Arkkitehtuuri, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Flaneerausta pitsihuviloiden vaiheilla

Hangossa kaikki on lähellä.

Hanko on kuulu kauniista pitsihuviloistaan, jotka ovatkin vanhan kaupungin kaunistus. Viikonloppumatkani aikana ja sunnuntaina sen päätteeksi kävin taas ihailemassa niistä huokuvaa menneen maailman nostalgiaa.

Lauantai-iltana Casinossa vietettiin häitä. Väkijoukkoa oli kerääntynyt juhlapaikan edustalle. Ilmeisesti meren rannalla valokuvattavana ollut hääpari seurueineen tuli metsän kautta ja asettui hevoskieseihin. Ne kaarsivat ensin juhlapaikan takaa ja sitten vasta-avioituneet tulivat juhlijoiden tervehdittäviksi.

Casino on varmaan upea juhlapaikka. Tämä vuonna 1879 valmistunut rakennus on uudistettu vuonna 2018 ”pieniä yksityiskohtia myöten.” Se toimii ravintolan lisäksi esiintymis- ja tapahtumapaikkana. Nyt Casino on jo suljettu; se toimii vain kesällä.

Hangon Casino

Hangon Casino.

Hevonen, kiesit tai kärryt, kuljettaja

Hääparin käyttämä kulkuneuvo – menneen maailman eleganssia tässäkin.

Kesän muistoja Casinon edustalla.

Casinon puisto on somistettu värikkäillä kukkaistutuksilla.

Amiraaliperhonen Casinon puiston kukassa.

Merituulta ja männyntuoksua

Vapaudenpatsas Hangossa.

Hangon vapaudenpatsas Bulevardin eteläpäässä. Taitelijana Bertel Nilsson ja patsaan pystytysvuodet ovat 1921, 1943 ja 1960 – patsas purettiin kahdesti.

Sunnuntaiaamun suunnitelmissani oli mennä uimaan Regatta Spa Hotelin kylpylään, mutta päädyin kuitenkin kävelemään tuttua rantareittiä. Tervehdin Vapaudenpatsaan leijonia, meren aaltoja ja Appelgrenintien mäntyjä. Lienevät samoja kuin Kirkkopuistossa ja Casinon puistossa kasvavat yksilöt, jotka ovat kuulemma yli 200-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä.

Kävin myös katsomassa Casinon rannassa ja puistossa tuttuja maamerkkejä: uimakoppeja, juhannussalkoa, tykkejä ja suihkulähdettä. Ne ovat tuttuja jo monilta Hangon reissuilta.

Pistäydyin myös Casinon Appelgrenintien puoleisessa päädyssä olevassa Tian Veranta Summer Shopissa, jossa oli Hanko-tuotteiden lisäksi muun muassa asusteita ja sisustustavaraa. Välttelin kiusauksia ja ostin vain postikortteja ja -merkkejä.

Kuvasin upeita pitsihuviloita ja vähän kadehdin niiden omistajia.

Villa Tellina, pitsihuvila Hangossa.

Villa Tellina.

Villa d´Angleterre.

Villa Margita.

Villa Elisabeth.

Ihmettelin myös Bulevardin eteläpäässä olevaa isoa puurakennusta, jossa on suuret ikkunat ja romanttisen näköinen parveke. Talo on ulkopuolelta osittain maalattu. Mikä oivallinen paikka kahvilalle, ravintolalle tai putiikeille. Rakennus näyttää olevan tyhjillään.

Kuulin myöhemmin, että talo on yksityisomistuksessa, mutta sitä ei haluta niin vuokrata, myydä kuin kunnostaakaan. Kauniin rakennuksen tuhlausta.

Tyhjillään olevan näköinen puutalo Bulevardin eteläpäässä.

Uutta käyttöä vailla oleva talo on Bulevardin ja Raatihuoneentorin kulmassa.

Hilma Aurora emännöi Villa Auroraa

Kävin tapaamassani Hanko Fotofestivalin myötä tutuiksi tulleita Arja ja Väinö Järvilehtoa Foto Art Decossa. Heidän liikkeensä Ratakadulla on täynnä sisustus- ja valokuvatuotteita huonekaluista huonetuoksuihin ja kameroista valokuvaustarvikkeisiin.

