Arkkitehtuuri, Konsertti, Kulttuuri, Matkakohde, Rakennus, Tapahtuma, Teemapäivä

Onnea Logomo, 10 vuotta!

Logomo. Kuva: Logomo/Riikka Kyläheiko.

Luovien alojen tapahtumakeskus Logomon 10-vuotissyntymäpäiviä ja samalla Turku 2011 -merkkipäivää vietetään 20.11.2021. Olen ollut viettämässä Logomossa niin perheen kohokohtia, työhön liittyviä palavereja ja tapahtumia kuin konsertteja ja muita vapaa-ajan tapahtumia.

Kymmenen vuotta sitten Turku vietti Euroopan kulttuurikaupunkivuottaan. Kaupunki sai uuden tapahtumapaikan, kun tuolloin otettiin käyttöön vuonna 1876 rakennetusta entisestä VR:n konepajasta muokattu monitoimitila. Siitä tuli kulttuurin, taiteen ja luovien alojen tapahtumakeskus Logomo. Euroopan kulttuuripääkaupunkistatukseen liittynyt Turku 2011 -ohjelma tarvitsi toteutuakseen uusia ja muuntautumiskykyisiä tiloja.

Logomo hallinnoi ja vuokraa tiloja sekä pitkäaikaiseen toimitilakäyttöön että lyhytaikaisille tapahtumille. Pitkäaikaista vuokrattavaa tilaa löytyy noin 10 000 neliötä. Konttori– ja Byrå-toimitiloista löytyy noin 80–90 yritystä ja 400 työntekijää. Sieltä löytyy tilaa myös taiteilijoille; näiden vuokrauksesta ja hallinnoinnista vastaa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.

Logomon päädystä pääsee Konttorin tiloihin. Kuva: Logomo/Aino Suni.
Logomon rouheaa seinäpintaa.
Talven tunnelmaa Logomon pihalla.
Monet askeleet vievät Logomoon.

Tapahtumakeskuksessa on kaksi ravintolaa. Kitchenissä on tarjolla arkisin lounasta ja lauantaisin brunssia ja Teatro palvelee tapahtumien etkoilla ja jatkoilla.

Punahehkuinen lupaus Theatron seinällä.
Theatrosta löytyy myös Äkkilähtökioski.

Tiimipalavereja, kokouksia ja juhlia

Itselläni on paljon muistoja Logomosta. En enää muista, milloin kävin siellä ensimmäistä kertaa ja miksi. Työhön liittyviä tilaisuuksia ovat ainakin olleet monet tiimipalaverit ja yhteistyökumppaneiden kanssa pidetyt kokoukset sekä yhden hankkeen päätöstilaisuuskin tuli sinne järjestettyä. Noin vuoden ajan olin myös vuokralaisena Logomon Byråssa, kun tartuin edulliseen tarjoukseen työtilasta tai oikeammin pöytäpaikasta.

Tilojen esittelyn yhteydessä pääsimme käymään myös sellaisissa paikossa, joihin yleisö ei normaalisti pääse. Tuolloin näimme muun muassa Voice of Finland -lähetystä varten valmiina olevan lavan ja pääsin istahtamaan hetkeksi tähtivalmentaja Michael Monroen tuoliin.

Televisiosta tuttu Voice of Finland -kilpailun esiintymislava ja katsomo päiväasussaan.
Pääsin istahtamaan tähtivalmentajan tuoliin. Kuvan otti tiloja esitellyt logomolainen.

Logomon lavalla on myös keskimmäinen lapseni Arttu saanut päähänsä ylioppilaslakin, ja me olemme päässeet tunnelmoimaan Gaudeamus igitur -laulun myötä. Nuorin lapsemme Maiju vietti Logomossa vanhojen tanssejaan ja me valtasimme eturivin paikat hyvissä ajoin.

Lakit ovat valmiina ojennettaviksi Kupittaan koulun ylioppilasjuhlassa.
Logomo-salin lattia odottaa Puolalan koulun ”vanhoja” pyörähtelemään. Me valtasimme hyvissä ajoin eturivin paikat.
Maiju-tyttäreni poseerasi vanhojen tanssien jälkeen ikimuistoisen päivän päätteeksi.

Konsertteja ja tapahtumia

Konserteista mieleen ovat jääneet Hectorin konsertti sekä The Simon & Garfunkel Story.

Hectorin konserttiin luotiin tunnelmaa taustakuvilla ja valoilla.
Lava odottaa The Simon & Garfunkel Storyn esiintyjiä.
Logomossa järjestettiin Kulttuurigaala vuonna 2017. Kuva: Logomo/Ralph Larmann.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -festivaali on pidetty Logomossa vuonna 2016 sekä viime vuonna poikkeusjärjestelyin iskusanoina käsidesi, maskit ja turvavälit.

Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuva -festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Logomossa vuonna 2016.

Koronakesinä 2020 ja 2021 Logomon terassilla eli ulkoalueella järjestettiin konsertteja niin, että yleisöllä oli pöytäpaikat. Kävin ystäväni kanssa kuuntelemassa trioa Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki. Se oli oiva tilaisuus kuivan ja eristäytyneen koronakevään jälkeen ja tuntui, että esiintyjätkin olivat iloisia keikastaan.

Michael Monroe, Sami Yaffa & Costello Hautamäki Trio esiintyi Logomon terassikesässä vuonna 2020.

Logomo ja Turku 2011 juhlivat 20.11.2011

Logomon syntymäpäiväjuhlia ja samalla myös Turku 2011 -merkkipäivää vietetään lauantaina 20.11.2021. Talo on täynnä ohjelmaa aamusta yömyöhään. Päivällä vietetään avoimien ovien päivää, joka sisältää taikuutta, sirkusta, elokuvaa ja taidetta klo 10–15.

Klo 15 on Logi salissa mielenkiintoinen tilaisuus nimellä Saimi ja Johanna – Kaikilla väreillä feat. Michael Monroe. Siinä kaksi vahvaa naista, Saimi Hoyer ja Johanna Oras, kertovat ystävyydestä, elämästä ja yrittäjyydestä. Huikean lisän tuo akustisella kitarallaan ikirokkari Michael Monroe.

Illemmalla kuunnellaan musiikkia ympäri taloa olevilla lavoilla. Iltabileet alkavat klo 20 ja kestävät aina aamuyöhön asti. Esiintyjinä nähdään mm. Turku Rock Academyn kasvatteja. Ohjelmassa on myös Flame Jazz -konsertti. Lisäksi Lenni-Kalle Taipale luotsaa lavalle joukon Suomen tähtiartisteja, joiden nimet paljastuvat vasta konsertissa.

Logomon tilaisuuksissa on ollut 16.11. alkaen käytössä koronapassi.

Koko vuoden 2021 ajan Turussa on juhlittu kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä lukuisine tapahtumineen ja julkisine taideteoksineen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisänsä ovat myös antaneet kaupungin omat kulttuurilaitokset tarjoamalla parastaan.

Vuoden tavoitteena on ollut tuoda esiin kulttuuripääkaupunkivuoden jättämiä pysyviä jälkiä sekä rakentaa siltaa vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta.

Sillasta puheen ollen

Logomonsilta häämötti keskeneräisenä vuoden 2020 kesällä.

Sopivasti ennen synttärijuhlia ehti valmistua myös paljon puheenaihetta myöhästymisensä ja kohonneiden kustannustensa vuoksi antanut ratapiha-alueen ylittävä Logomonsilta. Se otettiin käyttöön keskiviikkona 3.11. kello 14.00. Silta on tehty kävelysillaksi, jossa pyöriä tulee taluttaa.

