Kulttuuri, Matkakohde, Nähtävyys, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma

Taidetta Kivimeijerissä

Tuote/palvelu saatu VisitSomero*

Somerolta löytyy taidetta meijerillisen verran. Kesänäyttelyssä voi tutustua 15 taiteilijan töihin.

Kesäkuun alussa Kivinavetan ovella ei ihan vielä näyttänyt taidenäyttelyltä.

On hienoa, että rakennukset saavat uutta elämää sen jälkeen, kun alkuperäinen käyttötarkoitus ei enää toteudu. Näin on käynyt Somerolla. Valtionmeijeristi Alfred von Schraderin piirsi vuonna 1905 jyhkeän kivirakennuksen toimimaan ensin kartanoiden meijerinä. Sittemmin se oli viljavarastona ja putkiliikkeen käytössä, mutta nyt sen vankkojen seinien sisältä löytyy taidetta.

Kivinavetan takapiha toimii kesällä keramiikkakurssitilana polttouuneineen.

Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n toiminta Someron Kivimeijerissä alkoi 2010, jolloin sinne perustettiin näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus. Rakennuksessa on näyttelytilaa melkein Helsingin taidehallin verran, 560 m2. Yhdistys on järjestänyt useita valtakunnallisia kesänäyttelyitä sekä kursseja valokuvauksesta, maalauksesta, kirjallisuudesta ja keramiikasta.

Kävin paikalla kesäkuun alussa, jolloin isäntänä ja esittelijänä oli taiteilija Antero Kare. Paikalla oli jo taideteoksia, mutta ihan valmista ei vielä ollut tulevaa kesänäyttelyä varten. Go, Somero, Go Go -näyttely avautui 18.6. ja siihen voi tutustua 14.8.2022 mennessä. Näyttelyssä on esillä Somerolle muuttaneiden taiteilijoiden töitä.

Taiteilija Antero Kare teoksensa edessä.

Somerolle on tiensä löytänyt laaja joukko taiteilijoita muun muassa paikkakunnan edullisten kiinteistöhintojen ja sijainnin vuoksi. Kulttuuriyhdistyksen mukaan ”ennestään musiikista, lavatansseista ja kesäteattereista tunnettu kulttuuri-ilmapiiri on nyt voimakkaan visuaalinen. Työhuoneet täyttyvät veistoksista, maalauksista, installaatioista, kuvituksista, logoista, käyttögrafiikasta, kirjoista, keramiikkavadeista, ruukuista, käyttöesineistä, performansseista, videoista, elokuvista, lavasteista.”

Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat ovat:

Antero Kareen teoksen edessä on joukko Tommi Toijan ”pikku ukkeleita”.
Tommi Toijan teos.
Antero Kareen veistoksia.
Antero Kareen teos.
Yksityiskohta Antero Kareen teoksesta.
Vanhan Kivimeijerin seinätkin ovat hyvin taiteellisen näköisiä.

Kivimeijerin lisäksi teosten esittelyyn käytetään ulkotilaa. Piha-alueelle yhdistys rakentaa myös seitsemän keramiikka-uunin patteriston ja teosten valmistamista varten teltta-alueen. Kurssit ja luennot ovatkin olleet näyttelyjen ohella yhdistyksen vetonauloja.

Tänä vuonna on tarjolla keramiikkakursseja, maalauskurssi ja työsymposiumeja. Klassikkoperinteenä ovat Rakufestivaalit, joiden ajankohta tänä vuonna on 15.–17.7. Paikalle pääsee myös työskentelemään omatoimisesti.

Uuni keramiikan mustasavupoltolle.

Someron Kivimeijerin osoite on Turuntie 1034, Pyöli (vanhaa Turuntietä, Hämeen Härkätietä, noin 11 km Somerolta.)

Kivimeijeri on avoinna joka päivä klo 12.00–18.00.

Pääsymaksut: aikuiset 10 euroa, lapset 5 euroa, alle 7 v. ilmaiseksi.

*Bloggaajamatkamatka Somerolle 3.–4.6.2022.

