Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Näyttely, Valokuva, Valokuvaus, Video

Matkaile kotisohvalla valokuvanäyttelyyn, vaellukselle ja Välimerelle

Korvikkeeksi koronakevääseen ja -kesään on tarjolla paljon digitaalista sisältöä. Voit käydä katsomassa Vivian Maierin näyttelyä Valokuvataiteen museossa, matkailla Görän Schildtin seurueessa Välimerellä ja vaeltaa luontopoluilla Havaijilta Egyptiin.

Valokuvaaja Vivian Maier mustavalkoisessa omakuvassa

Vivian Maier. © Estate of Vivian Maier, Courtesy of Maloof Collection and Howard Greenberg Gallery, NY.

Amerikkalaisen valokuvaaja-lastenhoitaja Vivian Maierin (1926–2009) näyttelystä Omakuva ja sen varjo oli hyvää vauhtia tulossa Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituin näyttely. Kuukaudessa sen näki yli 15 800 näyttelyvierasta. Näyttelyn piti olla esillä toukokuun loppupuolelle, mutta sitten pandemia sulki museon.

Newyorkilaisissa ja chicagolaisissa perheissä lastenhoitajana työskennellyt Vivian Maier kuvasi aktiivisesti läpi elämänsä näyttämättä valokuvia kenellekään. Hän jätti jälkeensä yli 150 000 kuvan arkiston. Se löytyi sattumalta vuonna 2007 chicagolaisesta varastosta.

Valokuvataiteen museo järjesti virtuaaliopastuksen Instagramin livelähetyksessä huhtikuun alussa. Sen ehti nähdä tuolloin ja myöhemmin tallenteena useita tuhansia katsojia. Nyt meillä on tilaisuus päästä mukaan Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituimpaan näyttelyyn museopedagogi Aapo Raudaskosken virtuaaliopastuksella, joka löytyy museon YouTube-tililtä. Opastuksen kesto on 45 minuuttia ja 28 sekuntia.

Virtuaaliopastuksille voi ostaa vapaaehtoisen viiden euron pääsylipun museon Holvi-verkkokaupassa.

Vivian Maierista on tehty dokumentti

Jos kiinnostuit tästä salaperäisestä valokuvaajasta, voit katsoa myös Vivian Maierin salaisuus -dokumenttielokuvan (Finding Vivian Maier, USA 2013) Yle Areenassa. Se on nähtävissä kesäkuun 2020 loppuun saakka.

Dokumentin kesto on yksi tunti ja 20 minuuttia ja sitä kuvaillaan näin: ”Jännittävä dokumenttielokuva 1900-luvun parhaaksi katuvalokuvaajaksi väitetystä salaperäisestä naisesta, joka kuoli tuntemattomana erakkona vuonna 2009 ja on nyt taidemaailman sensaatio.”

Görän Schildtin purjeveneellä Välimerelle

Göran Schildt Daphne-purjeveneessä Kroatiassa.

Görän Schildt Daphne-purjeveneessään Pulassa, Kroatissa. Svenska litteratursällskapet i Finland. SLSA 1150 Göran Schildts arkiv.

Verkossa on nyt tarjolla valokuvia kirjailija, seikkailija ja taidehistorioitsija Görän Schildtin (1917–2009) arkistoista. Useimmat kuvat on otettu Daphne-purjeveneellä tehdyillä matkoilla, mutta mukana on myös otoksia Görän ja Christine Schildtin kodista, jonka suunnitteli heidän ystävänsä Alvar Aalto.

Kuvat ovat 1940–1960-luvuilta ja ne ovat täynnä tuon ajan kulttuurihistoriaa. Matkoilla oli mukana tuon ajan kulttuurivaikuttajia, Aallon lisäksi muun muassa Maire Gullichsen, Georg Henrik von Wright ja Vivica Bandler.
– On kiva tarjota ihmisille nojatuolimatkoja juuri nyt, kun liikkuminen on niin kovin rajoitettua. Aurinkoiset kuvat ovat oikea piristysruiske, sanoo Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran arkistonhoitaja Sanna Jylhä Turun Sanomien haastattelussa. (TS 16.4.2020)

Virtuaalisesti vaeltamaan

Jos olet kiinnostunut luonnon kauneudesta tai karuudesta, voi lähteä vaeltamaan kuvan ja musiikin voimalla. Leisure & Travel -verkkosivusto on koonnut 12 virtuaalista vaellusmatkaa eri puolilta maailmaa. Näiden videoiden avulla pääset kulkemaan seuraamissa paikoissa:

  1. Moraine Lake, Banff National Park, Alberta, Kanada
  2. Indian Beach Trail, Oregon, Yhdysvallat
  3. Gizan pyramidit, Egypti
  4. Havasun putoukset, Arizona, Yhdysvallat
  5. Rakkauden tunneli, Ukraina
  6. James Irvine Trail, Redwood National Park, California, Yhdysvallat
  7. Positano, Italia
  8. Wailea Beach Path, Havaiji, Yhdysvallat
  9. Bryce Canyon National Park, Utah, Yhdysvallat
  10. Hoh Rain Forest, Olympic National Park, Washington, Yhdysvallat
  11. Panorama Trail, Sveitsi
  12. Juan de Fuca Trail, Brittiläinen Kolumbia, Kanada

Linkit YouTube-videoihin löytyvät kunkin kohteen lyhyistä esittelyistä.

Morainen järvi Kanadassa. Taustalla näkyy vuoristoa.

Morainen järvi Kanadassa. Kuva: Amir Rasheed Pixabaystä.

 

Normaali
Luonto, Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Puisto, Tutkija

Gerald Durrellin eläintarha Jerseyssä

Villiinny eläintarhassa!

