Kulkuneuvot, Matkakertomus, Matkustaminen

Maanalaista elämää Lontoossa

Mitä olisikaan liikkuminen Lontoossa ilman metroa? Hyvin paljon hitaampaa ja hankalampaa.

Metro on Lontoon maanalainen hermoverkosto. Kaduilla on vilkasta ja ruuhkaista, joten metron rakentajat ovat olleet viisaita – näin suuressa kaupungissa tarvitaan kahden kerroksen liikennettä.

Maailman vanhin metro

Lontoon metro on maailman vanhin maanalainen rautatie, jota alettiin rakentaa vuonna 1860. Käyttöön se otettiin vuonna 1863. Aluksi metrojunat olivat höyryveturien vetämiä. Ensimmäiset sähköveturit tulivat käyttöön vuonna 1890.

Lontoon metroverkoston pituus on noin 400 kilometriä. Se oli maailman pisin metroverkko lähes 150 vuoden ajan, kunnes Shanghain metroverkosto ohitti sen noin vuonna 2010.

Metrossa on yksitoista linjaa ja 270 asemaa. Metro palvelee valtaosaa Suur-Lontoon alueesta ja joitakin alueita sen ulkopuolellakin. Metrolla matkustetaan noin miljardi kertaa vuodessa.

Metrokartta vuodelta 1931

Lontoon metro on ensimmäinen, jonka reittikartta muistuttaa sähköpiirrosta. Metrolinjoilla on nimi ja tunnusväri. Metrokartassa kaikki linjat kulkevat vaaka- tai pystysuoraan tai 45 asteen kulmassa – todellisuudessa ne kiemurtelevat paljon enemmän. Tällaisen metrokartan keksi Harry Beck vuonna 1931. Se on sittemmin toiminut mallina muillekin metrokartoille.

Linjakartasta on helppo tutkia, pääseekö perille halutulle asemalle.

Linjakartasta on helppo tutkia, pääseekö perille halutulle asemalle.

Metrolla liikkuminen on periaatteessa helppoa: täytyy löytää kartasta lähimmät asemat kohteesta A kohteeseen B ja katsoa, miten linjat vievät perille. Asemat löytyvät helposti metrotunnusten avulla.

Metroasemilla on valiomuotoisen aseman tunnuksen lisäksi yksilöllinen, aseman nimeen liittyvä kaakelikoriste, joita oli hauska bongailla. Victoria-asemalla se oli luonnollisesti kuningatteren profiili, Walthamstowessa William Morris -kuvioituja kaakeleita kuuluisan taiteilijan mukaan ja Blackhorse Roadilla hevosen kuva.

Metromatkan voi maksaa monin tavoin. Oyster Card on vaivaton kulkemiseen, se vain lätkäistään porttien kortinlukijoihin. Sama kortti käy metrossa ja busseissa.

Minulla oli kortti mukana edellisen matkan jäljiltä ja latasin sen seitsemäksi päiväksi Heathrowin metroaseman automaatissa. Hinta oli 58,5 puntaa. Tein viikon aikana aika monta metromatkaa, joten kortti oli todella kätevä ja edullinen.

Oyster Card avaa kulun metroon.

Oyster Card avaa kulun metroon.

Liukuportaita ja käytäviä

Metroasemalla laskeudutaan alas jyrkkiä liukuportaita ja tavallisiakin portaita riittää. Liukuportaissa ohjeistetaan seisomaan oikealla, jolloin vasemmalta voivat ohittaa ne, joilla on kiire – ja heitä tuntui riittävän. Metrot kulkevat kuitenkin varsin tiheästi, vilkkaimpina aikoina muutaman minuutin välein.

Välillä on myös pitkiä käytäviä, jotka yhdistävät eri linjoja kuten esimerkiksi King´s Cross St. Pancras -asemalla Victoria Linelta Northern Linelle. Käytävillä kuljetaan brittiläiseen tapaan vasemmanpuoleista kulkua noudattaen. Hissejäkin on käytössä.

Jos liikkuu ison matkalaukun kanssa, on kätevää, jos tietää, miten metrolinjoilla ja -asemilla pääsee liikkumaan mahdollisimman vähin portain, joissa laukkua täytyy kantaa. Osa asemista on esteettömiä.

Pisin matka, jonka metrolla kuljin, oli Heathrowista Pohjois-Lontooseen Blackhorse Roadille. Sen pääsi kulkemaan kahta linjaa käyttäen vaihtaen Finsbury Parkissa Northern Linelta Victoria Linelle ilman portaita. Lontoossa asuva ystäväni Susan neuvoi minulle tämän kätevän reitin. Laskin, että välille jäi lähes 30 asemaa ja aikaa kului yli tunti.

Heathrowista pääsee nopeammin keskustaan Paddingtonin rautatieasemalle käyttämällä Heathrow Express -pikajunayhteyttä. Se taittaa matkan 15 minuutissa.

Ihmisiä riittää tarkkailtavaksi

Yksityiskohta Paul Dayn The Meeting Place -patsaan friisistä St Pancras -asemalta.

Yksityiskohta Paul Dayn The Meeting Place -patsaan friisistä St Pancras -asemalta kuvaa hyvin ruuhka-ajan metrotunnelmaa.

Metron istuimet ovat kuuden ryhmissä ja vastakkain, väliin jää käytävä, joka täyttyy ruuhka-aikoina seisovista ihmisistä. Pyörätuoleille ja lastenvaunuille on omat paikkansa.

