Arkkitehtuuri, Rakennus

Oodi kirjoille ja kirjastolaitokselle

Helsingin keskustakirjasto Oodi on omanlaistaan arkkitehtuuria. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin toiminta ja asiakkaat. Kuva: Tuomas Uusheimo/Oodi.

Tänään 5.12.2018 on vietetty erityistä päivää, kun Helsingin keskustakirjasto Oodi avasi ovensa yleisölle heti aamulla, päivää ennen Suomen 101-vuotissyntymäpäivää. Sitä voidaan nyt pitää kaikkien kirjastojen äitinä ja suunnannäyttäjänä, joskin täysin uniikkina.

Alussa oli kulttuuriministeri Claes Anderson, vuosi 1998 ja ehdotus uuden citykirjaston rakentamisesta Helsingin keskustaan. Tarvittiin 20 vuotta tämän ehdotuksen toteuttamiseen.

Oodi on uuden ajan kirjasto, elävä ja toiminnallinen kohtaamispaikka sekä julkinen kaupunkitila Kansalaistorilla, aivan Eduskuntataloa vastapäätä. Se tarjoaa kävijöilleen paikan oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan tarjoamalla tietoa, tiloja sekä uusinta teknologiaa vapaasti kaikkien käyttöön. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

Oodi ankkurina demokratiaan

Oodi on tarkoitettu kaikille lapsenmielisistä mielensäpahoittajiin. Tekstit löytyvät Oodin kierreportaista.

‒Oodi symboloi yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja, kuten koulutusta, sivistystä, tasa-arvoa ja avoimuutta. Näiden arvojen edistäminen on erityisen tärkeää tässä epävarmuuden leimaamassa ajassa. Oodi ankkuroi meidät demokratian puolustuksen etuvartioon, sanoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Oodin lehdistötilaisuudessa 30.11.2018.

‒Oodi sijaitsee Helsingin sydämessä ympärillään modernin liberaalin demokratian instituutiot: eduskunta, vapaa lehdistö, taide ja museot. Toivon, että Oodi tuo ihmisiä ja instituutioita yhteen sekä luo uutta vuorovaikutusta ja ymmärrystä, sanoi apulaispormestari Nasima Razmyar.

Oodi on sekä kirjallisuuden talo että monipuolinen kaupunkikokemus. Oodista löytyy perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi kaksi kahvilaa, ravintola, elokuvateatteri, taidetta, studiotiloja ja kaupunkiverstas. Oodissa voi osallistua monipuolisiin tapahtumiin ja työpajoihin, seurata luentoja sekä inspiroitua mediataiteesta.

Tummanpuhuvat kierreportaat vievät ensimmäisestä kerroksesta aina kolmannen kerroksen Kirjataivaaseen. Matkalla voi bongailla omaa viiteryhmäänsä.

Wc-tiloissakin on uudenlaista ajattelua.

Kumppani ja suunnannäyttäjä

Oodi on myös kirjastopalvelujen edelläkävijä, joka toimii suunnannäyttäjänä koko kirjastomaailmalle. Siellä on esimerkiksi hyödynnetty uusinta robottiteknologiaa.

Oodissa asiakkaita palvelevat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina, leikkipuisto Loru, Helsinki-Info, kaupunkiympäristön toimialan osallisuustila Brygga sekä EU-tietoa tarjoava EU@Oodi. Toimintaa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Töölönlahden alueen naapureiden eli Nykytaiteen museo Kiasman, Musiikkitalon ja Sanomatalon kanssa.

EU-asioista voi ottaa selvää ensimmäinen kerroksen EU@Oodi-pisteessä.

Kahvila- ja ravintolapalveluita ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa tarjoaa Fazer.

Oodin tiloja viimeistellään vielä, joten osa tiloista ja palveluista saadaan asiakkaiden käyttöön tulevien kuukausien aikana.

Kolmen kerroksen kirjasto

Oodissa on kolme erityyppistä kerrosta, joista jokainen on tunnelmaltaan omanlaisensa.

Ensimmäinen kerros on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus, kahvila ja elokuvateatteri ja monitoimisali.

