Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun päivänä 20.9.

S/S Bore toimii nykyisin muun muassa hostellina.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina järjestettävä Turun päivä tarjoaa runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia. Turun omaa päivää vietetään jälleen sunnuntaina 20.9.

Turun päivällä on jo pitkä historia: sitä on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla. Perinnettä on myös ilotulitus Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Turun nimikkopäivän ohjelmassa on mukana musiikkia, tanssia, urheilua sekä virtuaalisia sisältöjä. Päivän aikana moniin museoihin on vapaa pääsy, ja useat tahot järjestävät avoimia ovia ja ohjelmaa. Päivällä on muun muassa markkinahumua kävelykadulla ja kaupungintalon avoimet ovet.

Tapahtumien takana ovat Turun kaupungin lisäksi paikalliset yhdistykset, yritykset ja seurat.

Poimin Turun päivän runsaasta tarjonnasta kymmenen kivaa tärppiä.

Turun päivänä eri kohteiden välillä voi liikkua Fölillä, Fölin vesibussilla, Funikulaarilla, kaupunkilautta Förillä, Pikkuförillä ja kaupunkipyörillä, Fölläreillä.

Höyryjuna Ukko-Pekka Turun seudulla

Klo 9.00–14.30

Suomen suurin höyryveturi Ukko-Pekka vanhoine vaunuineen kuljettaa matkustajia Turun seudulla viikonloppuna 19.–20.9.2020. Lippuhinnat (saa junasta käteisellä): 10–35 €, lapset 4–16 vuotta -50 %, alle 4-vuotiaat maksutta.

Osoite: Turun päärautatieasema, Ratapihankatu 37.

Avoimet ovet Biologisessa museossa

Klo 9.00–17.00

Turun päivänä vapaa pääsy Biologiseen museoon, jossa nähtävillä 13 luontomaisemaa eläimineen sekä Heikki Willamon Myyttinen matka -valokuvanäyttely.

Osoite: Neitsytpolku 1.

Pyhän Hengen kappelin avoimet ovet

Klo 10.00–14.00

Turun kaupunki kutsuu turkulaiset tutustumaan Pyhän Hengen kappeliin, joka on katoliseksi kappeliksi vihitty ekumeeninen pyhäkkö. Matkailuopas paikalla kertomassa tilan historiasta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Osoite: Casagrandentalon kellari, Linnankatu 3.

Lootuksen sydän, buddhalaisen luostarin avoimet ovet

Klo 10.00–15.00

Lien Tam – Lootuksen sydän -luostari kutsuu kaupunkilaisia vierailemaan ja kokemaan ainutlaatuisia kulttuurielämyksiä historiallisessa ja kauniissa miljöössä. Ohjelma on maksutonta.

10.00 Luostarin ovet avautuvat vierailijoille.

11.00–12.00 Viikoittainen rauhanretriitti, jonka päätteeksi mestari Thich Hanh Bao, luostarin johtava munkki vastaa vieraiden kysymyksiin.

12.00–13.00 Vieraanvarainen vietnamilainen kasvislounas, sisältäen nuudelipaistosta, salaattia, kahvia ja vietnamilaisia leivoksia.

13.00–15.00 Vapaata ohjelmaa.

Osoite: Moisiontie 225.

100-vuotias Turun yliopisto juhlii Turun päivää: Yliopistonmäen arkkitehtuuri- ja taidekierrokset

Klo 12.00–15.00

Opastetun kierroksen aiheena on Yliopistonmäen arkkitehtuuri ja taide. 1950-luvulla suunnitellun Yliopistonmäen kierroksella kuullaan arkkitehti Aarne Ervin ajatuksista, suunnitelmista ja Yliopistonmäen taiteesta. Kullekin kierrokselle pääsee mukaan 22 ennakkoon ilmoittautunutta.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.utu.fi/fi/100/Turun-paiva.

Yliopistonmäen ruskaa lokakuussa.

Turun päivänä avoimet ovet Kaupungintalolla

Klo 12.00–15.00

Kävijät pääsevät tutustumaan valtuustosaliin ja talon näyttävään sisääntuloaulaan. Päivän ohjelmaan kuuluu myös Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden luento. Sitä voi seurata myös verkossa: http://vod.kepit.tv/turkuyliopisto.html

13.00 Poliittisen historian professori Vesa Vares: Mehän emme Varsinais-Suomessa huuda, mutta voisimme sivistyneesti korottaa ääntämme. Turun kehityspiirteitä yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin ja kansainvälisyyden aloilla 1970-luvulta nykypäivään.

13.15 Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen: Täältä Turun tulevaisuuteen.

Osoite: Aurakatu 2.

Turun päivänä pääsee tutustumaan valtuustosaliin. Kaupunginjohtaja Minna Arve lienee kuitenkin viettämässä Turun pävää muualla. Kuva: Mikko Kaaresmaa/Turun kaupunki.

Turun päivä Kakolanmäellä

Klo 12.00–18.00

Kakolanmäellä järjestetään mm. tutustumiskierroksia Hotel Kakolan tiloihin ja päästään tutustumaan Kakolanmäen monipuoliseen tarjontaan.

Päivän aikataulut ja aukioloajat

10–17 Leipomo bageri Å

10–18 Kakolan Myymälä

10–18 Kakola Brewing Company

12–18 Hotel Kakolan tutustumiskierrokset

12–18 Ravintola Kakolanruusu.
Huom. Viimeiset varaukset vastaanotetaan klo 16. Tarjolla Sunday Feast ja yksittäisiä annoksia.

Osoite: Kakolanmäki, Graniitinlinnankatu 2.

Funikulaari – Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi – tarjoaa esteettömän kulun Kakolanmäelle. Se kulkee Linnankadun ja Graniittilinnankadun väliä osoitteessa Linnankatu 55b. Radan pituus on 130 metriä ja korkeuseroa ala- ja yläaseman välillä on 30 metriä. Matka-aika yhteen suuntaan on noin yksi minuutti. Kuva: Turun kaupunki.

Turku-kimpun julkistustapahtuma

Klo 13.00–13.30

Turkuseura julkistaa Turun päivänä maailmanhistorian ensimmäisen Turku-kimpun. Kukkakimppu on saanut innoituksensa Turun väreistä, fiiliksistä sekä saariston luonnosta. Turun oma kukkakimppu julkistetaan Vanhalla Suurtorilla, Turkuseuran ikkunoiden alla.

Osoite: Vanha Suurtori 3.

Romanttinen iltapäivä Laulun ystävien seurassa

Klo 13.30–14.30

Laulun Ystävien kvartetti Vega Ensemble esiintyy Turun päivänä Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäpihalla. Iltapäivän ohjelmistossa serenadeja ja romanttisia melodioita, jotka sopivat alkusyksyn tunnelmiin. Mikäli sää on huono, siirtyy esiintyminen sisätiloihin.

Osoite: Itäinen Rantakatu 4–6.

Turun päivän ilotulitus – kulissien takaa

18.00–18.30

Turun päivä huipentuu perinteiseen ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä klo 21. Tänä vuonna kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan ilotulituksen järjestelyihin ja ampuma-alueeseen Samppalinnanpuiston hiekkakentällä.

Osoite: Samppalinnanmäki, Luostarivuoren kenttä.

Ilotulitukset valaisevat Turun iltataivaan klo 21 alkaen. Kuva: Olli Sulin/Turun kaupunki.

Poikkeustilanteen järjestelyt

Poikkeusaikana noudatetaan tietysti asianmukaisia järjestelyjä. Tarjolla on myös muutamia virtuaalitapahtumia kotisohvilta käsin nautittavaksi. Tapahtumakävijöitä pyydetään saapumaan tapahtumiin vain täysin terveinä ja oireettomina.

Kaikki Turun päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä”. Verkosta löytyy myös Turun päivän käsiohjelma (pdf).

Normaali
Arkkitehtuuri, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Flaneerausta pitsihuviloiden vaiheilla

Hangossa kaikki on lähellä.

Hanko on kuulu upeista pitsihuviloistaan, jotka ovatkin vanhan kaupungin kaunistus. Viikonloppumatkani aikana ja sunnuntaina sen päätteeksi kävin taas ihailemassa niistä huokuvaa menneen maailman nostalgiaa.

Lauantai-iltana Casinossa vietettiin häitä. Väkijoukkoa oli kerääntynyt juhlapaikan edustalle. Ilmeisesti meren rannalla valokuvattavana ollut hääpari seurueineen tuli metsän kautta ja asettui hevoskieseihin. Ne kaarsivat ensin juhlapaikan takaa ja sitten vasta-avioituneet tulivat juhlijoiden tervehdittäviksi.

Casino on varmaan upea juhlapaikka. Tämä vuonna 1879 valmistunut rakennus on uudistettu vuonna 2018 ”pieniä yksityiskohtia myöten.” Se toimii ravintolan lisäksi esiintymis- ja tapahtumapaikkana. Nyt Casino on jo suljettu; se toimii vain kesällä.

Hangon Casino

Hangon Casino.

Hevonen, kiesit tai kärryt, kuljettaja

Hääparin käyttämä kulkuneuvo – menneen maailman eleganssia tässäkin.

Kesän muistoja Casinon edustalla.

Casinon puisto on somistettu värikkäillä kukkaistutuksilla.

Amiraaliperhonen Casinon puiston kukassa.

Merituulta ja männyntuoksua

Vapaudenpatsas Hangossa.

Hangon vapaudenpatsas Bulevardin eteläpäässä. Taitelijana Bertel Nilsson ja patsaan pystytysvuodet ovat 1921, 1943 ja 1960 – patsas purettiin kahdesti.

Sunnuntaiaamun suunnitelmissani oli mennä uimaan Regatta Spa Hotelin kylpylään, mutta päädyin kuitenkin kävelemään tuttua rantareittiä. Tervehdin Vapaudenpatsaan leijonia, meren aaltoja ja Appelgrenintien mäntyjä. Lienevät samoja kuin Kirkkopuistossa ja Casinon puistossa kasvavat yksilöt, jotka ovat kuulemma yli 200-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä.

