Onnea Logomo, 10 vuotta!

Logomo. Kuva: Logomo/Riikka Kyläheiko.

Luovien alojen tapahtumakeskus Logomon 10-vuotissyntymäpäiviä ja samalla Turku 2011 -merkkipäivää vietetään 20.11.2021. Olen ollut viettämässä Logomossa niin perheen kohokohtia, työhön liittyviä palavereja ja tapahtumia kuin konsertteja ja muita vapaa-ajan tapahtumia.

Kymmenen vuotta sitten Turku vietti Euroopan kulttuurikaupunkivuottaan. Kaupunki sai uuden tapahtumapaikan, kun tuolloin otettiin käyttöön vuonna 1876 rakennetusta entisestä VR:n konepajasta muokattu monitoimitila. Siitä tuli kulttuurin, taiteen ja luovien alojen tapahtumakeskus Logomo. Euroopan kulttuuripääkaupunkistatukseen liittynyt Turku 2011 -ohjelma tarvitsi toteutuakseen uusia ja muuntautumiskykyisiä tiloja.

Logomo hallinnoi ja vuokraa tiloja sekä pitkäaikaiseen toimitilakäyttöön että lyhytaikaisille tapahtumille. Pitkäaikaista vuokrattavaa tilaa löytyy noin 10 000 neliötä. Konttori– ja Byrå-toimitiloista löytyy noin 80–90 yritystä ja 400 työntekijää. Sieltä löytyy tilaa myös taiteilijoille; näiden vuokrauksesta ja hallinnoinnista vastaa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.

Logomon päädystä pääsee Konttorin tiloihin. Kuva: Logomo/Aino Suni.

Logomon rouheaa seinäpintaa.

Talven tunnelmaa Logomon pihalla.

Monet askeleet vievät Logomoon.

Tapahtumakeskuksessa on kaksi ravintolaa. Kitchenissä on tarjolla arkisin lounasta ja lauantaisin brunssia ja Teatro palvelee tapahtumien etkoilla ja jatkoilla.

Punahehkuinen lupaus Theatron seinällä.

Theatrosta löytyy myös Äkkilähtökioski.

Tiimipalavereja, kokouksia ja juhlia

Itselläni on paljon muistoja Logomosta. En enää muista, milloin kävin siellä ensimmäistä kertaa ja miksi. Työhön liittyviä tilaisuuksia ovat ainakin olleet monet tiimipalaverit ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetyt kokoukset sekä yhden hankkeen päätöstilaisuuskin tuli sinne järjestettyä. Noin vuoden ajan olin myös vuokralaisena Logomon Byråssa, kun tartuin edulliseen tarjoukseen työtilasta tai oikeammin pöytäpaikasta.

Tilojen esittelyn yhteydessä pääsimme käymään myös sellaisissa paikossa, joihin yleisö ei normaalisti pääse. Tuolloin näimme muun muassa Voice of Finland -lähetystä varten valmiina olevan lavan ja pääsin istahtamaan hetkeksi tähtivalmentaja Michael Monroen tuoliin.

Televisiosta tuttu Voice of Finland -kilpailun esiintymislava ja katsomo päiväasussaan.

Pääsin istahtamaan tähtivalmentajan tuoliin. Kuvan otti tiloja esitellyt logomolainen.

Logomon lavalla on myös keskimmäinen lapseni Arttu saanut päähänsä ylioppilaslakin, ja me olemme päässeet tunnelmoimaan Gaudeamus igitur -laulun myötä. Nuorin lapsemme Maiju vietti Logomossa vanhojen tanssejaan ja me valtasimme eturivin paikat hyvissä ajoin.

Lakit ovat valmiina ojennettaviksi Kupittaan koulun ylioppilasjuhlassa.

Logomo-salin lattia odottaa Puolalan koulun ”vanhoja” pyörähtelemään. Me valtasimme hyvissä ajoin eturivin paikat.

Maiju-tyttäreni poseerasi vanhojen tanssien jälkeen ikimuistoisen päivän päätteeksi.

Konsertteja ja tapahtumia

Konserteista mieleen ovat jääneet Hectorin konsertti sekä The Simon & Garfunkel Story.

Hectorin konserttiin luotiin tunnelmaa taustakuvilla ja valoilla.

Lava odottaa The Simon & Garfunkel Storyn esiintyjiä.

Logomossa järjestettiin Kulttuurigaala vuonna 2017. Kuva: Logomo/Ralph Larmann.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -festivaali on pidetty Logomossa vuonna 2016 sekä viime vuonna poikkeusjärjestelyin iskusanoina käsidesi, maskit ja turvavälit.

Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuva -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Logomossa vuonna 2016.

Koronakesinä 2020 ja 2021 Logomon terassilla eli ulkoalueella järjestettiin konsertteja niin, että yleisöllä oli pöytäpaikat. Kävin ystäväni kanssa kuuntelemassa trioa Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki. Se oli oiva tilaisuus kuivan ja eristäytyneen koronakevään jälkeen ja tuntui, että esiintyjätkin olivat iloisia keikastaan.

Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki Trio esiintyi Logomon terassikesässä vuonna 2020.

Logomo ja Turku 2011 juhlivat 20.11.2011

Logomon syntymäpäiväjuhlia ja samalla myös Turku 2011 -merkkipäivää vietetään lauantaina 20.11.2021. Talo on täynnä ohjelmaa aamusta yömyöhään. Päivällä vietetään avoimien ovien päivää, joka sisältää taikuutta, sirkusta, elokuvaa ja taidetta klo 10–15.

Klo 15 on Logi salissa mielenkiintoinen tilaisuus nimellä Saimi ja Johanna – Kaikilla väreillä feat. Michael Monroe. Siinä kaksi vahvaa naista, Saimi Hoyer ja Johanna Oras, kertovat ystävyydestä, elämästä ja yrittäjyydestä. Huikean lisän tuo akustisella kitarallaan ikirokkari Michael Monroe.

Illemmalla kuunnellaan musiikkia ympäri taloa olevilla lavoilla. Iltabileet alkavat klo 20 ja kestävät aina aamuyöhön asti. Esiintyjinä nähdään mm. Turku Rock Academyn kasvatteja. Ohjelmassa on myös Flame Jazz -konsertti. Lisäksi Lenni-Kalle Taipale luotsaa lavalle joukon Suomen tähtiartisteja, joiden nimet paljastuvat vasta konsertissa.

Logomon tilaisuuksissa on ollut 16.11. alkaen käytössä koronapassi.

Koko vuoden 2021 ajan Turussa on juhlittu kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä lukuisine tapahtumineen ja julkisine taideteoksineen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisänsä ovat myös antaneet kaupungin omat kulttuurilaitokset tarjoamalla parastaan.

Vuoden tavoitteena on ollut tuoda esiin kulttuuripääkaupunkivuoden jättämiä pysyviä jälkiä sekä rakentaa siltaa vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

Sillasta puheen ollen

Logomonsilta häämötti keskeneräisenä vuoden 2020 kesällä.

Sopivasti ennen synttärijuhlia ehti valmistua myös paljon puheenaihetta myöhästymisensä ja kohonneiden kustannustensa vuoksi antanut ratapiha-alueen ylittävä Logomonsilta. Se otettiin käyttöön keskiviikkona 3.11. kello 14.00. Silta on tehty kävelysillaksi, jossa pyöriä tulee taluttaa.

Vuonna 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti Jousi-niminen ehdotus, jonka perusteella silta on toteutettu. Voittaneen kilpailuehdotuksen oli laatinut VR Track Oy arkkitehtikumppaninaan C&J Arkkitehdit Oy. Valaistuksen on suunnitellut Lighting Design Collective Oy.

Ensikävelyni sillalla on vielä tekemättä. Kenties käytän sitä, jos menen 10-vuotisjuhliin.

Logomonsilta valmiina. Kuva: Turun kaupunki/Eelis Lynne.

Onnittelut pyöreistä vuosista, Logomo! Olkoon tulevaisuutesi valoisa ja tapahtumarikas.

Lue myös: Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa.

