Juhlapyhä, Juomakulttuuri, Kahvila, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Pannu kuumana Päivin päivänä 16.6.2019

Päiveille järjestyi yksityistilaisuus niin Kahvimuseossa kuin Namia-kahvilassakin sunnuntaiksi sattuneena nimipäivänä.

Museon kukkakimpussa oli sopivasti päivänkakkaroita, Päivien omia nimikkokukkia.

Kaikkien Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietettiin sunnuntaina 16.6.2019. Paikkana oli Vilkkimäen Meijeri Liedossa.

Mukana juhlimassa oli noin 25 Päiviä muun muassa Turusta, Kaarinasta, Paimiosta, Helsingistä ja Tampereelta.

Ohjelmassa on Vilkkimäen Kahvimuseoon tutustumista Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistys ry:n puheenjohtajan Seppo Louhivuoren opastuksella, hyvinvointivalmentaja Päivi Niemen juhlapuhe, kahvit Päivi-leivoksineen ja kuulumisten vaihtoa.

Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen, Päivi-puuhanaiset, toivottivat juhlijat tervetulleiksi. Nimipäivälahjaksi saimme nostalgiset kukkakimppukortit sekä purkillisen sitruunan- ja appelsiininmakuista vihreää teetä, joka on peräisin Päivi Harttusen Camellia-kaupasta.

Nimipäiväkortti ja purkillinen teetä odotti nimipäiväsankarittaria.

Tärkeät sanat: kyllä ja ei

Tämän vuoden juhlapuhuja, hyvinvointivalmentaja Päivi Niemi antoi elämänohjeita kaimoilleen.

Muun muassa tunnetaidoista ja rajoista kirjojakin kirjoittanut Päivi Niemi muistutti juhlapuheessa kaimoilleen, että on tärkeää valita ja elää sellaista elämää, joka tuntuu itselle hyvältä. Muut ihmiset voivat helposti neuvoa, kuinka meidän pitäisi olla ja elää. Moni elääkin säästöliekillä. Omia rajojaan pitää kunnioittaa. Tärkeitä sanoja ovat kyllä ja ei. Kyllä-sana sopii asioihin, jotka voivat auttaa ja jotka sopivat itselle. Ei-sana on käyttökelpoinen rajojen määrittelyyn.

Passion-leivos Päiveille

Maistuvat leivokset loihti tällä kertaa Kahvila Namia, joka toimii samassa rakennuksessa kuin Vilkkimäen kahvimuseo. Päivi-leivoksen reseptin kehitti vuoden 2017 juhlaan Päivi leipoo -blogia pitävä Päivi Salonen. Reseptistä oli kaksi versiota: keltainen aurinkoinen passion-leivos ja Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Tänä vuonna päivit herkuttelivat keltaisella nimikkoleivoksellaan.

Kaikkea kahvista

Vilkkimäen Kahvimuseossa on kaikkea kahvista.

Museosta ja sen kokoelmista kertoi Seppo Louhivuori Päivi Niemelle ja muille nimipäiväänsä juhliville.

Tämän vuoden heinäkuussa viisi vuotta täyttäneen Vilkkimäen Kahvimuseon hyllyiltä ja vitriineistä löytyy laaja kahviaiheinen kokoelma. Mukana on runsaasti kahvipakkauksia, kahvipakettien mukana olleita keräilykuvia, erilaisia kahvipannuja ja -myllyjä, prännäreitä, kahvikuppeja ja muuta esineistöä.

Pula-ajan vastikkeet, korvikkeet, sikuri, kahvin lisäkkeet ja toppasokerikin tulevat tutuiksi museossa kävijöille. Ikkunan edessä kasvaa aito kahvipensas.

Yhdistyksen kannatuskirppikseltä voi ostaa kotiin viemiseksi vaikka vanhan kahvipurkin. Minä löysin sieltä pienenpienen kaatimen, aivan turhanpäiväisen ostoksen, mutta se oli niin söpö.

Museota ylläpitää Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistys ry, jonka tarkoituksena on tutustuttaa keräilijöitä toisiinsa, kerätä ja jakaa kahvitietoutta, harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja ylläpitää kahvimuseota.

Silloin joskus kahvi nautittiin lautaselta ja sokeripalan läpi ryystäen.

Kopi Luwak -kahvi on peräisin Indonesiasta. Kopi tarkoittaa kahvia ja sana Luwak musankia eli sivettikissaa. Kopi Luwakia pidetään maailman kalleimpana kahvina. Satojen eurojen kilohinta selittyy prosessilla: pavut kulkevat sivettikissojen ruoansulatuselimistön läpi ennen tavanomaista käsittelyä

Kahvimuseo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30–16.00 ja kesälauantaisin klo 10.00-15.00. Kahvila Namia on auki samoihin aikoihin. Museo on avoinna myös sopimuksen mukaan.

Päiveillä on monia lempinimiä

Nimipäivillä oli puhetta Päivien lempinimistä. Niitä on melkoinen joukko, muun muassa Päiski, Päissy, Päivikki, Päivänsäde, Päkä, Pände, Päppäräinen, Päpsy, Päpsyli, Päpäräzzi, Pärde, Päre, Päxy, Pöppö, Späge, Spärsky. Niitä on Päivi Fagerstömin kokoamassa listalla kaikkiaan yli 80.

