Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa joulukuussa 2019

Joulupukki perheineen on tavattavissa Joulupukin pajalla Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla. Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Arvo Malmi.

Suomen Turussa, joulukaupungissa, on paljon upeita näyttelyitä ja tapahtumia vuoden pimeimpään aikaan. Osalla on takanaan satojen vuosien perinteet, mutta mukana on paljon uuttakin. Tässä listauksessa on mukana muutamia kivoja juttuja myös lapsille.

Babe – urhea possu

Babe – urhea possu on musiikilla vauhditettu fantasiakomedia koko perheelle Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä. Teatterin mukaan ”nokkela ja aseistariisuva kasvutarina kertoo rohkeudesta, sisusta ja siitä, miten possustakin voi tulla paimenkoira, kun vain uskoo itseensä. Farmi-idylli herätetään henkiin näyttelijöiden ja nukketeatterin ammattilaisten harvinaislaatuisen laajana yhteistyönä.”

Urhea Babe heiluttaa saparoaan Heini Maarasen rakentamana nukkena. Rooleissa nähdään Turun Kaupunginteatterin näyttelijöitä ja nukketeatterin ammattilaisia, joita ohjaa Timo Väntsi. Koko esityksen ohjaajana on Milko Lehto.

Marraskuun puolivälissä alkaneita esityksiä on 14.5.2020 saakka.

Kuvassa edustalla vasemmalta: Paimenkoira Fly (Minna Hämäläinen), herra Hogget (Stefan Karlsson) ja rouva Hogget (Riitta Salminen). © Turun Kaupunginteatteri/Otto-Ville Väätäinen.

Eläinten joulu -näyttely

Biologisen museon talvisessa Eläinten joulu -näyttelyssä kerrotaan sadunomaisesti, mitä eläimet tekevät luonnossa ja pihapiirissä pimeinä keskitalven päivinä.

Näyttely on avoinna 1.12.2019–12.1.2020 ja sitä pääsee katsomaan maksamalla museon sisäänpääsymaksun.

Katettuja joulupöytiä

Katetut joulupöydät -näyttely kertoo 1700- ja 1800 -luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana Qwenselin talossa. Jouluherkkuja on katettuina salissa ja kamareissa 1.12.2019–13.1.2020.

Turun linnan joulupöytiin voi tutustua näyttelyssä ajalla 30.11.2019–5.1.2020. Tyylihuoneiden saleissa on jouluherkkuja 1600–1800-lukujen tapaan. Uutuuksina ovat muun muassa piparkakkumestarin luomukset ja munkit.

Turun museoissa on runsaasti ohjelmaa joulukuussa ja niissä voi osallistua myös erilaisiin opastuksiin ja kursseille.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/ Erman Mete.

Vielä ehtii Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoille sunnuntaina 8.12.2019 ja lauantaina ja sunnuntaina 14.–15.12.2019 klo 11–17. Markkinoilla on nähtävää ja tehtävää koko perheellae. Joululahjatoivelistan voi antaa suoraan Joulupukille, joka on perheineen tavattavissa Joulupukin pajalla.

Tarjolla on muun muassa käsityöläisten persoonallisia myyntituotteita ja jouluisia herkkuja.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Musiikki-, teatteri- ja sirkusesitykset virittävät tunnelmaa. Joulumarkkinanäytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Emmi Louhivuori. Näytelmässä eletään armon vuotta 1905. Suomen suurruhtinaskunnassa joulun odotusta värittävät monet ihmetyksen aiheet, kuten loka-marraskuussa koko kaupungin viikoksi seisauttanut suurlakko. Harrastajanäyttelijöiden tulkitsemat piennäytelmäkohtaukset esitetään klo 12, 13 ja 14.

Joulumarkkinat järjestää voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys Turun Suurtorin keskiaika ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lumikuningatar Åbo Svenska Teaterissa

Lumikuningatar oli esillä jo Turun Taiteiden yössä elokuussa 2019.

Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin suursuosion saanut koko perheen monikielinen yhteisteos Snödrottningen – Lumikuningatar esitetään jälleen ÅST:n Päänäyttämöllä joulukuussa 2019. Esityksiä on ajalla 10.-31.12.2019.

Hans Christian Andersenin klassikkosatuun perustuva Lumikuningatar on kasvukertomus ja sisäinen matka, jossa lapsuuden ystävyys kehittyy nuorten väliseksi rakkaudeksi. Jukka Aaltosen ohjaamassa talviseikkailussa kohdataan monia houkutuksia ja kummallisia olentoja: prinssin ja prinsessan lisäksi puhuvia variksia, ryöväreitä, poroja sekä shamaani.

Esityskieliä näyttämöllä on neljä: ruotsi, suomi, saame sekä tanssin kieli. Teos sopii niin ruotsin- kuin suomenkielisille ja esitys tekstitetään molemmilla kielillä.

