Valokuva, Puisto, Hautausmaa

Eskapismia elokuussa

Galleria
Tapahtuma

Vielä on kesää jäljellä ‒ ja tapahtumia

Moni on jo viettänyt kesälomansa ja palannut töihin. Illoista ja viikonlopuista kannattaa vielä nauttia ja etsiä niistä ilonpilkkuja elämäänsä. Tässä muutama poiminta elo- ja syyskuun tapahtumista aivan subjektiivisesti valittuna; näihin aion itsekin osallistua.

Taiteiden yö Turussa ja Helsingissä

Torstaina 17. elokuuta vietetään perinteistä Turun Taiteiden yötä, joka on kaikkien taidetoimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Sitä koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Ohjelmaa on monissa museoissa, muun muassa Wäinö Aaltosen museossa opastuksia, työpajoja ja muuta ohjelmaa klo 18‒23. Turun taidemuseossa vietetään pariisilaista iltaa klo 17‒22 muun muassa taidetavarakirppiksen ja ranskan kielen opettelun merkeissä. Museolla soi myös ranskalainen musette ja chanson.

Teattereissa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa on myös nähtävää ja koettavaa.

Lapsille ja nuorille on Taiteiden yönä varattu merkityt esiintymispaikat Hansakorttelissa, Forumissa ja Sokos-Wiklundilla. Paikat tunnistaa Taiteiden yö -logosta. Niillä voi esiintyä vapaasti ja maksutta jonotusperiaatteella ilman erillistä varausta.

Taiteiden yönä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialueena on Läntinen rantakatu välillä Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia tuotteita myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Helsingissä Taiteiden yötä juhlitaan torstaina 24.8.2017.

Wanhat Talot -tapahtuma Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista. Minä käytin koko viikonlopun ja siitä voit lukea täältä.

Kävijt pääsevät tutustumaan loviisalaisiin puutaloihin ja puutarhoihin LWT-tapahtuman aikana.

TIETOKIRJA.FI-festivaali Helsingissä

Maksutonta ja kaikille avointa TIETOKIRJA.FI-festivaalia vietetään keskiviikkona ja torstaina 30.-31.8.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Osoite on Kirkkokatu 6.

Kuudetta kertaa pidettävän tapahtuman teema on Ajassa. Esillä on ajankohtaisia aiheita, muun muassa sotahistoriaa, sananvapautta ja siivousta. Tapahtumassa pyritään esittelemään päivänpolttavia puheenaiheiden lisäksi laajasti kotimaisen tietokirjallisuuden kenttää.

Mukana on yli 100 esiintyjää, muun muassa Pirjo Hiidenmaa, Juha Hurme, Henkka Hyppönen, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Teemu Keskisarja, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Anna-Stina Nykänen, Tiina Raevaara, Li Andersson, Elina Grundström, Jaakko Heinimäki, Heikki Hiilamo, Koko Hubara ja Erkki Tuomioja.

Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat myös jatkoa. Lisäksi tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestetään osana vuoden 2017 tietokirjaviikkoa.

Ohjelma ja esiintyjätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta www.tietokirja.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Sanasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.

Hanko Fotofestival Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään viidettä kertaa lauantaina 2.9.2017. Sitä voidaan sanoa jo perinteiseksi ja kansallisesti jo merkittäväksi tapahtumaksi, jossa kuvaajat, kameravalmistajat, asiantuntijat ja valokuvauksesta kiinnostunut yleisö kohtaavat.

Esiintyjinä ovat valokuvaaja Serkan Günes, valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo, valokuvaaja Oscar Keserci ja luonnonvalokuvaaja Lars Sundström.

Tänä vuonna teemana on Visual overload – täydellisen kuvan metsästys. Teemasta kerrotaan näin: ”Ylivisuaalisessa maailmassamme metsästämme kuva kuvalta täydellisyyttä. Ylimääräiset filtterit korostuvat tuntemattomien tykkäysten keräilyhimossa. Loputon kuvavirta on samanaikaisesti kenties visuaalisesti köyhempi kuin koskaan. Mikä kuva saa sinut pysähtymään?”

