Arkkitehtuuri, H niin kuin hotelli, Majoitus, Rakennus, Ravintola

Clarion rakastaa sinua

Clarion loves you.

Clarionin aulaa

Clarion Hotel Helsinki on mielenkiintoinen hotelliuutuus Jätkäsaaressa. Modernia arkkitehtuuria, designkalusteita, kansainvälisyyttä sekä palvelualttiuttta.

Clarion Hotel Helsinki on osa Nordic Choice Hotels -ketjua, jonka omistajana on norjalainen Petter Stordalen. Eräässä haastattelussa hotellimoguliksi tituleerattu Stordalen sanoo: ”Jotkut ihmiset ajattelevat, että hotelli tarjoaa vain nukkumapaikan. He ovat väärässä. Hotellit ovat taianomaisia kohtaamispaikkoja, joissa juhlistetaan elämän tärkeitä tapahtumia.”

Matkustajan kannalta on tietysti olennaista, että saa majoitukseen ja ruokailuun liittyvät tarpeensa täytetyiksi, mutta onhan aina onnellisempaa, jos hotellikokemuksessa on jotain ekstraa. Jotain erityistä. Sellaista hotellia itsekin arvostan.

Kaksi tornia ja Makasiini

Ulkopintaa

Clarion Hotel Helsingin julkisivu on lasia ja komposiittialumiinilevyä.

Clarionissa on jotain erityistä alkaen rakennuksen arkkitehtuurista: kaksi tornia, joista korkeampi on meren pinnasta laskettuna noin 77 metriä. Julkisivu on vaaleahko. Se koostuu pääosin komposiittialumiinilevystä, joiden väreinä ovat valkoinen ja harmaa. Torneja yhdistää lasinen kävelysilta sekä lasiset näköalahissit.

Alunperin hotelli haluttiin rakentaa 33-kerroksiseksi, mutta se toteutui 16-kerroksisena. Huoneita on 425.

Hotellin suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.

Toisen tornin huipulla on maisemabaari, Sky Room. Kaksi muuta ravintolaa ovat Kitchen & Table sekä Clarion Living Room.

Toisen tornin huipulla on Roof Top Pool & Terrace. Siellä on lämmitetty ulkouima-allas, saunat ja kuntosali. Nämä ovat maksutta hotellivieraiden käytössä.

Clarion on ottanut käyttöönsä myös tyhjillään olevan, suojellun makasiinirakennuksen vuodelta 1935, johon on tehty tuhannen vieraan kongressikeskus. Se on yhdistetty hotellitorneihin lasisella käytävällä. Makasiini soveltuu muun muassa kokouksiin, kongresseihin ja juhliin.

Lars Sonckin suunnittelemassa makasiinissa on historiallista tunnelmaa sekä Clarionin mukaan ”modernia tapahtumaosaamista ja Suomen parasta kokoustekniikkaa.”

Skandinaavista designia ja pikselimaalauksia

Hotellin sisustuksessa on käytetty pääosin skandinaavista ja suomalaista designia höystettynä italialaisilla klassikoilla. Jokaisesta huoneesta löytyy Eamesin tuoli. Hotellin valaisimet ovat mielenkiintoisia. Ne ovat Philippe Starckin ja Flosin.

Hotellin huomiotaherättävät maalaukset ovat taiteilija Sami Lukkarisen. Clarionista niitä löytyy kaikkiaan yhdeksän hotellin aulasta, ravintolasta, baarista ja kongressikeskuksesta.

Taulujen pinta on pikselimäinen, mutta kauempaa maalausten henkilöt ovat tunnistettavissa: joukossa ovat muun muassa Martti Ahtisaari, Alvar Aalto, Juha Mieto ja Sofi Oksanen.

Sofi Oksanen katselee hotellin menoa aulan seinältä. Taiteilijana on Sami Lukkarinen.

Sofi Oksanen katselee hotellin menoa aulan seinältä. Taiteilijana on Sami Lukkarinen.