Vuonna 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti Jousi-niminen ehdotus, jonka perusteella silta on toteutettu. Voittaneen kilpailuehdotuksen oli laatinut VR Track Oy arkkitehtikumppaninaan C&J Arkkitehdit Oy. Valaistuksen on suunnitellut Lighting Design Collective Oy.

Ensikävelyni sillalla on vielä tekemättä. Kenties käytän sitä, jos menen 10-vuotisjuhliin.

Logomonsilta valmiina. Kuva: Turun kaupunki/Eelis Lynne.

Onnittelut pyöreistä vuosista, Logomo! Olkoon tulevaisuutesi valoisa ja tapahtumarikas.

Lue myös: Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa.

Normaali
Näyttely, Nostalgiaa, Tapahtuma, Teemapäivä, Viestintä

Postikortin juhlaa: 150 vuotta

Kuva: Oberholster VenitaPixabaysta.

Postikortti täyttää tänään 150 vuotta Suomessa. Vieläkö lähetät matkoiltasi kortteja?

Postikortilla on juhlapäivä. Se täyttää 150 vuotta tänään 10.10.2021. Ensimmäinen avoimena, ilman kuorta postitettava ehiöpostikortti otetiin käyttöön 1871. Tuolloin oli mullistava ajatus postittaa viesti ilman kuorta.

Aluksi virallisia, kuvattomia kortteja

Ehiöpostikortti tarkoittaa korttia, jossa on painettu merkintä osoittamassa, että postimaksu on valmiiksi maksettu. Usein on käytetty myös nimitystä ’virallinen postikortti’ tai ’kirjeenvaihtokortti’.

Kirjailija Sakari Topelius otti nopeasti tämän uuden viestintätavan käyttöönsä. Hän lähetti serkulleen Vaasaan kortin 10.10.1871. Kortti löytyy Postimuseon kokoelmista.

Postikortit olivat aluksi kuvattomia. Vähitellen ne muuttuivat kuvallisiksi valokuvauksen ja painotekniikan kehittymisen myötä. Postikorteista tuli suosittuja ja aikansa pikaviestimiä. Tätä edesauttoi kirjoitustaidon kehittyminen ja se, että postikortin lähettäminen oli edullisempaa kuin kirjeen postittaminen.

Mikä on postikortti?

Kuva: M. H. Pixabaysta.

Jos lähdetään perusteellisesti alusta ja mietitään lähemmin postikorttia, niin miten sen voisi määritellä? Yhden yrityksen on tehnyt Hannu Rantala Suomen Postikorttiyhdistys Apollosta: ”Postitse (1) ilman suojusta (2) lähetettäväksi tarkoitettu (3) esine, tunnusomaisimmillaan suorakaiteen (4) muotoon rajattu kaksipuolinen (5) (kuvallinen) tasopinta (6), jonka lähettämisen tarkoituksena on kuljettaa viesti (7).”

Kutakin numeroitua kohtaa Hannu Rantala kuvailee tarkemmin. Ensimmäisen kohdan reunahuomautuksena on: ”Mikä tahansa kuvallinen kortti, kirjanmerkki, pelikortti, hartaudenharjoitukseen tarkoitettu pyhimyskuva, ex libris, mainos- tai keräilykuva ei siis ole postikortti, koska sitä ei ole tarkoitettu postitettavaksi. Itse postittaminen on tulkittava väljästi (lue: eteenpäin toimitettavaksi!). Postilaitoksellakaan ei ole aina ja kaikkialla monopoliasemaa.”

Ei ehkä olisi äkkiseltään tullut mieleen noin montaa kohtaa, jotka on täytettävä ollakseen postikortti.

Ehjänä perillä

Postikortti välitti kätevästi tervehdyksiä, onnitteluja ja muistamisia. Vielä 1960–70-luvuilla postikortti oli pikaviestin, jolla kerrottiin tulemisista ja menemisistä muutaman päivän varoitusajalla. Postikortteja on käytetty myös mielenilmauksiin, uutisointiin, propagandaan ja mainontaan.

Suvussamme kulkee tarina eräästä 1960-luvun postikortista. Kurejoen kylästä Alajärveltä, Etelä-Pohjanmaalta Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan lähtenyt setäni Tuure Seppä-Lassila oli lähettänyt kotona käyntinsä jälkeen Espoosta vanhemmilleen kortin. Kortin viesti on omaa lajiaan nasevuudessaan ja ytimekkyydessä. Siinä luki vain ”Ehjänä perillä. Tuure.”

Tuosta lausahduksesta on tullut oman perheeni kesken elävää perinnettä. Nyt viestiä ei kirjoiteta enää postikorttiin, vaan tekstariin ja nykyisin WhatsApp-viestiin. Ehjänä perillä -viestin voi lähettää niin päästyään perille matkakohteeseen kuin palattuaan kotiin.

Kuva: Karolina Grabowska Pixabaysta.

Sähköinen viestintä korvannut postikortteja

Postikortin merkitys on muuttunut puhelimen ja internetin myötä. Enää postikorttia ei tarvita tiedonantoihin tai uutisointiin, vaan se on tunteiden tulkki ja välittäjä.

Nuoremmat sukupolvet eivät ole ehkä koskaan lähettäneet korttia. Mitäs kun on Messenger, WhatsApp, TikTok ja mitä kaikkia niitä nyt on. Korttien lähettäminen on vähentynyt sitä mukaa kun sähköinen viestintä on yleistynyt.

Postikortin lähettäminen on kuitenkin edelleenkin mukava tapa ilahduttaa sukulaista tai ystävää ja siitä on iloa vielä pitkään sen lähettämisen jälkeen. Monesti se laitetaan talteen. Minullakin lienevät tallessa lähes kaikki saamani postikortit.

Kortteja tervehdyksenä matkoilta

Postikortteja maailmalta Suomen merimuseossa Kotkassa.

Entä kuinka postikortti liittyy matkustamiseen? No, matkoilta lähetettävien korttien vuoksi. Aikoinaan oli tapana ja ehkä vähän velvollisuutenakin lähettää postikortti perheenjäsenille ja ystäville ainakin ulkomaanmatkoilta. Vähitellen tuo tapa on unohtunut, kun käytössä on paljon helpompi ja nopeampi konsti: sosiaalinen media jakaa lomakokemuksemme välittömästi ja ilman kortin hankkimisen ja kirjoittamisen vaivaa ja kustannuksia.

Milloin sinä olet viimeksi lähettänyt postikortin matkaltasi? Minä muistan oman tapaukseni hyvin, sillä se oli torstaina 23.9. Lappeenrannasta ystävälleni Suelle Lontooseen. Hämmästykseni oli suuri, sillä hän viestitti saaneensa kortin jo lauantaina 25.9. Kirjeenvaihdostani Suen kanssa olen kertonut aikaisemmin postauksessani Ensin lensivät kirjeet.

Parhain terveisin -näyttelyssä postikortin historiaa

Postimuseon Parhain terveisin -näyttely esittelee suomalaisen postikortin historiaa ja käyttötapoja teemojen kautta. Kortit ovat peräisin Postimuseon 220 000 korttia kattavasta kokoelmasta 1800-luvun lopulta nykypäivään.

Näyttely oli avoinna Tampereella toukokuussa ja on sittemmin kiertänyt muutamissa paikoissa ympäri Suomea. Sen voi vielä nähdä 1.–31.12. Haminan kirjastossa. Siellä voi katsoa myös viisi postikortin historiasta kertovaa videota.