Itse sain ystävältäni Biitulta lempinimen Paavo, josta en yhtään tykännyt – pojan nimestä!

Jos et ole vielä mukana Facebookin Parhaita Päiviä -ryhmässä, niin liity siihen. Näin pysyt ajan tasalla ensi vuoden nimipäivien suhteen.

Päivit potretissa. Kuva: Seppo Louhivuori.

Meijerirakennuksessa on toiminut aikoinaan myös Valion juustola, jossa on kehitetty Aura-sinihomejuusto vuonna 1935. Nykyisin Auraa valmistetaan Äänekoskella.

Normaali
Henkilö, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Hashimoton paluu Turkuun

Hashimoton teos On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Yksityiskohta teoksesta On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Jacob Hashimoton teoksia on nähtävissä jälleen Turussa huhtikuusta kesäkuuhun.

Kävitkö katsomassa yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton taidetta Wäinö Aaltosen museossa vuonna 2017? Niin kävi moni muukin. Siihen tutustui yli 80 000 ihmistä. Näyttely oli WAM:n ylivoimaisesti suosituin kautta aikain. Kävin siellä minäkin ja kirjoitin postauksen.

Nyt Hashimoto on palannut Turkuun pienimuotoisemmilla teoksillaan, joita on esillä MAKASIINI CONTEMPORARYn The Infinite Curve -myyntinäyttelyssä Turussa 12.4.—20.6.2019.

Tee vaikka leijoja

Hashimoto on tullut tunnetuksi vaikuttavista reliefeistä ja installaatioista, joiden materiaalina ovat riisipaperiset pienoisleijat. Niiden syntyhistoria liittyy Hashimoton kadonneeseen motivaatioon taideopinnoissaan. Isä neuvoi: ”Tee mitä tahansa, kokoa vaikka lentokoneiden pienoismalleja tai rakenna leijoja.”

Tässä näyttelyssä on esillä myös aivan uudella tekniikalla tehtyjä teoksia.
‒ Suurten The Hashimoto Index I-II -teosten lähtökohta on perinteinen xylografia, jonka tietokoneohjatussa versiossa kohopainolaattaa leikkaa CNC-reitittimen ohjaama sorvi. Näistä otettuja vedoksia Hashimoto kutsuu puukaiverrusreliefeiksi, kertoo galleristi Frej Forsblom.

The Hashimoto Index II -teos koostuu 96 osasta.

Yksityiskohta The Hashimoto Index II -teoksesta.

Moduuleja ja pikseleitä

Gallerian tiedotteessa kuvaillaan Hashimoton taidetta näin: ”Formalistisen luennan mukaan teoksissa on kyse taiteilijan pitkäaikaisesta kiinnostuksesta maalauksen ja veistoksen sekä maiseman ja abstraktion risteys- ja leikkauspisteitä kohtaan. Hashimoton taidetta voi tarkastella myös suhteessa virtuaalitodellisuuteen; hänen installaatioidensa estetiikka on ankkuroitunut analogiseen maailmaan ja arkkitehtooniseen tilaan, mutta sen logiikka on saanut vaikutteita digitaalisen 3D-maailman visuaalisuudesta. Pelkistäen voi todeta, että Hashimoton leijamaiset moduulit ovat pikseliin vertautuvia kuva-alkioita.”

Kansainvälisesti arvostettu taiteilija

Hashimoto on arvostettu taiteilija. Hänen töitään on ollut viimeksi esillä muun muassa Venetsiassa, Dubaissa, Veronassa, New Yorkissa, Tukholmassa ja Dallasissa.

Tässä Turun näyttelyssä on kaikkiaan 14 teosta. Niiden hinnat ovat 13 000‒95 000 euroa. Edullisimmillaan Hashimotoa saa seinälleen, jos ostaa neljä Index-teokseen kuuluvaa vedosta (á 350 euroa, minimiostos neljä vedosta, yhteensä 1 400 euroa).

MAKASIINI CONTEMPORARY kustantaa näyttelyyn liittyen myös taidekirjan Jacob Hashimotosta. Sen tekstin on kirjoittanut taidehistorioitsija Lars Saari. Kirja ilmestyy toukokuussa.

Galleria löytyy osoitteesta Tuomiokirkonkatu 6, Turku. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11‒18, lauantaisin klo 11‒16 ja sunnuntaisin klo 12‒16 (tarkista juhlapyhien poikkeavat aukioloajat).

Caesura I.

Normaali
Henkilö, Matkakohde, Museo, Nähtävyys

Kirpilä ‒ koti taiteelle

Töölöläisen funkistalon asunnosta löytyy taidemuseo, joka esittelee keräilijän kokoelmia. Taidekoti Kirpilän seinät ovat täynnä pääosin kotimaista 1800- ja 1900-lukujen maalaustaidetta.

Kirpilän juhlaolohuone.

Taidekoti Kirpilä sijaitsee Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 7. Museota ei huomaa sattumalta, sillä vain pieni kyltti kertoo siitä ulko-ovella.

