Pellon antimia luomuna Malmgårdista

Palvelu/tuote saatu: Cursor Oy*

Malmgårdin tilan viljapeltoja marraskuun aamussa. Kartano ja sen panimo ja puoti jäävät kuvan ulkopuolelle oikealle.

Malmgårdin historia ulottuu vuoteen 1606.

Malmgård on kartano Loviisan Pernajassa. Sillä on vuosisataiset perinteet, mutta moderni ote maatalouteen luomuviljelyn ja tuotekehittelyn saralla. Kartanopuodissa on myynnissä oman tilan ja panimon tuotteita. Ryhmät pääsevät kesäaikaan tilauksesta tutustumaan päärakennukseen, uusrenessanssista vaikutteensa saaneeseen linnaan.

Vierailin Malmgårdin kartanon puodissa marraskuun alussa pienessä ryhmässä. Saimme tutustua tilan tuotteisiin, joita riittää viljoista oluisiin ja hilloista lakritsaan. Kartano sijaitsee Loviisassa noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Tilaa ja sen tuotteita esitteli kreivi Henrik Creutz. Hän on kartanon 13. omistaja yhdessä Lontoossa asuvan veljensä Fredrikin kanssa.

Luomuviljelyssä muinaisviljoja

Malmgårdissa kasvaa mun muassa yksijyvävehnää, spelttiä, kauraa, rypsiä ja emmeriä.

Malmgård on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn ja luomutuotteiden jalostukseen sekä maatiais- ja muinaisviljoihin, kuten spelttiin, yksijyvävehnään ja emmeriin. Vanhat jalostamattomat viljalajikkeet pärjäävät luomupellolla paremmin kuin jalostetut nykyviljat, ne sopivat ilmastoomme ja niissä on parempi maku.

Speltti-, emmer- ja yksijyvävehnää viljeltiin varsinkin maanviljelyn alkuaikoina. Yksijyvävehnää Henrik Creutz kutsuu maailman vanhimmaksi viljaksi. Suomessa emmeriä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa Turusta ja Paimiosta, ja vilja on ajoitettu ajalle noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Malmgårdissa peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Kartanon muita toimialueita ovat matkailu, oluttuotanto ja metsätalous. Sähköenergiaa saadaan oman kosken vesivoimasta.

Pikkuhelmille Vuoden Luomutuote -palkinto

Pikkuhelmiä-yksijyvävehnä valittiin Vuoden 2021 -luomutuotteeksi.

Malmgårdin Pikkuhelmiä-yksijyvävehnä sai Vuoden Luomutuote -palkinnon tänä vuonna kuluttajatuotteiden sarjassa. Toinen palkinnoista meni nurmijärveläisen Krannin tilan 00-tyyppiselle pizzajauholle ammattikeittiötuotteiden sarjassa. Palkinnot myöntää vuosittain Luomuliitto asiantuntijaraadin valitsemana.

Pikkuhelmiä voi käyttää niin lämpimiin ruokiin, salaatteihin kuin jälkiruokiinkin. Palkintoraadin mukaan tuote on erinomainen riisin korvike ruuanlaitossa sekä erittäin maukas raaka-aine erikoisuuksiakin hakeville maistelijoille.

Saimme kakkua, joka oli tehty emmeristä tai yksijyvävehnästä. Melkeinpä pitäisi saada sen resepti, sillä se oli suussasulavan maukasta. Maistelimme myös salaattia, johon oli käytetty pikkuhelmiä. Oluttakin oli tarjolla kartanon omasta panimosta.

Tätä kirjoittaessani silmieni eteen aukea viljatuotteiden laaja kirjo. Kun en ole ahkera leipoja enkä edes ruoanlaittaja, en ole perehtynyt viljan monipuolisiin mahdollisuuksiin. Taidanpa tutustua seuraavilla kauppareissuilla tuotevalikoimaan tarkemmalla silmällä.

Panimosta palkittuja oluita

Maistelimme Malmgårdin Emmer IPA- ja Dinkel-oluita.