Parhain terveisin -näyttelyn avajaisten virtuaaliesitykseen voi tutustua Postimuseon YouTube-kanavalla.

Kuva: Vinson Tan ( 楊 祖 武 ) from Pixabay.
Normaali
Henkilö, Juomakulttuuri, Kahvila, Kaupunki, Matkakohde, Teemapäivä

Vaaleaa ja tummaa paahtoa Satamatiellä

Käymme Kansainvälisen kahvin päivän kunniaksi palkitussa paahtimossa ja kahvilassa Lappeenrannan Satamatiellä.

Osoite on antanut nimen kahvila-tehtaanmyymälä-tapahtumakeitaalle Satamatie 6:lle.

Lappeenrannan historiallisella Linnoituksen alueella punatiilisessä rakennuksessa, 150 neliön tiloissa toimii monipuolinen Satamatie 6 -niminen kahvila sekä vuonna 2016 toimintansa aloittanut paahtimo Lehmus Roastery. Tila on ollut alun perin hevostalli vuodelta 1914. Suosittu kahvila laajenee kesäaikaan terassille.

Suomen paras kahvila

Kesällä kahvilan tuotteista voi nauttia ulkona. Pöytiä on vielä lisää tämän kuvan ulkopuolella.

Satamatie 6 on äänestetty Helsinki Coffee Festivalissa Suomen parhaaksi kahvilaksi vuosina 2018 ja 2020. Tämän vuoden festivaali on siirtynyt ensi vuoteen, samoin kahvilakilpailu.

Kahvila on kalustettu osin retrokalustein, sohvin ja nojatuolein ja osassa tilaa on korkeampia pöytiä baarijakkaroineen. Viherkasvit tuovat luontevaa pehmeyttä. Jos valitsee kahvilan nurkasta korotetun osan, lavanakin toimivan alueen, voi katsella suoraan Saimaalle.

Satamatie 6:n rouheat kahvilatilat.

Satamatie-kahvilan valikoimissa on itse tehtyjä raakakakkuja, brownieita ja kakkuja, croissanteja, granolakippoja ja grillattavia leipiä. Tuotteet valmistetaan kahvilassa ja lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisleipomo Rikkilän leivän kanssa. Valikoimissa on myös artesaanioluita, luomuviinejä ja cocktaileja.

Lehmus Roastery tummapaahtoista kahvia ja mustikka-valkosuklaaraakasuklaakakkua.

Satamatie 6 ei ole vain kahvila, vaan myös tehtaanmyymälä ja tapahtumakeidas. Se tarjoaa (normaalioloissa) myös monipuolisia tapahtumia, muun muassa työpajoja, luentoja, keikkoja ja tietovisoja. Tiloja voi myös vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin kahvilan omien aukioloaikojen ulkopuolella.

Tehtaanmyymälässä tarjolla on luonnollisesti paahtimon omia kahvi- ja teelaatuja. Myös kahvisäkkejä saa ostaa niiden tyhjennettyä.

Lehmus Roasterysta laatukahveja kaikille

Kahvit on nimetty lappeenrantalaisten paikannimien mukaan.

Lehmus Roastery kertoo tuovansa laatukahvit kaikkien ulottuville. Sitä se tekeekin verkkokauppansa kautta. Kuulin tästä paahtimosta vuosi tai pari sitten, kun aikuiset poikani tilasivat kahvinsa – papuina tietenkin – tästä Lehmus Roastery -paahtimosta.

Olen itse kahvin ja teen sekakäyttäjä – teetä aamulla, hiukan myöhemmin kahvia, päivällä kahvia, illalla teetä – ja sain syntymäpäivälahjaksi muutaman teelaadun paketin samaisesta paikasta.

Teen tie -sarjan teet on pakattu mukaviin pahvisiin, pyöreisiin rasioihin ja niiden nimiksi on valittu paikallisia teiden nimiä kuten Tykkitee, Kuuutostee, Hyväntuulentee, Vanha Happotee, Lentäjäntee ja Satamatee.

Vuonna 2016 perustettu Lehmus Roastery paahtaa erikoiskahveja vaaleasta tummaan asti. Paahtimossa tunnetaan kaikkien raakakahvien alkuperä tila- ja viljelijäkohtaisesti.

Valikoimista löytyy useita eri paahtoja sekä suosittu viiden kahvin Maistelupakki. Kahvit on nimetty lappeenrantalaisten paikkojen mukaan kuten Sammonlahti, Kimpinen, Pusupuisto, Kanava, Myllysaari ja Muukko.

Lehmus Roastery on valittu Suomen parhaaksi paahtimoksi vuosina 2017, 2018 ja 2020 – ensimmäinen tunnustus tuli siis vuosi aloittamisen jälkeen.

Paahtimossa on käytössä 30 kilon (kuvassa) ja 15 kilon paahtimet. Pavut toimitetaan kahviviljelmiltä perinteisissä juuttisäkeissä.
Lehmus Roastery kertoo tekevänsä lesompaa (=leuhkempaa, ylpeämpää) kahvia. Kehystetty kahvisäkki on kunniapaikalla paahtimon seinälle. Pavut ovat peräisin brasilialaiselta kahviviljelmältä.

Hito hyvä Lappeenranta

Satamatie 6:ssa myydään myös maakuntabrändi Hito hyvän tuotteita: kaupungin oivaltavimmiksi mainittuja t-paitoja, Pantteri-boksereita, Vety-stringejä ”kaikin maustein”, postikortteja sekä Norppa-juomia, joiden tuotosta osa lahjoitetaan Suomen Luonnonsuojeluliitolle.

Hito hyvä on valittu vuonna 2015 Vuoden positiivisimmaksi lappeenrantalaiseksi. Verkkosivuilta voi lukea, mitä kaikkea Hito hyvä -kaksikko on puuhaillut; ideoista Samu Koskisella ja Arttu Muukkosella – joka on myös Lehmus Roasteryn toimitusjohtaja – ei ainakaan ole pulaa. Heidän mielestään Lappeenrannan kuuluu saada tuotteita, jotka ovat idän Monacon arvoisia ja tyylisiä.
– Sillä onhan tämä kaupunki kaikesta huolimatta hito hyvä, miehet tuumivat.

Arttu Muukkonen on valittu Vuoden kahvivaikuttajaksi 2020 Helsinki Coffee Festivalissa. Tämän monitoimimiehen mietteitä voi kuunnella Akonniemen Avara Luonto -podcastin osasta 30, jossa hän keskustelee Antti Akonniemen kanssa muun muassa kahvista ja työn rytmittämisestä.

Satamatie 6 on avoinna:
Ma Suljettu
Ti-Pe 11-20
La 10-20
Su 10-18

Osoite: Satamatie 6, Lappeenranta,

Kahvitellaan Kansainvälisen kahvin päivän kunniaksi

Kahviviljelmiä. Kuva: ©Paulig.

Tänään 1. lokakuuta vietetään Kansainvälistä kahvin päivää. Monissa maissa vietettiin omia kansallisia kahvin päiviä. Maaliskuussa 2014 kansainvälisen kahviorganisaation The International Coffee Organization (ICO) jäsenvaltiot päättivät valita yhteiseksi, maailmanlaajuiseksi päiväksi lokakuun ensimmäisen päivän.

Kansainvälisen kahvin päivän avulla halutaan juhlia kahvialan monimuotoisuutta, laatua ja intohimoa. Teemapäivä tarjoaa kaikille mahdollisuuden jakaa rakkautensa kahvia kohtaan sekä tukea miljoonia kahvinviljelijöitä, joiden toimeentulo riippuu tästä aromaattisesta viljelykasvista.

