H niin kuin hotelli, Henkilö, Kahvila, Kaupunki, Majoitus, Matkakertomus

Nukkumatista Pyynpesään

Vanha tuttu Hotelli Nukkumatti on kokenut täydellisen muodonmuutoksen nimeä myöten uudessa omistuksessa. Putiikkihotelli Pyynpesä on kuuden huoneen majoituspaikka Pyymäen Konditorian yläkerrassa.

Hotelli Nukkumatti Sastamalassa oli monien vuosien ajan majapaikkani Vanhan kirjallisuuden päivien aikana. Se sijaitsi kätevästi keskustassa Onkiniemenkadulla, torin laidalla.

Nukkumatin omistaja Raija Ketola ehti emännöidä sitä yli 30 vuoden ajan vuodesta 1986 alkaen. Viimeisinä vuosina hän toivoi, että hotellinpito siirtyisi nuoremmille. Ostajia ei heti löytynyt. Voit lukea lisää Osta hotelli -postauksestani.

Yläkerrassa hotelli, alakerrassa konditoria

Pyynpesän avaimenperätkin ovat teeman mukaiset.

Viime vuonna hotelli sai uudet omistajat Pyymäen Leipomon pitäjistä Maarit Lujalasta ja Jouni Tuomistosta.

Ratkaisu on sikäli näppärä, että alakerrassa sijaitseva Pyymäen Konditoria toimii sekä vastaanottona että aamiaispaikkana. Sinne ilmoittaudutaan ja sieltä saadaan koodi ulko-oveen.

Huoneen avaimet löytyvät hotellin aulasta, samoin majoituslomakkeet, valikoima esitteitä lähialueen nähtävyyksistä ja vieraskirja. Ratkaisu sisältää siis jonkin verran itsepalvelua.

Pyynpesän aulaa. Pöytä toimittaa vastaanottotiskin virkaa. Avaimet löytyvät täältä.

Kaikki uusiksi

Putiikkihotelli Pyynpesä avautui viime vuoden marraskuussa täydellisen remontin jälkeen. Poissa on iso ruokasali, jonka suuren pöydän ääreen hotellivieraat kokoontuivat Raijan valmistamalle aamiaiselle.

Poissa on myös retrohenkiseltä vaikuttanut sisustus värikkäine pintoineen; ruokasali sävyttyi siniseen, muista huoneista löytyi muun muassa ruskeaa, oransssia, vihreää ja punaista.

Tilalla on moderni mustavalkoinen väritys ja huoneiden lukumäärä on pudonnut kuuteen. Ruokasalin tilalla on nyt isoin huone, sviitti, jossa on kaapistoon upotettu keittiö jääkaappeineen ja mikroineen sekä tilava saunaosasto. Halutessaan pääsee myös nauttimaan kylvystä leijonatassuiseen ammeeseen. Parvekkeelle voi mennä  vilvoittelemaan löylyjen välissä.

Tilaa yli 40 neliömetrin sviitissä on reilusti kahdelle majoittujalle, mutta nukkumapaikka löytyy neljällekin, jos varavuoteena toimiva vuodesohva otetaan käyttöön. Nyt meitä oli kolme yöpyjää.

Kyllä tässä hyvin nukuttaa.

Tilava pesupaikka. Oikealla ovi saunaosastoon, vasemmalta mennään parvekkeelle.

Rentouttavan illan olisi voinut viettää kylpyammeessa, kenties vaahtokylvyssä, mutta valitsimme saunomisen.

Teenjuoja ilahtuu aamiaisella

Pyymäen Konditoria tarjoilee runsaan aamiaisen. Se on myös kahvilan asiakkaiden käytettävissä.

Teenjuojana täytyy erityisesti mainita, että tarjolla oli haudutettua teetä jopa kahta eri laatua, mikä on ylivoimaisesti parasta saamaani palvelua tämän juoman suhteen. Suurimmassa osassa hotelleja uskotaan teepussien riittävyyteen.

Putiikkihotelli Pyynpesä yltääkin siihen harvinaiseen joukkoon hotelleja, joka täyttää oman HH-luokitukseni: haudutetun teen lisäksi matkailijan käytössä ovat myös irrotettavat henkarit. HH-indeksistä voi lukea lisää jutusta H niin kuin hotellihuone.

Eipä ole missään muualla tullut vastaan kahta laatua haudutettua teetä: mustaa teetä maustettuna vaniljalla tai kotimaisilla marjoilla. Myös kahvista löytyi kahta eri laatua, joista toinen oli luomua.

Kahvilasta voi ostaa mukaansa Pyymäen Leipomon tuotteita.

Ensi vuonna uudestaan

Hotellin muutos näkyy asiakkaalle ajanmukaisena sisustuksena; kaikki on uutta ja toimivaa.

Se, mitä on hiukan ikävä, on kodinomainen tunnelma ja Raijan, hotellin hengettären, lämmin tulohalaus, iloinen kuluneen vuoden kuulumisten vaihtaminen ja yhteisöllinen aamiainen ison pöydän ääressä.

Kiitän Raijaa yhteisistä hetkistä ja toivotan antoisia ja mukavia eläkepäiviä. Uusille omistajille toivotan onnea ja menestystä.

Sviitti on jo varattu ensi vuoden kesäkuun lopussa, kun on taas aika matkata Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalaan.

 

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Kirjallisuutta ja kohtaamisia Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päiville kokoontui jälleen kirjojen ystäviä.  Tapahtuma on monipuolinen kulttuurikattaus. Kahden päivän aikana ehtii niin kuuntelemaan esityksiä, tapaamaan tuttuja sekä tutkimaan kirjamyyjien hyllyjä ja pöytiä.

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin tuttuun tapaan viikko juhannuksen jälkeen perjantaista lauantaihin 29.‒30.6.2018 Sylvään koululla.

Sain mukaani tälle reissulle kaksi ystävääni, joista molemmat olivat Kirjapäivillä ensimmäistä kertaa.

Naisen paikka?

Naisen paikka -juliste, jossa käytetty teksti on peräisin Minna Canthilta.

Päivien teemana oli Naisen paikka. Tapahtumaa järjestävän Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry:n hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää totesi ohjelmalehtisen esipuheessa: ”Vanhan kirjallisuuden päivien teema Naisen paikka nostaa huulille vitsejä, mutta myös monta ankaraa arjen kertomusta, jotka näyttäytyvät tänään toisenlaisina kuin tapahtumisensa aikoina. Mikä joskus oli tavanomaista, hiljaisesti hyväksyttyä tai salattua, se ei vaan kertakaikkiaan käy meidän ajassamme. Nyt myös käsite sukupuoli on uudenlaisen tarkastelun kohteena. ‒ ‒ Kirjapäivillä Sastamalassa puhutaan, kuunnellaan ja keskustellaan naisen, miehen ja ihmisen paikasta. Aihe on ikuinen ja aina ajankohtainen, kaikissa historian käänteissä, eilispäivänä ja tulevaisuudessa.”