Kävin myös katsomassa Casinon rannassa ja puistossa tuttuja maamerkkejä: uimakoppeja, juhannussalkoa, tykkejä ja suihkulähdettä. Ne ovat tuttuja jo monilta Hangon reissuilta.

Pistäydyin myös Casinon Appelgrenintien puoleisessa päädyssä olevassa Tian Veranta Summer Shopissa, jossa oli Hanko-tuotteiden lisäksi muun muassa asusteita ja sisustustavaraa. Välttelin kiusauksia ja ostin vain postikortteja ja -merkkejä.

Kuvasin upeita pitsihuviloita ja vähän kadehdin niiden omistajia.

Villa Tellina, pitsihuvila Hangossa.

Villa Tellina.

Villa d´Angleterre.

Villa Margita.

Villa Elisabeth.

Ihmettelin myös Bulevardin eteläpäässä olevaa isoa puurakennusta, jossa on suuret ikkunat ja romanttisen näköinen parveke. Talo on ulkopuolelta osittain maalattu. Mikä oivallinen paikka kahvilalle, ravintolalle tai putiikeille. Rakennus näyttää olevan tyhjillään.

Kuulin myöhemmin, että talo on yksityisomistuksessa, mutta sitä ei haluta niin vuokrata, myydä kuin kunnostaakaan. Kauniin rakennuksen tuhlausta.

Tyhjillään olevan näköinen puutalo Bulevardin eteläpäässä.

Uutta käyttöä vailla oleva talo on Bulevardin ja Raatihuoneentorin kulmassa.

Hilma Aurora emännöi Villa Auroraa

Kävin tapaamassani Hanko Fotofestivalin myötä tutuiksi tulleita Arja ja Väinö Järvilehtoa Foto Art Decossa. Heidän liikkeensä Ratakadulla on täynnä sisustus- ja valokuvatuotteita huonekaluista huonetuoksuihin ja kameroista valokuvaustarvikkeisiin.

En ollut ensin tuntea Arjaa, sillä hän oli pukeutunut vanhanaikaiseen tyyliin olkihattuun, valkoiseen röyhelöpuseroon ja pitkään hameeseen. Piti oikein tarkistaa. Arja kertoi yllättäviä uutisia: hän oli opiskellut matkailuoppaaksi ja lähdössä juuri kertomaan Hangon menneistä ajoista kylpylöineen Hilma Auroran hahmossa.

Ja lisääkin uutisia Arjalla oli: he ovat Väinön kanssa avaamassa vähitellen Bed & Breakfast -majoituspaikkaa Villa Auroraa. Tarjolla on seitsemän kahden hengen huoneita ja yksi yhden hengen huone. Villa Aurora löytyy osoitteesta Vartiovuorentie 4.

Gilma Aurora alias Arja Järvilehto valmiina kertomaan ryhmälleen Hangon historiasta.

Villa Aurora.

Kasvomaski vai ei?

Aamupäivän maisemakävelyn jälkeen kuljin kohti Hangon rautatieasemaa, joka on nykyisellään suljettu kuten moni muukin pienempi asemarakennus. Matkasin kiskobussilla Karjaalle, josta oli vaihto Turun junaan.

Osa matkustajista noudatti suosituksia kasvomaskeista, mutta arviolta kuitenkin alle puolet. Käytän maskeja tarvittaessa, mutta ne eivät ole minustakaan miellyttävä kokemus. Kävi jo mielessä, että pitäisikö jättää väliin maskinkäyttöä edellyttävät matkat ja tilaisuudet.

Ehkä niitä karsiutuukin, mutta toisaalta – naiset, junat ja matkabloggaajat on luotu liikkumaan maskeilla tai ilman.

Patsas, nainen taluttaa polkupyörää

Rafael Saifulin Tuuli mereltä -patsas on vuonna 2005 sata vuotta täyttäneen pyöräyhtiö Helkaman lahja hankolaisille. Erään kuulemani tarinan mukaan patsaan esikuvana on ollut nainen, joka pyöräili päivittäin satamaan suremaan hukkunutta miestään.

 

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Ravintola

Kotpotia ja soppaa, fiilausta ja höyläystä

Syyskuisen viikonloppumatkani aikana olin Hangon ravintoloiden ja kahviloiden ruokalistojen varassa. Elävästä musiikkista pääsin nauttimaan paikallisessa pubissa.

Kesää oli vielä jäljellä Hangossa syyskuun alussa – ainakin veneilijöille. Matkailijoitakin tuntui olevan liikkeellä.

Hangon Itäsataman ravintolat olivat jo syyskauteen siirtyneitä. Ruokaa olisi ollut tarjolla iltaisin ainoana ympäri vuoden auki olevassa Origossa sekä Makasiinissa, Makaronitehtaassa ja Bravas Pinchos Y Vinossa.

Makasiini on tuttu monien valokuvafestivaalien Fotodinnereiltä. Niin järjestäjät, esiintyjät kuin osallistujatkin kokoontuvat yhteisten pöytien ääreen kolmen ruokalajin illalliselle.

Perjantai-iltana valitsin Origon, joka on kynttilävalaistuksineen tunnelmallinen paikka. Se tuntui olevan monen muunkin suosiossa. Minun jälkeeni ilman pöytävarausta tulleita pyydettiin saapumaan myöhemmin.

Origon lista oli suppeahko ja valitsin luomuhärkäburgerin, joka harvemmin on valintani. Se oli ihan kelvollinen, joskaan ei mikään erinomaisen herkullinen hampurilainen.

Ravintolapöytä, kynttilöitä, kivistä muurattu seinä

Origossa voi tunnelmoida kynttilöiden valossa.

Pubista putkaan

Pub Grönanissa on läsnä nimekkäitä muusikkoja – ainakin hengessä mukana baaria koristavassa maalauksessa.

Jatkoin perjantai-iltaa Pub Grönanissa, Hangon legendaariseksi mainitussa pubissa. Väkeä ei ollut paljon tuolloin vielä alkuillasta. Pubi muistuttaa englantilaispubeja, mutta ilmeisesti sen juuret ovat enemmältikin Atlantin takana.

Pub Grönanin alkuperäisen perustajan visio omasta pubista syntyi 1980-luvulla kalifornialaisten pubien ja arizonalaisen pubin yhdistelmäksi ”The Rattlesnake Saloonista”. Pubin sivuilla paikkaa luonnehditaan nyt näin ” Pub Grönanissa paikallinen kulttuuri ja perinne yhdessä amerikkalaisten impulssien kanssa muodostavat mielenkiintoisen ilmapiirin.”

Pubin mietelausetaulujen antia saattoi pohdiskella olutta siemaillessa.

Ja sitten yhden oluen jälkeen päädyin pubista putkaan nukkumaan. Hangon majoitusmaailmaa tuntemattomille tarkennettakoon, että kyseessä on entisestä poliisitalosta hotelliksi muuntuneen Hotel Bulevardin huone.

Hotel Bulevardin putkahuone on kompakti, mutta toimiva.

Kotpotia melussa

Lauantai-illalla suuntasin nälkäisenä Itäsatamaan. Olisin mennyt vaihteeksi Makasiiniin, vanhaan tuttuun paikkaan Hanko Fotofestivalien Fotodinnereiltä, mutta se oli täynnä ja pöytää olisi pitänyt odottaa jonkun aikaa.

Valitsin naapurissa olevan Makaronitehtaan, joka tarjoaa nimensä mukaisesi pastaruokia vanhassa satamamakasiinissa. Olin siinä luulossa, että paikalla on ollut joskus oikea makaronitehdas, mutta onneksi eräs hankolainen ehti valistamaan, että kyseessä on ravintolaketju. Se on kyllä saanut alkunsa Hangossa.

Ravintolan sivujen mukaan Makaronitehdas ”keskittyy yhteen asiaan: Tekemään Suomen parasta ja tuoreinta pastaa. Lisäaineettoman pastan viimeistelemme herkullisilla lisukkeilla, pastakastikkeilla ja keittiöissämme valmistuvilla makkaroilla. Pastan tekeminen on meille vakava asia, josta palkintona on asiakkaidemme iloiset ilmeet.”

Nälkäisen asiakkaan onneksi ruoka tuli pöytään nopeasti. Kotpot-nimisessä pastassa oli muun muassa valkosipuliöljyssä tiristettyä kanaa kookosmaidossa, korianteria, inkivääriä, chili, kalalientä ja limeä.

Kotpot-annos oli maukasta ja katosi nopeasti vatsaan kuten myös sitä ennen tarjoiltu leipäannos. Olutvalikoimassa ei ollut yhtään hanaolutta ja pieni lasillinen IPAa oli kallista. Eniten tunnelmaa latisti noin kaksikymmenhenkisen seurueen äänekäs puheensorina. Desibelejä oli ilmassa melkoisesti. Suoriuduinkin nopeasti aterioinnista ja jatkoin matkaa.

Pub Grönanissa fiilattiin ja höylättiin

Kävelyäni siivitti ilotulitus. Se tuli Casinon suunnasta ja arvelen, että se oli järjestetty siellä häitään viettävän tuoreen avioparin kunniaksi.

Pub Grönanissa oli lauantai-iltojen tapaan elävää musiikkia, joten suuntasin sinne. Lavalle nousi iltakymmenen jälkeen Rauli ”Badding” Somerjoen musiikista ammentava bändi Raulin Stones, Somerolta sekin. Bändissä soittavat Kari Luoto (laulu ja kitara), Vesa Toukkari (sähkökitara), Kari Caven (basso) ja Tuukka Lyly (rummut). Yleisöä oli paikalla reilunpuoleisesti. Pääsymaksu oli maltillinen: viisi euroa.

Olin valinnut istumapaikakseni ison nojatuolin aika läheltä lavaa. Tanssijat aloittivat heti ensimmäisestä kappaleesta ja illan mittaan lattialla nähtiin melko persoonallisia esityksiä niin yksin kuin pareittain. Hetken jo ajattelin, että jos olisin kirjailija, saisin monenlaista inspiraatiota ja ainesta ihmiskuvauksiin. Ilmapiiri oli Pub Grönanin esittelyssä luvatun mukaisesti ”mielenkiintoinen.”