Päivin nimipäivät manselaisittain

Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietettiin tänä vuonna Tampereella, josta löytyi aika hyvä ote rentoon, päivimäiseen yhdessäoloon.

Päivänkakkara on sopiva nimikkokukka Päiveille.

Päivin päivää 16.6. on aikaisemmin juhlittu Päivien yhteisvoimin Turussa, mutta tänä vuonna löytyi Tampereelta aktiivisia Päivejä järjestämään nimipäiväämme, muun muassa Päivi Rantanen, Päivi Seppä, Päivi Vuorinen ja Päivi Kyssä.

Paikaksi organisaattorit olivat valinneet Hatanpään arboretumin. Tähän alueeseen kuulu oikeastaan kolme puistoa: Hatanpään kartanoa ympäröivä puisto (Hatanpäänpuisto – Kartano), varsinainen arboretum eli puulajipuisto (Hatanpäänpuisto – Arboretum) sekä Vihilahdenpuisto.

Harisoninruusu Aurora oli ainut ruusuista, jota ehdin ihailla kahvilan kupeessa.

Me noin tusina Päiviä olimme kartanon puistoalueella, jonka nurmikolle Tampereen Päivit olivat koonneet iloisen värisiä vilttejä istuma-alustoiksi.

Käsittämättömässä ohjelmassa (saattaa sisältää päivityksiä) oli nimipäiväjuhlien äiteihin kuuluvan Päivi Fagerströmin tervetulopuhe ja alkoholiton nimppariskumppa koristellusta muovipikarista. Nimipäivärunon eli Päivänkakkararunon esitti Päivi Seppä.

”Kaikille meille hyvänlaisille, koska ilman meitä mikään ei päivittyisi”, lausui Päivi Seppä.

Nimipäiväruno meille kaikille Päivielle; sanojen takana on Päivi Seppä.

Kahvilla kävimme Kahvila Arboretum Cafessa, joka toimii 1920-luvulla rakennetussa sairaalan entisessä saunarakennuksessa Hatanpään kartanon takana olevan ruusutarhan kupeessa.

Sul on aika hyvä ote

Pääsimme juhlapäivän kunniaksi keikalle. Mies ja kitara – Jukka Törmä.

Tamperelainen muusikko, lauluntekijä ja trubaduuri Jukka Törmä viihdytti meitä musiikillaan ja jutuillaan.

Omimme heti Jukan omaa tuotantoa olevan laulun Aika hyvä ote, jonka kertosäe on kuin Päiveille tehty:

”Sul on aika hyvä ote
sul on aika hyvä tatsi
kaikessa mitä sä teet.”

Jukka Törmä yleisöineen.

Päivi Oikarinen ja kaimansa kuuntelivat trubaduurin esitystä. Ja hei, meillä kaikilla Päiveillähän on aika hyvä ote?

Välillä laitettiin jalalla koreasti.

Tiäräks tätä?

Musiikin jälkeen oli vuorossa Tiäräks tätä? -tietokilpailu ja aiheena oli mikäs muu kuin Päivi-tietous. Kymmenen kysymystä nimemme vaiheilta. Paras Päivi-tietäjä oli Päivi Mikkonen, joka sai palkinnokseen Bella Ella Peach Zero –kuohuviiniä ja Päivi (Marianne) -karkkipussin.

Fazer lanseerasi Marianne-nimikampanjan vuonna 2019, jolloin perinteistä suklaakarkkia sai myös muille nimille ja tämä kampanja jatkuu tänäkin vuonna kesän ajan. Kaupoista kannattaa siis etsiä näitä nimikoituja pusseja, mikäli haluaa ilahduttaa saajaa. Nimiä löytyy Päivin lisäksi aikamoinen valikoima.

Päivi Mikkonen oli päivittänyt parhaiten Päivi-tietoutensa.

Ohjelmaan oli optimistisesti merkitty arboretumin ihailua koko yön ajan, mutta vapaan yhdessäolon, jutustelun ja päivittelyn jälkeen keräsimme itsemme ja tavaramme ja suuntasimme kotimatkalle, kuka Tampereelle, kuka Turkuun ja muualle Suomeen.

Hatanpää on nyt sellainen paikka, jonne tiedän suunnata seuraavalla Tampereen matkallani. Olisi siellä ollut nähtävää.

Juhlia Turussa, Tampereella ja verkossa – missä vuonna 2022?

Päivien ryhmä alkoi muotoutua vuonna 2010 pienimuotoisesti. Vuonna 2017 kokoonnuimme yli 50 Päivin voimin viettämään nimipäivää Turkuun aurinkoisena perjantaina 16.6.2017 ja juhlistimme näin Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä ja upeaa suomalaista nimeämme. Vuonna 2018 juhlimme Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuonna 2019 Vilkkimäen Meijerissä ja Vilkkimäen Kahvimuseossa.

Viime vuosi 2020 oli tunnetusta syystä poikkeuksellinen. Ilman nimipäivääjuhlaa emme jääneet, mutta se toteutettiin verkossa.

Päivit ovat yhteydessä toisiinsa nimipäivien välilläkin omassa Parhaita Päiviä -Facebook-ryhmässä. Liity siihen, jos olet Päivi, niin saat päivityksiä siitä, mitä ja missä tapahtuu vuonna 2022. ja tarjolla on muutakin päivimäistä sisältöä.
Ryhmässä on nyt 493 jäsentä – kukahan on 500. Päivi?

Näissä juhlissa on helppo muistaa muiden osallistujien etunimi.

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun seudulla vuonna 2021

Kymmenen poimintaani Turun ja lähiseudun tapahtumista tämän vuoden aikana. Osaan näistä pääsee nyt rajoitetusti ajanvarauksella. Yleisötapahtumien suhteen joudutaan vielä odottamaan, voidaanko ne toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.

Tapahtumiin on kirjattu tämänhetkinen tilanne, joten tarkista tilanne tapahtumajärjestäjän omilta verkkosivulta, jos aiot osallistua.

Sigrid Schaumanin näyttely 11.2.–23.5.2021

Turun taidemuseo on täyttynyt Sigrid Schaumanin (1877–1979) maalauksista. Hän ammensi ranskalaisperäisestä modernismista ja värimaalauksesta ja suuntautui erityisesti impressionismiin ja jälki-impressionismiin. Hänen keskeisenä aihepiirinään oli kulttuurimaisema. Schaumanin taiteen keskiössä ovat väri ja valo. Hän etsiytyi jo nuorena Italiaan ja Ranskaan, ja matkat näihin maihin jatkuivat aina vanhuusiälle asti.

Näyttely on Schaumanin kaikkien aikojen mittavin esiintyminen Turussa. Se koostuu 120 maalauksesta vuosilta 1903–1961. Teokset on lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea, suuri osa harvemmin esillä olleista yksityiskokoelmista.

Museoon otetaan enintään 10 vierailijaa kerrallaan. Käyntiaika tulee varata ennakkoon museon verkkosivuilta. Näyttely on ollut suosittu, joten sinne pääsemistä saattaa joutua odottelemaan. Voi tosin olla tuuriakin, kuten minulla, joka sain maaliskuun lopussa varattua seuraavan päivän ajan. Kyseessä oli arkipäivän ensimmäinen aukiolotunti.

Sigrid Schauman: Villa Aurelia, 1953. Öljy / Olja / Oil, 31 x 35 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

NYTT 2021 kuvataiteen valmistuvien näyttely

Taiteen ja erityisesti nykytaiteen ystäville on tarjolla NYTT 2021 -näyttely Turun Taidehallissa. Se on Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta valmistuvien kuvataiteilijoiden yhteisnäyttely. NYTT 2021 -näyttely muodostuu 21 opiskelijan taiteellisista opinnäytetöistä. Esillä on teoksia animaatiosta öljymaalauksiin, sarjakuvista saveen, grafiikasta valokuviin ja veistoksista videoihin.

Valmistuvat tuovat koettavaksi monipuolisen kokonaisuuden nykytaidetta Turun Taidehalliin ja sen ympäristöön, kuten Brinkkalan Galleriaan ja Turun Vartiovuoren Vesisäiliön tiloihin. Näyttelyn aikana on lisäksi nähtävissä videoteoksia Turun Kaupunginteatterin taideseinällä.

