Lippu salkoon Alvar ja Aino Aallon kunniaksi

Torstaina 3. helmikuuta liputetaan arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi Alvar Aallon syntymäpäivänä.

Lippu nostetaan salkoon 3.2.2022 suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi.

Sisäministeriö on hyväksynyt arkkitehtuurin ja muotoilun alojen yhdessä tekemän liputuspäiväesityksen ja se suosittaa yleistä liputusta koko maahan torstaina 3. helmikuuta 2022.

Valtion virastot ja laitokset on määrätty liputtamaan 3.2.2022 ja myös muiden toivotaan osallistuvan liputukseen. Sisäministeriö päättää saadun palautteen avulla mahdollisista myöhemmistä suosituksista. Alvar Aallon syntymäpäivää 3.2 on vietetty vuodesta 2012 arkkitehtuurin päivänä.
– Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat tärkeä osa suomalaista osaamista. Suomalaisessa suunnittelussa yhdistyvät hyvinvointiin, sivistykseen ja luontosuhteeseemme liittyvät arvot. Design ja funktionaalisuus ovat käsitteitä, jotka ovat luoneet kuvaa Suomesta maailmalla. Tässä keskeisinä uranuurtajina toimivat Alvar ja Aino Aalto, joiden työn kunniaksi sisäministeriö suosittaa liputusta. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu ovat liputuksen arvoisia”, toteaa sisäministeri Krista Mikkonen.

Liputuspäivä perustuu yhdentoista arkkitehtuurin ja muotoilun organisaation vuoden takaiseen esitykseen sisäministeriölle, jossa korostettiin suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun merkitystä suomalaisen hyvinvointivaltion keskeisenä tekijänä.

Liputuspäiväesityksen allekirjoittivat yhdessä Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Designmuseo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Ornamo ry, Rakennustietosäätiö RTS, Sisustusarkkitehdit SIO, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Arkkitehtuurimuseo ja Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK.

3.–6.2.2022 järjestetään Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät, jotka koostuvat sekä live- että virtuaalitapahtumista eri puolilla Suomea. Teemana on Kestokulttuuri. Yleisö voi juhlistaa arkkitehtuuria ja muotoilua myös osallistumalla kuvahaasteeseen ja virtuaaliliputukseen sosiaalisessa mediassa. Lue lisää Arkkitehtuurin ja muotoilun päivistä.

Alajärvellä Aalto-keskus

Alvar Aallolla on Alajärvellä oma tie.

Eteläpohjalainen Alajärvi on osa valtakunnallista Alvar Aalto -kaupunkiverkostoa. Siellä sijaitsee ainoana maailmassa arkkitehti Alvar Aallon töitä 80 vuoden ajalta. Kaari ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”Valkoisen kauden” kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen on siellä nähtävillä.

Alajärven Aalto-keskuksen muodostavat kaupungin virastot, seurakuntatalo, vanha kunnansairaala, nuorisoseurantalo – joka on nuoren arkkitehtiopiskelijan ensimmäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö vuodelta 1919 – Villa Väinölä ja Aallon toimiston viimeistelemä kaupunginkirjasto.

Kaupungintalon aulassa on myös esillä Alvar ja Aino Aallon 1930-luvun lasidesignia esittelevä Muodon vuoksi -pysyväisnäyttely. Lisäksi hautausmaalta löytyy kolme Aallon suunnittelemaa monumenttia ja sankarihautausmaa.

Aalto-keskuksen rakennus Alajärvellä.

Alajärvi on synnyinkuntani ja molempien vanhempieni kotikunta. Vierailen siellä vuosittain pääosin kesällä.

Entä miten Alajärvi liittyy Alvar Aaltoon? Kuortaneelta Jyväskylään 1903 muuttanut nelilapsinen Aaltojen perhe vietti kesiään Alajärven Kurejoen kylällä sijaitsevassa Rottalan talossa vuodesta 1907 lähtien. Alvarin isä Johan Aalto osti talon Alajärven keskustasta vuonna 1918. Myös Alvar Aalto oli kirjoilla Alajärvellä 1918–1925.

Alvar ja Aino Aalto viettivät kesiään Alajärven Pynttäriin rakentamassaan ja Ainon suunnittelemassa Villa Florassa 1920-luvun puolivälistä lähtien parinkymmenen vuoden ajan. Alajärven hautausmaalla on myös Aaltojen sukuhauta.

Retkiä Aallon jäljillä?

Lippu siis salkoon torstaina 3.2.2022 Alvarin, Ainon ja kaikkien muiden arkkitehtien ja muotoilijoiden kunniaksi. Ehkä ensi kesän lomamatkoihin voi suunnitella retkiä Aallon jäljillä?

Alvar Aallon kädenjälkeä voi ihailla muun muassa näissä kaupungeissa: Aalborg, Alajärvi, Espoo, Eura, Hamina, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Järvenpää, Kotka, Kouvola, Lahti, Oulu, Paimio, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Seinäjoki, Turku, Vantaa, Varkaus ja Wolfsburg.

Nämä kaupungit muodostavat vuonna 2017 perustetun Alvar Aalto -kaupunkien verkoston. Sitä laajennetaan kutsumalla mukaan paikkakuntia, joissa sijaitsee merkittävää Aallon arkkitehtuuria. Verkoston toimintaa koordinoi Alvar Aalto -säätiö.

Aalto-arkkitehtuuria Seinäjoella.

Seinäjoen kaupunginkirjaston Aallon suunnittelemassa osassa on lukusali (entinen käsikirjasto) maakuntakokoelmineen. Tilassa on lukupöytiä ja valaisimina ns. mustikkalamput.

Aalto-maljakoita Seinäjoen kaupunginkirjastossa.

Kohteisiin voi tutustua muun muassa visit.alvaraalto.fi-palvelussa.

Aaltoa on luonnehdittu yhdeksi maamme kansainvälisimmistä arkkitehdeista ja hänen on arveltu tehneen parisataa matkaa vuosien 1920–1975 aikana. Hänellä on siis ahkerana matkailijanakin paikka matkablogissa.

Onnea Logomo, 10 vuotta!

Logomo. Kuva: Logomo/Riikka Kyläheiko.

Luovien alojen tapahtumakeskus Logomon 10-vuotissyntymäpäiviä ja samalla Turku 2011 -merkkipäivää vietetään 20.11.2021. Olen ollut viettämässä Logomossa niin perheen kohokohtia, työhön liittyviä palavereja ja tapahtumia kuin konsertteja ja muita vapaa-ajan tapahtumia.

Kymmenen vuotta sitten Turku vietti Euroopan kulttuurikaupunkivuottaan. Kaupunki sai uuden tapahtumapaikan, kun tuolloin otettiin käyttöön vuonna 1876 rakennetusta entisestä VR:n konepajasta muokattu monitoimitila. Siitä tuli kulttuurin, taiteen ja luovien alojen tapahtumakeskus Logomo. Euroopan kulttuuripääkaupunkistatukseen liittynyt Turku 2011 -ohjelma tarvitsi toteutuakseen uusia ja muuntautumiskykyisiä tiloja.

Logomo hallinnoi ja vuokraa tiloja sekä pitkäaikaiseen toimitilakäyttöön että lyhytaikaisille tapahtumille. Pitkäaikaista vuokrattavaa tilaa löytyy noin 10 000 neliötä. Konttori– ja Byrå-toimitiloista löytyy noin 80–90 yritystä ja 400 työntekijää. Sieltä löytyy tilaa myös taiteilijoille; näiden vuokrauksesta ja hallinnoinnista vastaa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.