Kirpilä on reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931‒1988) entinen lähes 350 neliön suuruinen koti, jossa on yli 500 taideteoksen kokoelma. Kirpilä muutti tähän töölöläiseen funkistalon asuntoon vuonna 1979 elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Taidekoti Kirpilä on siis ainutlaatuinen yksityiskodissa oleva taidemuseo, joka esittelee intohimoisen taiteenkeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun loppupuolen Helsingissä.

Juhani Kirpilä studiokuvassa 1930-luvulla.

Juhani Kirpilän isä oli kunnanlääkäri ja äiti koulutukseltaan sairaanhoitaja. He asuivat Puolangalla, Kainuussa. Juhani oli perheen ainut lapsi, joka omaksui vanhemmiltaan paitsi ammatillisen suuntautumisen, myös taiteen keräilemisen.

Juhani Kirpilä osti ensimmäisen teoksensa 23-vuotiaana lääketieteen opiskelijana. Teos oli Maria Wiikin Ohdakkeita. Juhani Kirpilä peri suhteellisen nuorina kuolleilta vanhemmiltaan noin parinkymmenen teoksen kokoelman.

Juhani Kirpilä kartutti kokoelmaansa henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan: aluksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kotimaista taidetta, usein henkilö- ja omakuvia sekä maisemia. Maalausten lisäksi kokoelmissa on myös veistoksia.

Mattas-huoneen keskellä on Raimo Saarisen Neosgaia-teos, joka hankittiin Kirpilään vuonna 2017.

Keräilijä hankki teoksia muun muassa taiteilijoilta Åke Mattas, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck, Kain Tapper, Ahti Lavonen, Ilmari Nylund, Yrjö Saarinen, Aimo Kanerva, Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell ja Wäinö Aaltonen. Kirpilän teosluetteloon voi tutustua täällä.

Maria Wiikin teos on nimeltään Sisäkuva.

Ilmari Nylundin maalaus Tavernassa.

Juhani Kirpilä testamenttasi kokoelmansa ja omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1976. Ohjesäännössä Taidekoti Kirpilä määrättiin ”aikaansa seuraavaksi taidekeskukseksi suomalaisten taideharrastusten edistämiseksi.” Nimikkorahaston tuotoilla ylläpidetään Taidekoti Kirpilää ja tuetaan kuvataidetta ja sen tutkimusta.

Ruokasalin vitriinissä on kokoelma venäläistä posliinia.

Juhani Kirpilä kuoli sairaskohtaukseen 56-vuotiaana elokuussa 1988. Taidekoti avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.

Taidekoti Kirpilässä helmikuussa ryhmäämme opastanut Karoliina Arola vinkkasi tulemaan paikalle touko-kesäkuun vaihteessa, kun Hesperian esplanadin hevoskastanjat kukkivat. Näkymää voi ihailla Kirpilän ikkunoista kuudennessa kerroksessa. Isäntäväki järjesti aikoinaan legendaarisiksi muodostuneita ”Kastanjankukkajuhlia” alkukesästä.

Juhani Kirpilä kirjoitti pitkään kolumneja Kauneus ja terveys -lehteen.

Taidekotiin on vapaa pääsy ja se on avoinna keskiviikkoisin klo 14‒18 (opastus klo 14.30) ja sunnuntaisin klo 12‒16 (opastus klo 12.30). Opastuksia voi tilata ryhmille myös muina aikoina.

Taidekodissa järjestetään myös ohjelmaa konserteista luentoihin ja teemaopastuksista lastentapahtumiin.

Lue lisää Juhani Kirpilästä ja Taidekodin historiasta Taidekoti Kirpilän ja SKS:n julkaisemasta teoksesta Taiteen koti: Juhani Kirpilän taidekokoelma (2017).

 

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Museo, Näyttely, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa kesätapahtumaa Turussa

Turkua ilmasta käsin. Kuva: Turun kaupunki.

Turku on tapahtumien kaupunki ja varsinkin kesällä riittää koettavaa, nähtävää ja kuultava. Tässä koosteessa on poimintoja loppukesään ja syyskuuhun musiikin, kirjojen ja taiteen ystäville. Mukana on myös pari menovinkkiä koko perheelle.

Kävelykierroksia Turussa toukokuusta syyskuuhun

Turun matkailuoppaiden suositut kävelykierrokset avaavat yksittäisille matkailijoille ja tietenkin myös turkulaisille mahdollisuuden tutustua Turkuun kävellen ja tarinoita kuunnellen.

Kierrosten teemat vaihtelevat Mauno Koivistosta merelliseen Turkuun ja Kupittaalta Turun paloon. Kierroksilla tutustutaan paikkoihin, joita et ehkä omin päin löytäisi ja kuullaan unohdettuja tarinoita varjoisilta kujilta.

Kävelykierroksia järjestetään ohjelman mukaisesti 1–2 kertaa viikossa touko–syyskuun aikana. Kierroksen hinta on kuusi (6) euroa ja se maksetaan käteisellä, mielellään tasarahalla. Kierrokset lähtevät eräitä poikeuksia lukuunottamatta Vanhalta Suurtorilta, joenpuoleisesta päädystä.