Taidehallin galleriatiloihin pääsee vierailemaan turvallisesti kuusi kävijää kerrallaan.

NYTT 2021 -näyttelyn taiteilijat ovat Iina Gröhn, Hideki Kimura, Ville Kiviniemi, Ottilia Orenius, Anu Perkkiö, Anni Porrasmäki, Susanna Selin, Sampo Sirkka, Niko Tampio, Venla Torppa, Emilia Usvalaakso, Fanny Varjo ja Niina Villanueva.

Jos et pääse näyttelyyn, niin voit lukea verkossa Turun Piirustuskoulu NYT! 2021 -julkaisua. Se esittelee lukuvuonna 2020–2021 valmistuvat kuvataiteilijat (AMK), NYTT 2021 -yhteisnäyttelyn, kuvataiteen koulutuksen alumneja sekä Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksen kuulumisia.

Niina Villanuevan maalaus Hävitettävät, 2021, öljy kankaalle, 100 x 80 cm.

Anu Pentikin näyttely 04.06.–19.09.2021

2021 on muotoilija ja taidekeraamikko Anu Pentikin taiteilijajuhlavuosi sekä Pentikin perheyrityksen juhlavuosi. Se huipentuu kesäkuussa Wäinö Aaltosen museossa pidettävään Alussa oli siemen -näyttelyyn.

Anu Pentikin Wäinö Aaltosen museon näyttelysaleihin luoma tilallinen ja kerronnallinen kokonaisuus esittelee hänen uusinta taiteellista tuotantoaan.

Laajassa Alussa oli siemen -näyttelyssä keramiikka taipuu taidokkaasti elämänkaaren teemojen mukaan leijailevista siemenistä palaneiksi puiksi.

Anu Pentik: Nuoruus 2019-2020. Kuva:Tanu Perintö.

Kesärauha-festivaali 11.–13.06.2021

Kesäkuussa 2019 ensimmäistä kertaa järjestetty Kesärauha-festivaali on laajentunut kolmipäiväiseksi eli perjantaista 11.6. sunnuntaihin 13.6. Paikkana on Vanha suurtori.

– Laajentuminen sunnuntaille mahdollisti samalla lähes kokonaisuudessaan 2020 vuodelle buukatun ohjelmiston siirtymisen kesälle 2021 sekä sunnuntain verran täysin uusia kiinnityksiä. Paikallisen indielegenda Magenta Skycoden comeback-keikka sinetöi sunnuntain, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Pietu Sepponen.

Vuonna 2014 lopettaneen Magentan Jori Roosbergin mukaan esiintyminen Kesärauhassa tulee olemaan ainoa bändin festivaalikeikka tänä vuonna.

Muita Kesärauhan esiintyjiä ovat muun muassa Atomic Swing, Uusi Fantasia, Kube, Xysma, Tiiu Helinä, Vesta, Iisa ja Yona, Arppa, Luukas Oja ja Lauri Haav, Gracias, Gettomasa, Kemopetrol, Ibe, Karina, Paperi T & Khid, Olavi Uusivirta, Ruusut, Maustetytöt, Kemopetrol, Samuli Putro ja Jesse Markin.

Festivaalin ulkomaisia esiintyjiä ovat muiden muassa Mew, Honningbarna, Jaga Jazzist, Atomic Swing, Amason ja Viagra Boys.

The Tall Ships Races -tapahtuma 5.–8.7.2021

Suuri purjelaivatapahtuma The Tall Ships Races tulee taas Turkuun 5.–8.7.2021. Se on myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlavuoden kohokohta.

Tapahtuma järjestetään Itämeren alueella noin joka neljäs vuosi. Vuoden 2021 kisan isäntäkaupungit ovat kisajärjestyksessä Klaipėda (Liettua), Turku, Tallinna (Viro), Maarianhamina ja Szczecin (Puola).

Isännyys on kaupungille jo kuudes, jonka myötä Turku on koko Itämeren alueella eniten The Tall Ships Races -isännyyksiä saanut kaupunki.

Aluksia Aurajoessa. Kuva: Turun kaupunki, Olli Sulin.

Tall Ships Races Music Festival 5.–7.7.2021

The Tall Ships Races – purjehduskisan myötä Turkuun saadaan kolmipäiväiseksi kasvanut musiikkitapahtuma Tall Ships Races Music Festival 5.–7.7.2021. Esiintyjinä ovat muun muassa Karita Mattila, Waltteri Torikka sekä Suvi Teräsniska ja Jarkko Ahola Pietarin Petrotonika Symphony Orchestran säestämänä. Tapahtuma järjestetään Turun linnan puistossa.

Ruisrock 9.–11.7.2021

Ruisrock on yksi Suomen johtavista ja vanhimmista kulttuuritapahtumista. Seuraavan kerran festivaali juhlitaan Turussa, Ruissalon Kansanpuistossa 9.–11.7.2021. Yleisö pääsee nauttimaan musiikista, taiteesta ja laadukkaista ruoka- ja juomapalveluista. Ruisrockin artisteja ovat muun muassa tuottajasensaatio Martin Garrix (NL), superkokoonpano Major Lazer (US), poptaituri Zara Larsson (SE) sekä kotimaiset kärkinimet Antti Tuisku, Kaija Koo, Tehosekoitin ja Vesala, uudemmista suosikeista lavalle nousevat debyyttialbuminsa julkaisseet Behm ja william.

Ruisrockiin kiinnitettyjen artistien esiintymispäivät on julkaistu ja nähtävissä verkkosivuilla, ja festivaalin kaikki lipputyypit ovat myynnissä.

Jos haluat perehtyä rockfestivaalin menneisyyteen, voit ottaa luettavaksesi Jukka Kittilän ja Jaakko Mikkolan kirjan Ruisrock 1970–2020 –Tarinat, totuudet ja myytit.

Kirjan esittelyssä todetaan: ”Airiston kapean risteilijäreitin varteen, konservatiiviseen Turkuun syntyi viisi vuosikymmentä sitten jotakin pohjoismaisittain ainutlaatuista. Pieni aktiiviporukka järjesti elokuussa 1970 rockfestivaalin, joka on sittemmin opittu tuntemaan nimellä Ruisrock. Tänä päivänä Ruisrock on Euroopan ja ehkä koko maailman toiseksi vanhin edelleen vuosittain järjestettävä rockfestivaali.

Ruisrockin Rantalavasta on tullut yksi suomalaisen rockhistorian myyttisimmistä areenoista, ja viidenkymmen vuoden aikana sille ovat nousseet lukuisat maailmantähdet ja suomalaiset eturivin artistit.”

Vuoden 2020 heinäkuussa julkaistun kirjan kustantajana on Johnny Kniga.

Ruisrockin 50 vuoteen mahtuu monta tarinaa. Jukka Kittilä ja Jaakko Mikkola ovat koonneet niistä kirjan.

Taiteiden yö Turussa 12.8.2021

Torstaina 12.8.2021 vietetään perinteistä Turun Taiteiden yö -tapahtumaa jo 32. kertaa. Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa vasta toukokuussa, joten vielä ei ole saatavissa ohjelmatietoja.

Turun Taiteiden yön ohjelma julkaistaan osoitteessa www.turuntaiteidenyo.com.

Naantalin Kirjajuhlat 12.–15.8.2021

Naantalin Kirjajuhlat järjestetään toista kertaa 12.–15.8. Tapahtumapaikkoina ovat Naantalin Kaivohuone, Naantalin kirkko sekä Kultaranta Resort.

Ohjelmassa on niin kirjallisuutta, teatteria musiikkia kuin kuvataidettakin. Mukanaolonsa ovat jo varmistaneet muun muassa Hannu-Pekka Björkman, Elina Knihtilä, Juha Hurme, Edu Kettunen, Virpi Hämeen-Anttila, Paula Noronen, Martti Anhava, Olavi Uusivirta, Saara Kotkaniemi, Saara Cantell, Hanna Brotherus ja Petri Tamminen.