Logomon päädystä pääsee Konttorin tiloihin. Kuva: Logomo/Aino Suni.

Logomon rouheaa seinäpintaa.

Talven tunnelmaa Logomon pihalla.

Monet askeleet vievät Logomoon.

Tapahtumakeskuksessa on kaksi ravintolaa. Kitchenissä on tarjolla arkisin lounasta ja lauantaisin brunssia ja Teatro palvelee tapahtumien etkoilla ja jatkoilla.

Punahehkuinen lupaus Theatron seinällä.

Theatrosta löytyy myös Äkkilähtökioski.

Tiimipalavereja, kokouksia ja juhlia

Itselläni on paljon muistoja Logomosta. En enää muista, milloin kävin siellä ensimmäistä kertaa ja miksi. Työhön liittyviä tilaisuuksia ovat ainakin olleet monet tiimipalaverit ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetyt kokoukset sekä yhden hankkeen päätöstilaisuuskin tuli sinne järjestettyä. Noin vuoden ajan olin myös vuokralaisena Logomon Byråssa, kun tartuin edulliseen tarjoukseen työtilasta tai oikeammin pöytäpaikasta.

Tilojen esittelyn yhteydessä pääsimme käymään myös sellaisissa paikossa, joihin yleisö ei normaalisti pääse. Tuolloin näimme muun muassa Voice of Finland -lähetystä varten valmiina olevan lavan ja pääsin istahtamaan hetkeksi tähtivalmentaja Michael Monroen tuoliin.

Televisiosta tuttu Voice of Finland -kilpailun esiintymislava ja katsomo päiväasussaan.

Pääsin istahtamaan tähtivalmentajan tuoliin. Kuvan otti tiloja esitellyt logomolainen.

Logomon lavalla on myös keskimmäinen lapseni Arttu saanut päähänsä ylioppilaslakin, ja me olemme päässeet tunnelmoimaan Gaudeamus igitur -laulun myötä. Nuorin lapsemme Maiju vietti Logomossa vanhojen tanssejaan ja me valtasimme eturivin paikat hyvissä ajoin.

Lakit ovat valmiina ojennettaviksi Kupittaan koulun ylioppilasjuhlassa.

Logomo-salin lattia odottaa Puolalan koulun ”vanhoja” pyörähtelemään. Me valtasimme hyvissä ajoin eturivin paikat.

Maiju-tyttäreni poseerasi vanhojen tanssien jälkeen ikimuistoisen päivän päätteeksi.

Konsertteja ja tapahtumia

Konserteista mieleen ovat jääneet Hectorin konsertti sekä The Simon & Garfunkel Story.

Hectorin konserttiin luotiin tunnelmaa taustakuvilla ja valoilla.

Lava odottaa The Simon & Garfunkel Storyn esiintyjiä.

Logomossa järjestettiin Kulttuurigaala vuonna 2017. Kuva: Logomo/Ralph Larmann.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -festivaali on pidetty Logomossa vuonna 2016 sekä viime vuonna poikkeusjärjestelyin iskusanoina käsidesi, maskit ja turvavälit.

Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuva -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Logomossa vuonna 2016.

Koronakesinä 2020 ja 2021 Logomon terassilla eli ulkoalueella järjestettiin konsertteja niin, että yleisöllä oli pöytäpaikat. Kävin ystäväni kanssa kuuntelemassa trioa Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki. Se oli oiva tilaisuus kuivan ja eristäytyneen koronakevään jälkeen ja tuntui, että esiintyjätkin olivat iloisia keikastaan.

Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki Trio esiintyi Logomon terassikesässä vuonna 2020.

Logomo ja Turku 2011 juhlivat 20.11.2011

Logomon syntymäpäiväjuhlia ja samalla myös Turku 2011 -merkkipäivää vietetään lauantaina 20.11.2021. Talo on täynnä ohjelmaa aamusta yömyöhään. Päivällä vietetään avoimien ovien päivää, joka sisältää taikuutta, sirkusta, elokuvaa ja taidetta klo 10–15.

Klo 15 on Logi salissa mielenkiintoinen tilaisuus nimellä Saimi ja Johanna – Kaikilla väreillä feat. Michael Monroe. Siinä kaksi vahvaa naista, Saimi Hoyer ja Johanna Oras, kertovat ystävyydestä, elämästä ja yrittäjyydestä. Huikean lisän tuo akustisella kitarallaan ikirokkari Michael Monroe.

Illemmalla kuunnellaan musiikkia ympäri taloa olevilla lavoilla. Iltabileet alkavat klo 20 ja kestävät aina aamuyöhön asti. Esiintyjinä nähdään mm. Turku Rock Academyn kasvatteja. Ohjelmassa on myös Flame Jazz -konsertti. Lisäksi Lenni-Kalle Taipale luotsaa lavalle joukon Suomen tähtiartisteja, joiden nimet paljastuvat vasta konsertissa.

Logomon tilaisuuksissa on ollut 16.11. alkaen käytössä koronapassi.

Koko vuoden 2021 ajan Turussa on juhlittu kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä lukuisine tapahtumineen ja julkisine taideteoksineen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisänsä ovat myös antaneet kaupungin omat kulttuurilaitokset tarjoamalla parastaan.

Vuoden tavoitteena on ollut tuoda esiin kulttuuripääkaupunkivuoden jättämiä pysyviä jälkiä sekä rakentaa siltaa vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

Sillasta puheen ollen

Logomonsilta häämötti keskeneräisenä vuoden 2020 kesällä.

Sopivasti ennen synttärijuhlia ehti valmistua myös paljon puheenaihetta myöhästymisensä ja kohonneiden kustannustensa vuoksi antanut ratapiha-alueen ylittävä Logomonsilta. Se otettiin käyttöön keskiviikkona 3.11. kello 14.00. Silta on tehty kävelysillaksi, jossa pyöriä tulee taluttaa.

Vuonna 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti Jousi-niminen ehdotus, jonka perusteella silta on toteutettu. Voittaneen kilpailuehdotuksen oli laatinut VR Track Oy arkkitehtikumppaninaan C&J Arkkitehdit Oy. Valaistuksen on suunnitellut Lighting Design Collective Oy.

Ensikävelyni sillalla on vielä tekemättä. Kenties käytän sitä, jos menen 10-vuotisjuhliin.

Logomonsilta valmiina. Kuva: Turun kaupunki/Eelis Lynne.

Onnittelut pyöreistä vuosista, Logomo! Olkoon tulevaisuutesi valoisa ja tapahtumarikas.

Lue myös: Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa.

Juhlitaan kirjaa 23.4.2021

Kirja miehelle, ruusu naiselle. Näin vietetään Kirjan ja ruusun päivää 23.4. Päivä on myös kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuden päivä.

Kuva: Annie Spratt, Unsplash.

Perjantaina 23.4. vietetään Kirjan ja ruusun päivää. No, miten sitä voi viettää? Ajatuksena on ollut, että miehet antaisivat naisille ruusuja ja naiset miehille kirjoja. Kirjojen ystävänä ottaisin kuitenkin itse mieluummin kirjan, onhan siitä paljon kestävämpää iloa kuin nopeasti kuihtuvasta kukasta. Tai ehkä voisin saada molemmat?

Teemapäivän idea ei ole mikään hiljattain keksitty markkinointikikka. Ajatuksen takana on valencialainen kirjailija Vicente Clavel Andrés. Hänen alkuperäinen, vuonna 1925 esittämänsä juhlapäivä sijoittui lokakuuhun, mutta vuodesta 1930 päiväksi valikoitui nykyinen 23.4. Tuona päivänä vuonna 1616 kuoli kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa: Miguel de Cervantes sekä William Shakespeare.