Ravintolassa Samuelssonin ruokafilosofiaa

Smoothieta ja juustoa

Aamupalalta löytyy myös mangosmoothieta ja juustoja.

Makasiinissa sijaitseva Kitchen & Table -ravintola on ruotsalaisen huippukokki Marcus Samuelssonin luomus. Ruokafilosofian ytimessä ovat avokeittiö, sosiaalinen syöminen, yhteisölliset pöydät ja urbaani tunnelma. Menussa on yhdistelty Manhattanin makuja suomalaisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin.

Ravintolatila on jaettu pienempiin alueisiin koivunrungoista tehdyillä sermeillä tai avohyllyillä. Salin alkuosassa on arviolta noin viiden metrin pituinen, korkea pöytä. Sen pinta muodostuu erisävyisistä lankuista lakkapintoineen. Pöydän suunnittelijana lienee hollantilainen Piet Hein Eek, joka on erikoistunut  tekemään huonekaluja jätemateriaaleista.

Ravintolan pöydät ja tuolit ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Pöydät olivat joko pieniä pyöreitä, kahdelle hengelle sopivia ja neliskanttisia neljän hengen pöytiä, jotka oli usein yhdistetty toisiinsa.

Lauantaiaamun vilkkaalla aamiaisella näytti siltä, että tämä tuotti pulmia, kun yhden tai kahden hengen pöytätilaa tarvitsevat hakivat paikkaansa. Kuinka liittyä jo varattuun pöytään, jossa olisi hyvinkin vielä tilaa? Juttelin tästä ravintolassa työskentelevän Vivekan kanssa ja hän myönsi, että asiasta oli tullut heille palautetta. Suomalaiset eivät ole vielä valmiita yhteisöllisiin aamiaisiin ‒ ja ehkä eivät muutkaan kansallisuudet?

Aamiaisvieraiden perusteella Clarion on onnistunut houkuttelemaan hyvin monenlaisia asiakkaita. Mukana oli niin lapsiperheitä, pariskuntia, kaveriporukoita ja varttuneempaakin väkeä useasta eri kansallisuudesta, muun muassa venäläisiä ja kiinalaisia.

Vain haudutettu tee puuttuu

Munakasstation

Munakkaita tarjoillaan arkiaamuisin.

Clarionin aamiainen on monipuolinen ja kattava: muun muassa puuroa, leipää, leikkeleitä, mangosmoothieta, pannukakkuja, croisantteja, munakasta, pekonia, jugurtteja ja hedelmiä. Arkipäivisin tarjolla on myös munakkaita tilauksen mukaan.

Ainoan miinuksen tuottaa tee, josta löytyy vain pussitettu vaihtoehto. Annoin palautteeni jo ensimmäisellä kerralla ja kerroin Vivekalle HH-indeksistäni.

Hän kertoi uudestaan tavatessamme, että asia on edennyt neuvotteluihin erään irtoteen toimittajan kanssa ja lupasi, että seuraavalla kerralla Clarionissa vieraillessani tarjolla on myös mahdollisuus teen hauduttamiseen.

Ravintolassa on isot lasi-ikkunat, joista näkyy Länsisatamaan. Kun oli oikeaan aikaan aamiaisella, sai ihastella puna-violettia taivasta vasten silhuetteina piirtyvinä nostureita.

Nosturit

Auringonnousu värjäsi Länsisataman taivaan tammikuussa violetin ja punaisen sävyihin.

Hymyilevää palvelua

Clarionin asiakaspalvelu on hyvin ystävällistä niin vastaanotossa kuin ravintolassakin.  Kun kysyin Vivekalta, mitä Clarion loves you -tekstiin sisältyy, hän kertoo, että hotellin asiakkaita kohdellaan kuin omaan kotiin tulevia vieraita.

