Luonto, Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Puisto, Tutkija

Gerald Durrellin eläintarha Jerseyssä

Villiinny eläintarhassa!

Jerseyn saarelta löytyy maailmankuulun luonnonystävän ja -tutkijan Gerald Durrellin perustama eläintarha Jersey Zoo. Durrellin perimmäisenä ajatuksena oli pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon.

Onko Gerald Durrellin nimi sinulle tuttu? Olet ehkä nähnyt televisiossa Korfulle sijoittuvan televisiosarjan Durrellin perheestä?

Kyseessä on Gerald Durrellin kirjoihin perustuva sarja, jossa kuvataan hänen perheensä, äidin ja kolmen sisaruksen, asumista Korfulla Kreikassa, jossa tuolloin 10-vuotiaan Geraldin eläinharrastus alkoi – ja joka jatkui hänen loppuelämänsä ajan varsin huomattavin tuloksin. Perhe vietti Korfulla muutaman vuoden ennen palaamistaan Isoon-Britanniaan toisen maailmasodan aikoihin.

Eläimet ja muu kotiväkeni

Gerald Durrell eläinystävineen on patsaana läsnä perustamassaan Jersey Zoossa.

Gerald (Gerry) Durrell (7.1.1925–30.1.1995) oli brittiläinen luonnontutkija ja -suojelija sekä kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten lukuisista eläinaiheisista kirjoistaan, kuten Eläimet ja muu kotiväkeni, Arkillinen eläimiä ja Vyötiäisten maassa. Suomennettuja kirjoja on paljon muitakin ja lisäksi paljon suomentamattomia. Eläimet ja muu kotiväkeni -kirja julkaistiin jo vuonna 1956, mutta suomeksi se ilmestyi vuonna 1972.

Kirjan esittelytekstissä kerrotaan värikkäästä elämästä Korfulla: ”Muun vilinän keskellä Gerry ja Roger-koira kulkevat omia teitään, joka aina vie eläinten luo. Myös Gerryn eläinystävät ovat persoonallisuuksia: kilpikonna Akilles rakastaa mansikoita, Quasimodo ei tiedä olevansa kyyhkynen, kääpiösarvipöllö Odysseus ei pelkää mitään ja Hararakat kunnostautuvat rikollisina. Yhtä läheisiä Gerrylle ovat pihtihännät ja rantakäärmeet, rupikonnat ja merivuokot – kaikki ryömivät, juoksevat, lentävät ja uivat luontokappaleet, joiden lähelle tämä innokas pieni poika pääsee.”

Olen joskus nuoruudessani epäilemättä lukenut varmaan juuri tuon suurimman suosion saaneen Durrellin kirjan. Kun päädyin Jerseyn saarelle opiskelemaan englantia vuoden 2018 syksyllä, en tiennyt, että juuri sieltä löytyy maineikkaan Gerald Durrellin eläintarha.

Jersey Zoo

Eläintarhan sisäänkäynti on tämän simpanssipatsaan takana. Rakennuksessa on myös Cafe Firefly sekä myymälä.

Jersey Zoo on perustettu vuonna 1959 ja nykyisin siellä on yli 1 000 eläintä noin 13 hehtaarin alueella. Durrellin perimmäisenä ajatuksena on pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon. Hän perusti sitä varten hyväntekeväisyysjärjestön, joka on nykyisin nimeltään Durrell Wildlife Conservation Trust.

Villieläinten suojelusäätiöllä on monenlaisia uhanalaisten eläinlajien suojeluun keskittyviä projekteja eri puolilla maailmaa, kaikkiaan 50 hanketta 18 maassa. Kohteissa on monia saaria uhanalaisine eläimineen muun muassa Mauritiuksella, Madagaskarissa, Tyynenmeren ja Karibian saarilla. Yhteistyökumppaneina ovat alueen viranomaiset ja järjestöt.

Gerald Durrellilla olikin jo varhain näkemys siitä, että ihmislajin säilyminen on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista – hyvin ajankohtaista juuri tämän kevään pandemia-aikana.

Suojelusäätiöllä on uusi strategia, joka on nimeltään Rewild Our World. Sen tavoitteet ovat rohkeita ja kunnianhimoisia, jotka pyritään toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, jolloin Gerald Durrellin syntymästä tulee sata vuotta. Rewild Our World -video maailman lasten ja nuorten kertomana löytyy täältä.

