Luonto, Matkakohde, Näyttely, Puutarha, Tapahtuma, Teemapäivä

Tutustu puutarhoihin sunnuntaina 7.7.

Pionin kukinta-aika ainakin Etelä-Suomessa on jo ohi. Tämä kaunotar on peräisin Ruissalosta.

”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen.” Tämä on Avoimet Puutarhat -tapahtuman teemana tänä vuonna. Jos olet kiinnostuut kasveista, puutarhoista ja pihapiireistä, heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina siihen on hyvä mahdollisuus.

Yksityiset ja julkiset puutarhat ovat avoinna tutustumista varten 7.7.2019. Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään kahdeksatta kertaa. Viime vuonna kävijöitä oli noin 70 000.

Tietoa tapahtumapäivästä löytyy verkkosivuilta www.avoimetpuutarhat. Sieltä löytyy myös puutarhamatkailukohteita, jotka ovat avoinna myös ympäri vuoden.

Tänä vuonna avoinna on 410 puutarhaa ympäri Suomea. Omasta maakunnastani Varsinais-Suomesta mukana on 53 puutarhaa, muun muassa Hilkan puutarha, Merimasku; Kuusiston kartanopuutarha, Kaarina; Villi ja vapaa, Paattinen; Monnanpelto, Kuusjoki; Rövikin puutarha, Taalintehdas; Savikulma, Mynämäki ja Hongiston taimisto, Koski Tl, Kesäkahvila Salainen puutarha, Turku, Illoisten siirtolapuutarha, Turku ja Ritvan tomaattitarha, Turku.

Uudellamaalla on avoinna 102 puutarhaa.

Luova puutarhuri ottaa kukkaistutuksiin käyttöönsä vaikka kottikärryt.

Tapahtuman tärkeintä antia ovat kohtaamiset: harrastajien tapaaminen ja mahdollisuus oman puutarhan esittelyyn kävijöille. Teemapäivän aikana halutaan myös edistää suomalaisten puutarhaharrastamista ja -kulttuuria. Kotimaisissa puutarhoissa yhdistyy upea luonto ja kansainväliset puutarhatrendit.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Svenska trädgårdsförbundet rf:n, Kotipuutarha-lehden sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin ja Maiju ja Yrjö Rikalan säätiöiden kanssa.

Yhteistyökumppaneina ovat: Fiskars, Biolan sekä Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. jonka kampanjana on Ota luontoaskel! Luontoyhteys, terveys ja vieraslajitalkoot.

Lisätietoja: www.avoimetpuutarhat.fi.

Lontoon avoimista puutarhoista voit lukea näistä postauksista: Lontoon puutarhat avautuvat yleisölle ja Lontoon salaiset puutarhat kutsuvat. Ensi vuonna lontoolaispuutarhoihin pääsee tutustumaan 6.-7.6.2020.

Rautalehti on peräisin englantilaisesta puutarhasta ja tuttu myös joulunajan kuvituksista.

Mikä lienee tämä valkoinen kaunotar, joka on kuvattu lontoolaisesta puutarhasta?

Normaali
Henkilö, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Hashimoton paluu Turkuun

Hashimoton teos On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Yksityiskohta teoksesta On the Material Aspect of Dislocation, Magic, and Possibility itself.

Jacob Hashimoton teoksia on nähtävissä jälleen Turussa huhtikuusta kesäkuuhun.

Kävitkö katsomassa yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton taidetta Wäinö Aaltosen museossa vuonna 2017? Niin kävi moni muukin. Siihen tutustui yli 80 000 ihmistä. Näyttely oli WAM:n ylivoimaisesti suosituin kautta aikain. Kävin siellä minäkin ja kirjoitin postauksen.

Nyt Hashimoto on palannut Turkuun pienimuotoisemmilla teoksillaan, joita on esillä MAKASIINI CONTEMPORARYn The Infinite Curve -myyntinäyttelyssä Turussa 12.4.—20.6.2019.

Tee vaikka leijoja

Hashimoto on tullut tunnetuksi vaikuttavista reliefeistä ja installaatioista, joiden materiaalina ovat riisipaperiset pienoisleijat. Niiden syntyhistoria liittyy Hashimoton kadonneeseen motivaatioon taideopinnoissaan. Isä neuvoi: ”Tee mitä tahansa, kokoa vaikka lentokoneiden pienoismalleja tai rakenna leijoja.”

Tässä näyttelyssä on esillä myös aivan uudella tekniikalla tehtyjä teoksia.
‒ Suurten The Hashimoto Index I-II -teosten lähtökohta on perinteinen xylografia, jonka tietokoneohjatussa versiossa kohopainolaattaa leikkaa CNC-reitittimen ohjaama sorvi. Näistä otettuja vedoksia Hashimoto kutsuu puukaiverrusreliefeiksi, kertoo galleristi Frej Forsblom.

