Elokuvat, Henkilö, Kulttuuri, Teatteri

Niin kuin taivaassa – teatterin lavalla ja katsomossa

Palvelu/tuote saatu: Helsingin Kaupunginteatteri*

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -esitys on taattua Jakob Höglund -laatua.

Ensimmäisen kirjamessupäivän torstain 28.10. jatkoksi illan ohjelmaan sopi teatteriesitys. Olin varannut majoituksen läheltä Helsingin Kaupunginteatteria, joten kulku sinne ennen ja jälkeen teatterin sujui kätevästi kävellen.

Höglundin houkuttamana

Halusin nähdä Helsingin Kaupunginteatterin musikaalin Niin kuin taivaassa. Olen nähnyt elokuvankin jo vuosia sitten, mutta suurimpana vetovoimatekijänä oli esityksen ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund, jonka aikaansaannoksia olen nähnyt aikaisemmin, Kalevalan Åbo Svenska Teaterissa ja Cabaretin Turun Kaupunginteatterissa. Olen tunnustautunut hänen fanikseen, niin upeita nuo teatterikokemukset ovat olleet.

Jakob Höglund on saanut työstään tunnustusta paitsi katsojilta, myös Svenska Kulturfondenilta. Hän sai säätiön suuren kulttuuripalkinnon vuonna 2020. Perusteluissa häntä kuvaillaan tekijäksi, joka ”ylittää rajoja ei tyyli- ja taidelajien välillä ja haastaa perinteistä teatteritaidetta.”

Ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund. Kuva: Tage Rönnqvist.

Elokuvasta musikaaliksi

Elokuvan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen) ohjasi ruotsalainen Kay Pollak (s. 1938) vuonna 2004. Käsikirjoituksen siihen on tehnyt Carin Pollak yhdessä Anders Nybergin ja Ola Olssonin kanssa. Musiikin on säveltänyt Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe. Laulujen sanat ovat Carin Pollakin ja Fredrik Kempen. Elokuva menestyi kansainvälisesti ja se oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi vuonna 2005.

Kantaesitys Så som i himmelen oli Oscarsteaternissa Tukholmassa vuonna 2018. Käsikirjoitus oli Kay ja Carin Pollakin ja mukana oli myös Edward af Sillén, säveltäjänä Fredrik Kempe, laulujen sanat Carin Pollak ja Fredrik Kempe ja ohjaus Markus Virta.

Kaupunginteatteria varten käsikirjoituksen on suomentanut Aino Piilola ja laulut Maija Vilkkumaa.

Suuresta maailmasta kotiseudulle

Teatterin ohjelmaesityksessä kerrotaan juonesta seuraavasti: ”Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen – Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Pietarsaaressa kasvaneella Jakob Höglundilla on kokemusta kirkkokuoroista, joista hän kertoo löytäneensä yhteisöllisyyden ja ilon aivan kuin näytelmän Ljusåkerin ihmiset. Hän kertoo, että tämän musikaalin ohjaaminen on ollut hänen suuri unelmansa aina siitä lähtien, kun hän näki sen Oscarsteaternissa Tukholmassa. Tai pikemminkin pakkomielle.

Musikaalin näkeminen sai hänet ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttaan ja hänelle oikeaa paikkaa: ulkomailla vai kotimaassa? Pohdinnat ohjasivat hänet Suomeen ja Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän on nyt myös Lilla Teaternin taiteellinen johtaja.

Sata tapaa käyttää pylväitä ja laatikoita

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lavastus suurella näyttämöllä on minimalistista, mutta vaikuttavaa. Se muodostuu enimmäkseen mustista pylväistä ja valkoisista laatikoista, joista saadaan nopeasti ja näyttävästi erilaisia tiloja metsästä kirkkosaliin. Lavastajana on Sven Haraldsson, jonka kanssa ohjaaja on tehnyt aiemminkin yhteistyötä, muun muassa Turun Cabaret-esityksessä.