En ollut ensin tuntea Arjaa, sillä hän oli pukeutunut vanhanaikaiseen tyyliin olkihattuun, valkoiseen röyhelöpuseroon ja pitkään hameeseen. Piti oikein tarkistaa. Arja kertoi yllättäviä uutisia: hän oli opiskellut matkailuoppaaksi ja lähdössä juuri kertomaan Hangon menneistä ajoista kylpylöineen Hilma Auroran hahmossa.

Ja lisääkin uutisia Arjalla oli: he ovat Väinön kanssa avaamassa vähitellen Bed & Breakfast -majoituspaikkaa Villa Auroraa. Tarjolla on seitsemän kahden hengen huoneita ja yksi yhden hengen huone. Villa Aurora löytyy osoitteesta Vartiovuorentie 4.

Gilma Aurora alias Arja Järvilehto valmiina kertomaan ryhmälleen Hangon historiasta.

Villa Aurora.

Kasvomaski vai ei?

Aamupäivän maisemakävelyn jälkeen kuljin kohti Hangon rautatieasemaa, joka on nykyisellään suljettu kuten moni muukin pienempi asemarakennus. Matkasin kiskobussilla Karjaalle, josta oli vaihto Turun junaan.

Osa matkustajista noudatti suosituksia kasvomaskeista, mutta arviolta kuitenkin alle puolet. Käytän maskeja tarvittaessa, mutta ne eivät ole minustakaan miellyttävä kokemus. Kävi jo mielessä, että pitäisikö jättää väliin maskinkäyttöä edellyttävät matkat ja tilaisuudet.

Ehkä niitä karsiutuukin, mutta toisaalta – naiset, junat ja matkabloggaajat on luotu liikkumaan maskeilla tai ilman.

Patsas, nainen taluttaa polkupyörää

Rafael Saifulin Tuuli mereltä -patsas on vuonna 2005 sata vuotta täyttäneen pyöräyhtiö Helkaman lahja hankolaisille. Erään kuulemani tarinan mukaan patsaan esikuvana on ollut nainen, joka pyöräili päivittäin satamaan suremaan hukkunutta miestään.

 

Normaali
H niin kuin hotelli, Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma, Valokuvaus

Minun Hankoni on syksyinen

Meri, pilviä, Hanko

Syyskuisena perjantai-iltana meri oli tumma ja taivas harmaassa pilvessä.

Minulle on muodostunut erityinen suhde Suomen eteläisimpään kaupunkiin, Hankoon. Se on Hanko Fotofestivalin kotipaikka, merta, tuulta, pitsihuviloita, Itäsataman ravintoloita ja persoonallisia hotelleja.

Hanko on suosittu matkailukohde kesäisin, mutta minä olen käynyt siellä useimmiten syksyisin, syyskuussa ja joulukuussa. Jostain syystä en ole aikaisemmin kirjoittanut tänne blogiin Hangosta, joten päätin tuoreimman vierailuni myötä korjata tilanteen.

Ensimmäisen kerran kävin Hangossa joskus 1970-luvulla perheen kanssa. Taisimme yöpyä leirintäalueella teltassa ja vieläpä Regatan aikaan heinäkuussa. Vanhemmat eivät kuulemma paljoa nukkuneet nuorison metelöinnin vuoksi.

Itsenäisyyspäivän aikoihin vuonna 2006 tein Hankoon pidennetyn viikonloppumatkan. Majapaikaksi olin valinnut Hotel Regatan. Sain sieltä varaamani huoneen, mutta käväisin ovella ja totesin tilan ankeaksi, palasin respaan ja peruutin majoituksen. Matkailuneuvonnan kautta sain yöpaikan Villa Maijasta, jossa tosin joutui vaihtamaan huonetta kesken viikonlopun.

Villa Maija on yksi Appelgrenintien pitsihuviloista.

Valokuvaus houkutteli Hankoon

Sittemmin Hotel Regatta on saneerattu ja olen sielläkin yöpynyt pari kertaa. Viereen rakennettu kylpylä on uudistanut hotellin nimen, se on nykyisin Regatta Spa Hotel.