Jos hotellin asiakaskunta on kansainvälistä, niin sitä on myös henkilökunta. Osa heistä puhuu vain englanniksi.

Hotellissa vastaantulevat tekstitkin ovat englanninkielisiä, joten voi olla, että kielitaidoton asiakas ei tunne oloaan kotoisaksi.

Pieni, mutta toimiva huone

Standard-luokan huone on pienehkö, joskin toimiva. Kahden hengen huoneessa ei ole yhtään liikaa tilaa, mutta ei siinä tule kuitenkaan klaustrofobista tunnetta. Samoin voi todeta vaaleasta kylpyhuoneesta suihkutiloineen.

Huoneeseen mahtuu kaksi sänkyä, yöpöydät, nojatuoli, kapea kirjoituspöytä tuoleineen ja kokoontaitettava teline matkalaukulle. Huoneessa on myös minibaari, silityslauta rautoineen, vedenkeitin tee- ja kahvitarvikkeineen ja iso taulu-tv.

Pieniä puutteita sisustussuunnittelusta tosin löytää helpostikin: vaatetanko on liian korkealla ja hyvin kapea. Kun siihen on valmiiksi ripustettuna silityslauta, niin talvitakin lisäksi naulakkoon ei muuta mahdukaan. Vaateripustimet, siis henkarit, ovat kuitenkin irrotettavia ja täyttävät siis HH-indeksini. Yöpöydällä on jalkalamppu, jonka jalkaosa täyttää suurimman osan pöydän pinta-alasta.

Hotellihuone

Kompaktiin hotellihuoneeseen on saatu mahtumaan kaikki tarpeellinen.

Lisää kuvia hotellista löytyy kuvagalleriasta.

Ratikalla keskustaan

Helsingin keskusta sekä metrolinja sijaitsevat kävelymatkan päässä hotellista ja raitiovaunulinja on aivan hotellin vieressä.

Linjat 6T ja 9 vievät keskustaan ja lisäksi messuvieraiden kannalta on kätevää, että linjalla 9 pääsee Messukeskukseen. Pysäkin nimi on Huutokonttori.

Osa Pohjoismaista hotelliketjua

Nordic Choice Hotels on Pohjoismaiden toiseksi suurin hotelliketju 190 hotellillaan ja 13 000 työntekijällään. Hotelleja on Pohjoismaiden lisäksi myös Baltiassa.

Ketjuun kuuluvia hotellibrändejä ovat Comfort Hotel, Quality Hotel ja Clarion Hotel sekä lisäksi 20 itsenäistä hotellia. Clarion Hotel Helsingin lisäksi Suomesta löytyy myös Clarion Hotel Helsinki Airport.

Clarion-ketju suunnittelee avaavansa Suomeen kymmenen hotellia viiden vuoden aikana. Kiinnostavina kaupunkeina on mainittu Tampere ja Turku. Toivotan Clarionin tervetulleeksi Turkuun ‒ kun tarjolla lienee hotelli, josta löytyy wau-efektejä.

Hotellin ikkunoista näkyy rakenteilla olevaa Jätkäsaarta, Länsisatamaa että keskustaa.

Hotellin ikkunoista näkyy rakenteilla olevaa Jätkäsaarta, Länsisatamaa ja keskustaa.

Olen viettänyt Clarion Hotel Helsingissä kolme yötä, kaksi tammikuussa Matkamessujen aikaan ja yhden helmikuussa. Kaksi yötä maksoin itse, kolmanteen käytin Matka2016-messuilta saamaani majoituslahjakortin.

Normaali
Arkkitehtuuri, Museo, Näyttely

Guggenheim vai ei?

Helsingin kaupunginvaltuusto keskustelee parhaillaan Guggenheim-museon rakentamisesta Helsinkiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voitti viime vuonna arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma Art in the City. Sitä on kutsuttu Suomessa Majakaksi.

Keskustelu jatkunee vielä pitkään, vaikka kello on jo iltakymmenen. Asialla on puolensa ja puolensa. En osaa ottaa asiaan kantaa.