Yksinkertaiset elementit yhdistyvät Jakob Höglundin tekniikkaan, jossa ”näyttelijät ja esineet yhdessä muodostavat lavastuksen, ja jatkuva liike ja muuntuvat kehot luovat uusia todellisuuksia.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lisätehoa tuovat valot, videotehosteet ja varjoteatteri. Puvustuksesta vastaa Samu-Jussi Koski.

Musikaali – suuren ryhmän työn tulos

Teatterin musikaaliin meneminen ei ole mitenkään halpaa. Otsaan saattaa syntyä pieni ryppyjono, kun katselee teatterin hinnastoa. Niin kuin taivaassa -musikaalin lippujen hinnat permannolla hipovat jo yhdeksääkymppiä (88 €/ 83 € (parveke) / 22 € (aitiopaikat: osittainen näkörajoite). Pariskunnalta se tekee lähes 200 euroa yhden illan kulttuurinautinnosta, jos vaikka ostaa ohjelman sekä nauttii väliajalla leivoskahvit.

Hintaan suhtautuu ymmärtävämmin, kun katselee käsiohjelmasta esitykseen osallistuneiden nimilistaa. Se on suuri jo tarinan synnyttämisestä alkaen käsikirjoittajista säveltäjiin, laulujen sanoittajiin ja suomennoksiin sekä esityksen toteutuksen suunnittelijoihin.

Näyttelijäjoukkoakin rooleissa on puolenkymmentä ja heille on vielä varanäyttelijät, ns. understudyt ja swingit. Mukana on myös lapsinäyttelijöitä, joita on kaksi tai kolme yhtä roolia kohden. Kapellimestari Eeva Konnulla on noin 20 hengen muusikkojoukko ohjattavanaan.

Lisäksi noin satakunta henkilöä on osallistunut esityksen toteuttamiseen tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, naamioinnin, valojen, äänen ja käsiohjelman saralla. Tarpeen ovat myös kuiskaaja sekä lastenhoitajat, kun nuorimmat lavalla olijat ovat 7-vuotiaita.

Valoja ja varjoja

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Musikaalin tarina korostaa musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa. Mukana on myös tummia sävyjä sairastumisesta, kiusaamisesta, perheväkivallasta ja uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Ja loppu on surullinen. Paikoin oli nenäliinalle käyttöä, se täytyy tunnustaa.

Monet koronan vuoksi teatterin väliin jättäneet saattoivat tuumia itsekseen illan aikana, että olo on kuin taivaassa. Kotoa on päästy vihdoin kulttuurin pariin.

Samassa tunnetilassa lienee koko ensemble. Jakob Höglund tiivistää käsiohjelman tekstissä esiintyjien tunnelman: ”Rakas yleisö! Tänään seisomme edessäsi ja olemme valmiita tekemään sitä, mikä on ollut niin pitkään kiellettyä. Kädet toistemme ympärillä laulamme sydämien ilossa, ja silloin katto nousee taivaisiin. Tervetuloa.”

Teatterin esittelyssä luvattiin, että ”tämä elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle.” Sen se totisesti tarjosikin.

Seuraavaksi pitääkin mennä katsomaan Lilla Teaterniin Jakob Höglundin ohjaama musikaali Once.

Lue myös: Kalevala på svenska ja Mua kutsuu Cabaret.

*Sain teatterista kaksi bloggaajalippua.

Normaali
Kulttuuri, Matkakohde, Teatteri

Puolukkapäivistä mummotautiin – Kysy siskoilta

Kontrabassossa Sara Puljula ja pianossa Anna-Mari Kähärä. Laulajat vasemmalta: Susanna Haavisto, Pauliina Saarinen, Riitta Salminen, Anna Victoria Eriksson ja Linda Hämäläinen. Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen.