Ennen varsinaista tapahtumaa järjestetään pienet juhlat jo perjantaina 1.9. Tilaisuudessa muun muassa katsellaan Hanko-aiheisia valokuvia. Osana festivaalia on myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle lauantaina.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Olen ollut mukana kaikissa Hanko Fotofestival -tapahtumissa.

Tapahtumia riittää

Lisää tapahtumia löytyy Rantapallon listauksesta sekä Tapahtumainfon sivuilta.

 

 

Normaali
Kulkuneuvot, Matkakertomus, Tapahtuma

Suuret purjelaivat ihasteltavina Turussa

Turkulaiset ja turistit saivat ihailla jälleen purjelaivoja Aurajoessa ja Airistolla. Euroopan suurin kansainvälinen purjehdustapahtuma ja Suomen kesän suurin yleisötapahtuma  The Tall Ships Races järjestettiin Kotkassa 13.–16.7. ja Turussa 20.–23.7.

The Tall Ships Races -tapahtuma starttasi Ruotsin Halmstadista 30.6.2017, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä ne saapuvat Turkuun, josta matka jatkui Liettuan Klaipedaan. Kilpailun päätesatamaan Puolan Szczeciniin laivat saapuvat 8.8.2017.

The Tall Ships Races on koko perheen tapahtuma, mutta myös purjehduskisa, johon osallistuu purjehtijoita eri puolilta maailmaa. Kilpailu järjestetään kerran vuodessa. Joka neljäs vuosi kisataan Itämerellä.

Tapahtuman pääpaino ei ole kuitenkaan kilpailussa, vaan nuorisotoiminnassa, kansainvälisyydessä ja ympäristönsuojelussa. Vähintään puolet alusten miehistöstä tulee olla nuoria, 15‒25-vuotiaita.

Kaikkiaan 96 alusta

Aluksia oli tapahtumassa kaikkiaan 96 ja 21 eri maasta, mm. Englannista, Belgiasta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta, Venäjältä ja Puolasta. Suurin Turkuun saapuneista laivoista oli 122,3 metriä pitkä venäläinen Sedov, jonka kotisatama on Murmanskissa.

Muita suuria Turussa nähtyjä aluksia olivat nelimastoparkki Kruzenshtern (Venäjä, 113 m), Dar Mlodziezy (Puola, 109 m) ja Mir (Venäjä, 109 m). Aluksista vanhin oli 15-metrinen englantilainen kahvelikutteri Leila, jonka rakennusvuosi on 1892.

Turussa kävijöitä oli ensimmäisten arvioiden mukaan ennätykselliset 544 000 henkilöä. Tapahtuma on järjestetty aikaisemmin Turussa vuosina 1996, 2003, 2009 ja 2011. Turusta tuli viidennen tapahtuman myötä koko Itämeren alueella eniten isännyyksiä saanut kaupunki.

Purjelaivoja aamun valossa

Romanian laivaston käyttöön valmistunut 96,29 metrinen Mircea.

Turussa oli Aurajoen varrella varmaan tunnelmaa laivojen saavuttua laituripaikoilleen. Ohjelmaakin oli järjetetty konserteista ilotulotukseen.

Facebook-seinäni täyttyi kavereiden purjelaivapäivityksistä samalla kun olin itse matkalla Vilnassa ja lauantaina kotimatkalla Liettuan, Latvian ja Viron kautta Suomeen. Kotiuduin viimeiseltä bussimatkaosuudelta puolenyön maissa.

Koska en erityisemmin pidä suurista ihmismassoista ja tungoksesta, oli ainut mahdollisuus nähdä laivakaunottaria sunnuntaiaamuna. Puoli kahdeksan jälkeen sai kuljeskella ja kuvailla laivoja lähes omassa rauhassaan. Muutamia muitakin aamuvirkkuja oli liikkeellä ja katselijat lisääntyivät parin tunnin aikana. Tunnelma oli silti hyvin rauhallinen. Laivoillakin päivä käynnistyi ja miehistö nautti aamupalaansa, kokoontui yhteen tai nosti lipun salkoon.