Malmgårdin kartanon panimo perustettiin vuonna 2009. Se toimii yli 100-vuotiaassa entisessä navettarakennuksessa, jossa ovat panimon tuotantotilat ja 60-paikkainen pubi tilauksesta järjestettäviä olutmaistiaisia varten. Siellä juuri istuimme ja ikkunan takana näkyi teräksisiä olutsammioita.

Panimon tuotteet valmistetaan käsityönä 2 000 litran erissä ja valikoimassa on noin noin kymmenen vakituista suosikkituotetta. Niiden perustana ovat Malmgårdin puhdas lähdevesi, kotimainen ohramallas, oman pellon vilja sekä tarkoin valikoidut humalalajikkeet. Kaikki oluet ovat lisäaineettomia ja suodattamattomia pintahiivaoluita (ns. ale). Panimossa valmistetaan myös suodattamattomia ja kuivia omenasiidereitä.

Kartanon panimon tuotteita löytyy koko Suomen alueelta ja lisäksi Tallinnasta, varmimmin isojen markettien olutvalikoimista, olutravintoloista sekä luomu- ja lähituotteisiin erikoistuneista myymälöistä.

Malmgårdin Panimo on menestynyt kansainvälisessä World Beer Awards –kilpailussa. Sen X-Porter (7,0 %) valittiin maailman parhaaksi vahvaksi portteriksi sarjassa Stout & Porter vuonna 2018. Vuotta aiemmin saman tittelin voitti Guinness, yksi maailman menestyneimmistä olutmerkeistä. X-Porter oli ainut palkittu suomalaisolut kilpailussa, johon osallistui 490 panimoa 50 maasta ja kaikkiaan 2 300 olutta.

Seuraavana vuonna maailman parhaaksi vahvaksi belgialaistyyliseksi olueksi valittiin Malmgård Belge (8,0%).

Palkituksi on tullut myös koko Malmgårdin toiminta, sillä Visit Finland palkitsi Malmgårdin Suomen parhaana ruokamatkailutekona yhdessä kahden muun osallistujan kanssa Hungry for Finland -tunnustuksella vuonna 2015.

Puoti täynnä maalaistuotteita

Tilaa aikaisemmin emännöinyt kreivitär Kristina Creutz toivottaa tervetulleeksi Kartanopuotiin, jossa on myynnissä myös hänen reseptikirjojaan.

Kartanopuodon tuotevalikoima on laaja. Ylähyllyllä jouluista Piparkakkujauhoa.

Malmgårdin tuotteita myydään panimon yhteydessä toimivassa puodissa. Siellä jauhetaan ja myydään luonnonmukaisesti viljeltyjä viljatuotteita: jauhoja, puurohiutaleita, pastaa, mysliä ja valmiita leipätuotteita. Niiden lisäksi valikoimassa on myös hilloja, mehuja, viinietikkaa, rypsiöljyä, oman panimon alle 5,5 % juomia sekä muita lähialueen tuottajien tuotteita.

Kartanopuoti on auki maanantaista torstaihin klo 10–16, perjantaisin klo 10–18 ja lauantaisin klo 10–16 ja sunnuntaisin klo 11–16. Sen yhteydessä on myös pienimuotoinen kahvila, joka on auki kesäisin samoina aikoina kuin puotikin, muulloin se on tilauskahvilana ja -ravintolana ryhmille.

Malmgårdissa on järjestetty myös joulumarkkinoita, mutta niitä ei pääse kokemaan tänä vuonna. Seuraavan kerran ne pidetään 10.–11.12.2022.

Jouluisina tuotteina myynnissä on muun muassa piparkakkujauhoa, joulupuuroa varten ohraviljariisiä, aroniaglögiä, puolukkahunajaa ja jouluolutta.

Malmgårdin tuotteita voi ostaa myös verkkokaupasta.

Kartano, ei vaan linna

Malmgårdin kartano edestäpäin, keskellä sisäänkäynti. Katso tarkkaan, niin huomaat ehkä simpukat nurmikon reunassa kuivuneiden lehtien päällä; niistä tulee maininta myöhemmin.

Sisäänkäynnin yläpuolelle on merkitty vuosi 1885.

Linnan pääty.

Viljamakasiinikin on näyttävä rakennus.