Vakituiseksi Hangon kävijäksi tulin vuonna 2013, jolloin järjestettiin ensimmäistä kertaa Hanko Fotofestival. Olin suunnitellut omaa Hanko-viikonloppua elo-syyskuun vaihteeseen, mutta huomasin, että kaupungissa olisi tarjolla valokuvatapahtuma viikkoa aikomaani viikonloppua myöhemmin. No, muutin matkani ajankohtaa. Tuolloin Hanko Fotofestival kesti koko viikonlopun ja tapahtumapaikkana oli hienoon kuntoon remontoitu Hotel Regatta.

Alkuvuosien jälkeen tapahtuma muuttui yksipäiväiseksi; se järjestetään lauantaina. Uutena paikkana on kaupungintalon juhlasali. Perjantaina on usein jo etkot ja tapaaminen kuvaesityksineen.

Olen siis joka vuoden syyskuussa matkustanut Hankoon osallistuakseni valokuvafestareille. Jotain oppineena olen yleensä varannut majapaikan jo seuraavaksi vuodeksi. Hotel Regatan jälkeen yöpymispaikkojani ovat olleet muun muassa Bed and Breakfast Villa Garbo Hanko ja nyt useampana vuonna Hotel Bulevard.

Pari yötä putkassa Hotel Bulevardissa

Tein jo viime vuonna majoitusvarauksen ajaksi 4.–6.9.2020. Kun Fotofestival peruttiin, lähdin kuitenkin Hankoon viikonloppumatkalle. Onhan se mukavaa saada pientä vaihtelua kotiympyröihin, joissa olen oleskellut erittäin tiivisti maaliskuusta lähtien. Poikkeuksena oli vain heinäkuinen viikko Houtskärissä.

Saavuin Hankoon perjantaina illansuussa. Majoituin yhteen Hotel Bulevardin putkista – kyseessä on entinen poliisilaitos, joka on muutettu hotelliksi. Se on aloittanut toimintansa vuonna 2010. Alakerrassa on kuusi putkasta muunnettua huonetta, kolme yhden hengen ja kolme kahden hengen huonetta.

Punaiset ovet vievät putkasta majoitustiloiksi muutettuihin hotellihuoneisiin. Vasemmalla näkyy alkuperäinen, vankkarakenteinen putkan ovi.

Suomalaisten muotoilijoiden mukaan nimettyjä huoneita

Muut huoneet on nimetty suomalaisten muotoilijoiden mukaan ja sisustettu samaan henkeen. Nämä ns. designhuoneet on tehty poliisitalon vanhoihin toimisto- ja työhuonetiloihin. Jokainen huone on sisustettu yksilöllisesti.

Inspiraation hotellin ja huoneiden 1960-luvun tyyliseen sisustukseen ovat antaneet nimekkäät suomalaiset muotoilijat, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Ilmari Tapiovaara, Nanny Still, Gunnel Nyman, Birger Kaipiainen, Erik Bruun ja Maija Isola.

Hotel Bulevardin aamiaiselta löytyy kaikki tarpeellinen, ei mitään ylenpalttisesti, mutta tarjolla on puuroa, munakokkelia, nakki- ja lihapullasekoitusta, keitettyjä kananmunia, leipää ja leikkeleitä, turkkilaista jugurttia, marjoja ja hedelmiä sekä mehuja, kahvia ja teetä.

Hotellin 25-paikkainen aulabaari, Bar Komisar, toimii aamuisin aamiaissalina, mutta se muuntautuu viikonloppuilloiksi rauhalliseksi oleskelubaariksi A-oikeuksineen. Se on avoinna kesäisin joka päivä ja talvisin viikonloppuisin. Kesällä käytössä on myös sisäpihan terassi.

Yläkerran aulaa voi varata kokouskäyttöön. Hotellissa on myös sauna.

Hotellin palvelu on ystävällistä ja siellä on kodikas tunnelma – vaikka nukkuisikin entisessä putkassa.

Hotelli Bulevardin aamiaishuoneen/aulabaarin valaisimet ovat teeman mukaiset.