Toisen kerroksen Kaupunkiverstaalla voi luoda uutta ja tuunata vanhaa. Käytössä on laaja valikoima välineitä 3D-printteristä saumuriin ja laserleikkurista tarratulostimeen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös huippuluokan studiot soittamista, äänittämistä, kuvaamista ja editoimista varten. Lisäksi toinen kerros tarjoaa tiloja opiskeluun ja työskentelyyn.

Kolmannessa kerroksessa on Kirjataivas, jossa on mahtavan avoin ja valoisa tila lukemiseen, oppimiseen ja rentoutumiseen. Hyllyistä löytyy noin 100 000 lainattavaa teosta. Lasten maailmassa voi uppoutua tarinoihin ja mielikuvitusleikkeihin. Sieltä löytyy myös sisukseltaan kurpitsamainen satuhuone, jonne pääsee kirjahyllyyn kätkeytyvän salaoven kautta.

Kolmannen kerroksen kirjataivas on valoisa ja yhtenäinen tila. Kuva: Tuomas Uusheimo/Oodi.

Kirjataivaasta löytyy paljon houkuttelevaa istumatilaa kirjoihin syventymiselle. Tilaa elävoittää yhdeksan bucida buceras -puuta, joita voi kutsua mustiksi oliivipuiksi.

Oodin lasisesta kulmasta kirjaston henkilökunta veikkaa suosittua selfiepaikkaa – ja heti idea toteutuikin jo pressitilaisuudessa.

Lasten erityinen pesämäinen satuhuone tarjoaa hienon ympäristön lukuhetkille.
Kuva: Andrey Shadrin/Oodi.

Kansalaisparvekkeella voi kesäkaudella ihailla Töölönlahden puistoa ja kaupungin keskustaa. Eduskuntatalokin on ihan silmien edessä. Välillä voi nauttia virvokkeita kahvilassa.

Toteuttajina ALA ja YIT

Oodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. ALAn ehdotus voitti kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun kesäkuussa 2013. Kilpailuun saapui 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa.

‒ Nähdäksemme valmis rakennus vastaa kilpailuehdotusta ja alkuperäistä ideaa erinomaisesti, ja maltamme tuskin odottaa, miten kaupunkilaiset ottavat rakennuksen haltuunsa, kuvaavat Oodia Arkkitehtitoimisto ALAn osakkaat Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston.

YIT aloitti keskustakirjasto Oodin rakentamisen syyskuussa 2015. Taloon sisältyy monia omaperäisiä, rakentajalta erityisosaamista vaativia ainutlaatuisia ratkaisuja, kuten kaksi teräskaarta, joiden varassa rakennus lepää. Teräksen lisäksi rakennuksessa on käytetty paljon lasia ja puuta.

Oodi on ollut Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, jota voidaan pitää valtion ja Helsingin lahjana suomalaisille ja satavuotiaalle Suomelle. Kokonaiskustannus on 98 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 30 prosenttia.

‒Kirjasto lahjana Suomen itsenäisyydelle symboloi suomalaista sivistysihannetta ja kuvastaa aivan erityistä suhdettamme kirjastolaitokseen, sanoi eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho lehdistötilaisuudessa.

Aion käyttää ahkerasti lahjaani. Yritän varata Helsingin matkojen yhteyteen oman Oodi-hetken.

Oodi on avoinna joka päivä, viikolla kello 8‒22 ja viikonloppuisin kello 10‒20.

Oodissa on kaarevia pintoja niin katossa kuin lattiassakin.

 

 

Normaali

Helsingin keskustakirjasto Oodi avautuu yleisölle 5.12.2018. Upeita tiloja kolmessa kerroksessa. Kuva on ylimmän kerroksen Kirjataivaasta.

Arkkitehtuuri, Kaupunki, Nähtävyys, Rakennus, Valokuva

Oodi

Kuva
Arkkitehtuuri, Matkakertomus, Taiteilija, Tapahtuma, Valokuva

PechaKuchaa Ostravan yössä ‒ ja vähän muuallakin

Olen ollut innoissani PechaKucha-esityksistä heti niihin tutustuttuani. Löysin ilokseni PechaKucha-illan paikallisen musiikkifestivaalin ohjelmasta.