Lumikuningattarena esiintyy Päivi Kujansuu. Kuva: © Åbo Svenska Teater/Pette Rissanen.

Ekumeeninen joulu

Kirkkokuntien ekumeeninen yhteisvetoomus maailman rauhan puolesta esitetään tilaisuudessa, joka alkaa Turun tuomiokirkossa keskiviikkona 11.12. 2019 klo 18. Ekumeenisen joulun teemana on Jottei kukaan jää yksin. Ajatukset suunnataan erityisesti vanhusten yksinäisyyteen.

Kirkkokuntien ekumeenisen rauhanvetoomuksen esittävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, Helsingin katolisen hiippakunnan asiainhoitaja, isä Marco Pasinato sekä Suomen vapaakristillisen neuvoston puheenjohtaja pastori Jori Brander, Suomen Metodistikirkko.

Musiikista vastaavat Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen, Chorus Cathedralis Aboensis johtajanaan Märt Krell, urkuri Markku Hietaharju ja kanttori Jukka Pietilä.

YLE koostaa tilaisuudesta taltioinnin. Kuvausjärjestelyjen takia yleisöä pyydetään saapumaan kirkkoon viimeistään klo 17.40. Taltiointi esitetään TV1:ssä jouluaattona noin tuntia ennen joulurauhan julistusta.

Lucian päivä

Turun Lucia-neito siunataan ja kruunun kynttilät sytytetään tunnelmallisessa hartaudessa Turun tuomiokirkossa 13.12. klo 17.30. Ruotsinkielinen tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Tilaisuudessa esiintyy Lucia-kulkueen lisäksi lapsikuoro.

Paikalle kannattaa tulla ajoissa, sillä kirkko täyttyy usein jo hyvissä ajoin. Lucia-neidon kulkueineen voi nähdä myös Kauppakeskus Hansassa 13.12. klo 19.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla Lucia-neito kulkueineen laulaa sunnuntaina 15.12. klo 16 Brinkkalan parvekkeelta.

Tonttujuoksu

Viime vuonna supersuosion saavuttanut Tonttujuoksu juostaan Turun keskustassa jälleen lauantaina 14.12. Tapahtuman 10 euron suuruiset osallistumismaksut lahjoitetaan lyhentämättömänä tänä vuonna Turun Seudun Vanhustuki ry:lle.

Tapahtuman virallisina kummeina toimivat tänäkin vuonna Viestintäliigan ihmisosakkaista Selviytyjissäkin kilpaileva Juhani, Osku ja Petteri sekä koiraosakkaista esikoiskirjansa vastikään julkaissut Seppo.

Noin kolmen kilometrin pituisen matkan voi taittaa juosten, hölkäten, kävellen tai vaikka tanssien. Ilmoittaudu mukaan perheesi, yrityksesi tai kaveriporukkasi kanssa. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet täältä.

Joulurauhan julistus

Joulurauha julistetaan jouluaattona 24.12.2019 klo 12 Vanhalla Suurtorilla perinteisin menoin.

Joulurauhan julistus johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Julistus on luettu Turussa aina 1300-luvulta asti lähes katkeamattomana perinteenä eli yli 700 vuoden ajan.

Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistuksen suomeksi ja ruotsiksi.

Turun joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 lähtien ja televisioitu vuodesta 1983 alkaen kotimaahan. Nykyisin julistusta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä ympäri maailmaa.

Turun muita joulutapahtumia voi tutkia tapahtumakalenterista ja muuta matkailutietoa Visit Turun sivuilta.

 

Kymmenen kivaa kulttuuririentoa Turussa syksyllä 2019

Turun kesät ovat täynnä tapahtumia, mutta ei kaupungissa tarvitse kulttuurinjanoisen jäädä sohvannurkkaan syksylläkään. On tapahtumaa, konserttia, taidetta ja näyttelyitä, joista valita. Olen poiminut syksystä ja loppuvuodesta kiinnostavia juttuja laidasta laitaan eri-ikäisille menijöille. Laitettaisiinko tiedettä, taidetta, historiaa vai tositurkulaista Suomi-iskelmää?

Kuva: @Museokeskus.

Muutama sananen naisista -näyttely Turun linnassa 8.3.2019–8.3.2020

Turun linnassa jatkuu jo puolisen vuotta esillä ollut näyttely naisten elämästä 1600-luvun Turussa.

Näyttelyn keskiössä ovat kuuden naisen monivaiheiset ja värikkäät elämäntarinat: kreivitär Kristina Katarina Stenbock, kauppahuoneen omistaja Karin Hakola, rautainen ruukinpatrunessa Elin Såger, pankkilainaatoimintaa pyörittänyt Ingeborg Gerdner, miehensä myrkyttämisestä kuolemaan tuomittu porvarin vaimo Margareta Kitt sekä porvarisnaiset ja sisarukset Magdalena ja Katarina Wernle. Magdalenan aviomiehenä oli silkkikauppias Schultz ja Katarinan puolisona oli pormestari Lietzen.