Tulomme Sylvään koulun saliin jäi sen verran myöhäiseksi, että kaikki juhlasalin istuimet oli varattu ja ihmisiä oli jo seisomapaikoilla. Yksi monipuolisen ohjelman esiintyjistä oli kirjailija Pirkko Saisio, jonka puheen otsikkona oli Naisen paikka, miehen tie.

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla Saision esityksen lisäksi myös toimittaja Anna-Stina Nykäsen esitys Nämä naisidolit lyövät nykynaisen ällikällä. Seisomapaikka ei kuitenkaan houkutellut, joten lähdin tutkimaan muuta kirjapäivien tarjontaa.

Palkintoja Martiskaiselle, Lehtiselle ja Rikkiselle

Suomen Antikvariaattiyhdistys ry:n valitsema Vuoden kirjatoukka on bibliofiili Seppo Martiskainen. Hän on ansioitunut erityisesti urheilukirjallisuuden kerääjänä.

Suomen Tietokirjailijat ry:n myöntämän Warelius-palkinnon saivat Suomen historian erityistuntija, filosofian tohtori Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen.

Myös toimittajana ja poliitikkona tunnettu kirjailija Lasse Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista suurin osa on poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia.

Kalevi Rikkinen on maantieteilijä ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukion oppikirjoja, yleisiä tietokirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia.

Haapavaaran tietokirjat

Elämäni tietokirjat -sarjassa kuultiin toimittaja Heikki Haapavaaran poimintoja kymmenestä tärkeästä tietokirjasta. Viestintäpäällikkö Anne Rutasen haastattelussa käytiin läpi Haapavaaran valintoja. Ne alkoivat Otavan isosta tietosanakirjasta 1960-luvulta, jatkoivat Suomen kansallisbiografiaan, Yrjö Karilaan koostamaan, erilaisia pelejä, leikkejä sekä yleis- ja knoppitietoa esittelevään Antero Vipuseen, Aino Kuusisen muistelmiin, Kaari Utrion Eevan tyttäriin eli eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historiaan 1980-luvulta ja päättyen John Simonin kirjoittamaan Koneen ruhtinas ‒ Pekka Herlinin elämä -kirjaan.

Viimeksi mainitun kirjan kohdalla Haapavaara kertoi itkeneensä useaan otteeseen. Kaari Utriota hän kehui erityisesti ja totesi tämän kirjasta: ”Täydellinen onnistuminen.”

Naisen paikka voi olla myös piispana

Lauantain ohjelman odotetuin esitys lienee ollut vuoropuhelu aiheesta Nainen paikallaan ‒ vai liikkeessä? Keskustelijoina olivat piispa emerita Irja Askola ja toimittaja, teatteritieteen maisteri Päivi Istala.

He puhuivatvat muun muassa Askolan lapsuudesta ja nuoruudesta, piispuudesta, naisista ja miehistä, vihapuheista, salaisuuksista ja mykkyydestä, vähemmistöjen ymmärtämisestä, runoudesta ja eläkkeellä olemisesta.

Irja Askola on myös kirjoittaja, jonka teoksia ovat muun muassa Pyhän kanssa piilosilla, Tie vie, pyhä kantaa, Pöytä katettu kaikille sekä yhdessä Anja Porion kanssa julkaistut runoteokset Matkaan naiset. Proosarunoja naisen elämästä ja Mikä nainen. Päivi Istala luki muutamia runoja näytteeksi.

Irja Askola (vas.) on ollut uranuurtaja, ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nainen piispana. Päivi Istala (oik.) haastatteli Askolaa.

Kirjoja ja kierrätysideoita

Perjantai- ja lauantaiaamun voi aloittaa kiertelemällä Sastamalan torilla, josta löytyy mansikoiden, perunoiden ja muiden satokauden tuotteiden lisäksi myös erilaisia käsitöitä ja tietysti kirjoja. Paikalliset ovat ymmärtäneet ns. markkinaraon ja tyhjentäneet kirjahyllyjensä ylitarjontaa torikauppaan. Paikallahan on runsain mitoin kirjoista kiinnostuneita ihmisiä.

Torilla tavataan -lause sopii myös kirjojen ystäville. Ehkä lukuisista laatikollisista löytyy jotain kotihyllyyn.

Sastamalassa täytyy aina käydä myös paikallisessa kirjakaupassa ja sen kuulussa alakerrassa. Tyrvään kirjakauppa on toiminut vuodesta 1891 ja sen perustajana oli apteekkari O. A. Bäckman. Se on Suomen suurimpia yksityisiä kirjakauppoja ja maankuulu; se tunnetaan erityisesti vuonna 1969 kirjakauppias Helka Suvannon perustamasta Kirjakellarista. Hän alkoi pitää kirjakaupassa markan pöytiä, joista tuli nopeasti hyvin suosittuja.

Sylvään koululla Tyrvään kirjakaupan osaston edustalla Aino Havukainen ja Sami Toivonen olivat suosittuja ja jono heidän edessään oli pitkä. He signeerasivat uusinta kirjaansa Tatu ja Patu, elämä ja teot. Nimikirjoitusten lisäksi kirjan koristeeksi sai Toivolan piirroksen.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen eteen kerääntyi pitkä jono lapsia vanhempineen. Kerrankin oli mahdollisuus saada tekijöiden signeeraus uuteen kirjaan.

Kirjallisuuspäivillä oli tarjolla kirjojen lisäksi myös kaikenlaisia muita houkutuksia. Yhtenä niistä oli Katri Oikarisen kirjankansista tehdyt korvakorut. Hän tekee poistokirjojen kansista myös tauluja.

Oikarinen on koonnut ideansa kirjaan Luo aarteita vanhoista kirjoista, jota oli myös myytävänä. Kirjassa on yli 40 ideaa kirjojen uusiokäyttöön.

Tarpeettomien kirjojen kannet voi hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena; niistä voi tehdä vaikka korvakorut.

Vanhoille kirjoille voi antaa uuden elämän osana taideteosta.

