Kilpailu, Luonto, Näyttely, Tapahtuma, Valokuvaus

Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä

Tämä Siivetär-kuva on Vuoden Luontokuva -gaalassa esiintyneen Taru Rantalan oma suosikki. Kuva: © Taru Rantala.

Finlandia-talossa Helsingissä lauantaina 19.10.2019 vietetty Vuoden Luontokuva -festivaali tarjosi valtavasti silmänruokaa luonnonkauneuden ja valokuvien ystäville.

Aluksi esitettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja puolen tunnin ajan. Voi vain hämmästellä, miten upeita kuvia on jo näissäkin teoksissa, vaikka ne eivät kilpailussa aivan kärkeen sijoittuneetkaan.

Villiä luontoa Afrikassa

Sveitsiläinen Sony Ambassador ja National Geographic Explorer Chris Schmid on erikoistunut Afrikan luontoon ja villieläimiin, erityisesti isoihin kissapetoihin. Luonto on hänelle intohimo ja hän haluaa kertoa tarinoita – mukana on myös halu säilyttää luonnon kauneus ja monimuotoisuus.
Voit katsoa lyhyen esittelyn Chrisin työstä tästä linkistä.

Chris Schmid seuraa usein samoja eläimiä 2–3 viikkoakin. Ajasta suuri osa kuluu odotteluun, mikä vaatii kärsivällisyyttä. Hän ei käytä kuvissaan salamaa, vaan hyödyntää luonnonvaloa. Hän kuvaa myös luontoaiheisia dokumentteja.

Chris Schmidin Wild-nimisessä esityksessä nähtiin muun muassa hyeenoja, norsuja, leijonia, leopardeja, gorilloja ja krokotiileja. Yhdessä kuvassa oli leijonalauma puussa, mikä vaikuttaa oudolta, mutta kaikkeen löytyy selitys: sadekaudella ruoho on pitkää, johon saaliseläimet jäävät piiloon. Puusta leijona voi tähystää ja erottaa, minne kannattaa hyökätä.

Kuva: © Chris Schmid.

Hän on kuvannut myös jaguaareja Pantanalissa, joka on maailman suurimpiin kuuluva kosteikkoalue Brasilian lounaisosassa.

Lisätietoja Chrisistä löydät hänen verkkosivuiltaan.

Arktista luontoa Saamenmaassa

Antti Haatajan kirja Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla ilmestyi viime vuonna 2018 Tammen kustantamana.

Sipoossa asuva kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja on erikoistunut arktiseen luontoon, monimuotoisuuteen, ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoisuuteen. Hänen juurensa ovat Kainuun korpimetsissä ja Tenon jylhässä jokilaaksossa. Hän käyttääkin pohjoisesta alueesta nimitystä Saamenmaa – hän on itsekin saamelaistaustainen isoäitinsä puolelta.

Haataja teki yhdeksän vuoden aikana tuhansien kilometrien retkiä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa vaeltaen yksin erämaassa. Näiden matkojen tuloksena syntyi Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla -kirja. Tästä aiheesta oli hänen esityksensäkin.

Antti Haatajan kuvissa oli muun muassa naaleja, tunturipöllöjä ja sopuleita. Hän on kiinnostunut siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Hän menestyi myös Vuoden Luontokuva -kilpailussa toisen sijan saaneella kuvallaan Kilpikaarnametso sarjassa Teoksia luonnosta.

Menestystä on tullut vieläkin isommassa kilpailussa, sillä Antti Haataja sijoittui toiseksi Lontoon luonnontieteellisen museon Wildlife Photographer of the Year 2019 -kilpailun Eläimet omassa elinympäristössään -sarjassa. Polar Night Hare -nimisessä kuvassa on jänis sinisävyisessä lumisessa maisemassa. Siihen lähetettiin noin 7 000 kuvaa eri puolilta maapalloa ja koko kilpailuun yli 48 000 kuvaa.

Aikaisemmin Antti Haataja on julkaissut yhdessä Pekka Sammal­lahden kanssa tietokirjan Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta (Tammi, 2017). Se sai kunniamaininnan WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailussa 2017. Antti Haatajan seuraava tietokirja ilmestyy vuonna 2021.

Kasvien kauneutta ja valohelmiä

Vuoden 2018 Luontokuva -kilpailun voittajan Taru Rantalan esityksen nimi oli Valohelmiä – runoja ilman sanoja. Hän kuvaa pääsääntöisesti lähiluontoa ja erityisesti kasveja kotiseudullaan Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla.

Taru Rantala on erityisen ihastunut valopalloihin ja niitä olikin kuvissa runsaasti. Hän haluaa kuvillaan tavoittaa luonnon salaisen kauneuden ja kokee kuviensa olevan kuin sanattomia runoja. Häntä kiinnostavat rytmit, muodot ja värit. Hän taltioi kuviinsa pieniä yksityiskohtia: metsätähtiä, kastepisaroita, ruohonkorsia, mustikanvarpuja, heiniä ja kanervankukkia.

Taru Rantalan kuvat ovat lumoavan kauniita ja esimerkkejä siitä, kuinka kameran linssi voi vangita jotain sellaista, jota ei silmin huomaa. Jos vain valokuvaaja löytää ensin kohteet.

Kuva: © Taru Rantala.

Valaita, mursuja ja muita mereneläjiä Tromssassa

Valokuvaaja ja biologian professori Audun Rikardsen kertoi esityksessään eräästä mursusta, johon hän ehti luomaan erityisen suhteen pitkän kuvaussessionsa aikana.

