Henkilö, Matkakohde, Museo, Nähtävyys

Kirpilä ‒ koti taiteelle

Töölöläisen funkistalon asunnosta löytyy taidemuseo, joka esittelee keräilijän kokoelmia. Taidekoti Kirpilän seinät ovat täynnä pääosin kotimaista 1800- ja 1900-lukujen maalaustaidetta.

Kirpilän juhlaolohuone.

Taidekoti Kirpilä sijaitsee Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 7. Museota ei huomaa sattumalta, sillä vain pieni kyltti kertoo siitä ulko-ovella.

Kirpilä on reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931‒1988) entinen lähes 350 neliön suuruinen koti, jossa on yli 500 taideteoksen kokoelma. Kirpilä muutti tähän töölöläiseen funkistalon asuntoon vuonna 1979 elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Taidekoti Kirpilä on siis ainutlaatuinen yksityiskodissa oleva taidemuseo, joka esittelee intohimoisen taiteenkeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1900-luvun loppupuolen Helsingissä.

Juhani Kirpilä studiokuvassa 1930-luvulla.

Juhani Kirpilän isä oli kunnanlääkäri ja äiti koulutukseltaan sairaanhoitaja. He asuivat Puolangalla, Kainuussa. Juhani oli perheen ainut lapsi, joka omaksui vanhemmiltaan paitsi ammatillisen suuntautumisen, myös taiteen keräilemisen.

Juhani Kirpilä osti ensimmäisen teoksensa 23-vuotiaana lääketieteen opiskelijana. Teos oli Maria Wiikin Ohdakkeita. Juhani Kirpilä peri suhteellisen nuorina kuolleilta vanhemmiltaan noin parinkymmenen teoksen kokoelman.

Juhani Kirpilä kartutti kokoelmaansa henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan: aluksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kotimaista taidetta, usein henkilö- ja omakuvia sekä maisemia. Maalausten lisäksi kokoelmissa on myös veistoksia.

Mattas-huoneen keskellä on Raimo Saarisen Neosgaia-teos, joka hankittiin Kirpilään vuonna 2017.

Keräilijä hankki teoksia muun muassa taiteilijoilta Åke Mattas, Pekka Halonen, Helene Schjerfbeck, Kain Tapper, Ahti Lavonen, Ilmari Nylund, Yrjö Saarinen, Aimo Kanerva, Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell ja Wäinö Aaltonen. Kirpilän teosluetteloon voi tutustua täällä.

Maria Wiikin teos on nimeltään Sisäkuva.

Ilmari Nylundin maalaus Tavernassa.

Juhani Kirpilä testamenttasi kokoelmansa ja omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1976. Ohjesäännössä Taidekoti Kirpilä määrättiin ”aikaansa seuraavaksi taidekeskukseksi suomalaisten taideharrastusten edistämiseksi.” Nimikkorahaston tuotoilla ylläpidetään Taidekoti Kirpilää ja tuetaan kuvataidetta ja sen tutkimusta.

Ruokasalin vitriinissä on kokoelma venäläistä posliinia.

Juhani Kirpilä kuoli sairaskohtaukseen 56-vuotiaana elokuussa 1988. Taidekoti avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.

Taidekoti Kirpilässä helmikuussa ryhmäämme opastanut Karoliina Arola vinkkasi tulemaan paikalle touko-kesäkuun vaihteessa, kun Hesperian esplanadin hevoskastanjat kukkivat. Näkymää voi ihailla Kirpilän ikkunoista kuudennessa kerroksessa. Isäntäväki järjesti aikoinaan legendaarisiksi muodostuneita ”Kastanjankukkajuhlia” alkukesästä.

Juhani Kirpilä kirjoitti pitkään kolumneja Kauneus ja terveys -lehteen.

Taidekotiin on vapaa pääsy ja se on avoinna keskiviikkoisin klo 14‒18 (opastus klo 14.30) ja sunnuntaisin klo 12‒16 (opastus klo 12.30). Opastuksia voi tilata ryhmille myös muina aikoina.

Taidekodissa järjestetään myös ohjelmaa konserteista luentoihin ja teemaopastuksista lastentapahtumiin.

Lue lisää Juhani Kirpilästä ja Taidekodin historiasta Taidekoti Kirpilän ja SKS:n julkaisemasta teoksesta Taiteen koti: Juhani Kirpilän taidekokoelma (2017).

 

Normaali
Arkkitehtuuri, Henkilö, Keräily, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taiteilija

Didrichsenin taidemuseossa

Didrichsenin taidemuseo on kahden taiteenkeräilijän entinen koti galleriatiloineen, jossa on esillä pysyvän kokoelman lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.