Päivän vietto levisi yliopistokaupunkien kautta kaikkialle maailmaan. Päivä liitettiin myöhemmin myös Katalonian suojeluspyhimykseen Pyhään Yrjöön, jonka kuolinpäivä on myös 23. huhtikuuta.

Unesco eli YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö julisti Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Järjestön mukaan ”Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina.”

Matkablogissa on syytä juhlia erityisesti matkakirjoja, koska ne voivat toimia matkustamisen korvikkeina. Jos ei itse juuri nyt pääse matkalle, voi tehdä nojatuolimatkan kirjailijan tuottaman tekstin siivin.

Kirjojen arkkitehtuuri

Seurasin verkossa Kirjan ja ruusun päivän etkoja, jonka teemana oli Kirjojen arkkitehtuuri, paikat ja maisemat. Tilaisuuden järjestäjänä olivat yhteistyössä Arkkitehtuurimuseo, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Kustannusosakeyhtiö Otava ja Bookm-ark.fi.

Matkoilla ja arkkitehtuurilla on kosketusta sikäli, että matkoilla saamme tutustua paikalliseen arkkitehtuuriin. Toisaalta voi olla niinkin, että matkailija haluaa päästä näkemään tietyn kuuluisan rakennuksen, kuten vaikka Taj Mahalin Intiassa, Sagrada Famílian Espanjassa, Unescon maailmanperintökohteita taikka wau-arkkitehtuuria.

Kirjan ja ruusun päivän etkoilla juhlittiin uutta arkkitehtuurin tietokirjallisuutta ja kaunokirjoja, joissa paikan ja tilan merkitys korostuu. Illan panelisteina olivat tietokirjailijat apulaisprofessori Panu Savolainen ja professori emeritus Pekka Korvenmaa sekä kaunokirjailijat Sanna Puutonen ja Jyrki Erra. Vierailijoiden kanssa keskustelevat Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallinen johtaja Minna Castrén ja kirjakauppias, arkkitehtuurin teorian vanhempi lehtori Anni Vartola.

Tässä keskustelussa esiin tulleita kirjoja:

• Juhana Lahti, Frans Autio (toim.): Kaikki ja ei mitään – arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Arkkitehtuurimuseo 2020.
• Essi Rautiola (ed.): Finnish Architecture – Biennial Review 2020. Arkkitehtuurimuseo 2020.
• Panu Savolainen: Matkaopas 1700-luvun Turkuun. Sammakko 2021.
• Pekka Korvenmaa: Lars Sonck. Atlasart 2020.
• Sanna Puutonen: Sydänmuuri. Otava 2021.
• Jyrki Erra: Lyijynvalkoinen. Otava 20
• Jyrki Erra: Kaunasin sivut. Otava 2012.
• Jyrki Erra: Berliinin ajokoirat. Otava 2015.
• Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007.
• Juhani Pallasmaa: Eläinten arkkitehtuuri. Suomen Rakennustaiteen Museo 1995.
• Kjell Westö: Tritonus. Otava 2020.
• Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet. Teos 2020.

Sanna Puutonen voitti J.H. Erkon kirjoituskilpailun vuonna 2018.

Jyrki Erran romaani Lyijyvalkoinen voitti Suomen Dekkariseura ry:n myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon 2021.

Kollektiivinen kirjalista arkkitehtuurikirjoista kaikkien lukijoiden iloksi löytyy täältä. Voit lisätä listaan oma arkkitehtuurikirjasuosikkisi lyhyen kuvauksen ja kuvan tai linkin kera. Voit myös kommentoida tai antaa oman arvosanasi muiden suosituksille.

Tulipa tässä mieleeni, että Arkkitehtuurimuseo voisi olla listalla, kun parempien aikojen koittaessa seuraavan kerran menen Helsinkiin. En ole siellä käynytkään. Museo avautuu jälleen 5.5.2021.

Kohtaamisia kirjakaupassa jatkuu 23.4.

Kustantamoiden, kirjakauppojen ja kirjailijoiden yhteishanke Kohtaamisia kirjakaupassa saa jatkoa. Se käynnistyy Kirjan ja ruusun päivänä 23.4. Hanketta vietetään tänä vuonna tarjoamalla virtuaalisia kirjailijahaastatteluita ja hyviä lukuvinkkejä uutuuskirjoihin. Haastatteluita voivat järjestää sekä kirjakaupat että kustantamot ja kirjailijat. Sivusto täydentyy pitkin kevättä.

Vinkkejä kevään kirjaostoksiin

Jos kaipaat vinkkejä kirjaostoksiin, niin voit tutkia Kustantamoiden lukulahjavinkit kevään merkkipäiviin ja kesälomalle. Ne löytyvät tästä linkistä.

Lukuviikolla esittelin matkakirjoja, joten nekin kannattaa pitää mielessä.

Aiotko ostaa kirjan miehelle tai antaa ruusun naiselle – tai toisinpäin?

Kuva: Thoa Ngo, Unsplash.

Flaneerausta pitsihuviloiden vaiheilla

Hangossa kaikki on lähellä.

Hanko on kuulu upeista pitsihuviloistaan, jotka ovatkin vanhan kaupungin kaunistus. Viikonloppumatkani aikana ja sunnuntaina sen päätteeksi kävin taas ihailemassa niistä huokuvaa menneen maailman nostalgiaa.

Lauantai-iltana Casinossa vietettiin häitä. Väkijoukkoa oli kerääntynyt juhlapaikan edustalle. Ilmeisesti meren rannalla valokuvattavana ollut hääpari seurueineen tuli metsän kautta ja asettui hevoskieseihin. Ne kaarsivat ensin juhlapaikan takaa ja sitten vasta-avioituneet tulivat juhlijoiden tervehdittäviksi.

Casino on varmaan upea juhlapaikka. Tämä vuonna 1879 valmistunut rakennus on uudistettu vuonna 2018 ”pieniä yksityiskohtia myöten.” Se toimii ravintolan lisäksi esiintymis- ja tapahtumapaikkana. Nyt Casino on jo suljettu; se toimii vain kesällä.

Hangon Casino.

Hääparin käyttämä kulkuneuvo – menneen maailman eleganssia tässäkin.

Kesän muistoja Casinon edustalla.

Casinon puisto on somistettu värikkäillä kukkaistutuksilla.

Amiraaliperhonen Casinon puiston kukassa.

Merituulta ja männyntuoksua

Hangon vapaudenpatsas Bulevardin eteläpäässä. Taitelijana Bertel Nilsson ja patsaan pystytysvuodet ovat 1921, 1943 ja 1960 – patsas purettiin kahdesti.

Sunnuntaiaamun suunnitelmissani oli mennä uimaan Regatta Spa Hotelin kylpylään, mutta päädyin kuitenkin kävelemään tuttua rantareittiä. Tervehdin Vapaudenpatsaan leijonia, meren aaltoja ja Appelgrenintien mäntyjä. Lienevät samoja kuin Kirkkopuistossa ja Casinon puistossa kasvavat yksilöt, jotka ovat kuulemma yli 200-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä.

Kävin myös katsomassa Casinon rannassa ja puistossa tuttuja maamerkkejä: uimakoppeja, juhannussalkoa, tykkejä ja suihkulähdettä. Ne ovat tuttuja jo monilta Hangon reissuilta.

Pistäydyin myös Casinon Appelgrenintien puoleisessa päädyssä olevassa Tian Veranta Summer Shopissa, jossa oli Hanko-tuotteiden lisäksi muun muassa asusteita ja sisustustavaraa. Välttelin kiusauksia ja ostin vain postikortteja ja -merkkejä.