The Hashimoto Index II -teos koostuu 96 osasta.

Yksityiskohta The Hashimoto Index II -teoksesta.

Moduuleja ja pikseleitä

Gallerian tiedotteessa kuvaillaan Hashimoton taidetta näin: ”Formalistisen luennan mukaan teoksissa on kyse taiteilijan pitkäaikaisesta kiinnostuksesta maalauksen ja veistoksen sekä maiseman ja abstraktion risteys- ja leikkauspisteitä kohtaan. Hashimoton taidetta voi tarkastella myös suhteessa virtuaalitodellisuuteen; hänen installaatioidensa estetiikka on ankkuroitunut analogiseen maailmaan ja arkkitehtooniseen tilaan, mutta sen logiikka on saanut vaikutteita digitaalisen 3D-maailman visuaalisuudesta. Pelkistäen voi todeta, että Hashimoton leijamaiset moduulit ovat pikseliin vertautuvia kuva-alkioita.”

Kansainvälisesti arvostettu taiteilija

Hashimoto on arvostettu taiteilija. Hänen töitään on ollut viimeksi esillä muun muassa Venetsiassa, Dubaissa, Veronassa, New Yorkissa, Tukholmassa ja Dallasissa.

Tässä Turun näyttelyssä on kaikkiaan 14 teosta. Niiden hinnat ovat 13 000‒95 000 euroa. Edullisimmillaan Hashimotoa saa seinälleen, jos ostaa neljä Index-teokseen kuuluvaa vedosta (á 350 euroa, minimiostos neljä vedosta, yhteensä 1 400 euroa).

MAKASIINI CONTEMPORARY kustantaa näyttelyyn liittyen myös taidekirjan Jacob Hashimotosta. Sen tekstin on kirjoittanut taidehistorioitsija Lars Saari. Kirja ilmestyy toukokuussa.

Galleria löytyy osoitteesta Tuomiokirkonkatu 6, Turku. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11‒18, lauantaisin klo 11‒16 ja sunnuntaisin klo 12‒16 (tarkista juhlapyhien poikkeavat aukioloajat).

Caesura I.

Normaali
Henkilö, Näyttely, Pukeutuminen ja muoti, Taiteilija

Jukka Rintalan Unelmien aika

Muotisuunnittelija Jukka Rintalan tuotantoa on esillä myyntinäyttelyssä heinäkuun loppuun saakka Wanhalla Raatihuoneella Naantalissa.

Unelmien aika  Time of Dreams -näyttelyn avajaisia vietettiin torstaina 28.6. Jukka Rintala tunnetaan parhaiten muotisuunnittelijana, mutta hän on myös kuva- ja tekstiilitaiteilija, akvarellisti ja muotipiirrosten tekijä.

Wanhan Raatihuoneen saleissa oli nähtävillä Rintalan uniikkeja iltapukuja sekä valmisvaatteita, asusteita, maalauksia, sisustustekstiilejä ja kattaustuotteita.

Muotisuunnittelija Jukka Rintala on tunnettu erityisesti upeista iltapuvuistaan.

Näyttelyn on suunnitellut visualisti Matti Vaskelainen, joka toimii muutenkin työparina Studio Jukka Rintalan tuotannossa.

Näyttelyn avasi Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, joka tervehti ilolla sitä, että Rintalan tuotteita on esillä Naantalissa jo viidettä kertaa. ”Jukka Rintala on vakiinnuttanut paikkansa Naantalin auringossa,” totesi Mutanen.

Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen tervehti ilolla Jukka Rintalan uutta näyttelyä.

Raatihuoneen edustalle Mannerheimintielle oli levitetty punainen matto muotinäytöstä varten. Naantalilaisyleisö sai nähdä kavalkadin Jukka Rintalan puvuista, joista suurin osa oli täyspitkiä iltapukuja. Tunnelmaa loivat sellisti ja viulisti Abba-musiikillaan.

Iltapuvut ovat näyttäviä, osa jopa dramaattisia. Värit vaihtelivat mustasta kultaan ja valkoisesta hopeaan. Joukossa oli myös värikkäitä printtikuoseja. Kankaat ovat peräisin Ranskasta ja Italiasta, osa myös Suomesta. Rintalan iltapukuja on totuttu näkemään tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

Oli hienoa nähdä, että Marjo Sjöroosin Fashion Teamin mallien joukossa oli myös varttuneempia naisia, ei kuitenkaan XL-kokoisia.

