Mainokset
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma, Valokuva

Sinisiä ja valkoisia kuvia ‒ onnea 100-vuotiaalle Suomelle

Galleria
Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Turku juhlii molemmil pualil jokke

 

Suomen vanhin kaupunki ja ensimmäinen pääkaupunki Turku juhlii tänään kotiseutupäiväänsä.

Turkuseura-Åbosamfundet ry aloitti Turun päivän perinteen vuonna 1961. Kaupungin nimikkopäivää vietetään aina syyskuun kolmantena sunnuntaina, joka on siis tänään 17.9.2017.

Kotiseutujuhlasta on muodostunut monipuolinen tapahtumapäivä. Päätavoitteena on saada kaupunkilaiset tutustumaan kotipaikkakuntaansa ja eri toimijoita järjestämään ohjelmaa. Mukana järjestelyissä onkin lukuisia eri yhdistyksiä, kaupungin toimialoja, yhteisöjä ja yrityksiä.

Kotiseutupäivään on jo vuodesta 1973 kuulunut Turun päivän kummilapsen nimeäminen ‒ kunnian saa ensimmäinen Turun päivänä syntynyt turkulainen pienokainen. Ilotulitus on ollut erottamaton osa Turun päivää jo yli neljäkymmentä vuotta ja niin tänäkin vuonna. Ilotulitus alkaa klo 21 Samppalinnanmäellä.

Turun päivän ohjelmisto on yhtä monipuolinen kuin päivänsankari itsekin ja siinä näkyy myös 100-vuotiaan Suomen juhlistaminen. Mitä kaikkea Turussa tapahtuukaan? Se selviää tapahtumakalenterista.

Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.

Lisää kuvia kuvagalleriassa.

Normaali
Tapahtuma

Päivinpäiviä Päivänkakkaran juurella

Päivit juhlivat nimipäiviään 16. kesäkuuta Turussa kävelyretken, leivoskahvien ja ja juhlapuheen merkeissä.

Päivi Leinonen (vas.) ja Päivi Fagerström (oik.) suunnittelivat ja toteuttivat kaimoilleen huikean hienot nimipäiväjuhlat.

Parhaita Päiviä -yhteisön puuhanaiset Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen päättivät muuttaa aiemmin pienimuotoiset Päivinpäiväjuhlat hiukan näyttävämpiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena oli saada koolle 100 Päiviä. Mikäs sopii paremmin Yhdessä-teemaan kuin nimipäivän vietto monen Päivin voimin?

Tapahtumaa oli markkinoitu Facebookissa ja uutiskynnyskin ylittyi niin, että juttu saatiin ainakin Turun Sanomiin, Aamuset-lehteen ja Yle Turun sivuille ja radio-ohjelmaan.

Kokoontumispaikaksi ja -ajaksi puuha-Päivit olivat valinneet Turun tuomiokirkon vieressä olevan Mikael Agricolan patsaan 16.6.2017 klo 17. Siellä nimipäiväsankarittaret saivat Päivi-nimilapun sekä käsinpainetun ja nimikoidun putkihuivin päivänkakkarakuvioineen.

Kaikki mukaan ilmoittautuneet Päivit saivat Päivi Leinosen painamat ja ompelemat putkihuivit muistoksi nimipäiväjuhlistaan.

Noin 50 Päiviä kokoontui Turun tuomiokirkon edustalle, josta alkoi yhteinen kävelyretki.

Pääjoukko suuntasi noin viiden kilometrin pituiselle kävelylenkille. Reitti kiersi Piispankadun ja Tuomaansillan kautta Linnankadulle ja Forum Marinumin edustalla olevan Päivänkakkara-veistoksen luo. Osa Päiveistä valitsi Fölin kyydin kuljettaen tarvikekasseja kohti juhlapaikkaa.

Päivien Päivänkakkara

Päivit valmistelevat juhlapöytää. Taustalla Päivänkakkara-veistos koko pituudessaan.

Päivi-ryhmä on syntynyt vuonna 2010 ja se on kokoontunut nimipäivän kunniaksi piknikille Päivänkakkara-veistoksen luokse. Niinpä sama paikka oli luonteva myös tähän suurempaan tapahtumaan. Päivänkakkara-teema istuu Päivien päivään hyvin. Päivänkakkara on englanniksi ’daisy’. Siinäkin sanassa päivä ja Päivi yhdistyvät.

Entä mikä on Päivänkakkaran tarina? Se on 25 metriä pitkä lasikuidusta ja puusta tehty veistos, joka lepää Suomen Joutsenen ja Forum Marinumin välisellä nurmikolla. Kukan terälehdet ovat raudalla vahvistettua lasikuitua ja auringonkeltainen keskus on veistetty puusta.

Hyperrealistisen Päivänkakkara-veistoksen ovat toteuttaneet kuvataiteilijat Jani Rättyä ja Antti Stöckell. Se on valmistunut vuonna 2011, jolloin Turku oli kulttuuripääkaupunki.