Normaali
Henkilö, Kulttuuri, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Näyttely, Taideteos, Taiteilija

Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa

Anu Pentikin näyttely Alussa oli siemen Wäinö Aaltosen museossa tuo esiin keraamikon taiteellisen puolen. Voikukka on pääosassa, mutta symboliikka liittyy elämänkaareen, sen alkuun ja loppuun.

Keramiikastaan tunnetun Anu Pentikin (s. 1942)  eli Anu Pentikäisen työn tuloksia löytyy monen kodin keittiöstä. Niitä on valmistettu jo viidenkymmenen vuoden ajan napapiirin tuntumassa Posiolla, maailman pohjoisimmassa keramiikkatehtaassa.

50 vuotta Pentikiä

Pentik viettää tänä vuonna juhlavuottaan; yritys sai alkunsa vuonna 1971, ja Pentikin sivuilta löytyykin juhlavuoden slogan: ”50 vuotta kauneutta koteihin.” Kaikki alkoi pienestä, eikä kaikilla ollut lujaa uskoa tekemiseen. Pankinjohtajakin tivasi: ”Onko tämä rehtorin rouvan näpertelyä vai tehdäänkö tästä bisnes?”

No, laina tuli ja bisnes kehkeytyi kansainväliseen vientiin asti. Pentik on nykyään kansainvälinen sisustusmyymäläketju. Vuonna 2019 Pentik Oy:n liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa ja yritys työllistää noin 250 henkilöä.

Installaatioita savesta ja puusta

Anu Pentik -Alussa oli siemen -näyttely, otsikkoteksti

Mutta millaista taidetta tekee muun muassa astioistaan tunnettu, itseoppinut taiteilija Anu Pentik, jonka juhlavuoden näyttely on parhaillaan esillä Wäinö Aaltosen museossa WAMissa Turussa? No ei mitään pikkusievää piiperrystä, vaan isoja installaatioita puusta, savesta ja posliinimassasta. WAMin sivuilla kerrotaan, että ”teosten tekemiseen on käytetty yli 400 metriä lähes 200 vuotta vanhaa hirttä, 900 kiloa kivitavarasavea, 800 kiloa valusavea sekä 600 kiloa paperiposliinimassaa.”

Anu Pentikin installaatio voikukista, materialina puu ja savi.
Voikukkapelto 2019-2020.

Teosten taustalla on Anu Pentikin halu ja palava innostus kokeilla keramiikan rajoja. Ratkaistavana oli muun muassa se, kuinka saadaan aikaan leijuva teos sadoista voikukan siementen muotoisista keramiikkaisista yksiköistä?

Anu Pentikin installaatioita oli esillä Helsingin Taidehallissa menestyksellisessä ja suositussa Kolme tilaa -näyttelyssä vuonna 2017. Yleisömenestyksen innoittamana Anu Pentik on työstänyt WAMissa nähtävää kokonaisuutta yli kahden vuoden ajan museon tiloihin. Näyttely siirtyi viime vuodesta tähän vuoteen koronapandemian vuoksi.

Voikukkien elämänkaari

Alussa oli siemen -näyttely on kerronnallinen kokonaisuus, jossa ”keramiikka taipuu taidokkaasti elämänkaaren teemojen mukaan leijailevista siemenistä hiiltyneiksi puiksi. Alussa on siis siemen ja sittemmin Ilon puutarha. Umpikujassakin käytiin ja välillä oli syytä muistuttaa, että aina on toivoa. Ja Anun aviopuolison Topin viisaus: ” Rauha asuu rakkauden viljapelloissa.”

Anu Pentik on kulkenut vaiheikkaan polun muotoilun ja käyttökeramiikan parista taiteelliseen työskentelyyn. Siihen hän on keskittynyt viimeisen vuosikymmenen ajan. Taiteilija tarkkailee ympäristöään herkin silmin, ja hänen inspiraation lähteinään ovat Lapin luonnon eläimet, värit ja muodot sekä koetun elämän eri sävyt.

Voikukka, 2019.
Ilon puutarha, 2019
Näyttelyssä on mukana myös muutamia isoja ja värikkäitä keramiikkavateja.

Pala savea kulkee aina mukana

Näyttelyssä voi katsoa myös videon, jossa Anu Pentik kertoo elämästään, työstään ja taiteestaan.