Kahvipensas kukkii. Kuva: ©Paulig.
Kahvipensaita. Kuva: ©Paulig.

Lisää kahvitietoutta etsiville voin vinkata Pauligin sivuston, josta nuo yllä olevat kuvat ovat peräisin.
Jos olet kiinnostunut kahvidrinkeistä, niin voit lukea Irish Coffeen tarinan täältä.


Normaali
Kaupunki, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turun päivänä 19.9.2021

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 19.9.2021 järjestettävä Turun päivä tarjoaa taas runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia.

Tämän toivotuksen kuvasin Joella-gallerian ikkunassa.

Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla. Perinnettä on myös ilotulitus Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Vuoden 2021 Turun päivänä tarjolla on yli 90 tapahtumaa. Kotiseutupäivän ohjelmassa on mukana kulttuuria, tutustumistilaisuuksia ja avoimia ovia. Moniin museoihin on vapaa pääsy. Turun kaupungin lisäksi tapahtumia järjestävät paikalliset yhdistykset, yritykset ja seurat.

Poimin Turun päivän runsaasta tarjonnasta kymmenen kivaa tärppiä.

Kakola Brewing Companyn panimokierrokset

Kakola Brewing Company järjestää sunnuntaina 19.9. kolme avointa kierrosta. Ne ovat maksuttomia ja niiden aikana vierailijat pääsevät tutustumaan tiloihin, tuotteisiin ja toimintaan.

Panimokierrosten ajat:
12.00–12.45
14.00–14.45
16.00–16.45

Kierroksille otetaan enintään 10 etukäteen ilmoittautunutta henkilöa. Ilmoittautua voi joko sähköpostitse osoitteessa info@kakolabrewing.com tai paikan päällä KBC Taproomissa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, enintään kaksi henkilöä per ilmoittautuminen.

Panimokierrosten lisäksi tarjolla on Turun päivän -nimikkopizzapaloja ja tietenkin turkulaisia oluita.

KBC Taproom on auki Turun päivänä klo12–20 ja osoite on Graniittilinnankatu 2, Kakolan sisäpiha.

Kulttuurin ja kulinaristin päivä, keskisyksyn kuunjuhla

Liên Tâm -luostarissa järjestetään vietnamilainen Kulttuurin ja kulinaristin päivä sekä Keskisyksyn kuunjuhla musiikin ja ruoan kera. Tapahtuma ja ruokailubuffet on kaikille avoin ja velotukseton.

Ohjelma:

11.00             Lyhyt resitaatio

12.30–13.30  Kulttuurillinen kulinaristinen juhla

13.45             Lumileijonatanssi keskisyksyn kuunjuhlan kunniaksi

15.00             Tapahtuman päätös.

Klo 10.00–15.00 Liên Tâm -luostari, Moisiontie 225.

Turun Antikvaariset Kirjamessut

Turun Antikvaariset Kirjamessut järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden löytää antikvariaattien ihmeitä: kirjoja, lehtiä ja muuta vanhaa paperitavaraa ihan Turun ydinkeskustassa. Tilaisuuteen pääsee maksutta. Paikalla on myyjiä ympäri Suomen.

Lauantaina 18.9. klo 10–18 ja sunnuntaina 19.9. klo 10.00–15.00, Aurelia, Aurakatu 18.

Avoimet ovet Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon

Qwenselin talossa on 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Se on Turun vanhin säilynyt puutalo.

Klo 10.00–18.00, Läntinen Rantakatu 13b.

Apteekkimuseo kertoo, millainen oli entisaikain lääketarjonta.

Mahdollisuuksien tori

Brinkkalan talon sisäpihalla on monikulttuurista basaaritunnelmaa. Voit kierrellä järjestöjen kojuilla ja maistella eri maiden makuja pop up -ruokakojuilla. Brinkkalan lavalla ja Raatihuoneen salissa (3. krs.) on erilaista ohjelmaa, muun muassa teatteria, tanssia, musiikkia sekä yhdistysten esittelyjä.

Klo 10.00–18.00, Brinkkalan sisäpiha.

Ett hem -museossa avoimet ovet Turun päivänä

Ett hem on kotimuseo, jonka konsuli Alfred Jacobsson ja hänen vaimonsa Hélène lahjoittivat Åbo Akademin säätiölle. Museon taide- ja esinekokoelmat ovat perittyjä ja Jacobssonin pariskunnan ostamia antiikkiesineitä.

Klo 11.00–16.00, Piispankatu 14.

Tunturi – Turun Pyörä 99 vuotta

Tunturi-pyörien kokoontuminen Forum Marinumin piha-alueelle. Tunturipyörät pysäköidään esittelyrivistöön. Voit tuoda omasi näytille oli se alkuperäiskunnossa tai erikoisella tavalla muokattu. Ansiokkain tai erikoisin pyörä palkitaan Tunturin yllätyspalkinnolla.

Klo 12.00–14.00, Forum Marinum, Linnankatu 72.

Aurajokea siivotaan sukeltaen ja Siisti Biitsi -talkoot

Aurajokea siivotaan sukeltaen Turun päivänä. Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2018 saanutta tempausta on toteutettu Turussa jo parinkymmenen vuoden ajan. Sukeltajat nostavat pareittain sameasta jokivedestä kaikkea mahdollista sinne heitettyä materiaa. Käy rannalla katsomassa, nouseeko joesta tänä vuonna romuja vai rikkauksia.

Voit ottaa osaa Aurajokivarren siivoukseen Siisti Biitsi -talkoissa ja samalla seurata Aurajoen sukellustempausta.

Klo 12.00–14.00, Tuomiokirkkosillan kupeessa.

Vartin opastuksia jokirannassa

Turun matkailuoppaat tarjoavat noin vartin kestäviä opastuksia. Lähtöpaikka Kirjastosillan päädyssä Läntisen Rantakadun puolisessa päässä. Opastukset ovat vaihtelevista aiheista, joten voit kuulla jotain aivan uutta ja yllättävää, tai ehkä jopa jotain tuttuakin.

15.00–17.00, Kirjastosilta, Läntinen Rantakatu.

Venäjän keisarin Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana tapasivat toisensa Turussa yli 200 vuotta sitten. Tilanne ikuistettiin patsaaseen Aurajoen rannassa. Teoksen on toteuttanut taiteilija Andrei Kovaltšuk. Kertovatkohan oppaat lisätietoja tästä patsaasta?

Tulishow: Kajastuksia

Aura Companyn sirkustaiteilijat toteuttavat Turun Tuomikirkon edustalla uuden tulitaide-esityksensä Kajastuksia. Kajastuksia on kolmen turkulaisen sirkustaiteilijan uusi tunnelmallinen tulitaide-esitys. Esitys vie katsojan visuaaliselle matkalle esinemanipulaation ja jongleerauksen maailmaan tulitaiteen eri keinoin.

Klo 20.00–20.30, Turun Tuomiokirkon edusta.

Päivän päätteeksi ilotulitus

Turun päivän kruunaa perinteinen ilotulitus Samppalinnanmäeltä. Ilotulituksen näkee hyvin Aurajoen länsirannalta kaupungintalon ja Kristiinankatu 1:n väliseltä alueelta, teatterisillalta ja myös itärannalta.

Klo 21.00 alkaen, Samppalinnanmäki.