Kun kysyin Jukka Rintalalta, kuinka pukevan iltapuvun suunnitteleminen ja valmistaminen onnistuu kookkaammalle naiselle, hän vastasi: ”Kyllä onnistuu.” Nyt sitten jään odottelemaan kutsua itsenäisyyspäivän juhliin ja tilaisuutta päästä testaamaan Jukka Rintalan lupaus.

Unelmien aika – Time of dreams -myyntinäyttely on avoinna Raatihuoneella joka päivä klo 11‒19 elokuun 4. päivään saakka.

Myös miehet löytävät ostettavaa myyntinäyttelystä: solmioita ja paitoja.

Rintalan vaatteita voi nähdä myös Unikeon päivän aattona järjestettävässä gaalamuotinäytöksessä torstaina 26.7.2018 klo 18.45‒20.00 Kaivohuoneen terassin edessä. Muotinäytöksen tähtenä on sopraano Angelika Klas ja juontajana muotitoimittaja Sami Sykkö.

Jukka Rintalan näyttelystä kerroin myös vuonna 2015 postauksessa Naantali ‒ kuin ulkomailla olisi.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Museo, Näyttely, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa kesätapahtumaa Turussa

Turkua ilmasta käsin. Kuva: Turun kaupunki.

Turku on tapahtumien kaupunki ja varsinkin kesällä riittää koettavaa, nähtävää ja kuultava. Tässä koosteessa on poimintoja loppukesään ja syyskuuhun musiikin, kirjojen ja taiteen ystäville. Mukana on myös pari menovinkkiä koko perheelle.

Kävelykierroksia Turussa toukokuusta syyskuuhun

Turun matkailuoppaiden suositut kävelykierrokset avaavat yksittäisille matkailijoille ja tietenkin myös turkulaisille mahdollisuuden tutustua Turkuun kävellen ja tarinoita kuunnellen.

Kierrosten teemat vaihtelevat Mauno Koivistosta merelliseen Turkuun ja Kupittaalta Turun paloon. Kierroksilla tutustutaan paikkoihin, joita et ehkä omin päin löytäisi ja kuullaan unohdettuja tarinoita varjoisilta kujilta.

Kävelykierroksia järjestetään ohjelman mukaisesti 1–2 kertaa viikossa touko–syyskuun aikana. Kierroksen hinta on kuusi (6) euroa ja se maksetaan käteisellä, mielellään tasarahalla. Kierrokset lähtevät eräitä poikeuksia lukuunottamatta Vanhalta Suurtorilta, joenpuoleisesta päädystä.

Järjestäjänä on Turun Matkailuoppaat ry.

Matkakuumetta -näyttely 27.4.−30.9.2018

Kokoelmanäyttely Matkakuumetta tarkastelee Aboa Vetus & Ars Nova -museon taidekokoelmaa matkanteon teemoista muun muassa liikkeen, ajan kulumisen, sisäisten matkojen ja kaukokaipuun kautta. Näyttelyssä nousevat esiin Pariisi ja Firenze inspiroivina taiteilijoiden opintomatkojen kohteina ja taidekeskuksina.

Matkakuumetta -näyttely esittelee teoksia yli 30 taiteilijalta, joiden joukossa ovat muun muassa Petri Ala-Maunus, Karel Appel, Saara Ekström, Simo Hannula, David Hockney, Kaisu Koivisto, Ahti Lavonen, Kauko Lehtinen, Leena Luostarinen, Pablo Picasso, Kain Tapper, Ellen Thesleff ja Andy Warhol.

Lisätietoja syyskuun loppuun asti auki olevasta näyttelystä löytyy museon sivuilta.

Samalla käynnillä voi tutustua myös Maria Prymatšenkon (1908–1997) satumaiseen maailmaan. Hän on Ukrainassa suuresti arvostettu ja rakastettu itseoppinut taiteilija. Prymatšenkon värikästä ja iloa herättävää tuotantoa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa nyt Turussa. Näyttely on avoinna 2.9.2018 saakka.

Aboa Vetus & Ars Novassa on mielenkiintoisia näyttelyitä ja tapahtumia.
Kuva: Turun kaupunki/Antti Korpinen.

Hauskat ja hurjat hyönteiset -näyttely 1.6.–30.9.

Turun Biologisen museon Hauskat ja hurjat hyönteiset -näyttelyssä on tarkkoja lähikuvia toinen toistaan uskomattomimmista hyönteisistä.

Miltä näyttää hirvikärpäsen passikuva? Entä hyönteisten tuntosarvet? Mitä kaikkia hyönteisiä löytyy tutkijan naamakirjasta? Esillä on  huipputarkkoja kerrosvalokuvia valeskorpioneista, punkeista ja muista suomalaisista ihmeellisistä pikkuotuksista.

Näyttelyyn liittyy lasten työpajoja 4.7., 11.7., 18.7. ja 25.7.