Järjestäjänä on Turun Matkailuoppaat ry.

Matkakuumetta -näyttely 27.4.−30.9.2018

Kokoelmanäyttely Matkakuumetta tarkastelee Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelmaa matkanteon teemoista muun muassa liikkeen, ajan kulumisen, sisäisten matkojen ja kaukokaipuun kautta. Näyttelyssä nousevat esiin Pariisi ja Firenze inspiroivina taiteilijoiden opintomatkojen kohteina ja taidekeskuksina.

Matkakuumetta -näyttely esittelee teoksia yli 30 taiteilijalta, joiden joukossa ovat muun muassa Petri Ala-Maunus, Karel Appel, Saara Ekström, Simo Hannula, David Hockney, Kaisu Koivisto, Ahti Lavonen, Kauko Lehtinen, Leena Luostarinen, Pablo Picasso, Kain Tapper, Ellen Thesleff ja Andy Warhol.

Lisätietoja syyskuun loppuun asti auki olevasta näyttelystä löytyy museon sivuilta.

Samalla käynnillä voi tutustua myös Maria Prymatšenkon (1908–1997) satumaiseen maailmaan. Hän on Ukrainassa suuresti arvostettu ja rakastettu itseoppinut taiteilija. Prymatšenkon värikästä ja iloa herättävää tuotantoa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa nyt Turussa. Näyttely on avoinna 2.9.2018 saakka.

Aboa Vetus & Ars Novassa on mielenkiintoisia näyttelyitä ja tapahtumia.
Kuva: Turun kaupunki/Antti Korpinen.

Hauskat ja hurjat hyönteiset -näyttely 1.6.–30.9.

Turun Biologisen museon Hauskat ja hurjat hyönteiset -näyttelyssä on tarkkoja lähikuvia toinen toistaan uskomattomimmista hyönteisistä.

Miltä näyttää hirvikärpäsen passikuva? Entä hyönteisten tuntosarvet? Mitä kaikkia hyönteisiä löytyy tutkijan naamakirjasta? Esillä on  huipputarkkoja kerrosvalokuvia valeskorpioneista, punkeista ja muista suomalaisista ihmeellisistä pikkuotuksista.

Näyttelyyn liittyy lasten työpajoja 4.7., 11.7., 18.7. ja 25.7.

Biologinen museo löytyy osoitteesta Neitsytpolku 1. Pääsyliput, aukioloajat ja muut tarkemmat tiedot löytyvät museon verkkosivuilta.

Taikuri Oz 12.6.‒11.8.2018

Kesällä 2018 Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella nähdään Taikuri Oz. Kyseessä on suuri seikkailu sateenkaaren tuolla puolen sekä valloittava ja vauhdikas tarina ystävyydestä, oman arvonsa löytämisestä sekä arvoituksellisesta Ozista. Tarinan päähenkilönä on kansasilaistyttö Dorothy.

Turkulaisen näyttelijän ja ohjaajan Tom Petäjän dramatisoima ja ohjaama versio yhdysvaltalaisen kirjailija L. Frank Baumin klassikosta Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz).  Lastenkirja on peräisin vuodelta 1900. Näytelmä on toiminnantäyteisen ja hauskan esitys koko perheelle. En ole nähnyt näytelmää, mutta voisin mennä katsomaan sitä, vaikka mukana ei lapsia olisikaan.

Lisätietoja Turun kesäteatterin sivuilta.

Leijona (Samu Loijas), Dorothy (Maiju-Riina Huttunen), Variksenpelätin (Elviira Kujala) sekä Peltinen (Thomas Dellinger) ovat löytäneet tiensä Smaragdikaupungin portille ja portinvartijan (Markus Niemi) puheille. Kuva: Turun Kesäteatteri/Mikko Vihervaara.

Puutori Blues 12.‒14.7.2018

Puutori Blues -tapahtuma järjestetään jo kymmenettä kertaa ravintola Waterloon (entinen Puutorin Vessa) edustalla  torstaista lauantaihin 12.‒14.7.2018. Mukana on monia Turun ja lähiseutujen tunnettuja bluestaitajia sekä rhythm and blues -kokoonpanoja, rehtiä rock´n rollia hyljeksimättä.

Juhlavuoden esiintyjinä ovat torstaina West Coast Blues Duo, Traveling Jones sekä Eero Raittinen & Traveling Jones, perjantaina Swamp Dog, Makkonen Blues Band ja Dead Doors Duo ja launtaina Simple Rock, Sam Ranieri Trio, Jo Buddys Organ Trio ja DP/ Vaakku & Patterihaukat.

Soitto alkaa kello klo 18. Tarkempia tietoja saanee tapahtuman Facebook-sivulta.

Booktori 12.‒14.7.2018 ja Kovan Rahan Kirjapäivä 15.7.2018

Puutori Bluesin kanssa samoina päivinä järjestetään jo 18. kerran antikvaarinen koko perheen kirja-ja keräilytapahtuma Booktori. Paikkana on myös Puutori ja tapahtuma-aikana torstai‒lauantai 12.‒14.7.2018.

Tämän vuoden teemana on sarjakuvat. Sivujuonteena kauppiaat aikovat panostaa dekkareihin ja pokkareihin.