Liitutaulu, vieraskirja

Seppo on kirjoittanut hotellin vieraskirjaan: ”Kiitos hyvästä hoidosta. Kiitos myös, ettei pamputettu.”

Lisää Hanko-postauksia

Kirjoitin ensin Hanko-postaukseni viikonloppuvierailustani kronologiseen järjestykseen, mutta tekstiä tulikin yllättävän paljon. Pilkoin jutun useampaan osaan. Seuraavissa postauksissa kerron muun muassa Hangon kahviloista, pitsihuviloista, taidenäyttelyistä ja syyskuisesta iltaelämästä.

Syyskuinen ranta ei houkuttele enää uimareita. mutta merta on aina yhtä sykähdyttävää katsella.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kilpailu, Matkakohde, Tapahtuma

Pakene pimeää elokuviin

Mikäs olisi sen mukavampaa kuin paeta pimeitä päiviä ja iltoja elokuvan pariin. Runsasta leffatarjontaa on luvassa marraskuussa niin Hangossa kuin Tallinnassakin.

Hangossa vietetään elokuvajuhlia parhaillaan ja nyt 21. kertaa. Näytöksiä on 30.10.–04.11. 2019 eli keskiviikosta maanantaihin.

Kino Olympiassa ja Regatassa

Festivaalia järjestää Olympian ystävät ry. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja se kokoaa elokuvan ystäviä ympäri Uuttamaata ja kauempaakin. Esityspaikkoina ovat Kino Olympia ja Regatta SPA Hotel.

Kino Olympia on järjestäjien mukaan esimerkki teatterista, jossa onnistuneesti yhdistyy uusin tekniikka ja vanhojen elokuvasalien lumo.

Regatan Merisali toimii viikonlopun aikana näyttämönä viidelle elokuvalle. Brasserie Regatassa tarjoillaan elokuvajuhlien virallinen illallinen perjantaina ja lauantaina 1.–2.11.2019 keittiömestarin loihtimin teemaan sopivin erikoismenuin.

Vapauden kaipuuta, rockia ja rakkautta

Ranskalainen elokuva Rivien välissä esitetään sunnuntaina 3.11.2019.

Hangon elokuvajuhlat kertoo tapahtumasta näin: ”Elokuvajuhlat heijastaa pimeään kaamosaikaan valoa ja tarinoita, joiden luokse voimme kokoontua; ja yllätyksiä, upeaa näyttelijäntyötä, seikkailua, rockia ja rakkautta, suuria tunteita ja terävää kritiikkiä, iloa ja surutyötä. Monissa elokuvissa käsitellään vapauden kaipuuta.

Tutustu nykyelokuvan mestareihin, pohjoismaisen ja kansainvälisen tuotannon valikoituihin uutuuksiin. Elokuvajuhlien yhteydessä keskustellaan myös elokuvan tyylien kirjosta ja kertojan henkilökohtaisen näyn merkityksestä. Tule tapaamaan kotimaisia tekijöitä, jotka ovat olleet mukana niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tuotannoissa.”

Esitettäviä elokuvia ovat muun muassa The Hole in The Ground (Lee Cron), Tarhapäivä (Tiina Lymi), Poissa (Arttu Haglund), Shoplifters (Kore-eda Hirokazu), Amundsen (Espen Sandberg), Kesä (Kirill Serebrennikov), Fugue (Agnieszka Smoczynska), Woman at war (Benedikt Erlingsson), Rivien välissä (Olivier Assayas), Amazing Graze (Sydney Pollack, Alan Elliot) ja Piazzolla – The Years of The Shark (Daniel Rosenfeld), The Norwegian Film School -elokuvakoulun oppilaiden lyhytelokuvia sekä muutamia dokumenttielokuvia vain muutamia mainitakseni.

Animals on australialaisen Sophie Hyden ohjaama elokuva.

Pimeiden öiden elokuvafestivaali Tallinnassa

Pimeiden öiden elokuvafestivaalin avajaiset vuonna 2019. Kuva: © Ahto Sooaru/PÖFF.

Pimeiden öiden elokuvafestivaali (Pimedate Ööde filmifestivali PÖFF, englanniksi Tallinn Black Nights Film Festival) houkuttelee Tallinnaan vuosittain yli 1 200 elokuvan tekijää, toimittajaa ja elokuvien ystävää sekä Virosta että ulkomailta.