Tarkempi ohjelma julkaistaan kevään aikana.

Naantalin kirkko on yksi Kirjajuhlien tapahtumapaikoista.

Bonnie Tylerin konsertti 19.10.2021

Walesilaistähti Bonnie Tyler konsertoi Turun konserttitalossa tiistaina 19.10.2021 klo 19. Konsertti on siirtynyt viime vuodesta tähän vuoteen.

Raspikurkkuinen Bonnie Tyler julkaisi The World Starts Tonight -debyyttialbuminsa vuonna 1977. Hänet muistetaan erityisesti hiteistään It´s a Heartache (1978), Holding Out for a Hero (1984)ja Total Eclipse of the Heart (1983). Tyler oli myös Iso-Britannian Euroviisuedustaja vuodelta 2013.

Konsertti kiinnostaa sikäli, kun tuo It´s a Heartache taisi iskeä teinitytön elämään. Nyt ollaan molemmat jo erilaisessa elämänvaiheessa, Bonnie Taylor täyttää 70 vuotta tämän vuoden kesäkuussa, mutta on still going strong -moodissa. Hänen uusin, kahdeksastoista levynsä The Best Is Yet to Come on juuri julkaistu.

Tylerin pyöreitä vuosia ja uutta levyä juhliva ja samanniminen Euroopan konserttikiertue Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä alkaa 17.2.2022 Düsseldorfista ja päättyy 29.4.2022 Augsburgiin.

Suomessa Bonnie Tyler esiintyy ensi syksynä Turun lisäksi hän esiintyy seuraavissa paikoissa:

• 18.10. Helsinki, Kulttuuritalo
• 20.10. Lahti, Sibeliustalo
• 22.10. Jyväskylä, Paviljonki
• 23.10. Oulu, Madetojan Sali, Oulun Musiikkikeskus
• 24.10. Kuopio, Musiikkikeskus
• 26.10. Tampere, Tampere-talo
• 27.10. Seinäjoki, Rytmikorjaamo.

Suomen konserttilippuja myyvät ainakin lippu.fi ja Ticketmaster.fi.

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa ja lähiympäristössä elokuussa

Vilkas elokuu luvassa Auran rannoille ja myös naapurikaupungit Raisio ja Naantali ovat vauhdissa mukana. Nyt on meininkiä musiikin, kirjallisuuden ja muiden taiteiden sekä oluen ystäville.

Koronakurimus kutisti tapahtumat verkkoon, mutta nyt päästään jälleen paikan päälle festareille ja konsertteihin. Turussa lähikaupunkeineen on elokuussa runsasta tarjontaa: musiikkia, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria. Mukaan mahtuu myös peräti kaksi oluttapahtumaa.

Country Club Festival 31.7.–1.8.

Country Club Turku järjestää seitsemättä kertaa juurimusiikkitapahtuman Country Club Festival Ravintola Rantakertun terassilla osoitteessa Läntinen Rantakatu 55. Tapahtuma on maksuton.

Perjantain esiintyjälista:
17.00 Henkka ja erityinen tuki
18.00 Hurjan pojan koti
19.00 MirJam
20.00 Joose Keskitalo
21.00 Severi Peura & Selvänäkijät

Lauantaina esiintyvät:
15.00 Katriinamies
16.00 Grasshammer Deluxe
17.00 Freukkaritribuuttitrio Kaunisto–Metsberg–Pajukallio
18.00 PK Keranen
19.00 Black Magic Six
20.00 Slomen Trickery
21.00 Marjo Leinonen & Leino-Zet

Ai, mitä se juurimusiikki on? Auliisti tietoja jakavan Wikipedian mukaan ”juurimusiikiksi (engl. roots music) kutsutaan varsinkin sellaisia pohjoisamerikkalaisen kansanmusiikin ja varhaisen populaarimusiikin tyylejä, jotka ovat vaikuttaneet rockmusiikin syntyyn ja kehitykseen. Tällaisia ovat varsinkin blues, kantri, bluegrass ja folkmusiikki eri muodoissaan.”

Sunfest 31.7.–1.8. Naantalissa

Naantalin ranta on viehättävää aluetta veneineen ja ravintoloineen. Taustalla näkyy Naantalin kirkko. SunFestin tapahtumapaikkana on kirkkopuisto.

Naantali SunFest järjestetään perjantaina ja lauantaina 31.7.–1.8.2020 Tapahtuma on jatkoa viime kesänä Kuparivuoren kentällä ensimmäistä kertaa järjestetylle Naantali SunFestille, mutta nyt se on laajentunut pidettäväksi kahtena päivänä. Uutena paikkana on Naantalin kirkkopuisto. Tapahtuman järjestäjänä on Sunfest Oy.

Naantali SunFestin VIP-alueena toimii Kaivohuone aivan itse tapahtuma-alueen vieressä.

Perjantain esiintyjinä ovat Paula Vesala, Antti Ketonen, JVG, lauantaina Kaija Koo, Vesterinen yhtyeineen ja Lauri Tähkä. Myynnissä on yhden päivän peruslippuja, kahden päivän lippuja sekä Priority- ja VIP-lippuja.

 Aura Fest -kaupunkifestivaali 1.–2.8.

Behm on yksi Aura Festin esiintyjistä. Hänen Hei rakas -kappaleensa soi usein radiokanavilla. Kuva: Aura Fest.

Järjestyksessään kymmenes Aura Fest juhlitaan lauantaina ja sunnuntaina 1.–2.8.2020 Turun Kupittaanpuistossa.

Luvassa on järjestäjien mukaan ”jälleen tasokas kattaus kotimaisia tähtiesiintyjiä keskellä kauneinta Turkua. Festivaalialue sijaitsee kävelymatkan päässä Turun keskustasta, palveluiden keskiössä. Keskeisellä sijainnilla Aura Fest pystyy tarjoamaan vierailijoille parhaan mahdollisen viihtyvyyden.”

Lauantaina 1.8.2020 esiintyvät Sanni, Mikael Gabriel, Evelina, Gettomasa, Abreu, Portion Boys sekä Behm. Sunnuntain 2.8.2020 esiintyjälistassa ovat JVG, Pyhimys, Cledos, Gasellit, Teflon Brothers sekä Ida Paul & Kalle Lindroth.

Kaupunkifestivaali kiinnostaa, sillä Aura Festin kahden päivän normaalit sekä kahden päivän VIP-liput on jo myyty loppuun. Jäljellä on vielä rajoitettu erä yhden päivän lippuja osoitteessa lippu.fi/aurafest

Tuuleta kansallispukuasi 5.8.

Kansallispuvun syntymäpäivä on 5.8.2020 ja sitä juhlistetaan kansallispukujen tuuletuspiknikeillä eri puolilla maata.

Turussa kokoonnutaan tuulettumaan Tuomiokirkkopuistoon keskiviikkona 5.8. pukeutuneina kansallispukuihin, sen osiin tai muunnelmiin tai tuunauksiin. Mukaan voi tulla myös muulla kuin suomalaisella kansallispuvulla tai vaikka ilmankin pukua.

Mukaan voi ottaa piknikkorin. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, värikkäitä pukuja ja hyvää seuraa. Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriperintöpäiviä. Järjestäjänä on Kalevalaisten Naisten Liitto.

Anja-äitini Suomi Puku pääsi tuulettumaan viimeksi hänen 80-vuotispäivillään. Kyseessä on kansallispukutyyppinen juhlapuku. Olisiko nyt aika laittaa uudestaan juhla-asu päälle?

Naantalin Kirjajuhlat 7–9.8.

Naantalin Kirjajuhlat 7–9.8.2020 on kahden kirjoja ja kotiseutua rakastavan naantalilaisen paluumuuttajan toteutuva unelma: ”Valtakunnallisen tason kirjallisuustapahtuma saa päivänvalon Suomen ensimmäiseksi kirjailijaksi mainitun kirjailijan Jöns Budden kotikaupungissa.”