Malmgårdin kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkuun, josta lähtien se on ollut Creutzin kreivillisen suvun omistuksessa. Malmgårdia voidaan kutsua myös linnaksi. Sen on suunnitellut arkkitehti F. A. Sjöström. Vuosina1882–85 rakennettu linna  edustaa hollantilaista uusrenessanssia. Talouspihan rakennukset, muun muassa viljamakasiini, ovat 1800-luvun loppupuolelta.

Päärakennuksella sanotaan olevan harvoja vastineita Suomessa. Kaksikerroksinen linna on rakennettu tiilistä ja siihen liittyy kaksi yksikerroksista siipeä. Linnassa kerrotaan olevan huoneita yhtä paljon kuin on viikkoja vuodessa ja ikkunoita saman verran kun päiviä vuodessa. Eksyisiköhän sinne, jos pääsisi omin neuvoin kuljeskelemaan?

Sisätilat ovat kertaustyylisiä ja mainittavin tila on toisen kerroksen ritarisali seinä- ja kattomaalauksineen sekä Muranon lasista tehtyine kattokruunuineen.

Kartanolla on oma kummituskin, 1800-luvulla päärakennuksen palveluskunnassa työskennellyt Selma, joka isännän mukaan saattaa joskus siirrellä huonekaluja.

Olen vieraillut kartanon puolella Exlibris Aboensiksen retkellä muutamia vuosia sitten. Päärakennusta esitteli kartanon silloinen omistaja, kreivi Johan Creutz, nykyisten omistajien isä.

Kivileijonia ja simpukoita puistossa

Jyhkeä kivileijona vartioi Malmgårdin linnan puistoa katsellen päärakennukseen päin.

Rakennuksen terassi ja portaikkorakennelma liittävät sen englantilaistyyliseen maisemapuistoon, jonka ovat suunnitelleet puutarhuri M. G. Stenius – jonka mainitaan olevan ensimmäinen suomalainen muodollisen koulutuksen saanut puutarhasuunnittelija – ja maisema-arkkitehti A. F. Rydberg vuosina 1884 ja 1890.

Kiertelimme tällä reissulla vain hetken linnan edustalla. Päärakennuksen sisäänkäynnin edessä on suihkukaivo sitä reunustavine nurmikoineen. Huomioni kiinnittyi ympyränmuotoisen ruohikon reunaan asetettuihin suuriin valkoisiin simpukoihin. Erikoinen puutarhakoriste, ajattelin. Se tuo mieleeni Turun vanhalta hautausmaalta erään haudan, jonka kiven päällä lepää vuodesta toiseen samanlainen hyvin vanhalta näyttävä iso valkoinen simpukka. Hauta on merikapteenin, joten simpukka yhdistyy luontevasti hänen työhönsä valtamerillä.

Löysin selityksen simpukoille Versoileva-sivustolta Johanna Rintasen postauksesta Retkikohteena Malmgårdin kartano, jossa kirjoittaja kertoo, että suurikokoiset simpukkareunukset ovat olleet suosittuja kartanopuistoissa rokokooajalla. Ja tarkemmin asiaa pengottuani kävi ilmi, että rokokoo-sana tuleekin rocaille-sanasta, joka on alun perin tarkoittanut pientä kivistä ja simpukoista tehtyä koristeluolaa tai koristetta puutarhassa.

Valkoinen simpukka Malmgårdin linnan etupihan suihkulähdettä ympäröivän nurmikon reunalla.

Malmgård on yksityinen koti, mutta siihen voi tutustua ennakkoon sovituilla ryhmävierailuilla toukokuusta syyskuuhun.

Malmgårdin kartano pihapiireineen kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) -kohteisiin.

Malmgårdin kartanon ja Kartanopuodin sekä Malmgårdin Panimon kuulumiset, aukioloajat ja hinnat löytyvät Facebook-, Instagram– ja verkkosivuilta.

Malmgård, Kartanopuoti ja Malmgårdin Panimo
Malmgård 53
07720 Malmgård
Loviisa
040 1685271
malmgard@malmgard.fi
www.malmgard.fi
Verkkokaupan osoite: http://kauppa.malmgard.fi/

Kartanopuodon hyllyltä löytyi tällainen somiste. Ja olihan meidänkin retkemme paitsi mukava, myös maukas.