Lounaalle Laituriravintolaan

Kirjapäivillä kiertelyyn kulutettu energia täytyy korvata. Lounaspaikaksi on vakiintunut Rautaveden rannalla sijaitseva Laiturikahvila, jossa tarjotaan kahvin lisäksi myös ruokaa, jäätelöä ja virvokkeita A-oikeuksin. Lounasaikaan löytyy sekä seisova pöytä että a la carte -lista.

Ravintola on nimensä mukaisesti kuin iso laituri. Osa ulkotiloista on katettu, joten pieni sadekaan ei haittaa. Ruoan ja juoman lisäksi saa nauttia kauniista järvimaisemasta.

Kohtaamisia ja keskusteluja

Mukavaa päivien aikana on myös tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Heistä monella Vanhan kirjallisuuden päivät kuuluvat vakiintuneisiin menoihin kuten minullakin nykyään.

Sylvään koulun pihalla olevassa teltassa oli perjantai-iltana ohjelmaa, mutta meille riitti pistäytyminen majapaikkamme lähellä olevaan Pub Dubliniin ja saunominen.  Yöpymispaikastammme Putiikkihotelli Pyynpesästä teen erillisen postauksen.

Puutteellinen tutustuminen paikkakunnan iltamenoihin aiheutti sen, että missasimme Nyrok Dolls -yhtyeen esiintymisen Vammalan Seurahuoneella. Kyseessä on lastenkirjailija ja sarjakuvataiteilija Mauri Kunnaksen perustama bändi, jossa soittavat Kjell Westö (kitara), Mauri Kunnas (kitara ja laulu), Pasi Heikura (kitara ja laulu), Juba Tuomola (basso ja laulu) Arto Nyberg (laulu) ja Silja Sillanpää (laulu).

Olisihan kirjailijabändin esiintyminen ollut parempi kokemus kuin pubi, jossa karaokekin alkoi vasta kello kymmeneltä, jolloin olimme jo saunan lauteilla. Ilonamme oli kuitenkin kolmen herran seurue, kirjapäivien vakiokävijöitä, joiden kanssa keskustelimme muun muassa kirjalöydöistä ja scifikirjallisuudesta. He ovat käyneet Vammalassa/Sastamalassa jo kirjapäivien alkuajoista lähtien.

Vuoden 2017 Vanhan kirjallisuuden päivistä voi lukea postauksesta Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään ensi vuonna perjantaina ja lauantaina 28.‒29.6.2019.

Kirjapäiviltä löytää edullista luettavaa.

Joskus myyntipöydiltä voi löytää myös lapsuuden satukirjan.

Normaali
Matkakohde, Matkustaminen, Tapahtuma

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2018

Vuodenvaihteessa on hauskaa suunnitella tulevaa aikaa ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintojani. Mukana on monia vakiintuneita tapahtumia, joissa olen käynyt jo useana vuonna, mutta joukossa on myös pari uutuutta.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 17.–21.1.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Kansainvälinen ostotapahtuma Matka Workshop Day avaa Matkamessut 17.1. Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 18.1. ja kuluttajille 19.–21.1.2018.Ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Messuilta saattaa löytää myös hyviä tarjouksia.

Matkamessuilla on mukana yli 200 näytteilleasettajaa Euroopasta. Mukana on maiden ja kaupunkien matkailutoimistoja ja -organisaatioita, matkanjärjestäjiä ja palveluidentarjoajia.

Messuilla voi tutkia lähes 40 Euroopan maan matkakohteita ja tarjontaa. Mukana ovat muun muassa Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä Balkanilta Kroatia, Makedonia ja Bulgaria. Keski-Euroopan matkoja suunnittelevan kannattaa mennä Itävallan, Puolan tai Tšekin osastoille. Itä-Euroopasta ja Lähi-Idästä messuille saapuvat Tatarstan, Israel ja uutena maana Georgia. Välimeren ja Etelä-Euroopan maat ovat myös isosti esillä, muun muassa Italia, Espanja, Kreikka, Turkki ja Malta.

Messujen Eurooppa-lava on hyvä tietopaikka. Ohjelma johdattelee matkahaaveilijat Euroopan kiinnostavimpien elämyksellisten kohteiden äärelle. Rantapallo-stagella matkabloggaajat jakavat parhaimmat neuvonsa muun muassa Kroatiaan, Tallinnaan, Kreikkaan, Välimeren risteilyihin ja ruokamatkailuun.

Euroopan kohteisiin lennättävät messuilla mukana olevat eurooppalaiset lentoyhtiöt Finnair, SAS, Air Baltic, Tap Portugal, Turkish Airlines ja Croatia Airlines.

Vuoden 2017 Matkamessuista voit lukea täältä.

Parasta lähteä nyt -blogissa on lähiaikoina arvonta, jossa voi voittaa pääsylipun messuille.

Pandat nähtävillä helmikuusta lähtien Ähtärissä

Kiinalainen pandapariskunta Hua Bao ja Jin Baobao saapuu Suomeen torstaina 18.1.2018 Helsinki-Vantaan lentokentälle ja sieltä Ähtäri Zoohon. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimpia mukanaoloja kansainvälisessä luonnonsuojelutyössä.

Yleisölle pandapariskunta esittäytyy ensimmäistä kertaa Ähtäri Zoon vasta valmistuneessa Pandatalossa lauantaina 17.2.2018.

Ähtäri Zoo on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto ja sen ensimmäinen eläinasukas oli Köpi-hirvi. Eläinpuistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen havumetsävyöhykkeen eläinlajeja.

Tällä hetkellä pandat ovat vielä karanteenissa Kiinassa ja saapuminen Suomeen toteutuu eläinten hyvinvoinnin ehdoilla.

Tässä poseeraa Jin Baobao. Kuva: Jukka Salo/Ähtäri Zoo.

100-vuotisjuhlat helmikuussa Virossa

Virossa vietetään Suomen satavuotisjuhlavuoden jälkeen omia syntymäpäiväjuhlia. Maapäivillä valtaa pitäneet poliittiset voimat julistivat Viron itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Satavuotisjuhlinta on jo alkanut ja jatkuu aina helmikuulle 2020 saakka.

Kaikki tapahtumat on koottu Viro 100 -tapahtumakalenteriin. Tietoa on tarjolla viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Juhlavuoden ohjelmat jakaantuvat 12 alaohjelmaan, muun muassa taide-, musiikki-, teatteri- ja urheilutapahtumiin.