Järjestäjän mukaan ”Naantalin Kirjajuhlat on koko viikonlopun kestävä elämyksellinen tapahtuma. Kirjoihin päästään tutustumaan seuraamalla ja osallistumalla kirjailijahaastatteluihin, kuuntelemalla ääneenluentaa, osallistumalla teatteritapahtumiin sekä musiikkipitoisiin illanviettoihin.”

Perjantaina pidetään avajaiset kello 12.00–13.30 Ravintola Merisalissa, jossa Jöns Budde alias näyttelijä Teemu Aromaa julistaa kirjarauhan, kaupunginjohtaja Jouni Mutanen avaa Naantalin Kirjajuhlat ja lisäksi esiintyvät runoilijat Heli Laaksonen ja Kyösti Mäkimattila, muusikot Anna ja Janus Hanski sekä kirjailija Roope Lipasti.

Loppupäivän tilaisuudet järjestetään Kultaranta Resortissa osoitteessa Särkänsalmentie 178, Naantali. Kello 14 kirjailija/toimittaja Ulla-Maija Paavilainen ja muotitaiteilija Matti Seppänen keskustelevat näistä kahdesta kirjasta: Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina ja Matti Seppänen – elämäntyönä muotitaide.

Kello 14.45 alkavassa dekkarikeskustelu esiteltävänä on kaksi kirjaa: Luopiot ja Varjojen saari. Luopiot-kirjan tekijänä Tomas Gads eli kirjoittajakaksikko sosiaalipsykologit Kaisa Nummela ja Satu Roos. Luopio jatkaa Pirulaisen aloittamaa rikosromaanisarjaa. Varjojen saari on itsenäinen jatko-osa syksyllä 2019 ilmestyneelle, hyvän suosion saaneelle Salaisuuksien gallerialle. Kirjoittajana on Patricia Bertényi, unkarilaissyntyinen turkulainen teho-osastolla työskentelevä kirjailija.

Ohjelmassa on monipuolinen kattaus kirjailijoita, muusikoita ja näyttelijäitä. Edellä mainittujen lisäksi esiintyvät muun muassa kustantaja Anna-Riika Carlsson, toimittaja ja kirjailija Markus Leikola, kirjailija ja suomentaja Jyrki Kiiskinen, muusikko ja lauluntekijä Edu Kettunen, kirjailijat Petri Tamminen ja Antti Rönkä, musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman, dekkarikirjailija Reijo Mäki, musiikkitieteilijä, toimittaja ja kirjailija Minna Lindgren, runoilija ja kirjailija Anja Erämaja ja terveydenhuollon tiedottaja ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen.

Tässä oli siis vain perjantain antia. Mukana on monta muuta kiinnostavaa persoona, tutustu heihin ja monipuoliseen ohjelmaan tapahtuman verkkosivuilla.

Ølfest– turkulaine panimofestivaali 7.–8.8.

Ølfest kerää pienpanimoita yhteen Turun Vanhalle Suurtorille perjantaina ja lauantaina 7.–8.8. 2020. Oluiden lisäksi valikoimissa on siideriä ja alkoholittomia juomia. Tapahtuman tarkoituksena on fuusioida perinteikäs saksalainen Biergarten ja moderni käsityöläisolut yhteen.

Mukana ovat panimot:

MallasSepät
UnitedGypsies Brewery
Fat Lizard Brewing Co.
Tanker Brewery
Lumi Brewing Company Finland

Ølfest on avoinna perjantaina klo 7.8. klo 15–01.30 ja lauantaina klo 8.8. klo 12–01.30. Tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua ja siellä anniskellaan Ølfestin jalallisiin tulppaanilaseihin, jotka maksavat 5 € (sisältäen 2 € pantin).

Raision Taiteiden yö 12.8.

Raisiossa nautitaan ensimmäisen kerran Taiteiden yö -tapahtumasta keskiviikkona 12.8.2020 klo 16–21. Mukana ovat kaikki paikalliset kulttuuritahot ja luvassa on paljon nähtävää, kuultavaa ja tehtävää.

Tapahtumia on Raision Kirjastotalossa, osoitteessa Eeronkuja 2 ja lisäksi kaupungintalossa, kirkossa, teatterissa ja Noppa- ja Pommari-nuorisotiloissa.

Ohjelmasta mainittakoon vaikka klo 17.30–18.15 Pia Andellin lyhytelokuva Havahtuminen. Se kertoo turkulaisesta taidemaalari Otto Mäkilästä (1904–55). Klo 18.30–19 on Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat ry:n Pyhän Martin jalanjäljillä -esitys. Ja klo 19.15–20.30 Pia Andellin elokuva Mesenaatti, joka kertoo Sara Hildénistä, taiteenkeräilijästä ja piinkovasta liikenaisesta muodin ja modernin taiteen maailmassa.

Klo 18 vuorossa ovat Jatsahtavat virret suvi-illassa -musiikkihartaus kirkossa. Mukana Juhani ”Junnu” Aaltonen (huilu), Jukka Saarinen (piano) sekä kirkkoherra Sari Lehti (puhe).

Järjestäjänä on Raision kaupungin vapaa-aikapalvelut, Kirjastoraati ja Raision seurakunta yhteistyössä paikallisten kulttuuriyhdistysten kanssa.

Turun Taiteiden yö 13.8.

Urbaanin levytorin tunnelmaa vuoden 2019 Taiteiden yössä.

Turun Taiteiden yö 2020 ehdittiin jo kertaalleen perua koronavirustilanteen vuoksi, mutta nyt se on päätetty kuitenkin järjestää torstaina 13.8. 2020. Tapahtumatietojen päivittäminen on alkanut Turun taiteiden yö -sivulle, mutta useat tapahtumat puuttuvat vielä.

Tarjolla on muun muassa Urbaani levytori Vähätorilla, joka tuo tarjolle uusia ja käytettyjä äänitteitä, bändipaitoja ja musiikkikirjallisuutta useamman levykauppiaan voimin sekä Turun Kamerat 90 vuotta -juhlanäyttely Brinkkalan Galleriassa Vanhalla Suurtorilla. Taiteiden yönä pääsee myös visiitille Viron kunniakonsulaattiin Varsinais-Suomen Viro-keskukseen Vanha Suurtorilla. Rait Priks luonnostelee paikanpäällä Turku-aiheisia hiilipiirroksia.

Pääosin ruotsinkielistä ohjelmaa on tarjolla Konstens natt på svenska -tapahtumassa Piispankadulla ravintola Hus Lindmanin korttelialueella, Sibelius-museossa ja Åbo Akademin kirjastossa toivottavasti tänäkin vuonna.

Aurajokivarressa järjestetään myös käsityöläismarkkinat neljän päivän ajan torstaista sunnuntaihin. Myyntialue sijoittuu Läntiselle Rantakadulle välille Aurakatu–Herrainpolku ja Vähätori. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia käsitöitä myyville käsityöläisille sekä lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma 13.–15.8.

Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma (SOPP) järjestetään Turussa 13.–15.8.2020 Mannerheiminpuistossa, joka sijaitsee Mikaelinkirkon edustalla. Puistoa rajaavat Koulukatu, Puutarhakatu, Puistokatu ja Rauhankatu.

Mukana on noin 25 pienpanimoa ympäri Suomen. Turkulaista oluttuotantoa edustaa Kakola Brewing Company.

Aukioloajat ovat torstaina klo 15–01, perjantaina klo 12–01 ja lauantaina klo 12–01. Sisäänkäynti suljetaan noin 75 min ennen sulkemisaikaa.

Järjestäjä suositteleee ostamaan liput etukäteen ja erityisesti pöytävarauslippuja. Hinta sisältää enintään kuuden hengen sisäänpääsyt, lasimaksut ja oman pöydän.

Puutori Blues 13.–15.8.

Perinteisesti heinäkuussa järjestetty Puutori Blues on siirtynyt elokuisiin iltoihin alkaen Taiteiden yöstä 13.8.2020, jolloin vuorossa on Puutorin Bluesin jamit klo 19–22, mukana mm. Puutori Blues Society ja The Empty Pockets (houseband). Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Puutori Bluesin järjestäjänä on Turun Rytmiklubi ry.