Kuvasin upeita pitsihuviloita ja vähän kadehdin niiden omistajia.

Villa Tellina.

Villa d´Angleterre.

Villa Margita.

Villa Elisabeth.

Ihmettelin myös Bulevardin eteläpäässä olevaa isoa puurakennusta, jossa on suuret ikkunat ja romanttisen näköinen parveke. Talo on ulkopuolelta osittain maalattu. Mikä oivallinen paikka kahvilalle, ravintolalle tai putiikeille. Rakennus näyttää olevan tyhjillään.

Kuulin myöhemmin, että talo on yksityisomistuksessa, mutta sitä ei haluta niin vuokrata, myydä kuin kunnostaakaan. Kauniin rakennuksen tuhlausta.

Tyhjillään olevan näköinen puutalo Bulevardin eteläpäässä.

Uutta käyttöä vailla oleva talo on Bulevardin ja Raatihuoneentorin kulmassa.

Hilma Aurora emännöi Villa Auroraa

Kävin tapaamassani Hanko Fotofestivalin myötä tutuiksi tulleita Arja ja Väinö Järvilehtoa Foto Art Decossa. Heidän liikkeensä Ratakadulla on täynnä sisustus- ja valokuvatuotteita huonekaluista huonetuoksuihin ja kameroista valokuvaustarvikkeisiin.

En ollut ensin tuntea Arjaa, sillä hän oli pukeutunut vanhanaikaiseen tyyliin olkihattuun, valkoiseen röyhelöpuseroon ja pitkään hameeseen. Piti oikein tarkistaa. Arja kertoi yllättäviä uutisia: hän oli opiskellut matkailuoppaaksi ja lähdössä juuri kertomaan Hangon menneistä ajoista kylpylöineen Hilma Auroran hahmossa.

Ja lisääkin uutisia Arjalla oli: he ovat Väinön kanssa avaamassa vähitellen Bed & Breakfast -majoituspaikkaa Villa Auroraa. Tarjolla on seitsemän kahden hengen huoneita ja yksi yhden hengen huone. Villa Aurora löytyy osoitteesta Vartiovuorentie 4.

Gilma Aurora alias Arja Järvilehto valmiina kertomaan ryhmälleen Hangon historiasta.

Villa Aurora.

Kasvomaski vai ei?

Aamupäivän maisemakävelyn jälkeen kuljin kohti Hangon rautatieasemaa, joka on nykyisellään suljettu kuten moni muukin pienempi asemarakennus. Matkasin kiskobussilla Karjaalle, josta oli vaihto Turun junaan.

Osa matkustajista noudatti suosituksia kasvomaskeista, mutta arviolta kuitenkin alle puolet. Käytän maskeja tarvittaessa, mutta ne eivät ole minustakaan miellyttävä kokemus. Kävi jo mielessä, että pitäisikö jättää väliin maskinkäyttöä edellyttävät matkat ja tilaisuudet.

Ehkä niitä karsiutuukin, mutta toisaalta – naiset, junat ja matkabloggaajat on luotu liikkumaan – maskeilla tai ilman.

Rafael Saifulin Tuuli mereltä -patsas on vuonna 2005 sata vuotta täyttäneen pyöräyhtiö Helkaman lahja hankolaisille. Erään kuulemani tarinan mukaan patsaan esikuvana on ollut nainen, joka pyöräili päivittäin satamaan suremaan hukkunutta miestään.

 

Jaa

Siinä, missä suomalainen on tehnyt pikavoittoja purkamalla ja rakentamalla paikalle mitäänsanomattomia laatikkoja tai jopa paikkaan sopimattomia torneja, jättänyt jälkipolvet vaille historiaa ja sylin täydeltä ongelmarakennuksia, on muualla Euroopassa vanhat, pommituksilta säilyneet rötisköt otettu hyvään bisneskäyttöön.

Juuri ne houkuttelevat. Kannattaa käydä yöpymässä Strasbourgin Hôtel du Corbeaussa ja nähdä, miksi. Hotellin aulassa on kuva siitä rauniokasasta, josta tämä Euroopan hotellien helmi päätettiin nostaa.

Vanhan purkamisvimmassaan Suomi on menettänyt suuren matkailuvaltin, mutta vähissä jäljellä olevissa pitäisi viimeinkin nähdä mahdollisuus. Lähimatkailu nostaa päätään, ja suomalainenkin olisi halukas nauttimaan myös kotimaassa siitä, mitä se löytää muualta Euroopasta. Ei vanhaa kannata virastokäyttöön kunnostaa, vaan panna investointi tuottamaan strasbourgilaisten tavoin.

Jotkut ovat jo hoksanneet: menkää ja yöpykää ihastuttavassa Langin kauppahuoneessa Raahessa, herkutelkaa viikonloppuna ainutlaatuisessa Loviisan Kappelissa ja nauttikaa suussa sulavista kakuista Porvoon Helmi-kahvilan idyllissä. Niissä on vanhasta osattu tehdä valtti. Niihin vien tai neuvon aina nirppanokat ranskalaisetkin – ja aina saan ihastuneita kiitoksia.

Helena Petäistö: Kaikki rötisköt matkailukäyttöön. Eurooppalaisia silmäniskuja. Apu 20.8.2019, s. 11.

Lue lisää Loviisan Kappelista jutustani Kappeli, Loviisan kaunotar.

Vanhasta on osattu tehdä valtti

British Library ‒ tutkimiseen, inspiroitumiseen ja huviin

Lontoossa riittää nähtävää ja katsottavaa, mutta kirjanystävälle yksi erityisen sykähdyttävä kohde on British Library. Sinne voi palata aina uudelleen ja uudelleen.

British Library on sen verran vaikuttava rakennus, että siellä voi tuntea olevansa kuin Liisa Ihmemaassa.

British Library suo Lontoon-kävijälle rauhallisen, mutta silti elävän tyyssijan suurkaupungin hälinässä. Kirjastoon voi mennä, vaikka ei olisi ollenkaan kiinnostunut kirjoista. Olen käynyt siellä useamman kerran, viimeksi huhti-toukokuussa 2019.

Eräässä kirjaston seinätekstissä toivotetaankin tervetulleeksi muun muassa lievästi uteliaat ihmiset, yrittäjät, turistit, jotka luulevat tulleensa British Museumiin sekä näyttelyihin tulevat perheet.

Tekstin lopussa todetaan: tervetuloa Iso-Britannia, tervetuloa maailma, tervetuloa British Libraryyn. Vaikka vieraita kutsutaan avosylin, ei turvallisuusasioita ole unohdettu: sisään pääsee vain turvatarkastuksen läpi.

British Libraryn kansainvälisen ja monenkirjavan asiakaskunnan katseleminen käy myös hauskasta ajanvietteestä.

British Library toivottaa tervetulleeksi.

Ison-Britannian kansalliskirjasto

British Library on Ison-Britannian kansalliskirjasto. Se on kokoelmiltaan ja kävijämääriltään maailman suurin – tai toiseksi suurin – kirjasto yhdysvaltalaisen Library of Congressin kanssa.

British Libraryn kokoelmissa on 150 miljoonaa nidettä, joihin sisältyy noin 25 miljoonaa kirjaa. Kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä käsikirjoituksia, joista vanhimmat ovat 300-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Kokoelma kattaa kaikki sivilisaation vaiheet ja useimmat tunnetut kielet. Kirjasto kertookin pitävänsä hallussaan ”maailman tietoa.”