Raulin Stones soitti paljon nimikkolaulajansa tunnetuksi tekemiä biisejä Ikkunaprinsessasta Valoihin. Ja välillä bändi soitti tymäkämpää rokkia. Ja arvaatko, mikä musiikki soi tätä kirjoittaessani Spotifysta?

Raulin Stones viihdytti mukaansatempaavasti ja sai yleisön tanssimaan.

Soppaa sunnuntailounaaksi

Sunnuntaina hain hotellista tavarani ja suuntasin kohti hiljaista Vuorikatua. Hotellista saamani tiedon mukaan kadulta löytyisi auki oleva kahvila, Satu’s Deli & Mini Cafe. Paikka on tosiaan nimensä veroinen, tarjolla on vain kolme pöytää, mutta ulkona oli myös istumapaikkoja.

Kahvilanpitäjä Satu Yli-Peltola on ryhtynyt vasta viime keväänä yrittäjäksi. Kesäkaudellahan Hangossa riittää asiakkaita, mutta kuinka on hiljaisena talvikautena? No, tuoreella yrittäjällä tuntuu olevan ideoita ja kokeilunhalua; tehdään sitä, mikä toimii.

Iloinen yllätys oli lihakeittotarjous: lautasellinen keittoa santsimahdollisuudella viidellä eurolla. Hyvähän se oli lounas syödä ennen kotimatkaa.

Soppa maistui muillekin ja sitä syötiin paikan päällä ja otettiin mukaankin. Lihakeitosta olivat kiitollisia myös isovanhemmat, joilla oli hoidettavanaan sairaudesta toipuva, ruoasta aiemmin kieltäytynyt leikki-ikäinen lapsi. Pari annosta hyvin maistunutta keittoa lähti vielä lastenhoitajien mukaan.

Satu Yli-Peltola tarjosi matkalaiselle lihasoppaa. Joona Nevanperä myhäilee taustalla.

Hanko-jutut jatkuvat vielä; seuraavaksi vuorossa ovat pitsihuvilat ja muut rakennukset sekä pari patsasta.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Näyttely, Valokuva, Valokuvaus

Taidetta meren äärellä

Viikonloppuni aikani ehdin nähdä Hangossa pari taidenäyttelyä, jotka painottuivat valokuviin. Virkistystä tarjosi Alan´s Cafe kodikkaalla atmosfäärillään ja herkullisilla leivonnaisillaan.

Suuntasin lauantaiaamuna Vuorikadulle, joka on Hangon ostoskatu. Siellä olikin sopivasti kirpputorimyyntiä ja liikkeissä samanhenkisiä tarjouksia. Ostin Ulla-Dress-nimisestä liikkeestä sinisen neuletakin alle 20 eurolla. Sade pilasi pahimmoilleen hyvin alkaneen kirppistunnelman.

Menin kirjastoon pitämään sadetta. Poistohyllystä, kuinkas muuten, löytyi yksi kirja (onneksi vain yksi). Samassa sain tietooni, että yläkerran näyttelytilassa oli alkamassa valokuvanäyttelyn avajaiset ihan saman tien.

Tunnelmia meren ääreltä

Meri voi näyttäytyä niin monissa sävyissä. Eva Roosin valokuvia Tunnelmia meren ääreltä -näyttelystä Hangon kaupunginkirjaston galleriassa.

Kyseessä oli luontovalokuvaaja Eva Roosin näyttely otsikolla Tunnelmia meren ääreltä – Valokuvia Tove Janssonin tarinoiden pohjalta (Eva Roos: Stämningar vid havet till texter av Tove Jansson). Näyttelyssä oli 14 merellistä valokuvaa ja niihin yhdistetty lyhyt teksti Tove Janssonin kirjoista. Ne täydensivät toisiaan hienosti.

Eva Roos kertoo, että kuvat olivat ensin; sen jälkeen hän kävi läpi Janssonin tuotantoa poimien sieltä luontokuvauksia.
– Oli upea tunne, kun vihdoinkin sain sanat sen pohjalle, mitä kuvillani halusin välittää, kertoo Eva.

Eva Roosin tavoitteena on ollut välittää tunnelmia ja tunteita, joita hän on kokenut meren äärellä – vahvistettuna Tove Janssonin teksteillä.

Näyttely on osa #MEIDÄNMERI-suurkampanjaa, jolla lisätään tietoutta Itämeren tilasta sekä kerätään varoja John Nurmisen Säätiön työhön meren ja sen kulttuuriperinnön pelastamiseksi.

Mukana yhteistyössä on Moomin Characters. Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta ensimmäisen Muumi-tarinan, luonnonkatastrofin keskelle sijoittuvan Muumit ja suuri tuhotulva -julkaisusta.
Tove Janssonille meri oli koti. Se oli hänelle turvan, seikkailun ja inspiraation lähde, jonka äärellä hän asui, piirsi ja kirjoitti, ja jonka keskelle hän hakeutui kaivatessaan tilaa, vapautta ja luovuutta, kerrotaan Moomin Characters -sivuilla.

Eva Roosin näyttely on nähtävillä Hangossa 18.9. saakka. Se on ollut aikaisemmin esillä Sanomatalossa ja se on tulossa Turun kaupunginkirjastoon 2.10.–1.11.2020.

Eva Roos nimeää omaksi suosikikseen valokuvan, jonka nimenä on Kaikki oli unta.

Kaikki oli unta. Kuva: Eva Roos.

Meri oli nyt sinipunainen ja metsänraja vain pehmeää tummuutta. Äitiä nukutti kovin, ja äkkiä hänestä tuntui, että todellisuus oli liukunut jonnekin sivuun. Kaikki oli unta, unen ihmeellistä valoa ja verkkaista liikettä, uppuroitiin raskaassa hiekassa pääsemättä eteenpäin.  (Teksti: Tove Jansson, Muumipappa ja meri)

Taidenäyttely Lars Augustsonin muistoksi

Taidenäyttelykierrokseni jatkui kaupungintalon Galleriaan, jossa oli esillä taidemaalari Lars Augustsonin (20.2.193829.1.20209 In Memoriam -näyttely. Hankolainen Augustson oli Hangon Kuvataitelijat ry:n perustaja- ja kunniajäsen. Hän oli öljy- ja akvarellimaalari, joka teki myös puupiirroksia.

Paikalla oli taiteilijan puoliso Kaarina Augustson, joka kertoi taiteilijan viimeisistä, sairauden sävyttämistä vuosista. Parempina aikoina he olivat matkustaneet yhdessä useita kertoja Edvard Munch -museoon Osloon muutamaksi päiväksi kerrallaan. Siellä Augustson vietti tuntikausia.

Tämä kissamaalaus jäi Lars Augustsonilta kesken.

Lars Augustson käytti vahvoja varejä. Haavoittunut maalari -teoksessa ovat mukana myös Hangon vesitorni ja kirkko.

Mainio virkistyspaikka Alan´s Cafe

Kolmas taidenäyttely tuli vastaan Alan´s Cafessa, jossa oli esillä paikallisen luontokuvaajan Tapio Kekkosen valokuvia. Vaikuttavin niistä oli kuva, jossa upea täysikuu on Hangon vesitornin huipun takana. Hän on kuvannut Hangossa nuoresta pojasta asti ja jo viidellä vuosikymmenellä.
– Hanko on niin hieno paikka, että kameran on aina oltava mukana, sanoi Tapio Kekkonen viime vuonna olleen isomman valokuvanäyttelyn avajaisiin liittyvässä haastattelussa.

Kahvilaa voi suositella sekä tunnelmansa, leivonnaistensa että hintatasonsa puolesta. Korvasin lounaan teellä, katkarapupiirakalla ja kardemummakakulla – yhteishintaan 6,50 euroa.

Alan´s Cafen antimia.

Alan´s Cafessa on viehättävää vanhanajan tunnelmaa.

Marian Antikvariaatista voi tehdä kirja- ja lehtilöytöjä.

Samassa Villa Orrmannissa toimii rinnakkain Hangon Käsityöläiset ry:n myymälä, kahvila, Marian Antikvariaatti ja antiikkiliike Ditt och Datt. Talo näyttää olevan sekä hankolaisten että turistien olohuoneenomainen paikka, jossa viihtyy pitempäänkin.

Villa Orrmanissa toimii hienosti monta toimiaan täydentävää yritystä. Kesällä voi virkistäytyä pihalla.

Seuraavissa Hanko-postauksissa kerron muun muassa pitsihuviloista ja syyskuisesta iltaelämästä.

Normaali
H niin kuin hotelli, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma, Valokuvaus

Minun Hankoni on syksyinen

Meri, pilviä, Hanko

Syyskuisena perjantai-iltana meri oli tumma ja taivas harmaassa pilvessä.

Minulle on muodostunut erityinen suhde Suomen eteläisimpään kaupunkiin, Hankoon. Se on Hanko Fotofestivalin kotipaikka, merta, tuulta, pitsihuviloita, Itäsataman ravintoloita ja persoonallisia hotelleja.

Hanko on suosittu matkailukohde kesäisin, mutta minä olen käynyt siellä useimmiten syksyisin, syyskuussa ja joulukuussa. Jostain syystä en ole aikaisemmin kirjoittanut tänne blogiin Hangosta, joten päätin tuoreimman vierailuni myötä korjata tilanteen.

Ensimmäisen kerran kävin Hangossa joskus 1970-luvulla perheen kanssa. Taisimme yöpyä leirintäalueella teltassa ja vieläpä Regatan aikaan heinäkuussa. Vanhemmat eivät kuulemma paljoa nukkuneet nuorison metelöinnin vuoksi.

Itsenäisyyspäivän aikoihin vuonna 2006 tein Hankoon pidennetyn viikonloppumatkan. Majapaikaksi olin valinnut Hotel Regatan. Sain sieltä varaamani huoneen, mutta käväisin ovella ja totesin tilan ankeaksi, palasin respaan ja peruutin majoituksen. Matkailuneuvonnan kautta sain yöpaikan Villa Maijasta, jossa tosin joutui vaihtamaan huonetta kesken viikonlopun.

Villa Maija on yksi Appelgrenintien pitsihuviloista.