Colours of Ostrava -festivaali Tšekissä 18.‒21.7.2018 oli paljon muutakin kuin musiikkia. Sen yhteydessä järjestettiin kolmatta kertaa kansainvälinen Meltingpot keskustelufoorumi teemalla Ideoita ilman rajoja luentoineen, teatteriesityksineen ja elokuvineen.

Ohjelmassa oli mukana myös PechaKucha Night Ostrava. Kun näin otsikon, niin päätin heti mennä katsomaan.

20 x 20

Niin, mikä PechaKucha? Kyseessä on Japanista lähtöisin oleva erityisesti luoville aloille soveltuva esitysformaatti. Se on saanut alkunsa tokiolaisesta Astrid Kleinin ja Mark Dythamin Klein Dytham -arkkitehtitoimistosta vuonna 2003. Heidän tarkoituksenaan oli luoda tapa, jolla nuoret muotoilijat voisivat tavata, verkostoitua ja esitellä töitään julkisesti. Nimi juontuu japaninkielisestä sanasta, joka kuvaa keskustelun, ”porinan”, ääntä.

PechaKucha -esitys syntyy 20 kuvasta, joita näytetään 20 sekunnin ajan. Esityksen pituus on siis 6 minuuttia 40 sekuntia. PechaKuchan voi toteuttaa ajastettuna PowerPoint-esityksenä.

Tapahtumissa on yleensä muutama kutsuttu tai ennakkoon ilmoittautunut puhuja. Esittäjät ovat usein muotoilun, arkkitehtuurin, valokuvauksen, kuvataiteiden tai muilta luovilta aloilta.

PechaKucha -esitys syntyy ennalta tehdyn esityksen ja niiden kommentoinnin pohjalta. Esittäjältä vaaditaan hyvää etukäteisvalmistelua, sillä jouhevan esityksen kannalta tarinan pitäisi kulkea samassa tahdissa kuvien kanssa. Usein käy kuitenkin niin, että joko sanat loppuvat ennen seuraavaa kuvaa tai kerronta jatkuu vielä, vaikka kuva on jo vaihtunut.

Esittäjän persoonallisuus ja esiintymistapa yhdessä PechaKucha -kuvien kanssa luovat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Kiinnostavuus syntyy myös siitä, että esiintyjien ja aiheiden kirjo on laaja. Olen nähnyt kuvia muun muassa tuoli-aiheisista lumiveistoksista, New Yorkin kaupunkiolohuoneista, parkourista, Musiikki-talon suunnitelmista ja erilaisista designtuotteista.

Olen ollut seuraamassa useita esityksiä muun muassa Turussa, Helsingissä, Hangossa ja nyt Ostravassa.

Taidetta ja muotoilua

Ostravan PechaKuchan esiintyjät olivat arkkitehteja, muotoilijoita ja taiteilijoita.

Ester & Josefina (Ester Geislerová ja Josefina Bakošová) ovat nuoria vaatussuunnittelijoita, joiden mallistossa on ainakin t-paitoja, laukkuja ja kenkiä. Laukut on koristeltu applikaatioin.

Eva Urbanová esitteli NILA-nimisen yrityksensä tuotantoa. Heidän valikoimissaan on ekologisesti ja eettisesti valmistettuja asusteita ja sisustustuotteita.

Eliska Podzimkova on prahalainen valokuvaaja, animaattori ja multimediataiteilija, joka ihastui aikoinaan New Yorkiin ja pääsikin opiskelemaan sinne New York Film Academyyn.

ORA on sisustusarkkitehtuuritoimisto, jossa työskentelevät ainakin taiteen maisteri Barbora Hora sekä sisustusarkkitehdit Jan Veisser ja Jan Hora. He ovat suunnitelleet taloja, sisustuksia ja esineitä minimalistiseen tyyliinsä.

Roman Vrtiška ja Vladimír Žák ovat prahalaisia palkittuja muotoilijoita, jotka toimivat arkkitehtuurin, graafisen suunnittelun ja designin parissa. He olivat opiskellessaan vaihto-oppilaina Aalto-yliopistossa Helsingissä. Heidän asiakkainaan ovat olleet muun muassa Adidas, Heineken, Diesel ja suomalaisista Ruukki ja Tammi.

Roman Vrtiška ja Vladimír Žák ja esittelivät suunnittelutöitään.