Keskustelu tuo mieleen käynnin Abu Dhabissa, jossa oli esillä suunnitelmia mahtipontisten museoiden rakentamisesta. Kerroinkin näistä aiemmin jutussa Wau-arkkitehtuuria Abi Dhabista.

Abu Dhabin Guggenheim-museon suunnittelija on kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti Frank Gehry. Museon oli määrä avautua vuonna 2017, mutta sen rakentamista ei ole vielä aloitettu.

img_3207

Frank Gehryn suunnittelema museorakennus on monitahoinen.

img_3204

Gehryn suunnitelma kolmiulotteisena.

Normaali
Matkakertomus, Matkustaminen

Paluu lapsuuden kesäkokemuksiin

Menkijärvi

Järvi. Uimaranta. Hiekkaa. Sininen taivas. Poutapilviä. Onko mitään sen kesäisempää?

Pääsin heinäkuussa käymään lapsuuden hiekkarannalla ja uimaan järvessä. Paikkana oli Menkijärvi.

Wikipedia kertoo järvestä näin: ”Menkijärvi on kylä Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla lähellä Kuortaneen ja Lapuan rajaa. Menkijärveltä on matkaa Alajärven keskustaan noin 17 kilometriä. Kylää halkoo seututie 711. Muita kylälle tunnusomaisia piirteitä ovat kangasmetsät, peltoaukeat sekä järvet Menkijärvi ja Hirvijärvi. Kylässä sijaitsee myös Menkijärven lentokenttä, joka on sekä puolustusvoimien että ilmailuharrastajien käytössä.”

Järvi sijaitsee vastapäätä Menkijärven lentokenttää. Järveä reunustaa mäntymetsä ja sen ranta on hienoa hiekkaa. Uimarannalla on hyvä laituri, pukukopit, puucee ja kyläyhteisön ylläpitämä sauna.

Menkijärveen liittyy muistoja. Kävimme lapsuudessani ja nuoruudessani 1960- ja 1970-luvuilla isäni kotitalossa, mummolassa, heinätöissä. Etelässä asuva pojan perhe tuli avuksi laittamaan heinää seipäille kuivumaan. Työhön käytettiin vuoden ainut kunnon loma-aika, eikä silloin suinkaan matkustettu etelän aurinkorannikoille.

Pellolle menivät kaikki, myös lapset ja nuoriso. Nostelimme heinää seipäille ja haravoimme heinäpeltoa, kukin taitojensa mukaan. Pellolla oltiin koko päivä ja mukaan otettiin kahvia termospullossa ja ehkä voileipää ja pullaa. Maito saattoi olla ruskeassa lasipullossa eikä se ollut kaupan maitoa, vaan tilan omista lehmistä lypsettyä.

Talossa oli hevonen, Musta nimeltään, joka kuului myös työvoimaan. Sen vetämissä kärryissä kuljetettiin kuivuneet heinät latoon. Hauskinta oli hypellä heinäkasoissa ja polkea niitä tiiviimmiksi.

Järviruoko

Muistoissa ne heinäkuut oliva aina aurinkoisia ja helteisiä. Heinästä lähtevä pöly ja siemenet tarttuivat hikiseen ihoon kiinni. Mikäs olikaan työpäivän päätteeksi mukavampaa kuin ahtautua autoon ja päästä uimaan järveen? Pulahdus viileään veteen huuhteli päivän hiet pois.

Matkaa järvelle Kurejoen mummolasta oli muutama kilometri. Sinne ei välttämättä päässyt joka päivä, joten uintikerroista otettiin kaikki irti.

Järvessä kasvoi ulpukoita, joista tehtiin helminauhoja taittelemalla niiden varsia. Mistä lie sekin taito keksittiin?