Viro ja erityisesti Tallinna ovat monelle suomalaiselle tuttu matkakohde, mutta olisiko aika löytää syntymäpäiväjuhlia viettävästä maasta jotain uutta? Ehkä se voisi olla vaikka osallistuminen johonkin mielenkiintoiseen tapahtumaan tai festivaaliin?
Craft Beer Festival maaliskuussa Turussa

Turku Craft Beer Festival järjestetään VPK:n talolla perjantaina ja lauantaina 9.–10.3.2018. Paikka löytyy pari korttelia torilta osoitteessa Eskelinkatu 5. Tarjolla on kotimaisia pienpanimoita, virolaisia käsityöläisiidereitä, skotlantilaisia mallastuotteita ja viinibaari. Hiukopalaa saa ravintoloiden myyntipisteistä. Sisäänpääsyn tarjoavat liput ovat jo myynnissä kuten myös tastingiin oikeuttavat liput.

Oluttapahtuman järjestäjänä on Turku Food & Wine Festival. Se järjesti heinäkuussa 2017 ensimmäistä kertaa ruoka- ja viinitapahtuman Turun jokirannassa. Lisää on ilmeisesti luvassa vuonna 2018, lisätietoja saa tapahtuman sivuilta.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesäkuussa Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perjantaista lauantaihin 29.6.– 30.6.2018 Sylvään koulussa Sastamalassa. Kirjapäivien teemana on Naisen paikka. Päivien ohjelma nostaa esille naisen aseman ja tasa-arvokysymykset niin taiteen, politiikan kuin taloudenkin kentällä.

Tapahtuman perustan muodostavat antikvaariset kirjakauppiaat. Kirjapäiviltä löytää myös uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Sylvään koulun pihaan rakennetaan tapahtuman ajaksi teltta, jossa on kirjamyyjien lisäksi ravintola. Tämä pääsymaksuton tapahtuma kerää vuosittain noin 15 000 kävijää. Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta sekä tutustua Sastamalaan.

Yöpymistä suunnittelevan kannattaa varata majapaikka ajoissa.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovat ladyt kokoontunevat ensi kesänä seitsemättä kertaa ajalla 2.–8.7.2018. Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi Ruissalossa. Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita, kamera tai kirjoja. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, saunomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus nauttia kulttuurista kesäteatterissa. Myös Ruissalo tarjoaa monia kivoja käyntikohteita kasvitieteellisestä puutarhasta kesäkahviloihin.

Vuoden 2017 Luovat ladyt viikosta voit lukea täältä.

Toivonniemen rantaa Ruissalossa.

Wanhat Talot elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna eli 24.26.8.2018.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, mm. tori, kirpputoreja, antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana edellisvuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Ohjelmaa ja näkemistä riittää koko viikonlopuksi Loviisan viehättävässä kaupungissa. Jutun voit lukea täältä.

Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas 1.9.2018, nyt kuudetta kertaa. Festivaali on jo kansallisesti merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Se tarjoaa kuvaesityksiä, työpajoja ja näyttelyitä kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille. Päivän päätteeksi osallistujat kokoontuvat yhteiselle illalliselle, Fotodinnerille.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y. Vuoden 2017 festivaalista voit lukea täältä.

Hanko Fotofestivalissa voi tutustua myös moniin valokuvanäyttelyihin.

Luontokuva-gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 38. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon.

Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun osallistunei 850 kuvaajaa 14 251 kuvallaTuomaristo valitsi 1 343 kuvaa semifinaaliin. Vuoden Luontokuvaksi valittiin kuhmolaisen Ville Heikkisen kärppäkuva Talven odotus.

Vuoden Luontokuva 2018 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2018 asti. Kuvakilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2018.

Keskustakirjaston avajaiset joulukuussa Helsingissä

Joulukuussa 2018 on kauan kaivattu tapahtuma, kun Helsingin keskustakirjasto Oodi aukeaa.

Idean isänä on kulttuuriministerinä toiminut Claes Andersson. Hän  ehdotti citykirjaston rakentamista vuonna 1998. Pasilan pääkirjasto oli valmistunut 1986, mutta se oli Anderssonin mielestä liian kaukana keskustasta.

Oodi tarjoaa kaikille avoimen, ei-kaupallisen kaupunkitilan. Nimi kirjastolle löytyi yleisökilpailun avulla.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voitti ALA Arkkitehtitoimiston Käännös-niminen suunnitelma. Kilpailuun lähetettiin 544 ehdotusta ympäri maailmaa.

10 000 neliömetrin tulevaisuuden kirjastorakennuksessa yhdistetään puuta ja lasia. Se on puurakentamisen taidonnäyte ja ekotehokas lähes nollaenergiarakennus.

Keskustakirjasto sijoittuu Helsingin keskustaan Töölönlahden alueelle. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Suunnittelijoina ovat arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston työryhmineen yhteistyössä lontoolaisen suunnittelutoimisto Arupin asiantuntijoiden kanssa. Voittaneessa ehdotuksessa on painotettu kirjaston kutsuvuutta, osallistavuutta ja toiminnallisia mahdollisuuksia.

Oodin ensimmäisessä kerroksessa on  nopeatempoisia ja muuttuvia yleisö- ja tapahtumatiloja palvelupisteineen ja sisäänkäynteineen.Toinen kerros on työskentelyn, tekemällä oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhdessäolon paikka. Siellä on studioita, laboratoriot sekä ryhmätyö-, työpaja- ja vuorovaikutustiloja.

Toisen kerroksen tiloja. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Ylin ja kolmas kerros on inhimillinen ja ihmisen kokoinen tila levolliseen rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Pilvimäisen katon alla voi hetkeksi karata arjen kiireiltä ja ihailla kaupungin maisemia.Ylimmästä kerroksesta löytyy eniten ”perinteisen kirjaston” elementtejä.

Kirjastossa arvellaan käyvän noin 10 000 ihmistä päivässä ja 2,5 miljoonaa vuodessa. Keskustakirjasto on avoinna arkisin 8‒22, viikonloppuisin 10‒20. Oodi tulee olemaan myös matkailunähtävyys, jossa turisti voi tutustua myös suomalaisten arkeen.

Aion ehdottomasti tutustua tähän mielenkiintoiseen kirjastorakennukseen heti tuoreeltaan.

Kolmannen kerroksen tiloja. Kuva: Keskustakirjaston mediakuva.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa

Kun kerran on kirjojen ystävä, vaikkakaan ei ihan bibliofiili, niin yksi kesätapahtuma kutsuu vuosi toisensa jälkeen luokseen: Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa.

Päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina. Nyt vuorossa oli tapahtuman 33. kerta ja teemana oli Itsepäinen Suomi.

Kirjapäiville, niin kuin tapahtuman nimi lyhyemmin ilmaistaan, minut johdatti Exlibris Aboensiksen väki, joka oli ne löytänyt. Vuosilukua on muista, mutta ainakin puolessa tusinassa tapahtumia olen ollut.