Yhteistyössä Turun Kaupunginteatteri. ⃰ 

Naisen elämän luonnollisista vaiheista riittää herjaa ja vitsinvääntöä erityisesti asiaa tuntemattomilta. Omalle kohdalle sattuessaan hormonien aiheuttamista vaivoista, kivuista ja harmeista ei ehkä kehtaa puhua – ainakaan nuorena. Turun Kaupunginteatterissa ruma hormonisana sanotaan niin kuin se on ja jaetaan kokemuksia kanssakulkijoiden ja sielunsiskojen kanssa Pienellä näyttämöllä nähtävässä kantaesityksessä Kysy siskoilta.

Idean äitinä on näytelmäkirjailija ja ohjaaja Satu Rasila, jonka heittämään vaihdevuosiaiheiseen Facebook-päivitykseen tarttui säveltäjä ja kapellimestari Anna-Mari Kähärä. Näyttelijä ja sanoittaja Susanna Haaviston kanssa löytyi sopiva paikka kauan odotettuun yhteistyöhön. Näytelmän nimikin Kysy siskoilta löytyi päivitykseen tulleista kommenteista.

Naisten tarinoita tässä musiikkiteatteriesityksessä kertovat myös näyttelijät Anna Victoria Eriksson, Susanna Haavisto, Linda Hämäläinen, Pauliina Saarinen ja Riitta Salminen. Lyömäsoittimia ja bassoa soittaa muusikko Sara Puljula.

Helvetin hormoonit+

Esitystä varten syntyi kaksitoista uutta kappaletta säveltäjänään Anna-Mari Kähärä ja sanoittajanaan Susanna Haavisto. Niiden aiheet käsittelevät vaikeita ja hävettyjä, mutta myös herkkiä ja iloisia hetkiä naisten elämässä. Niitähän riittää kehdosta hautaan: kuukautiset, PMS-oireet, raskaus, keskenmeno, synnytys, endometrioosi, käynnit gynekologilla ja mammografiassa, lapsettomuus, vaihdevuodet, hormonikorvaushoidot, tytär-äitisuhteet ja ulkonäköpaineet. Alussa käydään läpi naisten vaivojen hoitoa kautta historian aina Hippokrateesta alkaen.
Naisten kehoon liittyy paljon vaiettua, peiteltyä ja hävettäväksi koettua. On vapauttavaa päästä lataamaan ja laulamaan totuuksia näyttämölle upean ryhmän kanssa. Tähän ikään mennessä kerrottavaa on kertynyt enemmän kuin laki sallii, ja meidän nuoremmilla näyttelijöillä on tietysti omat stoorinsa, sanoo Susanna Haavisto.

Susanna Haavisto. Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen.

Peili on perseestä+

– Monet, aika omakohtaisetkin aiheet synnyttivät musiikin tyylilajin ikään kuin itsestään. Vaikka teoksessa on mm. jazzia, poppia ja hip hopia, niin ehkä yhteinen nimittäjä on kuitenkin juurimusiikki. Aika moneen biisiin lirvahti aimo annos bluesia ja kuumia aaltoja, kuvailee Anna-Mari Kähärä kuvailee sävellyksiään.

Muusikko ja säveltäjä Anna-Mari Kähärä. Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen.

Näytelmässä on siis tarttumapintaa kaikenikäisille – eikä vain tytöille ja naisille, vaan myös kaikille heidän kanssaan eläville. Suosittelenkin, että esitystä katsomaan tulevat naiset ottavat mukaansa miehensä ihan vain valaistumaan naisen elämänkaaresta hormonien otteessa. Samoin äidit voivat ottaa mukaan tyttärensä. Yhden nuoren katselijan mukaan esitys oli ”enemmän kuin terveystiedon ja biologian tunnit.”

Lavalla ja esiintyjinä nähdään naisia, mutta lavastus- ja pukusuunnittelusta vastaa Tuomas Lampinen, valosuunnittelusta Jarmo Esko ja äänisuunnittelusta Eero Auvinen.
– Esitys on keikkamainen. Inspiroiduin nuorena näkemästäni Nirvanan akustisesta keikasta. Halusimme näyttämölle saman intiimin, lämpimän tunnelman, kertoo Tuomas Lampinen.

Ja todettakoon, että ovia on lavasteissa runsaasti.