Patrik Kriššák on prahalainen taiteilija, jolla on ollut useita omia näyttelyitä Tšekissä, samoin yhteisnäyttelyitä. Hän esitti omaa abstraktia taidettaan.

Patrik Kriššákin taide oli värikästä ja akvarellimaista.

Toinen taiteilijaesiintyjä oli Nikolav Bozhinov, jolla oli hiukan poikkeava esitysmuoto. Hänen PechaKuchassaan oli taustana teletappimainen vihreä nurmikko ‒ yksi maailman laajimmalle levinnyt taustakuva Windows XP:stä. Siihen hän lisäsi yksi kerrallaan kuvia lähinnä poliitikoista, kuninkaallisista, taiteilijoista, uskonnollista vaikuttajista ja muista tunnetuista henkilöistä.

Nikolav Bozhinovilla oli erikoisin tulkinta PechaKucha-esityksestä.

PechaKuchaa Helsingissä ja Turussa

PechaKuchasta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö ja iltoja vieteään jo 1 000 kaupungissa. Pecha Kuchaa  on ulottautunut myös yliopistoihin ja liike-elämään.

Eri kaupunkien tilaisuuksissa saattaa olla erilainen luonne. Esimerkiksi Helsingissä esiintyjät ovat olleet nimekkäitä henkilöitä ja tilaisuudet ovat maksullisia. Turun tilaisuuksiin on ollut matala kynnys ja esiintyjät ovat olleet ”tavallisia ihmisiä” tunnettujen kulttuuritoimijoiden rinnalla; tilaisuudet ovat olleet maksuttomia.

Turun ensimmäinen PechaKucha-ilta järjestettiin 8.4.2010 Bar Alvarissa. Järjestäjänä oli Turun seudun arkkitehdit SAFA ry.

Ilmoittauduin mukaan Turun toiseen PechaKucha -iltaan kesäkuussa 2010. Esitykseni aiheena oli Aaltoja, arkkitehtuuria ja azulejos. Se koostui Azoreilla otetuista valokuvista aiheinaan vuorotellen meri tai vesi, rakennukset ja portugalilaiseen kulttuuriin kuuluvat azulejos-keramiikkalaatat.

Semiantiikkinen seikkailijatar esitti valokuvia São Miguelin saarelta. Titteli syntyi siitä, kun olin viettämässä 50-vuotispäivääni Azoreilla.

Täma vaaleanpunainen talo Azoreilta oli yksi PechaKucha-esitykseni arkkitehtuurikuvista.

Sittemmin Turun PechaKucha-iltoja on järjestänyt Uuden muotoilun yhdistys ry. Innostus on hiipunut; viimeisin ilta on järjestetty vuonna 2015.

Helsingissä toiminta on jatkunut ja viimeisin tilaisuus on järjestetty tämän vuoden huhtikuussa Helsinki Design Weekin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. He valitsivat yhteensä kymmenen puhujaa luovalta alalta ja tiedemaailmasta. Mukana olivat muun muassa Onar-vaatemerkin perustaja Irene Kostas, digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela, ravintolavisiönääri ja taiteilija Antto Melasniemi, teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen, infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä taiteilija Sophia Ehrnrooth.

PechaKucha on mukana myös 1.9.2018 järjestettävän Hanko Fotofestivalin ohjelmassa. Ruotsinkielisen BioFoto Finland -luontovalokuvayhdistyksen viisi jäsentä esittelee tapahtumassa luontokuviaan PechaKucha-muodossa.

Erilaisiin maailmalla esitettyihin PechaKucha-esityksiin voi tutustua täällä.

Normaali
Arkkitehtuuri, Henkilö, Keräily, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taiteilija

Didrichsenin taidemuseossa

Didrichsenin taidemuseo on kahden taiteenkeräilijän entinen koti galleriatiloineen, jossa on esillä pysyvän kokoelman lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.

Ahti ja Maija Lavosen taidetta on ollut esillä Didrichsenin museossa alkuvuoden ajan.

Laila Pullisen kaksoismuotokuva Didrichsenin pariskunnasta.