Valokuvaus houkutteli Hankoon

Sittemmin Hotel Regatta on saneerattu ja olen sielläkin yöpynyt pari kertaa. Viereen rakennettu kylpylä on uudistanut hotellin nimen, se on nykyisin Regatta Spa Hotel.

Vakituiseksi Hangon kävijäksi tulin vuonna 2013, jolloin järjestettiin ensimmäistä kertaa Hanko Fotofestival. Olin suunnitellut omaa Hanko-viikonloppua elo-syyskuun vaihteeseen, mutta huomasin, että kaupungissa olisi tarjolla valokuvatapahtuma viikkoa aikomaani viikonloppua myöhemmin. No, muutin matkani ajankohtaa. Tuolloin Hanko Fotofestival kesti koko viikonlopun ja tapahtumapaikkana oli hienoon kuntoon remontoitu Hotel Regatta.

Alkuvuosien jälkeen tapahtuma muuttui yksipäiväiseksi; se järjestetään lauantaina. Uutena paikkana on kaupungintalon juhlasali. Perjantaina on usein jo etkot ja tapaaminen kuvaesityksineen.

Olen siis joka vuoden syyskuussa matkustanut Hankoon osallistuakseni valokuvafestareille. Jotain oppineena olen yleensä varannut majapaikan jo seuraavaksi vuodeksi. Hotel Regatan jälkeen yöpymispaikkojani ovat olleet muun muassa Bed and Breakfast Villa Garbo Hanko ja nyt useampana vuonna Hotel Bulevard.

Pari yötä putkassa Hotel Bulevardissa

Tein jo viime vuonna majoitusvarauksen ajaksi 4.–6.9.2020. Kun Fotofestival peruttiin, lähdin kuitenkin Hankoon viikonloppumatkalle. Onhan se mukavaa saada pientä vaihtelua kotiympyröihin, joissa olen oleskellut erittäin tiivisti maaliskuusta lähtien. Poikkeuksena oli vain heinäkuinen viikko Houtskärissä.

Saavuin Hankoon perjantaina illansuussa. Majoituin yhteen Hotel Bulevardin putkista – kyseessä on entinen poliisilaitos, joka on muutettu hotelliksi. Se on aloittanut toimintansa vuonna 2010. Alakerrassa on kuusi putkasta muunnettua huonetta, kolme yhden hengen ja kolme kahden hengen huonetta.

Punaiset ovet vievät putkasta majoitustiloiksi muutettuihin hotellihuoneisiin. Vasemmalla näkyy alkuperäinen, vankkarakenteinen putkan ovi.

Suomalaisten muotoilijoiden mukaan nimettyjä huoneita

Muut huoneet on nimetty suomalaisten muotoilijoiden mukaan ja sisustettu samaan henkeen. Nämä ns. designhuoneet on tehty poliisitalon vanhoihin toimisto- ja työhuonetiloihin. Jokainen huone on sisustettu yksilöllisesti.

Inspiraation hotellin ja huoneiden 1960-luvun tyyliseen sisustukseen ovat antaneet nimekkäät suomalaiset muotoilijat, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Ilmari Tapiovaara, Nanny Still, Gunnel Nyman, Birger Kaipiainen, Erik Bruun ja Maija Isola.

Hotel Bulevardin aamiaiselta löytyy kaikki tarpeellinen, ei mitään ylenpalttisesti, mutta tarjolla on puuroa, munakokkelia, nakki- ja lihapullasekoitusta, keitettyjä kananmunia, leipää ja leikkeleitä, turkkilaista jugurttia, marjoja ja hedelmiä sekä mehuja, kahvia ja teetä.

Hotellin 25-paikkainen aulabaari, Bar Komisar, toimii aamuisin aamiaissalina, mutta se muuntautuu viikonloppuilloiksi rauhalliseksi oleskelubaariksi A-oikeuksineen. Se on avoinna kesäisin joka päivä ja talvisin viikonloppuisin. Kesällä käytössä on myös sisäpihan terassi.

Yläkerran aulaa voi varata kokouskäyttöön. Hotellissa on myös sauna.

Hotellin palvelu on ystävällistä ja siellä on kodikas tunnelma – vaikka nukkuisikin entisessä putkassa.

Hotelli Bulevardin aamiaishuoneen/aulabaarin valaisimet ovat teeman mukaiset.

Liitutaulu, vieraskirja

Seppo on kirjoittanut hotellin vieraskirjaan: ”Kiitos hyvästä hoidosta. Kiitos myös, ettei pamputettu.”

Lisää Hanko-postauksia

Kirjoitin ensin Hanko-postaukseni viikonloppuvierailustani kronologiseen järjestykseen, mutta tekstiä tulikin yllättävän paljon. Pilkoin jutun useampaan osaan. Seuraavissa postauksissa kerron muun muassa Hangon kahviloista, pitsihuviloista, taidenäyttelyistä ja syyskuisesta iltaelämästä.

Syyskuinen ranta ei houkuttele enää uimareita. mutta merta on aina yhtä sykähdyttävää katsella.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Pukeutuminen ja muoti, Tapahtuma, Teemapäivä

Käsityöläispäiviä ja kansanmusiikkia Luostarinmäellä

Turun palosta vuonna 1827 säästynyt Luostarinmäki on nykyisin vireä museokortteli. 80-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetään elokuussa yleisöopastuksia, perinteisiä Käsityötaidon päiviä ja syyskuussa soi Luostarinmäki Folk.

Turku paloi poroksi vuonna 1827. Kaupungin lähes täydellisesti 4.–5. syyskuuta 1827 tuhonnut suurpalo sai alkunsa kauppias Carl Gustav Hellmanin talosta Aninkaistenmäeltä, nykyisen Puutorin laidalta, osoitteessa Maariankatu 2. Tois puol jokke sijaitseva paikka on merkitty muistolaatalla.

Turun palossa tuhoutui noin 2 500 kotia ja kodittomaksi jäi lähes 11 000 turkulaista. Palossa kuoli muutamia kymmeniä kaupunkilaisia. Myös Turun Akatemia paloi mukanaan huikea määrä vanhoja kirjallisia lähteitä.

Laitakaupungin Luostarinmäki säästyi palolta

Aika on pysähtynyt Luostarinmäellä jonnekin kahden sadan vuoden päähän. Alue on kuitenkin vireä museokortteli.

Ainoana yhtenäisenä puutaloalueena säilyi silloisen kaupungin laidalla ja täl puol jokke sijainnut Luostarinmäki, joka oli vähävaraisten asuinaluetta.

Vahingosta viisastuneena Turkuun laadittiin paloturvallisuutta korostava asemakaava vuonna 1828 tekijänään Carl Ludvig Engel. Koko tiheään rakennettu Luostarinmäki määrättiin jo purettavaksi. Asukkaat muuttivat pois alueelta ja kaupunki lunasti rakennuksia.

Vähitellen alueesta muodostui käsityöläismuseo, jollaisena se on toiminut jo 80 vuoden ajan. Museon avajaisia vietettiin 29.6.1940, muutamia kuukausia talvisodan päättymisen jälkeen. Museokortteli löytyy osoitteesta Vartiovuorenkatu 2, Turku.

Museo on auki kesäkaudella 31.8.2020 saakka maanantaista sunnuntaihin klo 10.00–18.00 ja syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 09.00–17.00. Museo on auki lisäksi muutamien juhlapyhien aikaan.

Luostarinmäellä on tarjolla yleisöopastuksia 1.8.–30.8. päivittäin suomeksi klo 10.30 ja 15.30, ruotsiksi lauantaisin klo 12 ja englanniksi päivittäin klo 14.30.

Käsityöläisten kortteli

Luostarinmäellä ovat asustelleet muun muassa suutari, parturi-peruukintekijä, savenvalaja, ylioppilas, tallirenki, viulunrakentaja, karstaaja, kaiteentekijä, leskimies, kupariseppä, kultaaja, lasimestari, läkkiseppä, kersantin leski, laudankantaja, ompelija, merimies, kutoja, puuseppä, työläisnainen, muurari, kultaseppä, korintekijä, maalari, kirjansitoja, kirvesmies, nuohooja, satulaseppä, turkkuri, nahkuri, kelloseppä sekä hansikkaan- ja kammantekijä.

Moninaiset ovat olleet ammatit aikana, jolloin tavaroita ei ostettu valmiina kaupoista, vaan tehtiin itse.

Käsityöläismuseossa on nähtävillä ammattilaisten verstaita ja heidän asuinhuoneitaan. Käsityöläisyys onkin ollut kantavia teemoja Luostarinmäellä kautta museon historian ja siellä on vietetty Käsityötaidon päiviä vuodesta 1943 alkaen.

Käsityötaidon päivät 20.–23.8.

Suutari Luostarinmäellä Käsityötaidon päivillä.

Käsityötaidon päivillä pääsee näkemään, kuinka ennen valmistettiin tarpeelliset tavarat, kuten kengät. Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.

Perinteiset käsityöammatit heräävät eloon Käsityötaidon päivillä museon verstaissa torstaista sunnuntaihin 20.–23.8. klo 10–18.

Historiantutkija Anna Niirasen luennolla lauantaina 22.8. klo 13 tarkastellaan, millaisia muutoksia suomalaisessa arki- ja juhlapukeutumisessa tapahtui 1800-luvun aikana. Luennon otsikkona on Säädyllisiä ja säädyttömiä: näkökulmia 1800-luvun suomalaiseen pukeutumiseen.

Luostarinmäen puvut pääsevät estradille muotinäytöksessä samaisena lauantaina klo 15: Muotia vuosisatojen takaa – Luostarinmäen puvut esittäytyvät.

Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020

Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020 on täynnä kaiken kansan musiikkia ja ilonpitoa. Ohjelmassa on niin perinteisempää kuin uudempaakin kansanmusiikkia. Esiintyjinä klo ovat Turku Folks! -orkesteri, Ånsemble, Säkene ja Port Arthur Bluegrass Band.

Päivän aikana voi tutustua myös soitinrakentamisen maailmaan.

Valam & Varsinaiset. Kuva: Alina Ainola.