*Pressimatka Loviisaan ja Kotkaan 2.–3.11.2021.

Ovet avoinna Loviisan vanhoihin taloihin

Kaupallinen yhteistyö – Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma

Jos rakastat vanhoja taloja, puutarhoja, idearikasta sisustamista, pikkukaupungin tunnelmaa ja kesätapahtuman vilinää, Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma sopii sinulle.

1800-luvun alkupuolella rakennettu porttitalo Vackerbacka on pelastettu purkukuntoisesta talosta perheen kodiksi. Sen kunnostaminen alkoi vuonna 2011. Vackerbackan sisustus pursuaa mielenkiintoisia yksityiskohtia. Talo on käyntikohde 19 osoitteessa Puutarhakatu 34.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avaa persoonallisten vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 24.–25.8.2019. Loviisa toivottaa tervetulleeksi kävijät historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja lukemattomien kirpputorien keskelle.

Loviisan Wanhat Talot/Lovisa Historiska Hus -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005. Kävijöitä on viikonlopun aikana noin 15 000–20 000 eli enemmän kuin kaupungissa on asukkaita.

Tapahtuman aikana on avoinna 39 talokohdetta Vanhasta viinatornista Pitkänpöydän taloon ja Kuukerpallista Everstin linnaan. Jälkimmäinen on vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo. Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna. Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus.

Everstin linna sai nimensä omistajansa, laivanvarustajan, heimosoturin ja poliittisen taustavaikuttajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin mukaan. Talo on rakennettu vuonna 1901.

Talokohteet 1–31 ovat Loviisassa, talot 32–36 Ruotsinpyhtäällä ja talot 37–39 Pernajassa. Kartat löytyvät tapahtumasivulta.

Kannattaa tutustua kohteisiin etukäteen ja suunnitella reitti suosikkiensa mukaan. Kaikkia ei ehdi kuitenkaan nähdä.

Talokohteet ovat avoinna lauantaista sunnuntaihin klo 10–17. Rannekkeen hinta on 18 euroa, ja se on voimassa koko viikonlopun; alle 12-vuotiaat lapset veloituksetta ja yli 20 hengen ryhmä á 15 euroa.

Vackerbackasta löytyy soittonurkaus talon musikanteille.

Makuuhuone Vackerbackassa.

Vackerbackassa voi nukkua katosvuoteessa.

Päivien aikana on paljon oheisohjelmaa, muun muassa Aleksanterinkadun käsityömarkkinat, Keräily- ja antiikkimarkkinat, Umo Helsinki Jazz Orchestran konsertti, Herkkupuisto, kävelykierros historiallisessa alakaupungissa sekä Wanhassa Wara Parempi -seminaari, kirpputoreja, näyttelyitä ja konsertteja. Monipuolista ohjelmaa on tarjolla koko perheelle.

Perinne- ja korjausrakentamisen klinikka löytyy ravintola Loviisan Kappelista, Kuningattarenkatu 19. Klinikalla ”Talotohtori” Panu Kaila vastaa yleisön kysymyksiin lauantaina klo 15.

Professori/taiteilija Riitta Nelimarkan galleria Bongan linna Linnankujalla on avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 11–16. Sisäänpääsy 5 €. Olen kirjoittanut galleriasta jutun otsikolla Taidetta Bongan linnassa.

Kun on paljon ihmisiä liikkeellä yhtä aikaa, syntyy välillä ruuhkia ja kovaa kysyntää majoitus- ja ruoka- ja parkkipaikoista.

Pääparkkipaikka sijaitsee Loviisan Raviradalla, Kuningattarenkatu 52. Kulkemisen apuna on museobussi, joka ajaa läpi tapahtuma-alueen. Bussi ajaa samaa reittiä klo 10–17 noin 30 minuutin välein molempina päivinä. Museobussin tunnistaa helposti ja kyytiin sekä kyydistä pois pääsee missä vaan reitin varrella. Kuljetus on ilmainen ja bussi kulkee reittiä Ravirata–Garnisoni–Laivasilta–Myllyharjun länsipuoli–Oltermanninkatu–Ravirata.