Kävin ensimmäistä kertaa Didrichsenin taidemuseossa Exlibris Aboensiksen kevätkokouksen myötä. Didrichsenin museo sijaitsee meren äärellä Kuusisaaressa, osoitteessa Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Taidemuseo oli mielenkiintoinen ja viihtyisä kohde. Silmä poimi taideteosten lisäksi yksityiskohtia kodista: ikkunoista aukeavan merimaiseman, kätevästi sisustetun baarikaapin, värikkään kirjahyllyn, Ahti Lavosen Didrichseneille lähettämän postikortin ja valokuvan Didrichsenin nelilapsisesta perheestä. Lapsista yksi, Peter, toimii museon johtajana.

Englantilaisen kuvanveistäjä Henry Mooren veistoksia on esillä niin sisätiloissa kuin myös patsaspuistossa.

Matalaan tasoon on sisustettu kätevä baarikaappi.

Ahti Lavosen lähettämä postikortti Didrichseneille.

Olisin mielelläni selaillut kirjahyllyn teoksia.

Keräilijöiden kodista taidemuseoksi

Museo on alunperin tanskalaisen liikemiehen Gunnar Didrichsenin ja hänen suomen-ruotsalaisen vaimonsa MarieLouisen koti. Villa Didrichsenin innoittajana oli Maire Gullichsenin Villa Mairea Noormarkussa.

Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema rakennus valmistui kahdessa osa, joista ensimmäinen kodiksi vuonna 1957 ja toinen näyttelysiiveksi vuonna 1964.

Didrichsenit avasivat näyttelysiiven museoksi vuonna 1965. He toivoivat, että se voisi olla koti kaikelle kauniille: taiteelle, arkkitehtuurille ja luonnolle ja joka voisi antaa muille yhtä paljon iloa kuin se on heille tuottanut. Avioparin kuoleman jälkeen yksityinenkin puoli avattiin yleisölle vuona 1993.

Museon noin tuhannen teoksen kokoelmiin kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuva- ja veistotaidetta sekä muinaisten korkeakulttuurien esineistöä.

Rakennusta ympäröi julkinen veistospuisto, joka on aina avoinna. Se on ainoa laatuaan pääkaupunkiseudulla. Siellä on mun muassa Pohjoismaiden suurin Henry Moore -veistosten kokoelma.

Lavosen taiteilijapariskunnan Yhteisiä ajatuksia

Ahti Lavosen teos Keltainen.

Museossa järjestetään vuosittain 2‒3 vaihtuvaa näyttelyä. Maaliskuussa siellä oli esillä Ahti ja Maija Lavosen Yhteisiä ajatuksia -näyttely. Sen lähtökohtana on taiteilijapariskunnan yhteinen taidekäsitys: kiinnostus tilaan, materiaaliin, tunnelmaan ja henkisyyteen. Näyttely esittelee Lavoset yhdessä lähes 60 vuoden tauon jälkeen.

Esillä on Ahti Lavosen (1928–1970) maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1950- ja 60-luvuilta sekä Maija Lavosen (1931–) kokeilevaa tekstiilitaidetta myöhemmiltä vuosikymmeniltä, muun muassa ryijyjä ja valokuitutekniikalla toteutettuja töitä.

Maija Lavosen ryijyn nimi on Kevätvalo.

Yksi Maija Lavosen valokaapelitöistä.

Näyttely on avoinna 13.5.2018 saakka. Museo on auki myös helatorstaina 10.5.2018 11‒18. Tuolloin museoon on vapaa pääsy ja tarjolla on myös yleisöopastus klo 13. Museokortilla pääsee aina maksutta museoon.

Kesänäyttelyssä Svensk Tenn

Lavosten näyttelyn jälkeen museossa avautuu uusi vaihtuva näyttely: Svenskt Tenn @ Didrichsen: Estrid Ericson & Josef FrankMuotoilun uudistajat. Kesänäyttely on avoinna 25.5.‒ 9.9.2018.

Näyttely esittelee ruotsalaisen designyrityksen Svenskt Tennin toimintaa ja historiaa ensimmäistä kertaa taidemuseossa Suomessa. Yrityksen perusti Estrid Ericson (1894–1981) vuonna 1924. Hän loi Ruotsin tunnetuimpiin lukeutuvan sisustusalan yrityksen yhteistyössä itävaltalaisen arkkitehti ja muotoilija Josef Frankin (1885–1967) kanssa.