Norjalaisen Canon-kuvaajan ja -ambassadorin Audun Rikardsenin esityksen nimenä oli Being creative in your own neighborhood eli Luovuutta omassa lähiluonnossa. Rikardsenin lähiluonto sattuu olemaan Tromssassa, Pohjois-Norjassa. Se on aluetta, jossa voi kuulla valaiden ääntelyä makuuhuoneeseensa. Sieltä on peräisin noin 95 prosenttia hänen kuvistaan.

Rikardsen on ammatiltaan biologian professori Tromssan yliopistossa. Hän on aina ollut kiinnostunut arktisen alueen karusta maisemasta, kulttuurista ja luonnosta niin merellä kuin maallakin. Hän on kehittänyt välineistöä, jolla saa samaan kuvaan vedenalaista ja -päällistä elämää. Hänen kuviinsa taltioituu niin pohjoisen maisemia revontulineen kuin eläimiä valaista jääkarhuihin ja kotkista lunneihin.

Rikardsenin kuvat ovat voittaneet monia palkintoja kansainvälisissä ja kansallisissa valokuvauskilpailuissa. Hän kertoikin esityksessään menestyneistä kuvistaan ja omista suosikeistaan. Voittojen takana on paljon epäonnistumista ja hyvin paljon odottelua. Hän korosti, että omista virheistä täytyy ottaa opikseen. Pitää myös olla sinnikäs ja olla luovuttamatta, jos on saanut mieleensä tietynlaisen idean kuvasta.

Audun Rikardsenin kuviin voi tutustua hänen kuvagalleriassaan.

Miekkavalas – tappajavalaaksikin kutsuttu – kohtaa kalastaja-aluksen. Kuva: © Audun Rikardsen.

Karhu ja korppi voittajakuvan aiheina

Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma. Siellä oli esillä parhaimmisto kilpailuun osallistuneista 14 110 kuvasta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 275 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 244 kuvaa 164 kuvaajalta.

Vuoden Luontokuva 2019 on Ville Heikkisen Karhu ja korppi.

Vuoden Luontokuva on Nisäkkäät-sarjan voittaja. Ville Heikkisen ottaman kuvan nimi on Karhu ja korppi. Kuva: © Ville Heikkinen.

Kilpailun tuomaristo arvioi otosta seuraavasti:
”Kuvassa on voimakas tarina, jota jaksaa lukea monta kertaa. Lapsuudessa luetut faabelit palaavat mieleen tätä mestariteosta katsellessa. Mitähän korppi tällä kertaa huijaa karhua tekemään? Sommittelu on todella tarkkaan mietitty. Siluetit ovat tarkkoja ja juuri oikeissa paikoissa. Eläinten asennot ovat hämmästyttävän teatraaliset. Puut ja niiden oksat koristelevat ja kehystävät kuvan. Tilanne, jossa kaikki elementit osuvat täsmälleen kohdalleen, ei synny hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä. Tätä on luontokuvaus parhaimmillaan: tuottaa elämyksiä niillekin, jotka eivät itse syystä tai toisesta pääse tuollaisiin paikkoihin.”

Ville Heikkinen on Vuoden Luontokuva -kilpailun historian neljäs kuvaaja, joka on onnistunut uusimaan voittonsa. Hän voitti kilpailun myös vuonna 2017 kuvallaan Talven odotus.

  • Vuoden Luontokuva
    Nisäkkäät-sarjan voittaja
    Ville Heikkinen, Kuhmo
  • Kasvit ja sienet
    Markku Pihlajaniemi, Kerava
  • Linnut
    Raija Väyrynen, Oulu
  • Maisemat
    Pekka Tuuri, Espoo
  • Muut eläimet
    Juha Haanpää, Kaarina
  • Sommittelu ja muoto
    Lassi Ritamäki, Espoo
  • Luonto ja ihminen
    Juha Kauppinen, Ivalo
  • Nuoret
    Lasse Kurkela, Kauniainen
  • Teoksia luonnosta
    Stefan Gerrits, Kirkkonummi

Vuoden Luontokuva -kilpailun yleisön suosikkikuvaksi valittiin Markku Pihlajaniemen Tulevaisuutta etsimässä, joka on samalla Kasvit ja sienet -sarjan voittajakuva.

Kuva: © Markku Pihlajaniemi.

Kilpailun tuomareina toimivat Juha Ahvenharju Vihdistä, Jyrki Kallio-Koski Oulusta, Iiris Niemi Helsingistä ja Jani Ylikangas Kokkolasta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässeille kuville antoi omat pisteensä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö.

Festivaalimenossa ja Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspävillä Tuusuilassa oli mukana myös luonnonkuvauksen grand old man Hannu Hautala. Hänen uusin kirjansa on yhdessä Pekka Puntarin kanssa tehty Uljas valkoinen — Kansallislintumme laulujoutsen (Docendo 2018).

Kuvat esillä näyttelyissä

Vuoden Luontokuvat 2019 -näyttelykokonaisuus  kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea. Kuvat ovat parhaillaan nähtävinä Luonnontieteellisen museon kahvilassa Helsingissä, Saimaan luonto- ja museokeskuksessa Savonlinnassa ja Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa.

Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Yhdistykseen ovat tervetulleita jäseniksi kaikki alasta kiinnostuneet, jotka haluavat oppia lisää luontokuvauksesta.

