Kaupunki, Matkakertomus, Rakennus, Verkkopalvelu

Pala Suomea Tallinnassa

Suomen suurlähetystön parvekkeelta aukeaa hieno näkymä Tallinnaan.

Tallinnassa pääsin tutustumaan Suomen suurlähetystöön. Viro viettää nyt 100-vuotisjuhliaan.

Toompean mäki lienee kaikille Tallinnan kävijöille tuttu näky kirkkoineen ja linnoineen ‒ onhan se yksi Tallinnan tunnuksista. Se on myös Viron poliittinen keskus.

Toompean mäeltä löytyy myös Suomen suurlähetystö, joka sijaitsee kartanonherra Bernhard Otto Jacob von Uexküllin vuonna 1851 rakennuttamassa palatsissa. Kiinteistö tuli Suomen valtion omistukseen Viron pääministerin ja sittemmin presidentin Konstantin Pätsin kautta monien vaiheiden jälkeen.

Rappiosta eleganssiin

Kesäkuussa 1993 palatsi palautui maallemme Neuvostoliitolta. Pahoin rapistuneet rakennukset peruskorjattiin ja ”vaivannäön tuloksena syntyi elegantti ja arvokas rakennuskompleksi, jossa historia ja nykyaika sulautuvat yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi”. Siihen kuuluvat toimistotilat, konsulaatti ja suurlähettilään edustustilat.

Noihin tiloihin saimme tutustua Suomen tiedetoimittajain liiton matkalla huhtikuussa. Ohjelmaan kuului myös lehdistövirkamies Hannele Valkeeniemen puheenvuoro Viron julkisuuskuvasta Suomen mediassa ja Helsingin Sanomain Viron kirjeenvaihtajan Kaja Kunnaksen puheenvuoro toimittajan työstä Virossa.

Myös suurlähettiläs Kirsti Narinen ehti tervehtimään seuruettamme kesken vilkkaan työpäivän ja nauttimaan kanssamme kakkukahvit. Suomen ja Viron perättäiset 100-vuotisjuhlavuodet ovat vilkastuttanut entisestäänkin aktiivisia suhteita.

Kevyen voileipälounaan jälkiruoaksi tarjottiin syntymäpäiväkakkua.

Suurlähetystön sisustuksessa oli paljon kauniita yksityiskohtia, muun muassa kattokruunuja, sinivalkoisia tapetteja sekä kynttilä- ja lippuasetelmia.

Estofilia 100 –verkkogalleriassa suomalaisvaikuttajia

Matkamme jälkeen 3.5.2018 julkaistu verkkogalleria Estofilia 100 kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Galleriassa mainitaan vapaussotureita, tiede- ja liikemiehiä, kulttuurivaikuttajia, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia.

Galleria on läpileikkaus eri elämänaloihin ja aikakausiin yli 400 vuoden ajalta. Tekstit ovat sekä viroksi että suomeksi.

Mukana on myös ennen kertomatonta tai hyvin vähän tunnettua yhteistä historiaa.
Estofilia 100  on tietopankki ja yhteisen muistin taltio. On paljon asioita, joista ei tiedetä tai joita ei muisteta lahden kummallakaan puolella, toteaa projektin tuottaja, lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi.

Käy lukemassa, kuinka Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja ja lääkäri Elias Lönnrot, K-kaupan televisiomainoksista tuttu Väinö ”Väiski” Purje, Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo, arkkitehti Pekka Vapaavuori, maantieteen professori Johannes Gabriel Granö, kirjailija Aino Kallas, toimittaja UllaMaija Määttänen, presidentti Tarja Halonen ja muusikko Juice Leskinen liittyvät Viron historiaan.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma, Valokuva

Sinisiä ja valkoisia kuvia ‒ onnea 100-vuotiaalle Suomelle

Galleria
Valokuva, Valokuvaus

Juhlitaan valokuvaa

Mikä yhdistää turkulaislääkäri Henrik Cajanderin, Alfred Nobelin isän Immanuel Nobelin, Turun  ja matkablogin? Vastaus on valokuva.

Mitä olisi matkablogi ilman valokuvia? Kertoisin vain erilaisista paikoista sanallisesti ja maalailisin näkymiä lausein? Hyvä kirjoittaja saa tietysti lukijan mielikuvituksen liikkeelle, mutta olisihan se jotenkin vajavaista. Voimme siis olla kiitollisia siitä, että saamme nauttia valokuvista.