Monipuolinen käyntikohde koko perheelle

Jersey Zoo on mainio päiväretken kohde ja siellä kuluu muutama tunti tai vaikka koko päiväkin aluetta kierrellen ja eläimiä seuraten. Paikka on hyvin puistomainen ja viihtyisä.

Eläintarhasta löytyy muun muassa lukemattomia eläinten asuinalueita sekä lasten leikkipaikka, kaksi kahvila-ravintolaa, Cafė Dodo ja Cafe Firefly, jonka yhteydessä on myös myymälä.

Gerald Durrell Story -museossa esitellään Durrellin elämänvaiheita alkaen lapsuudesta Korfulla ja päätyen viimeiseen vuosikymmeneen, jolloin hän teki luontovideoita eri puolilla maailmaa. Tarinaa kerrotaan valokuvin, lehtileikkein ja esinein. Joukossa on muun muassa Eläimet ja muu kotiväkeni -kirjan käsikirjoitus. Museo on avoinna päivittäin klo 11.30–16.30.

Prinsessa Anne avasi Gerald Durrell -museon vuonna 2015.

Pizzaa ja italialaista olutta Cafė Dodon terassilla.

Nuolimyrkkysammakoista gorilloihin

Jersey Zoon asukkaita ovat muun muassa eteläamerikkalaiset silmälasikarhut, samalta alueelta tulevat mölyapinat ja koatit eli nenäkarhut, monet aasialaiset metsälinnut sekä monet sammakkolajit – muun muassa vuorikanasammakko, hyppysammakko sekä maailman myrkyllisimpiin eläimiin kuuluva nuolimyrkkysammakko.

Eläintarhassa on myös erilaisia matelijoita liskoista käärmeisiin ja kilpikonniin, mangusteja, tamariineja, Sumatran orankeja, makakeja, gorilloja, flamingoja ja paljon muita lajeja, kaikkiaan yli 130.

Jersey Zoossa asuu myös gorillaperhe.

Chilenflamingot ja muut lintulammen asukkaat kerääntyivät ryhmäkuvaan ruokinta-aikaan.

Burmanpytonia sai tarkastella turvallisesti lasin takaa.

Rengashäntämaki, vanhalta nimeltään kissamaki, on kotoisin Madagaskarista.

Iguaani paistattelemassa päivää. Ei ehkä luomakunnan kauneimpia eläimiä?

Yö eläintarhassa?

Jersey Zoo -vierailun voi suunnitella niin, että pääsee kuulemaan eläintenhoitajia, jotka kertovat työstään ja huollettavana olevista lajeista. Eläintarhassa on myös luentoja, tapahtumia ja varainhankintatilaisuuksia.

Alueelta löytyy myös pieni mökki, joka toimii itsepalveluantikvariaattina – sieltä voi ostaa lahjoitettuja kirjoja muutamilla kolikoilla. Minunkin kirjastoni taisi karttua muutamalla kirjalla.

Eläintarhaa ja sen eläintensuojelutyötä voi tukea myös ostamalla sille lahjoitettuja kirjoja.

Eläintarhan alueella voi myös majoittua. Vaihtoehtoina ovat Durrell Wildlife Camp -teltat tai Durrell Wildlife -hostelli.

Bussi vie eläintarhaan

Bussi 23 vie perille Jerseyn eläintarhaan.

Jersey Zoo sijaitsee saaren koillisosassa lähellä Bouley Bayta. Sinne pääsee kätevästi bussilla 23 Liberation-linja-autoasemalta. Matka kestää noin puoli tuntia ja vuoroja ajetaan puolen tunnin välein (huhtikuu 2020). Linjan päätepysäkki on eläintarhan pihassa.

Koronaviruspandemia ei ole säästänyt Jerseyn eläintarhaakaan, vaan se suljettiin 23.3.2020. Tilanteen voi tarkistaa verkkosivuilta www.durrell.org

Normaali
Arkkitehtuuri, Kirjasto, Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys

British Library ‒ tutkimiseen, inspiroitumiseen ja huviin

Lontoossa riittää nähtävää ja katsottavaa, mutta kirjanystävälle yksi erityisen sykähdyttävä kohde on British Library. Sinne voi palata aina uudelleen ja uudelleen.