Ensi vuonna Vuoden Luontokuva -gaala pidetään lauantaina 17.10.2020 Turun Logomossa.

Tähän Vuoden Luontokuvat 2019 -roll upiin on valittu Nuoret-sarjassa toiseksi sijoittunut Vihreä tyrsky, jonka on taltioinut Topi Lähteenmäki.

 

 

Normaali
Kilpailu, Luonto, Messut, Näyttely, Tapahtuma, Valokuva, Valokuvaus

Luonnonkauneutta Vuoden Luontokuva -festivaalissa

Jos olet luonnon ja valokuvauksen ystävä, vuoden huippuhetki on tarjolla lauantaina 19.10.2019 Finlandia-talossa Helsingissä.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille uusia kuvakulmia Suomen luontoon
– sen karuuteen ja yltäkylläisyyteen. Kilpailulla on pitkät perinteet, nyt on menossa 39. vuosi. Yhdistykseen kuuluu noin 2 800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista.

Kilpailussa yli 14 000 kuvaa

Vuoden Luontokuva -festivaalissa on esillä parhaimmisto vuoden 2019 kilpailuun osallistuneista 14 110 kuvasta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 275 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 244 kuvaa 164 kuvaajalta.

Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala, jossa julkistetaan Vuoden Luontokuva 2019 sekä muut kilpailussa palkitut kuvat.

Sarjoja on seuraavasti:

A. Kasvit ja sienet
B. Linnut
C. Maisemat
D. Nisäkkäät
E. Muut eläimet
F. Sommittelu ja muoto
G. Luonto ja ihminen
H. Nuoret
I. Teoksia luonnosta

Kilpailun tuomareina toimivat Juha Ahvenharju Vihdistä, Jyrki Kallio-Koski Oulusta, Iiris Niemi Helsingistä ja Jani Ylikangas Kokkolasta. Heidän lisäkseen viidentenä tuomarina loppukilpailuun päässeille kuville antoi äänestyksessä omat pisteensä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenistö.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon osallistuivat Suomen Luonnonvalokuvaajien FB-ryhmän jäsenet.

Puoli päivää ohjelmaa

Vuoden Luontokuva -festivaaleille ovat kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet tervetulleita. Liput voi hankkia lippu.fi:stä tai paikan päältä, hinnat alkaen 11,50 €.

Messualueelle on vapaa pääsy. Siellä voi tutustua muun muassa uutuuskameroihin sekä muihin kuvausvälineisiin, luontomatkailuyrittäjien palveluihin, luontokirjallisuuteen ja -kuvanäyttelyihin.

Finlandia-talon ovet aukeavat klo 12 näyttelyyn ja esittelyalueelle. Klo 12.30 alkaen esitetään Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja 30 minuutin ajan.

Klo 13.30 vuorossa on sveitsiläinen Sony Ambassador ja National Geographic Explorer Chris Schmid. Hänen esityksensä nimenä on Wild (Villi). Hän on erikoistunut Afrikan luontoon ja villieläimiin, erityisesti isoihin kissapetoihin.

Klo 14.15–14.45 vuorossa on kirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja esityksellään Pohjoinen. Hän on erikoistunut arktiseen luontoon, monimuotoisuuteen, ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoisuuteen. Yhdeksän vuoden aikana Haataja teki tuhansien kilometrien retkiä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Näiden matkojen tuloksena syntyi Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla -kirja.

Antti Haataja kertoo esityksessään lyhyesti myös työn alla olevasta tietokirjastaan, joka ilmestyy vuonna 2021.

Antti Haataja on erikoistunut arktiseen luontoon. Kuva: © Antti Haataja.

Tunnin tauon jälkeen eli siis klo 15.45 on vuorossa Taru Rantala esityksellään Valohelmiä. Hän voitti Vuoden 2018 Luontokuva -kilpailun Iltakello-kuvallaan. SeinäjokelainenTaru Rantala kuvaa pääsääntöisesti lähiluontoa ja erityisesti kasveja.

Tällä kuvallaan Taru Rantala voitii Vuoden Luontokuva 2018 -kilpailun – ensimmäisenä naisena koko kisan historiassa. Kuva: © Taru Rantala.

Klo 16.15 vuorossa on norjalainen Canon-kuvaaja ja -ambassador Audun Rikardsen. Hänen esityksensä nimenä on Being creative in your own neighborhood eli Luovuutta omassa lähiluonnossa. Hänen kuvansa ovat voittaneet monia palkintoja kansainvälisissä ja kansallisissa valokuvauskilpailuissa.  Audun Rikardsen kertoo esityksessään menestyneistä kuvistaan ja omista suosikeistaan.

Chris Schmidin ja Audun Rikardsenin englanninkieliset esitykset tulkataan suomeksi.

Ohjelmassa on tauko klo 17.00–18.00. Klo 18 palataan saliin ja festivaali huipentuu palkittujen kuvien esittelyyn tuomariston kommentein yhdeksässä eri sarjassa, yleisön suosikkikuvan julkistukseen ja lopulta Vuoden Luontokuva 2019 -voittajan julkistamiseen.

Linkki ohjelmaan löytyy täältä.

Kuvat kirjaksi ja kalenteriksi

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n mukaan ”Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.”