Jerseyn saarelta löytyy maailmankuulun luonnonystävän ja -tutkijan Gerald Durrellin perustama eläintarha Jersey Zoo. Durrellin perimmäisenä ajatuksena oli pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon.

Onko Gerald Durrellin nimi sinulle tuttu? Olet ehkä nähnyt televisiossa Korfulle sijoittuvan televisiosarjan Durrellin perheestä?

Kyseessä on Gerald Durrellin kirjoihin perustuva sarja, jossa kuvataan hänen perheensä, äidin ja kolmen sisaruksen, asumista Korfulla Kreikassa, jossa tuolloin 10-vuotiaan Geraldin eläinharrastus alkoi – ja joka jatkui hänen loppuelämänsä ajan varsin huomattavin tuloksin. Perhe vietti Korfulla muutaman vuoden ennen palaamistaan Isoon-Britanniaan toisen maailmasodan aikoihin.

Eläimet ja muu kotiväkeni

Gerald Durrell eläinystävineen on patsaana läsnä perustamassaan Jersey Zoossa.

Gerald (Gerry) Durrell (7.1.1925–30.1.1995) oli brittiläinen luonnontutkija ja -suojelija sekä kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten lukuisista eläinaiheisista kirjoistaan, kuten Eläimet ja muu kotiväkeni, Arkillinen eläimiä ja Vyötiäisten maassa. Suomennettuja kirjoja on paljon muitakin ja lisäksi paljon suomentamattomia. Eläimet ja muu kotiväkeni -kirja julkaistiin jo vuonna 1956, mutta suomeksi se ilmestyi vuonna 1972.

Kirjan esittelytekstissä kerrotaan värikkäästä elämästä Korfulla: ”Muun vilinän keskellä Gerry ja Roger-koira kulkevat omia teitään, joka aina vie eläinten luo. Myös Gerryn eläinystävät ovat persoonallisuuksia: kilpikonna Akilles rakastaa mansikoita, Quasimodo ei tiedä olevansa kyyhkynen, kääpiösarvipöllö Odysseus ei pelkää mitään ja Hararakat kunnostautuvat rikollisina. Yhtä läheisiä Gerrylle ovat pihtihännät ja rantakäärmeet, rupikonnat ja merivuokot – kaikki ryömivät, juoksevat, lentävät ja uivat luontokappaleet, joiden lähelle tämä innokas pieni poika pääsee.”

Olen joskus nuoruudessani epäilemättä lukenut varmaan juuri tuon suurimman suosion saaneen Durrellin kirjan. Kun päädyin Jerseyn saarelle opiskelemaan englantia vuoden 2018 syksyllä, en tiennyt, että juuri sieltä löytyy maineikkaan Gerald Durrellin eläintarha.

Jersey Zoo

Eläintarhan sisäänkäynti on tämän simpanssipatsaan takana. Rakennuksessa on myös Cafe Firefly sekä myymälä.

Jersey Zoo on perustettu vuonna 1959 ja nykyisin siellä on yli 1 000 eläintä noin 13 hehtaarin alueella. Durrellin perimmäisenä ajatuksena on pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon. Hän perusti sitä varten hyväntekeväisyysjärjestön, joka on nykyisin nimeltään Durrell Wildlife Conservation Trust.

Villieläinten suojelusäätiöllä on monenlaisia uhanalaisten eläinlajien suojeluun keskittyviä projekteja eri puolilla maailmaa, kaikkiaan 50 hanketta 18 maassa. Kohteissa on monia saaria uhanalaisine eläimineen muun muassa Mauritiuksella, Madagaskarissa, Tyynenmeren ja Karibian saarilla. Yhteistyökumppaneina ovat alueen viranomaiset ja järjestöt.

Gerald Durrellilla olikin jo varhain näkemys siitä, että ihmislajin säilyminen on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista – hyvin ajankohtaista juuri tämän kevään pandemia-aikana.

Suojelusäätiöllä on uusi strategia, joka on nimeltään Rewild Our World. Sen tavoitteet ovat rohkeita ja kunnianhimoisia, jotka pyritään toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, jolloin Gerald Durrellin syntymästä tulee sata vuotta. Rewild Our World -video maailman lasten ja nuorten kertomana löytyy täältä.

Monipuolinen käyntikohde koko perheelle

Jersey Zoo on mainio päiväretken kohde ja siellä kuluu muutama tunti tai vaikka koko päiväkin aluetta kierrellen ja eläimiä seuraten. Paikka on hyvin puistomainen ja viihtyisä.

Eläintarhasta löytyy muun muassa lukemattomia eläinten asuinalueita sekä lasten leikkipaikka, kaksi kahvila-ravintolaa, Cafė Dodo ja Cafe Firefly, jonka yhteydessä on myös myymälä.

Gerald Durrell Story -museossa esitellään Durrellin elämänvaiheita alkaen lapsuudesta Korfulla ja päätyen viimeiseen vuosikymmeneen, jolloin hän teki luontovideoita eri puolilla maailmaa. Tarinaa kerrotaan valokuvin, lehtileikkein ja esinein. Joukossa on muun muassa Eläimet ja muu kotiväkeni -kirjan käsikirjoitus. Museo on avoinna päivittäin klo 11.30–16.30.

Prinsessa Anne avasi Gerald Durrell -museon vuonna 2015.

Pizzaa ja italialaista olutta Cafė Dodon terassilla.

Nuolimyrkkysammakoista gorilloihin

Jersey Zoon asukkaita ovat muun muassa eteläamerikkalaiset silmälasikarhut, samalta alueelta tulevat mölyapinat ja koatit eli nenäkarhut, monet aasialaiset metsälinnut sekä monet sammakkolajit – muun muassa vuorikanasammakko, hyppysammakko sekä maailman myrkyllisimpiin eläimiin kuuluva nuolimyrkkysammakko.