Lauantaina lavalla ovat muun muassa kirjailija Reijo Mäki sekä Turun sarjakuvaseura Markku Heikkilän haastatteluissa. Livestreamiakin on luvassa, mutta tulemalla paikan päälle pääsee paremmin tunnelmaan sekä hypistelemään kirjoja ja muita tuotteita.

Sunnuntaina 15.7.2018 tapahtuma muuttuu Kovan Rahan Kirjapäiväksi, mikä tarkoittaa, että kirjoja voi ostaa kolikoilla.

Kansainväliset Suurmarkkinat 18.‒22.7.2018

Jo aiemmilta vuosilta tuttu myyntitapahtuma Kansainväliset Suurmarkkinat järjestetään Turussa parhaimpaan loma-aikaan 18‒22.7. 2018. Tapahtuma-alueena on Läntinen ja Itäinen rantakatu. Kojut ovat avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 10‒20 ja sunnuntaina klo 10‒18.

Markkinoilla on tarjolla eri maiden ja maakuntien erikoistuotteita valmistajien tai kasvattajien myyminä. Viime vuoden kiertueella oli mukana 120 yrittäjää yli 30 eri maasta.

Markkinoiden virallinen teema on makujen maailma. Mukana on lukuisia ruokaosastoja tarjoten syötävää jokaiseen makuun.

Ruokatuotteiden lisäksi rarjolla on runsaasti esimerkiksi käsitöitä ja reilun kaupan tuotteita sekä jättikokoinen hollantilainen kukkakauppa. Myös Suomen eri maakuntien erikoistuotteita on näyttävillä osastoilla mukana.

Markkinat järjestetään Turun lisäksi 15 muussa kaupungissa. Markkinoiden järjestäjä on TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy.

Kansainvälisillä Markkinoilla riittää vilinää.
Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.

Country Club Festival 4.‒5.8.2018

Country Club Festival, ilmainen juurimusiikkitapahtuma, järjestetään jo viidettä vuotta ravintola RantaKertun terassilla osoitteessa Läntinen rantakatu 55, Turku. Järjestäjänä on Country Club Turku ja Grasshammer Deluxe.

Perjantaina esiintyvät klo 17 alkaen  Severi Peura & Selvänäkijät, Port Arthur Bluegrass Band, Traveling Jones feat. Eero Raittinen, Whale and the Village ja Rob Coffinshaker’s Country Rock Revue.

Lauantaina kello 14 alkaen lavalle nousevat Fiola, Mirjam, Eden Prairie,  Pekko Käppi, Grasshammer Deluxe, Slomen Trickery, Sammal ja viimeisenä Honey B. Family.

Festivaaliin on ilmainen sisäänpääsy.

Turun Taiteiden yö 16.8.2018

Torstaina 16. elokuuta vietetään jälleen perinteistä Turun Taiteiden yö -tapahtumaa. Tapahtuma järjestetään jo 29. kerran.

Taiteiden yö on koko taidekentän, kaikkien toimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Tapahtumaa koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Vuoden 2018 Taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialue tulee sijoittumaan Läntiselle rantakadulle välille Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia käsitöitä myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Taiteiden yö näkyy myös Turun kaupunginkirjastossa. Kirjojen ystävien kannattaa silloin hankkiutua Poistokirjamarkkinoille klo 16‒19 Kirjastopihalle. Tunnelmaa lisää musiikkiosaston ”tiskijukkien” soittama taustamusiikki.

Klo 17–19 Kirjastopihalla on myös Biisisanoittamo (sateella musiikkiosastolla). Lisäksi tarjolla on myös musiikkia sekä lapsille että jazzin ystäville.

Klo 18–19 FT Päivi Lipponen kertoo pääkirjaston Studiossa sisällissota-aiheisesta romaanistaan Ihmisyyden vuoksi.

Tapahtumia on illan täydeltä ympäri kaupunkia. Lisätietoja löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten Ruisrock, Down by the Laituri, Ilmiö, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

Loppuvuoden tapahtumia löytyy vielä aikaisemmasta tapahtumapostauksesta.

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Puisto, Puutarha, Valokuvaus

Luontoa museossa ja puutarhassa

Pääsisäänkäynti museoon.

Natural History Museum Lontoossa on oiva kohde lapsiperheille ja kaikille museoiden ystäville. Siellä voi ihmetellä luonnon monimuotoisuutta ja kehitystä.

Natural History Museum sijaitsee Cromwell Roadilla, Etelä-Kensingtonissa. Se on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1881. Roomalaista tyyliä edustavan päärakennuksen on suunnitellut brittiläinen arkkitehti Alfred Waterhouse. Aikaisemmin kokoelmia oli osana British Museumia.

Naapurissa Exhibition Roadilla on tiede- ja tekniikkamuseo Science Museum ja maailman suurin sisustusesineiden museo Victoria and Albert Museum.

80 miljoonan kokoelma

Luonnonhistoriallisen museon pääkokoelmat ovat kasvitiede, hyönteistiede, geologia, paleontologia ja eläintiede. Kaikkiaan museon kokoelmissa on yhteensä 80 miljoonaa näytettä tai esinettä, muun muassa kasveja, eläimiä, fossiileja, kiviä, mineraaleja sekä kirjoja ja taideteoksia.