Parhaat kuvat koostetaan myös valokuvateoksen muotoon. Vuoden Luontokuvat 2019 -kirja on kattava läpileikkaus vuoden parhaimpiin luontokuviin ja kuluneen vuoden luonnon tapahtumiin. Mukana ovat kaikki palkitut ja suuri joukko kilpailukuvia ynnä artikkeleita. Kirjaa voi ostaa muun muassa Luontokuvan kaupasta. Saatavana myös seinäkalenteri 2020.

Parhaat kuvat koostetaan myös valokuvateoksen muotoon. Vuoden Luontokuvat 2019-kirja on kattava läpileikkaus vuoden parhaimpiin luontokuviin ja kuluneen vuoden luonnon tapahtumiin. Mukana ovat kaikki palkitut ja suuri joukko kilpailukuvia ynnä artikkeleita. Kirjaa voi ostaa muun muassa Luontokuvan kaupasta. Saatavana myös seinäkalenteri 2020.

Normaali
Arkkitehtuuri, Kaupunki, Matkakohde, Näyttely, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Ovet avoinna Loviisan vanhoihin taloihin

Kaupallinen yhteistyöLoviisan Wanhat Talot -tapahtuma

Jos rakastat vanhoja taloja, puutarhoja, idearikasta sisustamista, pikkukaupungin tunnelmaa ja kesätapahtuman vilinää, Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma sopii sinulle.

1800-luvun alkupuolella rakennettu porttitalo Vackerbacka on pelastettu purkukuntoisesta talosta perheen kodiksi. Sen kunnostaminen alkoi vuonna 2011. Vackerbackan sisustus pursuaa mielenkiintoisia yksityiskohtia. Talo on käyntikohde 19 osoitteessa Puutarhakatu 34.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avaa persoonallisten vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle lauantaina ja sunnuntaina 24.–25.8.2019. Loviisa toivottaa tervetulleeksi kävijät historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja lukemattomien kirpputorien keskelle.

Loviisan Wanhat Talot/Lovisa Historiska Hus -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2005. Kävijöitä on viikonlopun aikana noin 15 000–20 000 eli enemmän kuin kaupungissa on asukkaita.

Tapahtuman aikana on avoinna 39 talokohdetta Vanhasta viinatornista Pitkänpöydän taloon ja Kuukerpallista Everstin linnaan. Jälkimmäinen on vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo. Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna. Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus.

Everstin linna sai nimensä omistajansa, laivanvarustajan, heimosoturin ja poliittisen taustavaikuttajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin mukaan. Talo on rakennettu vuonna 1901.

Talokohteet 1–31 ovat Loviisassa, talot 32–36 Ruotsinpyhtäällä ja talot 37–39 Pernajassa. Kartat löytyvät tapahtumasivulta.

Kannattaa tutustua kohteisiin etukäteen ja suunnitella reitti suosikkiensa mukaan. Kaikkia ei ehdi kuitenkaan nähdä.

Talokohteet ovat avoinna lauantaista sunnuntaihin klo 10–17. Rannekkeen hinta on 18 euroa, ja se on voimassa koko viikonlopun; alle 12-vuotiaat lapset veloituksetta ja yli 20 hengen ryhmä á 15 euroa.

Vackerbackasta löytyy soittonurkaus talon musikanteille.

Makuuhuone Vackerbackassa.

Vackerbackassa voi nukkua katosvuoteessa.

Päivien aikana on paljon oheisohjelmaa, muun muassa Aleksanterinkadun käsityömarkkinat, Keräily- ja antiikkimarkkinat, Umo Helsinki Jazz Orchestran konsertti, Herkkupuisto, kävelykierros historiallisessa alakaupungissa sekä Wanhassa Wara Parempi -seminaari, kirpputoreja, näyttelyitä ja konsertteja. Monipuolista ohjelmaa on tarjolla koko perheelle.

Perinne- ja korjausrakentamisen klinikka löytyy ravintola Loviisan Kappelista, Kuningattarenkatu 19. Klinikalla ”Talotohtori” Panu Kaila vastaa yleisön kysymyksiin lauantaina klo 15.

Professori/taiteilija Riitta Nelimarkan galleria Bongan linna Linnankujalla on avoinna lauantaina ja sunnuntaina klo 11–16. Sisäänpääsy 5 €. Olen kirjoittanut galleriasta jutun otsikolla Taidetta Bongan linnassa.

Kun on paljon ihmisiä liikkeellä yhtä aikaa, syntyy välillä ruuhkia ja kovaa kysyntää majoitus- ja ruoka- ja parkkipaikoista.

Pääparkkipaikka sijaitsee Loviisan Raviradalla, Kuningattarenkatu 52. Kulkemisen apuna on museobussi, joka ajaa läpi tapahtuma-alueen. Bussi ajaa samaa reittiä klo 10–17 noin 30 minuutin välein molempina päivinä. Museobussin tunnistaa helposti ja kyytiin sekä kyydistä pois pääsee missä vaan reitin varrella. Kuljetus on ilmainen ja bussi kulkee reittiä Ravirata–Garnisoni–Laivasilta–Myllyharjun länsipuoli–Oltermanninkatu–Ravirata.

Majoitusta lienee vaikea enää saada Loviisasta, toki kannattaa aina kysyä ja tutkia myös lähiseutujen yöpymispaikoja.

Tietoa ruokapaikoista löytyy Loviisan matkailusivustolta Visit Lovisa. Tilanne helpottanee se, että eri puolilla kaupunkia, muun muassa Suolatorilla, on myös pop up -ravintoloita ja -kahviloita. Ehkä kannattaa varautua myös omin eväin ja välipaloin? Samoin kannattaa nostaa etukäteen käteistä, pankkiautomaateilla on kuulemma jonoja.