Svensk Tenn esittäytyy Didrichsenin museon lisäksi myös Hanasaaressa, jossa on esillä nykymuotoilua. Kesän ajaksi avataan pop-up -myymälä Helsingin Stockmannille.

Normaali
Arkkitehtuuri, H niin kuin hotelli, Majoitus, Matkustaminen, Rakennus

Clarion Hotel Helsinki – muutamia kuvia

Galleria
Arkkitehtuuri, H niin kuin hotelli, Majoitus, Rakennus, Ravintola

Clarion rakastaa sinua

Clarion loves you.

Clarionin aulaa

Clarion Hotel Helsinki on mielenkiintoinen hotelliuutuus Jätkäsaaressa. Modernia arkkitehtuuria, designkalusteita, kansainvälisyyttä sekä palvelualttiuttta.

Clarion Hotel Helsinki on osa Nordic Choice Hotels -ketjua, jonka omistajana on norjalainen Petter Stordalen. Eräässä haastattelussa hotellimoguliksi tituleerattu Stordalen sanoo: ”Jotkut ihmiset ajattelevat, että hotelli tarjoaa vain nukkumapaikan. He ovat väärässä. Hotellit ovat taianomaisia kohtaamispaikkoja, joissa juhlistetaan elämän tärkeitä tapahtumia.”

Matkustajan kannalta on tietysti olennaista, että saa majoitukseen ja ruokailuun liittyvät tarpeensa täytetyiksi, mutta onhan aina onnellisempaa, jos hotellikokemuksessa on jotain ekstraa. Jotain erityistä. Sellaista hotellia itsekin arvostan.

Kaksi tornia ja Makasiini

Ulkopintaa

Clarion Hotel Helsingin julkisivu on lasia ja komposiittialumiinilevyä.

Clarionissa on jotain erityistä alkaen rakennuksen arkkitehtuurista: kaksi tornia, joista korkeampi on meren pinnasta laskettuna noin 77 metriä. Julkisivu on vaaleahko. Se koostuu pääosin komposiittialumiinilevystä, joiden väreinä ovat valkoinen ja harmaa. Torneja yhdistää lasinen kävelysilta sekä lasiset näköalahissit.

Alunperin hotelli haluttiin rakentaa 33-kerroksiseksi, mutta se toteutui 16-kerroksisena. Huoneita on 425.

Hotellin suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.

Toisen tornin huipulla on maisemabaari, Sky Room. Kaksi muuta ravintolaa ovat Kitchen & Table sekä Clarion Living Room.

Toisen tornin huipulla on Roof Top Pool & Terrace. Siellä on lämmitetty ulkouima-allas, saunat ja kuntosali. Nämä ovat maksutta hotellivieraiden käytössä.

Clarion on ottanut käyttöönsä myös tyhjillään olevan, suojellun makasiinirakennuksen vuodelta 1935, johon on tehty tuhannen vieraan kongressikeskus. Se on yhdistetty hotellitorneihin lasisella käytävällä. Makasiini soveltuu muun muassa kokouksiin, kongresseihin ja juhliin.

Lars Sonckin suunnittelemassa makasiinissa on historiallista tunnelmaa sekä Clarionin mukaan ”modernia tapahtumaosaamista ja Suomen parasta kokoustekniikkaa.”

Skandinaavista designia ja pikselimaalauksia

Hotellin sisustuksessa on käytetty pääosin skandinaavista ja suomalaista designia höystettynä italialaisilla klassikoilla. Jokaisesta huoneesta löytyy Eamesin tuoli. Hotellin valaisimet ovat mielenkiintoisia. Ne ovat Philippe Starckin ja Flosin.

Hotellin huomiotaherättävät maalaukset ovat taiteilija Sami Lukkarisen. Clarionista niitä löytyy kaikkiaan yhdeksän hotellin aulasta, ravintolasta, baarista ja kongressikeskuksesta.

Taulujen pinta on pikselimäinen, mutta kauempaa maalausten henkilöt ovat tunnistettavissa: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Alvar Aalto, Juha Mieto ja Sofi Oksanen.

Sofi Oksanen katselee hotellin menoa aulan seinältä. Taiteilijana on Sami Lukkarinen.

Sofi Oksanen katselee hotellin menoa aulan seinältä. Taiteilijana on Sami Lukkarinen.