Ahti ja Maija Lavosen taidetta on ollut esillä Didrichsenin museossa alkuvuoden ajan.

Laila Pullisen kaksoismuotokuva Didrichsenin pariskunnasta.

Kävin ensimmäistä kertaa Didrichsenin taidemuseossa Exlibris Aboensiksen kevätkokouksen myötä. Didrichsenin museo sijaitsee meren äärellä Kuusisaaressa, osoitteessa Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Taidemuseo oli mielenkiintoinen ja viihtyisä kohde. Silmä poimi taideteosten lisäksi yksityiskohtia kodista: ikkunoista aukeavan merimaiseman, kätevästi sisustetun baarikaapin, värikkään kirjahyllyn, Ahti Lavosen Didrichseneille lähettämän postikortin ja valokuvan Didrichsenin nelilapsisesta perheestä. Lapsista yksi, Peter, toimii museon johtajana.

Englantilaisen kuvanveistäjä Henry Mooren veistoksia on esillä niin sisätiloissa kuin myös patsaspuistossa.

Matalaan tasoon on sisustettu kätevä baarikaappi.

Ahti Lavosen lähettämä postikortti Didrichseneille.

Olisin mielelläni selaillut kirjahyllyn teoksia.

Keräilijöiden kodista taidemuseoksi

Museo on alunperin tanskalaisen liikemiehen Gunnar Didrichsenin ja hänen suomen-ruotsalaisen vaimonsa MarieLouisen koti. Villa Didrichsenin innoittajana oli Maire Gullichsenin Villa Mairea Noormarkussa.

Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema rakennus valmistui kahdessa osa, joista ensimmäinen kodiksi vuonna 1957 ja toinen näyttelysiiveksi vuonna 1964.

Didrichsenit avasivat näyttelysiiven museoksi vuonna 1965. He toivoivat, että se voisi olla koti kaikelle kauniille: taiteelle, arkkitehtuurille ja luonnolle ja joka voisi antaa muille yhtä paljon iloa kuin se on heille tuottanut. Avioparin kuoleman jälkeen yksityinenkin puoli avattiin yleisölle vuona 1993.

Museon noin tuhannen teoksen kokoelmiin kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuva- ja veistotaidetta sekä muinaisten korkeakulttuurien esineistöä.

Rakennusta ympäröi julkinen veistospuisto, joka on aina avoinna. Se on ainoa laatuaan pääkaupunkiseudulla. Siellä on mun muassa Pohjoismaiden suurin Henry Moore -veistosten kokoelma.

Lavosen taiteilijapariskunnan Yhteisiä ajatuksia

Ahti Lavosen teos Keltainen.

Museossa järjestetään vuosittain 2‒3 vaihtuvaa näyttelyä. Maaliskuussa siellä oli esillä Ahti ja Maija Lavosen Yhteisiä ajatuksia -näyttely. Sen lähtökohtana on taiteilijapariskunnan yhteinen taidekäsitys: kiinnostus tilaan, materiaaliin, tunnelmaan ja henkisyyteen. Näyttely esittelee Lavoset yhdessä lähes 60 vuoden tauon jälkeen.

Esillä on Ahti Lavosen (1928–1970) maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1950- ja 60-luvuilta sekä Maija Lavosen (1931–) kokeilevaa tekstiilitaidetta myöhemmiltä vuosikymmeniltä, muun muassa ryijyjä ja valokuitutekniikalla toteutettuja töitä.

Maija Lavosen ryijyn nimi on Kevätvalo.

Yksi Maija Lavosen valokaapelitöistä.

Näyttely on avoinna 13.5.2018 saakka. Museo on auki myös helatorstaina 10.5.2018 11‒18. Tuolloin museoon on vapaa pääsy ja tarjolla on myös yleisöopastus klo 13. Museokortilla pääsee aina maksutta museoon.

Kesänäyttelyssä Svensk Tenn

Lavosten näyttelyn jälkeen museossa avautuu uusi vaihtuva näyttely: Svenskt Tenn @ Didrichsen: Estrid Ericson & Josef FrankMuotoilun uudistajat. Kesänäyttely on avoinna 25.5.‒ 9.9.2018.

Näyttely esittelee ruotsalaisen designyrityksen Svenskt Tennin toimintaa ja historiaa ensimmäistä kertaa taidemuseossa Suomessa. Yrityksen perusti Estrid Ericson (1894–1981) vuonna 1924. Hän loi Ruotsin tunnetuimpiin lukeutuvan sisustusalan yrityksen yhteistyössä itävaltalaisen arkkitehti ja muotoilija Josef Frankin (1885–1967) kanssa.

