä, mitä ja missä tapahtuu vuonna 2022. ja tarjolla on muutakin päivimäistä sisältöä.
Ryhmässä on nyt 493 jäsentä kukahan on 500. Päivi?

Näissä juhlissa on helppo muistaa muiden osallistujien etunimi.
Normaali
Kahvila, Kaupunki, Matkakohde, Ravintola, Ruokakulttuuri, Tapahtuma, Teemaviikko

Smakumatkalla Naantalissa

Kaupallinen yhteistyö Smakun ja Visit Naantalin kanssa.*

Jos haluat viettää mukavan ja herkullisen kesäpäivän, niin tässä ehdotus: matkusta Naantaliin, kiertele viehättävässä merenrantakaupungissa ja poikkea välillä kahviloihin ja ravintoloihin maistelemaan Smakuannoksia. Voit laajentaa reissuasi myös Velkualle.

Naantalissa voi viettää rennon kesäpäivän. Tekemistä, nähtävää sekä ruokaa ja juomaa riittää.

Paikallista ruokakulttuuria ja lähituottajien laadukkaita raaka-aineita tutuksi tekevä kesäinen ruokatapahtuma Smaku järjestetään Naantalissa jo kolmatta kertaa ajalla 28.6.–10.7.2021.

Smakun aikana on mahdollisuus kierrellä maistelemassa ravintoloiden ja kahviloiden herkullisia Smakuannoksia edulliseen hintaan (5–7 euroa). Jokainen ravintola toteuttaa tapahtumaa varten maisteluversion vähintään yhdestä alku-, pää- tai jälkiruoka-annoksesta.

Naantalin Smakussa on mukana seitsemän kahvilaa tai ravintolaa. Ne sijaitsevat Naantalin vanhankaupungin rannassa, hiukan kauempana Naantalissa ja yksi Velkualla.

Restaurant Snickari ja After Sail 714 vanhassa kaupungissa

Naantalin rannasta mukana Smakussa ovat tunnelmallinen Restaurant Snickari sekä vierasvenesataman ravintola After Sail 714.

Restaurant Snickari on mukana Smakussa kolmella annoksella. Alkupalaksi sopii Ginger Tuna Tartare, lempeästi inkiväärillä marinoitu tuore tonnikala (7 €). Makuhermoja kutkuttelee myös BBQ Brisket & Kimchi eli miedosti savuista naudanrintaa kimchillä höystettynä (7 €). Kimchi on kiinankaalista tai muista kasviksista hapatettu korealainen ruokalaji.

Jälkiruoaksi voi valita Snickarin oman leipomon ranskalaisen pannukakun, Amaretto Clafoutien, jossa mukana on Stracciatella-jäätelöä sekä italialaisia kirsikoita (7 €).

Ginger Tuna Tartare.
BBQ Brisket & Kimchi.
Amaretto Clafoutie.

Restaurant Snickari, Mannerheiminkatu 2, http://www.snickari.fi.
Avoinna: joka päivä klo 16.00–23.00. Huom. ravintola on mahdollisesti auki myös aikaisemmin.

After Sail 714:ssä smakuilijoita odottava annos on savustettu kana eli  itse savustettu kanan reisipaisti, joka tarjoillaan hunaja-yrttikasvisten ja bearnaisemajoneesin kanssa (7 €).

Savustettua kanaa.

After Sail 714, Nunnakatu 18, http://www.naantalinvierasvenesatama.fi/ravintola-as714.
Avoinna: ma-la klo 10.00–22.00.

Taidekahvila Café Akseli torin laidalla

Cafe Akselissa tarjolla on savuporopiirasta sekä juutos- ja britakakkuja.

Naantalin keskustassa sijaitsevassa taidekahvila Café Akselissa saat smakuannosten lisäksi myös silmänruokaa kuukausittain vaihtuvan taidenäyttelyn muodossa. Akselissa voi maistella savuporopiirasta, joka on täyteläisen juustoinen, paprikalla ja savuisella poronlihalla höystetty suolainen piirakka (5 €).

Makeana vaihtoehtona tarjolla on raikasta marmoroitua juustokakkua, jonka täytteet vaihtelevat mustikan, vadelman, mangon ja raparperin välillä (5 €)  ja kesäistä britakakkua, jossa on kakkupohjalla sesonkimarjoja ja kermarahkaa ja rapea marenkipinta (5 €).