Pentikin svuilta löytyy Anun kommentti: ””Minulla on ollut 49 vuotta sama ajatus päässä herätessäni kello viideltä aamulla; Ihanaa, kohta minä saan painaa käteni saveen.”

Anu Pentikin palavaa innostusta saveen kuvaa se, että hän pitää matkoilla mukana savea – jos yllättävä inspiraatio iskee vaikka hotellissa.

Näyttelyopastuksia ja taiteilijatapaamisia

Opastukset

  • suomeksi lauantaisin klo 14
  • suomeksi sunnuntaisin klo 14 (ei 19.9.)
  • ruotsiksi 25.7. ja 29.8. klo 15

Taiteilijatapaamiset

  • lauantaina 24.7. klo 11 ja 12
  • keskiviikkona 1.9. klo 13 ja 14

Anu Pentik – Alussa oli siemen 4.6.–19.9.2021.

Anu Pentik – I början fanns ett frö 4.6–19.9.2021.

Anu Pentik – In the beginning there was a seed 4 June – 19 September 2021.

Normaali
Museo, Näyttely, Taiteilija

Täti Vihreä Turun taidemuseossa

Sigrid Schaumanin maalaukset Turun taidemuseossa tuovat kevään ja kesän kaivattuja värejä katsojan silmien eteen. Vihreää, violettia, vaaleanpunaista – eläköön valo ja värit. Etenkin vihreä hehkuu kauniina taideteoksissa.

Turun taidemuseossa on esillä vielä vajaan kuukauden ajan suosittu näyttely Sigrid Schaumanin taiteesta. Viimeinen näyttelypäivä on 23.5.2021.

Taidemaalari Sigrid Schaumanin (1877–1979) tuotannon ytimessä on kolorismi ja vuosien mittaan yhä näynomaisemmaksi muuttuva ilmaisu. Taidemuseon kuvauksen mukaan hän ”ammensi ranskalaisperäisestä modernismista ja värimaalauksesta suuntautuen erityisesti impressionismiin ja jälki-impressionismiin.”

Näyttelyssä on esillä 120 maalausta vuosilta 1903–1961. Teokset ovat peräisin lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea, suuri osa yksityiskokoelmista.

Sigrid Schaumanin värisalkku.

Värit ja valo

Maalauksista nousee esiin voimakas vihreä väri. Sopisikohan ruohonvihreä kuvaamaan sävyä? Ehkä Sigridin eniten käyttämä vihreä on kuitenkin astetta vaaleampaa ja toki sävyjä on useita.

Mieleeni tulikin ruotsalaisen lastenkirjailija Elsa Beskowin luoma hahmo Täti Vihreä, joka on alkanut seikkailunsa vuonna 1918 julkaistussa kirjassa Tant Grön, tant Brun och tant Gredelin. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen vuonna 1973. En ollenkaan tunne tarinaa, mutta kirjan nimen tiedän.

Sigrid Schaumanille tärkeintä olivat värit ja valo. Hän maalasi eniten maisemia, erityisesti kulttuurimaisemia ja löysi mieluista ikuistettavaa jo nuorena aloitetuilta Italian ja Ranskan matkoilta. Teosten nimissä esiintyvät muun muassa Menton ja Vence Ranskan Rivieralla, Rooma ja Pohjois-Italia.

Sigrid Schauman: Maisema Ranskasta, 1946.
Öljy kovalevylle 33 x 41 cm. Amos Rex. Kuva: Stella Ojala.
Sigrid Schaumanin maalaus Villa Aurelia.
Sigrid Schauman: Villa Aurelia, 1953. Öljy / Olja / Oil, 31 x 35 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Kotimaan maisemista taiteilija kelpuutti toisen maailmansodan aikoihin eräänlaisena korvikkeena Helsingin puistot ja puutarhat, jotka saivat osakseen etelämaalaisen värihehkun. Schaumanin suosimia paikkoja olivat Helsingin Kaupunginpuutarha ja Töölö.

Sigrid Schaumanin maaalaus Helsingin kaupunginpuutarhasta.
Sigrid Schauman: Helsingin kaupunginpuutarha, 1947.
Öljy kankaalle.
Mikkelin taidemuseo, Martti Airion kokoelma.
Kuva: Harri Heinonen.