Svensk Tenn esittäytyy Didrichsenin museon lisäksi myös Hanasaaressa, jossa on esillä nykymuotoilua. Kesän ajaksi avataan pop-up -myymälä Helsingin Stockmannille.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Valokuva

Kuvia Turustani

Galleria
Matkakertomus, Museo

Nelimarkka loi oman nimikkomuseonsa Alajärvelle

Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.

Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.

Jos olet taiteen ystävä ja kuljet Etelä-Pohjanmaalla, niin kannattaa poiketa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimivaan Nelimarkka-museoon Alajärvellä.

Eero Nelimarkka (1891–1977) tunnetaan parhaiten pohjalaista lakeutta kuvaavista maalauksistaan. Hän loi myös muotokuvia ajan vaikuttajista, perheenjäsenistään sekä pohjalaisemännistä ja -isännistä. Aiheina olivat lisäksi interiöörit, asetelmat, kaupunkikuvaelmat sekä uskonnolliset teemat.

Pariisi on Sesam

Museossa on kesällä 2015 esillä näyttely Pariisi on Sesam. Se koostuu Eero Nelimarkan (1891–1977) Ranskan opintomatkojen vaikutuksesta syntyneistä teoksista vuosilta 1912–1972. Oppimisen halu vei nuoren Nelimarkan 1910- ja 1920-lukujen Pariisiin alunperin Akseli Gallen-Kallelan neuvosta. Hän sai huoneen köyhille taiteilijoille rakennetusta ateljeekompleksista. Ensimmäinen matka toteutui lainarahoilla ja ilman ranskan kielen taitoa.

Museon mukaan ”Pariisin modernismin vaikutus Nelimarkan tuotantoon oli välitön ja näkyy sekä väriasteikossa että muotokielessä. Hän omaksui nuoruuden matkoillaan yksinkertaistamisen idean sekä varhaisrenessanssin mestareilta että Pariisin koulun taidesuuntauksista ja kehitti siitä oman kansantajuisemman keinonsa yksinkertaistaa.”

Nelimarkka Lontoon matkalla 1950-luvulla.

Eero Nelimarkka Lontoossa 1950-luvulla. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.

On vaikuttavaa, miten köyhistä oloista lähtöisin oleva Nelimarkka loi itselleen arvostetun uran taiteilijana. Hän haki vaikutteita laajalti Euroopasta sekä myös Yhdysvalloista ja Israelista aikana, jolloin matkustaminen oli monin verroin vaikeampaa kuin nykyisin. Osan matkoista hän teki vaimonsa Saiman kanssa. Kaiken kaikkiaan Nelimarkka vietti ulkomailla yli kymmenen vuotta.

Per aspera ad astra

IMG_1541

Museon pohjakerroksessa on huone, johon on koottu Nelimarkan esineistöä ja valokuvia taiteilijasta perheineen. Eero Nelimarkan atelierista löytyy kondiittorioppilaana olleen nuorukaisen reseptikirja, kirjeitä, paletti, maalausteline keskeneräisine muotokuvineen, keinutuoli, kirjoituskone, radio sekä paljon muuta.

IMG_1552Vaasassa köyhäintalossa syntyneen Nelimarkan tie arvostetuksi Pro Finlandia -mitalilla palkituksi taiteilijaksi ja professorin arvonimen saajaksi on ollut hankala.

Hänen mottonsa ”Vaikeuksien kautta voittoon – Per aspera ad astra” käy toteen näytetyksi, sillä hänen elämäntarinansa sisältää isän vararikon ja kuoleman mielisairaalassa, oman sairausjakson, asumisen erillään vaimosta ja lapsista pitkän aikaa, veljen ja pojan kaatumiset sodassa, taiteellisen työn kriisin ja Saima-vaimon kuoleman.

Taiteilijan paletti.

Taiteilijan paletti.

Eero Nelimarkka sai kuitenkin monipuolisen ja rikkaan elämän, yli 60-vuotta kestäneen taiteilijauran sekä haaveensa toteutettua: oman museon. Elämäntyö säilyy vireänä museon toiminnan kautta.

Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.

Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.

Elämää lehdenmuotoisessa talossa

Uudempaa taidetta voi nähdä turkulaisen Jan-Erik Anderssonin Rakentaa asua ajatella -kutsunäyttelyssä. Se on esillä Nelimarkka-museossa 20.9.2015 saakka. Hauska yhteensattuma minulle on mennä synnyinseudulleen katsomaan nykyisen kotikaupungin taiteilijan töitä.

Nelimarkka-museon mukaan ”näyttelyn nimi on lainattu filosofi Martin Heideggerin esseestä, jossa pohditaan paikan ja tilan luonnetta sekä ihmisen halua olla tietyssä paikassa. Näyttelyn teokset ottavat kantaa ornamentiikan ja mielikuvituksellisemman arkkitehtuurin puolesta ja painottavat taiteellisen ajattelun osuutta kaupunkisuunnittelussa.”

