Suomen, Ruotsin ja Kiinan luonnonihmeitä Vuoden Luontokuva -gaalassa

Tuote/palvelu saatu: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry SLV*

Vuoden Luontokuva -gaalassa Finlandia-talossa 23.10.2021 esiintyi kaksi suomalaista ja kaksi ruotsalaista maineikasta luontokuvaajaa. Heidän esityksensä veivät katsojat suomalaiseen vanhaan metsään ja vedenalaiseen maailmaan, ruotsalaisiin lintumaisemiin sekä ihastelemaan kiinalaista eläimistöä.

Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo tunnetaan tummien metsien tulkkina. Hän kuvaa mielellään vanhan metsän elämää ja tunnelmaa eli sellaisen metsän, joka on ohittanut suositellun hakkuuajan ja jossa on paljon lahopuuta ja päällyskasveja.

Heikki Willamo on kiinnostunut myös muinaisesta kalliotaiteesta ja myyteistä kuvien takana. Samoin häntä kiehtoo ihmisen ja eläinten välinen suhde ja yhteys niin nykyisin kuin myös menneinä aikoina.

Hömötiaisen muotokuva

Heikki Willamo on tehnyt yksin tai yhteistyönä muiden kanssa parikymmentä valokuvateosta, kuten Myyttinen matka, Vuosi metsässä sekä Viimeiset vieraat – elämää autiotalossa. Hän on pitänyt valokuvanäyttelyitä, kuvaesityksiä ja luentoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän myös kirjoittaa ja kuvittaa lehtiartikkeleita.

Heikki Willamon esityksen nimenä oli Metsä minussa, joka on myös hänen viimeisimmän kirjansa nimi. Esitys päättyi hömötiaisen muotokuvaan. Linnun hän löysi vanhan metsän ja avohakkuualueen rajalta. Jos katsoo kuvaa tarkkaan, voi nähdä linnun pupillista heijastuvan aution maiseman – mitä lie lintu tuumaa, kun sen elinympäristö tuhoutuu? Jos ei ole metsää hömötiaiselle, ei ole kohta hömötiaistakaan, joka luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

Kuva – © Heikki Willamo: Hömötiainen.

Kohtaamisia veden alla

Toisena kotimaisena esiintyjänä oli yli kolmekymmentä vuotta vedenalaista luontoa kuvannut Pekka Tuuri. Se on hänelle harrastus ja intohimo, johon liittyy uteliaisuus ja halu tietää enemmän. Hän kuvaa luontoa ja vedenalaista maailmaa käyttämällä snorkkelia ja sukelluslaitteita.

Pekka Tuuri avaa kuvillaan katselijoille aivan uuden ja kiehtovan maailman ja tuo eteemme järviemme, jokiemme ja meriemme eliölajeja. Hänen esityksensä oli nimeltään Kohtaamisia veden alla. Hän on kuvannut niin vesikasveja, hylkyjä, kaloja ja muita vedessä eläviä.

Kuva – © Pekka Tuuri: Sammakko.

Tänä vuonna Vuoden Luontokuvaksi valittiin Pekka Tuurin hieno vedenalaiskuva Liskomies, jossa on kuvattuna manteri, vesilisko. Pekka Tuuri on Vuoden Luontokuva -kilpailun historian viides kuvaaja, joka on uusinut voittonsa. Aiempi voitto tuli vuonna 2010 Kasvit-sarjan kuvalla Kohti valoa.

Kuva – © Pekka Tuuri: Liskomies.

Pekka Tuurin kirja Vedenalainen Suomi ilmestyi vuonna 2013 WSOY:n kustantamana. Kirjasta sanotaan näin: ”Vedenalainen Suomi tarjoaa ainutlaatuisen laajan näkökulman katseilta kätkettyihin maailmoihin. Poikkeuksellisen hieno valokuvateos antaa kattavan käsityksen vesistöjen väriloistosta, niiden monimuotoisesta faunasta, maisemista ja tuhansien hylkyjen hautausmaista. Asiantuntevat tekstit selittävät ja syventävät katselukokemuksen visuaalista lumoa.”

Vedenalainen Suomi on myös Pekka Tuurin ylläpitämä Facebook-sivu.

Seuraavassa kirjassaan Pekka Tuuri esittelee kaikki suomalaiset kalalajit. Kirjan nimenä tullee olemaan Kalojen kauneus.