Ohjeita  ja lisätietoja löytyy LWT-tapahtuman sivuilta.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaa järjestää samanniminen yhdistys yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden kanssa: Loviisan kaupunki, yrityksiä, yhdistyksiä, yksityishenkilöitä, jalkapalloseura sekä suuri joukko talkoolaisia.

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta kirjoittaa minun lisäkseni yhdeksän muuta tapahtuman valitsemaa VIP-bloggaajaa. LWT-tapahtumasta voit lukea näistä blogeista:

Olen käynyt Loviisan talotapahtumassa vuonna 2016. Tuollon kirjoitin jutut Loviisa, kuningattaren kaupunki, Kappeli, Loviisan kaunotar ja Hurmaavia vanhoja taloja Loviisassa.

 

Normaali
Luonto, Matkakohde, Näyttely, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Tutustu puutarhoihin sunnuntaina 7.7.

Pionin kukinta-aika ainakin Etelä-Suomessa on jo ohi. Tämä kaunotar on peräisin Ruissalosta.

”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen.” Tämä on Avoimet Puutarhat -tapahtuman teemana tänä vuonna. Jos olet kiinnostuut kasveista, puutarhoista ja pihapiireistä, heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina siihen on hyvä mahdollisuus.

Yksityiset ja julkiset puutarhat ovat avoinna tutustumista varten 7.7.2019. Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään kahdeksatta kertaa. Viime vuonna kävijöitä oli noin 70 000.

Tietoa tapahtumapäivästä löytyy verkkosivuilta www.avoimetpuutarhat. Sieltä löytyy myös puutarhamatkailukohteita, jotka ovat avoinna myös ympäri vuoden.

Tänä vuonna avoinna on 410 puutarhaa ympäri Suomea. Omasta maakunnastani Varsinais-Suomesta mukana on 53 puutarhaa, muun muassa Hilkan puutarha, Merimasku; Kuusiston kartanopuutarha, Kaarina; Villi ja vapaa, Paattinen; Monnanpelto, Kuusjoki; Rövikin puutarha, Taalintehdas; Savikulma, Mynämäki ja Hongiston taimisto, Koski Tl, Kesäkahvila Salainen puutarha, Turku, Illoisten siirtolapuutarha, Turku ja Ritvan tomaattitarha, Turku.

Uudellamaalla on avoinna 102 puutarhaa.

Luova puutarhuri ottaa kukkaistutuksiin käyttöönsä vaikka kottikärryt.

Tapahtuman tärkeintä antia ovat kohtaamiset: harrastajien tapaaminen ja mahdollisuus oman puutarhan esittelyyn kävijöille. Teemapäivän aikana halutaan myös edistää suomalaisten puutarhaharrastamista ja -kulttuuria. Kotimaisissa puutarhoissa yhdistyy upea luonto ja kansainväliset puutarhatrendit.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Svenska trädgårdsförbundet rf:n, Kotipuutarha-lehden sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiöiden kanssa.

Yhteistyökumppaneina ovat: Fiskars, Biolan sekä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. jonka kampanjana on Ota luontoaskel! Luontoyhteys, terveys ja vieraslajitalkoot.

Lisätietoja: www.avoimetpuutarhat.fi.

Lontoon avoimista puutarhoista voit lukea näistä postauksista: Lontoon puutarhat avautuvat yleisölle ja Lontoon salaiset puutarhat kutsuvat. Ensi vuonna lontoolaispuutarhoihin pääsee tutustumaan 6.-7.6.2020.

Rautalehti on peräisin englantilaisesta puutarhasta ja tuttu myös joulunajan kuvituksista.

Mikä lienee tämä valkoinen kaunotar, joka on kuvattu lontoolaisesta puutarhasta?

Normaali
Henkilö, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Hashimoton paluu Turkuun

Hashimoton teos On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Yksityiskohta teoksesta On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Jacob Hashimoton teoksia on nähtävissä jälleen Turussa huhtikuusta kesäkuuhun.

Kävitkö katsomassa yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton taidetta Wäinö Aaltosen museossa vuonna 2017? Niin kävi moni muukin. Siihen tutustui yli 80 000 ihmistä. Näyttely oli WAM:n ylivoimaisesti suosituin kautta aikain. Kävin siellä minäkin ja kirjoitin postauksen.

Nyt Hashimoto on palannut Turkuun pienimuotoisemmilla teoksillaan, joita on esillä MAKASIINI CONTEMPORARYn The Infinite Curve -myyntinäyttelyssä Turussa 12.4.—20.6.2019.

Tee vaikka leijoja

Hashimoto on tullut tunnetuksi vaikuttavista reliefeistä ja installaatioista, joiden materiaalina ovat riisipaperiset pienoisleijat. Niiden syntyhistoria liittyy Hashimoton kadonneeseen motivaatioon taideopinnoissaan. Isä neuvoi: ”Tee mitä tahansa, kokoa vaikka lentokoneiden pienoismalleja tai rakenna leijoja.”

Tässä näyttelyssä on esillä myös aivan uudella tekniikalla tehtyjä teoksia.
‒ Suurten The Hashimoto Index I-II -teosten lähtökohta on perinteinen xylografia, jonka tietokoneohjatussa versiossa kohopainolaattaa leikkaa CNC-reitittimen ohjaama sorvi. Näistä otettuja vedoksia Hashimoto kutsuu puukaiverrusreliefeiksi, kertoo galleristi Frej Forsblom.