Menkijärvessä on aluksi matala, loiva ranta, kunnes tietyssä kohdassa syvenee äkisti. Äitini oppi tämän kerralla. Hänellä oli jollain uimaretkellä tarkoitus olla kastamatta hiuksiaan, mutta äkisti hän olikin uppeluksissa ja kampaus katosi saman tien.

Hevosten tilalla on nykyisin traktorit ja heinät paalataan valkoisiin ‒tai vaaleanpunaisiin ‒ muovikuoriin, joten muistoni ovat pelkkää nostalgiaa ajasta, jota ei enää ole.

Järvi ja uimaranta on kuitenkin säilynyt jokseenkin samanlaisena kuin se oli lapsuudessani. Laituri on tosin uusittu ‒jos sitä tuolloin olikaan ‒ ja rannalle on rakennettu sauna. Se lämpiää maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin ja sitä voi myös tilata omaan käyttöönsä.

Uin nykyisin useimmin meressä kotikaupunkini Turun rannoilla, lähinnä Ruissalossa. Merivesi on kylmää ja tyydyn pikaiseen pulahdukseen. Siksi olikin nautinnollista uida Menkijärvessä, jossa pystyi olemaan pidemmän aikaa ja tekemään aikamatkan lapsuuteen.

Menkijärven laituri

Uimaranta

Menkijärven ranta on ihanteellinen lapsille.

Normaali
Matkakohde, Museo, Näyttely

Lumottuja veistoksia Alajärvellä

Satumetsää?

Satumetsää?

Nelimarkka-museossa on esillä Kaarina Heikinheimon Lumous-näyttely.

Nelimarkka-museossa on nähtävillä veistoksia, joiden materiaaleina ovat pääasiassa pellava, kupari, teräs ja lasi ja runkona usein rautakehikko. Isokokoisten teosten valmistuminen saattaa kestää kuukausia.

Kranssin kukat ovat virkattuja.

Kranssin kukat ovat virkattuja.

Näyttelyssä yhdistyvät teemat lumous ja kruunajaiset. Esillä onkin useita isokokoisia kransseja. Väreissä on voimakasta punaista, oranssia, violettia, sinistä, mutta toisaalta myös vaaleampia sävyjä.

Kannustusta jo kotoa

Kaarina Heikinheimo veistoksineen.

Kaarina Heikinheimo veistoksineen.

Poikkesimme Nelimarkka-museossa heinäkuun lopussa pikavisiitillä, mutta ehdimme katsomaan näyttelyn teokset ja hetken juttelemaan paikalla olleen taiteilijan kanssa.

Kaarina Heikinheimo on asunut lapsuudessaan viisivuotiaaksi asti Alajärvellä.

Hänen isänsä oli kunnanlääkäri Martti Heikinheimo, joka oli itsekin kiinnostunut taiteesta, tunsi Eero Nelimarkan ja ostikin tämän teoksia.

Jo pienenä piirtämisestä innostunut Kaarina sai konkreettista tukea isältään ‒ kunnanlääkäri kuulemma teroitti ruokatunnillaan tyttärensä värikynät.

Sanallistakin kannustusta tuli.
‒Ihan kuin Åström, sanoi isä tyttären piirroksia katsellessaan. Vertailukohteena lienee ollut taidemaalari Werner Åström, joka asui 1920-luvun alussa Etelä-Pohjanmaalla.

Heikinheimojen perhe muutti sittemmin Vaasaan, jossa taiteilija edelleenkin asuu. Kosketus Alajärveen on säilynyt saaressa olevan kesämökin kautta.

Kaarina Heikinheimon taiteilijanuraa on kestänyt jo yli 50 vuotta. Hänellä on ollut lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä ja hänen teoksiaan on hankittu useisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin julkisiin rakennuksiin, esimerkiksi Vaasan kaupungin ja yliopiston kokoelmiin.

Hän on tehnyt myös useita kirkkotekstiilejä.

 

Sininen kranssi

 

Vaalea kranssi

 

Sininen neliö

Herkkää ja vahvaa.