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.

Näyttelyn pääteoksena on monikanavainen Life on a Leaf Video Kiosk -installaatio. Kioskin seinät ja katto on tehty talon rakentamisesta ylijääneistä materiaaleista. Installaatio esittää videoiden kautta Jan-Erik Anderssonin Life on a Leaf -talon rakennusprosessia.

Talo on Anderssonin yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa suunnittelema lehdenmuotoinen omakotitalo ja kokonaistaideteos Turussa. Se on myös osa Anderssonin tohtorintutkintoa. Taiteilija osallistui myös konkreettisesti talon tekemiseen muun muassa tapetoimalla ja laatoittamalla.

Rakentamisen lisäksi voi videoilta myös seurata elämää talossa, joka ei ole standardien mukainen. Andersson on saanut kansainvälistä huomiota arkkitehtuuriin liittyvillä projekteillaan New York Timesia myöten.

Näyttelyssä nähdään myös kaksi tuhoa ja purkamista käsittelevää videota. The Destruction of Beauty -video esittää Sinisenä talona tunnetun jugendtalon purkua Turussa. Melkein itku tuli, kun näki kaivinkoneen kauhan rouhivan talokaunotarta. Nyt tilalla on mielikuvitukseton uusi kerrostalo.

Turkuuun sijoittuu myös The Destruction of Memories -video, joka kuvaa suositun lasten leikkipaikkaveistoksen purkamista Kupittaan puistossa.

Tuhoisuutta on esillä myös aseet ja sota -teemaisissa töissä. Ne ovat syntyneet Anderssonin kahdeksanvuotiaan Adrian-pojan sota- ja ase-aiheisten leikkien ja piirustusten kautta. Taiteilija on käyttänyt niiden figuureja sekä omia samantyyppisiä piirustuksiaan viidenkymmenen vuoden takaa. Tuloksena on yhteistyönä syntynyt iso seinänkokoinen teos War – taistelu isän ja pojan joukkojen välillä.

Teoksessa Meritaistelu aalloilla 103 – 309 Hz Anderssonin sota-aiheiset lapsuudenpiirustukset taistelevat kapteeni-isän rahtilaivoja vastaan.

Jan-Erik Anderssonin (s. 1954)  tuotantoon kuuluu installaatioita, performansseja, julkisia taideteoksia, interaktiivisia mediateoksia sekä arkkitehtuuria.

Nelimarkka: Taide kuuluu jokaiselle

Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor janssonin tytär.

Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor Janssonin tytär. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.

Nelimarkka-museo on eräs varhaisimmista maaseudulle perustetuista taidemuseoista Suomessa. Se oli Nelimarkan toive kuten myös taidekoulun perustaminen. Hänen mukaansa taide kuuluu tasa-arvoisesti jokaiselle.

Museon perustajana oli Nelimarkan lisäksi vuonna 1945 perustettu säätiö, Nelimarkka-Rahasto. Säätiön hallitus osti taiteilijan isän Alajärven Pekkolan kylässä sijaitsevan kotitilan rakennuksineen vuonna 1961. Museorakennuksen perusosan suunnitteli arkkitehti, professori Hilding Ekelund. Avajaisia juhlittiin vuonna 1964.

Museon tehtävänä on välittää Eero Nelimarkkaan ja hänen taiteeseensa liittyvää tietoutta, asiantuntemusta ja tutkimusta sekä toteuttaa julkaisuja ja näyttelyitä. Toiminnassa on tärkeää taidekasvatus ja yhteistyö.

Museo järjestää säännöllisesti nykytaiteen näyttelyitä ja kansainvälisiä residenssiprojekteja.
Museon yhteydessä toimivassa taiteilijatalossa, Nelimarkka-residenssissä, ulkomaisilla taiteilijoilla on mahdollisuus työskennellä ja tutustua alueen ihmisiin.  Museon alakerrassa on esillä heinäkuussa residenssitaiteilijana työskennelleen Mille Guldbeckin näyttely Keskusteluja Eeron kanssa 5.8.-27.9.

IMG_1568

Residenssi tarjoaa työskentelytilat monille ulkomaisille taiteilijoille.

Museosta löytyy myös museokauppa Neljän markan putiikki ja Café Nelimarkka.

Eero Nelimarkan huvila, Villa Nelimarkka, avattiin yleisölle kesällä 2013.

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
Nelimarkka-museo
Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi
p. 06 557 2129
info@nelimarkka-museo.fi
www.nelimarkka-museo.fi

Nelimarkka-museossa voi käyttää museokorttia.

Normaali