The Hashimoto Index II -teos koostuu 96 osasta.

Yksityiskohta The Hashimoto Index II -teoksesta.

Moduuleja ja pikseleitä

Gallerian tiedotteessa kuvaillaan Hashimoton taidetta näin: ”Formalistisen luennan mukaan teoksissa on kyse taiteilijan pitkäaikaisesta kiinnostuksesta maalauksen ja veistoksen sekä maiseman ja abstraktion risteys- ja leikkauspisteitä kohtaan. Hashimoton taidetta voi tarkastella myös suhteessa virtuaalitodellisuuteen; hänen installaatioidensa estetiikka on ankkuroitunut analogiseen maailmaan ja arkkitehtooniseen tilaan, mutta sen logiikka on saanut vaikutteita digitaalisen 3D-maailman visuaalisuudesta. Pelkistäen voi todeta, että Hashimoton leijamaiset moduulit ovat pikseliin vertautuvia kuva-alkioita.”

Kansainvälisesti arvostettu taiteilija

Hashimoto on arvostettu taiteilija. Hänen töitään on ollut viimeksi esillä muun muassa Venetsiassa, Dubaissa, Veronassa, New Yorkissa, Tukholmassa ja Dallasissa.

Tässä Turun näyttelyssä on kaikkiaan 14 teosta. Niiden hinnat ovat 13 000‒95 000 euroa. Edullisimmillaan Hashimotoa saa seinälleen, jos ostaa neljä Index-teokseen kuuluvaa vedosta (á 350 euroa, minimiostos neljä vedosta, yhteensä 1 400 euroa).

MAKASIINI CONTEMPORARY kustantaa näyttelyyn liittyen myös taidekirjan Jacob Hashimotosta. Sen tekstin on kirjoittanut taidehistorioitsija Lars Saari. Kirja ilmestyy toukokuussa.

Galleria löytyy osoitteesta Tuomiokirkonkatu 6, Turku. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11‒18, lauantaisin klo 11‒16 ja sunnuntaisin klo 12‒16 (tarkista juhlapyhien poikkeavat aukioloajat).

Caesura I.

Normaali
Henkilö, Näyttely, Pukeutuminen ja muoti, Taiteilija

Jukka Rintalan Unelmien aika

Muotisuunnittelija Jukka Rintalan tuotantoa on esillä myyntinäyttelyssä heinäkuun loppuun saakka Wanhalla Raatihuoneella Naantalissa.

Unelmien aika  Time of Dreams -näyttelyn avajaisia vietettiin torstaina 28.6. Jukka Rintala tunnetaan parhaiten muotisuunnittelijana, mutta hän on myös kuva- ja tekstiilitaiteilija, akvarellisti ja muotipiirrosten tekijä.

Wanhan Raatihuoneen saleissa oli nähtävillä Rintalan uniikkeja iltapukuja sekä valmisvaatteita, asusteita, maalauksia, sisustustekstiilejä ja kattaustuotteita.

Muotisuunnittelija Jukka Rintala on tunnettu erityisesti upeista iltapuvuistaan.

Näyttelyn on suunnitellut visualisti Matti Vaskelainen, joka toimii muutenkin työparina Studio Jukka Rintalan tuotannossa.

Näyttelyn avasi Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, joka tervehti ilolla sitä, että Rintalan tuotteita on esillä Naantalissa jo viidettä kertaa. ”Jukka Rintala on vakiinnuttanut paikkansa Naantalin auringossa,” totesi Mutanen.

Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen tervehti ilolla Jukka Rintalan uutta näyttelyä.

Raatihuoneen edustalle Mannerheimintielle oli levitetty punainen matto muotinäytöstä varten. Naantalilaisyleisö sai nähdä kavalkadin Jukka Rintalan puvuista, joista suurin osa oli täyspitkiä iltapukuja. Tunnelmaa loivat sellisti ja viulisti Abba-musiikillaan.

Iltapuvut ovat näyttäviä, osa jopa dramaattisia. Värit vaihtelivat mustasta kultaan ja valkoisesta hopeaan. Joukossa oli myös värikkäitä printtikuoseja. Kankaat ovat peräisin Ranskasta ja Italiasta, osa myös Suomesta. Rintalan iltapukuja on totuttu näkemään tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

Oli hienoa nähdä, että Marjo Sjöroosin Fashion Teamin mallien joukossa oli myös varttuneempia naisia, ei kuitenkaan XL-kokoisia.

Kun kysyin Jukka Rintalalta, kuinka pukevan iltapuvun suunnitteleminen ja valmistaminen onnistuu kookkaammalle naiselle, hän vastasi: ”Kyllä onnistuu.” Nyt sitten jään odottelemaan kutsua itsenäisyyspäivän juhliin ja tilaisuutta päästä testaamaan Jukka Rintalan lupaus.

Unelmien aika – Time of dreams -myyntinäyttely on avoinna Raatihuoneella joka päivä klo 11‒19 elokuun 4. päivään saakka.

Myös miehet löytävät ostettavaa myyntinäyttelystä: solmioita ja paitoja.

Rintalan vaatteita voi nähdä myös Unikeon päivän aattona järjestettävässä gaalamuotinäytöksessä torstaina 26.7.2018 klo 18.45‒20.00 Kaivohuoneen terassin edessä. Muotinäytöksen tähtenä on sopraano Angelika Klas ja juontajana muotitoimittaja Sami Sykkö.