Biologinen museo löytyy osoitteesta Neitsytpolku 1. Pääsyliput, aukioloajat ja muut tarkemmat tiedot löytyvät museon verkkosivuilta.

Taikuri Oz 12.6.‒11.8.2018

Kesällä 2018 Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella nähdään Taikuri Oz. Kyseessä on suuri seikkailu sateenkaaren tuolla puolen sekä valloittava ja vauhdikas tarina ystävyydestä, oman arvonsa löytämisestä sekä arvoituksellisesta Ozista. Tarinan päähenkilönä on kansasilaistyttö Dorothy.

Turkulaisen näyttelijän ja ohjaajan Tom Petäjän dramatisoima ja ohjaama versio yhdysvaltalaisen kirjailija L. Frank Baumin klassikosta Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz).  Lastenkirja on peräisin vuodelta 1900. Näytelmä on toiminnantäyteisen ja hauskan esitys koko perheelle. En ole nähnyt näytelmää, mutta voisin mennä katsomaan sitä, vaikka mukana ei lapsia olisikaan.

Lisätietoja Turun kesäteatterin sivuilta.

Leijona (Samu Loijas), Dorothy (Maiju-Riina Huttunen), Variksenpelätin (Elviira Kujala) sekä Peltinen (Thomas Dellinger) ovat löytäneet tiensä Smaragdikaupungin portille ja portinvartijan (Markus Niemi) puheille. Kuva: Turun Kesäteatteri/Mikko Vihervaara.

Puutori Blues 12.‒14.7.2018

Puutori Blues -tapahtuma järjestetään jo kymmenettä kertaa ravintola Waterloon (entinen Puutorin Vessa) edustalla  torstaista lauantaihin 12.‒14.7.2018. Mukana on monia Turun ja lähiseutujen tunnettuja bluestaitajia sekä rhythm and blues -kokoonpanoja, rehtiä rock´n rollia hyljeksimättä.

Juhlavuoden esiintyjinä ovat torstaina West Coast Blues Duo, Traveling Jones sekä Eero Raittinen & Traveling Jones, perjantaina Swamp Dog, Makkonen Blues Band ja Dead Doors Duo ja launtaina Simple Rock, Sam Ranieri Trio, Jo Buddys Organ Trio ja DP/ Vaakku & Patterihaukat.

Soitto alkaa kello klo 18. Tarkempia tietoja saanee tapahtuman Facebook-sivulta.

Booktori 12.‒14.7.2018 ja Kovan Rahan Kirjapäivä 15.7.2018

Puutori Bluesin kanssa samoina päivinä järjestetään jo 18. kerran antikvaarinen koko perheen kirja-ja keräilytapahtuma Booktori. Paikkana on myös Puutori ja tapahtuma-aikana torstai‒lauantai 12.‒14.7.2018.

Tämän vuoden teemana on sarjakuvat. Sivujuonteena kauppiaat aikovat panostaa dekkareihin ja pokkareihin.

Lauantaina lavalla ovat muun muassa kirjailija Reijo Mäki sekä Turun sarjakuvaseura Markku Heikkilän haastatteluissa. Livestreamiakin on luvassa, mutta tulemalla paikan päälle pääsee paremmin tunnelmaan sekä hypistelemään kirjoja ja muita tuotteita.

Sunnuntaina 15.7.2018 tapahtuma muuttuu Kovan Rahan Kirjapäiväksi, mikä tarkoittaa, että kirjoja voi ostaa kolikoilla.

Kansainväliset Suurmarkkinat 18.‒22.7.2018

Jo aiemmilta vuosilta tuttu myyntitapahtuma Kansainväliset Suurmarkkinat järjestetään Turussa parhaimpaan loma-aikaan 18‒22.7. 2018. Tapahtuma-alueena on Läntinen ja Itäinen rantakatu. Kojut ovat avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 10‒20 ja sunnuntaina klo 10‒18.

Markkinoilla on tarjolla eri maiden ja maakuntien erikoistuotteita valmistajien tai kasvattajien myyminä. Viime vuoden kiertueella oli mukana 120 yrittäjää yli 30 eri maasta.

Markkinoiden virallinen teema on makujen maailma. Mukana on lukuisia ruokaosastoja tarjoten syötävää jokaiseen makuun.

Ruokatuotteiden lisäksi rarjolla on runsaasti esimerkiksi käsitöitä ja reilun kaupan tuotteita sekä jättikokoinen hollantilainen kukkakauppa. Myös Suomen eri maakuntien erikoistuotteita on näyttävillä osastoilla mukana.

Markkinat järjestetään Turun lisäksi 15 muussa kaupungissa. Markkinoiden järjestäjä on TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy.