Näyttelyssä on esillä esineistöä Turun museokeskuksen kokoelmista sekä Ruotsin Nordiska Museetista, Kansallismuseosta, Reitzin säätiöstä, Turun Tuomiokirkkomuseosta, Rikosmuseosta ja Turun yliopiston kirjastosta.

Näyttely perustuu Veli Pekka Toropaisen väitöstutkimukseen, ja sen on tuottanut Turun museokeskus. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Turun yliopiston tutkijoiden lisäksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia sekä 1600-luvun harrastajien ja elävöittäjien yhdistys Gars ry.

Poiminta Turun AMK:n ja Turun museokeskuksen yhteistyössä tuottamasta Muutama sananen naisista -lyhytelokuvasta. Kuva: @Museokeskus.

Kalevala Åbo Svenska Teaterissa 18.09–30.11.2019

Kalevala. Kuva: @Åbo Svenska Teater 2019.

Åbo Svenska Teaterissa 19.9. ensi-illassa ollut Kalevala on uusi teos. Teatterin mukaan ”Kalevala yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin, animoidut esineet ja nukkehahmot sekä punoo Kalevalamitan ja uudet laulut yhteen suuren näyttelijäjoukon voimalla. Se koostuu hauskoista, riipaisevista, kauniista, surullisista, yliluonnollisista aikuisten saduista: maailman synnystä, kahtia repeävistä sankareista, kaiken tarkoituksesta ja onnesta, haravoista ja hunajamehiläisistä sekä valtavasta määrästä puolukoita.”

Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoaman Kalevalan ovat kääntäneet Lars ja Mats Huldén. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund. Musiikin on säveltänyt Rober Kock ja laulujen teksteistä vastaa Tobias Zilliacus.

Olen nähnyt pari kohtausta Kalevalasta niin Turun Taiteiden yönä ja pressitilaisuudessa. Täytyy sanoa, että esitys on moderni ja raikas, vailla kansalliseepokseen helposti liitettävää pönötystä.

Teatteriarvostelut kuvaavat esitystä tällaisin otsikoin: ”Häikäisevän hieno kokonaistaideteos” (Turun Sanomat 21.9.2019) ja ”Saako kansalliseepos naurattaa” (Helsingin Sanomat 21.9.2019).

Näyttämökielenä on ruotsi, esityksessä on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys.

Kalevala. Kuva: @Åbo Svenska Teater 2019.

Turun Tieteen päivät ja Tutkijoiden yö 27.–28.9.2019

Turun Tieteen päivät -tapahtuma tarjoaa tietoa, elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille.

Perjantai 27.9. on varattu kouluvierailuille. Yliopistolla järjestetään myös kaikille avoin paneelikeskustelu aiheesta Kun tutkija kohtaa vihaa. Tutkijoiden yössä kello 18.00 Turun tuomiokirkossa teemana ovat tunteet sekä musiikki.

Lauantaina 28.9. kello 10–14 on Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa koko perheen tiedetapahtuma. Siellä on kuultavana tutkijoiden puheenvuoroja sekä koettavana toiminnallisia pisteitä. Ohjelmassa on muun muassa 7–10-vuotiaille suunnattu luento hyönteisten uskomattomasta pienoismaailmasta, psykologian professori Paula Salon luento aiheesta Miten nukkuisin paremmin ja Millennium Technology Prize 2018 -voittajan Tuomo Suntola luento aiheesta Tiede ja tekniikka ovat ihmistä varten.

Tutkijat ovat myös suurten mysteerien äärellä, kun kohteina ovat aivot ja avaruus. Paneelikeskustelussa pohditaan, mikä on demokratian tila Suomessa?

Toiminnallisissa pisteissä Joen aulassa voi vaikka löytää oman leikkijän sielunsa, nähdä, miltä oma puhe näyttää, opetella lääkärin kädentaitoja, tehdä taidetta kemian keinoin sekä lähteä tutkimusmatkalle solun ja organismin sisään mikroskooppitekniikoiden avulla

Tapahtuman toteuttavat Turun yliopisto ja Åbo Akademi ja ne ovat yleisölle maksuttomia. Tapahtumaa tukee taloudellisesti Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry.

Turun kirjamessut 4.–6.10.2019

Suomen vanhin kirjallisuuden messutapahtuma Turun Kirjamessut kokoaa tänä vuonna 43 kustantamoa, 125 ohjelmatuottajaa, 464 ohjelmanumeroa ja 917 esiintyjää Turun Messukeskukseen. Samaan aikaan järjestetään myös Turun Ruoka- & Viinimessut sekä Levymessut.

Turun Kirjamessujen poikkitaiteellinen teema on tänä vuonna teatteri. Ajankohtaisteemoina ovat lisäksi ilmastonmuutoksen kulttuurivaikutukset ja lukutaito.