Jukka Rintalan näyttelystä kerroin myös vuonna 2015 postauksessa Naantali ‒ kuin ulkomailla olisi.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Museo, Näyttely, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa kesätapahtumaa Turussa

Turkua ilmasta käsin. Kuva: Turun kaupunki.

Turku on tapahtumien kaupunki ja varsinkin kesällä riittää koettavaa, nähtävää ja kuultava. Tässä koosteessa on poimintoja loppukesään ja syyskuuhun musiikin, kirjojen ja taiteen ystäville. Mukana on myös pari menovinkkiä koko perheelle.

Kävelykierroksia Turussa toukokuusta syyskuuhun

Turun matkailuoppaiden suositut kävelykierrokset avaavat yksittäisille matkailijoille ja tietenkin myös turkulaisille mahdollisuuden tutustua Turkuun kävellen ja tarinoita kuunnellen.

Kierrosten teemat vaihtelevat Mauno Koivistosta merelliseen Turkuun ja Kupittaalta Turun paloon. Kierroksilla tutustutaan paikkoihin, joita et ehkä omin päin löytäisi ja kuullaan unohdettuja tarinoita varjoisilta kujilta.

Kävelykierroksia järjestetään ohjelman mukaisesti 1–2 kertaa viikossa touko–syyskuun aikana. Kierroksen hinta on kuusi (6) euroa ja se maksetaan käteisellä, mielellään tasarahalla. Kierrokset lähtevät eräitä poikeuksia lukuunottamatta Vanhalta Suurtorilta, joenpuoleisesta päädystä.

Järjestäjänä on Turun Matkailuoppaat ry.

Matkakuumetta -näyttely 27.4.−30.9.2018

Kokoelmanäyttely Matkakuumetta tarkastelee Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelmaa matkanteon teemoista muun muassa liikkeen, ajan kulumisen, sisäisten matkojen ja kaukokaipuun kautta. Näyttelyssä nousevat esiin Pariisi ja Firenze inspiroivina taiteilijoiden opintomatkojen kohteina ja taidekeskuksina.

Matkakuumetta -näyttely esittelee teoksia yli 30 taiteilijalta, joiden joukossa ovat muun muassa Petri Ala-Maunus, Karel Appel, Saara Ekström, Simo Hannula, David Hockney, Kaisu Koivisto, Ahti Lavonen, Kauko Lehtinen, Leena Luostarinen, Pablo Picasso, Kain Tapper, Ellen Thesleff ja Andy Warhol.

Lisätietoja syyskuun loppuun asti auki olevasta näyttelystä löytyy museon sivuilta.

Samalla käynnillä voi tutustua myös Maria Prymatšenkon (1908–1997) satumaiseen maailmaan. Hän on Ukrainassa suuresti arvostettu ja rakastettu itseoppinut taiteilija. Prymatšenkon värikästä ja iloa herättävää tuotantoa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa nyt Turussa. Näyttely on avoinna 2.9.2018 saakka.

Aboa Vetus & Ars Novassa on mielenkiintoisia näyttelyitä ja tapahtumia.
Kuva: Turun kaupunki/Antti Korpinen.

Hauskat ja hurjat hyönteiset -näyttely 1.6.–30.9.

Turun Biologisen museon Hauskat ja hurjat hyönteiset -näyttelyssä on tarkkoja lähikuvia toinen toistaan uskomattomimmista hyönteisistä.

Miltä näyttää hirvikärpäsen passikuva? Entä hyönteisten tuntosarvet? Mitä kaikkia hyönteisiä löytyy tutkijan naamakirjasta? Esillä on  huipputarkkoja kerrosvalokuvia valeskorpioneista, punkeista ja muista suomalaisista ihmeellisistä pikkuotuksista.

Näyttelyyn liittyy lasten työpajoja 4.7., 11.7., 18.7. ja 25.7.

Biologinen museo löytyy osoitteesta Neitsytpolku 1. Pääsyliput, aukioloajat ja muut tarkemmat tiedot löytyvät museon verkkosivuilta.

Taikuri Oz 12.6.‒11.8.2018

Kesällä 2018 Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella nähdään Taikuri Oz. Kyseessä on suuri seikkailu sateenkaaren tuolla puolen sekä valloittava ja vauhdikas tarina ystävyydestä, oman arvonsa löytämisestä sekä arvoituksellisesta Ozista. Tarinan päähenkilönä on kansasilaistyttö Dorothy.

Turkulaisen näyttelijän ja ohjaajan Tom Petäjän dramatisoima ja ohjaama versio yhdysvaltalaisen kirjailija L. Frank Baumin klassikosta Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz).  Lastenkirja on peräisin vuodelta 1900. Näytelmä on toiminnantäyteisen ja hauskan esitys koko perheelle. En ole nähnyt näytelmää, mutta voisin mennä katsomaan sitä, vaikka mukana ei lapsia olisikaan.

Lisätietoja Turun kesäteatterin sivuilta.

Leijona (Samu Loijas), Dorothy (Maiju-Riina Huttunen), Variksenpelätin (Elviira Kujala) sekä Peltinen (Thomas Dellinger) ovat löytäneet tiensä Smaragdikaupungin portille ja portinvartijan (Markus Niemi) puheille. Kuva: Turun Kesäteatteri/Mikko Vihervaara.