British Library on sen verran vaikuttava rakennus, että siellä voi tuntea olevansa kuin Liisa Ihmemaassa.

British Library suo Lontoon-kävijälle rauhallisen, mutta silti elävän tyyssijan suurkaupungin hälinässä. Kirjastoon voi mennä, vaikka ei olisi ollenkaan kiinnostunut kirjoista. Olen käynyt siellä useamman kerran, viimeksi huhti-toukokuussa 2019.

Eräässä kirjaston seinätekstissä toivotetaankin tervetulleeksi muun muassa lievästi uteliaat ihmiset, yrittäjät, turistit, jotka luulevat tulleensa British Museumiin sekä näyttelyihin tulevat perheet.

Tekstin lopussa todetaan: tervetuloa Iso-Britannia, tervetuloa maailma, tervetuloa British Libraryyn. Vaikka vieraita kutsutaan avosylin, ei turvallisuusasioita ole unohdettu: sisään pääsee vain turvatarkastuksen läpi.

British Libraryn kansainvälisen ja monenkirjavan asiakaskunnan katseleminen käy myös hauskasta ajanvietteestä.

British Library toivottaa tervetulleeksi.

Ison-Britannian kansalliskirjasto

British Library on Ison-Britannian kansalliskirjasto. Se on kokoelmiltaan ja kävijämääriltään maailman suurin – tai toiseksi suurin – kirjasto yhdysvaltalaisen Library of Congressin kanssa.

British Libraryn kokoelmissa on 150 miljoonaa nidettä, joihin sisältyy noin 25 miljoonaa kirjaa. Kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä käsikirjoituksia, joista vanhimmat ovat 300-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Kokoelma kattaa kaikki sivilisaation vaiheet ja useimmat tunnetut kielet. Kirjasto kertookin pitävänsä hallussaan ”maailman tietoa.”

British Library on yksi Ison-Britannian vapaakappalekirjastoista, joten se saa lakisääteisesti jokaisen kirjan, joka julkaistaan tai jota levitetään Isossa-Britanniassa tai Irlannissa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa myös ulkomailla julkaistua materiaalia. Vuosittain kirjaston kokoelma kasvaa noin kolmella miljoonalla niteellä.

Mielenkiintoisia näyttelyitä

British Libraryn avaraa aulatilaa.

Itse rakennuksessa on paljon nähtävää ja näyttelyt tarjoavat aina jotain uutta. Kirjastossa järjestetään myös opastettuja kiertokäyntejä, tilaisuuksia ja kursseja.

Kirjaston aarteita on nähtävillä pysyvässä Treasures of the British Library -näyttelyssä The Sir John Ribblat -galleriassa, muun muassa Magna Carta, kaksi Gutenbergin painamaa Raamattua, Leonardo da Vincin muistikirja, Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -käsikirjoitus ja Beatlesien I Want to Hold Your Hand -laulun käsinkirjoitetut sanat. Tähän näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kirjastossa on myös mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä kartoista James Cookiin ja kirjoittamisen historiaan – mainitakseni muutamia menneistä näyttelyistä.

Parhaillaan esillä on Buddhism-näyttely. Se on avoinna sunnuntaihin 23.2.2020 saakka. Kuinka 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua Intiassa syntynyt buddhalaisuus on kehittynyt nykyiseen tilaansa, uskonnoksi tai elämänfilosofiaksi, jolla on yli 500 miljoonaa seuraajaa? Mitä tiedetään Buddhan elämästä?

Esillä on upeita buddhalaisia käsikirjoituksia, kääröjä, kirjoja ja taideteoksia yli 2 000 vuoden ajalta ja 20 maasta British Libraryn laajimmassa aihepiirin näyttelyssä.

Buddhan elämää esittelevä teos. © British Library.

Toisena ajankohtaisena näyttelynä on naisten oikeuksiin liittyvä Unfinished Business: The Fight for Women’s Rights. Se on esillä vielä ensi kesän loppupuolelle sunnuntaihin 23.8.2020 asti.

Englannin historiasta kiinnostuneet voivat innostua jo tulossa olevasta näyttelystä, joka esittelee kaksi kuningatarta, serkusta ja kilpailijaa 1500-luvun Englannissa. Elizabeth and Mary -näyttely aukeaa ensi vuoden syksyllä 23.10.2020 ja on esillä sunnuntaihin 21.2.2021 saakka.