Herkkää ja vahvaa.

Kuparinen kranssi

Toisena taiteilijana Mari Hallapuro

Nelimarkka-museossa on esillä myös toisen Alajärveltä kotoisin olevan taiteilijan töitä. Mari Hallapuron grafiikantyöt ovat pienikokoisia ja yksityiskohtaisia teoksia, joiden synkkiäkin aiheita lähestytään huumorin keinoin. Hän tuo esiin ajan kulumista ja katoavaisuutta.

Kaarina Heikinheimon Lumous-tekstiilitaidenäyttely sekä museon alakerran näyttelytilassa esillä oleva Mari Hallapuron Alinen-grafiikkanäyttely ovat avoinna 4.9.2016 saakka.

Normaali
Kahvila, Matkakohde

Kaksi kaunista kesäkahvilaa

 

Turun Ruissalossa on monia persoonallisia ravintoloita ja kahviloita. Uusimpiin ja tunnelmallisimpiin kuuluvat Kesäkahvila Paratiisi ja Villa Kuuva. Molemmat sijaitsevat meren rannalla vanhoissa rakennuksissa.

Kahvia ja marjapiirakkaa kiireettömästi pitsihuvilan kuistilla tai pihalla vehreässä ympäristössä, mikäs sen kesäisempää. Silmänruokaa riittää niin pikkuruutuisissa ikkunoissa kuin pihan tammissa ja kukkivissa pensaissa.

Huvilakahvila Villa Kuuva

Kyltti huvilakahvilaan

 

Villa Kuuva

 

Villa Kuuvan verannalta voi ihailla merimaisemaa.

Villa Kuuvan verannalta voi ihailla merimaisemaa.

 

Koriseelliset ikkunat luovat tunnelmaa Villa Kuuvan verannalle.

Koristeelliset ikkunat luovat tunnelmaa Villa Kuuvan verannalle.

Villa Kuuvassa toimii kahvila, joka on avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 11‒17.30 ja syyskuussa viikonloppuisin samoina aikoina. Kahvila avautui viime vuonna.

1800-luvun puolivälissä rakennettu huvila on aiemmin ollut ainoastaan yksityiskäytössä käsityötaiteilija Riitta Suomen kotina. Talolla on historiaa ja jopa Venäjän keisari Aleksanteri III on käynyt siellä.

Veranta

Upea lasiveranta, josta avautuu hieno merimaisema, sopii oivallisesti pieniin virkistyshetkiin. Jos haluaa mieluummmin istua ulkona, niin pöytiä löytyy sieltäkin.

Villa Kuuvassa voi myös järjestää erilaisia juhlia häistä rapujuhliin. Kahvilan toiminnasta vastaa yrittäjä Sanna Suomi henkilökuntineen.

Vaikka Villa Kuuva sijaitsee hiukan syrjässä, on sen jo moni löytänyt. Kahvilan osoite on Kuuvantie 198.

Paikalle pääsee myös bussilla numero 8, mutta loppumatkan saa kävellä. Kävelymatkan pituus riippuu valitusta bussivuorosta, sillä vain osa Ruissalon busseista kiertää Kuuvan kautta.

Kahvilassa on tarjolla makeita ja suolaisia piirakoita, kakkuja, voileipiä ja salaatteja. Tarjoilua muunnellaan sesongin mukaan.

Ikkonoiden värilliset lasipalaset heijastuivat tummaan puulattiaan.

Ikkonoiden värilliset lasipalaset heijastuivat tummaan puulattiaan.

 

Kellokuusamat kukkivat Villa Kuuvan puutarhassa heinäkuussa.

Kellokuusamat kukkivat Villa Kuuvan puutarhassa heinäkuussa.

