Kuva-arvoitus: Kenen hautamuistomerkissä on tämä teksti: "The philosophers have only interpreted the world in various ways. The point however is to change it." Vinkki: muistomerkki on Highgaten hautausmaalta Lontoosta.

Kuva-arvoitus: Kenen hautamuistomerkissä on tämä teksti: ”The philosophers have only interpreted the world in various ways. The point however is to change it.” Vinkki: muistomerkki on Highgaten hautausmaalta Lontoosta.

Mainokset
Matkakohde, Valokuva

Kuva-arvoitus: kenen hautamuistomerkistä?

Kuva
Matkakertomus, Valokuva

Pubista pubiin Lontoossa, Oxfordissa ja Cambridgessa

Galleria
20151021_145655

”We travel, some of us forever, to seak other states, other lives, other souls.” Anaïs Nin

Valokuva

Me matkustamme etsiäksemme

Kuva
Tässä yksi kiinnostava kirja, joka jäi lontoolaiseen kirjakauppaan.

Tässä yksi kiinnostava kirja, joka jäi lontoolaiseen kirjakauppaan.

 

 

Kirja, Valokuva

Matkailijan vuosi – A Traveller´s Year

Kuva
Matkakertomus, Matkakohde

British Library – kestosuosikkini


British Libraryyn voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Se suo Lontoon-kävijälle rauhallisen, mutta silti elävän tyyssijan suurkaupungin hälinässä.

British Libraryyn voi mennä, vaikka ei olisi kiinnostunut kirjoista. Jos haluaa päästä tutustumaan kirjaston kokoelmiin, tulee anoa ns. lukijapassia. Kirjoja ei siis pääse noin vain pläräilemään. Lukusaleihin mennessä täytyy myös jättää kassinsa alakerran lokerikkoihin ja pakata välttämättömät tarvikkeet läpinäkyvään muovikassiin.

Iso West Africa -näyttely

Vaihtuvat näyttelyt heijastuvat myös myymälän valikoimiin.

Vaihtuvat näyttelyt heijastuvat myös myymälän valikoimiin.

Itse rakennuksessa on paljon nähtävää ja vaihtuvat näyttelyt tarjoavat aina jotain uutta.

Kolmannella käynnilläni British Libraryyn lokakuussa 2015 siellä oli pysyvän näyttelyn lisäksi muun muassa West Africa: Word, Symbol, Song -näyttely, joka on esillä 16.2.2016 saakka.

Näyttelyssä on esillä Länsi-Afrikan alueen 17 valtion kieleen ja musiikkiin liittyvää aineistoa ja esineistöä hienosti rakennettuna kokonaisuutena. Kiersin näyttelyn hyvin nopeasti ja pintapuolisesti, mutta aiheesta kiinnostuneelle se on uskoakseni upea elämys. Pääsymaksu on 10 puntaa.

Liisa on seikkailut jo 150 vuoden ajan Ihmemaassa

Kirjastossa oli myös Liisa Ihmemaassa pop up -kauppa sen kunniaksi, että kyseinen lastenkirja täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Aiheeseen liittyvä näyttely Alice in Wonderland on tulossa kirjastoon ajalla 20.11.2015–17.4.2016. Esillä on muun muassa Lewis Carrollin alkuperäinen käsikirjoitus. Näyttely on maksuton.

Tässä yhteydessä voin todeta, että britit kyllä osaavat tuotteistamisen ja markkinoinnin. Sekä Liisa Ihmemaassa pop up -putiikki että kirjaston oma myymälä täydennettynä näyttelyyn liittyvällä afrikkalaisella tuotevalikoimalla on täynnä jos jonkinlaista kippoa, kuppia, kirjaa, kassia ynnä muuta ostettavaa. Sama ilmiö on nähtävissä muissakin museoissa ja turistikohteissa.

Liisa seikkailee myös pop up -myymälässä.

Liisa seikkailee myös pop up -myymälässä.

Uusi löytöni: ravintola ja terassi

Kirjaston kahvilat ja ravintola tarjoavat mukavan virkistyskeitaan tiedon tai suurkaupungin uuvuttamille.

Kirjaston kahvilat ja ravintola tarjoavat mukavan virkistyskeitaan tiedon tai suurkaupungin uuvuttamille.

Kun on kyllikseen tutustunut näyttelyihin, voi istahtaa kirjaston kahviloihin tai ravintolaan. Löysin tällä kertaa ylemmän kerroksen Peyton and Byrne -ravintolan, josta sai kahvin, teen, leivonnaisten ja pikkusuolaisten lisäksi myös lounasta ainakin keittojen ja salaatin muodossa. Tilaakin oli väljemmin kuin alakerran kahviossa. Lisätilaa tarjoaa ulkoterassi, joka nyt sateisena syyspäivänä ei ollut käytössä.