Kysy siskoilta -esitykseen sisältyvän Mustaa valoo -laulun koreografiasta ja koreografisesta konsultaatiosta vastaa Sonya Lindfors. Näytelmän naamioinnin on suunnitellut Jessica Rosenberg.

Esitykseen syntyyn voi tutustua tästä Turun Kaupunginteatterin Esitystä tekemässä -videosta.

Poikkeusjärjestelyt teatterissa

Korona-ajan ohjeista muistutettiin monessa paikassa.

Ai niin, olihan lavalla yksi mies. Lavaisäntä Valtteri Roiha toivotti katsojat tervetulleiksi esitykseen ja teatteriin pitkän tauon jälkeen.

Minäkin olen ollut viimeksi teatterissa viime vuoden syyskuussa katsomassa Cabaretesitystä, joka olikin vallan mainio. Myös pitkästä aikaa teatteriin päässyt kaverini Marja kommentoi ennen esityksen alkua:
– Nyt nautitaan, tässä on hyvä olla.

Lavaisännän tehtävänä oli myös luotsata katsojia istumaan oikeille paikoille; voimassa olivat vain rivinumerot, joiden mukaan tuolit täytettiin järjestyksessä keskeltä alkaen ja vieraisiin seurueisiin jätettiin yksi tyhjä tuoli väliin. Hän myös opasti väliajalle lähdössä ja jälleen toiseen näytökseen tultaessa.

Maskejakin käytettiin. Teatterin sivuilta voi lukea tarkempia ohjeita poikkeusajan teatterikäyttäytymiseen ja -etikettiin.

Ensi-ilta Turun Kaupunginteatterissa 21. & 22.9.2021.
Liput 25–46 € teatterin ja Lippupisteen kanavista.
Kesto 2 h 40 min väliaikoineen.

Jostain syystä naisten hormonijutut ei oo tabuja siks, etteikö niistä sais puhua, vaan siks, että ne on niin kiusallisia, ettei kukaan halua puhua niistä.
Sitaatti näytelmän esittelysivulta.

+Väliotsikot laulujen nimistä.

*Sain ostaa edullisemman teatterialan lipun.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kulttuuri, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syyskuussa 2021

Kymmenen poimintaani Turun kulttuuririennoista syyskuun aikana. Tapahtumiin on kirjattu nykyinen tilanne, joten tarkista tilanne järjestäjän omilta verkko- tai Facebook-sivulta, jos aiot osallistua.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu – joka on jo alkanut – näyttää olevan aikamoinen superviikonloppu tapahtumien suhteen. On mistä valita elokuvista performanssiin ja taiteilijoiden työhuoneisiin tutustumiseen. Riittää kulttuurimenoa loppukuuhunkin.

Suomalaisen elokuvan festivaali 2.–5.9.

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään kolmannenkymmenennen kerran torstaista sunnuntaihin 2.–5. syyskuuta 2021. Tapahtuma tuo tarjolle annoksen kotimaista elokuvaa, lyhytelokuvia, teemasarjoja sekä mielenkiintoisia vieraita ja elokuvantekijöitä. Ohjaajavieraiksi saapuvat aviopari Aleksi Salmenperä ja Mia Halme.

Bonuksena on lauantaina 4.9. klo 22.30 epätavallisten elokuvien ja yllätysten yönäytös, joka on nimeltään Mieletön, mieletön Suomi.

Tapahtumapaikkana on Logomo ja sen Kino-Sali (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku). Festivaalin iltaklubit järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

New Performance Turku Festival 3.–5.9.

New Performance Turku Festivaali on Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä performanssitaiteeseen keskittynyt festivaali. Tapahtuma taiteilijoineen ja teoksineen jalkautuu erilaisiin paikkoihin Turun keskustassa perjantaista sunnuntaihin 3.–5.9. Esityksiä on Manillan ympäristön ja Vanhan Viinatehtaan lisäksi esimerkiksi jokirannassa, Samppalinnan puistossa, Paavo Nurmen Stadionilla sekä WAMin Ekoluodolla.

Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän festivaalin teemana on Survival (selviytyminen), joten taiteilijat käsittelevät teoksissaan erilaisia selviytymisen ja selviämisen teemoja ja keinoja. Katso ohjelma.

Suurin osa teoksista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Elokuvapäivä 4.9.

Elokuvapäivänä lauantaina 4.9. pääsee taas nauttimaan maksuttomista elokuvanäytöksistä erikoisissa paikoissa. Valkokankaita pystytetään tänä vuonna ainakin Seikkailupuistoon, Hotel Kakolan kirkkoon, Turun pääkirjastoon sekä Suomen Joutsenen edustalle.

Hansailmiötä viettänyt Hansatori muuntautuu Elokuvapäivän kunniaksi kaupunkilaisten omaksi elokuvateatteriksi. Ilmaisnäytöksessä nähdään klo 20.15 Bohemian Rhapsody. Näytökseen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katsomopaikkojen määrää on rajattu turvallisuussyistä. Osaan näytöksistä tulee myös varata oma paikka ennakkoon.

Konstrundan 4.–5.9.

Taidetapahtuma Konstrundanin aikana yhtenä syyskuun viikonloppuna taiteen, käsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat ovensa yleisölle. Keskeinen tavoite on tarjota keskusteluja, työnäytöksiä ja voimaannuttavia kokemuksia kävijöille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuu yhteensä 490 luovaa tekijää. Taiteilijoiden työhuoneisiin pääsee tutustumaan lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.9. Turussa avoimia ateljeetiloja löytyy muun muassa Logomosta ja Leaf Centeristä. Katso avoimet ateljeet Konstrundanin sivuilta. Vierailuilla on mahdollisuus ostaa taidetta kotiin suoraan taiteilijalta.

Turun taidemuseon näyttelyt 12.9. saakka

Turun taidemuseon näyttelyt vaihtuvat pian, mutta vielä on mahdollisuus tutustua Michael Schilkinin, Lotta Mattilan ja Maria Stereon taiteeseen.

Venäläissyntyinen Michael Schilkin (1900–1962) on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksistaan, tarinallisista reliefeistä, joita on nähtävillä Helsingissä muun muassa Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa.

Michael Schilkin tunnetaan myös pienistä, sympaattisista eläinveistoksista, jotka tuovat esiin eläimen liikkeen ja luonteen. Näitä veistoksia on nyt esillä Turun taidemuseossa, jonka näyttelyn on kuratoinut keramiikan ja eläinaiheiden parissa työskentelevä nykytaiteilija Lotta Mattila (s. 1986). Näiden kahden taiteilijan eläinveistosten välille syntyy kohtaamisia.

Michael Schilkin: Kirahvi.

Maria Stereon näyttely on Studiossa. Teosten materiaalina ovat hajotetut posliini- ja keramiikkaesineet. Maria Stereo on luonut koosteveistoksia ja mosaiikkireliefejä sattumanvaraisiksi paloiksi rikkoontuneista posliinisista kissa-, koira- ja ihmisfiguureista.

Maria Stereon teos.

Michael Schilkin feat. Lotta Mattila 11.6.–12.9.2021.
Maria Stereo: Suloinen melankolia 11.6.–12.9.2021.

Turun taidemuseon tulevia näyttelyitä ovat Royal Salute 1.10.2021–9.1.2022 ja Studiossa Axel Straschnoyn Permikauden joukkotuho 1.10.–14.11.2021.

Muita taidenäyttelyitä syyskuussa

Wäinö Aaltosen museo

4.6.–19.9. Anu Pentik: Alussa oli siemen. Lue lisää postauksesta Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa.

Ars Nova

9.6.–26.9. Sydän auki taiteelle. Niemistön kokoelma Turussa.

9.6.–26.9. Guido van der Werve: Nummer veertien, home.

Titanik

3.–26.9. Kristiina Koskentola with guests from Eurasia.