Majoitusta lienee vaikea enää saada Loviisasta, toki kannattaa aina kysyä ja tutkia myös lähiseutujen yöpymispaikoja.

Tietoa ruokapaikoista löytyy Loviisan matkailusivustolta Visit Lovisa. Tilanne helpottanee se, että eri puolilla kaupunkia, muun muassa Suolatorilla, on myös pop up -ravintoloita ja -kahviloita. Ehkä kannattaa varautua myös omin eväin ja välipaloin? Samoin kannattaa nostaa etukäteen käteistä, pankkiautomaateilla on kuulemma jonoja.

Ohjeita  ja lisätietoja löytyy LWT-tapahtuman sivuilta.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaa järjestää samanniminen yhdistys yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden kanssa: Loviisan kaupunki, yrityksiä, yhdistyksiä, yksityishenkilöitä, jalkapalloseura sekä suuri joukko talkoolaisia.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta kirjoittaa minun lisäkseni yhdeksän muuta tapahtuman valitsemaa VIP-bloggaajaa. LWT-tapahtumasta voit lukea näistä blogeista:

• Tuleentuijottaja
• Trean
• Saa kurkistaa
• Metsäemo
• Navetta ja puoli valtakuntaa
• Reijan räsymatto
• Paumau
• Mausteena vintage
• Marjon matkassa

Olen käynyt Loviisan talotapahtumassa vuonna 2016. Tuollon kirjoitin jutut Loviisa, kuningattaren kaupunki, Kappeli, Loviisan kaunotar ja Hurmaavia vanhoja taloja Loviisassa.

 

Seuramatkalla Lurensissa

Mikäs sen sopivampi kesäteatteriesitys matkabloggarille kun Sällskapsresan? Lurensin kesäteatteri Hardomin kylässä Loviisassa vei tälle seuramatkalle.

Matkalaukku ja kamera mukaan ja sitten matkaan!

En olisi tullut lähteneeksi viettämään teatteri-iltaa ilman bloggariystävääni Märtha Vesterbackaa. Hän vinkkasi minulle, citybloggarille, Lurensista ja antoi esityksessä mukana olevan lapinjärveläisen Christina Mickosin yhteystiedot.

Niinpä Christina tuli hakemaan minut maalaisresidenssistäni yhdessä Nellyn, toisen näyttelijän kanssa. Olimme paikalla hyvissä ajoin, sillä näyttelijöiden työt alkoivat tietysti jo paljon ennen esitystä. Minulla oli mukavasti aikaa ostaa lippu ja tutustua avoinna olleeseen Lurensin kartanoon.

Kovan onnen Lurens gård

Vasemmalla kartanon päärakennus ja oikealla vuonna 2000 valmistunut Löjtnantsgården kesäteatterin ja Östra Nylands Ungdomsförbundetin käyttöön.

Lurens gård mainitaan jo 1500-luvulla. Nimi tulee omistajan Luhr– tai Luur-nimestä. 1700-luvulta kartanon omistajaksi tuli Lindforsin suku. Vuonna 1933 Elise Lindforsin testamenttilahjoituksen myötä kartanon sai Pernajan kunta.

Lindforsit olivat menettäneet molemmat poikansa ‒ toisen pienenä ja toisen merimiehenä toimineena nuorukaisena ‒ ja Elise Lindforsin toiveena oli saada kartano vähäosaisten lasten hyödyksi. Erinäisten vaiheiden jälkeen tila tuli Östra Nylands Ungdomsförbundetin käyttöön ja kesäteatteritoimintaan.

Tuli mieleen, että perhetragedian myötä paikallinen kulttuurielämä on saanut hienon tukikohdan. Pihapiirin rakennukset luovat tunnelmallisen tausta näytelmälle ja isojen vaahteroiden alle katetut pitkät pöydät toimivat mainiosti väliaikatarjoiluista nauttimiseen. Kevyen salaattilounaan jälkeen pari knackkorvia maistui herkulliselta.

Näytelmiä jo 1950-luvulla

Lurens on perinteikäs ulkoilmateatteri, jossa on näytelty vuodesta 1958 saakka. Esitykset ovat vaihdelleet lastennäytelmistä musikaaleihin ja yleisömäärät teatterin historian aikana tuhannesta noin 13 000 katsojaan. Joka kesä on aina luvassa jotain uutta ja erilaista.