Tähän pääsymaksuttomaan tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 40 antikvaarista kirjakauppiasta. Heidän myyntipisteensä ovat Sylvään koulun alakerrassa ja pihalle pystytetyssä Teltassa, jossa on myös ravintolapalveluita. Yläkertassa oli yli 50 eri toimijaa, joiden pöydiltä kävijät tavoittivat uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia.

Perjantaiaamun avajaisissa puheenvuoroja esittivät kirja-alan asiantuntija Leena Majander-Reenpää, Sastamalan kaupungin kasvatusjohtaja Pekka Kares, näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman sekä vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Avajaiset juonsi Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Jaossa Vuoden kirjatoukka -nimitys ja Warelius-palkinnot

Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry ja Suomen Antikvariaattiyhdistys ry olivat valinneet Vuoden kirjatoukaksi Riku Jokisen, jota kuvailtiin intohimoiseksi bibliofiiliksi. Hän on Bibliophilos-lehden päätoimittaja ja toimii myös Bibliofiilien Seuran johtokunnassa.

Warelius-palkinnot saivat tänä vuonna pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessori ja kirjailija Merete Mazzarella sekä historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien kehittäjä Titta Putus-Hilasvuori. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Perustelujen mukaan Mazzarella kirjoittaa tärkeistä inhimillisen elämän teemoista ja käsittelee kirjoissaan myös päivänpolttavia yhteiskunnallisia aiheita. Putus-Hilasvuori tunnetaan helposti lähestyttävänä ja asiantuntevana oppikirjailijana.

Vuodesta 1985 lähtien jaettu Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Tyrväältä kotoisin olevaa kirjailijaa ja pappia Antero Wareliusta (1821‒1904) pidetään suomalaisen tietokirjallisuuden uranuurtajana.

Olen iloinen Merete Mazzarellan palkinnosta. Minulla on useita hänen kirjojaan ja pidän hänen kirjoitustyylistään. Hän ei päässyt palkintojenjakotilaisuuteen.

Kirjallisuuslajina essee

Perjantaina ohjelmassa oli keskustelua aiheesta Essee: totuuslauseiden sarjatulta vai henkistynyttä kulttuurikirjoittelua? Ohjelmalehtisessä aihetta esiteltiin näin: ”Essee on noussut elinvoimaiseksi, luetuksi ja dynaamiseksi kirjallisuudenlajiksi. Sen dialoginen ulottuvuus kiinnostaa, sen henkilökohtaisuus vetoaa. Mikä esseessä kiehtoo kirjailijaa? Onko esseen ydin kokemuksellisuudessa vai poleemisuudessa? Onko perinteiselle humanistiselle esseelle enää tilaa?

Keskustelijoina olivat esseistit Antti Hurskainen, Matti Mäkelä ja Jaana Seppänen. Puheenjohtajana toimii kustantaja Touko Siltala.

Tellervo Koivisto yleisömagneettina

Lauantaina Kirjapäivien ohjelmassa oli Tellervo Koiviston haastattelu. Oli arvattavissa, että hän kiinnostaa laajaa yleisöjoukkoa. Sylvään koulun juhlasali alkoi olla melkoisen täynnä jo puoli yhdeltä ja saliin myöhemmin tulleet saivat etsiä joko hajapaikkoja tai tyytyä seisemaan.

Tellervo Koiviston kanssa keskustelivat hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Mattsson ja toimittaja Päivi Istala.

Se, että Tellervo Koiviston elämä on saatu kansien väliin, on Anne Mattssonin sinnikkyyden tulosta. Anne Mattsson on helsinkiläinen lukion historian- ja yhteiskuntaopinopettaja, oppikirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti.  Naisten elämäntarinoihin erikoistunut Anne Mattsson on kirjoittanut aikaisemmin presidentin puoliso Sylvi Kekkosen ja näyttelijä Seela Sellan elämäkerrat.

Tellervo Koivistolla on sana hallussaan ja hän nauratti moneen kertaan yleisöään. Keskustelussa kerrattiin Tellervo ja Mauno Koiviston ensitapaamista, Tellervon kotirouvavuosia, pääministerin rouvan kolumneja Suomen Kuvalehdessä, osallistumista Yhdistys 9 toimintaan sekä kansanedustajaehdokkuutta ja valintaa kansanedustajaksi. Esillä olivat myös karut lapsuudenkokemukset ja sairastuminen masennukseen.

Tellervo Koiviston haastattelu on nähtävissä kokonaisuudessaan YouTubesta otsikolla Vanhan kirjallisuuden päivät 2017: Kuinka Tellervo Koivistosta tuli Tellervo Koivisto.

Kähkösen ja Petäistön tietokirjat

Kirjapäivillä on jo useana vuonna ollut ohjelmassa Elämäni tietokirjat -sarja, jossa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Tänä vuonna esiintyjinä olivat toimittaja, kirjailija Helena Petäistö sekä kirjailija Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Hän on julkaissut kymmenen romaania, kolme tietoteosta ja kolme näytelmää. Hänen keskeisiä teemojaan  ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.

Kähkösen kirjavalinnoissa tuli esiin se valtava taustatiedon määrä, jonka historiallisten romaanien kirjoittaja käy läpi etsien aihepiiriinsä liittyvää tietoa.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastatteli Helena Petäistöä.

Petäistö on tullut tunnetuksi erityisesti Ranskan kirjeenvaihtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut myös useita kirjoja mm. Ranskalaiset korot ja Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa. Valtaosa Petäistön valitsemista kirjoista liittyi kieleen, Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Mukana oli myös yksi keittokirja ‒ Ruutusarjan Herkkuja arkeen ja juhlaan vuodelta 1969 ‒ koska Ranskassa täytyy osata laittaa ruokaa.

Ohjelmassa oli päivien aikana paljon muitakin esityksiä sekä lapsille omat kirjapäivät.

Tapahtuma oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kirjapäivien järjestäjänä on Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.

Kaksi päivää kuluu joutuisasti

Stereovalokuvia sisältävä kirja Helsingin olympialaista oli tarjolla Antikvariaatti Living Dollin myyntipöydällä-

Jos on kiinnostunut kirjoista ja kirjallisuudesta, kannattaa varata Kirjapäiville kaksi päivää. Aikaa menee esitysten kuuntelemiseen, myyntipöytien ja -hyllyjen tutkimiseen ja ainakin minulla tuttavien tapaamiseen.