Eläintarhassa on myös erilaisia matelijoita liskoista käärmeisiin ja kilpikonniin, mangusteja, tamariineja, Sumatran orankeja, makakeja, gorilloja, flamingoja ja paljon muita lajeja, kaikkiaan yli 130.

Jersey Zoossa asuu myös gorillaperhe.

Chilenflamingot ja muut lintulammen asukkaat kerääntyivät ryhmäkuvaan ruokinta-aikaan.

Burmanpytonia sai tarkastella turvallisesti lasin takaa.

Rengashäntämaki, vanhalta nimeltään kissamaki, on kotoisin Madagaskarista.

Iguaani paistattelemassa päivää. Ei ehkä luomakunnan kauneimpia eläimiä?

Yö eläintarhassa?

Jersey Zoo -vierailun voi suunnitella niin, että pääsee kuulemaan eläintenhoitajia, jotka kertovat työstään ja huollettavana olevista lajeista. Eläintarhassa on myös luentoja, tapahtumia ja varainhankintatilaisuuksia.

Alueelta löytyy myös pieni mökki, joka toimii itsepalveluantikvariaattina – sieltä voi ostaa lahjoitettuja kirjoja muutamilla kolikoilla. Minunkin kirjastoni taisi karttua muutamalla kirjalla.

Eläintarhaa ja sen eläintensuojelutyötä voi tukea myös ostamalla sille lahjoitettuja kirjoja.

Eläintarhan alueella voi myös majoittua. Vaihtoehtoina ovat Durrell Wildlife Camp -teltat tai Durrell Wildlife -hostelli.

Bussi vie eläintarhaan

Bussi 23 vie perille Jerseyn eläintarhaan.

Jersey Zoo sijaitsee saaren koillisosassa lähellä Bouley Bayta. Sinne pääsee kätevästi bussilla 23 Liberation-linja-autoasemalta. Matka kestää noin puoli tuntia ja vuoroja ajetaan puolen tunnin välein (huhtikuu 2020). Linjan päätepysäkki on eläintarhan pihassa.

Koronaviruspandemia ei ole säästänyt Jerseyn eläintarhaakaan, vaan se suljettiin 23.3.2020. Tilanteen voi tarkistaa verkkosivuilta www.durrell.org

Normaali
Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Näyttely, Valokuva

Kulttuurimatka Viroon: Tartto ja Tallinna

Exlibris Aboensiksen Viron kulttuurimatkalla vuorossa ovat Tartto ja Tallinna. Kohokohtia ovat Viron kansallismuseo Tartossa ja Fotografiska Tallinnassa.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Alkumatkan tunnelmista Haapsalussa ja Pärnussa voit lukea täältä ja Olustveresta ja Viljandista täältä.

Elokuisen bussimatkamme reitti kulki Tallinnasta Haapsalun, Pärnun, Viljandin ja Tarton kautta takaisin Tallinnaan.

Tartossa virolaisten makujen festivaali

Lauantaina aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tarttoa. Se on väkiluvultaan hiukan isompi kaupunki lähes 100 000 asukkaallaan. Majoituspaikkamme oli Hotell Tartu Emajoen rannalla.

Tartossa oli juuri menossa Tarton ruoka- ja viinifestivaali (Tartu toidu- ja veinifestivalil), joka täytti keskustan myyntikojuilla ja ihmismerellä. Tarjolla oli aitoja virolaisia makuja Etelä-Viron pientuottajilta ja pop-up -ravintoloilta sekä runsas viinivalikoima.

Raatihuoneen torin suutelevat nuoret olivat yhtä intohimoisia kuin ennenkin.

Sää ei ollut paras mahdollinen, joten pakenimme kosteutta ensin Chez Andrėn terassin varjojen alle nauttimaan yhdet oluet, kunnes siirryimme sisälle lähelle leivosvitriiniä. Puhelias miestarjoilija palveli meitä auliisti. Värikäs hääseurue oli kokoontunut juhlaillalliselle viereiseen saliin.

Iäkäs Kansallismuseo modernissa rakennuksessa

Viron kansallismuseo on valmistunut vuonna 2016. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Dan Dorell, Lina Ghotmeh ja Tsuyoshi Tane. Rakennuksen nimi on Muistojen kenttä.

Lyhyeen vierailuumme mahtui vain käynti uudessa vuonna 2016 avatussa Kansallismuseossa (Eesti Rahva Muuseum, ERM). Modernista rakennuksesta on tullut kansallismuseon erottamaton vertauskuva.

Koko museon historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1909, jolloin se perustettiin kansalaisaloitteesta. Viime vuonna museo juhlikin 110-vuotista taivaltaan.

Kansallismuseo on ”virolaisuuden tulkitsija, kansan perusarvojen kantaja ja jatkuvuuden haltija. Vieraille avautuu sekä esineellinen että virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan itse kaikkeen.”

Museossa hyödynnetään tekniikkaa oivaltavasti: kävijän lippu toimii myös avaimena informaatiotauluihin; niiden teksti vaihtuu lippua näyttämällä siihen syötetyn kielikoodin mukaisesti.

Museossa on kaikkiaan 6 000 neliömetriä näyttelytilaa. Siitä suurin osa on omistettu Kohtaamisia-näyttelylle, joka esittelee Viron kulttuurihistoriaa ja jokapäiväistä elämää nykyisyydestä jääkauteen.