Taidekriitikko ja yksinhuoltaja

Schauman oli syntyjään ukrainalainen, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Puolassa. Isä oli korkea-arvoinen upseeri, joka työskenteli eri puolilla Venäjää. Sigrid Schauman ei saanut perheeltään eikä muualta kannustusta eikä rahallista tukea. Lainojen avulla hän kuitenkin matkusti opiskelemaan muun muassa Kööpenhaminaan.

Sigrid Schauman vuonna 1904 taustallaan purjeveneitä.
Sigrid Schauman sai 1904 Suomen Taideyhdistykseltä lainan ja hän saattoi matkustaa Kööpenhaminaan opiskelemaan. Kuva Helsingistä tuolta ajalta. Kuva: Åbo Akademi.

Epäonnisesta rakkaussuhteesta syntyi Elisabeth-tytär; Sigrid Schauman jäi yksinhuoltajaksi. Hän toimi taidekriitikkona kahdessa ruotsinkielisessä päivälehdessä Helsingissä saadakseen elantonsa pienelle perheelleen. Taiteelle hän saattoi omistautua pääosin kesäisin.

Runsas myöhäistuotanto

Eläkkeelle jääminen 1940-luvun lopussa antoi Sigrid Schaumanille enemmän aikaa maalaamiseen. Taidemuseon näyttelyesittelyssä todetaan: ”Tuloksena oli hämmästyttävän intensiivinen ja runsas myöhäistuotanto, joka pitää valossa kylpevien maisemien ohella sisällään pelkistettyjä, lähes näynomaisia omakuvia, muotokuvia ja alastontutkielmia.”

Myöhäisempää työskentelyä vaikeutti näön heikkeneminen, jonka vuoksi myöhäiset teokset ovat hyvin suurpiirteisiä, vailla yksityiskohtia.

Hänen uransa taiteilijana kesti yli 70 vuotta. Lahjakkuuden lisäksi hänen salaisuutenaan oli peräänantamattomuus. Vielä lähes 72-vuotiaana hän lähti maalausmatkalle Etelä-Ranskaan ja vastasi ihmettelijöille: ”Täytyyhän sitä ajatella omaa kehitystään ja tulevaisuuttaan.” Tämä on hykerryttävän laittamattomasti sanottu ja aivan paikallaan. Hän maalasi vielä 90-vuotiaana ja eli 101-vuotiaaksi.

Taidehistorioitsija, taidekriitikko ja kuraattori Camilla Granbacka on kirjoittanut Sigrid Schaumanin elämäkerran, jonka nimenä on Taide ja tunteet. Se on ilmestynyt vuonna 2019 Parvs-kustantamosta.

Sigrid Schauman Söderlångvikissa.
Liki 84-vuotias Sigrid Schauman maalasi kesällä 1961 taidemesenaatti Amos Andersonin kesäasunnolla Kemiön Söderlångvikissa. Kuva: Huvudstadsbladet.

Kiitokset, Täti Vihreä, Sigrid Schauman, harmaata kevättalvea valaisseista kesäisistä sävyistä ja näkymistä.

Turun taidemuseo: Sigrid Schauman 11.2.–23.5.2021.

Turun taidemuseoon pääsee enintään 10 vierailijaa kerrallaan. Aika tulee varata ennakkoon museon sivuilla olevasta varauskalenterista. Vierailuajat alkavat tasatunnein ja kestävät 60 minuuttia siirtymineen. Jos haluat tutustua näyttelyyn kauemmin, voit varata kaksi perättäistä vierailuaikaa.

Kuvat ja kuvatekstit ensimmäistä lukuunottamatta Turun taidemuseon kuvapankista.

Normaali
Kahvila, Matkakohde

Tunnelmallinen taidekahvila holvikaarien alla

Café Kryptan kahvipöytä oli somistettu upein pioniasetelmin.

Café Kryptan kahvipöydän somisteena oli upea pioniasetelma.

Cafe Krypta

Jos kuljet kesäaikana Helsingin keskustassa ja etsit kahvi- ja levähdyspaikkaa, kokeile Tuomiokirkon Café Kryptaa. Sen sisäänkäynti sijaitsee Suurtorilta katsottuna kirkon takana osoitteessa Kirkkokatu 18. Kahvilaan pääsee myös hissillä Tuomiokirkon kirkkosalista.