Arkkitehtuuri – sekoitus monesta inspiraation lähteestä

British Library sijaitsi aiemmin useissa eri rakennuksissa, kunnes se sai käyttöönsä uudisrakennuksen St Pancrasin alueelle. Arkkitehtinä toimi professori, Sir Colin St. John Wilson. Kirjaston suunnittelu alkoi vuonna 1962 ja rakennus valmistui vuonna 1998 – projekti kesti siis lähemmäs 40 vuotta.

Kirjastossa on kaikkiaan kuusi kerrosta ja sen pinta-ala on 200 000 m². Osa tiloista on maan alla. Vertailukohteena mainittakoon, että Oodin kokonaispinta-ala on noin 17 000 m². Rakennuksen sisutusmateriaaleina on käytetty muun muassa puuta, marmoria, nahkaa ja pronssia.

Rakennuksen arkkitehtuuri on saanut vaikutteita niin Kiinasta, 400-luvun Roomasta, keskiajan Italiasta ja englantilaisesta vapaasta koulukunnasta kuin myös 1900-luvun arkkitehtuurin vaikuttajilta Le Corbusierilta, Louis Kahnilta ja – Alvar Aallolta.

British Libraryn rakennetta havainnollista pienoismalli.

Piirroskuva näyttää myös British Libraryn maanalaiset kerrokset.

Tarjolla myös tuliaisia

Kirjaston oma myymälä on täynnä jos jonkinlaista kirjaa, kassia, kippoa ja kuppia. Tarjolla on asusteita, koruja, postikortteja, ruokaa ja juomaa, pelejä, kirjoitustarvikkeita ja paperitavaraa ja tekniikkaa. Tähän aikaan vuodesta valikoimissa on myös jouluisia tuotteita.

Tuliaisiksi voi ostaa vaikka Lontoon postinumeroalueita kuvaavan palapelin tai British Libraryn omaa teetä. Kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakauppa.

British Libraryn kirjakaupan valikoimaa.

Lepoa ja virkistystä

King´s Libraryn vieressä on kahvilatiloja kahdessa kerroksessa.

British Library toimii myös turistin levähdyspaikkana. Siellä on tarjolla langaton verkko, maksutonta säilytystä niin narikassa kujin lokeroissa sekä WC-tilat.

Kirjaston kahvilat niin sisällä kuin ulkona ja ravintola ovat mainioita taukopaikkoja niin metropoliin tutustujille kuin tutkimuksen parissa ahkeroiville.

Sisäänkäynnin yhteydessä on pieni kahvionurkkaus ja kirjaston keskellä olevan mustan lasitornin, King´s Libraryn, takana on kahvila kahdessa kerroksessa. Sieltä saa kahvin, teen, leivonnaisten ja pikkusuolaisten lisäksi myös lounasta ainakin keittojen ja salaatin muodossa. Tilaakin oli väljemmin kuin alakerran kahviossa.

Ylemmän kerroksen takaosassa on Terrace Restaurant. Ulkoterassi on lämpiminä päivinä mukava paikka virkistystaukoon.

Kirjaston jäsenille on oma yksityinen ravintolansa. Jäsenyyden saa edullisimmillaan 80 punnalla vuodessa.

Terrace Restaurant on mukavan valoisa paikka. Tässä ravintolassa on pöytiintarjoilu.

Kirjaston aineistoja voi tutkia lukusalissa

Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, jotka tarvitsevat tietoa tutkimuksiinsa, niin akateemisiin, henkilökohtaisiin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Kirjasto ei lainaa aineistojaan, vaan niitä voi tutkia ja lukea lukusaleissa. Kirjaston kirjoista vain murto-osa on hyllyissä ja valtaosa on varastossa, josta aineisto tilataan etukäteen.

Pääsy lukusaliin edellyttää lukijapassia, jonka saa rekisteröitymällä toimistosta melko tiukan tuntuisin ehdoin. Henkilöllisyys ja osoite tulee voida osoittaa dokumentein. Lukijapassi voidaan myöntää yhdestä kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Lukusaliin mentäessä on jätettävä kaikki ylimääräiset tavarat pohjakerroksen lukittaviin lokeroihin ja sallitut tavat kuljetetaan lukusaliin läpinäkyvässä muovipussissa. Mukaan saliin voi viedä lukijapassin, lyijykyniä, kannettavan tietokoneen, kuulokkeet ja matkapuhelimen. Käsien tulee olla kuivat ja puhtaat.