Kansainvälisillä Markkinoilla riittää vilinää.
Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.

Country Club Festival 4.‒5.8.2018

Country Club Festival, ilmainen juurimusiikkitapahtuma, järjestetään jo viidettä vuotta ravintola RantaKertun terassilla osoitteessa Läntinen rantakatu 55, Turku. Järjestäjänä on Country Club Turku ja Grasshammer Deluxe.

Perjantaina esiintyvät klo 17 alkaen  Severi Peura & Selvänäkijät, Port Arthur Bluegrass Band, Traveling Jones feat. Eero Raittinen, Whale and the Village ja Rob Coffinshaker’s Country Rock Revue.

Lauantaina kello 14 alkaen lavalle nousevat Fiola, Mirjam, Eden Prairie,  Pekko Käppi, Grasshammer Deluxe, Slomen Trickery, Sammal ja viimeisenä Honey B. Family.

Festivaaliin on ilmainen sisäänpääsy.

Turun Taiteiden yö 16.8.2018

Torstaina 16. elokuuta vietetään jälleen perinteistä Turun Taiteiden yö -tapahtumaa. Tapahtuma järjestetään jo 29. kerran.

Taiteiden yö on koko taidekentän, kaikkien toimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Tapahtumaa koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Vuoden 2018 Taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialue tulee sijoittumaan Läntiselle rantakadulle välille Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia käsitöitä myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Taiteiden yö näkyy myös Turun kaupunginkirjastossa. Kirjojen ystävien kannattaa silloin hankkiutua Poistokirjamarkkinoille klo 16‒19 Kirjastopihalle. Tunnelmaa lisää musiikkiosaston ”tiskijukkien” soittama taustamusiikki.

Klo 17–19 Kirjastopihalla on myös Biisisanoittamo (sateella musiikkiosastolla). Lisäksi tarjolla on myös musiikkia sekä lapsille että jazzin ystäville.

Klo 18–19 FT Päivi Lipponen kertoo pääkirjaston Studiossa sisällissota-aiheisesta romaanistaan Ihmisyyden vuoksi.

Tapahtumia on illan täydeltä ympäri kaupunkia. Lisätietoja löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten Ruisrock, Down by the Laituri, Ilmiö, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

Loppuvuoden tapahtumia löytyy vielä aikaisemmasta tapahtumapostauksesta.

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Puisto, Puutarha, Valokuvaus

Luontoa museossa ja puutarhassa

Pääsisäänkäynti museoon.

Natural History Museum Lontoossa on oiva kohde lapsiperheille ja kaikille museoiden ystäville. Siellä voi ihmetellä luonnon monimuotoisuutta ja kehitystä.

Natural History Museum sijaitsee Cromwell Roadilla, Etelä-Kensingtonissa. Se on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1881. Roomalaista tyyliä edustavan päärakennuksen on suunnitellut brittiläinen arkkitehti Alfred Waterhouse. Aikaisemmin kokoelmia oli osana British Museumia.

Naapurissa Exhibition Roadilla on tiede- ja tekniikkamuseo Science Museum ja maailman suurin sisustusesineiden museo Victoria and Albert Museum.

80 miljoonan kokoelma

Luonnonhistoriallisen museon pääkokoelmat ovat kasvitiede, hyönteistiede, geologia, paleontologia ja eläintiede. Kaikkiaan museon kokoelmissa on yhteensä 80 miljoonaa näytettä tai esinettä, muun muassa kasveja, eläimiä, fossiileja, kiviä, mineraaleja sekä kirjoja ja taideteoksia.

Museoon tutustuu noin viisi miljoonaa kävijää vuosittain. Se on Iso-Britannian kolmanneksi suosituin käyntikohde ja Lontoon toiseksi isoin museo.

Museo on myös  Euroopan arvostetuin systemaattisen biodiversiteettitutkimuksen keskus, jossa tutkitaan muun muassa biolääketieteeseen, maapallon kehitykseen, ekologisiin prosesseihin, kasvi- ja eläinkuntaan sekä evoluutioon liittyviä asioita.

Museoon on vapaa pääsy. Ennen sisäänpääsyä on turvatarkastus.

Näin vain pienen osan museosta. Se tarjoaa tutkittavaa ja katseltavaa tuntikausiksi. Museosta löytyy myös ravintola ja kahviloita, joissa voi levätä ja saada syötävää ja juotavaa. Museokaupasta voi ostaa matkamuistoja ja tuliaisia.

Luonnonvalokuvien näyttely

Nähtävillä olisi ollut myös mielenkiintoinen Wildlife Photographer of the Year 2017 -näyttely, jossa on esillä 100 parasta ko. kilpailuun osallistunutta työtä. Kaiken kaikkiaan kilpailussa oli mukana noin lähes 50 000 valokuvaa ja kuvaajia 92 maasta.