Messuille pääsee tutustumaan perjantaina 4.10. ja lauantaina 5.10. klo 10–18 ja sunnuntaina 6.10. klo 10–17. Vinkki: Jos pääset messuille jo perjantaina, niin voit kulkea väljemmillä messuosastoilla.

Stand Up, Turku! 3.–5.10.2019

Kun on päivällä tutustunut kirjallisuuteen ja teatteriin ynnä ruokiin ja viineihin, voi illalla käydä pidentämässä elämäänsä komiikkafestivaalin tilaisuuksissa. Jo 14. kertaa järjestettävä Stand Up, Turku! -festivaali tuo paikkakunnalle reippaasti yli 30 Suomen huippukoomikkoa.

Esityksiä on kulttuurikeskus Logomossa: pääshow´t Logomo-salissa, stand up improa Teatron ravintolassa ja Komiikkaputki Teatro-salissa. Esityksiä on myös Aalto Yökerhossa, Day Off Clubissa ja Turun Kaupunginteatterissa.

Tarkemman ohjelmiston ja lippulinkit löydät www.standupturku.com.

Emil Nolde Turun taidemuseossa 4.10.2019–5.1.2020

Imogen Cunninghaminin valokuvataiteen jälkeen Turun taidemuseo esittelee saksalaisen ekspressionistin Emil Nolden (1867–1956) öljymaalauksia ja akvarelleja.

Museo kertoo taiteilijasta näin: ”Emil Nolden tavaramerkeiksi muodostuneet voimakkaat värit ja järeän tyylittelevä esitystapa herättivät jo aikanaan kiivasta keskustelua. Hän oli pitkän uransa aikana ensin kohutaiteilija, sitten ”rappiotaiteilija” ja lopulta varhaisen modernismin arvostettu klassikko. Kansallissosialistit tuomitsivat Nolden taiteen epäsaksalaisena ja hän sai ammatinharjoituskiellon. Hän jatkoi kuitenkin työskentelyä omissa oloissaan. Nolde oli ihmisen ja luonnon, erityisesti meren, tarkkailija ja tulkitsija sekä suuri kukkien ystävä.”

Lähes sata öljymaalausta ja akvarellia esittelevä näyttely on tuotettu yhteistyössä Nolde Stiftung Seebüll -säätiön kanssa.

Taikuri ja kadonnut kuningasrubiini -seikkailu Muumimaailmassa lokakuussa

Turun ohjelmatarjontaa täydentää Naantali Muumimaailmoineen. Tämä lapsiperheinen kesäretkikohteena tuntema paikka on auki kolmena viikonloppuna lokakuussa Taikuri ja kadonnut kuningasrubiini -seikkailun merkeissä. Sopivasti syysloman aikaan. Tuolloin perheillä on mahdollisuus nauttia Kailon saaren syksyisestä luonnosta ja tunnelmasta.

Syystapahtumalle antaa punaisen langan Tove Janssonin tarina Taikurista ja hänen kadonneesta kuningasrubiinistaan. Kaikki alkaa siitä, kun Muumipeikko löytää mustan hatun, joka osoittautuu Taikurille kuuluvaksi.

Taianomaiseen teemaan pääsee virittäytymään myös Niiskun keksintöpuistosta löytyvässä Taikuripajassa. Siellä voi syventyä silmänkääntötemppujen kiehtovaan maailmaan ja oppia muutaman tempun itsekin.

Muumimaailma on avoinna lokakuussa kuutena päivänä: 12.–13. lokakuuta, 17.–20. lokakuuta sekä 26.–27. lokakuuta.

Matin ja Tepon Viimeinen konserttikiertue 27.10.2019 ja 7.12.2019

Matti ja Teppo, legendaariset turkulaiset laulajaveljekset viettävät 50-vuotistaiteilijajuhlaa, joka huipentuu viimeiseen kiertueeseen.

“Kiertueen jälkeen me keikkailemme enää hyvin harkitusti ja valikoiden ja vain kesäisin. Ikää tulee ja joskushan meidän on lopetettava, vaikka yleisöä ja esiintymisiä tuleekin ikävä,” veljekset kertovat.

Kiertue sisältää kaikkiaan kahdeksantoista konserttia Salosta Seinäjoelle ja Oulusta Helsinkiin. Turun Logomossa on kaksi konserttia: sunnuntaina 27.10. ja lauantaina 7.12.

Muistoja herättävään hittiputkeen kuuluvat muun muassa Kissankultaa, Mä joka päivä töitä teen, Cara Mia, Näitä polkuja tallaan, Kaiken takana on nainen ja Et voi tulla rajan taa.

Ruohosen veljekset Matti ja Teppo tunnetaan pelkällä etunimellä. Kuva: @MTR-Music Oy.