Tallinnassa vuodesta 1997 järjestetty elokuvafestivaali on Pohjois-Euroopan ainoa A-luokan eli kansainvälisen elokuvatuottajaliiton (FIAPF. International Federation of Film Producers Associations) tunnustama festivaali, jossa on kansainvälinen kilpailuohjelma. Festivaalilla nähdään elokuvia lähes joka mantereelta.

PÖFFiin kuuluu kaksi alafestivaalia, Just Film – lasten ja nuorten elokuvien festivaali ja PÖFF Shorts, jossa esitetään lyhytelokuvia ja animaatioita. Kaikkiaan ohjelma koostuu yli 600 elokuvasta ja useista erikoistapahtumista. Tapahtuma-aika on 15.11.–01.12.2019 klo10.00–22.00. PÖFF-esittelyviden voi katsoa täältä.

Elokuvia esitetään seuraavissa paikoissa: Kesklinna linnaosa, Tallinnas Coca-Cola Plaza, Kosmos IMAX, Apollo Solaris, Artis, Sõprus. Tartus Cinamon ja Athena-keskus.

Pimeiden öiden festivaalin palkintojenjakojuhla 2018. Kuva: © Aron Urb/PÖFF.

Normaali
Tapahtuma

Vielä on kesää jäljellä ‒ ja tapahtumia

Moni on jo viettänyt kesälomansa ja palannut töihin. Illoista ja viikonlopuista kannattaa vielä nauttia ja etsiä niistä ilonpilkkuja elämäänsä. Tässä muutama poiminta elo- ja syyskuun tapahtumista aivan subjektiivisesti valittuna; näihin aion itsekin osallistua.

Taiteiden yö Turussa ja Helsingissä

Torstaina 17. elokuuta vietetään perinteistä Turun Taiteiden yötä, joka on kaikkien taidetoimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Sitä koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Ohjelmaa on monissa museoissa, muun muassa Wäinö Aaltosen museossa opastuksia, työpajoja ja muuta ohjelmaa klo 18‒23. Turun taidemuseossa vietetään pariisilaista iltaa klo 17‒22 muun muassa taidetavarakirppiksen ja ranskan kielen opettelun merkeissä. Museolla soi myös ranskalainen musette ja chanson.

Teattereissa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa on myös nähtävää ja koettavaa.

Lapsille ja nuorille on Taiteiden yönä varattu merkityt esiintymispaikat Hansakorttelissa, Forumissa ja Sokos-Wiklundilla. Paikat tunnistaa Taiteiden yö -logosta. Niillä voi esiintyä vapaasti ja maksutta jonotusperiaatteella ilman erillistä varausta.

Taiteiden yönä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialueena on Läntinen rantakatu välillä Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia tuotteita myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Helsingissä Taiteiden yötä juhlitaan torstaina 24.8.2017.

Wanhat Talot -tapahtuma Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista. Minä käytin koko viikonlopun ja siitä voit lukea täältä.

Kävijt pääsevät tutustumaan loviisalaisiin puutaloihin ja puutarhoihin LWT-tapahtuman aikana.

TIETOKIRJA.FI-festivaali Helsingissä

Maksutonta ja kaikille avointa TIETOKIRJA.FI-festivaalia vietetään keskiviikkona ja torstaina 30.-31.8.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Osoite on Kirkkokatu 6.

Kuudetta kertaa pidettävän tapahtuman teema on Ajassa. Esillä on ajankohtaisia aiheita, muun muassa sotahistoriaa, sananvapautta ja siivousta. Tapahtumassa pyritään esittelemään päivänpolttavia puheenaiheiden lisäksi laajasti kotimaisen tietokirjallisuuden kenttää.

Mukana on yli 100 esiintyjää, muun muassa Pirjo Hiidenmaa, Juha Hurme, Henkka Hyppönen, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Teemu Keskisarja, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Anna-Stina Nykänen, Tiina Raevaara, Li Andersson, Elina Grundström, Jaakko Heinimäki, Heikki Hiilamo, Koko Hubara ja Erkki Tuomioja.

Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat myös jatkoa. Lisäksi tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestetään osana vuoden 2017 tietokirjaviikkoa.

Ohjelma ja esiintyjätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta www.tietokirja.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Sanasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.

Hanko Fotofestival Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään viidettä kertaa lauantaina 2.9.2017. Sitä voidaan sanoa jo perinteiseksi ja kansallisesti jo merkittäväksi tapahtumaksi, jossa kuvaajat, kameravalmistajat, asiantuntijat ja valokuvauksesta kiinnostunut yleisö kohtaavat.

Esiintyjinä ovat valokuvaaja Serkan Günes, valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo, valokuvaaja Oscar Keserci ja luonnonvalokuvaaja Lars Sundström.

Tänä vuonna teemana on Visual overload – täydellisen kuvan metsästys. Teemasta kerrotaan näin: ”Ylivisuaalisessa maailmassamme metsästämme kuva kuvalta täydellisyyttä. Ylimääräiset filtterit korostuvat tuntemattomien tykkäysten keräilyhimossa. Loputon kuvavirta on samanaikaisesti kenties visuaalisesti köyhempi kuin koskaan. Mikä kuva saa sinut pysähtymään?”

Ennen varsinaista tapahtumaa järjestetään pienet juhlat jo perjantaina 1.9. Tilaisuudessa muun muassa katsellaan Hanko-aiheisia valokuvia. Osana festivaalia on myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle lauantaina.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Olen ollut mukana kaikissa Hanko Fotofestival -tapahtumissa.

Tapahtumia riittää

Lisää tapahtumia löytyy Rantapallon listauksesta sekä Tapahtumainfon sivuilta.

 

 

Normaali
Matkakohde, Valokuvaus

Hanko on hurmaava vielä syyskuussakin

Galleria
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma, Valokuvaus

Hanko Foto Festival valokuvauksen ystäville

Valokuvafestivaali järjestettiin Hangossa nyt kolmatta kertaa.

Hangossa järjestettiin 4.–6.9.2015 viikonlopputapahtuma rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Teemana oli maisemavalokuvaus.

Nyt kolmatta kertaa toteutettu Hanko Foto Festival kattoi ohjelmallaan koko viikonlopun perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Pääsylippu yksittäisille luennoille maksoi 10 euroa ja festivaalipassi 30 euroa.

Paikaksi oli valittu Hangon kaupungintalo, joka antoi hiukan väljemmät puitteet tapahtumalle kuin aiempi paikka, Hotelli Regatta. Alakerran aula toimi lauantain valokuvamessujen tilana, yläkerran lämpiössä oli valokuvanäyttelyitä, perjantaina avajaisten alkutilaisuus ja lauantaina Marttojen kahvio.

Perjantai-illan Grand Opening Partyssa kaupungintalon juhlasalissa järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Ilse Klockars avasi virallisesti Hanko Foto Festival 2015 -tapahtuman ja esitteli ohjelman yleisölle. Finnfoto ry:n puheenjohtaja Kari Tolonen kertoi valokuvan uudesta tulemisesta.

Avajaisissa julkistettiin myös valokuvauskilpailun voittajat. Kilpailun aiheena oli ratkaiseva hetki. Ystäväni Maija Mäntyvaara sai kunniamaininnan Perämerellä otetulla valokuvallaan, jossa vene kiiruhtaa sumun alta pois.

Näyttelyitä yön tunnelmasta uuteen maailmaan

Valokuvanäyttelyitä kaupungintalon lämpiössä.

Valokuvanäyttelyitä kaupungintalon lämpiössä.

Kaupungintalon lämpiössä oli itse asiassa kolme valokuvanäyttelyä. Anatoli (Ana) Schorinin kuvissa oli yön tunnelmaa. Nafo 4 eli luontovalokuvaajien ryhmän kuvauskohteena oli saaristomme syrjäisten osien tunnelmat ja rannikkomme monimuotoisuus. Kirsi MacKenzien näyttelyn nimenä oli Luonnon muotoja – Pohjoismaisia maisemia.