Toiseksi suurin pysyvä näyttely on nimeltään Uralin kaiku, joka tarjoaa tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen elämästä ja maapallon pohjoisen osan asuttamisesta.

Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden salissa on alkamassa Olipa kerran -näyttely 8. helmikuuta 2020 alkaen. Se kertoo, mistäpä muusta, kuin saduista.

Museo on saanut paljon huomiota ja tunnustusta: vuonna 2018 Viron kansallismuseo sai eurooppalaisten museopalkintojen Kenneth Hudson -erikoispalkinnon. Myös Suomen matkailutoimittajien kilta palkitsi Viron kansallismuseon vuoden 2017 parhaana ulkomaisena matkakohteena Helsingin Matkamessuilla.

Söimme museossa lounaan Ravintola Pööripäevin runsaasta buffetpöydästä hintaan 7 euroa.

Tartossa on paljon muutakin nähtävää, muun muassa Tiedekeskus Ahhaa (SA Teaduskeskus AHHAA), kasvitieteellinen puutarha sekä KGB- ja lelumuseot.

Suomalais-virolaista exlibrisvaihtoa

Illan ohjelmassa oli tapaaminen ja illallinen hotellin ravintolassa Tartu Eksliibriseklubin edustajien kanssa. Virossakin harrastajat ovat pääosin varttuneita ja iäkkäitä. Monet heistä olivat entuudestaan tuttuja meille yhdistyksen kiinteiden Viro-yhteyksien vuoksi.

Toisen sukupolven exlibrisharrastajana mukana oli Margus Annuk, joka aikoo laittaa äitinsä exlibriskokoelman verkkoon kaikkien keräilijöiden ja asiasta kiinnostuneiden nähtäville.

Põltsamaalta Paideen

Sunnuntaina lähdettiin paluumatkalle Põltsamaan kautta. Kävimme vuodelta 1552 peräisin olevan Lustiveren kartanon pihapiirissä. Se toimii nykyisin vanhainkotina.

Paidessa kävimme Vallitornissa, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1265. Sieltä löytyy historiakeskus Wittenstein (SA Ajakeskus Wittenstein) ja ”tornin eri kerroksissa voi perehtyä muinaisaikaan, Liivinmaan ritarikunnan aikaan, kuninkaiden ja keisarien aikaan, ensimmäiseen itsenäisyysaikaan, miehityksiin ja itsenäisyyden palauttamisen aikaan.”

Nyt kävimme vain tornin huipulla katselemassa maisemia ja jatkoimme matkaamme.

Valokuvataidetta Fotografiskassa

Iltapäivällä olimme Tallinnassa. Kun aikaa tuntui olevan, kävimme viime vuoden kesäkuussa Telliskiven alueelle avatussa Valokuvataidekeskus Fotografiskassa. Katsoimme siellä Jimmy Nelsonin, Anja Niemen ja Pentti Sammallahden näyttelyt.

Olin nyt toista kertaa Fotografiskassa. Se on hieno kokonaisuus näyttelyineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Kyllä ruotsalaiset osaavat!

Fotografiska-museoita on Tukholman ja Tallinnan lisäksi myös New Yorkissa. Lontoon museo on myös tulossa.

Fotografiskan ylimmässä kerroksessa oli ravintola terasseineen.

Näkymiä Fotografiskan ravintolan terassilta.

Katutaidetta Telliskivessä.

Illaksi kotiin

Satamaterminaalissa tuli pienenä yllätyksenä, että laivan aikataulussa oli sekaannusta. Viking XPRS porhalsi jo merellä ja me jäimme rannalle ruikuttamaan. Vaihdoimme sitten kulkupeliksemme Tallink Siljan laivan.

Pääsimme aloittamaan kotimatkamme jonkin verran suunniteltua myöhemmin, mutta mikä tärkeintä, ainakin suurin osa ryhmästä pääsi suunnitellusti illaksi kotiin.

Monet porukastamme ovat käynyt usein Virossa, mutta saatoimme vain todeta, että kaunis ja monipuolinen on eteläinen naapurimaamme.

Neljän päivän reissu laiva- ja bussimatkoineen sekä majoituksineen maksoi 326 euroa.

Baltian matka vuosittain – toukokuussa Pietariin

Exlibris Aboensiksella on pitkät perinteet kesäisten bussimatkojen järjestämisessä. Olen ollut mukana monilla. Etuna on se, että kaiken saa valmiina: matkajärjestelyt mielenkiintoisine tutustumiskohteineen ja tuttua seuraa. Hintakin jää yleensä edulliseksi.

Tämän vuoden matkaksi suunniteltiin käyntiä Pietarissa, mutta sille ei saatu tarpeeksi osallistujia eli kymmentä matkustajaa.

Vaihtoehtona on suositella osallistumista Turun Neva Toursin bussimatkalle Helsingin, Karjalankannaksen ja Viipurin kautta Pietariin 21.–24.5.2020. Kyseessä on helatorstaista alkava loppuviikko. Pietarissa ollaan kolme hotelliyötä. Matkan hinta on 275 euroa/2 hh. Perillä voi osallistua lisämaksusta retkiin ja mennä vaikka oopperaan tai balettiin.

Matka alkaa Turusta, mutta bussi pysähtyy muun muassa Kiasman edessä Helsingissä, josta voi liittyä seuraan.

Matkasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua; yhteystiedot: Saija, Turun Neva Tours, Eerikinkatu 20, 20100 Turku, p. 02 27 67 065, omatoimimatkat@nevatours.fi. Lisätietoja matkasta löytyy Neva Toursin sivuilta.

Kerro ilmoittautumisestasi myös Exlibris Aboensis -yhdistykselle (info@exl.fi), jos olet kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen taiteilijatapaamiseen ateljeevierailuna tai muuhun vastaavaan.