Osa tapahtuman viehätystä on penkoa niin vanhoja kuin uusiakin kirjoja löytöjen tekemisen toivossa. Tarjolla on sellaisia kirjoja, joita ei löydä enää kirjakaupoista.

Tämänkertaisia omia hankintojani olivat olivat muun muassa Olli Pellikan ja Kristian Runebergin Dublin ‒ Kulttuuriopas (1993) tulevaa Irlannin matkaa silmälläpitäen sekä Anna von Hertzenin F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin matka vv.1939‒1940 (1955). Ostin myös Helena Petäistön kirjoittaman Pariisi, Versailles, Giverny à la Helena Petäistö, johon sain signeerauksen.

Myös ruokailu vie oman aikansa. Teltassa on tarjolla lounasta ja välipalaa. Suuren väkimäärän vuoksi täytyy tyytyä jonottamaan niin ravintolassa kuin vessaan mennessä. Me vakikävijät käymme usein syömässä Laiturikahvilassa, josta löytyy lounaaksi niin buffetpöytä kuin ruokia listaltakin. Viehätystä lisää järvimaisema Rautavedelle.

Jos haluat kokea tapahtuman molemmat päivät, kannattaa varata majoitus hyvissä ajoin. Konkarit varaavat käyntinsä aikana hotellihuoneen jo seuraavaksi vuodeksi. Sastamalan majoituskapasiteetti on tapahtuman kokoon nähden pieni, joten lähellä tapahtumaa hotellia kyseleville tarjotaan ei-oota. Majoituspaikat löytyvät Sastamalan matkailusivuilta.

Sastamala, kirjapääkaupunki

Sastamala on julistautunut Suomen kirjapääkaupungiksi vuonna 2013. Onhan kaupungissa Vanhan kirjallisuuden päivien lisäksi myös Pukstaavi, kirjan kulttuurihistoriallinen museo. Sen ylläpitäjänä Suomen kirjainstituutin säätiö. Pukstaavi on erikoistunut suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriaan.

Kaupungista löytyy myös vuonna 1891 perustettu Tyrvään Kirjakauppa ja sen yhteydessä vuodesta 1969 toiminut Kirjakellari.

Tyrvään Kirjakauppa löytyy osoitteesta Marttilankatu 18.

Kirjakellarissa on myynnissä muun muassa tarjouskirjoja ja kustantajien loppueriä.

Sastamalassa törmää kirjoihin siellä täällä – myös ilmaisiin. Tästä kirjakärrystäkin tarttui mukaan yksi kirja.

Kirjoja on tarjolla torilla ja kirpputoreilla. Kannattaa tietysti markkinoida, kun kaupunki täyttyy kirjoista kiinnostuneista. Lähetyksen Löytötuvassa olikin aikamoinen valikoima kirjoja.

 

Normaali
Matkustaminen, Tapahtuma, Vinkki

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2017

Vuoden 2017 kalenteriin mahtuu monta merkintää.

Vuoden 2017 kalenteriin mahtuu monta merkintää.

Uusi kalenteri on varmaan jo käytössä? Mikäs sen mukavampaa puuhaa kuin suunnitella tulevaa vuotta ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintoja oman makuni mukaan.

Lux Helsinki tammikuussa Helsingissä

Lux In // Janne Parviainen: Dhamma // Photo: Eija Väliranta

Lux In // Janne Parviainen: Dhamma // Photo: Eija Väliranta

Lux Helsinki -valofestivaali on jo menossa, mutta vielä sen ehtii nähdä. Festivaali tuo sopivaa vaihtelua talviseen tammikuuhun, jolloin eletään vielä suuri osa päivästä pimeydessä. Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma valaisee ajalla 5.‒9.1.2017 historiallisia arvorakennuksia ja hämäriä sisäpihoja. Viisitoista valoteosta on nähtävillä päivittäin klo 17–22.

Taideteoksia Helsingin keskustaan toteuttavat niin suomalaiset kuin kansainväliset taiteilijat. Lisätietoja teoksista ja taiteilijoista löytyy täältä.

Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Lux Helsinki sopii koko perheelle ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

En osallistu tähän tapahtumaan, mutta Amsterdamin valofestivaalin näkemisen jälkeen uskon, että tarjolla on hieno kokemus.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 19.–22.1.2017 Messukeskuksessa Helsingissä.

Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 19.1. ja kuluttajille 20.–22.1.

Matkamessujen partnerimaana on Turkki. Tapahtuman ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Matkamessuilla juhlitaan myös satavuotiasta Suomea. Messuilta saattaa löytää hyviä tarjouksia.

Jutun viime vuoden Matkamessuilta voit lukea täältä.

Olen mukana Matkamessuilla.

Olen mukana Matkamessuilla.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesä-heinäkuussa Sastamalassa

Kjell Westö kertoi elämänsä tietokirjoista Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 2016.

Kjell Westö kertoi elämänsä tietokirjoista Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 2016.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeen 30.6.–1.7.2017 Sastamalassa. Teemana on Itsepäinen Suomi ja sitä kuvataan tapahtuman sivuilla näin: ”Pieni ja sitkeä Suomi on tarvinnut historian kuluessa välillä itsepäisyyttäkin selvitäkseen historian melskeissä. Itsepäisyyttä löytyy niin maan historiasta kuin kirjallisuudestakin. Teemaa tullaan käsittelemään useasta näkökulmasta.”

Paikkana on totuttuun tapaan Sylvään koulu.Tapahtuma on pääsymaksuton ja se kerää vuosittain noin 15 000 kävijää.

Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta. Viime kesänä tein  venematkan Kutalan Kasinolle.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta.

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä kuudetta kertaa ajalla 3.–9.7.2017 (varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon  tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita ja kamera. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, sanomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus käydä kesäteatterissa ja Toivonniemeen saatetaan tilata hieroja tai jalkahoitaja hemmottelemaan ladyjä.

Viime kesän tunnelmia olen kuvannut tässä jutussa.

Ruisrock heinäkuussa Turussa

Ruisrock-festivaali vietetään 7.–9.7.2017 Turussa Ruissalon Kansanpuistossa. Viikonlopun aikana festivaalilla nähdään kymmeniä bändejä, artisteja ja alueohjelmaesiintyjiä.

48. kerran vietettävä Ruisrock on Suomen vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali. Viime kesänä Ruisrockin kävijämäärä oli ennätykselliset 100 000 musiikin ystävää.

Ruisrockille ojennettiin Vuoden festivaali -palkinto Industry Awards Gaalassa 2016.