Käynti tässä ravintolassa oli sikälikin hyödyllinen, että opin kuinka tehdään lautasliinoista spiraalimainen keko – kiertämällä juomapulloa pinon päällä. Se näytti ainakin nuoren tarjoilijamiehen tekemänä helpolta. En ole vielä testannut asiaa kotona.

Haluaisitko adoptoida kirjan?

Voit osallistua British Libraryn aineistojen konsevointiin pienemmällä tai isommalla summall summalla.

Voit osallistua British Libraryn aineistojen konsevointiin pienemmällä tai isommalla summalla.

Tässä tulee lyömätön joululahjaidea, jos lähipiirissäsi on kirjanystäviä: voit adoptoida hänelle – tai itsellesi – kirjan. Lahjoittamalla British Libraryn konservointityöhän 25 puntaa, voit adoptoida itsellesi kirjan klassikkokirjojen listalta. Kuinka olisi vaikka Louisa May Alcottin Pikku naisia tai A Conan Doylen Sherlock Holmesin seikkailut?

Adoptoitavien kirjojen lista on aika suppea, joten tietyllä kirjalla lienee monta adoptoijaa. British Library konservoi vuoden mittaan noin 1 500 teosta.

Jos sinulle on kertynyt lahjoitettavaa 1 000 puntaa tai enemmän, niin voit valita adoptoitavasi vapaasti kirjaston kokoelmista ja saat tiettyjä etuja ja huomionosoituksia.

Voi lukea lisää British Librarystä aikaisemmasta kirjoituksestani.

Normaali
Puisto, penkki ja näköala. A bench with a view,

Puisto, penkki ja näköala. A bench with a view. Hampstead Heath.

Matka, Matkakohde, Valokuva

Penkki, puu ja puistotie

Kuva
Matkakertomus, Matkustaminen, Tapahtuma

Julia Cameronin luovuusopissa Lontoossa

Paikka vapaana luovuusgurulle.

Yhdysvaltalainen, vuonna 1951 syntynyt Julia Cameron on toimittaja, kirjailija, käsikirjoittaja ja kouluttaja. Hän on kirjoittanut useisiin arvostettuihin yhdysvaltalaisiin lehtiin ja on ollut mukana kirjoittamassa Taksikuski- ja New York, New York -elokuvia sekä episodeja muun muassa Miami Vice -sarjaan.

Cameron on toiminut myös elokuvaohjaajana ja -tuottajana sekä kirjoittanut myös kolmekymmentä kirjaa. Hän pitää oman työnsä ohessa kirjoittajakursseja ja työpajoja.

Tie luovuuteen

Julia Cameron

Entisenä lukkiutuneena ja estyneenä taiteilijana Cameron on luonut maineensa opettamalla ihmisiä ennen kaikkea vapauttamaan piilevän luovuutensa. Oppinsa Cameron on koonnut teoksiinsa Tie luovuuteen – Henkinen polku syvempään luovuuteen (The Artist´s Way), Kultasuoni – Matka luovuuden sydämeen (The Vein of Gold) ja Tyhjän paperin nautinto: tie luovaan kirjoittamiseen (Right to Write). Ne perustuvat hänen omiin sekä kollegoiden ja oppilaiden kokemuksiin.

Osallistuin Julia Cameronin The Artist Way -työpajaan 17.–18.10.2015 Lontoossa. Mukana oli arviolta noin 150 ihmistä, joista osa tuli kaukaakin kuten Brasiliasta; pohjoismaisia osallistujia oli lisäkseni ainakin yksi tanskalaisnainen. Suurin osa oli naisia, mutta ehkä noin neljäsosa miehiä ja kaikki ikäryhmät olivat mukana.

Koulutuksen järjestäjä oli The Alternatives -organisaatio, joka tuottaa eri alojen asiantuntijoiden koulutustilaisuuksia. Paikkana oli The Cecil Sharp House, joka on paikallisen kansanmusiikin ja tanssin toimitalo Camdenissa.

Ennen tilaisuutta saatava informaatio oli niukkaa, lähinnä vain päivämäärä ja kellonajat. Nekin hiukan hämärästi, sillä ainakin tanskalaisosallistuja oli ymmärtänyt niin, että kyseessä on yhden päivän tilaisuus. Myös alkamisajasta oli useammanlaista tietoa.

Kun kysyin tarkempaa ohjelmaa, sain vastaukseksi, että Julia pitää kurssinsa intuitiivisella tavalla ilman ohjelmaa. Niin hän tekikin. Hämmästyttävän kurinalaisella ja jämptillä tavalla hän piti koko ison ryhmän koossa kahden päivän ajan. Aika ei tuntunut pitkältä ja päivä eteni jouhevasti.