Yön saalistaja ja muita lintuja

Ruotsalainen Canon Ambassador Jonas Classon esiintyi etäyhteyden välityksellä, mikä sujui hyvin. Hän kuuluu Euroopan nuorten lintukuvaajien parhaimmistoon ja on saavuttanut runsaasti tunnustusta kyvyllään vangita kuvaan linnun luonne ja persoonallisuus.

Jonas Classon sai kunniamaininnan kuvallaan Night Hunter Lontoon Natural History Museumin järjestämässä Wildlife Photographer of the Year 2020 -kilpailussa. Kuvassa on lapinpöllö kuutamossa.

Kuva – © Jonas Classon: Night Hunter.

Night Hunter (Yön saalistaja) oli myös hänen esityksensä nimi.
– Lintujen kuvaaminen on aina ollut tärkein tavoitteeni ja sen saavuttaminen on ollut pitkä ja hidas prosessi. Nyt elän unelmaani todeksi, sanoi Jonas.

Hänen tavoitteenaan on vahvistaa ihmisen ja luonnon välistä sidettä kuviensa, luentojensa, kirjojensa ja näyttelyidensä kautta. Hän on esittänyt vuodesta 2016 saakka kuviaan Marieberg Galleriassa Örebrossa.

Jonas on nuoresta iästään huolimatta julkaissut jo kaksi kirjaa. Niistä ensimmäinen on nimeltään Svart album, joka kertoo valosta pimeässä. Se kertoo siitä, kuinka luonnosta, linnuista ja valokuvauksesta tuli valo teini-ikäiselle Jonakselle vaikeana aikana, jolloin hän vietti useamman vuoden sairaalassa.

Kuva – © Jonas Classon: Metso (Tjädertupp).

Toinen kirjoista on aivan uusi, lokakuussa ilmestynyt Lappuggla – skogens dolda väsen. Kirjan tekstit ovat kirjailija Anna Frosterin.

Luonnonihmeitä Kiinassa

Ruotsalainen valokuvaaja Staffan Widstrand on palkittu monissa kansainvälisissä kuvakilpailuissa. Hän käyttää myös titteleitä National Geographic Explorer sekä Sony Europe Imaging Ambassador.

Staffan Widstrandkin on tehnyt useita valokuvakirjoja, joista yhdessä valokuvaaja Magnus Lundgrenin kanssa tehty Papua – bland paradisfåglar och djävulsrockor valittiin lokakuussa Vuoden 2022 Pandakirjaksi; valitsijana oli Ruotsin WWF. Suomessa valitaan Vuoden luontokirja.

Staffan Widstrand on Wild Wonders of China -hankkeen johtaja ja yksi sen perustajista. Hankkeessa toimivat useat kansainväliset ja kiinalaiset luonnonvalokuvaajat sekä Wild Wonders of Europe -hanke, WWF ja Sony Europe Imaging Ambassadors.Wild Wonders -alueita on Kiinan ja Euroopan lisäksi Papua sekä kansainvälinen alue, Wild Wonders International.

Staffan Widstrand kertoi tämän päivän Kiinasta sekä sen ainutlaatuisesta luonnosta ja kulttuuriperinnöstä – kuvia eläimistä  ja linnuista, joita emme ole aikaisemmin nähneet ja jotka tuntuvat epätodellisilta. Hänen esityksensä nimi oli Wild Wonders of China – Unseen, Unexpected, Unforgettable (Ihmeellinen Kiina – ennennäkemätön, yllättävä, unohtumaton).

Kiina sai ainakin minun mielessäni uusia ulottuvuuksia, kun Staffan Widstrand kertoi, että Kiinassa on enemmän suojeltuja alueita prosentteina pinta-alasta kuin Ruotsissa ja Suomessa.

Himalajantragopaani. Tangjiahen kansallinen suojelualue, Kiina.
Kuva: © Staffan Widstrand/wildwondersofchina.com.

Gaoligongshanin puusammakko, Gaoligongshan-vuoret, Yunnan, Kiina.
Kuva: © Staffan Widstrand/wildwondersofchina.com.

Ensi vuonna 22.10.2022

Vuonna 2022 järjestetään 42. Vuoden Luontokuva -kilpailu. Sen tulokset julkistetaan festivaalissa, joka pidetään lauantaina 22.10.2022 myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Laita päivä jo kalenteriin ja tule katsomaan upeita kuvia niin kilpailuun osallistuneiltakin ja gaalaesiintyjiltä.