British Library on yksi Ison-Britannian vapaakappalekirjastoista, joten se saa lakisääteisesti jokaisen kirjan, joka julkaistaan tai jota levitetään Isossa-Britanniassa tai Irlannissa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa myös ulkomailla julkaistua materiaalia. Vuosittain kirjaston kokoelma kasvaa noin kolmella miljoonalla niteellä.

Mielenkiintoisia näyttelyitä

British Libraryn avaraa aulatilaa.

Itse rakennuksessa on paljon nähtävää ja näyttelyt tarjoavat aina jotain uutta. Kirjastossa järjestetään myös opastettuja kiertokäyntejä, tilaisuuksia ja kursseja.

Kirjaston aarteita on nähtävillä pysyvässä Treasures of the British Library -näyttelyssä The Sir John Ribblat -galleriassa, muun muassa Magna Carta, kaksi Gutenbergin painamaa Raamattua, Leonardo da Vincin muistikirja, Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -käsikirjoitus ja Beatlesien I Want to Hold Your Hand -laulun käsinkirjoitetut sanat. Tähän näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kirjastossa on myös mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä kartoista James Cookiin ja kirjoittamisen historiaan – mainitakseni muutamia menneistä näyttelyistä.

Parhaillaan esillä on Buddhism-näyttely. Se on avoinna sunnuntaihin 23.2.2020 saakka. Kuinka 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua Intiassa syntynyt buddhalaisuus on kehittynyt nykyiseen tilaansa, uskonnoksi tai elämänfilosofiaksi, jolla on yli 500 miljoonaa seuraajaa? Mitä tiedetään Buddhan elämästä?

Esillä on upeita buddhalaisia käsikirjoituksia, kääröjä, kirjoja ja taideteoksia yli 2 000 vuoden ajalta ja 20 maasta British Libraryn laajimmassa aihepiirin näyttelyssä.

Buddhan elämää esittelevä teos. © British Library.

Toisena ajankohtaisena näyttelynä on naisten oikeuksiin liittyvä Unfinished Business: The Fight for Women’s Rights. Se on esillä vielä ensi kesän loppupuolelle sunnuntaihin 23.8.2020 asti.

Englannin historiasta kiinnostuneet voivat innostua jo tulossa olevasta näyttelystä, joka esittelee kaksi kuningatarta, serkusta ja kilpailijaa 1500-luvun Englannissa. Elizabeth and Mary -näyttely aukeaa ensi vuoden syksyllä 23.10.2020 ja on esillä sunnuntaihin 21.2.2021 saakka.

Arkkitehtuuri – sekoitus monesta inspiraation lähteestä

British Library sijaitsi aiemmin useissa eri rakennuksissa, kunnes se sai käyttöönsä uudisrakennuksen St Pancrasin alueelle. Arkkitehtinä toimi professori, Sir Colin St. John Wilson. Kirjaston suunnittelu alkoi vuonna 1962 ja rakennus valmistui vuonna 1998 – projekti kesti siis lähemmäs 40 vuotta.

Kirjastossa on kaikkiaan kuusi kerrosta ja sen pinta-ala on 200 000 m². Osa tiloista on maan alla. Vertailukohteena mainittakoon, että Oodin kokonaispinta-ala on noin 17 000 m². Rakennuksen sisutusmateriaaleina on käytetty muun muassa puuta, marmoria, nahkaa ja pronssia.

Rakennuksen arkkitehtuuri on saanut vaikutteita niin Kiinasta, 400-luvun Roomasta, keskiajan Italiasta ja englantilaisesta vapaasta koulukunnasta kuin myös 1900-luvun arkkitehtuurin vaikuttajilta Le Corbusierilta, Louis Kahnilta ja – Alvar Aallolta.

British Libraryn rakennetta havainnollista pienoismalli.

Piirroskuva näyttää myös British Libraryn maanalaiset kerrokset.

Tarjolla myös tuliaisia

Kirjaston oma myymälä on täynnä jos jonkinlaista kirjaa, kassia, kippoa ja kuppia. Tarjolla on asusteita, koruja, postikortteja, ruokaa ja juomaa, pelejä, kirjoitustarvikkeita ja paperitavaraa ja tekniikkaa. Tähän aikaan vuodesta valikoimissa on myös jouluisia tuotteita.

Tuliaisiksi voi ostaa vaikka Lontoon postinumeroalueita kuvaavan palapelin tai British Libraryn omaa teetä. Kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakauppa.

British Libraryn kirjakaupan valikoimaa.

Lepoa ja virkistystä

King´s Libraryn vieressä on kahvilatiloja kahdessa kerroksessa.

British Library toimii myös turistin levähdyspaikkana. Siellä on tarjolla langaton verkko, maksutonta säilytystä niin narikassa kujin lokeroissa sekä WC-tilat.

Kirjaston kahvilat niin sisällä kuin ulkona ja ravintola ovat mainioita taukopaikkoja niin metropoliin tutustujille kuin tutkimuksen parissa ahkeroiville.

Sisäänkäynnin yhteydessä on pieni kahvionurkkaus ja kirjaston keskellä olevan mustan lasitornin, King´s Libraryn, takana on kahvila kahdessa kerroksessa. Sieltä saa kahvin, teen, leivonnaisten ja pikkusuolaisten lisäksi myös lounasta ainakin keittojen ja salaatin muodossa. Tilaakin oli väljemmin kuin alakerran kahviossa.

Ylemmän kerroksen takaosassa on Terrace Restaurant. Ulkoterassi on lämpiminä päivinä mukava paikka virkistystaukoon.

Kirjaston jäsenille on oma yksityinen ravintolansa. Jäsenyyden saa edullisimmillaan 80 punnalla vuodessa.

Terrace Restaurant on mukavan valoisa paikka. Tässä ravintolassa on pöytiintarjoilu.

Kirjaston aineistoja voi tutkia lukusalissa

Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, jotka tarvitsevat tietoa tutkimuksiinsa, niin akateemisiin, henkilökohtaisiin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Kirjasto ei lainaa aineistojaan, vaan niitä voi tutkia ja lukea lukusaleissa. Kirjaston kirjoista vain murto-osa on hyllyissä ja valtaosa on varastossa, josta aineisto tilataan etukäteen.

Pääsy lukusaliin edellyttää lukijapassia, jonka saa rekisteröitymällä toimistosta melko tiukan tuntuisin ehdoin. Henkilöllisyys ja osoite tulee voida osoittaa dokumentein. Lukijapassi voidaan myöntää yhdestä kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Lukusaliin mentäessä on jätettävä kaikki ylimääräiset tavarat pohjakerroksen lukittaviin lokeroihin ja sallitut tavat kuljetetaan lukusaliin läpinäkyvässä muovipussissa. Mukaan saliin voi viedä lukijapassin, lyijykyniä, kannettavan tietokoneen, kuulokkeet ja matkapuhelimen. Käsien tulee olla kuivat ja puhtaat.

Kirjaston digitaalisia aineistoja voi käyttää kotoa käsin.

Ohjeita lukusaliin menijälle. Sisäänpääsyyn tarvitaan lupa.

Haluaisitko adoptoida kirjan?

Tässä tulee lyömätön joululahjaidea, jos lähipiirissäsi on kirjanystäviä: voi adoptoida hänelle – tai itsellesi – kirjan. Lahjoittamalla British Libraryn konservointityöhän 25 puntaa, voit adoptoida itsellesi kirjan klassikkokirjojen listalta. Kuinka olisi vaikka Louisa May Alcottin Pikku naisia tai Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesin seikkailut? Adoptoitavien kirjojen lista on aika suppea, joten tietyllä kirjalla lienee monta adoptoijaa.