Iltatapahtumassa voi nauttia uudemmasta kansamusiikista uniikissa museokorttelimiljöössä ja mahdollisesti myös juoda tuopillisen juhlasahtia. Tapahtumassa esiintyvät klo 19.30 Valma & Varsinaiset -trio ja noin klo 20.30 nykykansanmusiikin kärkinimeksi ja sielun veljeksi tituleerattu Antti Paalanen.

Paalasen tyyliä kuvaillaan tapahtumasivulla näin: ”Paalasen hurjan musiikin välineinä ovat suomalaisesta kansanmusiikista tutut vähäriviset hanurit. Perinteestä innoituksensa saanut Paalanen on kuitenkin luonut täysin oman musiikkimaailmansa, jossa traditioon sekoittuu transsinomainen minimalismi, elektronisen tanssimusiikin hypnoottinen poljento, siperialaisen kurkkulaulutyylin tuomat jylhät äänimaisemat sekä modernin äänitekniikan hallittu ja oivaltava käyttö.”

Antti Paalanen vauhdissa. Kuva: Sasha Perova.

Museokauppoja ja kahvila

Luostarinmäellä on myös kaksi museokauppaa ja posti. Museokauppa Hantvärkissä myydään käsityötuotteita, joista osa on valmistettu museoverstaissa. Sieltä löytyy yksilöllisiä lahjoja ja tuliaisia aikuisille ja lapsille. Kauppaan voi poiketa myös käymättä museossa.

Höökarinpuoti on 1800-luvun lopun tyyliin sisustettu sekatavarakauppa. Siellä saa suun makeaksi ja myynnissä olevat irtokaramellit on pakattu vanhanaikaisiin paperitruutteihin. Postikonttorissa on myytävänä muun muassa museon kirjapainossa tehtyjä postikortteja. Lähtevä postiin saa museon oman erikoisleiman.

Museokorttelin kupeessa on Kahvila Kisälli. Se sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa. Kahvilaan voi mennä virkistäytymään museokäynnin lomassa. Kahvila on myös suosittu juhlien ja kokousten pitopaikka. Se on avoinna 31.8. asti klo 10–17.45 ja 1.9. alkaen klo 9–17.

Mennään museoon

Poikkeuksellinen kevät ja kesä ovat lisänneet rajoitusten jälkeen kotimaista matkailua ja Museokortti on lisännyt kävijöitä. Pikainen käyntini Luostarinmäellä katsomassa kansallispukujen tuuletusta palautti tämänkin hienon paikan mieleeni.

Oman kaupungin museot ja nähtävyydet saattavat unohtua; niin minultakin. Nyt aioin käydä uudemman kerran ja paremmalla aikaa Luostarinmäellä ehkä juuri Käsityötaidon päivien aikaan ja Folk-tapahtumakin kuulosti hauskalta.

Kansallispuvut pääsivät näytille teemapäivänä 5.8., jota pidetään pukujen syntymäpäivänä.

Normaali

Kaupunki, Valokuva

Aurajoki aamulla

Kuva
Kaupunki, Konsertti, Tapahtuma, Teemapäivä

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa ja lähiympäristössä elokuussa

Aurajoki, kirjastosilta

Vilkas elokuu luvassa Auran rannoille ja myös naapurikaupungit Raisio ja Naantali ovat vauhdissa mukana. Nyt on meininkiä musiikin, kirjallisuuden ja muiden taiteiden sekä oluen ystäville.

Koronakurimus kutisti tapahtumat verkkoon, mutta nyt päästään jälleen paikan päälle festareille ja konsertteihin. Turussa lähikaupunkeineen on elokuussa runsasta tarjontaa: musiikkia, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria. Mukaan mahtuu myös peräti kaksi oluttapahtumaa.

Country Club Festival 31.7.–1.8.

Country Club Turku järjestää seitsemättä kertaa juurimusiikkitapahtuman Country Club Festival Ravintola Rantakertun terassilla osoitteessa Läntinen Rantakatu 55. Tapahtuma on maksuton.

Perjantain esiintyjälista:
17.00 Henkka ja erityinen tuki
18.00 Hurjan pojan koti
19.00 MirJam
20.00 Joose Keskitalo
21.00 Severi Peura & Selvänäkijät

Lauantaina esiintyvät:
15.00 Katriinamies
16.00 Grasshammer Deluxe
17.00 Freukkaritribuuttitrio Kaunisto–Metsberg–Pajukallio
18.00 PK Keranen
19.00 Black Magic Six
20.00 Slomen Trickery
21.00 Marjo Leinonen & Leino-Zet

Ai, mitä se juurimusiikki on? Auliisti tietoja jakavan Wikipedian mukaan ”juurimusiikiksi (engl. roots music) kutsutaan varsinkin sellaisia pohjoisamerikkalaisen kansanmusiikin ja varhaisen populaarimusiikin tyylejä, jotka ovat vaikuttaneet rockmusiikin syntyyn ja kehitykseen. Tällaisia ovat varsinkin blues, kantri, bluegrass ja folkmusiikki eri muodoissaan.”

Sunfest 31.7.–1.8. Naantalissa

Naantali, vierasvenesatama, kirkko

Naantalin ranta on viehättävää aluetta veneineen ja ravintoloineen. Taustalla näkyy Naantalin kirkko. SunFestin tapahtumapaikkana on kirkkopuisto.

Naantali SunFest järjestetään perjantaina ja lauantaina 31.7.–1.8.2020 Tapahtuma on jatkoa viime kesänä Kuparivuoren kentällä ensimmäistä kertaa järjestetylle Naantali SunFestille, mutta nyt se on laajentunut pidettäväksi kahtena päivänä. Uutena paikkana on Naantalin kirkkopuisto. Tapahtuman järjestäjänä on Sunfest Oy.

Naantali SunFestin VIP-alueena toimii Kaivohuone aivan itse tapahtuma-alueen vieressä.

Perjantain esiintyjinä ovat Paula Vesala, Antti Ketonen, JVG, lauantaina Kaija Koo, Vesterinen yhtyeineen ja Lauri Tähkä. Myynnissä on yhden päivän peruslippuja, kahden päivän lippuja sekä Priority- ja VIP-lippuja.

 Aura Fest -kaupunkifestivaali 1.–2.8.

Behm on yksi Aura Festin esiintyjistä. Hänen Hei rakas -kappaleensa soi usein radiokanavilla. Kuva: Aura Fest.

Järjestyksessään kymmenes Aura Fest juhlitaan lauantaina ja sunnuntaina 1.–2.8.2020 Turun Kupittaanpuistossa.

Luvassa on järjestäjien mukaan ”jälleen tasokas kattaus kotimaisia tähtiesiintyjiä keskellä kauneinta Turkua. Festivaalialue sijaitsee kävelymatkan päässä Turun keskustasta, palveluiden keskiössä. Keskeisellä sijainnilla Aura Fest pystyy tarjoamaan vierailijoille parhaan mahdollisen viihtyvyyden.”

Lauantaina 1.8.2020 esiintyvät Sanni, Mikael Gabriel, Evelina, Gettomasa, Abreu, Portion Boys sekä Behm. Sunnuntain 2.8.2020 esiintyjälistassa ovat JVG, Pyhimys, Cledos, Gasellit, Teflon Brothers sekä Ida Paul & Kalle Lindroth.

Kaupunkifestivaali kiinnostaa, sillä Aura Festin kahden päivän normaalit sekä kahden päivän VIP-liput on jo myyty loppuun. Jäljellä on vielä rajoitettu erä yhden päivän lippuja osoitteessa lippu.fi/aurafest

Tuuleta kansallispukuasi 5.8.

Kansallispuvun syntymäpäivä on 5.8.2020 ja sitä juhlistetaan kansallispukujen tuuletuspiknikeillä eri puolilla maata.

Turussa kokoonnutaan tuulettumaan Tuomiokirkkopuistoon keskiviikkona 5.8. pukeutuneina kansallispukuihin, sen osiin tai muunnelmiin tai tuunauksiin. Mukaan voi tulla myös muulla kuin suomalaisella kansallispuvulla tai vaikka ilmankin pukua.

Mukaan voi ottaa piknikkorin. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, värikkäitä pukuja ja hyvää seuraa. Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriperintöpäiviä. Järjestäjänä on Kalevalaisten Naisten Liitto.

Suomi-puku

Anja-äitini Suomi Puku pääsi tuulettumaan viimeksi hänen 80-vuotispäivillään. Kyseessä on kansallispukutyyppinen juhlapuku. Olisiko nyt aika laittaa uudestaan juhla-asu päälle?

Naantalin Kirjajuhlat 7–9.8.

Naantalin Kirjajuhlat 7–9.8.2020 on kahden kirjoja ja kotiseutua rakastavan naantalilaisen paluumuuttajan toteutuva unelma: ”Valtakunnallisen tason kirjallisuustapahtuma saa päivänvalon Suomen ensimmäiseksi kirjailijaksi mainitun kirjailijan Jöns Budden kotikaupungissa.”

Järjestäjän mukaan ”Naantalin Kirjajuhlat on koko viikonlopun kestävä elämyksellinen tapahtuma. Kirjoihin päästään tutustumaan seuraamalla ja osallistumalla kirjailijahaastatteluihin, kuuntelemalla ääneenluentaa, osallistumalla teatteritapahtumiin sekä musiikkipitoisiin illanviettoihin.”

Perjantaina pidetään avajaiset kello 12.00–13.30 Ravintola Merisalissa, jossa Jöns Budde alias näyttelijä Teemu Aromaa julistaa kirjarauhan, kaupunginjohtaja Jouni Mutanen avaa Naantalin Kirjajuhlat ja lisäksi esiintyvät runoilijat Heli Laaksonen ja Kyösti Mäkimattila, muusikot Anna ja Janus Hanski sekä kirjailija Roope Lipasti.

Loppupäivän tilaisuudet järjestetään Kultaranta Resortissa osoitteessa Särkänsalmentie 178, Naantali. Kello 14 kirjailija/toimittaja Ulla-Maija Paavilainen ja muotitaiteilija Matti Seppänen keskustelevat näistä kahdesta kirjasta: Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina ja Matti Seppänen – elämäntyönä muotitaide.