Kesäkahvila Paratiisi

Tänä kesänä avautui Kesäkahvila Paratiisi osoitteessa Iso-Pukintie 39.  Kaksikerroksinen Bella Vista (kaunis näkymä) on alunperin arkkitehti Helge Ranckelin kauppias A. Lindblomin perheelle suunnittelema puuhuvila.

Rakennus oli pitkään Turun kaupungin opetustoimen käytössä ja tunnettiin nimellä Ulappa. Siellä on järjestetty aikoinaan myös kesäsiirtoloita.

Bella Vista on hulppea pitsihuvila torneineen ja terasseineen.

Bella Vista on hulppea pitsihuvila torneineen ja terasseineen.

 

Huvilaa kunnostetaan vielä. Väriksi on löytynyt hento vihreä.

Huvilaa kunnostetaan vielä. Väriksi on löytynyt hento vihreä.

Huvila on siirtynyt kaupungilta uusille omistajille, jotka ovat kunnostaneet rakennusta ja avanneet siellä kesäkahvilan. Yrittäjät Marjut Urpo ja Jouni Hautala Paratiisipuu Oy:stä ovat Bella Vistan isäntäpari ja kahvilatoiminnasta vastaavat heidän tyttärensä Marianna ja Milja Urpo. Paratiisipuu Oy on sisustusalan tukku- ja maahantuontiyritys, jonka tuotteita on nähtävillä kahvilassa.

Kesäkahvila Paratiisi on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12‒19 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11‒19. Tiloja voi vuokrata myös yksityiskäyttöön.

Samaisella Ruissalon bussilla numero 8 pääsee tähänkin kahvilaan. Iso-Pukintien pysäkiltä on matkaa kahvilaan noin puoli kilometriä.

Kannattaa tarkistaa sekä kahviloiden aukioloajat että tarvittaessa bussien ajoajat ennen kahvilavierailua.

 

Kahvila Paratiisin sisätiloja.

Kesäkahvila Paratiisin sisätiloja.

Bella Vistan sali.

 

Myös Kahvila Paratiisissa on viihtyisa veranta koristeellisine ikkunoineen.

Myös Kesäkahvila Paratiisissa on viihtyisä veranta koristeellisine ikkunoineen.

Bella Vista.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

Kukkaloistoa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa

Kesällä voi ihastella lummelammikkojen kukkaloistoa.

Kesällä voi ihastella lummelammikkojen kukkaloistoa.

Ruissalo kokonaisuudessaan on tutustumisen arvoinen, mutta jos sieltä pitäisi valita ehdoton ykköskohde, niin se olisi Kasvitieteellinen puutarha. Niin paljon kauneutta ja tietoa upeina kokonaisuuksina, joita voi ihastella kaikkina vuodenaikoina.

Kasvitieteellinen puutarha toimii osana Turun yliopiston biologian laitosta. Puutarhan päätehtävät ovat opetus-, tutkimus- ja valistustoiminta. Vuonna 1924 perustettu puutarha sijaitsi ennen Iso-Heikkilässä, mutta se siirtyi Ruissaloon vuonna 1956.

Kartan avulla voi valita itelleen mieluisimmat tutustumiskohteet puutarhasta - ellet sitten halua tutkia koko aluetta.

Kartan avulla voi valita itselleen mieluisimmat tutustumiskohteet puutarhasta – ellei sitten halua tutkia koko aluetta.

Puutarhassa on noin 21 hehtaarin ulkoalue sekä useita kasvihuoneita. Puutarhassa on kaikkiaan yli 5 000 lajia. Kasvien nimet on merkitty opaskilpiin, joten niistä voi opetella sekä tieteelliset nimet että suomenkieliset nimet ‒ jos sellainen on.

Kahvilassa on tarjolla myös lounasta.

Kahvilassa on tarjolla myös lounasta.

Ulkoalueet ovat avoinna joka päivä ja niille on vapaa pääsy. Kasvihuoneisiin on pääsymaksu, joka on aikuisilta 6 euroa. Puutarhaan pääsee kätevästi Kauppatorilta lähtevällä bussilla 8. Sisäänkäynti kasvihuoneisiin on Wanhan Tammen Kahvilasta, jossa voi syödä myös lounaan.