Jos sinulle on kertynyt lahjoitettavaa 1 000 puntaa tai enemmän, niin voit valita vapaasti kirjaston kokoelmista ja saat tiettyjä etuja ja huomionosoituksia.

British Library konservoi vuoden mittaan noin 1 500 teosta, joten lahjoitusvaroille on käyttöä.

Avoinna kaikkina arkipäivinä

Kirjasto on avoinna kaikkina arkipäivinä; sunnuntaisin ja juhlapyhinä kirjasto on suljettu. Kirjaston ovet yleisölle avoimiin tiloihin eli näyttelyihin ja myymälään aukeavat arkipäivisin klo 9.30 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 11.00 ja sulkeutuvat maanataisin klo 18.00, tiistaisin klo 20.00 ja lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 17.00.

Lukusalien ja rekisteröintitoimiston aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivuilta osoitteesta www.bl.uk.

British Library sijaitsee Ossulston Streetin, Euston Roadin ja Midland Roadin rajaamalla alueella osoitteessa St Pancras, 96 Euston Road.

Yksi lähellä sijaitsevista metro- ja rautatieasemista on Euston ja myös monet bussireitit kulkevat kirjaston vierestä.

 

Everstin linnasta Rakkauden kahvilaan

Loviisa, Lovisa, kirkkoineen ja puutaloineen kuvattuna seinämaalaukseen.

Kaupallinen yhteistyö – Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma

Toinen päivämme tutkimassa Loviisan taloja jäi lyhyeksi, mutta se oli antoisa. Aurinko paistoi, kaupunki oli täynnä ihmisiä ja päivässä oli paljon mukavia kohtaamisia.

Sunnuntaina 26.8. nautimme ystäväni Marjan kanssa hyvän aamupalan majapaikassamme Ulrikanhovissa ennen lähtöä tutustumaan Loviisan Wanhat Talot -kohteisiin.

Herkkujen puistosta chilituotteita tuliaisiksi

Meidän piti ottaa mukaan matkatavaramme ja niille piti ensin löytää väliaikainen säilytyspaikka. Se olisikin ollut pulma, mutta ratkaisuna oli jättää ne blogiystäväni Märthan ja hänen puolisonsa Berntin autoon. Heillä oli myyntipiste Herkkujen puistossa Karlskronabulevardilla ja auto oli siinä lähellä.

Märtha kirjoittaa OrdOdlaren-blogia ja olemme tavanneet ensin verkossa kommentoinnin merkeissä.

Puistossa oli paikallisia ruokatuottajia ja käsityöläisiä myymässä tuotteitaan molempina päivinä. Märtha ja Bernt myivät omaa tuotantoaan olevia Baccatum´sin chilillä maustettuja hilloja, hyytelöitä ja kastikkeita.

Marja Luttinen-Kuisma maistelee chilillä terästettyjä hilloja ja hyyteloitä. Märtha Vesterback ja Bernt Olin seuraavat tuotteidensa saamaa vastaanottoa.

Kaupunginjohtajan kivitalo

Tuliaisin varustautuneina, mutta tavaramme säilytykseen saaneina jatkoimme kohti ensimmäistä talokohdettamme Laivurinkujalla, jonne oli jonkin verran kävelymatkaa.

Kyseessä ei ollutkaan nyt puutalo, vaan vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo nimeltään Everstin linna. Se on saanut nimensä laivanvarustajan ja jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin mukaan. Hän osti rakennuksen aikoinaan kodiksi itselleen ja perheelleen.

Talo eli lähes Ruususen unta useita vuosikymmeniä, kunnes Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna.

Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus, jota kävijät pääsivät katsomaan. Yleisön kulkureitti oli hyvin ohjattu ja paikalla oli oppaita kertomassa talon vaiheista ja korjauksista.

Everstin linnan katto kiiltelee ja uusi pinta komeilee auringossa.

Musiikillisesta annista huolehti Arno Kantola, joka soitti talon vanhaa flyygeliä. Lisäksi oli myös ikkunoiden, ovien ja paneeleiden kunnostusnäytöksiä.

Talon lasimaalauksia korjaava Liisa Heimo-Elonen porvoolaisesta X-Glass Oy:stä oli myös esittelemässä työtään, jossa välineinä ovat muun muassa pumpulipuikot ja tislattu vesi.

Talosta tulee upea, kunhan kaikki sisustustyöt saadaan tehtyä. Nyt esillä olivat paljaat pinnat ja siellä täällä nähtävillä myös lukuisia tapettikerroksia. Pariin seinään oli upotettu kassakaappi.

Paikkakin on hulppea merenrantatontti; talon edustalla aukeaa Loviisanlahti. Ensi kesänä kaupunginjohtaja päässee vaikka nauttimaan aamukahvit parvekkeelta.

Everstin linnan seinissä on ehtinyt olla monta tapettikerrosta vuosikymmenten saatossa.

Dunderfeltin talosta Villa Hannaan

Everstin linnasta suuntasimme kaupungin suuntaan. Matkalla oli monia pihakirppiksiä. Niiden anteihin ehdimme tutustua valitettavan hätäisesti, mutta yhden seinäkellon tulin ostaneeksi. Jos olisi tarvetta kamelin hätistelyyn, niin siihenkin tarkoitettu väline olisi ollut myynnissä.

Poikkesimme myös Dunderfeltin talossa Puutarhakadulla. Talon historia ulottuu 1700-luvulle. Talosta jäivät mieleen värikkäät tapetit ja matot sekä kirjojen ja maalausten peittämät seinät.

Kävimme vielä vaaleasävyisessä Villa Hannassa, jolla myös on historiaa aina 1700-luvulle.

Villa Engelissä Rakkauden kahvila

Yhtenä kohteenamme oli Itäisellä Harjukadulla oleva Villa Engel, kauniin siniseksi maalattu vuonna 1912 rakennettu jugendhirsitalo. Isäntäväki on remontoinut talon kuorien esiin alkuperäiset lautalattiat ja helmipaneelit. Isokuvioiset tapetit, kristallikruunut ja vaaleat kalusteet muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Talon isäntä esitteli meille ystävällisesti myös yläkerran, vaikka se ei ollut yleisölle avoinna.

Villa Engelin pihalla toimi Rakkauden kahvila.

Villa Engelin emännän ja hänen ystävänsä tekemät leivonnaiset kävivät kaupaksi.

Pihalla toimi Rakkauden kahvila, jossa oli tarjolla Villa Engelissä valmistettuja suolaisia ja makeita leivonnaisia sitruuna-lakritsapalloista puolukkaleipään ja pekaanikakusta omena-toscapiiraaseen sekä kylmiä ja kuumia juomia. Väkeä riitti pihan pikku pöydissä.

Paljon oli kävijöitä sisälläkin ja valokuvaaminen oli hankalaa kuten monessa muussakin talossa.

Bellan lounaalta kotimatkalle

Haimme matkatavaramme Märthan ja Berntin hoivista ja suuntasimme lounaalle Bellaan. Se on linja-autoaseman rakennuksessa toimiva kasvisravintola. Marja nautti brunssin ja minä Talon BBQ Seitania. Yritimme mennä Bellaan jo lauantaina, mutta siellä oli kadulle asti ulottuva jono.

Bellan toisen ravintolasalin yhtä seinää koristaa Senni Koskenvesan kaunis maalaus.

Aterian jälkeen oli vuorossa kotimatka bussilla Helsingin kautta Turkuun.