Puutori Blues 12.‒14.7.2018

Puutori Blues -tapahtuma järjestetään jo kymmenettä kertaa ravintola Waterloon (entinen Puutorin Vessa) edustalla  torstaista lauantaihin 12.‒14.7.2018. Mukana on monia Turun ja lähiseutujen tunnettuja bluestaitajia sekä rhythm and blues -kokoonpanoja, rehtiä rock´n rollia hyljeksimättä.

Juhlavuoden esiintyjinä ovat torstaina West Coast Blues Duo, Traveling Jones sekä Eero Raittinen & Traveling Jones, perjantaina Swamp Dog, Makkonen Blues Band ja Dead Doors Duo ja launtaina Simple Rock, Sam Ranieri Trio, Jo Buddys Organ Trio ja DP/ Vaakku & Patterihaukat.

Soitto alkaa kello klo 18. Tarkempia tietoja saanee tapahtuman Facebook-sivulta.

Booktori 12.‒14.7.2018 ja Kovan Rahan Kirjapäivä 15.7.2018

Puutori Bluesin kanssa samoina päivinä järjestetään jo 18. kerran antikvaarinen koko perheen kirja-ja keräilytapahtuma Booktori. Paikkana on myös Puutori ja tapahtuma-aikana torstai‒lauantai 12.‒14.7.2018.

Tämän vuoden teemana on sarjakuvat. Sivujuonteena kauppiaat aikovat panostaa dekkareihin ja pokkareihin.

Lauantaina lavalla ovat muun muassa kirjailija Reijo Mäki sekä Turun sarjakuvaseura Markku Heikkilän haastatteluissa. Livestreamiakin on luvassa, mutta tulemalla paikan päälle pääsee paremmin tunnelmaan sekä hypistelemään kirjoja ja muita tuotteita.

Sunnuntaina 15.7.2018 tapahtuma muuttuu Kovan Rahan Kirjapäiväksi, mikä tarkoittaa, että kirjoja voi ostaa kolikoilla.

Kansainväliset Suurmarkkinat 18.‒22.7.2018

Jo aiemmilta vuosilta tuttu myyntitapahtuma Kansainväliset Suurmarkkinat järjestetään Turussa parhaimpaan loma-aikaan 18‒22.7. 2018. Tapahtuma-alueena on Läntinen ja Itäinen rantakatu. Kojut ovat avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 10‒20 ja sunnuntaina klo 10‒18.

Markkinoilla on tarjolla eri maiden ja maakuntien erikoistuotteita valmistajien tai kasvattajien myyminä. Viime vuoden kiertueella oli mukana 120 yrittäjää yli 30 eri maasta.

Markkinoiden virallinen teema on makujen maailma. Mukana on lukuisia ruokaosastoja tarjoten syötävää jokaiseen makuun.

Ruokatuotteiden lisäksi rarjolla on runsaasti esimerkiksi käsitöitä ja reilun kaupan tuotteita sekä jättikokoinen hollantilainen kukkakauppa. Myös Suomen eri maakuntien erikoistuotteita on näyttävillä osastoilla mukana.

Markkinat järjestetään Turun lisäksi 15 muussa kaupungissa. Markkinoiden järjestäjä on TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy.

Kansainvälisillä Markkinoilla riittää vilinää.
Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.

Country Club Festival 4.‒5.8.2018

Country Club Festival, ilmainen juurimusiikkitapahtuma, järjestetään jo viidettä vuotta ravintola RantaKertun terassilla osoitteessa Läntinen rantakatu 55, Turku. Järjestäjänä on Country Club Turku ja Grasshammer Deluxe.

Perjantaina esiintyvät klo 17 alkaen  Severi Peura & Selvänäkijät, Port Arthur Bluegrass Band, Traveling Jones feat. Eero Raittinen, Whale and the Village ja Rob Coffinshaker’s Country Rock Revue.

Lauantaina kello 14 alkaen lavalle nousevat Fiola, Mirjam, Eden Prairie,  Pekko Käppi, Grasshammer Deluxe, Slomen Trickery, Sammal ja viimeisenä Honey B. Family.

Festivaaliin on ilmainen sisäänpääsy.

Turun Taiteiden yö 16.8.2018

Torstaina 16. elokuuta vietetään jälleen perinteistä Turun Taiteiden yö -tapahtumaa. Tapahtuma järjestetään jo 29. kerran.

Taiteiden yö on koko taidekentän, kaikkien toimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Tapahtumaa koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Vuoden 2018 Taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialue tulee sijoittumaan Läntiselle rantakadulle välille Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia käsitöitä myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Taiteiden yö näkyy myös Turun kaupunginkirjastossa. Kirjojen ystävien kannattaa silloin hankkiutua Poistokirjamarkkinoille klo 16‒19 Kirjastopihalle. Tunnelmaa lisää musiikkiosaston ”tiskijukkien” soittama taustamusiikki.

Klo 17–19 Kirjastopihalla on myös Biisisanoittamo (sateella musiikkiosastolla). Lisäksi tarjolla on myös musiikkia sekä lapsille että jazzin ystäville.

Klo 18–19 FT Päivi Lipponen kertoo pääkirjaston Studiossa sisällissota-aiheisesta romaanistaan Ihmisyyden vuoksi.

Tapahtumia on illan täydeltä ympäri kaupunkia. Lisätietoja löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten Ruisrock, Down by the Laituri, Ilmiö, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

Loppuvuoden tapahtumia löytyy vielä aikaisemmasta tapahtumapostauksesta.

 

Normaali