Museoon tutustuu noin viisi miljoonaa kävijää vuosittain. Se on Iso-Britannian kolmanneksi suosituin käyntikohde ja Lontoon toiseksi isoin museo.

Museo on myös  Euroopan arvostetuin systemaattisen biodiversiteettitutkimuksen keskus, jossa tutkitaan muun muassa biolääketieteeseen, maapallon kehitykseen, ekologisiin prosesseihin, kasvi- ja eläinkuntaan sekä evoluutioon liittyviä asioita.

Museoon on vapaa pääsy. Ennen sisäänpääsyä on turvatarkastus.

Näin vain pienen osan museosta. Se tarjoaa tutkittavaa ja katseltavaa tuntikausiksi. Museosta löytyy myös ravintola ja kahviloita, joissa voi levätä ja saada syötävää ja juotavaa. Museokaupasta voi ostaa matkamuistoja ja tuliaisia.

Luonnonvalokuvien näyttely

Nähtävillä olisi ollut myös mielenkiintoinen Wildlife Photographer of the Year 2017 -näyttely, jossa on esillä 100 parasta ko. kilpailuun osallistunutta työtä. Kaiken kaikkiaan kilpailussa oli mukana noin lähes 50 000 valokuvaa ja kuvaajia 92 maasta.

Näyttely on enää vain hetken Lontoossa, jonka jälkeen se lähtee kiertämään Isoon-Britanniaan ja ulkomaille.

Laitan tämän museon nähtävyyslistalle seuraavaa Lontoon matkaa varten.

Moderni lisärakennus täydentää vanhaa rakennusta.

Elävää luontoa takapihalla

Museon takana voi tutustua pieneen Wildlife Garden -alueeseen. Se oli mukana London Open Square Gardens -tapahtumassa. Sinne olinkin varsinaisesti menossa. Lisää juttua avoimista puutarhoista voit lukea täältä.

Puutarha on avattu vuonna 1995 ja siellä on yli 3 130 kasvi- ja eläinlajia.

Puutarhassa oli pieni lammikko lumpeineen ja vesilintuasukkaineen.

Normaali
Arkkitehtuuri, Henkilö, Keräily, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taiteilija

Didrichsenin taidemuseossa

Didrichsenin taidemuseo on kahden taiteenkeräilijän entinen koti galleriatiloineen, jossa on esillä pysyvän kokoelman lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.

Ahti ja Maija Lavosen taidetta on ollut esillä Didrichsenin museossa alkuvuoden ajan.

Laila Pullisen kaksoismuotokuva Didrichsenin pariskunnasta.

Kävin ensimmäistä kertaa Didrichsenin taidemuseossa Exlibris Aboensiksen kevätkokouksen myötä. Didrichsenin museo sijaitsee meren äärellä Kuusisaaressa, osoitteessa Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Taidemuseo oli mielenkiintoinen ja viihtyisä kohde. Silmä poimi taideteosten lisäksi yksityiskohtia kodista: ikkunoista aukeavan merimaiseman, kätevästi sisustetun baarikaapin, värikkään kirjahyllyn, Ahti Lavosen Didrichseneille lähettämän postikortin ja valokuvan Didrichsenin nelilapsisesta perheestä. Lapsista yksi, Peter, toimii museon johtajana.

Englantilaisen kuvanveistäjä Henry Mooren veistoksia on esillä niin sisätiloissa kuin myös patsaspuistossa.

Matalaan tasoon on sisustettu kätevä baarikaappi.

Ahti Lavosen lähettämä postikortti Didrichseneille.

Olisin mielelläni selaillut kirjahyllyn teoksia.

Keräilijöiden kodista taidemuseoksi

Museo on alunperin tanskalaisen liikemiehen Gunnar Didrichsenin ja hänen suomen-ruotsalaisen vaimonsa MarieLouisen koti. Villa Didrichsenin innoittajana oli Maire Gullichsenin Villa Mairea Noormarkussa.

Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema rakennus valmistui kahdessa osa, joista ensimmäinen kodiksi vuonna 1957 ja toinen näyttelysiiveksi vuonna 1964.

Didrichsenit avasivat näyttelysiiven museoksi vuonna 1965. He toivoivat, että se voisi olla koti kaikelle kauniille: taiteelle, arkkitehtuurille ja luonnolle ja joka voisi antaa muille yhtä paljon iloa kuin se on heille tuottanut. Avioparin kuoleman jälkeen yksityinenkin puoli avattiin yleisölle vuona 1993.

Museon noin tuhannen teoksen kokoelmiin kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuva- ja veistotaidetta sekä muinaisten korkeakulttuurien esineistöä.

Rakennusta ympäröi julkinen veistospuisto, joka on aina avoinna. Se on ainoa laatuaan pääkaupunkiseudulla. Siellä on mun muassa Pohjoismaiden suurin Henry Moore -veistosten kokoelma.

Lavosen taiteilijapariskunnan Yhteisiä ajatuksia

Ahti Lavosen teos Keltainen.