30.9.–3.10. Milka Luhtaniemi.

Turun Taidehalli

3.9.–3.10. Sami Lukkarinen & Roope Mokka: Unelma ihmisestä.

3.9.–3.10. Mikki Nordman: Enter: Pastoral.

3.9.–3.10. Jonne Pitkänen & Eeva-Liisa Puhakka: Milky Way.

Galleria Joella

5.9. asti Heli Penttinen.

8.9.–3.10. Hannu Riikonen.

Tehdasfestivaali Manifesti 8.–22.9.

Turkulainen nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti saa syyskuussa vieraakseen Tehdasfestivaali Manifestin, monitaidetapahtuman. Sen ohjelmassa nähdään mm. nykytanssin ja -sirkuksen vierailuja, muuta esittävää taidetta sekä kuvataidetta. Tutustu ohjelmaan Tehdasfestivaali Manifestin sivulla.

Turun päivä 19.9.

Turun päivä, koko Turun yhteinen juhlapäivä 19.9., kerää jälleen koko kaupungin täyteen juhlahumua, tapahtumia, avoimia ovia ja kulttuuritapahtumia. Vanhalla Suurtorilla on toritapahtuma toimipisteineen ja esiintymislavoineen, ja Kupittaan siirtolapuutarhaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa. Päivän päätteeksi perinteinen ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä. Tapahtumia löytyy kalenterista.

Farssia ja vakavampaa Turun Kaupunginteatterissa

Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin kirjoittama ja Mikko Koivusalon suomentama brittifarssi Tämä on ryöstö (The Comedy About A Bank Robbery, 2016) saa ensi-iltansa 10.9.2021 Turun Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaajana on Snoopi Siren.

Tämä on ryöstö. Kuva: Marita Koivisto / Turun Kaupunginteatteri-

Pienellä näyttämöllä nähdään Kullervo 3.9.2021 alkaen. Näytelmä on Kalevalasta tuttu, mutta ohjaaja Linda Wallgren on modernisoinut sen. Näytelmä nostaa esiin yli sukupolvien periytyvän vihan ja väkivallan sukupuolittuneisuuden.

Vanja-eno Åbo Svenska Teaterissa 16.9. alkaen

Åbo Svenska Teaterissa saa ensi-iltansa 16.9.2021 uusi ja moninäkökulmainen sovitus Anton Tšehovin Morbror Vanjasta (Vanja-eno). Teatterin mukaan ”melankoliaa ja huumoria hienosti yhdistelevä tarina on ylistys ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä ja rakastaa, mutta ei aina voi haluamallaan tavalla ja haluamassaan järjestyksessä.”

Ohjaus ja käsikirjoituksen muokkaus Tuomo Rämö.

Normaali
Teatteri

Mua kutsuu Cabaret

Yhteistyössä Cabaret/Turun Kaupunginteatteri.  ⃰ 

Cabaret-musikaali Turun Kaupunginteatterissa on mukaansatempaavaa viihdettä, jolla on syvällinen sanoma. Se on kuin makea karkki, jolla on kitkerä jälkimaku. Se on hurmaava ja tyrmäävä.

Tänä iltana haluan leväyttää ovet apposen auki ja vietellä teidät ihmeelliseen juhlaan, juhlaan, joka on täynnä rakkautta, joka kieltäytyy vaikenemasta. Juhlaan, joka muistuttaa meitä historiastamme, joka muistuttaa meitä vastuustamme. Juhlaan, josta pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan.

Näin kirjoittaa ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ensi-iltansa 4.9.2020 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä saaneen Cabaret-musikaalin käsiohjelman esipuheessa.

Tyrmäävän hurmaava

Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) vauhdissa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Musikaalin Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) kehottaa alussa jättämään kaikki huolet salin ulkopuolelle.
– Täällä elämä on kaunista, te kaikki olette kauniita ja orkesterikin on Saksan kaunein!

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään nyt ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Musikaalin tekijöinä ovat ohjaaja ja noin 30 esiintyjää.
– Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtaja Jakob Höglund.