Kello 14.45 alkavassa dekkarikeskustelu esiteltävänä on kaksi kirjaa: Luopiot ja Varjojen saari. Luopiot-kirjan tekijänä Tomas Gads eli kirjoittajakaksikko sosiaalipsykologit Kaisa Nummela ja Satu Roos. Luopio jatkaa Pirulaisen aloittamaa rikosromaanisarjaa. Varjojen saari on itsenäinen jatko-osa syksyllä 2019 ilmestyneelle, hyvän suosion saaneelle Salaisuuksien gallerialle. Kirjoittajana on Patricia Bertényi, unkarilaissyntyinen turkulainen teho-osastolla työskentelevä kirjailija.

Ohjelmassa on monipuolinen kattaus kirjailijoita, muusikoita ja näyttelijäitä. Edellä mainittujen lisäksi esiintyvät muun muassa kustantaja Anna-Riika Carlsson, toimittaja ja kirjailija Markus Leikola, kirjailija ja suomentaja Jyrki Kiiskinen, muusikko ja lauluntekijä Edu Kettunen, kirjailijat Petri Tamminen ja Antti Rönkä, musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman, dekkarikirjailija Reijo Mäki, musiikkitieteilijä, toimittaja ja kirjailija Minna Lindgren, runoilija ja kirjailija Anja Erämaja ja terveydenhuollon tiedottaja ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen.

Tässä oli siis vain perjantain antia. Mukana on monta muuta kiinnostavaa persoona, tutustu heihin ja monipuoliseen ohjelmaan tapahtuman verkkosivuilla.

Ølfest– turkulaine panimofestivaali 7.–8.8.

Ølfest kerää pienpanimoita yhteen Turun Vanhalle Suurtorille perjantaina ja lauantaina 7.–8.8. 2020. Oluiden lisäksi valikoimissa on siideriä ja alkoholittomia juomia. Tapahtuman tarkoituksena on fuusioida perinteikäs saksalainen Biergarten ja moderni käsityöläisolut yhteen.

Mukana ovat panimot:

MallasSepät
UnitedGypsies Brewery
Fat Lizard Brewing Co.
Tanker Brewery
Lumi Brewing Company Finland

Ølfest on avoinna perjantaina klo 7.8. klo 15–01.30 ja lauantaina klo 8.8. klo 12–01.30. Tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua ja siellä anniskellaan Ølfestin jalallisiin tulppaanilaseihin, jotka maksavat 5 € (sisältäen 2 € pantin).

Raision Taiteiden yö 12.8.

Raisiossa nautitaan ensimmäisen kerran Taiteiden yö -tapahtumasta keskiviikkona 12.8.2020 klo 16–21. Mukana ovat kaikki paikalliset kulttuuritahot ja luvassa on paljon nähtävää, kuultavaa ja tehtävää.

Tapahtumia on Raision Kirjastotalossa, osoitteessa Eeronkuja 2 ja lisäksi kaupungintalossa, kirkossa, teatterissa ja Noppa- ja Pommari-nuorisotiloissa.

Ohjelmasta mainittakoon vaikka klo 17.30–18.15 Pia Andellin lyhytelokuva Havahtuminen. Se kertoo turkulaisesta taidemaalari Otto Mäkilästä (1904–55). Klo 18.30–19 on Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat ry:n Pyhän Martin jalanjäljillä -esitys. Ja klo 19.15–20.30 Pia Andellin elokuva Mesenaatti, joka kertoo Sara Hildénistä, taiteenkeräilijästä ja piinkovasta liikenaisesta muodin ja modernin taiteen maailmassa.

Klo 18 vuorossa ovat Jatsahtavat virret suvi-illassa -musiikkihartaus kirkossa. Mukana Juhani ”Junnu” Aaltonen (huilu), Jukka Saarinen (piano) sekä kirkkoherra Sari Lehti (puhe).

Järjestäjänä on Raision kaupungin vapaa-aikapalvelut, Kirjastoraati ja Raision seurakunta yhteistyössä paikallisten kulttuuriyhdistysten kanssa.

Turun Taiteiden yö 13.8.

Urbaanin levytorin tunnelmaa vuoden 2019 Taiteiden yössä.

Turun Taiteiden yö 2020 ehdittiin jo kertaalleen perua koronavirustilanteen vuoksi, mutta nyt se on päätetty kuitenkin järjestää torstaina 13.8. 2020. Tapahtumatietojen päivittäminen on alkanut Turun taiteiden yö -sivulle, mutta useat tapahtumat puuttuvat vielä.

Tarjolla on muun muassa Urbaani levytori Vähätorilla, joka tuo tarjolle uusia ja käytettyjä äänitteitä, bändipaitoja ja musiikkikirjallisuutta useamman levykauppiaan voimin sekä Turun Kamerat 90 vuotta -juhlanäyttely Brinkkalan Galleriassa Vanhalla Suurtorilla. Taiteiden yönä pääsee myös visiitille Viron kunniakonsulaattiin Varsinais-Suomen Viro-keskukseen Vanha Suurtorilla. Rait Priks luonnostelee paikanpäällä Turku-aiheisia hiilipiirroksia.

Pääosin ruotsinkielistä ohjelmaa on tarjolla Konstens natt på svenska -tapahtumassa Piispankadulla ravintola Hus Lindmanin korttelialueella, Sibelius-museossa ja Åbo Akademin kirjastossa toivottavasti tänäkin vuonna.

Aurajokivarressa järjestetään myös käsityöläismarkkinat neljän päivän ajan torstaista sunnuntaihin. Myyntialue sijoittuu Läntiselle Rantakadulle välille Aurakatu–Herrainpolku ja Vähätori. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia käsitöitä myyville käsityöläisille sekä lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma 13.–15.8.

Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma (SOPP) järjestetään Turussa 13.–15.8.2020 Mannerheiminpuistossa, joka sijaitsee Mikaelinkirkon edustalla. Puistoa rajaavat Koulukatu, Puutarhakatu, Puistokatu ja Rauhankatu.

Mukana on noin 25 pienpanimoa ympäri Suomen. Turkulaista oluttuotantoa edustaa Kakola Brewing Company.

Aukioloajat ovat torstaina klo 15–01, perjantaina klo 12–01 ja lauantaina klo 12–01. Sisäänkäynti suljetaan noin 75 min ennen sulkemisaikaa.

Järjestäjä suositteleee ostamaan liput etukäteen ja erityisesti pöytävarauslippuja. Hinta sisältää enintään kuuden hengen sisäänpääsyt, lasimaksut ja oman pöydän.

Puutori Blues 13.–15.8.

Perinteisesti heinäkuussa järjestetty Puutori Blues on siirtynyt elokuisiin iltoihin alkaen Taiteiden yöstä 13.8.2020, jolloin vuorossa on Puutorin Bluesin jamit klo 19–22, mukana mm. Puutori Blues Society ja The Empty Pockets (houseband). Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Puutori Bluesin järjestäjänä on Turun Rytmiklubi ry.

Perjantaina soittoa on tarjolla klo 18–22 ja esiintyjinä ovat Seglar Jerry’s Ånger, Southside Lounge ja Doctors’ Special.Liput: ovelta 20 euroa (Rytmiklubin jäsenet 15 euroa), ennakkoon 15 euroa Ticted (+kulut) ja Puutorin vessa.

Lauantai-iltana 15.8. soitto soi klo 17–22. Lavalle nousevat Kotton Viitanen duo, Pinewood Corp., Rane & Co, Helge Tallqvist Band feat. Emilie Sisco & Konstantin Kovalev. Liput: ovelta 25 euroa (Rytmiklubin jäsenet 20 euroa) ennakkoon 20 euroa Ticked (+kulut) ja Puutorin vessa.

Puutori Blues

Viime vuoden Puutori Blues -tapahtuman esiintyjiä.

Normaali
Kaupunki, Matka, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Näyttely, Pukeutuminen ja muoti, Taiteilija, Tapahtuma

Matkalla jossain päin Suomea

Tänä kesänä kotimaan matkailu pääsee arvoonsa. Suomesta löytyy hienoja paikkoja, joihin kannattaa tutustua.

Muistatko vielä radiosta tuon otsikossa mainitun sanonnan? Se on ajalta ennen kännyköitä, jolloin läheiset yrittivät tavoittaa kotimaassa matkailevia lomailijoita radiossa luettujen henkilökuulutusten avulla

Vaikka osa koronan aiheuttamista matkustusrajoituksista on purettu, monet valitsevat tänä kesänä kotimaisen matkakohteen ja taas ollaan matkalla jossain päin Suomea.

Kerään tähän postaukseen muutamia matkavinkkejä aiemmista jutuistani. Toivottavasti löydät jotain kiinnostavaa, jos omat menosuunnitelmasi ovat vielä avoimia. Blogistani löytyy paljon muitakin kotimaisia kohteita.

Omalaatuisia matkakohteita museoista huvipuistoihin

Suomesta löytyy vaikka mitä, kuten todetaan myös yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin matkakirjassa Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights vuodelta 1988. Oppaassa on kahdeksan sivua Suomesta ja sen omalaatuisista matkailunähtävyyksistä. Mukana ovat seuraavat paikkakunnat: Alahärmä, Turku, Helsinki, Mikkeli, Tampere, Iisalmi/Sonkajärvi, Rovaniemi ja Kuopio/Tuusniemi.

Tein tämän kirjan matkakohdemaininnoista kaksi postausta vuonna 2016 ja tutkin, mitä on jäljellä Suomesta mainituista omalaatuisista turistikohteista. Niistä osa oli lopettanut toimintansa ja osa siirtynyt toiselle paikkakunnalle. Postaukset löytyvät otsikoilla Omalaatuisia matkailukohteita I: Suomi ja Omalaatuisia matkailukohteita II: Suomi.

Mukana oli myös sellaisia kohteita tai tapahtumia, jotka ovat säilyneet muuttumattomina, kuten esimerkiksi heinäkuun 27. päivänä vietettävä Unikeonpäivä. Sen historia ulottuu Naantalissa ainakin 1880-luvulle. Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, valtakunnan virallisen Unikeon mereen heitto, kulkue, lasten pukukilpailu, musiikki- ja teatteriesityksiä sekä markkinatori.