Olisimme viihtyneet Loviisassa pitempäänkin. Monta taloa jäi tutkimatta ja muun muassa Loviisan Kappeli ja Bongan linna käymättä puhumattakaan kaikista kirppareista ja myyjäisistä, joita olisi ollut tarjolla.

Myös kauempana olevat kohteet Ruotsinpyhtäällä ja Pernajassa jäivät käymättä ajanpuutteen ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi.

Päivystävä loviisalainenkin jäi jututtamatta, mutta puhuimme monien taloaan esittelevien sekä kirppis- ja kahvilamyyjien ynnä muiden kävijöiden kanssa.

Ennätysmäärä kävijöitä

Loviisan Wanhat Talot/Lovisa Historiska Hus -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005. Kävijöitä on viikonlopun aikana ollut noin 15 000–20 000 eli enemmän kuin kaupungissa on asukkaita. Tämä vuosi onnistui yli odotusten kävijämäärän ja myytyjen rannekkeiden suhteen.

Tunnelma Loviisassa oli kotoisa ja ystävällinen. Huomaa kyllä, että koko kaupunki on asialla hyvässä yhteishengessä. Pihakirppikset ja -kahvilat olivat oivallinen ja kävijöitä palveleva ja ilahduttava lisä. Tietoa tapahtumasta oli tarjolla hyvin niin Instagrammissa, Facebookissa, julkaisussa, verkkosivuilla kuin kartoissa.

Jos jotain voisi toivoa, niin pari muuta bussia kuljettamaan talojen katselijoita nyt liikennöineen museobussin lisäksi sekä matkatavarasäilytys; sellaista emme onnistuneet löytämään muualta kuin ystäviemme auton takaluukusta. Muutama lisävessakin olisi voinut olla tarpeen käytössä olleiden lisäksi.

Ensi vuonna tapahtuma järjestetään viikkoa myöhemmin eli 29.–30.8.2020.

VIP-bloggari kiittää ja kumartaa.

Ovet avoinna Loviisan vanhoihin taloihin

Kaupallinen yhteistyö – Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma

Jos rakastat vanhoja taloja, puutarhoja, idearikasta sisustamista, pikkukaupungin tunnelmaa ja kesätapahtuman vilinää, Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma sopii sinulle.

1800-luvun alkupuolella rakennettu porttitalo Vackerbacka on pelastettu purkukuntoisesta talosta perheen kodiksi. Sen kunnostaminen alkoi vuonna 2011. Vackerbackan sisustus pursuaa mielenkiintoisia yksityiskohtia. Talo on käyntikohde 19 osoitteessa Puutarhakatu 34.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avaa persoonallisten vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 24.–25.8.2019. Loviisa toivottaa tervetulleeksi kävijät historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja lukemattomien kirpputorien keskelle.

Loviisan Wanhat Talot/Lovisa Historiska Hus -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005. Kävijöitä on viikonlopun aikana noin 15 000–20 000 eli enemmän kuin kaupungissa on asukkaita.

Tapahtuman aikana on avoinna 39 talokohdetta Vanhasta viinatornista Pitkänpöydän taloon ja Kuukerpallista Everstin linnaan. Jälkimmäinen on vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo. Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna. Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus.

Everstin linna sai nimensä omistajansa, laivanvarustajan, heimosoturin ja poliittisen taustavaikuttajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin mukaan. Talo on rakennettu vuonna 1901.

Talokohteet 1–31 ovat Loviisassa, talot 32–36 Ruotsinpyhtäällä ja talot 37–39 Pernajassa. Kartat löytyvät tapahtumasivulta.

Kannattaa tutustua kohteisiin etukäteen ja suunnitella reitti suosikkiensa mukaan. Kaikkia ei ehdi kuitenkaan nähdä.

Talokohteet ovat avoinna lauantaista sunnuntaihin klo 10–17. Rannekkeen hinta on 18 euroa, ja se on voimassa koko viikonlopun; alle 12-vuotiaat lapset veloituksetta ja yli 20 hengen ryhmä á 15 euroa.

Vackerbackasta löytyy soittonurkaus talon musikanteille.

Makuuhuone Vackerbackassa.

Vackerbackassa voi nukkua katosvuoteessa.

Päivien aikana on paljon oheisohjelmaa, muun muassa Aleksanterinkadun käsityömarkkinat, Keräily- ja antiikkimarkkinat, Umo Helsinki Jazz Orchestran konsertti, Herkkupuisto, kävelykierros historiallisessa alakaupungissa sekä Wanhassa Wara Parempi -seminaari, kirpputoreja, näyttelyitä ja konsertteja. Monipuolista ohjelmaa on tarjolla koko perheelle.

Perinne- ja korjausrakentamisen klinikka löytyy ravintola Loviisan Kappelista, Kuningattarenkatu 19. Klinikalla ”Talotohtori” Panu Kaila vastaa yleisön kysymyksiin lauantaina klo 15.

Professori/taiteilija Riitta Nelimarkan galleria Bongan linna Linnankujalla on avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 11–16. Sisäänpääsy 5 €. Olen kirjoittanut galleriasta jutun otsikolla Taidetta Bongan linnassa.

Kun on paljon ihmisiä liikkeellä yhtä aikaa, syntyy välillä ruuhkia ja kovaa kysyntää majoitus- ja ruoka- ja parkkipaikoista.

Pääparkkipaikka sijaitsee Loviisan Raviradalla, Kuningattarenkatu 52. Kulkemisen apuna on museobussi, joka ajaa läpi tapahtuma-alueen. Bussi ajaa samaa reittiä klo 10–17 noin 30 minuutin välein molempina päivinä. Museobussin tunnistaa helposti ja kyytiin sekä kyydistä pois pääsee missä vaan reitin varrella. Kuljetus on ilmainen ja bussi kulkee reittiä Ravirata–Garnisoni–Laivasilta–Myllyharjun länsipuoli–Oltermanninkatu–Ravirata.

Majoitusta lienee vaikea enää saada Loviisasta, toki kannattaa aina kysyä ja tutkia myös lähiseutujen yöpymispaikoja.

Tietoa ruokapaikoista löytyy Loviisan matkailusivustolta Visit Lovisa. Tilanne helpottanee se, että eri puolilla kaupunkia, muun muassa Suolatorilla, on myös pop up -ravintoloita ja -kahviloita. Ehkä kannattaa varautua myös omin eväin ja välipaloin? Samoin kannattaa nostaa etukäteen käteistä, pankkiautomaateilla on kuulemma jonoja.

Ohjeita  ja lisätietoja löytyy LWT-tapahtuman sivuilta.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaa järjestää samanniminen yhdistys yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden kanssa: Loviisan kaupunki, yrityksiä, yhdistyksiä, yksityishenkilöitä, jalkapalloseura sekä suuri joukko talkoolaisia.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta kirjoittaa minun lisäkseni yhdeksän muuta tapahtuman valitsemaa VIP-bloggaajaa. LWT-tapahtumasta voit lukea näistä blogeista:

• Tuleentuijottaja
• Trean
• Saa kurkistaa
• Metsäemo
• Navetta ja puoli valtakuntaa
• Reijan räsymatto
• Paumau
• Mausteena vintage
• Marjon matkassa

Olen käynyt Loviisan talotapahtumassa vuonna 2016. Tuollon kirjoitin jutut Loviisa, kuningattaren kaupunki, Kappeli, Loviisan kaunotar ja Hurmaavia vanhoja taloja Loviisassa.

 

Oodi kirjoille ja kirjastolaitokselle

Helsingin keskustakirjasto Oodi on omanlaistaan arkkitehtuuria. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin toiminta ja asiakkaat. Kuva: Tuomas Uusheimo/Oodi.