Lurensissa on pyörivä katsomo, ei tosin katettua. Se on toiminut jo vuodesta 1966, jolloin se oli toinen laatuaan Suomessa.

Kesäkauden jälkeen uuden näytelmän valinta alkaa jo syksyllä ja harjoitukset kevättalvella, kertoi Östra Nylands Ungdomsförbundetin puheenjohtaja Kim Svensksberg. Täytyy ihailla ja kunnioittaa harrastajanäyttelijöitä ja muita teatterin puuhaihmisiä, jotka jaksavat antaa aikaansa ja energiaansa näytelmän luomiseen ja esittämiseen.

Klassikkoelokuvasta musikaaliksi

Sällskapsresan pohjautuu Lasse Åbergin suosittuun elokuvaan vuodelta 1980. Musiikista vastaa Bengt Palmers. Elokuva on saanut Ruotsissa klassikon maineen. Sen pohjalta on tehty musikaali vuonna 2015; mukana oli myös Jacob Skarin. Suomen ensi-ilta näytelmällä oli Lurensissa 30.6.2017. Ohjaajana toimii Oskar Silén.

Stig-Helmer saa terapiaa lääkäri Levanderin lentopelkoklinikalla: ”Jag kan flyga, jag är inte rädd.”

Hotel Flamenco Nueva Estocolmossa Kanariansaariila odottaa jouluturisteja.

Lentokone valmiina matkaan kohti Gran Canariaa.

Suntripin henkilökuntaa paikallisen rantapojan seurassa.

Tarinassa hymyillään lempeästi valmismatkoille. Mukana on tietysti myös rakkaustarina, rikos ja pari viinaanmenevää turistia, joiden matkasta suurin osa menee Pepes Bodega -nimisen baarin etsimiseen.

Pääosassa on leivänpaahdintehtaalla työskentelevä mammanpoika Stig-Helmer Olsson, jota näyttelee Kim Snygg. Naispääosissa ovat Ilona Wiksten Majsanina ja Mirella Pendolin-Katz Sivanin roolissa.

Näyttelijöissä on mukana niin vanhoja konkareita kuin aivan nuoriakin. Uusille näyttelijöille halutaan antaa vastuuta ja onnistumisen iloa. Kokenein lienee 1980-luvulta asti mukana ollut Frej Lindfors viinalle person Robban Söderbergin roolissa. 

Osa harrastajateatteritoiminnan viehätystä lieneekin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Upeaa heittäytymistä sekä näyttelemisen ja laulamisen iloa.

Täytyy tunnustaa, että jäisi kyllä minulta väliin, vaikka olenkin aikoinaan ollut kiinnostunut näyttelemisestä ja kansakouluikäisenä pari näytelmää kirjoittanut ja ohjannutkin. Yksi näytelmä taisi kertoa joulupukin lottovoitosta.

Kurkistus naapurikuplaan

Esitys on tietysti ruotsiksi, mutta teatteri toivottaa myös muunkieliset tervetulleiksi. Ohjelmalehtisestä löytyy suomenkielinen juoniselostus. Ja teatterin sanoin: ”Ja musiikki sekä tanssi, jotka ovat tärkeitä osia teatterin näytöksiä, eivät vaadi niin perusteellista kielitaitoa.”

Kaiken kaikkiaan ilta oli mukava ja rikastuttava kokemus. Minulle se oli kurkistus omasta kuplastani naapuriin. Suomenruotsalaisessa kulttuurissa on jotain ilahduttavaa ja lämmittävää.

Olen iloinen siitä, että olen saanut senkin verran kouluopetusta ruotsinkielessä kuin olen ja sittemmin myös opiskeluvuosina. Pysyin kärryillä enimmän osan aikaa ‒ joitakin sanaleikkejä ja vitsejä en ehkä huomannut. Nueva Estocolmon kuulin ensin Nueva Stockholmiksi. Tuli mieleen, että voisi olla hauskaa kerrata ruotsia ja tehdä useamminkin tällaisia kulttuuriretkiä på svenska.

Tack så mycket, Märtha och Christina!