Unikeonpäiviä ei vietetä perinteisin menoin tänä kesänä, mutta tapahtumajärjestäjät miettivät mahdollisuuksia järjestää Unikeonmarkkinat.

Kuva: Visit Naantali.

Omalaatuisten kohteiden joukossa on monta museota, kuten Kansainvälinen pullomuseo Sonkajärvellä, Haiharan nukkemuseo, nykyisin Nukke- ja pukumuseo Tampereella,Kansainvälinen Kultamuseo Sodankylän Tankavaarassa, Mekaanisen musiikin museo  Varkaudessa, Hotelli- ja ravintolamuseo ja Helsingin yliopistomuseo Helsingissä, Valion ylläpitämä Meijerimuseo Nummi-Pusulassa (lopettanut toimintansa) sekä 1700-luvulta peräisin olevan Qwenselin talon yhteydessä toimiva Apteekkimuseo Turussa.

Off The Wall -opas esittelee myös Saunakylän, joka toimii nykyisin Jämsän Juokslahdessa. Hankkeen takana on vuonna 2011 perustettu Suomen Saunakulttuuri ry.

Koko perheen kohteista mukana ovat Visulahden matkailukeskus Vahakabinetteineen. Joulupukin löytää edelleen Napapiirillä sijaitsevasta Pajakylästään,  jossa hän tapaa ympäri maailmaa tulevia ystäviään vuoden jokaisena päivänä. Härmästä löytyy Huvivaltio Powerpark.

Salosta opas mainitsee Helisnummen siunauskappelin osoitteessa Hämeenkyläntie 2. Vuonna 1964 käyttöön vihitty kappeli on arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema. Oppaasta ei selviä, miksi juuri tämä kappeli on kirjaan valittu – ilmeisesti arkkitehtuurin vuoksi.

Kotikaupungistani Turusta on mainittu myös keskiaikaiset Juhana-herttuan pidot, joita järjestetään Turun linnassa.

Naantalista Haminaan

Naantalia voi suositella käyntikohteeksi koko perheelle muulloinkin kuin Unikeonpäivän aikaan. Se on viehättävä vanha kaupunki idyllisine puutaloineen meren rannalla. Lapsille sieltä löytyy Muumimaailma Kailon saaressa.

Valokuvia Naantalista löytyy täältä. Jutussa Naantali – kuin ulkomailla olisi kerron muutaman tunnin kesäisestä iltaretkestäni Naantaliin. Jutussa mainittu Villa Randala ei ole enää toiminnassa.

Postauksessani Jukka Rintalan Unelmien aika kerron muotitaiteilijan myyntinäyttelystä Wanhalla Raatihuoneella Naantalissa.

Tänä vuonna Jukka Rintalan tuotantoa nähdään Haminassa. Unelmien tanssiaiset -näyttelyssä on pukuja ja maalauksia.  Haminan raatihuoneen valtuustosali muuttuu tanssisaliksi, jossa designpuvut tanssivat kristallikruunujen alla. Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin 2.7.–15.8.2020.

Jukka Rintalan kädenjälki näkyy Haminassa myös toisaalla. Hänen kattausnäyttelynsä yhdessä lasitaiteilija Anne Takasen kanssa on nähtävissä Kauppatorin reunalla sijaitsevassa Sevenon lasitaideliikkeessä.

Jukka Rintala Naantalissa.

Maarianhaminasta Mathildedaliin

Pub Niska Maarianhaminan merikorttelissa, Sjökvarteret -alueella.

Kuin ulkomailla olisi -sarjaan kuuluu myös Ahvenanmaa ja sen pääkaupunki Maarianhamina. Olen käynyt siellä usein alkaen kansakoulun kuudennen luokan luokkaretkestä. Sittemmin olen vieraillut siellä niin ryhmissä kuin yksinkin.

Postauksia löytyy otsikoilla Itsenäinen ja omintakeinen Ahvenanmaa – Meren kansan saaristo, merenkulkumuseota ja museolaiva Pommernia esittelevä Merenkulkua maakravuille Maarianhaminassa sekä puutaloarkkitehtuuriin liittyvä postaus Hildan puutalot lehmusten kaupungissa. Hilda Hongell oli Suomen ensimmäinen rakennusmestariksi valmistunut nainen.

Turun saaristo on myös hieno kesäkohde. Olen kertonut Kökarista postauksessani Hyviä valoja etsimässä Kökarissa. Kyseessä oli Turun seudun luonnonvalokuvaajien matka saarelle.

Toinen samassa porukassa tehty reissu suuntautui viehättävään Mathildedaliin. Sieltä kirjoitin postaukset Mainio Mathildedal ‒ kyläidylliä ja avaraa luontoa ja Kuvauksellista luontoa Mathildedalissa. Kävin paikkakunnalla myös viime juhannuksena, kun Ravintola Terhossa oli Kakkupoikien keikka – ja Loirin laulun sanoin ”oli kova meno päällänsä” kuten yleensäkin tämän bändin soitannon aikana.

Ex tempore -matkan majoitus oli hyvin hakusessa, mutta saimme huoneen Brännbodan vanhassa kansakoulussa toimivasta Bed & Breakfast -tyylisestä majoituspaikasta.

Aamiainen nautittiin Kansakoulun värikkäässä ravintolasalissa.

Yyteristä Kristiinankaupunkiin

Hiekkarantaa Yyterissä, Porissa.

Jos kaipaat hiekkaista uimarantaa, niin sellainen löytyy Yyteristä Porista. Tietoa ja tunnelmia viikonloppumatkaltani löytyy jutusta Yyterissä riittää rantaa – ja sitähän riittää kuusi kilometriä. Kuvia löytyy postauksesta Hiekkaa, merta ja aurinkoa Yyterissä.

Yyterin ranta sai hienon huomionosoituksen helmikuussa 2016, kun brittiläisessä The Guardian -lehdessä esiteltiin parhaita uimarantoja. Jutun mukaan Yyteri on kymmenen perheystävällisimmän rannan joukossa Euroopassa ja yksi hienoimmista Pohjoismaisista rannoista.

Yyteristä matka jatkui rantateitä kohti Kristiinankaupunkia. Hieno vanha merenrantakaupunki sekin. Postaus löytyy otsikolla Kauppakadulta Kissanpiiskaajankujalle.

100 syytä matkailla Suomessa sekä kurjimmat nähtävyydet

Lisää ideoita kotimaan matkailuun löytyy 100 syytä -sivustolta. Siellä voi tehdä myös matkaminätestin ja löytää sopivan kotimaan matkakohde-mätsin.

Testin mukaan olen Kulttuuri-Kaisa: ”Uit kuin kala vedessä vanhoissa kaupungeissa, Googlaat ennen matkaan lähtöä Unescon maailmanperintökohteita, museoita ja konsertteja sekä kivoja gallerioita. Meillä on sinulle uutinen: Suomen kesä on täynnä kulttuuria.” Jo vain, meni testi kohdalleen.

Näkökulmaa kotimaan nähtävyyksiin tarjoaa myös Veikkauksen X-asiakaslehti, jossa on julkaistu juttu otsikolla Suomen kurjimmat nähtävyydet. Jutussa toivotetaan tervetuloa ”matkalle Suomen keskipisteeseen, kurjiin nähtävyyksiin ja kansalliseen melankoliaan. Kartta käteen ja tutkimusmatkalle!”

Anneli S. Rufus & Kristan Lawson: Europe Off the Wall: A Guide to Unusual Sights. John Wiley & Sons. 1988.

Normaali
Haaste, Kaupunki, Kulkuneuvot, Luonto, Matkakohde, Matkustaminen

Sukunimeni ensimmäinen kirjain (S) -haaste II

Matkabloggaaja lipeää aihepiirinsä laidoille tai jopa tyystin ulkopuolelle tämän Marjon matkassa -blogista poimitun haasteen myötä. Tehtävänä on käyttää oman sukunimen ensimmäisellä kirjaimella alkavaa sanaa vastauksena annettuun sanaan. Mikä tulee ensimmäisenä mieleen?

Tarinaa syntyi sen verran, että julkaisen tekstin kahdessa osassa. Tässä tulee toinen s-alkuisten sanojen inspiroima postaus. Ensimmäisen voit lukea täältä.

Eläin – saimaannorppa

Eläimeksi valitsen pulskan ja sympaattisen saimaannorpan (Pusa hispida saimensis). Se on pieni hylje: pituutta on yleensä alle 1,5 metriä ja painoa alle 90 kiloa. Saimaannorppa on valitettavasti myös erittäin uhanalainen. Niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 410.

Yksi lajin suojelijoista, WWF Suomi, kertoo, että ”Saimaannorppa on yksi maailman harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Se jäi eristyksiin Suomen suurimpaan järveen noin 8 000 vuotta sitten, kun Saimaan ja Itämeren välinen yhteys katkesi jääkauden jälkeen maankohoamisen myötä. Saimaannorppa kehittyi omaksi alalajikseen vuosituhansien saatossa, mutta on edelleen läheistä sukua itämerennorpalle. Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs.”

Jos saimaannorppa häviää Suomesta, se häviää koko maailmasta.

Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen, jonka kalanpyydykset voivat olla tuhoisia niin aikuisille norpille kuin kuuteillekin. Toinen iso uhka norpan tulevaisuudelle on ilmastonmuutos. Norppa synnyttää poikasensa luolamaiseen pesään lumikinokseen. Ilman lumi ja jäätä kuuteilla ei ole suojaa.

WWF Suomi on suojellut saimaannorppaa aktiivisesti vuodesta 1979. Lajin suojeluun voi osallistua ryhtymällä saimaannorpan kummiksi. Tukisummaksi voi valita 12, 18 tai 27 euroa kuukaudessa tai vapaavalintaisen summan.

Toisena suojelijana on Suomen Luonnonsuojeluliitto. Oman lahjoituksen voi kohdistaa saimaannorpan suojeluun ja kuukausimaksuksi voi valita 10, 15 tai 25 euroa tai vapaavalintaisen summan.