Ravintolassa Samuelssonin ruokafilosofiaa

Smoothieta ja juustoa

Aamupalalta löytyy myös mangosmoothieta ja juustoja.

Makasiinissa sijaitseva Kitchen & Table -ravintola on ruotsalaisen huippukokki Marcus Samuelssonin luomus. Ruokafilosofian ytimessä ovat avokeittiö, sosiaalinen syöminen, yhteisölliset pöydät ja urbaani tunnelma. Menussa on yhdistelty Manhattanin makuja suomalaisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin.

Ravintolatila on jaettu pienempiin alueisiin koivunrungoista tehdyillä sermeillä tai avohyllyillä. Salin alkuosassa on arviolta noin viiden metrin pituinen, korkea pöytä. Sen pinta muodostuu erisävyisistä lankuista lakkapintoineen. Pöydän suunnittelijana lienee hollantilainen Piet Hein Eek, joka on erikoistunut  tekemään huonekaluja jätemateriaaleista.

Ravintolan pöydät ja tuolit ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Pöydät olivat joko pieniä pyöreitä, kahdelle hengelle sopivia ja neliskanttisia neljän hengen pöytiä, jotka oli usein yhdistetty toisiinsa.

Lauantaiaamun vilkkaalla aamiaisella näytti siltä, että tämä tuotti pulmia, kun yhden tai kahden hengen pöytätilaa tarvitsevat hakivat paikkaansa. Kuinka liittyä jo varattuun pöytään, jossa olisi hyvinkin vielä tilaa? Juttelin tästä ravintolassa työskentelevän Vivekan kanssa ja hän myönsi, että asiasta oli tullut heille palautetta. Suomalaiset eivät ole vielä valmiita yhteisöllisiin aamiaisiin ‒ ja ehkä eivät muutkaan kansallisuudet?

Aamiaisvieraiden perusteella Clarion on onnistunut houkuttelemaan hyvin monenlaisia asiakkaita. Mukana oli niin lapsiperheitä, pariskuntia, kaveriporukoita ja varttuneempaakin väkeä useasta eri kansallisuudesta, muun muassa venäläisiä ja kiinalaisia.

Vain haudutettu tee puuttuu

Munakasstation

Munakkaita tarjoillaan arkiaamuisin.

Clarionin aamiainen on monipuolinen ja kattava: muun muassa puuroa, leipää, leikkeleitä, mangosmoothieta, pannukakkuja, croisantteja, munakasta, pekonia, jugurtteja ja hedelmiä. Arkipäivisin tarjolla on myös munakkaita tilauksen mukaan.

Ainoan miinuksen tuottaa tee, josta löytyy vain pussitettu vaihtoehto. Annoin palautteeni jo ensimmäisellä kerralla ja kerroin Vivekalle HH-indeksistäni.

Hän kertoi uudestaan tavatessamme, että asia on edennyt neuvotteluihin erään irtoteen toimittajan kanssa ja lupasi, että seuraavalla kerralla Clarionissa vieraillessani tarjolla on myös mahdollisuus teen hauduttamiseen.

Ravintolassa on isot lasi-ikkunat, joista näkyy Länsisatamaan. Kun oli oikeaan aikaan aamiaisella, sai ihastella puna-violettia taivasta vasten silhuetteina piirtyvinä nostureita.

Nosturit

Auringonnousu värjäsi Länsisataman taivaan tammikuussa violetin ja punaisen sävyihin.

Hymyilevää palvelua

Clarionin asiakaspalvelu on hyvin ystävällistä niin vastaanotossa kuin ravintolassakin.  Kun kysyin Vivekalta, mitä Clarion loves you -tekstiin sisältyy, hän kertoo, että hotellin asiakkaita kohdellaan kuin omaan kotiin tulevia vieraita.

Jos hotellin asiakaskunta on kansainvälistä, niin sitä on myös henkilökunta. Osa heistä puhuu vain englanniksi.

Hotellissa vastaantulevat tekstitkin ovat englanninkielisiä, joten voi olla, että kielitaidoton asiakas ei tunne oloaan kotoisaksi.