Metrossa, kuten koko kaupungissa, näkee kaikenlaisia ihmisiä ja on mielenkiintoista tarkkailla heitä. Useimmat käyttävät matkustusaikansa selailemalla älypuhelimensa ruutua. Kuulokkeet ovat yksi tapa eristäytyä omaan kuplaansa. Yleisen metrohälyn sijasta voi upoutua musiikkiin.

Myös kirjat –niin sähköiset kuin paperisetkin – ovat suosittuja. Sanomalehdetkin ovat ajankuluna, erityisesti ilmaisjakelulehti Metro. Sillä on päivittäin yli kaksi miljoonaa lukijaa.

Ohjeita ja opastusta

Metrovaunun linjakartasta voi seurata matkan edistymistä.

Metrovaunun linjakartasta voi seurata matkan edistymistä. Myös runoutta on tarjolla matkustajille.

Metrossa matkustajia opastetaan ainakin kolmella tavalla: linjakartoin, joita seuraamalla voi varmistaa olevansa oikealla reitillä niin asemilla kuin junissakin, näyttöruudun tekstein, joissa kerrotaan seuraava asema, vaihtoyhteydet muille linjoille ja kulkuvälineisiin ja kuulutuksin, joissa kerrotaan samat asiat.

Lisäksi kuulutuksissa kerrotaan mahdollisista viiveistä, ovien sulkeutumisesta ja varoitetaan junan ja asemalaiturin väliin jäävästä raosta. Mind the gap!

Joillain metrovuoroilla kuulutukset muistuttavat armeijan vääpelien komentelua – ei mitään pehmeää kohteliaisuutta, vaan karskia käskytystä. Riippuu ilmeisesti kulloisenkin kuljettajan palvelualttiudesta tai sen puutteesta.

Ystävällisesta palvelusta jäi mieleen aasialaisen näköinen nuori metrovartija, joka seisoi liukuportaiden alaosassa tarkkaillen liikennettä, opastaen seisomaan oikealla puolella ja toivotellen hymyillen hyvää huomenta.

Matkamuistoksi paperikassi

Kovin helposti ei metron matkustajien välillä synny keskustelua. Sain sellaisen aikaiseksi, kun kysyin vieressäni istuneelta naiselta, onko hänen kaunis kirjanselkäkuvioinen paperikassinsa peräisin British Librarystä. Ei ollut, vaan jostain jo sulkeutuneesta pop-up-taidenäyttelystä.

Naisella oli kassissa jokin vanhoja, kuvitettuja käsikirjoituksia käsittelevä kirja. Hän kysyi, haluaisinko kassin. No, kursailin tietysti, mutta hän tyhjensi kassin ja antoi sen minulle.

Huomasin juuri silloin, että olin jo määräasemalla ja kiiruhdin ulos. Toivottavasti ehdin ja huomasin kiittää. Jos siis antautuu keskusteluihin, on vaarana, että oma asema menee ohi.

Olin hyvin yllättynyt hänen anteliaisuudestaan ja kassi jää pitkäksi aikaa Lontoon-käynnin matkamuistoihin.

Underground-tunnus kadulla auttaa havaitsemaan metroaseman.

Underground-tunnus kadulla auttaa havaitsemaan metroaseman.

Advertisements
Normaali

4 kommenttia artikkeliin ”Maanalaista elämää Lontoossa

  1. Marita Lundström sanoo:

    Mihin aikaan viimeinen metro nykyään kulkee Lontoossa? Kun olin eka kertaa Lontoossa joskus 80-luvun alussa, metrot lopettivat kulkunsa klo 23.00 aikoihin, ainakin sunnuntaisin. Olin ensimmäistä päivää matkalla ja kävin aupairina olevan ystäväni luona jossain Lontoon lähiössä. Lähdin sieltä niin, että minun piti ehtiä vaihtamaan Baker Streetin asemalla länteen kulkevaan viimeiseen metroon, mutta se lähti ihan silmien edestä. Moni muukin myöhästyin. Eräs nainen kysyi heti minulta, voimmeko jatkaa matkaa samalla taksilla. Niin teimme. Muistan, että hänen jäi taksista Holland Parkin metroaseman luona ja minä jatkoin High Street Kensingtoniin.

    Liked by 1 henkilö

    • Hei Marita, en kyllä nyt tiedä metrojen kulkemisesta myöhemmin illalla.En ollut liikkeellä sellaiseen aikaan. Aikatauluja tutkimalla sekin selviäisi. Uskoisin kyllä, että nykyisin ajettaisiin myöhempään. Onneksi pääsit perille. Lontoolaisystäväni mukaan taksilla ajaminen on kallista. Siitäkään minulla ei ole kokemusta.

      Tykkää

  2. Irmelihuhtanen sanoo:

    Mielestäni jo yhden pysäkin väli oli seikkailu ! Kaikken varmaan tottuu olin Lontoossa aivan pää pyörällä . Kuitenkin löydettiin aina perille joskus mutkan kautta !kiva krjoitus !

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos, Irmeli! Juu, onhan se aikamoinen metropoli. Jos pitää lähteä jotakin tiettyä paikkaa etsimään, niin vie aikaa. Etsin nytkin yhtä museota, enkä älynnyt, että se on kadulla, joka oli toisennimisen kadun jatkeena. Löytyi vihdoin. Kirjoittelen siitäkin jossain vaiheessa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s