Olen ollut Ruisrockissa ensimmäistä kertaa vuonna 1976 ja muutamia kertoja sen jälkeen. Festivaali on kuitenkin vaikuttanut elämääni useampana viime kesänä, koska se osuu samalle viikolle kuin Luovat ladyt -loma. Ruisrock sulkee muutamia Ruissalon lounaspaikkoja ja rajoittaa liikennettä. Sopuisasti olemme kuitenkin samalle saarelle sopineet.

Tall Ships Races -tapahtuma heinäkuussa Turussa

Suuri purjelaivatapahtuma ja -kilpailu Tall Ships Races nähdään jälleen Turussa 20.–23.7.2017. Se starttaa Ruotsin Halmstadista, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä alukset saapuvat Turkuun, josta niiden matka jatkuu Liettuan Klaipedaan, kilpailun päätesatamaan.

Purjelaivatapahtumassa nähdään muun muassa Omanin kuninkaallisen laivaston ylpeys Shabab Oman II. Se on 85-metrinen alus, jolla on 90-henkinen miehistö. Lisäksi mukana on venäläinen Mir. Alus on 109 metrin pituinen ja se on maailman toiseksi suurin edelleen kulussa oleva purjelaiva.

Turkuun on ilmoittautunut saapuvaksi yhteensä 72 alusta. Näistä suuria A-luokan aluksia on 14. Alusten lukumäärä tulee kasvamaan edelleen talven ja kevään aikana.

Tapahtuma on aikaisempina vuosina kerännyt noin puoli miljoonaa kävijää ympäri maata ja Eurooppaa. Luvassa lienee yksi Suomi 100 -juhlavuoden näyttävimmistä tapahtumista.

Purjelaivatapahtuma tarjoaa silmänruokaa Aurajoessa.

Purjelaivatapahtuma tarjoaa silmänruokaa Aurajoessa.

Kansanperinnetapahtuma Europeade heinäkuussa Turussa

Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma. Se saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen ja isäntäkaupunkina on Turku. Heinäkuun lopussa 26.–30.7.2017 lähes 5 000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia osallistuu tapahtumaan.

”Europeade on taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jossa juhlitaan avointa ja monikulttuurista Eurooppaa. Tapahtuman aikana kansallispukuiset musiikki- ja tanssiryhmät kymmenistä eri maista tekevät tunnetuksi osaamistaan. Näytöksiä, konsertteja ja paraateja on luvassa niin esiintymislavoilla kuin kaduilla ja toreillakin.”

Tämäkin tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkirjaan perisuomalaisella tanssilla. Tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin.

Lisätietoja Suomen Europeaden ja taustaorganisaation sivuilta.

Wanhat Talot -tapahtuma elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori, kirpputoreja sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista.

Hanko Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas syyskuussa 2017. Tilaisuuden ajankohtaa en vielä löytänyt, mutta se lienee kuukauden ensimäisenä lauantaina.

Hanko Fotofestival on jo perinteinen, kansallisesti jo merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Osana festivaalia on ollut myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Jutun vuoden 2015 tapahtumasta voi lukea täältä.

Vuoden Luontokuva -gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 37. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon. Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuonna 2016 siihen osallistui 904 kuvaajaa noin 13 009 kuvalla.

Näistä kilpailun tuomarit Tarmo Auvinen, Jussi Leppänen, Timo Nieminen ja Matti Pukki valitsivat finaaliin 270 kuvaa yhteensä 161 kuvaajalta. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Juha-Pekka Paanasen Kiiruna maailman laidalla.

Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2017 asti. Kilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2017. Paikkana lienee tänä vuonna Helsinki. Gaalassa nähtävä kuvien kokonaisuus kertoo luontomme moni-ilmeisyydestä. Tilaisuudessa nähdään varmaan entiseen tapaan myös kansainvälisesti tunnettujen valokuvaajien esityksiä.

Lempitapahtumasi?

Löysitkö näistä tapahtumista jonkun kalenterimerkinän arvoisen? Entä mitkä ovat sinun lempitapahtumiasi? Kerro vinkkisi.

Normaali
H niin kuin hotelli, Majoitus

Osta hotelli

Aamiaishuone

Jos mielit pienen hotellin omistajaksi, niin tässä olisi yksi vaihtoehto tarjolla Suomen kirjapääkaupungissa Sastamalassa.

Hotelli Nukkumatti Sastamalassa, aiemmin Vammalassa, on pieni hotelli torin laidalla osoitteessa Onkiniemenkatu 6. Sijainti on siis mitä mainioin.

Kodikasta tunnelmaa

Huone Hotelli Nukkumatissa

Nukkumatti sijaitsee toisessa kerroksessa; hissiä ei ole. Hotellissa on kuusi kahden hengen huonetta, sauna ja aamiaishuone. Siellä on kodikas tunnelma ja interiööri on kuin menneiltä vuosikymmeniltä. Jos haluat vaihtelua ketjuhotelleihin, niin sitä Nukkumatti tarjoaa.

Aamiaista nautitaan ison pöydän ympärillä sinisävyisessä salissa, jossa on piano, paljon koriste-esineitä ja huonekasveja. Tarjolla on muun muassa puuroa, kananmunia, mehua, jugurttia, leipää, leikkeleitä, hedelmiä, kahvia ja teetä. Nyt heinäkuussa antimina oli myös mansikoita.

Hotellin käytävältä löytyy kirjahylly kirjoineen ja lehtineen, joten luettavasta ei ole puutetta.

Hotelli Nukkumatin aamiaisella pärjää pitkälle iltapäivään.

Hotelli Nukkumatin aamiaisella pärjää pitkälle iltapäivään.

Vuodesta 1986

Hotellin omistaa ja sitä emännöi Raija Ketola. Hän toimi aikaisemmin pitkään hotelli- ja ravintola-alalla tarjoilijana ja hovimestarina.

Nukkumattia hän on pitänyt vuodesta 1986 eli 30 vuoden ajan. ”Hauskaa on ollut,” tuumii Raija, joka nauttii mukavista asiakkaista – eikä hänellä muunlaisia olekaan.

Ikää Raijalle on kertynyt jo 74 vuotta, mutta eläkepäiviään hän ei ole päässyt viettämään. Hotelli Nukkumatti on ollut pitkään myynnissä, mutta ostajia ei ole vielä löytynyt. Raija olisi jo valmis antamaan hotellin emännöinnin nuoremmille.

Varaus valmiiksi seuraavaa vuotta varten

Näkymä peilin kautta

Raija tuntee monet asiakkaansa jo aikojen takaa. Olen ollut tämän hotellin asiakkaana kerran kesässä jo useamman vuoden ajan, kuten monet muutkin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien tuomat yöpyjät.