En ole itse lähdössä tälle matkalle, mutta kerron vain tästä mahdollisuudesta Pietarista kiinnostuneille.

Normaali
Kaupunki, Kirkko, Matkakohde, Museo, Näyttely, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa joulukuussa 2019

Joulupukki perheineen on tavattavissa Joulupukin pajalla Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla. Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Arvo Malmi.

Suomen Turussa, joulukaupungissa, on paljon upeita näyttelyitä ja tapahtumia vuoden pimeimpään aikaan. Osalla on takanaan satojen vuosien perinteet, mutta mukana on paljon uuttakin. Tässä listauksessa on mukana muutamia kivoja juttuja myös lapsille.

Babe – urhea possu

Babe – urhea possu on musiikilla vauhditettu fantasiakomedia koko perheelle Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä. Teatterin mukaan ”nokkela ja aseistariisuva kasvutarina kertoo rohkeudesta, sisusta ja siitä, miten possustakin voi tulla paimenkoira, kun vain uskoo itseensä. Farmi-idylli herätetään henkiin näyttelijöiden ja nukketeatterin ammattilaisten harvinaislaatuisen laajana yhteistyönä.”

Urhea Babe heiluttaa saparoaan Heini Maarasen rakentamana nukkena. Rooleissa nähdään Turun Kaupunginteatterin näyttelijöitä ja nukketeatterin ammattilaisia, joita ohjaa Timo Väntsi. Koko esityksen ohjaajana on Milko Lehto.

Marraskuun puolivälissä alkaneita esityksiä on 14.5.2020 saakka.

Kuvassa edustalla vasemmalta: Paimenkoira Fly (Minna Hämäläinen), herra Hogget (Stefan Karlsson) ja rouva Hogget (Riitta Salminen). © Turun Kaupunginteatteri/Otto-Ville Väätäinen.

Eläinten joulu -näyttely

Biologisen museon talvisessa Eläinten joulu -näyttelyssä kerrotaan sadunomaisesti, mitä eläimet tekevät luonnossa ja pihapiirissä pimeinä keskitalven päivinä.

Näyttely on avoinna 1.12.2019–12.1.2020 ja sitä pääsee katsomaan maksamalla museon sisäänpääsymaksun.

Katettuja joulupöytiä

Katetut joulupöydät -näyttely kertoo 1700- ja 1800 -luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana Qwenselin talossa. Jouluherkkuja on katettuina salissa ja kamareissa 1.12.2019–13.1.2020.

Turun linnan joulupöytiin voi tutustua näyttelyssä ajalla 30.11.2019–5.1.2020. Tyylihuoneiden saleissa on jouluherkkuja 1600–1800-lukujen tapaan. Uutuuksina ovat muun muassa piparkakkumestarin luomukset ja munkit.

Turun museoissa on runsaasti ohjelmaa joulukuussa ja niissä voi osallistua myös erilaisiin opastuksiin ja kursseille.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/ Erman Mete.

Vielä ehtii Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoille sunnuntaina 8.12.2019 ja lauantaina ja sunnuntaina 14.–15.12.2019 klo 11–17. Markkinoilla on nähtävää ja tehtävää koko perheellae. Joululahjatoivelistan voi antaa suoraan Joulupukille, joka on perheineen tavattavissa Joulupukin pajalla.

Tarjolla on muun muassa käsityöläisten persoonallisia myyntituotteita ja jouluisia herkkuja.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Musiikki-, teatteri- ja sirkusesitykset virittävät tunnelmaa. Joulumarkkinanäytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Emmi Louhivuori. Näytelmässä eletään armon vuotta 1905. Suomen suurruhtinaskunnassa joulun odotusta värittävät monet ihmetyksen aiheet, kuten loka-marraskuussa koko kaupungin viikoksi seisauttanut suurlakko. Harrastajanäyttelijöiden tulkitsemat piennäytelmäkohtaukset esitetään klo 12, 13 ja 14.

Joulumarkkinat järjestää voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys Turun Suurtorin keskiaika ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lumikuningatar Åbo Svenska Teaterissa

Lumikuningatar oli esillä jo Turun Taiteiden yössä elokuussa 2019.

Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin suursuosion saanut koko perheen monikielinen yhteisteos Snödrottningen – Lumikuningatar esitetään jälleen ÅST:n Päänäyttämöllä joulukuussa 2019. Esityksiä on ajalla 10.-31.12.2019.

Hans Christian Andersenin klassikkosatuun perustuva Lumikuningatar on kasvukertomus ja sisäinen matka, jossa lapsuuden ystävyys kehittyy nuorten väliseksi rakkaudeksi. Jukka Aaltosen ohjaamassa talviseikkailussa kohdataan monia houkutuksia ja kummallisia olentoja: prinssin ja prinsessan lisäksi puhuvia variksia, ryöväreitä, poroja sekä shamaani.

Esityskieliä näyttämöllä on neljä: ruotsi, suomi, saame sekä tanssin kieli. Teos sopii niin ruotsin- kuin suomenkielisille ja esitys tekstitetään molemmilla kielillä.

Lumikuningattarena esiintyy Päivi Kujansuu. Kuva: © Åbo Svenska Teater/Pette Rissanen.

Ekumeeninen joulu

Kirkkokuntien ekumeeninen yhteisvetoomus maailman rauhan puolesta esitetään tilaisuudessa, joka alkaa Turun tuomiokirkossa keskiviikkona 11.12. 2019 klo 18. Ekumeenisen joulun teemana on Jottei kukaan jää yksin. Ajatukset suunnataan erityisesti vanhusten yksinäisyyteen.