Tänään 5.12.2018 on vietetty erityistä päivää, kun Helsingin keskustakirjasto Oodi avasi ovensa yleisölle heti aamulla, päivää ennen Suomen 101-vuotissyntymäpäivää. Sitä voidaan nyt pitää kaikkien kirjastojen äitinä ja suunnannäyttäjänä, joskin täysin uniikkina.

Alussa oli kulttuuriministeri Claes Anderson, vuosi 1998 ja ehdotus uuden citykirjaston rakentamisesta Helsingin keskustaan. Tarvittiin 20 vuotta tämän ehdotuksen toteuttamiseen.

Oodi on uuden ajan kirjasto, elävä ja toiminnallinen kohtaamispaikka sekä julkinen kaupunkitila Kansalaistorilla, aivan Eduskuntataloa vastapäätä. Se tarjoaa kävijöilleen paikan oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan tarjoamalla tietoa, tiloja sekä uusinta teknologiaa vapaasti kaikkien käyttöön. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

Oodi ankkurina demokratiaan

Oodi on tarkoitettu kaikille lapsenmielisistä mielensäpahoittajiin. Tekstit löytyvät Oodin kierreportaista.

‒Oodi symboloi yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja, kuten koulutusta, sivistystä, tasa-arvoa ja avoimuutta. Näiden arvojen edistäminen on erityisen tärkeää tässä epävarmuuden leimaamassa ajassa. Oodi ankkuroi meidät demokratian puolustuksen etuvartioon, sanoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Oodin lehdistötilaisuudessa 30.11.2018.

‒Oodi sijaitsee Helsingin sydämessä ympärillään modernin liberaalin demokratian instituutiot: eduskunta, vapaa lehdistö, taide ja museot. Toivon, että Oodi tuo ihmisiä ja instituutioita yhteen sekä luo uutta vuorovaikutusta ja ymmärrystä, sanoi apulaispormestari Nasima Razmyar.

Oodi on sekä kirjallisuuden talo että monipuolinen kaupunkikokemus. Oodista löytyy perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi kaksi kahvilaa, ravintola, elokuvateatteri, taidetta, studiotiloja ja kaupunkiverstas. Oodissa voi osallistua monipuolisiin tapahtumiin ja työpajoihin, seurata luentoja sekä inspiroitua mediataiteesta.

Tummanpuhuvat kierreportaat vievät ensimmäisestä kerroksesta aina kolmannen kerroksen Kirjataivaaseen. Matkalla voi bongailla omaa viiteryhmäänsä.

Wc-tiloissakin on uudenlaista ajattelua.

Kumppani ja suunnannäyttäjä

Oodi on myös kirjastopalvelujen edelläkävijä, joka toimii suunnannäyttäjänä koko kirjastomaailmalle. Siellä on esimerkiksi hyödynnetty uusinta robottiteknologiaa.

Oodissa asiakkaita palvelevat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina, leikkipuisto Loru, Helsinki-Info, kaupunkiympäristön toimialan osallisuustila Brygga sekä EU-tietoa tarjoava EU@Oodi. Toimintaa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Töölönlahden alueen naapureiden eli Nykytaiteen museo Kiasman, Musiikkitalon ja Sanomatalon kanssa.

EU-asioista voi ottaa selvää ensimmäinen kerroksen EU@Oodi-pisteessä.

Kahvila- ja ravintolapalveluita ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa tarjoaa Fazer.

Oodin tiloja viimeistellään vielä, joten osa tiloista ja palveluista saadaan asiakkaiden käyttöön tulevien kuukausien aikana.

Kolmen kerroksen kirjasto

Oodissa on kolme erityyppistä kerrosta, joista jokainen on tunnelmaltaan omanlaisensa.

Ensimmäinen kerros on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus, kahvila ja elokuvateatteri ja monitoimisali.

Toisen kerroksen Kaupunkiverstaalla voi luoda uutta ja tuunata vanhaa. Käytössä on laaja valikoima välineitä 3D-printteristä saumuriin ja laserleikkurista tarratulostimeen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös huippuluokan studiot soittamista, äänittämistä, kuvaamista ja editoimista varten. Lisäksi toinen kerros tarjoaa tiloja opiskeluun ja työskentelyyn.

Kolmannessa kerroksessa on Kirjataivas, jossa on mahtavan avoin ja valoisa tila lukemiseen, oppimiseen ja rentoutumiseen. Hyllyistä löytyy noin 100 000 lainattavaa teosta. Lasten maailmassa voi uppoutua tarinoihin ja mielikuvitusleikkeihin. Sieltä löytyy myös sisukseltaan kurpitsamainen satuhuone, jonne pääsee kirjahyllyyn kätkeytyvän salaoven kautta.

Kolmannen kerroksen kirjataivas on valoisa ja yhtenäinen tila. Kuva: Tuomas Uusheimo/Oodi.

Kirjataivaasta löytyy paljon houkuttelevaa istumatilaa kirjoihin syventymiselle. Tilaa elävoittää yhdeksan bucida buceras -puuta, joita voi kutsua mustiksi oliivipuiksi.

Oodin lasisesta kulmasta kirjaston henkilökunta veikkaa suosittua selfiepaikkaa – ja heti idea toteutuikin jo pressitilaisuudessa.

Lasten erityinen pesämäinen satuhuone tarjoaa hienon ympäristön lukuhetkille.
Kuva: Andrey Shadrin/Oodi.

Kansalaisparvekkeella voi kesäkaudella ihailla Töölönlahden puistoa ja kaupungin keskustaa. Eduskuntatalokin on ihan silmien edessä. Välillä voi nauttia virvokkeita kahvilassa.

Toteuttajina ALA ja YIT

Oodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. ALAn ehdotus voitti kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun kesäkuussa 2013. Kilpailuun saapui 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa.

‒ Nähdäksemme valmis rakennus vastaa kilpailuehdotusta ja alkuperäistä ideaa erinomaisesti, ja maltamme tuskin odottaa, miten kaupunkilaiset ottavat rakennuksen haltuunsa, kuvaavat Oodia Arkkitehtitoimisto ALAn osakkaat Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston.

YIT aloitti keskustakirjasto Oodin rakentamisen syyskuussa 2015. Taloon sisältyy monia omaperäisiä, rakentajalta erityisosaamista vaativia ainutlaatuisia ratkaisuja, kuten kaksi teräskaarta, joiden varassa rakennus lepää. Teräksen lisäksi rakennuksessa on käytetty paljon lasia ja puuta.

Oodi on ollut Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, jota voidaan pitää valtion ja Helsingin lahjana suomalaisille ja satavuotiaalle Suomelle. Kokonaiskustannus on 98 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 30 prosenttia.

‒Kirjasto lahjana Suomen itsenäisyydelle symboloi suomalaista sivistysihannetta ja kuvastaa aivan erityistä suhdettamme kirjastolaitokseen, sanoi eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho lehdistötilaisuudessa.

Aion käyttää ahkerasti lahjaani. Yritän varata Helsingin matkojen yhteyteen oman Oodi-hetken.

Oodi on avoinna joka päivä, viikolla kello 8‒22 ja viikonloppuisin kello 10‒20.

Oodissa on kaarevia pintoja niin katossa kuin lattiassakin.

 

 

Jaa

Helsingin keskustakirjasto Oodi avautuu yleisölle 5.12.2018. Upeita tiloja kolmessa kerroksessa. Kuva on ylimmän kerroksen Kirjataivaasta.