Jos olisi ollut nuori ja vailla erityistä tekemistä heinä-elokuussa, olisi voinut liittyä purjelaivan miehistöön ‒ pari laivaa ilmoitteli vapaasta paikasta.

Purjeiden paraati Airistolla

Purjelaivat matkasivat kohti Airistoa ja Utötä.

Suuret purjelaivat irrottivat ankkurinsa sunnuntaina iltapäivällä ja luvassa oli purjeiden paraati eli Parade of Sails Airistolla noin  kello 14.30‒18. Sepä sai turkulaiset liikkeelle ja Ruissalo oli suosittu kohde. Siellä kun voi ihastella ohi lipuvia laivoja saaren rannoilta Kansanpuistosta tai Kuuvasta. Liikenne ruuhkautui Patterihaassa, Ruissalon sillalla ja Ruissalon puistotiellä.

Meillä pääränpäänä oli Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi, jonka ohi purjelaivat matkasivat kohti etelää. Saman paikan oli keksinyt moni muukin ja tuolit oli aseteltu riviin rannalle. Parkkipaikoista alkoi olla pulaa ja myynnissä olevat grillimakkarat tekivät kauppansa.

Toivonniemestä löytyi oivallinen kisakatsomo.

Airistolta alukset suuntasivat kohti Utötä. Kilpailun lähtö kohti Liettuan Klaipedaa alkoi maanantaina 24.7. kello 12.

Meneekin tovi ennen kuin suuria purjelaivoja nähdään seuraavan kerran Turussa ‒ mahdollisesti vasta vuonna 2025 tai sitäkin myöhemmin vuonna 2029, kun Turku täyttää 800 vuotta.

Lisää kuvia laivoista kuvagalleriassa.

Normaali
Kulkuneuvot, Tapahtuma

The Tall Ships Races Turussa

Galleria
Lainattua

Ulkopaikkakuntalaiselle Turku näyttäytyy kaukaisena kaupunkina Suomen lounaiskulmassa, paikkana, jonne ei ilman erityisempää syytä tulisi lähdettyä. Mutta kyllä syytä olisi.

Rikas arkkitehtuuri sekä alueen asukkaista ja palvelutarjonnasta välittyvä kansainvälisyys hurmaavat niin ulkomaalaisia turisteja kuin maan sisällä matkaavia. Tuomiokirkko ja Ruissalon upea luonto ovat kliseitä ehkä yhdelle, mutta ainutlaatuisen kiehtovia toiselle.

Niin Suomea kuin maailmaa nähneelle Suomen historiarikkain ja mahdollisesti eurooppalaisin kaupunki asukkaineen näyttäytyi heti ensi hetkistään lähtien lämpimänä ja ystävällisenä. Lisäksi kaupunki tuntuu kehittyvän hurjaa vauhtia kohti tulevaisuutta, unohtamatta syvimpiä perinteitä.

Annastiina Lehtonen: Turkulaisen koti on ainutlaatuinen. Pääkirjoitus. Turkulainen 28.6.2017, s. 9.

Turun arkkitehtuuri ja kansainvälisyys hurmaavat

Lainaus
Lainattua

(Tytti Karakoski) Pidän muutamasta kaupungista, joihin pääsee selkeästi moottoritietä pitkin ja tietysti selkeästi pois. Turku on itse asiassa peräti mukava kaupunki. Sen historia on kiinnostava ja ravintolat erinomaisia. Keskustassa on pari miellyttävää hotellia. Joki on kaunis, kesäöisin erityisen viehättävä. Tuomiokirkko ja linna ovat poikkeukselliset maamme kälyisessä historiassa. Nuoriso on pitkäkasvuista ja hyvähampaista, hiukan ruotsinmaalaisen oloista. Talvella en silti Turkuun menisi.

Kaisa Haatanen: Kotomaamme koko kuva. Ylipainolisämaksu. Johnny Kniga. 2016, s. 127.

Turku on itse asiassa peräti mukava kaupunki

Lainaus
Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Ruusuterapiaa

Tähkäpuiston ruusut ovat aloittaneet kukintansa ja ne loistavat monissa eri väreissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Joukossa on myös keltaisia ja tummanpunaisia ruusuja.