Kirkkokuntien ekumeenisen rauhanvetoomuksen esittävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, Helsingin katolisen hiippakunnan asiainhoitaja, isä Marco Pasinato sekä Suomen vapaakristillisen neuvoston puheenjohtaja pastori Jori Brander, Suomen Metodistikirkko.

Musiikista vastaavat Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen, Chorus Cathedralis Aboensis johtajanaan Märt Krell, urkuri Markku Hietaharju ja kanttori Jukka Pietilä.

YLE koostaa tilaisuudesta taltioinnin. Kuvausjärjestelyjen takia yleisöä pyydetään saapumaan kirkkoon viimeistään klo 17.40. Taltiointi esitetään TV1:ssä jouluaattona noin tuntia ennen joulurauhan julistusta.

Lucian päivä

Turun Lucia-neito siunataan ja kruunun kynttilät sytytetään tunnelmallisessa hartaudessa Turun tuomiokirkossa 13.12. klo 17.30. Ruotsinkielinen tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Tilaisuudessa esiintyy Lucia-kulkueen lisäksi lapsikuoro.

Paikalle kannattaa tulla ajoissa, sillä kirkko täyttyy usein jo hyvissä ajoin. Lucia-neidon kulkueineen voi nähdä myös Kauppakeskus Hansassa 13.12. klo 19.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla Lucia-neito kulkueineen laulaa sunnuntaina 15.12. klo 16 Brinkkalan parvekkeelta.

Tonttujuoksu

Viime vuonna supersuosion saavuttanut Tonttujuoksu juostaan Turun keskustassa jälleen lauantaina 14.12. Tapahtuman 10 euron suuruiset osallistumismaksut lahjoitetaan lyhentämättömänä tänä vuonna Turun Seudun Vanhustuki ry:lle.

Tapahtuman virallisina kummeina toimivat tänäkin vuonna Viestintäliigan ihmisosakkaista Selviytyjissäkin kilpaileva Juhani, Osku ja Petteri sekä koiraosakkaista esikoiskirjansa vastikään julkaissut Seppo.

Noin kolmen kilometrin pituisen matkan voi taittaa juosten, hölkäten, kävellen tai vaikka tanssien. Ilmoittaudu mukaan perheesi, yrityksesi tai kaveriporukkasi kanssa. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet täältä.

Joulurauhan julistus

Joulurauha julistetaan jouluaattona 24.12.2019 klo 12 Vanhalla Suurtorilla perinteisin menoin.

Joulurauhan julistus johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Julistus on luettu Turussa aina 1300-luvulta asti lähes katkeamattomana perinteenä eli yli 700 vuoden ajan.

Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistuksen suomeksi ja ruotsiksi.

Turun joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 lähtien ja televisioitu vuodesta 1983 alkaen kotimaahan. Nykyisin julistusta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä ympäri maailmaa.

Turun muita joulutapahtumia voi tutkia tapahtumakalenterista ja muuta matkailutietoa Visit Turun sivuilta.

 

Normaali
Juhlapyhä, Juomakulttuuri, Kahvila, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Pannu kuumana Päivin päivänä 16.6.2019

Päiveille järjestyi yksityistilaisuus niin Kahvimuseossa kuin Namia-kahvilassakin sunnuntaiksi sattuneena nimipäivänä.

Museon kukkakimpussa oli sopivasti päivänkakkaroita, Päivien omia nimikkokukkia.

Kaikkien Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietettiin sunnuntaina 16.6.2019. Paikkana oli Vilkkimäen Meijeri Liedossa.

Mukana juhlimassa oli noin 25 Päiviä muun muassa Turusta, Kaarinasta, Paimiosta, Helsingistä ja Tampereelta.

Ohjelmassa on Vilkkimäen Kahvimuseoon tutustumista Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistys ry:n puheenjohtajan Seppo Louhivuoren opastuksella, hyvinvointivalmentaja Päivi Niemen juhlapuhe, kahvit Päivi-leivoksineen ja kuulumisten vaihtoa.

Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen, Päivi-puuhanaiset, toivottivat juhlijat tervetulleiksi. Nimipäivälahjaksi saimme nostalgiset kukkakimppukortit sekä purkillisen sitruunan- ja appelsiininmakuista vihreää teetä, joka on peräisin Päivi Harttusen Camellia-kaupasta.

Nimipäiväkortti ja purkillinen teetä odotti nimipäiväsankarittaria.

Tärkeät sanat: kyllä ja ei

Tämän vuoden juhlapuhuja, hyvinvointivalmentaja Päivi Niemi antoi elämänohjeita kaimoilleen.

Muun muassa tunnetaidoista ja rajoista kirjojakin kirjoittanut Päivi Niemi muistutti juhlapuheessa kaimoilleen, että on tärkeää valita ja elää sellaista elämää, joka tuntuu itselle hyvältä. Muut ihmiset voivat helposti neuvoa, kuinka meidän pitäisi olla ja elää. Moni elääkin säästöliekillä. Omia rajojaan pitää kunnioittaa. Tärkeitä sanoja ovat kyllä ja ei. Kyllä-sana sopii asioihin, jotka voivat auttaa ja jotka sopivat itselle. Ei-sana on käyttökelpoinen rajojen määrittelyyn.

Passion-leivos Päiveille

Maistuvat leivokset loihti tällä kertaa Kahvila Namia, joka toimii samassa rakennuksessa kuin Vilkkimäen kahvimuseo. Päivi-leivoksen reseptin kehitti vuoden 2017 juhlaan Päivi leipoo -blogia pitävä Päivi Salonen. Reseptistä oli kaksi versiota: keltainen aurinkoinen passion-leivos ja Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Tänä vuonna päivit herkuttelivat keltaisella nimikkoleivoksellaan.