Kirjaston digitaalisia aineistoja voi käyttää kotoa käsin.

Ohjeita lukusaliin menijälle. Sisäänpääsyyn tarvitaan lupa.

Haluaisitko adoptoida kirjan?

Tässä tulee lyömätön joululahjaidea, jos lähipiirissäsi on kirjanystäviä: voi adoptoida hänelle tai itsellesi kirjan. Lahjoittamalla British Libraryn konservointityöhän 25 puntaa, voit adoptoida itsellesi kirjan klassikkokirjojen listalta. Kuinka olisi vaikka Louisa May Alcottin Pikku naisia tai Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesin seikkailut? Adoptoitavien kirjojen lista on aika suppea, joten tietyllä kirjalla lienee monta adoptoijaa.

Jos sinulle on kertynyt lahjoitettavaa 1 000 puntaa tai enemmän, niin voit valita vapaasti kirjaston kokoelmista ja saat tiettyjä etuja ja huomionosoituksia.

British Library konservoi vuoden mittaan noin 1 500 teosta, joten lahjoitusvaroille on käyttöä.

Avoinna kaikkina arkipäivinä

Kirjasto on avoinna kaikkina arkipäivinä; sunnuntaisin ja juhlapyhinä kirjasto on suljettu. Kirjaston ovet yleisölle avoimiin tiloihin eli näyttelyihin ja myymälään aukeavat arkipäivisin klo 9.30 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 11.00 ja sulkeutuvat maanataisin klo 18.00, tiistaisin klo 20.00 ja lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 17.00.

Lukusalien ja rekisteröintitoimiston aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivuilta osoitteesta www.bl.uk.

British Library sijaitsee Ossulston Streetin, Euston Roadin ja Midland Roadin rajaamalla alueella osoitteessa St Pancras, 96 Euston Road.

Yksi lähellä sijaitsevista metro- ja rautatieasemista on Euston ja myös monet bussireitit kulkevat kirjaston vierestä.

 

Normaali

Elisabeth Castle on Tudorien aikainen linna ja museo, johon pääsee laskuveden aikaan pengertietä pitkin, muutoin lautalla.

Matkakohde, Nähtävyys, Valokuva

Elizabeth Castle

Kuva

Kuvanveistäjä Mati Karminin veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad tudengid) on Tarton keskesiä tunnuksia. Raatihuoneen torilla sijaitseva patsas on valmistunut vuonna 1998.

Kaupunki, Matkakohde, Nähtävyys, Valokuva, Veistos

Suutelevat opiskelijat Tartossa

Kuva
Henkilö, Matkakohde, Museo, Nähtävyys

Kirpilä ‒ koti taiteelle

Töölöläisen funkistalon asunnosta löytyy taidemuseo, joka esittelee keräilijän kokoelmia. Taidekoti Kirpilän seinät ovat täynnä pääosin kotimaista 1800- ja 1900-lukujen maalaustaidetta.

Kirpilän juhlaolohuone.

Taidekoti Kirpilä sijaitsee Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 7. Museota ei huomaa sattumalta, sillä vain pieni kyltti kertoo siitä ulko-ovella.

Kirpilä on reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931‒1988) entinen lähes 350 neliön suuruinen koti, jossa on yli 500 taideteoksen kokoelma. Kirpilä muutti tähän töölöläiseen funkistalon asuntoon vuonna 1979 elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Taidekoti Kirpilä on siis ainutlaatuinen yksityiskodissa oleva taidemuseo, joka esittelee intohimoisen taiteenkeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun loppupuolen Helsingissä.

Juhani Kirpilä studiokuvassa 1930-luvulla.

Juhani Kirpilän isä oli kunnanlääkäri ja äiti koulutukseltaan sairaanhoitaja. He asuivat Puolangalla, Kainuussa. Juhani oli perheen ainut lapsi, joka omaksui vanhemmiltaan paitsi ammatillisen suuntautumisen, myös taiteen keräilemisen.