The Simon & Garfunkel Story 30.10.2019

Simonia ja Garfunkelia itseään ei nähdä konsertissa, mutta tämän ikonisen folkduon tarinan musiikin ja visuaalisen kuvaston kautta kertova esitys The Simon & Garfunkel Story nähdään tänä syksynä Suomessa neljällä paikkakunnalla: Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä ja Turussa.

Esityksestä kerrotaan näin: ”The Simon & Garfunkel Story on aikamatka läpi 1960-luvun menestyneimmän folk-yhtyeen värikkäiden vaiheiden. Katsoja matkaa rakastettujen kappaleiden siivittämänä duon alkuvaiheista 1950-luvun loppupuolelta aina Paul Simonin ja Art Garfunkelin soolourien alkuun saakka.

Konsertissa kuullaan kaksikon upeimpia hittejä, kuten Mrs. Robinson, The Boxer sekä Bridge Over Troubled Water live-bändin esittämänä. Esityksen vaikuttava visuaalinen toteutus kuvastaa yhtyeen matkaa New Yorkin Queensista parrasvaloihin suurelle valkokankaalle projisoitavalla kuva- ja videomateriaalilla.”

Turku International Puppetry Festival TIP-Fest 6.–11.11.2019

Kansainvälinen nukketeatteritaiteen festivaali Turku International Puppetry Festival TIP-Fest täyttää syksyllä 2019 10 vuotta. Tämän vuoden ohjelmistosta löytyy erilaisia kasvutarinoita sadun ja fantasioiden maailmoista muun muassa Venäjältä, Ranskasta, Itävallasta ja Tsekeistä sekä teoksia suomalaisilta nukketeatteritaiteilijoilta. Esityksissä hyödynnetään monipuolisesti nykynukketeatterin tekniikoita.

Festivaalin avajaisesityksenä nähdään Anna Ivanovan ohjaama 14 venäläistaiteilijan spektaakkeli Far Away (Daleko Daleko). Ohjelmistossa nähdään lisäksi muun muassa. Turun Kaupunginteatterin kanssa toteutettava kantaesitystuotanto Nälkä, Timo Väntsin esitys Erittäin hyvä ystäväni paroni von Münchhausen sekä suomalais-tšekkiläis-itävaltalaistuotanto Hanuman – Addiction Cycle.

Valtaosa esityksistä on suunnattu aikuisyleisölle, mutta teatteria on luvassa myös nuorille, lapsille ja vauvoille.

Kaikki ohjelmistossa olevat esitykset lisätietoineen, aikataulu sekä lipputiedot löytyvät täältä.

Ja paljon muuta

Tässä oli siis vain muutama poiminta. Tutki tarjontaa VisitTurun, Turun teatterien, Logomon, museoiden ja keikkapaikkojen sivuilta.

 

Jaa

Muistolehto, Turun hautausmaa.

Merenrantaa Kakskerrassa.

Turun hautausmaa.

Merenrantaa Kakskerrassa.

Tähkäpuisto.

Neulegraffiti-tapahtuma Knit’n’Tag, Aurajoen ranta.

Aurajoki.

Ruissalo.

Aurajoki.

Ylösnousemuskappeli, Turun hautausmaa.

Kauppatori

99. Wäinö Aaltosen museo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Aurajoki.

Toivonniemi, Ruissalo.

Tall Ships Race, Aurajoki.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Toivonniemi, Ruissalo.

Aurajoki.

Turun pääkirjasto.

Tall Ships Race, Aurajoki.

Tähkäpuisto.

Ruissalo.

Taidemuseo.

Turun hautausmaa.

Tähkäpuisto.

Tähkäpuisto

Ruissalo.

Tähkäpuisto

Kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo.

Aurajoki.

Turun hautausmaa.

Turun hautausmaa.

SuperPark, Turku.

Tähkäpuisto.

Miina Äkkijyrkkä: Sweet Yellow Melon Turun kaupunginkirjaston pihalla.

Cafe Kuuva,

Toivonniemi, Ruissalo.

Achim Kühn: Harmonia, Aurajoki,

Turun linna.

Tuomiokirkko.

Turun linna.

Toivonniemi, Ruissalo.

Föri, Aurajoki.

Brahenpuisto.

Saara Ekström: Kertosäe. Vähätori.

Jaa

(Tytti Karakoski) Pidän muutamasta kaupungista, joihin pääsee selkeästi moottoritietä pitkin ja tietysti selkeästi pois. Turku on itse asiassa peräti mukava kaupunki. Sen historia on kiinnostava ja ravintolat erinomaisia. Keskustassa on pari miellyttävää hotellia. Joki on kaunis, kesäöisin erityisen viehättävä. Tuomiokirkko ja linna ovat poikkeukselliset maamme kälyisessä historiassa. Nuoriso on pitkäkasvuista ja hyvähampaista, hiukan ruotsinmaalaisen oloista. Talvella en silti Turkuun menisi.

Kaisa Haatanen: Kotomaamme koko kuva. Ylipainolisämaksu. Johnny Kniga. 2016, s. 127.