Yleensä pieni ryhmämme varaa huoneet jo käyntinsä yhteydessä seuraavaan vuoteen. Tavattaessa aina jatketaan juttua siitä, mihin edellisenä vuotena on päästy. Pientä epävarmuutta hotellin jatkuvuudesta on ollut, mutta olen soittanut aiemmin keväällä ja kysellyt tilannetta.

Tänäkin vuonna varaukset tehtiin jälleen kerran ensi vuoden kesää varten.

Parisängyt

Asetelma pianon päällä

Asetelma pianon päällä II

Normaali
Kahvila, Matkakertomus, Matkakohde, Risteilyt

Ilta Kutalan Kasinolla

Kutalan Kasino

Oletko kuullut Kutalan Kasinosta? En minäkään ollut kuullut siitä ennen heinäkuista perjantai-iltaa. Matka Kasinolle järjestyi yllättäen ja pyytämättä.

Kirjoitin aiemmin omalaatuisista matkailukohteista Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin matkakirjan Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights innoittamana. Nyt minulla olisi esittää yksi uusi kohde heidän kirjaansa Suomen osalta. Kutalan Kasino Sastamalassa kuuluisi mielestäni joukkoon.

Sastamalan satamassa on vain muutamia veneitä. Joukossa on myös m/s Liekovesi.

Sastamalan sataman veneiden joukossa on myös m/s Liekovesi.

Päädyin viettämään iltahetkeä Kasinolle yllättäen. Olimme ystävien kanssa Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa ja myöhäisellä lounaalla Laiturikahvilassa yksi joukostamme mainitsi Kutalan Kasinon paikallisena matkailukuriositeettina.

Lounaan jälkeen kävelin vieressä olevassa Sastamalan satamassa, jossa oli m/s Liekovesi odottelemassa väkeä. Jututin miehistöä, joka kertoi paatin lähtevän klo 16 kohti Kutalan Kasinoa ja kylätoria. Retki kestää 5½ tuntia ja maksaa 15 euroa.

Tein pienen harkintakierroksen satamassa ja palasin. Olihan sitä Kasinolle lähdettävä, kun kyyti osui niin passelisti paikalle.

Kaksi tuntia järvellä

Väkeä aluksella on sopivasti, istumapaikka löytyi helposti eikä tarvinnut ihan kylki kyljessä kyhjytellä. Tilaa on 45 henkilölle. Vettä kummempaa tarjoilua ei ollut.

M/s Liekovesi suuntasi satamasta ensin Tervakallion leirintäalueelle, josta tulikin yksi perhe mukaan. Lisäksi poikettiin Ellivuoren VuoriHotellin satamassa.

Järvimaisemia riitti ihailtavaksi parin tunnin matkan ajaksi.

Järvimaisemia riitti ihailtavaksi parin tunnin matkan ajaksi.

Rautavesi tarjosi kesäisiä maisemia. Ilma oli lämmin, mutta taivas oli pilvinen. Tyrvään Pyhän Olavin ja Sastamalan Pyhän Marian kirkkojen katot kohosivat näkyviin puiden takaa. Myös Pirunvuori sekä Emil Danielssonin Kivilinna mainittiin järvenrannan nähtävyyksinä.

Kohtaamispaikkana Kutalan Kasino

Kutalan Kasino

Kutalan Kasinolla riitti janoiisa ja nälkäisiä asiakkaita.

Kutalan Kasinolla riitti janoisia ja nälkäisiä asiakkaita.

Kutalan Kasino on toiminut vuodesta 1999. Se palvelee niin Kutalan kyläläisiä mökkiläisiä ja matkailijoita osoitteessa Kutalantie 783, Sastamala.

Kasinosta on kuulemma muodostunut eräänlainen instituutio. Siis kasino? Kutalan tapauksessa kyseessä on pieni kesäkioski Kuloveden rannalla.

Kasinosta kerrotaan näin: ”Kioskikopin pienuudesta huolimatta Kasinon tuotevalikoima on laaja, ja luukulta voi käydä ostamassa kaikenlaista aina oluttuopista kalastuslupaan. Kasino on auki vain kesäisin kesäkuun alusta elokuun loppuun, ja aukioloajat painottuvat iltapäivä- ja ilta-aikaan.”

Kasinon alueelta löytyy lapsille leikkimökki leluineen, WC-tilat, parkkipaikkoja ja venelaituri.

Kioskilla olikin jonoa – juomia janoisille, panineja nälkäisille ja lapsille lasten herkkuja. Väkeä tuli niin autoilla kuin veneilläkin.

Perjantaisin klo 18–20 järjestettävältä kylätorilta löytää monenlaisten tuotteiden myyjiä. Tarjolla oli muun muassa mansikoita, perunoita, lihatuotteita, mehuja, talkkunaa, käsitöitä villasukista koruihin sekä muurinpohjalettuja. Ostin litran mansikoita, mustaherukan lehdistä tehtyä mehua ja paperinarusta kudotun kaulakorun.

Kylätorilla oli tarjolla tuotteita elintarvikkeista käsitöihin.

Kylätorilla oli tarjolla tuotteita elintarvikkeista käsitöihin.

Kylätorin myyntipöytiä-

Kutalan kasinolla järjestetään monenmoista puuhaa ja tapahtumaa kesän aikana yhteislauluilloista jalkapallopeleihin, motoristi-maanantaihin, italialaisten autojen iltaan ja peräkonttikirppikseen.

Saaressa sijaitsevalla Kutalan kylällä toimii myös Nuorisoseura sekä Kutalan Martat ja Kutalan Metsästysseura. Koko kylässä on vakituisia asukkaita vain 200 ja kesällä määrä tuplaantuu mökkiläisten myötä. Tietoa toiminnastaan kylä jakaa omilla verkkosivuillaan ja Kutalan Kasinolla on myös omat Facebook-sivut.

M/s Liekovesi

M/s Liekovesi teki lähtöä paluumatkalle sovitusti klo 19.30. Ensin piti saada kaikki matkustajat mukaan kyytiin. Erään vanhemman rouvan laivaan saamisessa oli pientä pulmaa, mutta sekin onnistui toisella yrittämällä. Alus irtautui Kasinon laiturista, mutta palasi kohta takaisin – rollaattori oli unohtunut rannalle.

Kahden tunnin paluumatka tuntui pitkähköltä. Viihdytin itseäni syömällä mansikoita ja valokuvaamalla maisemia. Aurinko siilautui hienosti pilvien läpi ja kesäilta oli kauneimmillaan.

Aurinko siilautui kauniisti pilvien välistä-

Normaali