Perjantaina soittoa on tarjolla klo 18–22 ja esiintyjinä ovat Seglar Jerry’s Ånger, Southside Lounge ja Doctors’ Special.Liput: ovelta 20 euroa (Rytmiklubin jäsenet 15 euroa), ennakkoon 15 euroa Ticted (+kulut) ja Puutorin vessa.

Lauantai-iltana 15.8. soitto soi klo 17–22. Lavalle nousevat Kotton Viitanen duo, Pinewood Corp., Rane & Co, Helge Tallqvist Band feat. Emilie Sisco & Konstantin Kovalev. Liput: ovelta 25 euroa (Rytmiklubin jäsenet 20 euroa) ennakkoon 20 euroa Ticked (+kulut) ja Puutorin vessa.

Viime vuoden Puutori Blues -tapahtuman esiintyjiä.

Geokätköilyä ja urkukonsertteja Pyhän Marian kirkossa

Houtskärin Pyhän Marian kirkko on ollut jo yli 300 vuoden ajan osa paikkakuntalaisten elämää. Sitä se on yhä vieläkin.

Houtskärissä on kirkko keskellä kylää tai ainakin siltä se tuntui minusta, Luovien ladyjen lomaviikon viettäjästä. Majoituspaikkani oli Saaristokoulussa ja kun oli asiaa vierasvenesatamaan tai kauppaan, kuljin aina kirkkomaan halki. Pyhän Marian kirkossakin vierailin useamman kerran.

Puukirkko 1700-luvulta

Sankta Maria kyrka on Pyhän Andreaksen kulttuuripolun lähtöpiste. Polun varrella on kirkon ja seurakuntatalon lisäksi muun muassa höyrylaivalaituri, lapsenmurhasta syytetyn maanviljelijän tyttären Wallborg Hansdotterin mestauspaikka vuodelta 1778, juhannussalko ja tuulimylly.

Houtskärin Näsbyn kirkonkylässä, Hålax-lahden rannalla, osoitteessa Pyhän Andreaksen tie 18, sijaitseva kirkko on vihitty Neitsyt Marialle, joten se on nimeltään Sankta Maria kyrka ja suomeksi Pyhän Marian kirkko.

Pyhän Marian kirkko on tiettävästi kolmas samalla paikalla sijainnut kirkko. Houtskäristä löytyy maininta jo vuodelta 1554 Korppoon kappeliseurakuntana. Pohjanmaalainen Erik Nilsson johti nykyisen kirkon rakentamista vuosina 1703–1704. Kirkossa on istumapaikkoja 450 kuulijalle.

Sankta Maria kyrka on tasavartinen ristikirkko ja rakennettu puusta kattoa myöten; kirkolla on aumattu paanukatto. Sen ristikeskuksesta nousee viiritanko.

Houtskärin kirkko on väriltään punamullansävyinen. Kirkko sai uuden maalipinnan juuri vierailuviikollamme heinäkuun alussa; silloin sitä viimeisteltiin. Suojuksia ja telineitä oli esillä vielä alkuviikosta, mutta sen jälkeen ne siivottiin pois. Käytössä näkyy olleen paraislaisen Virtasen Maalitehdas Oy:n 4 Öljyn Maali.

Kirkon alttaritaulu kuvaa Kristusta Getsemanessa ja sen on maalannut taidemaalari Viktor Westerholm vuonna 1887. Oivaltavana yksityiskohtana alttaritaulussa on Houtskärin pitäjänkukka Adam och Eve (Dactylorhiza sambucina), joka on suomeksi seljakämmekkä. En olisi osannut sitä tunnistaa, mutta seurakuntamuusikko Ulla-Maija Söderlund mainitsi asian.

Viktor Westerholmin Getsemanessa kasvaa seljäkämmekkää.

Tamminen saarnastuoli saattaa olla peräisin aiemmasta kirkosta ja sen on tehnyt Göran-niminen puuseppä 1600-luvun puolivälissä. Samainen puuseppä on rakentanut myös Korppoon kirkon saarnastuolin.

Kirkoissa kuvataan elämän lyhyyttä ja katoavaisuutta tiimalasin avulla. Sellainen löytyy myös Houtskärin kirkosta saarnastuolin läheltä. Sen tehtävänä oli mitata saarnan kestoa. Kun kaikki hiekka valui lasin alaosaan, se oli merkki tunnin saarna-ajan täyttymisestä.

Saarnastuoli on peräisin 1600-luuvn puolivälistä Houtskärin edellisestä kirkosta.

 

Tiimalasi muistuttaa elämän lyhyydestä ja katoavaisuudesta, mutta havainnollistaa myös saarnan pituutta.

Kirkkomaalla sijaitsee kellotapuli sekä hautauskappeli. Kirkon läheisyydessä on myös vuonna 1874 rakennettu Pyhän Andreaksen pappila monine rakennuksineen uimakopista ja venevajasta maanvuokraajaan asuntoon ja navettaan. Pappila toimii Houtskärin kappeliseurakunnan toimistona ja aiemmin myös papin perheen asuntona. Nykyisin tilaa käytetään seurakunnan tilaisuuksiin.

Vasemmalla näkyvä rakennus on Pyhän Andreaksen pappila, pienempi rakennus on maanvuokraajan asunto. Kuva on otettu kirkolta päin. Museovirasto on määritellyt Houtskärin kirkkoympäristön valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kirkko on myös geokätköilijöiden kohde

Houtskärin kirkon liepeillä käyvät myös geokätköilijät, sillä sinne on merkitty yksi kätkö. Olin kahden harrastajan seurassa, kun he etsivät piiloa.

Geokätköä ei ollut ihan helppo löytää. Toisen etsijän käteen jäi hiukan tuoretta maalia ja käsi näytti pahasti kylmäverisen murhaajan kädeltä. No, kätkö kirjattiin ja se piilotettiin takaisin löytöpaikkaan.

Ei niin paha tilanne, miltä näyttää. Geokätköilijän piti vain tutkia kivijalan piiloja ja tuoretta maalia tarttui etsijän käteen.

Löytyihän se!

Urkuhetkiä Brayan Jääskeläisen seurassa

Houtskärin kirkon tanskalaisvalmisteiset urut hankittiin vuonna 1954 Marcussen & Sønilta. Aiemmat urut oli rakentanut Jens Alexander Zachariassen vuonna 1895, alkujaan tanskalaisia hänkin. Ne myytiin Korppoon Norrskatan kirkkoon, jossa ne ovat käytössä edelleen.

Luovien ladyjen lomaviikon kulttuuriannin kohokohdaksi muodostui urkuhetki. Kesähoutskärilainen, 16-vuotias Brayan Jääskeläinen, järjesti Pyhän Marian kirkossa neljä urkuhetkeä erilaisin ohjelmistoin.

Brayan Jääskeläinen soitti ensin pianoa, mutta aloitti jo 8-vuotiaana urkujensoiton opiskelun ensin itse ja myöhemmin musiikkiopistossa.

Me kuulimme torstaina 2.7.2020 muun muassa Johann Sebastian Bachin Preludin g-mollissa, Giovanni Battista Martinin Toccatan G-duurin, Jean Gaignetin Ave Maria di Lourdesin, Marko Hakanpään Trumpettisävelmän sekä kaksi häämarssia, joista toinen on Ilkka Talasrannan Häämarssi ja toinen Erkki Melartinin satunäytelmään Prinsessa Ruusunen säveltämä Juhlamarssi. Lisäksi ohjelmistossa oli urkurin oma sävellys Improvisaatio.

Brayan Jääskeläisellä on oma YouTube-kanava, josta löytyy muutamia konserttitaltiointeja. Hän kuvailee itseään näin:
– Olen 16-vuotias urkujensoiton opiskelija Mäntsälästä. Suoritan tällä hetkellä ammatillista perustutkintoa Helsingin Konservatoriossa. Aloitin urkujen soiton opiskelun 7-vuotiaana opiskelemalla sitä itse. Nyt olen käynyt 3 vuotta tunneilla. Pianoa olen opiskellut 12 vuotta. Olen kuulemma sanonut noin 3-vuotiaana, että minusta tulee urkuri. Edelleenkin tähtään siihen. Nauttikaa musiikista!