Poikkeustilanteen järjestelyt

Poikkeusaikana tapahtumassa noudatetaan tietysti asianmukaisia järjestelyjä. Muista pitää riittävä turvaväli (yli 2 metriä) muihin osallistujiin ja pysy kotona, jos tunnet itsesi sairaaksi. Turun päivässäkin voimassa ovat THL:n sekä AVIn ohjeistuksia. Lisätietoja: www.turku.fi/korona.

Tarjolla on myös muutamia virtuaalitapahtumia, joita voi seurata kotoa.

Kaikki Turun päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä”. Verkosta löytyy myös Turun päivän käsiohjelma (pdf).

Programmet på svenska: turku.fi/sv/abodagen
The program in English: turku.fi/en/turku-day

Yksi kaikkien ja kaikki Turun puolesta.

Normaali
Kahvila, Kaupunki, Konsertti, Matkakertomus, Puisto, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Päivin nimipäivät manselaisittain

Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietettiin tänä vuonna Tampereella, josta löytyi aika hyvä ote rentoon, päivimäiseen yhdessäoloon.

Päivänkakkara on sopiva nimikkokukka Päiveille.

Päivin päivää 16.6. on aikaisemmin juhlittu Päivien yhteisvoimin Turussa, mutta tänä vuonna löytyi Tampereelta aktiivisia Päivejä järjestämään nimipäiväämme, muun muassa Päivi Rantanen, Päivi Seppä, Päivi Vuorinen ja Päivi Kyssä.

Paikaksi organisaattorit olivat valinneet Hatanpään arboretumin. Tähän alueeseen kuulu oikeastaan kolme puistoa: Hatanpään kartanoa ympäröivä puisto (Hatanpäänpuisto – Kartano), varsinainen arboretum eli puulajipuisto (Hatanpäänpuisto – Arboretum) sekä Vihilahdenpuisto.

Harisoninruusu Aurora oli ainut ruusuista, jota ehdin ihailla kahvilan kupeessa.

Me noin tusina Päiviä olimme kartanon puistoalueella, jonka nurmikolle Tampereen Päivit olivat koonneet iloisen värisiä vilttejä istuma-alustoiksi.

Käsittämättömässä ohjelmassa (saattaa sisältää päivityksiä) oli nimipäiväjuhlien äiteihin kuuluvan Päivi Fagerströmin tervetulopuhe ja alkoholiton nimppariskumppa koristellusta muovipikarista. Nimipäivärunon eli Päivänkakkararunon esitti Päivi Seppä.

”Kaikille meille hyvänlaisille, koska ilman meitä mikään ei päivittyisi”, lausui Päivi Seppä.
Nimipäiväruno meille kaikille Päivielle; sanojen takana on Päivi Seppä.

Kahvilla kävimme Kahvila Arboretum Cafessa, joka toimii 1920-luvulla rakennetussa sairaalan entisessä saunarakennuksessa Hatanpään kartanon takana olevan ruusutarhan kupeessa.

Sul on aika hyvä ote

Pääsimme juhlapäivän kunniaksi keikalle. Mies ja kitara – Jukka Törmä.

Tamperelainen muusikko, lauluntekijä ja trubaduuri Jukka Törmä viihdytti meitä musiikillaan ja jutuillaan.

Omimme heti Jukan omaa tuotantoa olevan laulun Aika hyvä ote, jonka kertosäe on kuin Päiveille tehty:

”Sul on aika hyvä ote
sul on aika hyvä tatsi
kaikessa mitä sä teet.”

Jukka Törmä yleisöineen.
Päivi Oikarinen ja kaimansa kuuntelivat trubaduurin esitystä. Ja hei, meillä kaikilla Päiveillähän on aika hyvä ote?
Välillä laitettiin jalalla koreasti.

Tiäräks tätä?

Musiikin jälkeen oli vuorossa Tiäräks tätä? -tietokilpailu ja aiheena oli mikäs muu kuin Päivi-tietous. Kymmenen kysymystä nimemme vaiheilta. Paras Päivi-tietäjä oli Päivi Mikkonen, joka sai palkinnokseen Bella Ella Peach Zero kuohuviiniä ja Päivi (Marianne) -karkkipussin.

Fazer lanseerasi Marianne-nimikampanjan vuonna 2019, jolloin perinteistä suklaakarkkia sai myös muille nimille ja tämä kampanja jatkuu tänäkin vuonna kesän ajan. Kaupoista kannattaa siis etsiä näitä nimikoituja pusseja, mikäli haluaa ilahduttaa saajaa. Nimiä löytyy Päivin lisäksi aikamoinen valikoima.

Päivi Mikkonen oli päivittänyt parhaiten Päivi-tietoutensa.

Ohjelmaan oli optimistisesti merkitty arboretumin ihailua koko yön ajan, mutta vapaan yhdessäolon, jutustelun ja päivittelyn jälkeen keräsimme itsemme ja tavaramme ja suuntasimme kotimatkalle, kuka Tampereelle, kuka Turkuun ja muualle Suomeen.

Hatanpää on nyt sellainen paikka, jonne tiedän suunnata seuraavalla Tampereen matkallani. Olisi siellä ollut nähtävää.

Juhlia Turussa, Tampereella ja verkossa – missä vuonna 2022?

Päivien ryhmä alkoi muotoutua vuonna 2010 pienimuotoisesti. Vuonna 2017 kokoonnuimme yli 50 Päivin voimin viettämään nimipäivää Turkuun aurinkoisena perjantaina 16.6.2017 ja juhlistimme näin Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä ja upeaa suomalaista nimeämme. Vuonna 2018 juhlimme Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuonna 2019 Vilkkimäen Meijerissä ja Vilkkimäen Kahvimuseossa.

Viime vuosi 2020 oli tunnetusta syystä poikkeuksellinen. Ilman nimipäivääjuhlaa emme jääneet, mutta se toteutettiin verkossa.

Päivit ovat yhteydessä toisiinsa nimipäivien välilläkin omassa Parhaita Päiviä -Facebook-ryhmässä. Liity siihen, jos olet Päivi, niin saat päivityksiä siitä, mitä ja missä tapahtuu vuonna 2022. ja tarjolla on muutakin päivimäistä sisältöä.
Ryhmässä on nyt 493 jäsentä kukahan on 500. Päivi?

Näissä juhlissa on helppo muistaa muiden osallistujien etunimi.
Normaali
Bloggaus, Matka vuosien takaa, Tapahtuma, Teemapäivä

Sitä kokemusta en unohda

#Blogiperjantai21-teemapäivän kunniaksi kerron sanoin ja kuvin bloggaamisen mahdollistamista unohtumattomista kokemuksista. Minulla ne liittyvät matkabloggaajien kansainvälisiin konferensseihin Irlannissa ja Tšekissä.

Tänään perjantaina 4.6.2021 vietetään järjestyksessä viidettä valtakunnallista blogin ja bloggaamisen teemapäivää, virtuaalista #Blogiperjantaita. Sen järjestävät yhteistyössä Sisältötoimisto Rouva Sana ja Bloggaajan käsikirja. Tänä vuonna teemapäivän aiheena on ”Sitä kokemusta en unohda”.

Valtakunnallisen #Blogiperjantain tarkoituksena on nostaa esiin blogin ja bloggaamisen hyötyjä sekä kiinnittää huomiota kirjallisen ilmaisutaidon merkitykseen.

Rouva Sana johdattelee aiheeseen muun muassa näillä kysymyksillä: ”Mitä bloggaaminen on tuonut mukanaan? Millaiseen kokemukseen se on sinut johdattanut? Minkä tavoitteen olet blogisi avulla saavuttanut? Mitä hyötyä bloggaamisesta on sinulle ollut? Oletko tavannut uusia ihmisiä, joiden kohtaaminen ei olisi ollut mahdollista ilman blogia? Millaista muistoa et unohda koskaan?”