Kaikkea kahvista

Vilkkimäen Kahvimuseossa on kaikkea kahvista.

Museosta ja sen kokoelmista kertoi Seppo Louhivuori Päivi Niemelle ja muille nimipäiväänsä juhliville.

Tämän vuoden heinäkuussa viisi vuotta täyttäneen Vilkkimäen Kahvimuseon hyllyiltä ja vitriineistä löytyy laaja kahviaiheinen kokoelma. Mukana on runsaasti kahvipakkauksia, kahvipakettien mukana olleita keräilykuvia, erilaisia kahvipannuja ja -myllyjä, prännäreitä, kahvikuppeja ja muuta esineistöä.

Pula-ajan vastikkeet, korvikkeet, sikuri, kahvin lisäkkeet ja toppasokerikin tulevat tutuiksi museossa kävijöille. Ikkunan edessä kasvaa aito kahvipensas.

Yhdistyksen kannatuskirppikseltä voi ostaa kotiin viemiseksi vaikka vanhan kahvipurkin. Minä löysin sieltä pienenpienen kaatimen, aivan turhanpäiväisen ostoksen, mutta se oli niin söpö.

Museota ylläpitää Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistys ry, jonka tarkoituksena on tutustuttaa keräilijöitä toisiinsa, kerätä ja jakaa kahvitietoutta, harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja ylläpitää kahvimuseota.

Silloin joskus kahvi nautittiin lautaselta ja sokeripalan läpi ryystäen.

Kopi Luwak -kahvi on peräisin Indonesiasta. Kopi tarkoittaa kahvia ja sana Luwak musankia eli sivettikissaa. Kopi Luwakia pidetään maailman kalleimpana kahvina. Satojen eurojen kilohinta selittyy prosessilla: pavut kulkevat sivettikissojen ruoansulatuselimistön läpi ennen tavanomaista käsittelyä

Kahvimuseo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30–16.00 ja kesälauantaisin klo 10.00-15.00. Kahvila Namia on auki samoihin aikoihin. Museo on avoinna myös sopimuksen mukaan.

Päiveillä on monia lempinimiä

Nimipäivillä oli puhetta Päivien lempinimistä. Niitä on melkoinen joukko, muun muassa Päiski, Päissy, Päivikki, Päivänsäde, Päkä, Pände, Päppäräinen, Päpsy, Päpsyli, Päpäräzzi, Pärde, Päre, Päxy, Pöppö, Späge, Spärsky. Niitä on Päivi Fagerstömin kokoamassa listalla kaikkiaan yli 80.

Itse sain ystävältäni Biitulta lempinimen Paavo, josta en yhtään tykännyt – pojan nimestä!

Jos et ole vielä mukana Facebookin Parhaita Päiviä -ryhmässä, niin liity siihen. Näin pysyt ajan tasalla ensi vuoden nimipäivien suhteen.

Päivit potretissa. Kuva: Seppo Louhivuori.

Meijerirakennuksessa on toiminut aikoinaan myös Valion juustola, jossa on kehitetty Aura-sinihomejuusto vuonna 1935. Nykyisin Auraa valmistetaan Äänekoskella.

Normaali
Henkilö, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Hashimoton paluu Turkuun

Hashimoton teos On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Yksityiskohta teoksesta On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Jacob Hashimoton teoksia on nähtävissä jälleen Turussa huhtikuusta kesäkuuhun.

Kävitkö katsomassa yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton taidetta Wäinö Aaltosen museossa vuonna 2017? Niin kävi moni muukin. Siihen tutustui yli 80 000 ihmistä. Näyttely oli WAM:n ylivoimaisesti suosituin kautta aikain. Kävin siellä minäkin ja kirjoitin postauksen.

Nyt Hashimoto on palannut Turkuun pienimuotoisemmilla teoksillaan, joita on esillä MAKASIINI CONTEMPORARYn The Infinite Curve -myyntinäyttelyssä Turussa 12.4.—20.6.2019.

Tee vaikka leijoja

Hashimoto on tullut tunnetuksi vaikuttavista reliefeistä ja installaatioista, joiden materiaalina ovat riisipaperiset pienoisleijat. Niiden syntyhistoria liittyy Hashimoton kadonneeseen motivaatioon taideopinnoissaan. Isä neuvoi: ”Tee mitä tahansa, kokoa vaikka lentokoneiden pienoismalleja tai rakenna leijoja.”

Tässä näyttelyssä on esillä myös aivan uudella tekniikalla tehtyjä teoksia.
‒ Suurten The Hashimoto Index I-II -teosten lähtökohta on perinteinen xylografia, jonka tietokoneohjatussa versiossa kohopainolaattaa leikkaa CNC-reitittimen ohjaama sorvi. Näistä otettuja vedoksia Hashimoto kutsuu puukaiverrusreliefeiksi, kertoo galleristi Frej Forsblom.

The Hashimoto Index II -teos koostuu 96 osasta.

Yksityiskohta The Hashimoto Index II -teoksesta.

Moduuleja ja pikseleitä

Gallerian tiedotteessa kuvaillaan Hashimoton taidetta näin: ”Formalistisen luennan mukaan teoksissa on kyse taiteilijan pitkäaikaisesta kiinnostuksesta maalauksen ja veistoksen sekä maiseman ja abstraktion risteys- ja leikkauspisteitä kohtaan. Hashimoton taidetta voi tarkastella myös suhteessa virtuaalitodellisuuteen; hänen installaatioidensa estetiikka on ankkuroitunut analogiseen maailmaan ja arkkitehtooniseen tilaan, mutta sen logiikka on saanut vaikutteita digitaalisen 3D-maailman visuaalisuudesta. Pelkistäen voi todeta, että Hashimoton leijamaiset moduulit ovat pikseliin vertautuvia kuva-alkioita.”