Näyttely on enää vain hetken Lontoossa, jonka jälkeen se lähtee kiertämään Isoon-Britanniaan ja ulkomaille.

Laitan tämän museon nähtävyyslistalle seuraavaa Lontoon matkaa varten.

Moderni lisärakennus täydentää vanhaa rakennusta.

Elävää luontoa takapihalla

Museon takana voi tutustua pieneen Wildlife Garden -alueeseen. Se oli mukana London Open Square Gardens -tapahtumassa. Sinne olinkin varsinaisesti menossa. Lisää juttua avoimista puutarhoista voit lukea täältä.

Puutarha on avattu vuonna 1995 ja siellä on yli 3 130 kasvi- ja eläinlajia.

Puutarhassa oli pieni lammikko lumpeineen ja vesilintuasukkaineen.

Normaali
Arkkitehtuuri, Henkilö, Keräily, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taiteilija

Didrichsenin taidemuseossa

Didrichsenin taidemuseo on kahden taiteenkeräilijän entinen koti galleriatiloineen, jossa on esillä pysyvän kokoelman lisäksi vaihtuvia näyttelyitä.

Ahti ja Maija Lavosen taidetta on ollut esillä Didrichsenin museossa alkuvuoden ajan.

Laila Pullisen kaksoismuotokuva Didrichsenin pariskunnasta.

Kävin ensimmäistä kertaa Didrichsenin taidemuseossa Exlibris Aboensiksen kevätkokouksen myötä. Didrichsenin museo sijaitsee meren äärellä Kuusisaaressa, osoitteessa Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Taidemuseo oli mielenkiintoinen ja viihtyisä kohde. Silmä poimi taideteosten lisäksi yksityiskohtia kodista: ikkunoista aukeavan merimaiseman, kätevästi sisustetun baarikaapin, värikkään kirjahyllyn, Ahti Lavosen Didrichseneille lähettämän postikortin ja valokuvan Didrichsenin nelilapsisesta perheestä. Lapsista yksi, Peter, toimii museon johtajana.

Englantilaisen kuvanveistäjä Henry Mooren veistoksia on esillä niin sisätiloissa kuin myös patsaspuistossa.

Matalaan tasoon on sisustettu kätevä baarikaappi.

Ahti Lavosen lähettämä postikortti Didrichseneille.

Olisin mielelläni selaillut kirjahyllyn teoksia.

Keräilijöiden kodista taidemuseoksi

Museo on alunperin tanskalaisen liikemiehen Gunnar Didrichsenin ja hänen suomen-ruotsalaisen vaimonsa MarieLouisen koti. Villa Didrichsenin innoittajana oli Maire Gullichsenin Villa Mairea Noormarkussa.

Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema rakennus valmistui kahdessa osa, joista ensimmäinen kodiksi vuonna 1957 ja toinen näyttelysiiveksi vuonna 1964.

Didrichsenit avasivat näyttelysiiven museoksi vuonna 1965. He toivoivat, että se voisi olla koti kaikelle kauniille: taiteelle, arkkitehtuurille ja luonnolle ja joka voisi antaa muille yhtä paljon iloa kuin se on heille tuottanut. Avioparin kuoleman jälkeen yksityinenkin puoli avattiin yleisölle vuona 1993.

Museon noin tuhannen teoksen kokoelmiin kuuluu suomalaista ja kansainvälistä kuva- ja veistotaidetta sekä muinaisten korkeakulttuurien esineistöä.

Rakennusta ympäröi julkinen veistospuisto, joka on aina avoinna. Se on ainoa laatuaan pääkaupunkiseudulla. Siellä on mun muassa Pohjoismaiden suurin Henry Moore -veistosten kokoelma.

Lavosen taiteilijapariskunnan Yhteisiä ajatuksia

Ahti Lavosen teos Keltainen.

Museossa järjestetään vuosittain 2‒3 vaihtuvaa näyttelyä. Maaliskuussa siellä oli esillä Ahti ja Maija Lavosen Yhteisiä ajatuksia -näyttely. Sen lähtökohtana on taiteilijapariskunnan yhteinen taidekäsitys: kiinnostus tilaan, materiaaliin, tunnelmaan ja henkisyyteen. Näyttely esittelee Lavoset yhdessä lähes 60 vuoden tauon jälkeen.

Esillä on Ahti Lavosen (1928–1970) maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa 1950- ja 60-luvuilta sekä Maija Lavosen (1931–) kokeilevaa tekstiilitaidetta myöhemmiltä vuosikymmeniltä, muun muassa ryijyjä ja valokuitutekniikalla toteutettuja töitä.