Osallistuin tähän tapahtumaan viime vuonna ja kirjoitin bloggaamisen iloista ja vähän suruistakin otsikolla Bloggaaminen avaa maailmoja. Jo tuolloin mainitsin saman asian kuin tässäkin postauksessa eli matkabloggaajien konferenssit, jotka ovat minua eniten ilahduttaneet näiden reilun kuuden vuoden bloggaajaurani aikana.

Killarney ja Ostrava muistoissani

Aamusumua Killarneyn vuorilla kuvattuna The Gleneagle -hotellin ikkunasta.

Nautin kansainvälisestä vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta. Olen saanut siihen tuntumaa jo ennen bloggaustakin sekä työn että harrastusten mukanaan tuomissa kansainvälisissä konferensseissa. Niissäkin on voinut tuntea yhteenkuuluvuutta, saman heimon jäsenyyttä.

Erityisen vahvaa heimotunne on ollut niissä kahdessa matkabloggaajien konferenssissa, joihin olen tähän mennessä saanut osallistua. TBEX-organisaation järjestämät matkabloggaajien konferenssit Killarneyssä, Irlannissa vuonna 2017 ja Ostravassa, Tšekissä vuonna 2018 olivat upeita ja unohtumattomia kokemuksia. Vieläkin harmittaa, että huomasin Tukholmassa vuonna 2016 pidetyn konferenssin liian myöhään sinne olisi ollut helppo Turusta lähteä.

Näissä kahdessa TBEX-konferenssissa tuli selvästi esiin, että matkabloggaajiakaan ei voi karsinoida stereotyyppiseen muottiin. Joukossa ei ole vain 20–30-vuotiaita diginatiiveja kaunokaisia, vaan meissä on eri-ikäisiä teineistä ikäihmisiin, miehiä, pariskuntia, naisia ja muunsukupuolisia, heteroita ja homoseksuaaleja, pyörätuolilla liikkuvia, näkövammaisia, harrastajia ja ammattilaisia, eri maista, kielialueilta ja eri uskontokuntaan kuuluvia.

Jaettu kiinnostus matkailuun ja bloggaamiseen yhdistää, ja jokin sama ydinolemus meissä matkabloggaajissa on. Siksi olikin niin helppoa tutustua ihmisiin TBEX-tilaisuuksissa. Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että saan olla mukana tässä yhteisössä.

Killarneyssä vietimme avajaisiltaa raviradalla, jonne oli luotu pienimuotoiset paikallisen ruoan ja juoman messut. Maisteltavana oli muun muassa juustoja, ostereita sekä paikallista vodkaa ja giniä. Saimme seurata myös Riverdance-tanssiryhmän tunnetuksi tekemää irlantilaista tanssia, rummutus- ja tulishowta sekä hevosesitystä sekä kengitysnäytöstä.

Muina iltoina paikallisissa pubeissa ja ravintoloissa oli erikoisohjelmaa. Opettelin tekemään oikeaoppisen Irish Coffeen sekä kaatamaan hanasta Guinnessia.

Irlantilaisten musikaalisuus tuli matkan aikana hyvin esille. Elävää musiikkia oli tarjolla pienissäkin pubeissa erityisesti Dublinissa, jossa vietin yhden yön ennen ja jälkeen konferenssin.

Iltatilaisuus Killarneyn raviradalla.

Osallistuimme myös iltamyöhään järjestettyyn kummitusretkeen hautausmaakäynteineen. Retki West Corkiin tutustutti paikalliseen ruokakulttuuriin ja raaka-aineisiin – jopa niin, että bussimme sai odotella tiellä, kunnes lehmälauma oli siirtynyt laitumelleen.

Tšekin matka oli kahden viikon pituinen, sillä saimme mahdollisuuden osallistua Ostravassa ennen konferenssia järjestettyyn Colours of Ostrava -festivaaliin. Mukana oli parikymmentä bloggaaja ja pidimme toisillemme seuraa ohjelman lomassa.

Yksi Colours of Ostrava -festivaalin lukuisista lavoista. Nimekkäin esiintyjä oli Grace Jones.

Ennen konferenssia oli monia retkiä Ostravassa ja lähistöllä ja usean päivän retkiä konferenssin jälkeen. Hienoja tutustumiskohteita Itä-Tšekissä ja kiva kymmenen hengen porukka, jonka jäsenet tulivat Tšekin ja Suomen lisäksi Irlannista, Ranskasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Käytössämme oli opas ja pikkubussi. Kävimme muun muassa linnoissa, kullanhuuhdontapaikassa, tippukiviluolassa, urkuparvella, kaivosmuseossa ja sen kaivoksessa, fine dining -ravintolassa, kuulapelipaikassa, kylpylässä tai oikeastaan vesihoitoihin erikoistuneessa parantolassa, paperimuseossa ja oopperassa.

Konferenssipäivät olivat uuden oppimisen aikaa ja väliajoilla tutustuttiin toisiimme.

Konferenssi pidettiin Dolní Vítkovicen entisellä kaivos- ja teollisuusalueella. Pyöreä rakennus oli saneetattu konferenssitiloiksi.
Tiivisohjeimaisen konferenssin tauoilla pääsi hetkeksi hengähtämään.
Tutustuimme tšekkiläiseen ruokakulttuuriin.
Sidonie-hotellin allasosasto. Tämä ylellinen kylpylähotelli löytyy Sobotínin kunnasta Šumperkin alueella Olomoucissa.
Javoříčkon luolien tippukiviä. Luolat sijaitsevat Tšekin itäosassa Lukán kunnassa olevalla Špraněkin luonnonsuojelualueella.
Illallinen vuoden 2018 parhaaksi ravintolalso valitussa Entréessä, Ostravassa.

Seuraavaksi Cataniaan, Sisiliaan?

Aion osallistua säännöllisesti ainakin Euroopassa järjestettäviin konferensseihin, ellei jokin sen estä. Viime vuonna, juuri Cataniassa, Sisiliassa, järjestettävän konferenssin alla koronapandemia alkoi jyllätä Italiassa. Se oli jo niin lähellä, mutta päivä päivältä kävi ilmeisemmäksi, ettei matkaan voi lähteä.

Tein ikävän päätöksen melko varhaisessa vaiheessa ja sittemmin konferenssi peruutettiin tai oikeastaan siirrettiin tuntemattomaan tulevaisuuteen. Tuoreen tiedon mukaan uudesta ajankohdasta neuvotellaan, mutta ilmeisesti vuoteen 2022 on suunnitelmissa jokin muu alue.

Bloggaaminen rikastaa elämää

Bloggaaminen on tuonut elämääni uusia tuttavuuksia ympäri maailman ja hienoja kokemuksia, joita vailla olisin ilman blogiani. Ihan helposti en tästä harrastukseni luovu.

Killarneyn konferenssiin liittyvät jutut:

Pitkä matka Killarneyyn

Vuorien ja järvien Killarney

Ensimmäistä kertaa matkabloggareiden konferenssissa

Kuinka tavallisesta marketkäynnistä tehtiin bloggaritapahtuma?

Irish Coffee ‒ Foynesista maailmalle

Kun maito muuttuu giniksi – Bertha´s Revenge

Oluen ystävänä Irlannissa

Ostravan konferenssiin liittyvät jutut:

Täältä tullaan, Ostrava

Ostrava!!!

Kuinka täällä kuljetaan?