Henrik Cajanderin 3.11.1842 Nobelin talosta ottama varhainen valokuva, dagerrotyyppi,

Turussa on tänään muisteltu aikaa 175 vuoden taakse, jolloin turkulainen lääkäri Henrik Cajander otti 3.11.1842 ensimmäisen Suomessa kuvatun dagerrotyypin, joka on myös vanhin tunnetusti säilynyt valokuva maassamme.

Dagerrotyyppi on 1830-luvulla kehitetty varhainen valokuvausmenetelmä, jonka taustalla olivat ranskalaiset Louis Daguerre ja Joseph Nicéphore Niépce. Heidän menetelmässään kuva muodostuu valoherkälle hopeapinnoitteiselle kiillotetulle kuparilevylle.

Valotetulle levylle tallentunut kuva saadaan näkyviin elohopeahöyryillä ja se kiinnitetään suolaliuoksella. Huh, elohopeahöyry kuulostaa pahaenteiseltä ‒ miten lie vaikuttanut kuvaajan keuhkoihin?

Cajanderin kuvassa on Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut niin kutsuttu Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Talo sai nimensä sen suunnitelleen ruotsalaisen arkkitehti Immanuel Nobelin mukaan. Hän oli kemisti Alfred Nobelin isä.

Valokuva on tallessa Turun kaupungin valokuva-arkistossa. Sieltä löytyy myös kaksi muuta Cajanderin ottamaa dagerrotyyppia vuodelta 1844: omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni.

Valokuvataiteilija Jalo Porkkala kuvasi 3.11.2017  tapahtuman merkkipäivänä dagerrotypia-menetelmällä saman näkymän Uudenmaankadun varrella. Miljöö on muuttunut ja ainoa yhteinen asia molemmissa kuvissa on Turun tuomiokirkon torni.  Kuvan kehittämisen jälkeen hän lahjoittaa valmiin valokuvan kaupungin valokuvakokoelmaan.

100 suomalaista valokuvaa ‒ 100 päivää

Entä millaista suomalainen valokuvaus on tänäään? Siihen pääsee tutustumaan 100 suomalaista valokuvaa ‒ 100 päivää .verkkosivuilla. Siellä on julkistettu 25.8.2017 alkaen sadan päivän ajan yksi valokuvaaja päivittäin. Joukossa on Suomen eturivin valokuvataiteilijoita: mainos-, muoti-, muoto- ja luontokuvaajia, kuvajournalisteja ja dokumentaristeja.Tämän päivän kuvaaja on Jussi Leinonen.

Samassa rytmissä verkkosivujen kanssa valokuvat ovat nähtävissä myös Äkkigallerian ikkunassa Jyväskylässä osoitteessa Kauppakatu 5.

Sadantena päivänä 2.12.2017 juhlitaan suomalaista valokuvaa Jyväskylässä.

Turun tuomiokirkko, Turku Cathedral.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Turku juhlii molemmil pualil jokke

 

Suomen vanhin kaupunki ja ensimmäinen pääkaupunki Turku juhlii tänään kotiseutupäiväänsä.

Turkuseura-Åbosamfundet ry aloitti Turun päivän perinteen vuonna 1961. Kaupungin nimikkopäivää vietetään aina syyskuun kolmantena sunnuntaina, joka on siis tänään 17.9.2017.

Kotiseutujuhlasta on muodostunut monipuolinen tapahtumapäivä. Päätavoitteena on saada kaupunkilaiset tutustumaan kotipaikkakuntaansa ja eri toimijoita järjestämään ohjelmaa. Mukana järjestelyissä onkin lukuisia eri yhdistyksiä, kaupungin toimialoja, yhteisöjä ja yrityksiä.

Kotiseutupäivään on jo vuodesta 1973 kuulunut Turun päivän kummilapsen nimeäminen ‒ kunnian saa ensimmäinen Turun päivänä syntynyt turkulainen pienokainen. Ilotulitus on ollut erottamaton osa Turun päivää jo yli neljäkymmentä vuotta ja niin tänäkin vuonna. Ilotulitus alkaa klo 21 Samppalinnanmäellä.

Turun päivän ohjelmisto on yhtä monipuolinen kuin päivänsankari itsekin ja siinä näkyy myös 100-vuotiaan Suomen juhlistaminen. Mitä kaikkea Turussa tapahtuukaan? Se selviää tapahtumakalenterista.

Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.

Lisää kuvia kuvagalleriassa.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Valokuva

Kuvia Turustani

Galleria
Hautausmaa, Puisto, Valokuva

Eskapismia elokuussa

Galleria