Sisääntuloaulan yhteydessä on pienimuotoista siemen-, taimi- ja matkamuistomyyntiä, muun muassa postikortteja. Jos kasvit kiinnostavat, kannattaa ostaa Kasvihuoneopas, joka kertoo puutarhasta ja sen kasveista.

Hyötykasvitarhasta pionimäkeen

Ulkoalueet on ryhmitelty kasvityypeittäin. Puutarhasta löytyy muun muassa kivikkoterassi, maitikkaniitty, hyötykasvitarha, ruusutarha, perennakaari, alppiruusurinne, pionimäki, itämainen lampi, punatammikuja, lammet koti- ja ulkomaisine vesi- ja rantakasveineen sekä kirsikkalehto. Kesällä lummelammet ovat hieno näky valkoisine, keltaisine ja punaisine kukkineen.

Lampien läheisyydessä on kuvanveistäjä Sakari Peltolan näyttely isokokoisine kivisine veistoksineen.

Puutarhaa kiertää luontopolku pääosin sen aitojen ulkopuolella, mutta se käväisee puutarhassa pohjoisimmassa osassaan.

Lypsy-teos on yksi Sakari Peltolan veistoksista.

Lypsy-teos on yksi Sakari Peltolan veistoksista.

Kuusi kasvihuonetta

Kasvihuoneissa kokoelmat on sijoitettu kasvillisuusvyöhykkeiden mukaisesti: uuden maailman tropiikki, vanhan maailman tropiikki, välimerenilmasto, araukariahuone, mehikasvihuone ja talvipuutarha. Kasvien lisäksi lasikattojen alla elää ainakin muutama undulaatti ja neitokakadu, kilpikonna ja karppeja.

Undulaatit ja neitokakadut lentävät vapaasti kasvihuoneessa.

Undulaatit ja neitokakadut lentävät vapaasti kasvihuoneessa.

Mehikasvihuone sisältää sekä Uuden maailman (Amerikan) kaktuksia että Vanhan maailman tyräkkejä, aaloeita ynnä muita Afrikan ja Aasian aavikoille tyypillisiä kasveja.

Tätä kasvia kutsutaan myös anopinjakkaraksi.

Tätä kultasiilikaktusta kutsutaan myös anopinjakkaraksi.

Talvipuutarhan lämpötila on talvisin vain 10-15 ºC. Keväisin kukkaloisto on värikkäin tässä kasvihuoneessa.

Välimeren ilmaston huoneessa kukkivat keväällä oleanterit, meliat, granaattiomena, roseepippuripuu, pelargonit, huonevehkat ja monet muut. Useimmat tämän huoneen isokokoiset ruukkukasvit viettävät kesäkauden ulkopuutarhassa.

Vanhan maailman tropiikkihuoneen kasveista useimmat ovat kotoisin Aasiasta ja Afrikasta, joukossa lukuisia hyötykasveja, kuten kahvi, pippuri, kamferipuu, mango, karambola ja manilahamppu.

Laajimmassa ja korkeimmassa kasvihuoneessa on Amerikan sademetsäkasveja. Sitä kutsutaan neotropiikkihuoneeksi. Suuren osan huoneesta valtaa jättilummeallas.

Jättilummealtaan kasvillisuutta.

Jättilummealtaan kasvillisuutta.

Araukariahuone on ilmastoltaan lähinnä subtrooppinen ja sisältää erityisesti eteläisen pallonpuoliskon kasveja.

Kasvitieteellisen puutarhan päärakennus kahvioineen ja kasvihuoneineen.

Kasvitieteellisen puutarhan päärakennus kasvihuoneineen ja kahvioineen.

Lisää kuvia Kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy kuvagalleriasta.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Valokuva

Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan kasveja

Galleria