Värikäs festari Ostravassa

Ostravan unikeot

PechaKuchaa Ostravan yössä ‒ ja vähän muuallakin

Puoli päivää palomiehen matkassa Ostravassa

Olutnautintoja Tšekissä

Olomouc ‒ kaupunkien kaunotar

Miten ennen tehtiin paperia?

Normaali
Kaupunki, Matkustaminen, Puisto, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Päivinpäivää juhlitaan Tampereella 16.6.2021

Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietetään tänä vuonna Tampereella.

Kokoonnumme ulkoilmassa upeassa Hatanpään arboretumissa keskiviikkona 16.6.2021 kello 18. Hatanpään arboretum sijaitsee noin kolme kilometriä etelään Tampereen keskustasta Hatanpään niemellä, Pyhäjärven rannalla. Arboretumin alueeseen kuuluu kolme eri puistoa. Mahdolliset kokoontumisrajoitukset huomioidaan.

Kuva: ©Visit Tampere/Laura Vanzo.
Kuva: ©Visit Tampere/Laura Vanzo.

Kokoonnutaan joukolla taas juhlimaan. Ilmoittaudu ja hanki osallistumislippu 8.6.2021 mennessä. Lippu maksaa 10 euroa. Saat sillä muun muassa nimipäiväkuoharia ja elävää musiikkia. Osta lippu täältä: https://holvi.com/shop/parhaitapaivia/

Ohjelmassa alkoholiton nimppariskumppa, Päivin päivän runo esittäjänään Päivi Seppä, trubaduuri Jukka Törmän musiikkia ja laulua, yllätysohjelmaa (ota kynä mukaan!) ja vapaata yhdessäoloa ja jutustelua ja tietysti: päivittelyä.

Bussiyhteydet Tampereen rautatieasemalta Hatanpään arboretumiin, ks. täältä ja Ratinasta linja-auto aseman vieressä Hatanpään arboretumiin, ks. täältä.

Päivien ryhmä alkoi muotoutua vuonna 2010 pienimuotoisesti. Vuonna 2017 kokoonnuimme yli 50 Päivin voimin viettämään nimipäivää Turkuun aurinkoisena perjantaina 16.6.2017 ja juhlistimme näin Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä ja upeaa suomalaista nimeämme.

Nyt Tampereelta löytyi aktiivisia Päivejä järjestämään nimipäiväjuhlaa. Kiitokset heille.
Seuraa Parhaita Päiviä -sivua Facebookissa.

Voit lukea aikaisemmista juhlista näistä postauksista:

Päivinpäiviä Päivänkakkaran juurella

Meillä kaikilla oli niin mukavaa – Päivin nimipäivä 16.6.2018

Pannu kuumana Päivin päivänä 16.6.2019

Tavataan Tampereella, Päivit!

Kuva: ©Visit Tampere/Laura Vanzo.
Normaali
Arkkitehtuuri, Kirja, Kirjailija, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Juhlitaan kirjaa 23.4.2021

Kirja miehelle, ruusu naiselle. Näin vietetään Kirjan ja ruusun päivää 23.4. Päivä on myös kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuden päivä.

Kirja ja punainen ruusu
Kuva: Annie Spratt, Unsplash.

Perjantaina 23.4. vietetään Kirjan ja ruusun päivää. No, miten sitä voi viettää? Ajatuksena on ollut, että miehet antaisivat naisille ruusuja ja naiset miehille kirjoja. Kirjojen ystävänä ottaisin kuitenkin itse mieluummin kirjan, onhan siitä paljon kestävämpää iloa kuin nopeasti kuihtuvasta kukasta. Tai ehkä voisin saada molemmat?

Teemapäivän idea ei ole mikään hiljattain keksitty markkinointikikka. Ajatuksen takana on valencialainen kirjailija Vicente Clavel Andrés. Hänen alkuperäinen, vuonna 1925 esittämänsä juhlapäivä sijoittui lokakuuhun, mutta vuodesta 1930 päiväksi valikoitui nykyinen 23.4. Tuona päivänä vuonna 1616 kuoli kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa: Miguel de Cervantes sekä William Shakespeare.

Päivän vietto levisi yliopistokaupunkien kautta kaikkialle maailmaan. Päivä liitettiin myöhemmin myös Katalonian suojeluspyhimykseen Pyhään Yrjöön, jonka kuolinpäivä on myös 23. huhtikuuta.

Unesco eli YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö julisti Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Järjestön mukaan ”Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina.”

Matkablogissa on syytä juhlia erityisesti matkakirjoja, koska ne voivat toimia matkustamisen korvikkeina. Jos ei itse juuri nyt pääse matkalle, voi tehdä nojatuolimatkan kirjailijan tuottaman tekstin siivin.

Kirjojen arkkitehtuuri

Seurasin verkossa Kirjan ja ruusun päivän etkoja, jonka teemana oli Kirjojen arkkitehtuuri, paikat ja maisemat. Tilaisuuden järjestäjänä olivat yhteistyössä Arkkitehtuurimuseo, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Kustannusosakeyhtiö Otava ja Bookm-ark.fi.

Matkoilla ja arkkitehtuurilla on kosketusta sikäli, että matkoilla saamme tutustua paikalliseen arkkitehtuuriin. Toisaalta voi olla niinkin, että matkailija haluaa päästä näkemään tietyn kuuluisan rakennuksen, kuten vaikka Taj Mahalin Intiassa, Sagrada Famílian Espanjassa, Unescon maailmanperintökohteita taikka wau-arkkitehtuuria.

Kirjan ja ruusun päivän etkoilla juhlittiin uutta arkkitehtuurin tietokirjallisuutta ja kaunokirjoja, joissa paikan ja tilan merkitys korostuu. Illan panelisteina olivat tietokirjailijat apulaisprofessori Panu Savolainen ja professori emeritus Pekka Korvenmaa sekä kaunokirjailijat Sanna Puutonen ja Jyrki Erra. Vierailijoiden kanssa keskustelevat Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallinen johtaja Minna Castrén ja kirjakauppias, arkkitehtuurin teorian vanhempi lehtori Anni Vartola.

Tässä keskustelussa esiin tulleita kirjoja:

  • Juhana Lahti, Frans Autio (toim.): Kaikki ja ei mitään – arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Arkkitehtuurimuseo 2020.
  • Essi Rautiola (ed.): Finnish Architecture – Biennial Review 2020. Arkkitehtuurimuseo 2020.
  • Panu Savolainen: Matkaopas 1700-luvun Turkuun. Sammakko 2021.
  • Pekka Korvenmaa: Lars Sonck. Atlasart 2020.
  • Sanna Puutonen: Sydänmuuri. Otava 2021.
  • Jyrki Erra: Lyijynvalkoinen. Otava 20
  • Jyrki Erra: Kaunasin sivut. Otava 2012.
  • Jyrki Erra: Berliinin ajokoirat. Otava 2015.
  • Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007.
  • Juhani Pallasmaa: Eläinten arkkitehtuuri. Suomen Rakennustaiteen Museo 1995.
  • Kjell Westö: Tritonus. Otava 2020.
  • Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet. Teos 2020.
Sydänmuuri-kirjan kansi
Sanna Puutonen voitti J.H. Erkon kirjoituskilpailun vuonna 2018.
Lyijyvalkoinen-kirjan kansi
Jyrki Erran romaani Lyijyvalkoinen voitti Suomen Dekkariseura ry:n myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon 2021.

Kollektiivinen kirjalista arkkitehtuurikirjoista kaikkien lukijoiden iloksi löytyy täältä. Voit lisätä listaan oma arkkitehtuurikirjasuosikkisi lyhyen kuvauksen ja kuvan tai linkin kera. Voit myös kommentoida tai antaa oman arvosanasi muiden suosituksille.

