Matkakohde, Tapahtuma, Kaupunki

Turku juhlii molemmil pualil jokke

 

Suomen vanhin kaupunki ja ensimmäinen pääkaupunki Turku juhlii tänään kotiseutupäiväänsä.

Turkuseura-Åbosamfundet ry aloitti Turun päivän perinteen vuonna 1961. Kaupungin nimikkopäivää vietetään aina syyskuun kolmantena sunnuntaina, joka on siis tänään 17.9.2017.

Kotiseutujuhlasta on muodostunut monipuolinen tapahtumapäivä. Päätavoitteena on saada kaupunkilaiset tutustumaan kotipaikkakuntaansa ja eri toimijoita järjestämään ohjelmaa. Mukana järjestelyissä onkin lukuisia eri yhdistyksiä, kaupungin toimialoja, yhteisöjä ja yrityksiä.

Kotiseutupäivään on jo vuodesta 1973 kuulunut Turun päivän kummilapsen nimeäminen ‒ kunnian saa ensimmäinen Turun päivänä syntynyt turkulainen pienokainen. Ilotulitus on ollut erottamaton osa Turun päivää jo yli neljäkymmentä vuotta ja niin tänäkin vuonna. Ilotulitus alkaa klo 21 Samppalinnanmäellä.

Turun päivän ohjelmisto on yhtä monipuolinen kuin päivänsankari itsekin ja siinä näkyy myös 100-vuotiaan Suomen juhlistaminen. Mitä kaikkea Turussa tapahtuukaan? Se selviää tapahtumakalenterista.

Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.

Lisää kuvia kuvagalleriassa.

Mainokset
Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Valokuva

Kuvia Turustani

Galleria
Hautausmaa, Puisto, Valokuva

Eskapismia elokuussa

Galleria
Tapahtuma

Vielä on kesää jäljellä ‒ ja tapahtumia

Moni on jo viettänyt kesälomansa ja palannut töihin. Illoista ja viikonlopuista kannattaa vielä nauttia ja etsiä niistä ilonpilkkuja elämäänsä. Tässä muutama poiminta elo- ja syyskuun tapahtumista aivan subjektiivisesti valittuna; näihin aion itsekin osallistua.

Taiteiden yö Turussa ja Helsingissä

Torstaina 17. elokuuta vietetään perinteistä Turun Taiteiden yötä, joka on kaikkien taidetoimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Sitä koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Ohjelmaa on monissa museoissa, muun muassa Wäinö Aaltosen museossa opastuksia, työpajoja ja muuta ohjelmaa klo 18‒23. Turun taidemuseossa vietetään pariisilaista iltaa klo 17‒22 muun muassa taidetavarakirppiksen ja ranskan kielen opettelun merkeissä. Museolla soi myös ranskalainen musette ja chanson.

Teattereissa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa on myös nähtävää ja koettavaa.

Lapsille ja nuorille on Taiteiden yönä varattu merkityt esiintymispaikat Hansakorttelissa, Forumissa ja Sokos-Wiklundilla. Paikat tunnistaa Taiteiden yö -logosta. Niillä voi esiintyä vapaasti ja maksutta jonotusperiaatteella ilman erillistä varausta.

Taiteiden yönä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialueena on Läntinen rantakatu välillä Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia tuotteita myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Helsingissä Taiteiden yötä juhlitaan torstaina 24.8.2017.

Wanhat Talot -tapahtuma Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista. Minä käytin koko viikonlopun ja siitä voit lukea täältä.

Kävijt pääsevät tutustumaan loviisalaisiin puutaloihin ja puutarhoihin LWT-tapahtuman aikana.

TIETOKIRJA.FI-festivaali Helsingissä

Maksutonta ja kaikille avointa TIETOKIRJA.FI-festivaalia vietetään keskiviikkona ja torstaina 30.-31.8.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Osoite on Kirkkokatu 6.

Kuudetta kertaa pidettävän tapahtuman teema on Ajassa. Esillä on ajankohtaisia aiheita, muun muassa sotahistoriaa, sananvapautta ja siivousta. Tapahtumassa pyritään esittelemään päivänpolttavia puheenaiheiden lisäksi laajasti kotimaisen tietokirjallisuuden kenttää.