Maija Lavosen ryijyn nimi on Kevätvalo.

Yksi Maija Lavosen valokaapelitöistä.

Näyttely on avoinna 13.5.2018 saakka. Museo on auki myös helatorstaina 10.5.2018 11‒18. Tuolloin museoon on vapaa pääsy ja tarjolla on myös yleisöopastus klo 13. Museokortilla pääsee aina maksutta museoon.

Kesänäyttelyssä Svensk Tenn

Lavosten näyttelyn jälkeen museossa avautuu uusi vaihtuva näyttely: Svenskt Tenn @ Didrichsen: Estrid Ericson & Josef FrankMuotoilun uudistajat. Kesänäyttely on avoinna 25.5.‒ 9.9.2018.

Näyttely esittelee ruotsalaisen designyrityksen Svenskt Tennin toimintaa ja historiaa ensimmäistä kertaa taidemuseossa Suomessa. Yrityksen perusti Estrid Ericson (1894–1981) vuonna 1924. Hän loi Ruotsin tunnetuimpiin lukeutuvan sisustusalan yrityksen yhteistyössä itävaltalaisen arkkitehti ja muotoilija Josef Frankin (1885–1967) kanssa.

Svensk Tenn esittäytyy Didrichsenin museon lisäksi myös Hanasaaressa, jossa on esillä nykymuotoilua. Kesän ajaksi avataan pop-up -myymälä Helsingin Stockmannille.

Normaali
Matkakohde, Näyttely, Taiteilija

Verner Thomé tutuksi

Olin tiistaina citybloggarin rooliini kuuluvassa vapaaehtoistyössä Lapinjärven kirjastossa. Siellä on esillä heinäkuun ajan Verner Thomé -näyttely. Sain tehtäväkseni kirjoittaa taiteilijasta lyhyen esittelyn kirjaston käyttöön. Siinäpä oiva mahdollisuus tutustua tähän Suomen kuvataiteen kultakaudeksi (1865‒1931) kutsutun ajan mestariin.

Olen varmaan joskus kuullut taiteilijan nimen ja luultavasti nähnyt hänen töitään Ateneumissa. Melkein tyhjästä sain tutustumiseni kuitenkin aloittaa.

Yllättävänä ja mielenkiintoisena yksityiskohtana pidin sitä, että Verner Thomé liittyy sekä Lapinjärveen että omiin eteläpohjalaisjuuriini. Thomé hankki sisarensa innoittamana huvilan Lapinjärveltä. Hän on syntynyt Alajärvellä, josta sukuni on kotoisin sekä isän että äidin puolelta.

Mustakorvesta maailmalle

Verner Thomé syntyi metsänhoitajan perheeseen 4. heinäkuuta 1878. Perhe asui Mustakorven torpassa Alajärvellä.

Verner Thomé oli taiteilija pienestä asti. Hänen vanhempansa Johan ja Agnes Thomé pitivät häntä laiskana ja ajattelivat, että perheen muista veljeksistä voi jotain tullakin, mutta Verneristä ”vain” taiteilija. Kahdesta veljestä tuli arkkitehtejä ja yhdestä isän tavoin metsänhoitaja. Vernerillä oli myös neljä sisarta.

Itseluottamuksen puute esti nuorta Verneriä heti pyrkimästä eli taidekoulutukseen. Hän sai työpaikan kivipiirtäjänä Tilgmannin kivipainossa Helsingissä.

Mustakorpi. Lapsuudenkoti Alajärvellä. 1800- ja 1900-lukujen vaihde.

Taideopintoja Helsingissä ja Münchenissä

 Vuonna 1898 Thomén vietti kesän Eero Järnefeltin opissa Lohjalla. Oppi-isä rohkaisi Verner Thoméa pyrkimään Suomen Taiteilijayhdistyksen piirustuskouluun Helsinkiin. Siellä häntä opetti muun muassa Helene Schjerfbeck, joka piti häntä yhtenä lahjakkaimmista oppilaistaan.

Helsingistä Verner Thomé siirtyi vuosisadan vaihteessa Baijerin kuninkaalliseen taideakatemiaan Müncheniin. 1900-luvun alun hän vietti Ranskassa. Hänen ensimmäinen taidenäyttelynsä oli Helsingissä vuonna 1903.

Verner Thomén tuli valituksi yhtenä taiteilijana Salon d´Automnen eli Syyssalongin yhteydessä olevaan Suomen taiteen näyttelyyn Pariisiin vuonna 1908. Paikalliset arvostelijat antoivat kuitenkin taideteoksille murskakritiikin. Niitä pidettiin ilottomina, harmaina ja synkkinä.