Juhani Kirpilä osti ensimmäisen teoksensa 23-vuotiaana lääketieteen opiskelijana. Teos oli Maria Wiikin Ohdakkeita. Juhani Kirpilä peri suhteellisen nuorina kuolleilta vanhemmiltaan noin parinkymmenen teoksen kokoelman.

Juhani Kirpilä kartutti kokoelmaansa henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan: aluksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kotimaista taidetta, usein henkilö- ja omakuvia sekä maisemia. Maalausten lisäksi kokoelmissa on myös veistoksia.

Mattas-huoneen keskellä on Raimo Saarisen Neosgaia-teos, joka hankittiin Kirpilään vuonna 2017.

Keräilijä hankki teoksia muun muassa taiteilijoilta Åke Mattas, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck, Kain Tapper, Ahti Lavonen, Ilmari Nylund, Yrjö Saarinen, Aimo Kanerva, Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell ja Wäinö Aaltonen. Kirpilän teosluetteloon voi tutustua täällä.

Maria Wiikin teos on nimeltään Sisäkuva.

Ilmari Nylundin maalaus Tavernassa.

Juhani Kirpilä testamenttasi kokoelmansa ja omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1976. Ohjesäännössä Taidekoti Kirpilä määrättiin ”aikaansa seuraavaksi taidekeskukseksi suomalaisten taideharrastusten edistämiseksi.” Nimikkorahaston tuotoilla ylläpidetään Taidekoti Kirpilää ja tuetaan kuvataidetta ja sen tutkimusta.

Ruokasalin vitriinissä on kokoelma venäläistä posliinia.

Juhani Kirpilä kuoli sairaskohtaukseen 56-vuotiaana elokuussa 1988. Taidekoti avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.

Taidekoti Kirpilässä helmikuussa ryhmäämme opastanut Karoliina Arola vinkkasi tulemaan paikalle touko-kesäkuun vaihteessa, kun Hesperian esplanadin hevoskastanjat kukkivat. Näkymää voi ihailla Kirpilän ikkunoista kuudennessa kerroksessa. Isäntäväki järjesti aikoinaan legendaarisiksi muodostuneita ”Kastanjankukkajuhlia” alkukesästä.

Juhani Kirpilä kirjoitti pitkään kolumneja Kauneus ja terveys -lehteen.

Taidekotiin on vapaa pääsy ja se on avoinna keskiviikkoisin klo 14‒18 (opastus klo 14.30) ja sunnuntaisin klo 12‒16 (opastus klo 12.30). Opastuksia voi tilata ryhmille myös muina aikoina.

Taidekodissa järjestetään myös ohjelmaa konserteista luentoihin ja teemaopastuksista lastentapahtumiin.

Lue lisää Juhani Kirpilästä ja Taidekodin historiasta Taidekoti Kirpilän ja SKS:n julkaisemasta teoksesta Taiteen koti: Juhani Kirpilän taidekokoelma (2017).

 

Normaali

Helsingin keskustakirjasto Oodi avautuu yleisölle 5.12.2018. Upeita tiloja kolmessa kerroksessa. Kuva on ylimmän kerroksen Kirjataivaasta.

Arkkitehtuuri, Kaupunki, Nähtävyys, Rakennus, Valokuva

Oodi

Kuva
Matkustaminen, Nähtävyys

Big Ben, Riemukaari ja Tukholman Kuninkaanlinna vakuuttavat, että kaupungilla on kasvot, jotka tunnistaa. Hei, täällä maailmankansalainen. Nyt voisi ottaa kuvan Kuninkaanlinnasta, tai ehkä menen itse sen eteen ja otan selfien. Räps!

”Miksi tukeudut kerrasta toiseen päänähtävyyksiin?” eräs tuttavani tiedusteli. ”Miksi et halua vaellella siellä täällä, kiinnostavilla turuilla ja toreilla, miksi et kurkista, minne tuo tie johtaa ja mikäs kuppila tämä on?”

”Haluan olla normaali turisti! huudahdin. Minulla on päänähtävyyksien vajaus! Kun selaan lapsuus- ja nuoruusvuosieni päiväkirjoja, niissä ei puhuta lainkaan isoista nähtävyyksistä!”

Sinikka Nopola: Onko teillä tämmöistä? Onko teillä tämmöistä että käytte päänähtävyyksissä? WSOY. 2017. S. 57.

Onko teillä tämmöistä että käytte päänähtävyyksissä?

Lainaus