Tulipa tässä mieleeni, että Arkkitehtuurimuseo voisi olla listalla, kun parempien aikojen koittaessa seuraavan kerran menen Helsinkiin. En ole siellä käynytkään. Museo avautuu jälleen 5.5.2021.

Kohtaamisia kirjakaupassa jatkuu 23.4.

Kustantamoiden, kirjakauppojen ja kirjailijoiden yhteishanke Kohtaamisia kirjakaupassa saa jatkoa. Se käynnistyy Kirjan ja ruusun päivänä 23.4. Hanketta vietetään tänä vuonna tarjoamalla virtuaalisia kirjailijahaastatteluita ja hyviä lukuvinkkejä uutuuskirjoihin. Haastatteluita voivat järjestää sekä kirjakaupat että kustantamot ja kirjailijat. Sivusto täydentyy pitkin kevättä.

Vinkkejä kevään kirjaostoksiin

Jos kaipaat vinkkejä kirjaostoksiin, niin voit tutkia Kustantamoiden lukulahjavinkit kevään merkkipäiviin ja kesälomalle. Ne löytyvät tästä linkistä.

Lukuviikolla esittelin matkakirjoja, joten nekin kannattaa pitää mielessä.

Aiotko ostaa kirjan miehelle tai antaa ruusun naiselle – tai toisinpäin?

Kirja ja ruusu
Kuva: Thoa Ngo, Unsplash.
Normaali
Teemapäivä

Naisia, jotka kulkevat omia polkujaan

Naisen ja sateenvarjo siluettina sinisessä maisemassa, jossa merta ja taivasta.

Kuva: TheDigitalTeacup Pixabaystä.

Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi keräsin listan postauksistani, joissa kerron naisista omilla poluillaan. Osa reiteistä kulkee lähiluonnossa, osa on tutkimusmatkoja tuntemattomilla seuduilla ja osa noudattaa sielun ja sydämen johdatusta sopivaisuussäännöistä piittaamatta.

Tuntemamme kuuluisat löytöretkeilijät ja tutkimusmatkailijat ovat useimmiten miehiä. Maailmaa tutkimaan lähteneitä naisiakin on, emme vain ole kuulleet niin paljoa heistä. Päivi Laitisen Reissunaisia-kirja kertoo kymmenestä naisesta, jotka kulkivat omia polkujaan aikana, jolloin se oli hyvin poikkeuksellista.

Mia Kankimäki puolestaan kertoo rohkeista naisista, jotka eivät piitanneet sopivaisuussäännöistä, vaan kulkivat sinne, minne sielu ja sydän heitä johdatti. Heidän tarinoitaan voi lukea kirjasta Naiset joita ajattelen öisin.

Kerron kolmessa postauksessa myös omia luontopolkujaan kulkevista naisista, jotka ovat Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäseniä. Jutuissa on kaikkiaan yhdentoista naisen tarinoita kuvineen. Heistä osa on valokuvauksen ammattilaisia ja osa harrastajia. Askeleet voivat viedä lähimetsään tai kauemmas eksoottisen luonnon jäljille Huppuvuoria ja Grönlantia myöten.

Reissunaisia – seikkailijoita, tutkijoita ja edelläkävijöitä

Yönaisten matkassa

Naiset, jotka kulkevat omia luontopolkujaan I

Naiset, jotka kulkevat omia luontopolkujaan II

Eva Roos omilla luontopoluillaan

Ostin alla olevan kortin Englannista vuonna 1988. Teksti on ajankohtainen edelleen niin Suomessa kuin kuin globaalistikin. Ei kummoistakaan edistystä yli kolmessakymmenessä vuodessa, vaikka Marsiinkin on jo tutkimuslaitteita lähetetty.

Tähän yhteyteen sopinee brittien alunperin sota-ajan propagandakäyttöön lanseeraama slogan: Keep calm and carry on.

Ajatelkaamme Päivi Laitisen siteeraaman Nellie Blyn sanoin: ”Mikään ei ole mahdotonta, kun vain ohjaa riittävän määrän energiaa samaan suuntaan.” Tämä sopii niin naisten aseman parantamiseen kuin omiin polkuihimme.

Normaali
Bloggaus, Teemapäivä

Kuusi vuotta bloggausta

Kullanvärinen numero kuusi piirretyn ja koristeellisen kukkaseppeleen keskellä.

Kuva: Kuva JL G Pixabaystä.

Julkaisin ensimmäisen Parasta lähteä nyt -blogipostauksen 8.2.2015 eli tasan kuusi vuotta sitten.

Tänään on tasan kuusi vuotta siitä, kun aloitin Parasta lähteä nyt -blogin. On siis syntymäpäivä. Juhlahumu ei ole kummoistakaan, mutta sen verran irrottelin, että meni Cafe Artiin nauttimaan paikan antimista ja ystävän kanssa jutustelusta. Puhuttiin tosin aika paljon kaikesta muusta kuin syntymäpäiväsankarista. Aiheet taisivat painottua enemmän koronaan ja etätyöhön.

Lohivoileipä, juustokakku ja kupillinen teetä.

Parasta lähteä nyt -blogin syntymäpäivän kunniaksi nautin Bengtskärin lohileipää, Irish-juustokakkua ja Aurajoen rannalla -teetä hyvässä seurassa Cafe Artissa.

Kävijämäärät vähenivät

WordPressin tilastoinnin mukaan blogin vuosittaiset näyttökerrat ja kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta viime vuosi oli poikkeuksellinen. Luvut olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna ja itse asiassa ne olivat samalla tasolla kuin kolmantena vuonna.

Luonnollinen selitys lienee siinä, ettei matkailu ole ihmisten elämässä samoin tavoin kuin aikaisemmin. Ainahan voi suunnitella ja haaveilla, mutta eihän se pidemmän päälle innosta. Vapaamman liikkumisen aika karkaa aina vain eteenpäin.

606 postausta

Näiden kuuden vuoden aikana postauksia on kertynyt kaikkiaan 606 (kuinkas sattuikaan) tämä mukaan luettuna. Vuositasolla postauksia on ollut hiukan alle tai hiukan yli 100.

Olen kertonut tämän harrastuksen iloista Bloggaaminen avaa maailmoja -tekstissä 5.6.2020 Rouva Sanan blogiteemapäivän innoittamana. Kerroin muun muassa, että ”Eniten bloggaamisessa ilahduttaa mahdollisuus toteuttaa omia ideoita, luoda tekstistä ja kuvista kokonaisuus, etsiä tietoja ja oppia uutta. Postauksen tekeminen on itsellistä puuhaa, mutta blogi avaa maailmoja.” Tuosta postauksesta voit lukea, minne kaikkialle harrastus on minua kuljettanut.

Voit seurata blogipostauksia myös Facebookin Parasta lähteä nyt -sivulla (käy tykkäämässä) tai blogit.fi-sivuston kautta (käy seuraamassa kirjautuneena, merkkaa blogi sydämellä). Parasta lähteä nyt -blogi on tämän sivuston matkablogilistauksissa sijalla 12.

Pysy mukana matkassani. Tiedon blogin tuoreimmasta päivityksestä voi tilata sähköpostiin. Tämä kenttä aukeaa menuvalikosta (musta palkki ylhäällä, vasemmanpuoleinen painike).

Leivos, jonka päällä on kynttilä, joka on numero kuuden mallinen.

Kuva: sh_988 Pixabaystä.

 

Normaali