Turku on itse asiassa peräti mukava kaupunki

Omalaatuisia matkailukohteita II: Suomi

Jatkan kokeellista reissua oppaanani yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin matkakirja Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights vuodelta 1988. Mitä on jäljellä Suomesta mainituista omalaatuisista turistikohteista?

Oppaassa on kahdeksan sivua Suomesta ja sen omalaatuisista matkailunähtävyyksistä.

6 500 pullon museo

Off The Wall -opas mainitsee Kansainvälisen pullomuseon Iisalmesta. Museo sijaitsee kuitenkin edelleenkin Museokujalla Sonkajärvellä, jonne se avattiin vuonna 1986. Idean isänä oli Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen. Hän oli aloittanut pullojen keräämisen 1970-luvulla.

Museossa on noin 6 500 pulloa vanhasta suomalaisesta mahapullosta kiinalaiseen akupunktio-, hajuste-, hyttyskarkotepulloon. Kokoelmaan kuuluu myös apteekkilasia ajalta, jolloin lääkkeitä säilytettiin pulloissa sekä maitopulloja eri puolilta maailmaa.

Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus Suomen ja muiden maiden kulttuurihistoriaan. Suurin osa pulloista on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa.

Pullomuseon verkkosivujen mukaan ”museo on esteettisesti nautittava nähtävyys. Valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja muotojen rikkaus pääsevät oikeuksiinsa. Pullojen paljoudesta johtuen kokoelmia vaihdetaan aika ajoin.”

Pullomuseo löytyy myös Orimattilasta hiukan pienemmällä eli 1 500 pullon kokoelmalla. Orimattilan Pullomuseo on avoinna vapunpäivänä klo 10–18 sekä muulloin sopimuksen mukaan. Museota ylläpitää keräilijä, valokuvaaja ja nuohousyrittäjä Panu Hakama.

Saunakylässä savusaunoja ja saunojen kulttuurihistoriaa

Off The Wall -opas esittelee myös Saunakylän, joka tuolloin sijaitsi vielä Muuramessa Jyväskylän läheisyydessä. Tuolloin saunoja oli 20, joista vanhimmat olivat noin 150 vuotta vanhoja.

Saunakylä syntyi 1980-luvun alussa saunakulttuurin erikoismuseoalueeksi. Saunat oli siirretty eri puolilta Suomea. Ne edustavat erilaisia savusaunatyyppejä, pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Saunakokoelma esittelee kattavasti savusaunan kehitystä Suomessa, sen alueellisia eroja, perinteistä suomalaista hirsirakentamista sekä saunojen kulttuurihistoriaa.

Muuramesta Saunakylä on siirretty Jämsän Juokslahteen vuodesta 2015 alkaen. Hankkeen takana on vuonna 2011 perustettu Suomen Saunakulttuuri ry.

Dinosauruksia ja Vahakabinetti Visulahdessa

Mikkelistä mainitaan Dinosauria, Minimaa ja Vahakabinetti Visulahdesta. Minimaasta en löytänyt mainintaa Visulahden verkkosivuilta. Vahakabinetissa on noin 80 nukkea: kaikki Suomen presidentit, valtion päämiehiä muun muassa Venäjältä ja Ruotsista, kulttuurihahmoja ja eri alojen julkkiksia, urheilijoita ja myös Joulupukki.

Saimaan rannalla sijaitsevasta Visulahden matkailukeskuksesta on muodostunut koko perheen huvipaikka, enemmän kuin pelkkä puuhapuisto. Visulahdessa on myös leirintäalue, lomamökkejä sekä ravintoloita ym.

Unikeolle kylmä kylpy Naantalissa

Vuoden 2014 Valtakunnan Virallinen Unikeko oli Naantalin seurakunnan kirkkomuusikko, urkuri Kari Vuola. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Naantalista mainitaan Unikeonpäivä, joka on edelleen voimissaan. Tapahtumaa vietetään tietysti unikeonpäivänä 27. heinäkuuta ja sen historia ulottuu Naantalissa ainakin 1880-luvulle.

Tapahtumassa valitaan vuosittain valtakunnan virallinen Unikeko. Perinne alkoi vuonna 1958. Ensimmäiset kymmenen vuotta Unikeon virkaa toimittivahtimestari Jaakko Sajo. Vuodesta 1970 alkaen Unikeon titteli on annettu kunnianosoituksena ja kiitoksena kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä.

Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, Unikeon mereen heitto, Unikeon kulkue, lasten pukukilpailu, musiikki- ja teatteriesityksiä sekä markkinatori.

Helisnummen siunauskappeli Salossa

Salosta opas mainitsee Helisnummen siunauskappelin osoitteessa Hämeenkyläntie 2. Kappeli on arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema ja se vihittiin käyttöön vuonna 1964. Arkkitehti Erkki Niinistön suunnittelema kappelin laajennus ja peruskorjaus valmistui vuonna 1998.