Museossa järjestetään vuosittain 2‒3 vaihtuvaa näyttelyä. Maaliskuussa siellä oli esillä Ahti ja Maija Lavosen Yhteisiä ajatuksia -näyttely. Sen lähtökohtana on taiteilijapariskunnan yhteinen taidekäsitys: kiinnostus tilaan, materiaaliin, tunnelmaan ja henkisyyteen. Näyttely esittelee Lavoset yhdessä lähes 60 vuoden tauon jälkeen.

Esillä on Ahti Lavosen (1928–1970) maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1950- ja 60-luvuilta sekä Maija Lavosen (1931–) kokeilevaa tekstiilitaidetta myöhemmiltä vuosikymmeniltä, muun muassa ryijyjä ja valokuitutekniikalla toteutettuja töitä.

Maija Lavosen ryijyn nimi on Kevätvalo.

Yksi Maija Lavosen valokaapelitöistä.

Näyttely on avoinna 13.5.2018 saakka. Museo on auki myös helatorstaina 10.5.2018 11‒18. Tuolloin museoon on vapaa pääsy ja tarjolla on myös yleisöopastus klo 13. Museokortilla pääsee aina maksutta museoon.

Kesänäyttelyssä Svensk Tenn

Lavosten näyttelyn jälkeen museossa avautuu uusi vaihtuva näyttely: Svenskt Tenn @ Didrichsen: Estrid Ericson & Josef FrankMuotoilun uudistajat. Kesänäyttely on avoinna 25.5.‒ 9.9.2018.

Näyttely esittelee ruotsalaisen designyrityksen Svenskt Tennin toimintaa ja historiaa ensimmäistä kertaa taidemuseossa Suomessa. Yrityksen perusti Estrid Ericson (1894–1981) vuonna 1924. Hän loi Ruotsin tunnetuimpiin lukeutuvan sisustusalan yrityksen yhteistyössä itävaltalaisen arkkitehti ja muotoilija Josef Frankin (1885–1967) kanssa.

Svensk Tenn esittäytyy Didrichsenin museon lisäksi myös Hanasaaressa, jossa on esillä nykymuotoilua. Kesän ajaksi avataan pop-up -myymälä Helsingin Stockmannille.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys

Kirjailijamuseossa Dublinissa

Writers Museum oli käyntikohteiden listallani jo ennen Dublinin matkaa. Museossa on esillä maineikkaiden irlantilaiskirjailijoiden tuotantoa, elämäntarinaa ja esineistöä.

Dublin Writers Museum löytyy osoitteesta 18 Parnell Square, Dublin.

Vietin lokakuussa pari päivää Dublinissa ennen TBEX-konferenssia Killarneyssä. Tiesin, että Irlannin pääkaupungissa riittää nähtävää, eikä tuossa lyhyessä ajassa voi ahnehtia kaikkea. Hotellini oli Temple Barissa ja liikuin pääosin kävelymatkan päässä olevissa paikoissa, kuten Trinity Collegessa ja Christ Church Cathedral -kirkossa.

Dublin on kirjallisuuskaupunki

Oli kuitenkin yksi paikka, jossa halusin vierailla ja se oli Dublin Writers Museum, Kirjailijamuseo. Melko luonnollista kirjoittamisesta kiinnostuneelle kaupungissa, joka on saanut Unescon kirjallisuuskaupungin tittelin The UNESCO Cities of Literature 27 muun kaupungin joukossa.

Tämän vuonna 1991 avatun  museon tarkoituksena on esitellä kirjallista Dublinia maailmankuuluine kirjoittajineen. Irlanti on saanut neljä kirjallisuuden Nobel-palkintoa ja maa on tuottanut lukuisia tunnettuja runoilijoita sekä romaani- ja näytelmäkirjailijoita. Museo esittelee kokoelmissaan kirjoittajien elämää ja tuotantoa noin 300 vuoden ajalta.

Aloitteen museon perustamiseksi teki eräs journalisti. Hanketta on rahoittanut muun muassa Euroopan unioni.

Dublin Writers Museum sijaitsee loisteliaassa 1700-luvun lopulla rakennetussa talossa kaupungin keskustan pohjoisosassa osoitteessa 18 Parnell Square N, Rotunda, Dublin 1.

Paikka on varmaan helposti löydettävissä, mutta harrastamani intuitiivinen suunnistus vei minut alun bussimatkan jälkeen etäälle kohteestani. No, tulihan tutustuttua pariin katuun museon takana. Turvauduin Kysyvä löytää -menetelmään ja pysäyttelin vastaantulijoita kartta kädessä aivan turistina.

Jonathan Swiftistä Samuel Beckettiin

Writers Museumissa on esillä kirjoja, erityisesti ensipainoksia, kirjeitä, muotokuvia, valokuvia ja henkilökohtaisia esineitä muun muassa sellaisilta kirjailijoilta kuin Jonathan Swift (1667–1745), Peter Sheridan (1952–), George Shaw (1856–1950), Oscar Wilde (1854–1900), William Yeats (1865–1939), James Joyce (1882–1941),  Samuel Beckett (1906–1989) ja Seamus Heaney (1939–2013).