Mukana on yli 100 esiintyjää, muun muassa Pirjo Hiidenmaa, Juha Hurme, Henkka Hyppönen, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Teemu Keskisarja, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Anna-Stina Nykänen, Tiina Raevaara, Li Andersson, Elina Grundström, Jaakko Heinimäki, Heikki Hiilamo, Koko Hubara ja Erkki Tuomioja.

Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat myös jatkoa. Lisäksi tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestetään osana vuoden 2017 tietokirjaviikkoa.

Ohjelma ja esiintyjätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta www.tietokirja.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Sanasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.

Hanko Fotofestival Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään viidettä kertaa lauantaina 2.9.2017. Sitä voidaan sanoa jo perinteiseksi ja kansallisesti jo merkittäväksi tapahtumaksi, jossa kuvaajat, kameravalmistajat, asiantuntijat ja valokuvauksesta kiinnostunut yleisö kohtaavat.

Esiintyjinä ovat valokuvaaja Serkan Günes, valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo, valokuvaaja Oscar Keserci ja luonnonvalokuvaaja Lars Sundström.

Tänä vuonna teemana on Visual overload – täydellisen kuvan metsästys. Teemasta kerrotaan näin: ”Ylivisuaalisessa maailmassamme metsästämme kuva kuvalta täydellisyyttä. Ylimääräiset filtterit korostuvat tuntemattomien tykkäysten keräilyhimossa. Loputon kuvavirta on samanaikaisesti kenties visuaalisesti köyhempi kuin koskaan. Mikä kuva saa sinut pysähtymään?”

Ennen varsinaista tapahtumaa järjestetään pienet juhlat jo perjantaina 1.9. Tilaisuudessa muun muassa katsellaan Hanko-aiheisia valokuvia. Osana festivaalia on myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle lauantaina.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Olen ollut mukana kaikissa Hanko Fotofestival -tapahtumissa.

Tapahtumia riittää

Lisää tapahtumia löytyy Rantapallon listauksesta sekä Tapahtumainfon sivuilta.

 

 

Normaali
Kulkuneuvot, Matkakertomus, Tapahtuma

Suuret purjelaivat ihasteltavina Turussa

Turkulaiset ja turistit saivat ihailla jälleen purjelaivoja Aurajoessa ja Airistolla. Euroopan suurin kansainvälinen purjehdustapahtuma ja Suomen kesän suurin yleisötapahtuma  The Tall Ships Races järjestettiin Kotkassa 13.–16.7. ja Turussa 20.–23.7.

The Tall Ships Races -tapahtuma starttasi Ruotsin Halmstadista 30.6.2017, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä ne saapuvat Turkuun, josta matka jatkui Liettuan Klaipedaan. Kilpailun päätesatamaan Puolan Szczeciniin laivat saapuvat 8.8.2017.

The Tall Ships Races on koko perheen tapahtuma, mutta myös purjehduskisa, johon osallistuu purjehtijoita eri puolilta maailmaa. Kilpailu järjestetään kerran vuodessa. Joka neljäs vuosi kisataan Itämerellä.

Tapahtuman pääpaino ei ole kuitenkaan kilpailussa, vaan nuorisotoiminnassa, kansainvälisyydessä ja ympäristönsuojelussa. Vähintään puolet alusten miehistöstä tulee olla nuoria, 15‒25-vuotiaita.

Kaikkiaan 96 alusta

Aluksia oli tapahtumassa kaikkiaan 96 ja 21 eri maasta, mm. Englannista, Belgiasta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta, Venäjältä ja Puolasta. Suurin Turkuun saapuneista laivoista oli 122,3 metriä pitkä venäläinen Sedov, jonka kotisatama on Murmanskissa.

Muita suuria Turussa nähtyjä aluksia olivat nelimastoparkki Kruzenshtern (Venäjä, 113 m), Dar Mlodziezy (Puola, 109 m) ja Mir (Venäjä, 109 m). Aluksista vanhin oli 15-metrinen englantilainen kahvelikutteri Leila, jonka rakennusvuosi on 1892.

Turussa kävijöitä oli ensimmäisten arvioiden mukaan ennätykselliset 544 000 henkilöä. Tapahtuma on järjestetty aikaisemmin Turussa vuosina 1996, 2003, 2009 ja 2011. Turusta tuli viidennen tapahtuman myötä koko Itämeren alueella eniten isännyyksiä saanut kaupunki.