Pieni, mutta toimiva huone

Standard-luokan huone on pienehkö, joskin toimiva. Kahden hengen huoneessa ei ole yhtään liikaa tilaa, mutta ei siinä tule kuitenkaan klaustrofobista tunnetta. Samoin voi todeta vaaleasta kylpyhuoneesta suihkutiloineen.

Huoneeseen mahtuu kaksi sänkyä, yöpöydät, nojatuoli, kapea kirjoituspöytä tuoleineen ja kokoontaitettava teline matkalaukulle. Huoneessa on myös minibaari, silityslauta rautoineen, vedenkeitin tee- ja kahvitarvikkeineen ja iso taulu-tv.

Pieniä puutteita sisustussuunnittelusta tosin löytää helpostikin: vaatetanko on liian korkealla ja hyvin kapea. Kun siihen on valmiiksi ripustettuna silityslauta, niin talvitakin lisäksi naulakkoon ei muuta mahdukaan. Vaateripustimet, siis henkarit, ovat kuitenkin irrotettavia ja täyttävät siis HH-indeksini. Yöpöydällä on jalkalamppu, jonka jalkaosa täyttää suurimman osan pöydän pinta-alasta.

Hotellihuone

Kompaktiin hotellihuoneeseen on saatu mahtumaan kaikki tarpeellinen.

Lisää kuvia hotellista löytyy kuvagalleriasta.

Ratikalla keskustaan

Helsingin keskusta sekä metrolinja sijaitsevat kävelymatkan päässä hotellista ja raitiovaunulinja on aivan hotellin vieressä.

Linjat 6T ja 9 vievät keskustaan ja lisäksi messuvieraiden kannalta on kätevää, että linjalla 9 pääsee Messukeskukseen. Pysäkin nimi on Huutokonttori.

Osa Pohjoismaista hotelliketjua

Nordic Choice Hotels on Pohjoismaiden toiseksi suurin hotelliketju 190 hotellillaan ja 13 000 työntekijällään. Hotelleja on Pohjoismaiden lisäksi myös Baltiassa.

Ketjuun kuuluvia hotellibrändejä ovat Comfort Hotel, Quality Hotel ja Clarion Hotel sekä lisäksi 20 itsenäistä hotellia. Clarion Hotel Helsingin lisäksi Suomesta löytyy myös Clarion Hotel Helsinki Airport.

Clarion-ketju suunnittelee avaavansa Suomeen kymmenen hotellia viiden vuoden aikana. Kiinnostavina kaupunkeina on mainittu Tampere ja Turku. Toivotan Clarionin tervetulleeksi Turkuun ‒ kun tarjolla lienee hotelli, josta löytyy wau-efektejä.

Hotellin ikkunoista näkyy rakenteilla olevaa Jätkäsaarta, Länsisatamaa että keskustaa.

Hotellin ikkunoista näkyy rakenteilla olevaa Jätkäsaarta, Länsisatamaa ja keskustaa.

Olen viettänyt Clarion Hotel Helsingissä kolme yötä, kaksi tammikuussa Matkamessujen aikaan ja yhden helmikuussa. Kaksi yötä maksoin itse, kolmanteen käytin Matka2016-messuilta saamaani majoituslahjakortin.

Normaali
Arkkitehtuuri, Museo, Näyttely

Guggenheim vai ei?

Helsingin kaupunginvaltuusto keskustelee parhaillaan Guggenheim-museon rakentamisesta Helsinkiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voitti viime vuonna arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma Art in the City. Sitä on kutsuttu Suomessa Majakaksi.

Keskustelu jatkunee vielä pitkään, vaikka kello on jo iltakymmenen. Asialla on puolensa ja puolensa. En osaa ottaa asiaan kantaa.

Keskustelu tuo mieleen käynnin Abu Dhabissa, jossa oli esillä suunnitelmia mahtipontisten museoiden rakentamisesta. Kerroinkin näistä aiemmin jutussa Wau-arkkitehtuuria Abi Dhabista.

Abu Dhabin Guggenheim-museon suunnittelija on kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti Frank Gehry. Museon oli määrä avautua vuonna 2017, mutta sen rakentamista ei ole vielä aloitettu.

img_3207

Frank Gehryn suunnittelema museorakennus on monitahoinen.

img_3204

Gehryn suunnitelma kolmiulotteisena.

Normaali