The Audience ‒ Blue -nimisessä maalauksessa ovat mukana kirjailijat James Joyce, Samuel Beckett, W. B. Yeats, Brendan Behan, Oscar Wilde, G. B. Shaw, J. M. Synge, Edna O´Brien, Seamus Heaney, Patrick Kavanagh ja Sean O´Casey. Taiteilija Mia Funk on on lahjoittanut tämän öljyvärimaalauksen museolle.

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon ovat saaneet Yeats vuonna 1923, Shaw vuonna 1925, Beckett vuonna 1969 ja Heaney vuonna 1995.

Shaw on saanut myös parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon näytelmänsä pohjalta tehdystä elokuvasta Pygmalion. Hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.

Kaksi näyttelyhuonetta

Varsinaisia näyttelyhuoneita oli kaksi, joissa ei saanut valokuvata. Ensimmäisessä huoneessa tuodaan esiin irlantilaisen runouden ja tarinankerronnan juuria sekä ensimmäisiä kansainvälisen tason kirjailijoita. Esillä on myös ensipainos AbrahamBram” Stokersin Draculasta.

Toisessa huoneessa esitellään 1900-luvun kirjailijoita. Vitriinistä löytyy muun muassa James Joycen signeeraama, vuonna 1922 julkaistu Ulysses (Odysseus).

Verkkosivujen mukaan tarjolla on opastettuja kierroksia ranskaksi, saksaksi, italiaksi, espanjaksi ja hollanniksi. Käydessäni tarjolla oli kuulokkeita, joista saattoi kuunnella tietoja valitsemallaan kielellä.

Museossa on erilaisia näyttelyitä ja kirjallisuustapahtumia. Sieltä löytyy myös oma esittelyhuone lastenkirjallisuudelle, museokauppa, Gorham Library -kirjasto sekä luento- ja näyttelytiloja, muun muassa Gallery of Writers.

Museokaupassa oli tarjolla irlantilaiskirjailijoiden tuotantoa, postikortteja, magneetteja ja erilaisia koriste-esineitä. Kirjastossa oli esillä luonnollisesti kirjailijoiden tuotantoa. Gallery of Writers oli upea tila koristeellisine kattoineen ja seinineen. Siellä oli myös James Joycen piano, jonka hän oli ostanut Triestestä vuonna 1910.

Gorham Libraryn kirjahyllyissä oli esillä irlantilaiskirjailijoiden tuotantoa ja esineistöä.

Gallery of Writersissa on esillä monia kirjailijoiden muotokuvia. James Joycen piano näkyy kuvan keskellä pylväiden välistä.

Gallery of Writers -huoneessa huomio kiinnittyy koristeelliseen valko-kultaiseen kattoon.

Museokaupassa oli valinnanvaraa tuliaisostoksiin. Kirjailija-aiheisia tuotteita löytyi myös tavallisista matkamuistomyymälöistä, muun muassa kalentereita ja muistikirjoja.

Dublin Writers Museum oli mielenkiintoinen käyntipaikka, mutta se antoi itsestään jotenkin nukkavierun ja uneliaan vaikutelman. Sisäänpääsymaksu oli seitsemän euroa.

Dublinisssa riittää tutustuttavaa kirjallisuuden ystävälle

Naapurirakennuksesta löytyy The Irish Writers’ Centre, jossa pitävät majaansa monet irlantilaiset kirjoittaja- ja kääntäjäyhdistykset. Molempien talojen kellarikerroksesta löytyy osuvasti nimetty ja useilla palkinnoilla huomioitu The Chapter One -ravintola. Museossa on ollut aiemmin kahvio, mutta sellaista en käyntini aikana löytänyt.

Dublinista voi löytää myös yksittäisten kirjailijoiden museoita, kuten The James Joyce Tower and Museum ja The James Joyce Centre sekä monia mielenkiintoisia kirjastoja. Kuvitettu  latinankielinen evankeliumikäsikirjoitus 800-luvulta, Kellsin kirja (The Book of Kells) on nähtävillä Trinity Collegen kirjastossa. Kellsin kirja on Irlannin arvokkaimpia kansallisaarteita ja kirjastokin on maailman upeimpia. Pari syytä palata joskus myöhemmin Dubliniin, kun jäivät nyt näkemättä.

En ole mitenkään irlantilaiskirjailijoiden tuntija ainakaan tässä mainittujen suhteen. Tunnustan, olen lukenut lähinnä kevyempää kirjallisuutta muun muassa sellaisilta nykykirjailijoilta kuten Maeve Binchy, Cecelia Ahern, Cathy Kelly ja Sheila O’Flanagan.

Lukematta on niin Odysseus ‒ joka kuulemma vaatiikin hiukan enemmän paneutumista (noin 700 ‒ 1 000) sivua ‒ kuin Dorian Grayn muotokuva. Mielenkiinto kuitenkin heräsi. Voisi aloittaa vaikka Joycen Dublinilaisia-novellikokoelmasta. Sieltä löytyy James Joyce -keskuksen sivuillekin lainattu sitaatti, joka sopii oivasti meille matkailijoille:

I wanted real adventures to happen to myself. But real adventures, I reflected, do not happen to people who remain at home: they must be sought abroad.

Normaali