Veistos oli osa Turun Taiteilijaseuran järjestämää Flux Aura 2011 -ympäristötaidetapahtumaa. Taiteilijoiden mukaan teoksen turvallinen elinikä on noin viisi vuotta, joten se alkaa olla jo elinkaarensa lopussa. Mutta missäs Päivit sitten kokoontuvat, jos Päivänkakkara poistuu?

Saksaan Petra-päivä?

Etunimiyhdistyksistä Suomalainen Markku-liitto on ehkä tunnetuin. Se on perustettu jo vuonna 1996. Puuha-Päivien mukaan Markut ovat olleet tietynlaisia esikuvia. Kukaties tulevaisuudessa tehdään jotain yhteistyötä Markkujen kanssa? Myös Arjoilla on ainakin oma Facebook-ryhmä.

Päivi-nimipäivän yhteisöllisen viettämisen ideasta saattaa olla jopa vientituotteeksi. Juhlapöydän valmisteluvaiheessa paikalla tullut ja Päivien kanssa juttelemaan jäänyt Petra Münchenistä kuuli selityksen tapahtumalle ja ihasteli ideaa. Kenties hän alkaa järjestää nimipäiväjuhlaa omille kaimoilleen?

Päivästä Päiviin

Professori Päivi Lappalaisen juhlapuheessa vilahteli monta tunnettua Päiviä Istalasta Räsäseen.

Juhlapuheen piti kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen Turun yliopistosta. Hän kertoi Päivi-nimen historiasta ja suosiosta.

Ensimmäinen Päivi sai nimensä jo vuonna 1901. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle.

Suosioon nimi nousi 1950-luvun lopusta 1960-luvulle. Yhtenä syynä voi olla se, että kirjailija Aino Räsäsen suosittujen Helena-kirjojen sarjassa vuonna 1957 ilmestyi Päivi, Helenan tytär -kirja.

Suomessa yli 20 000 tyttöä sai nimekseen Päivin vuosina 1960–1979. Muistan olleeni kouluikäisenä hiukan nyreissäni siitä, että aina luokallani oli ainakin kaksi muuta Päiviä.

Lappalaisen juhlapuheessaan mainitsemaa Päivi-olutta valmisti skotlantilainen BrewDog-panimo kausituotteena vuonna 2014. Se kuului panimon Hello my name is -sarjaan ja sai Suomessa nimiehdotuspyyntöjen jälkeen Päivi-nimen. Se viittaa silloiseen sisäministeri Päivi Räsäseen ja tämän suhtautumiseen alkoholipolitiikkaan.

Vahva, tyrnillä maustettu olut oli suosittua eikä sitä riittänyt kaikille halukkaille ‒ ei minullekaan, vaikka soittelin Alkoonkin.

Juhlakahvit Päivi-leivoksineen

Päivi Lehtonen viimeistelemässä Päivi-leivoksia.

Päivi Lehtonen järjesti kaimoilleen juhlakattauksen kahveineen ja leivoksineen Päivänkakkara-veistoksen eteen.

Päivi-leivoksen alkuperäisohjeen kaksine versioineen kehitteli Turun tapahtuman valmistelijoiden pyynnöstä Päivi leipoo -blogin pitäjä. Toisen ohjeen tuloksena on keltainen aurinkoinen passionleivos ja toisen Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Päivi Lehtonen kehitteli ohjetta eteenpäin. Tarjolle hän toi mustikkaisen ja sitruunaisen leivoksen, jonka koristeena on valkoinen sokerimassasta muotoiltu päivänkakkara ja Suomen lippu. Päivi-leivoksissa yhdistyy suomalaisuus ja päivimäisyys.

Päivi-leivokset kruunasivat nimipäiväkahvitarjoilun.

Ensi vuonna uudestaan?

Päivien nimipäivä jatkui pöydän antimista nauttimisen, pienien puheiden, valokuvauksen ja seurustelun merkeissä. Päivi Suomi esitteli maalaamaansa sini-turkoosisävyistä Päivi-taulua.

Päivnkakkaroita löytyy myös taiteilija Päivi Suomen maalauksesta.

 

Päiveistä on moneksi, todettiin juhlapuheessa. Myös koiranomistajiksi. Nimppareilla oli mukana näiden kahden valkoisen koiran lisäksi ainakin yksi mäyräkoira.

Päivit yhteiskuvassa Aurajoen kulttuurimaisemassa. Taustalla Suomen Joutsen ja Päivänkakkara-veistos.

Puuha-Päivejä Leinonen ja Fagerström kiiteltiin ja toivottiin, että voidaan tavata samoissa merkeissä ensi vuonna. Jospa silloin paikalle tulisi nyt tavoitteena olleet 100 Päiviä?

 

Normaali