Kit Kat Clubilla, keskellä seisovat Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Cabaret-ensemble esittäytyi pressitilaisuudessa 31.8.2020.

Novellista näytelmäksi, musikaaliksi ja elokuvaksi

Tarinan pääparina ovat yhdysvaltalainen kirjailija Clifford Bradshaw Harrisburgista, Pennsylvaniasta (Olli Rahkonen), joka saapuu Berliiniin Remington mukanaan tarkoituksenaan kirjoittaa toinen romaaninsa ja hänen kanssaan samaan pensionaatin huoneeseen majoittuva Kit Kat Clubin kabareetähti Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson).

Clifford Bradshaw (Olli Rahkonen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Musikaalin alkutekstinä on ollut Christopher Isherwoodin Goodbye to Berlin -niminen vuonna 1939 julkaistu novelli. Se on kirjailijan osin omaelämäkerrallinen, natsipuolueen valtaannousun aikaan sijoittuva rakkaustarina. Brittiläinen näytelmäkirjailija ja ohjaaja John Van Druten kirjoitti vuosia myöhemmin sen pohjalta näytelmän I Am a Camera.

 Turku osoittaa tällä näytelmällään jälleen valveutuneisuuttaan. Kysymyksessä on eurooppalainen kantaesitys. Broadwayllä tämä näytelmä saavutti valtavan menestyksen sen jälkeen kun sitä viime marraskuun 21. päivänä ensi kertaa esitettiin. Sen osalle tuli New York Drama Circlen palkinto parhaana edellisenä vuonna kirjoitettuna näytelmänä. – – –
Näytelmälle uskaltaa ennustaa Turussa pitkää ikää, joskin yleisö oli ensi-illassa silloin tällöin hieman ymmällä.

Näin kirjoitti 20.9.1952 Helsingin Sanomat ensi-iltansa saaneesta I Am a Camera -näytelmästä.

Useiden eri teatteriesitysten jälkeen siitä muodostui menestynyt musikaali Cabaret ja samanniminen elokuva. Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin tekstiin ja tuohon jo mainittuun John Van Druten näytelmään. On jännittävää ajatella, miten musikaali on vähitellen kehkeytynyt eri kirjoittajien ja ohjaajien tulkinnoissa vuosikymmenten aikana.

Valoa ja pimeää

Kit Kat Clubilla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Jakob Höglund tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan.

Näin Kalevala-näytelmän ja Cabaret-musikaalin esittelyn lehdistölle. Nämä kokemukset antoivat viitteitä siitä, että tästä on kehkeytymässä tämän erikoislaatuisen pandemiasyksyn teatterimaailman valopilkku.

Cabaret on samalla glitteriä, bling blingiä, ilmapalloja, paperisadetta, musiikkia, tanssia, rakkaustarinoita, mutta myös ahdistusta maailman pahuudesta, joka kiristää otettaan ja tulee ihan lähelle, jopa ystävien ja naapurien hahmossa.

On valittava puolensa, on valittava asuinpaikkansa. On valittava rakkauden ja toimeentulon välillä. On valittava, lähteäkö vai jäädä. Ja sitten käy niin, että ”minun on niin paha mieli niin kaikesta.”

Ensimmäinen näytös päättyy kohtaukseen, jonka jälkeen yleisö oli tälläkin kertaa hiukan ymmällään. Kuuluuko nyt taputtaa? Kun olisi halunnut taputtaa vahvalle, vaikuttavalle esitykselle, mutta juuri nähdylle ei olisi halunnut osoittaa suosiota. En tosin edes muista, mitä itse tein.

Luovaa lavastusta, peittelemätöntä puvustusta

Lavastus ja puvustus on yksinkertaista ja eleganttia, mutta näyttävää. Kaikessa on kekseliäisyyttä ja luovuutta. Silläkin on syynsä, että Sally Bowlesin turkki on vaaleanpunainen.