Rakennusta hallitsee kolmio, joka on uskonnollisessa symboliikassa Pyhän Kolminaisuuden vertauskuva. Valoisan kappelin kattoa kannattaa kolmen pisteen varassa lepäävä ”himmeli”, viiden tonnin painoinen putkirakennelma. Oppaasta ei selviä, miksi juuri tämä kappeli on kirjaan valittu – ilmeisesti arkkitehtuurin vuoksi.

Napapiirin Joulupukki

Joulupukki ehti vierailemaan Turussakin ainakin vuoden 2013 joulukuussa.

Off The Wall -opas mainitsee Rovaniemeltä Joulumaan, Joulupukin asuinpaikan. Hänet löytää edelleen Napapiirillä sijaitsevasta Pajakylässään. Se on kohtaamispaikka, jossa Joulupukki tapaa ympäri maailmaa tulevia satojatuhansia ystäviään vuoden jokaisena päivänä.

Jos haluat lähettää Joulupukille kirjeen, osoite on Joulupukki, Joulupukin Pääposti, 96930 Napapiiri. Voit myös tilata Joulupukilta kirjeen ilahduttamaan läheistäsi.

Suomen suurin nukkemuseo Haihara

Tyttönukke biskviiposliinia 1910-luvulta. Valmistaja Armand Marseille, Saksa. © Haiharan nukkekokoelmat, Vapriikki. Kuvaaja Saana Säilynoja.

Tampereelta mainitaan Haiharan nukkemuseo, joka on lajissaan Suomen suurin. Museon perusti kartanonrouva Gunvor Ekroos (1907–1982) ja se avasi ovensa ensimmäisen kerran Haiharan kartanon vanhassa kanalarakennuksessa syyskuussa 1966. Pukumuseo perustettiin vuonna 1972.

Gunvor Ekroosin omaisuus siirtyi Haiharan museosäätiölle vuonna 1982. Nukke- ja pukumuseo lopetti toimintansa Haiharan kartanossa 1992.

Nukkemuseo on nykyisin esillä Museokeskus Vapriikissa, joka toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa Tammerkosken partaalla. Kokoelmasta vastaa Tampereen kaupungin museopalvelut.

Vapriikki juhlistaa 50-vuotiasta Haiharan nukkemuseota 10.6.2016 avautuvalla Nukkekekkerit-näyttelyllä.Se tuo ihmeteltäväksi Haiharan kokoelman hienoimmat ja erikoisimmat nuket. Mukana on hahmoja, jotka olivat mukana jo museon ensimmäisessä näyttelyssä. Näyttelyn yhteydessä on myös uusi lasten leikkipaikka.

Naisvoimistelun historiaa

Toinen Tampereelta mainittu kohde on vuonna 1971 perustettu Varala-museo, Suomen ainoa liikuntamuseo. Se toimii Varalan urheiluopiston yhteydessä 1890-luvun nikkarityylisessä jugendhuvilassa osoitteessa Varalantie 36.

Museo esittelee naisvoimistelun historiaa: valokuvia, voimisteluasuja ja -välineitä.

Kultamuseo Tankavaarassa

Sodankylän Tankavaarassa sijaitseva Kansainvälinen Kultamuseo – ainoa lajissaan myös maailmanlaajuisesti – on myös mainittu oppaassa. Museota ylläpitää Kultamuseosäätiö.

Museo on edelleen olemassa osoitteessa Tankavaarantie 11 C. Sen perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta. Siellä voi tutustua myös yli 20 muun maan kultahistoriaan vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa.

Museo on kasvanut reilussa 40 vuodessa vaatimattomasta alusta kansainväliseksi tiedekeskukseksi. Kultamuseon ensimmäinen rakennus, Mutterikämppä, kuljetettiin Sompion luonnonpuistosta Tankavaaraan talvella 1974-75. Alunperin kämppä oli rakennettu 1940-luvulla malminetsijöiden tukikohdaksi.

Suomi hakee lupaa järjestää Tankavaarassa Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat vuonna 2019, joka on Lapin Kullan löytymisen 150. -juhlavuosi ja Lapin Kullankaivajainliiton 70. -juhlavuosi.

Juhana-herttuan pidot Turun linnassa

Turun linnassa voi päästä viettämään renessanssijuhlia 1500-luvun tyyliin.

Kotikaupungistani Turusta on mainittu keskiaikaiset Juhana-herttuan pidot, joita järjestetään Turun linnassa. Pitojen nykyaikainen vietto juontaa juurensa vuoteen 1979, jolloin Turku valmistautui viettämään 750-vuotisjuhlia. Niihin haluttiin saada jotain elävöittävää toimintaa.

Juhana III oli Kustaa Vaasan poika, joka sai Suomen hallittavakseen vuonna 1556. Hän oli Suomen herttua vuoteen 1563. Hän kunnosti Turun linnan mahtavaksi renessanssipalatsikseen, jossa hän vietti ylellistä hovielämää loistokkaine pitoineen vaimonsa, puolalaisen prinsessa Katariina Jagellonican kanssa.