Niin me teimmekin. Osa ladyistä kävi kuuntelemassa myös perjantaisen urkuhetken.

Jotenkin on hämmästyttävää tavata ihminen, joka on jo hyvin nuorena löytänyt kiinnostuksenkohteensa ja elämäntehtävänsä. En ole ollenkaan musiikin asiantuntija, mutta olen ymmärtänyt, ettei urkujen soitto ole ihan simppeli juttu.

Olen ollut kerran katselemassa tšekkiläisen urkurin työskentelyä St Wenceslas -katedraalissa Olomoucissa ja siinä kyllä tarvittiin käsien ja jalkojen yhteispeliä ja koordinaatiota. Urkuri vaihtoi jalkaansa nahkaiset soittokengät ennen aloittamista.

St Wenceslas -katedraalin urut Olomoucissa.

Antti Virtalaine kuvaa opinnäytetyössään Pianotuolilta urkupenkille hauskasti soittamisen vaatimuksia: ”Urkurin tulee valmistautua siihen, että joutuu soittamaan kaikilla raajoillaan, käsillään ja jaloillaan, toisistaan riippumattomia kuvioita. Vaikeutta soittajalle lisää se, että toisinaan kädet ja jalat voivat mennä ristiin. Tämä kuulostaa hyvältä ehkä teologisessa mielessä, mutta soittajan aivoja ja koordinaatiokykyä se kuormittaa välillä paljonkin. Pelkästään jo se liike, missä esimerkiksi jalat menevät ylöspäin jalkiolla ja kädet alaspäin koskettimistolla, tuottaa pianistin aivoille lisäkuormitusta.”

Koskettimien ja jalkioiden lisäksi on hallittava äänikerrat, jotka mahdollistavat uruista saatavan äänen. Niitä hallitaan urkupöydästä ulospäin työntyvillä rekisteritapeilla tai -kytkimillä.

Uskon kyllä, että Brayan Jääskeläisestä tulee urkuri, ehkä peräti urkutaiteilija ja säveltäjä. Laittakaa siis nimi muistiin.

Seurakuntamuusikko Ulla-Maija Söderlund näytti sakastissa olevan ja kirkon aiempiin urkuihin liittyvän kyltin, jonka mukaan kolehti annetaan urkujenpolkijalle, joka avusti urkuria.

Pyhän Marian kappeli keskusteluihin

 Yksi kirkon ristisakaroista on otettu uuteen käyttöön. Seurakuntamuusikko Ulla-Maija Söderlund esitteli sisustamansa pienen, tunnelmallisen tilan, jossa on Neitsyt Marian kipsireliefi, pieni alttaripöytä risteineen, pitsiliinoineen ja kynttilöineen, valoineen sekä kaislamaljakoineen. Seinät ja penkit on maalattu siniseksi.

Tila on intiimimpi kuin kirkkosali ja sitä voidaan käyttää vaikka papin ja seurakuntalaisen sielunhoidollisiin keskusteluihin.

Pienessä tunnelmallisesti valaistussa tilassa lienee helppo keskustella luottamuksellisesti.

Kirkkomaalla on tällainen muistomerkki teksteineen: Se, mitä muistamme, on kaikki se, mitä emme ole unohtaneet.

Värikäs festari Ostravassa

Colours of Ostrava -festivaali oheisohjelmineen oli musiikin ja muun kulttuurin runsaudensarvi.

Sää oli ensimmäisinä festaripäivinä välillä sateinen, mutta ei se juurikaan tapahtumaa haitannut.

Oletko kuullut heinäkuisesta Colours of Ostrava -festivaalista Tšekissä? No, en minäkään tiennyt siitä mitään ennen kuin tapahtuma tuli esiin samassa kaupungissa seuraavalla viikolla pidettävän matkabloggaajien TBEX-konferenssin yhteydessä.

Vaikka Ostrava on Tšekin tasavallan kolmanneksi suurin kaupunki, on lienee melko tuntematon. Se sijaitsee 360 kilometrin päässä Prahasta itään ja lähellä Puolan rajaa.

Konferenssiin osallistuvilla oli mahdollisuus osallistua hakemuksesta festivaaliin kaikkina neljänä päivänä ns. pressipassilla. Kulkulupa tarjosi pääsyn Colours of Ostrava -festivaaliin sekä sen lehdistökeskukseen ja VIP-alueelle katettuine katsomoineen ja muutamaan muuhun paikkaan, muun muassa Bolt Toweriin ja tiedekeskukseen.

Colours of Ostrava -festivaalin ohjelmisto oli niin laaja, että varmaan jokainen löysi itselleen mieluista kuultavaa, nähtävää ja koettavaa. Olutta myytiin kätevistä pantillisista muovimukeista.

Kulttuuria kaivosalueella

Näkymä festivaalialueelle noin 80 merin korkuisesta Bolt Towerista. Se on saanut nimensä pikajuoksija Usain Boltin mukaan.

Tämäkin kuva on otettu Bolt Towerista. Siellä sijaitsee myös kahvila.

Colours of Ostrava -festivaali 18.‒21.7.2018 tarjosi kuultavaksi monia eri musiikkilajeja rockista elektroniseen musiikkiin ja jazzista souliin. Ohjelma alkoi jo puoliltapäivin ja jatkui keskiviikkona ja torstaina puoli kolmeen ja perjantaina ja lauantaina peräti neljään saakka yöllä.

Esiintyjiä oli kaikkiaan 21 lavalla, bändejä oli 130 ja esityksiä yhteensä 350. Musiikin lisäksi ohjelmassa oli teatteriesityksiä, workshopeja, keskusteluja sekä taidetta ja designia.

Jos olisin paremmin perillä nykymusiikista, olisin varmaan tunnistanut esiintyjiä ja bändejä. Nyt niistä valtaosa oli minulle tuntemattomia. Vain Pharrell Williams ja Grace Jones nousivat tuttuina esiin artistikattauksesta. Mukana oli myös sellaisia esiintyjiä kuin Future Islands, George Ezra, Beth Ditto, Jeremy Loops, Aurora, Kensington, Joss Stone, Kaleo, Jessie J., Paul Kalkbrenner ja Kygo vain muutamia mainitakseni.

Festivaali levittäytyi Dolní Vítkovicen entiselle kaivos- ja teollisuusalueelle. Ruosteinen ja betoninen ympäristö loi rouhean taustan kulttuurille ja tuotemyynnille. Festarialueelta saattoi ostaa kaikenlaista asusteista musiikkituotteisiin sekä ruokaan ja juomaan.

Ideoita ilman rajoja

Festivaali oli paljon muutakin kuin musiikkia. Meltingpot oli kansainvälinen kolmatta kertaa järjestetty keskustelufoorumi teemalla Ideoita ilman rajoja. Asiantuntijoiden keskustelut, luennot, teatteriesitykset, tapaamiset ja elokuvat liittyivät muun muassa politiikkaan, kulttuuriin, terveyteen, tieteeseen, koulutukseen, matkustamiseen ja talouteen.

Tutustuin huonosti ohjelmaan ja huomaan nyt jälkikäteen, että siellä olisi ollut paljon mielenkiintoista. Ilokseni silmäni osuivat oikeaan aikaan otsikkoon Pecha Kucha Night Ostrava, jota olin seuraamassa.

Elokuville ja teatteriesityksille oli omat lavansa. Suomen ainut edustaja festarissa taisi olla Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland -elokuva.

Colours of Ostrava -festivaali otti huomioon koko perheen. ČEZ Family Parkista löytyy ohjelmaa ja tekemistä lapsillekin. Alueella sijaitseva tiedekeskus Svět techniky tarjosi myös kivan käyntikohteen.

Svet Techniky -tiedekeskus sijaitsee festivaalialueella.

Festivaali on saanut monia palkintoja, joista viimeisin on Guardian-lehden arvio vuonna 2016 siitä, että Colours of Ostrava on kymmenen parhaan eurooppalaisen musiikkifestivaalin joukossa. Myös European Best Destinations -sivusto on listannut Colours of Ostrava –festivaalin parhaiden joukkoon.