Impressionistinen valomaalari

1900-luvun alussa taide olikin rajussa käymistilassa. Suomalaiset suhtautuivat uusiin ilmiöihin varovaisesti. Verner Thomé oli valmis uudistamaan maalaustapansa. Hänestä kehittyi impressionistinen valomaalari, joka kokeili myös pointillismia eli täplämaalausta. Maalausten aiheina olivat muun muassa rantanäkymät ja lapset. Thomé oli myös taitava muotokuvamaalari.

Verner Thomé teki kansainvälisen läpimurtonsa ja sai loistavia arvosteluja laajassa näyttelyssä Pietarissa hieman ennen kansalaissodan syttymistä.

 Veljien kohtalo muutti elämän

Thomé odotti pääsevänsä luomaan uraa Pariisiin ja muualle Eurooppaan, mutta hän joutui hautaamaan omat unelmansa. Hänen veljensä Valter, Ivar ja William Thomé teloitettiin Suomen kansalaissodan aikana Vihdissä 1918. Verner säästyi, koska oli maalaamassa Urajärven kartanossa.

Vernerin elämä muuttui. Veljet olivat avustaneet rahallisesti vekselivetoisesti elänyttä ”pitkän paperin taiteilijaa”. Nyt taloudellinen vastuu ja teloitettujen veljien lapsista huolehtiminen lankesi hänelle. Verner Thomé ryhtyi tuotteliaaksi muotokuvamaalariksi vastoin tahtoaan. Muun muassa valtioneuvosto tilasi häneltä säännöllisesti töitä. Hän on maalannut myös alttaritaulun Alajärven kirkkoon.

Verner Thomén töihin tuli tummempi sävy. Erään arvion mukaan hän teki parhaimmat työnsä ennen vuotta 1918, joskin 1920‒30-luvultakin on joitakin helmiä.

Lapinjärvi ja Villa Thomé

Järvimaisema. 1945.

Vuonna 1921 Verner Thomé osti huvilan Lapinjärven kirkonkylältä. Talolle annettiin nimeksi Villa Thomé. Hän oli tutustunut paikkakuntaan vieraillessaan sisarensa, opettajatar Vava Thomén luona, joka oli aktiivisesti mukana kylän yhdistys- ja seuraelämässä.

Verner Thomé kulki vesivärilaatikko, siveltimet ja paperinippu mukanaan Lapinjärven maisemissa. Hänelle paikkakunta oli etsimisen ja rauhaan vetäytymisen saareke. Hän vietti huvilassa kesänsä ja juhlapyhänsä. Talvet hän pyrki oleskelemaan Keski-Euroopassa heikkojen keuhkojensa vuoksi.

Huvilassa asuivat vakituisesti taiteilijan täti Helena Wallin sekä perheen uskollinen palvelijatar Hanna Huttunen. Taiteilijasta poiketen he loivat kiinteitä ystävyyssuhteita lapin-järveläisiin.

Talossa ei ollut erillistä ateljeeta, koska Thomé maalasi mieluummin ulkona. Taiteilijakodin ovet olivat avoinna myös kollegoille ja 1920‒30-luvuilla Lapinjärvellä vaikuttikin pieni taiteilijayhteisö. Se ei ollut mikään iloinen seurue, vaan sisäänpäinkääntynyt ja työteliäs yhteisö. Monet olivat kokeneet sodassa samanlaisia menetyksiä kuin Verner.

Sisaren kotihuvila Villa Bergbo sijaitsee Villa Thomén lähellä. Verner Thomén kuoleman jälkeen hänen huvilaansa jäi asumaan Hanna Huttunen taiteilijan toiveen mukaisesti. Sittemmin talo siirtyi metsänhoitoyhdistykselle ja myöhemmin yksityiskodiksi. Huvila on osa Lapinjärven kulttuuripolkua (kohde 6, Lukkarinpolku 6).

Pojat rannalla. 1915.

Leikkivät pojat. 1910.

Verner Thomé ei mennyt koskaan naimisiin. Hän sai kuitenkin yhden pojan Selma Erikssonin  kanssa. Olof Verner William Eriksson peri isänsä taiteellisen lahjakkuuden ja hänestä tuli yksi Suomen merkittävimmistä heraldikoista.

Verner Thomé alkoi vaurastua töillään. Vuonna 1922 hänestä tuli Kuvataideakatemian jäsen ja vuonna 1941 hän sai professorin arvonimen. Hän kuoli 1. kesäkuuta 1953 Helsingissä.

Verner Thomé -näyttely on avoinna heinäkuussa kirjaston aukioloaikoina:

Maanantaisin, torstaisin, perjantaisin kello 14.00–19.00
Tiistaisin kello 10.00 – 16.00
Keskiviikkona kirjasto on suljettu.

Normaali