Luonnolla on tutkimusten mukaan tervehdyttävä vaikutus. Omaa hyvinvointiaan voi vaalia liikkumalla luonnossa ja kokemalla sen kauneutta ja hiljaisuutta. Myös kaupungeissa voi nauttia annoksen luontokokemusta vaikkapa puistossa.

Monipuolista kasvillisuutta

Turun Tähkäpuistossa (Axparken) on tähän loistavat mahdollisuudet. Tarjolla on monipuolinen kokonaisuus puisto- ja metsämaisemaa. Tähkäpuiston pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria. Rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Muu osa alueesta on luonnonmukaista maisemaniittyä ja ulkoilumetsää pitkospuineen.

Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.

Perennojen ja yrttien vieressä on kyltit, joista voi opiskella kasvien suomenkielisiä ja tieteellisiä nimiä. Katson aina mielelläni näitä kylttejä oppiakseni kasvien nimiä. Huomaan harmittelevani, jos kyltti puuttuu tai jos se on jäänyt piiloon kasvien alle.

Kyltti kertoo kasvin latinan-, suomen- ja ruotsinkielisen nimen.

Miljoona, miljoona ruusua

Ruusupuisto sisäänkäynti tultaessa Peltolantieltä kuvattuna puistosta. Henrikinkirkko jää kuvasta oikealle.

Puistossa on myös ruusutarha, joka on Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet.

Rosariumissa kasvaa noin 1 600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, joista muutamat ovat hyvin harvinaisia. Rosarium-idean äiti oli ruusumatamiksi kutsuttu Toini Grönqvist. Puistoa kutsutaankin  myös Ruusupuistoksi.

Ruusut puhkesivat kukkaan juhannusviikolla ja niiden kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Olen kuvannut lokakuussa huurteisia ruusuja.

Kun kulkee ruusupensaiden välissä, muistuu mieleen Vera Teleniuksen 1980-luvu hitti Miljoona ruusua. Kukkia on tosiaan paljon ja osassa pensaita niin runsaasti, että oksat ovat taipuneet maata kohti. Ruusun terälehtiä on varissut ruohikolle.

Kukkien paino taivuttaa oksat maata kohti.

Hetken kauneutta

Jos tulee puistoon alakuloisena ja huolissaan, voi ruusujen kauneuden äärellä unohtaa hetkeksi elämän nurjat puolet. Voi ihastella ruusujen hetkellistä kukintaa tiiviistä, pienestä ruusunnupusta täyteen kukkaan auenneine lehtineen ja siitä kuihtumiseen ja terälehtien putoamiseen. Kaikkia näitä vaiheita näkee nyt puistossa. Ja pian tilalla ovat ruusunmarjat siemenineen.

Kun puistossa on niin paljon erilaisia ruusulajikkeita ja perennoja, kävijälle riittää aina uutta katseltavaa. Viime viikolla kukkineet kasvit ovat ehkä menettäneet kauneutensa ja uudet lajit ovat puhkeamassa kukkaan.

Puistossa on kauneinta ‒ ja otollisinta aikaa myös valokuvauksen kannalta ‒ aamuisin ja iltaisin.

Sateisen päivän jälkeen kasveja koristavat vesipisarat täydentävät kuvauksellisuutta. Jos haluaa kierrellä ruusupensaiden välissä ja muualla kuin hiekkatiellä, kannattaa varustautua aamukasteen ja sateen aiheuttamaan märkyyteen kosteudenkestävillä kengillä.

Tähkäpuistossa on myös lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Penkeille voi levähtää istumaan ja ihailemaan vihreyttä ja kukkaloistoa. Puistosta löytyy myös kaksi pöytää, joille voi kattaa piknikin.

Tähkäpuisto löytyy Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.

Kauppatorilta Tähkäpuistoon päääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie) sekä 7 ja muilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie).

Aiemmin kirjoittamani jutun Tähkäpuisto ‒ ruusukeidas kaupungissa pääset lukemaan täältä.

Normaali