Vuoristokaupunki Rondan sanotaan kuuluvan Andalusian kauneimpiin nähtävyyksiin siltoineen, maisemineen ja monivaiheisine historioineen.
Olin joulukuun alussa 2008 äkkilähtömatkalla Torremolinoksessa. Espanjan aurinkorannikon lämpö ja valo houkuttelivat näännyksissä ollutta. Olin seuraillut jo pitemmän aikaa viikon etelänmatkoja ja melko lähellä lähtöä tein valinnan.
Torremolinos sopi hyvin kohteeksi siinä kuin joku muukin, kun tavoitteena oli levätä ja kerätä voimia. Päivät kuluivat rannalla ja kaupungilla kuljeskeluun ja tein myös pari retkeä, joista toinen Gibraltariin ja toinen Rondaan. Lomamatka retkineen oli Aurinkomatkojen järjestämä.
Bussilla merenrantaa, junalla vuoristossa
Lähdimme aamulla liikkeelle kohti Rondaa Torremolinoksen linja-autoasemalta. Bussi keräsi matkalaisia Torremolinoksen lisäksi Fuengirolasta, Benalmadesta ja Marbellasta.
Ajoimme bussilla Algecirasin kaupunkiin, jonne oli matkaa noin 125 kilometria. Tie kulki Espanjan etelärantaa. Algeciras sijaitsee Gibraltaria vastapäätä Gibraltarinsalmen rannalla Välimeren puolella vähän pohjoiseen Tarifasta, joka on Espanjan eteläisin kaupunki. Algecirasista pääsee Tangeriin ja Ceutaan Afrikkaan.
Algecirasista nousimme junaan. Läpi vuoristoisen maaseudun ja upeiden maisemien kulkenut matka kesti vajaat kaksi tuntia. Juna pysähteli pienillä asemilla.
Algecirasin asema.
Paikallinen VR.
Ronda, valkoinen kylä
Ronda on Serranía de Rondan vuoristossa sijaitseva kaupunki Málagan maakunnassa, Andalusiassa, Espanjassa. Siellä on noin 35 000 asukasta ja se on yksi alueen valkoisista kylistä, Pueblos blancos.
Ronda on kuuluisa El Tajo -rotkon yli rakennetusta sillasta, joka oli kyllä nähtävyys. Puente Nuevo -sillan korkeus on noin 98 metriä. Sen arkkitehtina oli José Martín de Aldehuela, jonka kohtaloksi silta koitui. Hän kaiversi siltaan vuosilukua 1793, putosi alas ja kuoli.
Talot on rakennettu ihan rotkon reunalle. Rotkon eteläpuolella on maurien aikainen vanhakaupunki (La Ciudad) kapeine kujineen ja pohjoispuolella sijaitsevat uudemmat rakennukset.
Puente Nuevo -silta on Rondan nähtävyys.
Näkymia sillalta laaksoon päin.
El Tajo -rotkossa virtaa Guadalevín-joki.
Rondasta löytyy maan ensimmäinen härkätaisteluareena, vuonna 1785 valmistunut Plaza de Toros de Ronda. Se on rakennettu kokonaan kivesta uusklassiseen tyyliin José Martin Aldehuelan johdolla. Härkätaisteluareenalle mahtuu 5 000 katsojaa. Areenan sisällä on myös härkätaistelumuseo.
Söimme valmiiksi tilatut ateriat ravintolassa. Hinta kolmen ruokalajin ateriasta viineineen oli noin 12 euroa.
Lounaan jälkeen jäi aikaa tutustua melko hätäisesti kaupunkiin. Siellä olisi ollut mukavaa viettää aikaa enemmänkin. Ilma tosin oli aika kylmä, tarkenin juuri ja juuri.
Ravintola Restaurante del Escudero.
Hemingway ja Rilke ihastuivat Rondaan
Myös yhdysvaltalainen kirjailija Ernest Hemingway ja itävaltalainen runoilija Rainer Maria Rilke olivat mieltyneitä Rondaan.
Hemingway, joka oli perehtynyt espanjalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan, oli ihastunut myös härkätaisteluihin. Hän on kirjoittanut kirjaansa Kenelle kellot soivat (For Whom The Bell Tolls) kohtauksia, jossa kaupungin keskusaukiolta heitettiin vääräuskoisia alas jyrkänteeltä varmaan kuolemaan.
Rilke puolestaan on kertonut etsineensä kaikkialta unelmiensa kaupunkia ja löytäneenä sen Rondasta. Vuonna 1912 Rilke oli menettänyt luomisvoimansa silloisessa kotikaupungissaan Pariisissa ja hän lähti etsimään inspiraatiota runoihinsa Espanjasta. Hän majoittui Hotel Reina Victoriaan.
Rilke viehättyi jylhiin vuoristomaisemiina ja raikkaaseen ilmaan ja kirjoittaminen alkoi taas luistaa. Hotellin puutarhasta löytyy nykyisin hänen patsaansa.
Ehdimme käymään myös Santa Maria del Mayor -kirkossa. Kirkon paikalla on ollut roomalainen temppeli kuin arabialainen moskeijakin. Kirkkoa rakennettiin ja viimeisteltiin yli 200 vuotta. Se on vaurioitunut monissa maanjäristyksissäkin. Kirkossa voi nähdä niin renessanssin kuin maurilaisen tyylisuuntauksen merkkejä.
Paljon jäi näkemättä
Lyhyellä retkellä meiltä jäi näkemättä monia Rondan nähtävyyksiä, kuten Cuencan puutarhat (Jardines de Cuenca), Mirador de Aldehuelan ja Balcón del Coñon näköalatasanteet, Parcentin herttuattaren aukio (Plaza Duquesa de Parcent), arabialaiset muurit ja kaupungin sisäänkäynti, Palacio del Rey Moron palatsi ja La Minan vesikaivos, Mondragonin palatsi (Palacio de Mondragón) ja arabialainen kylpylä (Baños Arabes).
Takaisin ajoimme linja-autolla vuoristotietä, jossa on kuulemma 255 mutkaa. Palauttelimme muista paikoista mukaan tulleet ja olimme iltakahdeksalta takaisin Torremolinoksessa.
Lisää kuvia kuvagalleriasta.
Osa tiedoista perustuu matkapäiväkirjaan.
Parasta lähteä nyt 