Turun linnan juhlatiloja.

Renessanssijuhlassa vieraat siirtyvät linnan juhlakerrokseen, jossa musikantit toivottavat heidät tervetulleiksi. Illallispöydässä herkutellaan aitoon tyyliin. Herttuapari johdattaa vieraat kertomuksillaan ja lauluillaan 1560-luvulle.

Turun linna tarjoaa upean ympäristön juhliin. Kuva Turku Touringin järjestämästä markkinointitilaisuudesta vuodelta 201o.

Apteekkimuseo 1700-luvun puutalossa

Apteekkimuseo toimii punaisessa rakennuksessa. Kuva: © Turun kaupunki.

Toisena kohteena Turusta mainitaan Apteekkimuseo, joka toimii 1700-luvulta peräisin olevan Qwenselin talon yhteydessä. Museossa voi tutustua entisajan lääkekauppaan 1800-luvun apteekissa, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota sekä offisiini tai toimitushuone, joka oli vanhanajan apteekkien asiakaspalvelutila. Apteekkimuseon offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus.

Esillä on myös Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.

Posetiiveja ja orkestrioni Varkaudessa

Tuusniemellä, 130 kilometriä Kuopiosta, sijaitseva Mekaanisen musiikin museo on myös mainittu oppaassa. Nykyisin museo sijaitsee Varkaudessa osoitteessa Pelimanninkatu 8 ja se on kaupungin ykkösnähtävyys.

Museossa on koko mekaanisen musiikin historia vuodesta 1850 nykypäiviin saakka. Museossa on noin neljäsataa instrumenttia. Ne ovat seitsemässä suuressa oman aikakautensa mukaisesti sisustetussa salissa. Museon sanotaan kuuluvan lajissaan Euroopan parhaimpiin ja se mainitaan ulkomaisissa matkaopaskirjoissa Top 10 -vierailukohteena Suomessa.

Museon esineistö muodostuu yhden perheen, saksalais-suomalaisen Kempfin perheen yksityisestä kokoelmasta, joka on yli 30 vuotta kestäneen keräilyn tulos ja joukossa on hyvin harvinaisiakin esineitä. Mukana on soittorasioita, automaattipianoja ja -orkestereita, viuluja ja haitareita sekä posetiiveja pienestä pöytämallista aina valtaisaan Amadeukseen eli Amsterdamissa rakennettuihin katu-urkuihin saakka.

Mahtavin esine on maailman suurin orkestrioni, 75-soittajan Popper Goliath. Se on automaattisoitin, jonka äänentuotto perustuu pääasiassa urkupilleihin.

Museon väki kunnostaa näyttelyyn uusia laitteita vuosittain.

Kouvola?

Entä  Suomen nähtävyyksien esittelyssä alussa mainittu Kouvola? Se on merkitty luvun alussa olevaan karttaan numerolla kolme, mutta sen jälkeen paikkakuntaa ei mainita. Toisaalta kartasta puuttuu paikkakuntia, joista löytyy matkailukohde tekstistä.

Mutta on toki Kouvolassakin nähtävää, muun muassa Pienoisrautatiemuseo Semaforo, Arboretum Mustila, joka on Suomen suurin ja vanhin puulajipuisto sekä Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo eli Putkiradiomuseo.

Omakohtaista kokemusta vain Unikeonpäivistä

Entiset Unikeot heittävät vuoden 2014 Valtakunnan Virallisen Unikeon, Naantalin seurakunnan kirkkomuusikon, urkuri Kari Vuolan mereen Naantalin vierassatamassa. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Anneli S. Rufus ja Kristan Lawson ovat onnistuneet poimimaan Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights – kirjaansa sellaisia kohteita, jotka ovat jääneet ainakin minulle vieraiksi. Esimerkiksi Ravintola Kreisistä (mainittu I-osassa) ja Helisnummen siunauskappelista en ollut kuullutkaan. Vain Naantalin Unikeonpäivät oli tuttu tapahtuma ja siihenkin olen osallistunut ehkä joskus 1980-luvulla.

Rufuksen ja Lawsonin kirjailijapariskunnan omalaatuisten matkakohteiden kirjojen tuorein opas on vuodelta 2014. Se on nimeltään Weird Europe: A Guide to Bizarre, Macabre, and Just Plain Weird Sights. Täytyypä hankkia sellainen ja tutkia, mitä kohteita Suomesta nyt mainitaan. Molemmat oppaat löytyvät ainakin Amazonin listoilla.

Tutkin vielä Off The Wall -opasta ja poimin sieltä esimerkkejä muualta Euroopasta.

Anneli S. Rufus & Kristan Lawson: Europe Off the Wall: A Guide to Unusual Sights. John Wiley & Sons. 1988.