Yläaulassa oli vielä valokuvataiteilija Karoliina Veijon näyttely Hangosta uuteen maailmaan. Se tarjosi valokuvataiteen kautta aikamatkan Suomen suuriin siirtolaisvuosiin 1880-1930. Karoliina Veijo on luonut Hangon museon kokoelmiin kuuluvista mustavalkoisista arkistokuvista sekä itse ottamistaan 2000-luvun Hankoa ja New Yorkia esittävistä kuvista kollaasimaisia teoksia.

Pohjoismaisista maisemista Borneon viidakoihin

Lauantain monipuolisen ohjelman aloitti Kirsi MacKenzie aiheenaan pohjoismaiset maisemat. MacKenzie on ammattikorkealoulun lehtori, joka on aloittanut valokuvauksen vain muutama vuosi sitten – Galápagossaarilta. Hän on sittemmin opiskellut valokuvausta ja voittanut jo muutamia alan palkintoja.

Ruotsalaisen maisemavalokuvaaja Magnus Lindbomin aiheena oli Persoonallinen maisema. Hän puhui maisemakuvauksen keskeisistä asioista: sommittelusta, valosta ja oikeassa paikassa olemisesta oikeaan aikaan. Hän myös valotti esityksessään hyvän maisemakuvan olemusta ja sitä, kuinka valokuvaaja voi tehdä kuvasta oman näköisen.

Pata Degermanilla riitti kerrottavaa ja näytettävää tutkimusmatkoistaan.

Pata Degermanilla riitti kerrottavaa ja näytettävää tutkimusmatkoistaan.

Tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degerman esitteli valokuviaan ja kertoi matkoistaan Etelämantereelta Borneon viidakoihin. Luennon nimenä oli Arktiksesta Antarkikseen -93 C – Kuvia ja kertomuksia retkikunnista ympäri maailman.

Esityksessä kuultiin muun muassa siitä, kuinka päästä kuvaamaan jääkarhuja lähietäisyydeltä tai millaisten viidakkoveitsien kanssa kannattaa mennä tapaamaan Borneon viidakon alkuasukkaita. Degerman on tosiaan seikkaillut ja on ihme, että hän on vielä hengissä. Jutut olivat mielenkiintoisia ja kuvat upeita.

Suurpedoista oraviin

Suomalaista perinteistä luontokuvausta edusti Seppo Pöllänen, joka esitelmöi aiheesta Metsiemme takkuturkkeja, kuvia suurpedoistamme. Sudet, karhut ja ahmat tulivat kuvissa lähelle. Näiden eläinten kuvaaminen onnistuu piilokojusta, jossa luontokuvaaja kertoi viettävänsä kerrallaan kolmesta viiteen päivään. Hän on kuvannut suurpetoja, erityisesti susia, jo kymmenen vuoden ajan.

Modernia luontokuvausta edusti valokuvaaja Konsta Punkka, joka on saanut valtaisan ja maailmanlaajuisen suosion Instagramissa julkaisemillaan kuvillaan – oravakuiskaajaksikin häntä kutsutaan. Punkan aiheena oli Miten nostat kuvasi maailmankartalle Instagramissa? Luennon päätteeksi hän julkisti valitsemansa koululaisten Instagram-kuvakilpailun voittajat.

Hangossa kuultiin myös valokuvataiteilija Sandra Kantasen luento työskentelystään, täysipäiväisen taiteilijan arjesta ja elämästä. Kantanen tunnetaan herkästä ja maalauksellisesta tyylistään. Hän on hakenut innoitusta ja materiaalia töihinsä muun muassa Kiinasta, Japanista, Venäjältä ja Kroatiasta.

Luontovalokuvausyhdistys BioFoto Finlandin  jäsenet esittivät seitsemän lyhyttä valokuvakertomusta.

Lauantaina oli tuote-esittelyä pienimuotoisten valokuvausmessujen muodossa. Tällä kertaa mukaan ei tullut mitään – viime vuonna hankin kameran, jossa on puhelin.

Kaupungintalon edustalla oli festariteltta, josta sai ostaa ruokaa ja juomaa. Tämä oli hyvä idea, sillä aktiiviselle vieraalle ei olisi jäänyt paljoakaan aikaa lähteä kauemmaksi energiatankkaukseen. Teltassakin oli esillä Hangon Fotokerhon jäsenten otoksia.