Purjelaivoja aamun valossa

Romanian laivaston käyttöön valmistunut 96,29 metrinen Mircea.

Turussa oli Aurajoen varrella varmaan tunnelmaa laivojen saavuttua laituripaikoilleen. Ohjelmaakin oli järjetetty konserteista ilotulotukseen.

Facebook-seinäni täyttyi kavereiden purjelaivapäivityksistä samalla kun olin itse matkalla Vilnassa ja lauantaina kotimatkalla Liettuan, Latvian ja Viron kautta Suomeen. Kotiuduin viimeiseltä bussimatkaosuudelta puolenyön maissa.

Koska en erityisemmin pidä suurista ihmismassoista ja tungoksesta, oli ainut mahdollisuus nähdä laivakaunottaria sunnuntaiaamuna. Puoli kahdeksan jälkeen sai kuljeskella ja kuvailla laivoja lähes omassa rauhassaan. Muutamia muitakin aamuvirkkuja oli liikkeellä ja katselijat lisääntyivät parin tunnin aikana. Tunnelma oli silti hyvin rauhallinen. Laivoillakin päivä käynnistyi ja miehistö nautti aamupalaansa, kokoontui yhteen tai nosti lipun salkoon.

Jos olisi ollut nuori ja vailla erityistä tekemistä heinä-elokuussa, olisi voinut liittyä purjelaivan miehistöön ‒ pari laivaa ilmoitteli vapaasta paikasta.

Purjeiden paraati Airistolla

Purjelaivat matkasivat kohti Airistoa ja Utötä.

Suuret purjelaivat irrottivat ankkurinsa sunnuntaina iltapäivällä ja luvassa oli purjeiden paraati eli Parade of Sails Airistolla noin  kello 14.30‒18. Sepä sai turkulaiset liikkeelle ja Ruissalo oli suosittu kohde. Siellä kun voi ihastella ohi lipuvia laivoja saaren rannoilta Kansanpuistosta tai Kuuvasta. Liikenne ruuhkautui Patterihaassa, Ruissalon sillalla ja Ruissalon puistotiellä.

Meillä pääränpäänä oli Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi, jonka ohi purjelaivat matkasivat kohti etelää. Saman paikan oli keksinyt moni muukin ja tuolit oli aseteltu riviin rannalle. Parkkipaikoista alkoi olla pulaa ja myynnissä olevat grillimakkarat tekivät kauppansa.

Toivonniemestä löytyi oivallinen kisakatsomo.

Airistolta alukset suuntasivat kohti Utötä. Kilpailun lähtö kohti Liettuan Klaipedaa alkoi maanantaina 24.7. kello 12.

Meneekin tovi ennen kuin suuria purjelaivoja nähdään seuraavan kerran Turussa ‒ mahdollisesti vasta vuonna 2025 tai sitäkin myöhemmin vuonna 2029, kun Turku täyttää 800 vuotta.

Lisää kuvia laivoista kuvagalleriassa.

Normaali
Kulkuneuvot, Tapahtuma

The Tall Ships Races Turussa

Galleria
Lainattua

Ulkopaikkakuntalaiselle Turku näyttäytyy kaukaisena kaupunkina Suomen lounaiskulmassa, paikkana, jonne ei ilman erityisempää syytä tulisi lähdettyä. Mutta kyllä syytä olisi.

Rikas arkkitehtuuri sekä alueen asukkaista ja palvelutarjonnasta välittyvä kansainvälisyys hurmaavat niin ulkomaalaisia turisteja kuin maan sisällä matkaavia. Tuomiokirkko ja Ruissalon upea luonto ovat kliseitä ehkä yhdelle, mutta ainutlaatuisen kiehtovia toiselle.

Niin Suomea kuin maailmaa nähneelle Suomen historiarikkain ja mahdollisesti eurooppalaisin kaupunki asukkaineen näyttäytyi heti ensi hetkistään lähtien lämpimänä ja ystävällisenä. Lisäksi kaupunki tuntuu kehittyvän hurjaa vauhtia kohti tulevaisuutta, unohtamatta syvimpiä perinteitä.

Annastiina Lehtonen: Turkulaisen koti on ainutlaatuinen. Pääkirjoitus. Turkulainen 28.6.2017, s. 9.

Turun arkkitehtuuri ja kansainvälisyys hurmaavat

Lainaus