Cafe Krypta sijaitsee Tuomiokirkon kivijalassa.

Cafe Krypta sijaitsee Tuomiokirkon kivijalassa.

Kahvilaa pidetään talkoovoimin

Café Kryptaa pyörittävät seurakunnan yhteistyökumppanit vaihtuvin vuoroin oman toimintansa tukemiseksi.

Kesäkuun lopussa ja heinäkuussa kahvilatoiminnasta vastaavat Seniorinaisten jumpparyhmä, Hakatytöt, Katajanokan Martat, Katajanokan koulun leirikouluryhmä, SPR:n Itä-Helsingin osasto sekä Lähetyksen tukiryhmä.

Kahvilassa on tarjolla niin suolaisia kuin makeitakin leivonnaisia ja keittolounaita.

 

Krypta

Näkymä sisäänkäynnistä kappeliin.

Vaihtuvia taidenäyttelyitä

Kryptassa voi lisäksi nauttia taidenäyttelyistä, joihin on vapaa pääsy.

Tämän kesän jäljellä olevia näyttelyitä ovat:

•    29.6.–10.7. Suvi Af Hällström: In terram nobis.
•    13.–31.7. Johanna Kare: Katuvarpuset.
•    3.–21.8. Näkökulma. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen 10-vuotisjuhlanäyttely.
•    24.8.–4.9. Evgeny Mokhorev, Pietarin kulttuuri-insituutti: Saint Petersburg through the angels’ eyes: a view from Saint Isaac´s.

Sadan vuoden tyhjyys

Helsingin Tuomiokirkon alla oleva holvisto eli krypta rakennettiin alun perin kirkon kellariksi. Siellä sijaitsivat kirkon lämmityslaitteet ja halkovarastot.

Maalattiainen tila oli tyhjillään yli sata vuotta, kunnes se remontoitiin käyttöön vuosina 1972–73 arkkitehti Tarja Salmio-Toiviaisen suunnitelmien mukaan.

Kappelin alttari on yksinkertainen.

Kappelin alttari on yksinkertainen.

Kryptaa kunnostettiin lisää Tuomiokirkon laajan korjauksen aikana vuosina 1996–1999. Kappeliin hankittiin myös uusi alttarilaite.

Kappelin koristeena on taiteilija Carolus Enckellin maalaama alttarimaalaus sekä tekstiilitaiteilija Päikki Prihan kirkkotekstiilit.

Johanna Oraksen taidetta

Kävin Café Kryptassa viime kesänä lähinnä katsomassa Johanna Oraksen Bright like a diamond -näyttelyä. Olen laittanut merkille aina silloin tällöin taiteilijan toimintaa, sillä hänen tyttärensä ja oma tyttäreni ovat syntyneet samana päivänä lokakuussa 1998.

Olivia Oras onkin ollut innoittajana nuoren naisen kasvutarinaa kuvaavassa teosten sarjassa, joka on aivan erilaista Johanna Orasta, jota olen aiemmin nähnyt.

Tänä kesänä kävin siellä siskoni Jaanan kanssa juhannuksen jälkeen, jolloin näyttelyissä oli tauko.

Nautimme lounaaksi linssikeittoa ja sämpylää, jälkiruoaksi kahvit ja pari pikkuleipää. Aterian hinta oli kuusi euroa. Kahvin ja teen hinta on 1,50 euroa, pullan 2 euroa ja voileivän 1,5 euroa.

Café Krypta on avoinna maanantaista lauantaihin klo 11–17 ja sunnuntaina klo 12–17.

Kryptan seinillä on tilaa vaihtuville taidenäyttelyille.

Kryptan seinillä on tilaa vaihtuville taidenäyttelyille. Kuva on viime kesältä Johanna Oraksen näyttelystä.

 

Johanna Oraksen kukkataidetta

Johanna Oraksen kukkataidetta viime kesän näyttelystä.

 

Teos Johanna Oraksen nuoren tytön kasvua kuvaavasta sarjasta

Teos Johanna Oraksen nuoren tytön kasvua kuvaavasta sarjasta viime kesän näyttelystä.

Normaali