Illallisen jälken kuvashow ja taivaslyhtyjä

Ravintola toimii 1860-luvulla rakennettussa rantamakasiinissa.

Lauantai-illalla järjestäjät, luennoitsijat, yleisön edustajat ja muut asianosaiset kokoontuivat yhteiselle aterialle, FotoDinnerille, Ravintola Makasiiniin.

Menu ei ollut ainakaan kohdallani ravintolan suosimaa lähiruokaa, sillä Black Angus -ulkofileepihvi tuli Australiasta ja olut, Einstök Pale Ale, Islannista. Juoma oli ravintolan isännän, Nixu Knichterin, lihan kyytipojaksi suosittelemaa. Illallinen oli herkullinen ja seura mukavaa.

Eikä tässä vielä kaikki – pimenevässä illassa oli  jäljellä valokuvaesitys Hangon maisemista heijastettuna ns. Fredin talon ulkoseinälle Satamakadun ja Kulmakadun risteyksessä.

Yksi näytös oli myös tulossa, kun purjehdusseuran ravintolassa (Ravintola HSF, Hangö Segelförening) pidettyjen häiden ohjelmaan kuului valaistujen paperilyhtyjen lennättäminen taivaalle. Wikipedia tietää, että niitä kutsutaan taivaslyhdyiksi. Ne ovat olleet jo pitkään suosittuja Kaukoidässä.

Taivaslyhty on ohuesta ja palamattomasta silkkipaperista valmistettu, yläosastaan suljettu pussi, jonka alaosassa on palavaa ainetta. Niitä lähetetään taivaalle juuri häissä tai taivaslyhtyjen ympärille luoduilla festivaaleilla. Näky oli varsin eksoottinen: oransseja palloja kohosi taivaalle ja katosi pimeyteen.

Ohjelmassa oli valinnanvaraa

Valokuvaaja Sten Erik ”Tetti” Lundsten piti sunnuntaina työpajan otsikolla Pois autoasetuksista. Opetustuokion tavoitteena oli oppia vangitsemaan valoa ja saamaan parhaan terävyyden kuviin. Ainakin minä opin erään asetuksen, jota olin jo pidempään ihmetellyt. Oikeat nappulat löytyivät kamerasta.

Tarjolla olisi ollut myös Johan Ljungvistin esitys Maisemavalokuvaus radio-ohjatulla helikopterilla ja matkailuoppaan ja entisen museonjohtajan Marketta Wallin Kuvallinen kertomus Hangon historiasta sekä opastettu kierros otsikolla Kylpyläpuiston huvilat kertovat. Nämä jätimme haikein mielin väliin, sillä koti kutsui.

Emme myöskään osallistuneet sunnuntaiaamun kuvausretkelle, jonka kohteena oli Hankoniemen eteläpuolella sijaitseva pieni Gustafsvärnin kalliosaari. Auringonnousu jäi meiltä näkemättä ja kuvaamatta. Myös Magnus Lindbomin Kompositio, valo ja ajoitus -työpaja jäi kokematta lauantaina. Ohjelma oli siis niin runsas, ettei aivan kaikkeen voinut osallistua – hienoa, että oli valinnanvaraa.

Ensi vuonnakin tavataan

Monet kiitokset Hanko Foto Festivalin järjestäjille ja sponsoreille. Tapahtuma oli kaikinpuolin onnistunut. Kyseessä ei ole mikään massatapahtuma, vaan kodikas ja lämminhenkinen valokuvauksen harrastajien ja ystävien kokoontuminen syyskuisena viikonloppuna.

Järjestäjänä on vuonna 2014 perustettu Hanko Foto Festival ry. Sen tarkoituksena on jatkaa vuonna 2013 aloitettua toimintaa ja tehdä valokuvausviikonlopusta vuosittainen tapahtuma.

Olin nyt mukana kolmatta kertaa ja aion osallistua ensi vuonnakin festivaaliin, joka kuulemma järjestetään samoihin aikoihin syyskuun alussa. Tule mukaan!

Lauantaiaamu oli pilvinen, mutta päivällä aurinko rohkeni tulla esiin.

Normaali