Kansainvälisesti arvostettu taiteilija

Hashimoto on arvostettu taiteilija. Hänen töitään on ollut viimeksi esillä muun muassa Venetsiassa, Dubaissa, Veronassa, New Yorkissa, Tukholmassa ja Dallasissa.

Tässä Turun näyttelyssä on kaikkiaan 14 teosta. Niiden hinnat ovat 13 000‒95 000 euroa. Edullisimmillaan Hashimotoa saa seinälleen, jos ostaa neljä Index-teokseen kuuluvaa vedosta (á 350 euroa, minimiostos neljä vedosta, yhteensä 1 400 euroa).

MAKASIINI CONTEMPORARY kustantaa näyttelyyn liittyen myös taidekirjan Jacob Hashimotosta. Sen tekstin on kirjoittanut taidehistorioitsija Lars Saari. Kirja ilmestyy toukokuussa.

Galleria löytyy osoitteesta Tuomiokirkonkatu 6, Turku. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11‒18, lauantaisin klo 11‒16 ja sunnuntaisin klo 12‒16 (tarkista juhlapyhien poikkeavat aukioloajat).

Caesura I.

Normaali
Henkilö, Matkakohde, Museo, Nähtävyys

Kirpilä ‒ koti taiteelle

Töölöläisen funkistalon asunnosta löytyy taidemuseo, joka esittelee keräilijän kokoelmia. Taidekoti Kirpilän seinät ovat täynnä pääosin kotimaista 1800- ja 1900-lukujen maalaustaidetta.

Kirpilän juhlaolohuone.

Taidekoti Kirpilä sijaitsee Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 7. Museota ei huomaa sattumalta, sillä vain pieni kyltti kertoo siitä ulko-ovella.

Kirpilä on reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931‒1988) entinen lähes 350 neliön suuruinen koti, jossa on yli 500 taideteoksen kokoelma. Kirpilä muutti tähän töölöläiseen funkistalon asuntoon vuonna 1979 elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Taidekoti Kirpilä on siis ainutlaatuinen yksityiskodissa oleva taidemuseo, joka esittelee intohimoisen taiteenkeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun loppupuolen Helsingissä.

Juhani Kirpilä studiokuvassa 1930-luvulla.

Juhani Kirpilän isä oli kunnanlääkäri ja äiti koulutukseltaan sairaanhoitaja. He asuivat Puolangalla, Kainuussa. Juhani oli perheen ainut lapsi, joka omaksui vanhemmiltaan paitsi ammatillisen suuntautumisen, myös taiteen keräilemisen.

Juhani Kirpilä osti ensimmäisen teoksensa 23-vuotiaana lääketieteen opiskelijana. Teos oli Maria Wiikin Ohdakkeita. Juhani Kirpilä peri suhteellisen nuorina kuolleilta vanhemmiltaan noin parinkymmenen teoksen kokoelman.

Juhani Kirpilä kartutti kokoelmaansa henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan: aluksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kotimaista taidetta, usein henkilö- ja omakuvia sekä maisemia. Maalausten lisäksi kokoelmissa on myös veistoksia.

Mattas-huoneen keskellä on Raimo Saarisen Neosgaia-teos, joka hankittiin Kirpilään vuonna 2017.

Keräilijä hankki teoksia muun muassa taiteilijoilta Åke Mattas, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck, Kain Tapper, Ahti Lavonen, Ilmari Nylund, Yrjö Saarinen, Aimo Kanerva, Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell ja Wäinö Aaltonen. Kirpilän teosluetteloon voi tutustua täällä.

Maria Wiikin teos on nimeltään Sisäkuva.

Ilmari Nylundin maalaus Tavernassa.

Juhani Kirpilä testamenttasi kokoelmansa ja omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1976. Ohjesäännössä Taidekoti Kirpilä määrättiin ”aikaansa seuraavaksi taidekeskukseksi suomalaisten taideharrastusten edistämiseksi.” Nimikkorahaston tuotoilla ylläpidetään Taidekoti Kirpilää ja tuetaan kuvataidetta ja sen tutkimusta.

Ruokasalin vitriinissä on kokoelma venäläistä posliinia.

Juhani Kirpilä kuoli sairaskohtaukseen 56-vuotiaana elokuussa 1988. Taidekoti avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.

Taidekoti Kirpilässä helmikuussa ryhmäämme opastanut Karoliina Arola vinkkasi tulemaan paikalle touko-kesäkuun vaihteessa, kun Hesperian esplanadin hevoskastanjat kukkivat. Näkymää voi ihailla Kirpilän ikkunoista kuudennessa kerroksessa. Isäntäväki järjesti aikoinaan legendaarisiksi muodostuneita ”Kastanjankukkajuhlia” alkukesästä.

Juhani Kirpilä kirjoitti pitkään kolumneja Kauneus ja terveys -lehteen.

Taidekotiin on vapaa pääsy ja se on avoinna keskiviikkoisin klo 14‒18 (opastus klo 14.30) ja sunnuntaisin klo 12‒16 (opastus klo 12.30). Opastuksia voi tilata ryhmille myös muina aikoina.

Taidekodissa järjestetään myös ohjelmaa konserteista luentoihin ja teemaopastuksista lastentapahtumiin.

Lue lisää Juhani Kirpilästä ja Taidekodin historiasta Taidekoti Kirpilän ja SKS:n julkaisemasta teoksesta Taiteen koti: Juhani Kirpilän taidekokoelma (2017).

 

Normaali