Orkesteri on osa esitystä. Lavalla on yksitoista muusikkoa musiikin sovituksesta vastaavan Jussi Vahvaselän johdolla. Musikaalissa kuullaan tietysti tunnettuja lauluja, kuten Willkommen ja Mani. Laulujen suomennos on viime vuoden syyskuussa kuolleen Jukka Virtasen yhtä lukuun ottamatta.

Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Kit Kat Clubilla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Missä huolesi ovat nyt?

Lienee vaikuttavan esityksen tunnusmerkki, jos se jättää katsojan tunteiden valtaan. Tämä musikaali oli kuin makea karkki, joka suussa sulaessaan muuttuukin kitkeräksi ja katkeraksi cocktailiksi, jossa on etikkaa, suolaa, pippuria ja ties mitä pahanmakuista.

Esitys saa ajattelemaan suuria aiheita: elämää ja kuolemaa, rakkautta ja vihaa, hyvyyttä ja pahuutta. Ja valtaa: kuka voi ottaa vallan ja ketkä sen antavat? Ilmiö on tuttu nykyaikanakin.

Seremoniamestari palaa musikaalin lopussa alun lupaukseensa siitä, että huolet jäävät ulkopuolelle: Missä huolesi ovat nyt? Niin, voi olla, että tämänvuotinen pandemiakin hiukan kutistuu muista arkihuolista puhumattakaan. Ennen ei todellakaan ollut kaikki paremmin.

Muualla sanottua

Teatteri-arvio: Cabaret potkaisee katsojat komeasti hereille korona-ajan horroksesta – Seremoniamestaria esittävän Miiko Toiviaisen nimi kannattaa painaa mieleen
Turun Sanomat 5.9.2020 (tilaajille)
Iänikuinen ja kulahtanut Cabaret muuttui Turussa raikkaaksi ja täydelliseksi viiden tähden musikaalielämykseksi
Helsingin Sanomat 6.9.2020 (tilaajille)

Ohjaaja Jakob Höglundilla tuntuu olevan jonkinlaiset taikanäpit, joilla hän muuttaa veltostuneen ja läpikotaisin tunnetun teoksen joksikin, mitä et ole koskaan nähnyt. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna Åbo Svenska Teaterin Kalevalassa. Näin käy myös nyt. Ehdotan, että annatte tälle ohjaajalle kaikki väljähtäneet musikaalit käsiteltäväksi.” Laura Hallamaa, HS 6.9.2020.

Cabaret-ensemble esittäytyi pressitilaisuudessa 31.8.2020.

Jälkikirjoitus

Cabaretilla on minulle sikäli henkilökohtaista merkitystä, että olen ollut lavalla itsekin. Turun kauppakorkeakoulun henkilökunnan pikkujoulun vuonna 2005 järjesti kirjasto-tietopalvelu. Olin organisoimassa runsaasti ohjelmaa sisältävää juhlaa, jonka teemana oli ehdotuksestani teatteri ja tanssi.

Alussa kirjasto-tietopalvelun henkilökunta esitti Ulla´s Cabaret Angels -ryhmänä hartaasti harjoitellun koreografian Cabaret-musikaalin samannimiseen lauluun frakkeihin pukeutuneita. En muista, mistä tällainen idea oli lähtöisin, mutta se oli hieno alku illalle, jonka seremoniamestarina oli näyttelijä Petri Rajala.

”Elämä on vain kabaree. Joten miksi emme vain elä ja anna muiden elää.” (Leben und leben lassen. Berliinin kaupungin motto.)

 ⃰ Sain bloggaajalipun 9.9.2020 esitykseen.

Normaali
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Messut, Museo, Sairaala, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri, Valokuva, Valokuvaus

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

  • Pe 2.10.     19.00          Bromarf
  • La 3.10.     18.00          Tammisaari
  • La 10.10.   18.00          Hanko
  • To 15.10.   19.00          Karjaa
  • Pe 16.10.   19.00          Kemiö
  • To 22.10.   19.00          Maarianhamina
  • Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:

10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Normaali