Pienryhmiä ja popcornia

Julia kertoi välillä itse elämästään, kokemuksistaan ja menetelmistään. Välillä hän antoi nopealla tahdilla tehtäviä, joita puretttiin kolmen hengen ryhmissä. Ideana oli mennä aina sellaiseen ryhmään, jossa oli uusia ihmisiä. Näin tuli keskustelleeksi päivien aikana monen eri ihmisen kanssa.

Tehtävään Julia antoi määräajan ja välillä hän kuulutti, paljonko aikaa on jäljellä. Jos lopussa oli paljon sellaisia ryhmiä, joissa asioiden käsittely oli kesken, hän antoi lisäaikaa.

Joskus tehtävänä oli kertoa kukin vuorollaan, kuunnella toisia ja lopuksi antaa ”popcorneja”. Tämä tarkoitti paperipalalle kirjoitettuja rohkaisevia sanoja, positiivista palautetta, jopa taianomaisia välineitä toisen pyrkimyksen toteuttamiseksi. Popcornit annettiin harjoituksen lopuksi. Itse kullekin niitä kertyi pieni kasa kotiinviemisiksi.

Pienryhmistä palattiin isoon ryhmään, jossa tehtävästä keskusteltiin. Välillä Julia vastasi kuulijoiden kyselyihin.

Julian suosittelemat menetelmät luovuuden kehittämiseen ovat aamusivut, taiteilijatreffit ja kävely.

Aamusivuja heti herättyä

Aamusivuja Julia Cameron neuvoi kirjoittamaan joka aamu. Hän kertoi itse kaatavansa kuppiinsa kylmää kahvia ja istuutuvansa nojatuoliin kirjoittamaan. Cameronin mukaan heti heräämisen jälkeen tehtävä kirjoitusharjoitus tuottaa alitajunnasta nousevaa tekstiä ja vapauttaa luovuutta.

Paperin koko on A4 ja teksti kirjoitetaan käsin. Tavoitteena on kirjoittaa nopeasti ajatuksenvirtaa, ei niinkään punnittua ja harkittua tekstiä. Tarkoitus on ennen kaikkea yllättää itsensä ja kirjata muistiin asioita, joita ei oikeasti tiennyt edes ajattelevansa.
– Liikuta vain kynää paperilla ja kirjoita kaikki, mikä tulee mieleesi, neuvoo Julia.

Cameron neuvoo pitämään muutaman viikon väliä ennen sivujen lukemista. Tekstistä kannattaa etsiä usein toistuvia seikkoja, jotka aiheuttavat tuskaa tai iloa, huolta tai riemua. Sivuja ei ole tarkoitettu kenenkään muun luettavaksi, ne kuuluu pitää omana tietonaan.

Tekstin kirjallisista ansioista tai tyylistä ei pidä huolta kantaa. Niitä ei ole Cameronin mukaan tarkoitettu taiteeksi, vaan välineeksi, jonka arvon ydin on niiden kirjoittamisessa, ei lukemisessa. Aikaa tähän kuluu noin puoli tuntia.

Cameronin mukaan merkittävä tietoisuuden muutos on havaittavissa kolmessa kuukaudessa, usein se on tunnettavissa jo paljon aikaisemmin.

Taiteilijatreffit: mukavia hetkiä omaksi inspiraatioksi

Taiteilijatreffit ovat suomalaisena käännöksenä hiukan harhaanjohtava, sillä kyse ei ole suinkaan tapaamisesta tietyn taiteilijan kanssa, vaan siitä, että tekee itselle jotain innostavaa sovittuna aikana kerran viikossa. Treffeillä käydään yksin. Tekeminen voi olla taidenäyttely, konsertti, elokuva, kukkakaupassa tai kampaajalla käynti tai mitä tahansa, josta itse nauttii.

Kolmanneksi keinoksi luovuuden virtaamiseen Julia Cameron suosittelee kävelyä noin kahdenkymmenen minuutin ajan. Kävely toimii meditatiivisena keinona tuottaa vastauksia askarruttaviin kyysmyksiin. Oman kokemukseni mukaan myös uiminen toimii vastaavalla tavalla.

Yhteisöllinen kokemus

Kokemuksena työpaja oli positiivinen ja yhteisöllinen. Vaati tietysti hiukan rohkeutta mennä koulutukseen yksin tuntematta aikaisemmin ketään ja keskustella pienryhmissä aina uusien ihmisten kanssa syvällisistäkin asioista vieraalla kielellä. Keskustelijat olivat hämmästyttävän avoimia. Kontaktit osaan heistä säilyvät parin suljetun The Artist Way -Facebook-ryhmän avulla.

Työpajan syvempää antia täytyy tutkia hiukan pidemmän ajan kuluttua. Jos vaikka taas innostuisi ottamaan Cameronin konstit käyttöön?

Keskustelua käytiin kolmen hengen ryhmissä.

Keskustelua käytiin kolmen hengen ryhmissä.

Normaali