Cafe Akseli, Tullikatu 13, http://www.kahvilanaantali.fi.
Avoinna: ma-pe 8.30–15.00, la-su suljettu.

Metsätähti, Ravintola Venka ja Kuulas Garden Grill & Cafe

10 minuutin ajomatkan päässä keskustasta löytyvät lähituotantoa suosiva Naantalin Metsätähti, omenapuiden katveessa toimiva ravintola Venka sekä idyllinen, vanhaa aikaa huokuva Kuulas Garden Grill & Cafe.

Naantalin Metsätähti on pieni kahvila-ravintola Soinisten asuinalueella. Metsätähden annoksena on ruokaisa Kesähelmi-salaatti, jossa maistuvat Sorrin salaatit, varhaisperunat, Mikolan luomuvihannekset, Inkisen kuivatut tomaatit, Saloniemen juustolan juusto sekä Vallan Maukas possu. Rapeutta salaattiin tuovat Kallelan härkäpavut ja salaatin maustaa ryytisinappikastike (7 €).

Kesähelmi-salaattia.

Ravintola Naantalin Metsätähti, Immasentie 1, http://www.naantalinmetsatahti.fi.
Avoinna: ti-pe 11.00–16.00 ja lounasaika klo 11.00–14.30.

Ravintola Venka sijaitsee Aurinko Golfin yhteydessä vain parin kilometrin päässä Metsätähdestä. Venka tarjoaa Smakuilijoille Palan Saaristomerta, joka sisältää paahdettua lohta, kevätsipulihollandaisea, saaristolaisleipää, parsaa sekä uuden sadon perunaa (7 €).

Pala Saaristomerta.

Ravintola Venka, Aurinko Golf, Vengantie 58, http://www.aurinkogolf.fi/palvelut/ravintola-venka.
Avoinna: joka päivä 08.00–21.00 (à la carte 11.00–20.00)

Tänä keväänä avattu Kuulas Garden Grill & Cafe on makumatka vanhaan aikaan. Kuulaksen tarina alkoi yli 100 vuotta sitten, kun entisen Tammiston maanviljelystilan päärakennus rakennettiin ja puutarhaan istutettiin omenapuita.

Kuulaksen Smakuannokset ovat vegaaninen Moderni maamies, jossa on teriyaki-omena-glaseeratuttua nyhtökauraa, grillattua kesäkurpitsaa ja melonia (7 €) sekä makea herkku Maamiehen mielitietty, jossa on speltticrepesin lisäksi omenaa, valkosuklaa-speltticrumblea ja maitojäätelöä (5 €).  

Moderni maamies.
Maamiehen mielitietty.

Kuulas Garden Grill & Cafe, Tammistontilankatu 3, http://www.tammiston.com/kuulas.
Avoinna: joka päivä klo 14.00–21.00 (keittiö avoinna klo 20.00 asti).

Café Laiturissa tapaksia

Palvan saarella Velkualla lossimatkan takana sijaitsee lämminhenkinen kahvila Café Laituri, joka tarjoilee Smakuannoksena Laiturin Tapaksia, joissa on tilli-Koskenkorva-marinoitua silakkaa, Uotilan maitojuustoa yrttiöljyllä sekä Kotasavun meetvurstia ja marinoitu punasipulia. Lisäksi mukana leipäviipaleet, myös gluteenittomalla vaihtoehdolla (7 €).

Cafe Laiturio saapui Naantaliin kesäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin Smakun annoksia esiteltiin medialle. Smakuviikkojen aikana ja muulloin kahvilan löytää Palvan saarelta.
Laiturin tapaksia.

Cafe Laituri, Voiponlahdentie 37, Velkua, Naantali, http://www.cafelaituri.fi.
Avoinna: joka päivä 11.00–19.00.

Kartta mukaan ja kiertelemään

Saat Smakukartan mukaasi mistä tahansa mukana olevasta ravintolasta. Voit kierrellä porukassa, kaksin tai yksin omassa tahdissa ja äänestää omaa suosikkiannostasi Smakun verkkosivuilla.

Kaikki mukana olevat ravintolat ja kahvilat annostietoineen sekä äänestysohjeineen löydät Smakun sivuilta: www.smakufestivals.com

Mitäs muuta Naantalissa voi tehdä kuin syödä? Tutki vaihtoehtoja Visit Naantalin sivuilta: http://www.visitnaantali.com.

*Tutustuin ravintoloihin ja annoksiin mediapäivässä 1.6.2021.

Normaali