Päälava oli vain yksi muiden joukossa. Tunnelma tiivistyi iltaa kohden.

Kokemukseni mukaan festivaali oli hyvin järjestetty ja toimiva. Liikenne, kierrätys, esteettömyys, turvallisuus ja monet muut asiat oli otettu huomioon.

Ensiavun toimivuus tuli testattua, kun yksi ryhmäämme kuuluva loukkasi nilkkansa katsomon rappusissa. Paikalle tuli neljä lääkintäryhmään kuuluvaa, jotka arvioivat tilanteen, antoivat ensiapua ja kuljettivat loukkaantuneen sairaalaan.

Festivaalitunnelmia voi katsella vuoden 2017 Colours of Ostrava -festivaalista tehdystä lyhyestä videokoosteesta.

Ensi vuonna 17.‒20.7.2019

Ensi vuonna Colours of Ostrava -festivaali järjestetään 17.‒20.7.2019. Kannattaa seurata festivaalin ohjelmaa jo tämän syksyn aikana ja jos sieltä löytyy suosikkiesiintyjiä, niin sitten vain menoksi. Lento Helsingistä Prahaan kestää noin kaksi tuntia ja sieltä voi jatkaa noin kolmen tunnin junamatkalla Ostravaan.

Majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin. Kätevintä on valita hotelli joko tapahtumapaikan läheisyydestä tai keskustasta, josta on hyvät ratikkayhteydet festarialueelle. Dolní Vítkovicen alueella on myös leirintäalue.

Colours of Ostrava -sivulta voi tilata uutiskirjeen, jonka avulla pysyy ajan tasalla festarin suhteen.

Angus & Julia Stonen konsertti Royal Albert Hallissa

The Albert Memorial -muistopatsas ja Royal Albert Hall. Kuva: © Marcus Ginns.

Angus ja Julia Stonen konsertti oli hieno elämys upeassa konserttisalissa.

Australialaisduo, sisarukset Julia ja Angus Stone, lienee Suomessa aika tuntematon, mutta heillä on kotimaassaan ja muualla maailmassa uskollisia kuuntelijoita.

Sain kuulla heistä Taivassalossa järjestetyssä Elofest-tapahtumassa elokuussa 2016. Festivaaliliput olin voittanut Varsinais-Suomen Yrittäjät -lehden Facebook-arvonnassa. Samassa pöydässä kanssamme istui nuori mies, joka kertoi pitävänsä muun muassa tämän yhtyeen musiikista. Niinpä kuuntelin sitä sittemmin itsekin. Jokin siinä viehätti.

Stonen sisarukset ovat esiintyneet Suomessa ainakin Tavastialla vuonna 2011 sekä Ilosaarirockissa vuonna 2015. Heidän musiikkiaan luonnehditaan indie- ja folkpopiksi. Tiketin teksteissä duon tuotoksia on kuvailtu ”sekoitukseksi Fleetwood Macin kultakauden eteeristä melodisuutta, Joanna Newsomin haurasta folkia ja Björkin räiskyvää poppia.”

Angus ja Julia ovat esiintyneet yhdessä vuodesta 2006. He ovat levyttäneet neljä studioalbumia: A Book Like This (2007), Down the Way (2010), Angus & Julia Stone (2014), and Snow (2017), konserttitaltiointeja sekä kumpikin kaksi soololevyä.

Samassa salissa kuin Proms

Royal Albert Hall on koristeellinen rakennus monine yksityiskohtineen.

Vuoden 2017 syksyllä heillä oli laaja konserttikiertue Euroopassa, mutta en silloin saanut järjestetyksi matkaa jollekin esiintymispaikkakunnista. Houkutus oli kuitenkin suuri.

Kun sitten näin ilmoituksen heidän konsertistaan Royal Albert Hallissa, Lontoossa, päätin ostaa liput. Se oli helppoa esiintymispaikan verkkokaupassa. Vahvistus tuli samantien, mutta liput vasta lähempänä konserttia eli huhtikuun lopussa.

Royal Albert Hall kuulostaa juhlalliselta ja sitähän se onkin. Tämä Lontoon Kensingtonissa sijaitseva konserttisali on otettu käyttöön vuonna 1871. Se on omistettu kuningatar Viktorian prinssipuoliso Albertille. Saliin mahtuu 6 000 ihmistä, osa permannolle ja loput parvekkeille.

Salihan on sama, jossa järjestetään meilläkin ainakin päätösillan osalta televisioidut maailman suurimmat klassisen musiikin Proms-festivaalit. Proms tai muodollisemmin The BBC Proms tai The Henry Wood Promenade Concerts presented by the BBC on kahdeksan viikkoa kestävä konserttien sarja. Tämä kesätapahtuma on saanut alkunsa vuonna 1895.

Royal Albert Hallissa järjestetään konserttien lisäksi myös runonlausuntaa, koulutustilaisuuksia sekä baletti- ooppera- ja jopa sirkusesityksiä. Saliin ja koko taloon voi tutustua tarkemmin maksullisilla yleisökierroksilla.

Royal Albert Hall yleisöineen Proms-konsertissa. Kuva: © Chris Christodoulou.

Järjestelyt sujuivat hyvin

Royal Albert Hall ilmoitti hyvin konserttiin tuloon liittyvistä asioista, muun muassa ovella tehtävästä turvatarkastuksesta. Laukut käytiinkin läpi ennen sisäänpääsyä. Lippuun oli merkitty sisäänmeno-ovi, joka oli lähimpänä omaa paikkaa. Näin vältyttiin suurelta ruuhkalta.

Sain muutoinkin paikasta positiivisen käsityksen. Henkilökuntaa oli tarpeeksi myös auttamaan paikan löytämisessä. Meillä oli hyvät permantopaikat melko edestä ‒ olinhan ostanut liput jo puolta vuotta ennen konserttia.

Royal Albert Hallin salissa oli konsertin aikana pientä liikettä, ihmisiä tuli ja meni ja sinne sai ottaa mukaan myös baarista ostettuja juomia.

Konsertin yleisö oli melko heterogeenista iän puolesta: mukana oli sekä nuoria että meitä vähän varttunempaan väkeen kuuluvia.

Juttelin ennen konserttia takanani istuvien henkilöiden kanssa, jotka ovat keskustelleet keskenään saksaksi. Kolmikossa on noin nelikymppinen mies, hänen kaverinsa ja siskonsa. He ovat tulleet varta vasten tähän konserttiin Berliinistä ja ovat kuunnelleet Stonen sisarusten musiikkia jo vuosia. Viime syksynä he kävivät konsertissa Amsterdamissa.

Elämystä kahdeksi tunniksi

Angus ja Julia Stonen konsertin lämmittelijänä toimi nuori australialainen laulaja-lauluntekijä Angie McMahon. Hän vaikutti mataline äänineen vahvalta oman tiensä kulkijalta, joka oli hieman hämillään ja otettu upeasta esiintymispaikasta ja suuresta yleisöstä. Hän suoriutui hyvin omasta osuudestaan ja sai yleisön sympatiat puolelleen. Hänen esityksensä jälkeen on puolen tunnin väliaika.

Angus ja Julia Stonen konsertissa lavalla oli kaikkiaan kymmenen muusikkoa. Esitys oli visuaalinen taustakuvineen, valoineen ja loppupuolen kullanvärisine konfetteineen.

Yhden kappaleen aikana esiintyjät pyysivät yleisöä tulemaan mukaan kännykkävaloineen ja niinhän me teimmekin: aaltoileva valomeri täytti Royal Albert Hallin.

Musiikki oli kaunista, rytmistä ja jotenkin hypnoottista. Suuri osa lauluista oli peräisin viime vuonna ilmestyneeltä Snow-albumilta. Mukaan pyytämäni ystäväni Sue piti myös musiikista.

Angus & Julia Stone jatkavat esiintymisiään Euroopassa, muun muassa Sveitsissä, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Turkissa heinäkuun puoliväliin saakka.

Royal Albert Hall iltavalaistuksessa. © David Iliff.