Muita tapoja auttaa ovat Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi liittyminen, talkoisiin osallistuminen, norpalle vaarallisen kalastuksen välttäminen Saimaalla sekä tiedon jakaminen saimaannorpan suojelusta.

Norppa, saimaannorppa

Jokaisella saimaannorpalla on turkissaan kuvioita, jotka ovat yksilöllisiä kuten ihmisten sormenjäljet. Kuva: Juha Taskinen/Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Kukka – syreeni

Kukaksi valitsen ajankohtaisen syreenin, joka kukkii parhaillaan violetein tai valkoisin kukin. Tuoksu on huumaama. Sen päihittää vain toinen parhaillaan kukkiva kasvi, kielo, jonka tuoksu on ehkä hienostuneempi.

Lähin syreeni kasvaa taloyhtiömme pihalla. Muita lähellä ohikulkijoiden matkaa sulostuttavia syreenejä löytyy Tähkäpuistosta; siellä lajeja taitaa olla useampiakin.

Toisinaan kasvista kuulee käytettävän sanaa sireeni. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sireeni on arkikielessä käytetty ilmaus, syreeni puolestaan yleiskielisempi. Sana syreeni juontuu ruotsin kielen sanasta syren sekä kasvin latinankielisestä nimestä syringa.

Wikipedian mukaan syreenit (Syringa) ovat öljypuukasveihin (Oleaceae) kuuluva puuvartinen kasvisuku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Lajeja on parikymmentä, joiden lisäksi on hybridejä eli kahden syreenilajin risteymiä. Suomessa tavallisin laji on pihasyreeni (Syringa vulgaris). Lisäksi näkee hybridejä sekä unkarinsyreeniä (Syringa josikaea).

Violetti syreeni

Syreeni kukkii Tuomiokirkonpuistossa Turussa.

Ammatti – somettaja

Olen toiminut kahdessa s-alkuisessa ammatissa tai pikemmin työssä. Olin kesätyössä saunanhoitajana Kesärannassa Luonnonmaalla, Naantalissa; tosin Raision kaupungin palveluksessa. Tehtävänä oli lämmittää ja siivota raisiolaisten virkistyspaikan saunaa sekä rahastaa maksut. Lisäksi työtehtäviin kuului myös kioskin ylläpito myynteineen.

Toinenkin s-alkuinen työ ansioluettelostani löytyy. Olin ainakin yhtenä kesänä siivoojana rakennustyömaalla. Siitä jäi muistoksi betonin ja betonipölyn tuoksu.

S-alkuinen ammatti löytyy myös sukunimestäni – seppä. Tein muutamia vuosia sitten yhtenä opiskeluun liittyvänä portfoliona Someseppä-nimisen sivuston, jossa kerroin, mitä olin sen koulutuksen aikana oppinut sosiaalisesta mediasta.

Nyt valitsisin sanaksi kuitenkin somettajan. Se ei ole virallinen ammattinimeke, mutta on oma harrastukseni, joka toisinaan käy hiukan työstäkin.

Nyt somettajia kutsutaan vaikuttajiksi. Sellaiseksi en itseäni miellä, mutta olen kuitenkin Turun lähettiläs. Turun kaupunki on koonnut someaktiivisia asukkaita ja työntekijöitä ryhmään, jonka tavoitteena on tehdä Turkua ja kaikkea turkulaista yhä paremmin tutuksi niin omassa kaupungissa kuin muuallakin. Vuonna 2018 alkaneessa toiminnassa on nyt mukana noin sata innokasta kaupunkilaista ja someaktiivia.

Sometan tähän blogiin, Facebookiin kahdella tilillä, Twitteriin, Instagramiin ja LinkedIniin. Mielenkiinto vaihtelee tilanteen mukaan. Ykkösenä on tietysti tämä blogi, Facebook on kakkosena. Sijoitustaan on parantanut Twitter, jonka olen löytynyt kunnolla vasta tänä vuonna.

Tytön nimi – Silja

Nimeksi valitsen Siljan. Ainut tuntemani Silja on ystäväni, jonka kanssa tutustuimme 1960-luvun loppupuolella ja kävimme yhdessä opintiellä kansakoulusta rippikouluun ja lukioon.

Wikipedian mukaan Silja on alkuperältään Cecilian kansanomainen lyhentymä, joka perustuu nimen vanhaan ääntämistapaan ”Sesilja”. F. E. Sillanpään (1888–1964) vuonna 1931 ilmestynyt romaani Nuorena nukkunut lisäsi nimen suosiota; päähenkilönä oli piikatyttö Silja Salmelus. Myöhemmin tarina sai elokuvan muodon nimellä Silja, nuorena nukkunut. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

Silja-nimi liittyy kiinteästi myös matkailuun: Silja Line on nykyisin Tallink Silja Oy:n laivojen markkinointinimi, joka esiintyy myös laivojen nimissä, kuten M/S Silja Europa, M/S Silja Festival ja M/S Silja Serenade.

Laiva, Silja Line, Baltic Princess

Silja Linen Baltic Princess matkalla Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan.

Pojan nimi – Santeri

Pojan nimeksi valitsen Santerin. Se on esikoispoikani Tatun toinen nimi. Santeri on lyhentymä Aleksanterista, jonka kreikkalainen alkuperäismuoto Aleksandros tarkoittaa puolustajaa tai suojelijaa. Nimen erikielisiä muunnoksia ovat käyttäneet lukuisat hallitsijat ja kahdeksan paavia. Oman nimipäivänsä Santeri sai vuonna 1929.

Matkailullisesti nimi voisi johdattaa Aleksandrian kaupunkiin Egyptissä Välimeren rannalla. Kaupunki sai nimensä Aleksanteri Suuren mukaan. Hän perusti Alexandrian tammikuussa 331 eaa. Se on nykyisin Egyptin toiseksi suurin kaupunki Kairon jälkeen.

Bibliotheca Alexandrina, vuonna 2002 rakennettu uusi Aleksandrian kirjasto- ja museorakennus, houkuttelee kävijöitä edeltäjänsä tavoin ympäri maailmaa. Se kunnioittaa legendaarisen vuonna 295 eaa perustetun Aleksandrian kirjaston muistoa ja on rakennettu suunnilleen samalle paikalle kuin antiikin ajan suuri kirjasto.

Alexandrian kirjasto

Vuonna 2002 rakennettu uusi Aleksandrian kirjasto- ja museorakennus. Kuva: Bibliotheca Alexandrina.

Kuvaus henkilöstä – sanavalmis

Mieleeni tulivat myös s-alkuiset luonnehdinnat suora, säkenöivä ja sofistikoitunut.

Valitsen kuitenkin sanan sanavalmis. Tällainen henkilökin on helppo löytää läheltä: tyttäreni Maiju. Olen aina silloin tällöin kirjoittanut hänen kommenteistaan Facebookin ja sieltä ne tulevat aina vuosittain esiin muistojen joukossa. Tässä pari esimerkkiä, toinen vuodelta 2016 ja toinen vuodelta 2014. Maiju oli tuolloin teini-ikäinen (17- ja 15-vuotias).

”Istuttiin perheen kanssa ruokapöydässä ja juttu kulki kesän rippijuhlakutsusta jotenkin 1980-luvun hääreissuun Keski-Suomessa, jota Juha kuvaili yksityiskohtaisesti.

Maiju hämmästeli isälleen: ”Miten sulla voi olla noin hyvä retrospektiivinen muisti ja sitten kun pyytää tuomaan lehtikaalia, sitä tulee vasta kolmannella kauppareissulla?”

Toinen tapaus liittyy kodin työnjakoon:

”Annoin aamulla hiukan palautetta perheelle kotitalouden hoitoon liittyvistä laiminlyönneistä. Maiju totesi hiukan aikaa kuunneltuaan: ”Mut tiedäks mitä? Onneks sä olet kuuma kuin hella kutosella.”

Sitä voi ihminen iloita monenlaisista asioista. Myös sanavalmiista lapsistaan.”

Joka kodissa – sauna

Sauna, vihta

Leppeät löylyt ja koivuista vihdan tuoksua, mikäs sen parempaa? Kuva: mikkooja1977 Pixabaystä

Sauna joka kodissa on tietysti hiukan liioiteltu yleistys, mutta jos todetaan, että melkein joka kodissa on sauna – kun lasketaan mukaan myös taloyhtiön ja mökkien saunat – niin voidaan olla aika lähellä totuutta.

Sauna on upea keksintö: rentouttava, puhdistava, virkistävä sekä onnellisuutta ja terveyttä edistävä. Saatan käydä saunassa useammankin kerran viikossa; joinain päivinä jopa kaksi kertaa – jos olen käynyt aamulla uimassa ja uimahallin saunassa perjantaina, kun illalla on vakiovuoromme taloyhtiön saunassa.

Kesällä parhaat saunakokemukset saa Toivonniemen saunassa Ruissalossa tai vanhempien vapaa-ajan paikassa Kurejoella, jossa molemmissa on puilla lämpiävä sauna.

Ja mikäs sopii paremmin tämän s-haasteen loppuun kuin sauna – vietetäänhän tätä kirjoittaessani 13.6. suomalaisen saunan päivää. Kesäkuun toista lauantaita on vietetty suomalaisen saunan päivänä vuodesta 1986.

Tämän vuoden joulukuussa ratkeaa, pääseekö saunominen mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon: Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity. Luetteloinnilla pyritään nostamaan tietoisuutta aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja tekemään kulttuuriperinteitä näkyväksi.

Saunaseuran mukaan ”Saunominen Unescoon -hankkeen tavoitteena on vaalia saunaperinteen jatkuvuutta, vahvistaa saunakulttuurin elinvoimaa ja nostaa esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä. Hankkeen taustalla on laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä, sekä muita saunakulttuuria kehittäviä toimijoita.”

Unescon listalta löytyy 549 kohdetta 127 maasta, muun muassa jooga Intiasta, reggae-musiikki Jamaikalta, flamenco Espanjasta ja Välimeren ruokavalio. Listalla ei ole yhtään suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluvaa asiaa, mutta Viro on ehtinyt sinne jo Võrun maakunnan savusaunallaan. Toivottavasti Unesco kertoo hyviä uutisia vuoden lopussa.

 

Normaali