Kilpailukuvien latausaika alkaa tammikuussa ja kestää tammi-helmikuun vaihteeseen. Seuraa Suomen Luonnonvalokuvaajien verkkosivuja ja somekanavia.

*Olen Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallituksen jäsen.

Vuoden Luontokuva 2021 -festivaali 23.10.2021

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma Vuoden Luontokuva 2021 -festivaali järjestetään lauantaina 23.10.2021 Finlandia-talossa, Helsingissä. Tule katsomaan upeita kuvia Suomen luonnosta.

Kuva: Arja Vesterholm – Tukka hyvin – kaikki hyvin (VLK2021-semifinalisti).

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden Luontokuva 2021 sekä muut kilpailussa palkitut kuvat, yhteensä 37 kuvaa.

13 110 kuvasta valittiin 90 loppukilpailuun

Kilpailuun toimitettiin 13 110 kuvaa yhteensä 826 kuvaajalta. Tuomaristo valitsi ensimmäisellä kierroksella yhteensä 1 197 semifinalistikuvaa 450 kuvaajalta. Niistä finalistikuvien joukkoon selvisi 251 kuvaa 149 kuvaajalta.

Tuomaristo pisteytti finalistikuvat, ja jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun 10 parasta, yhteensä 90 kuvaa. Ne tuomaristo pisteytti vielä uudelleen.

Kilpailun tuomareina toimivat Paavo Hamunen Kuusamosta, Jukka Palm Vantaalta, Antti Siponen Riihimäeltä ja Tiina Törmänen Kemistä. Lisäksi Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö antoi loppukilpailuun päässeille kuville omat pisteensä.

Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi suosikkikuvaäänestys, johon pääsivät ottamaan osaa Suomen Luonnonvalokuvaajien FB-ryhmän jäsenet.

Gaalassa kotimaisia ja ulkomaisia huippukuvaajia

Vuoden Luontokuvat 2021 -gaalassa Finlandia-talolla esiintyvät kotimaiset ja ruotsalaiset huippukuvaajat: valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo ja vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri sekä Ruotsista luontokuvaaja, Canon Ambassador Jonas Classon ja Sony Europe Imaging Ambassador, luontokuvaaja, National Geographicin tutkimusmatkaaja ja kirjailija Staffan Widstrand. Sekä Classonin että Widstradin esityskielenä on englanti.

Ohjelma

12.00 Näyttely ja esittelyalue aukeavat

12.30 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja (multimedia 1, kesto 20 minuuttia)

13.00 Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun semifinalisteja (multimedia 2, kesto 20 minuuttia)

13.20 Tauko

Gaala

14.00 Canon Ambassador Jonas Classon (etäyhteys): Night hunter – Yön saalistaja

14.30 Valokuvataiteilija, luontokuvaaja, ja kirjailija Heikki Willamo: Metsä minussa

15.15 Tauko

15.45 Vedenalaismaailman erikoiskuvaaja Pekka Tuuri: Kohtaamisia veden alla

16.30 National Geographic Explorer, Sony Europe Imaging Ambassador Staffan Widstrand:
Wild Wonders of China – Unseen, Unexpected, Unforgettable
Ihmeellinen Kiina – ennennäkemätön , yllättävä, unohtumaton

17.15 Tauko

18.00 Vuoden Luontokuva 2021:
Voittajan julkistus ja palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus

19.00 Tilaisuus päättyy

Kuva: Pertti Rasp – Biodiversiteetti (VLK2021-semifinalisti).

Messualueella esittelyjä ja näyttelyitä

Tapahtuman messualueella on nähtävänä muun muassa uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä. Messualueelle vapaa pääsy.

Esittely- ja näyttelyalueella (lista voi vielä täydentyä):

• Artest Oy / Jari Nieminen
• Artic Camera / Jouni Männistö
• Canon
• Finnature
• Jaana Kotamäki (kirjamyynti)
• Eija Kujansuu (näyttely)
• Kuusamo Nature Photography
• Naturkai / Kai Hypen (kirjamyynti)
• Olympus
• Rajala Pro Shop
• Reaxon
• Sony
• Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry
• Suomen Luonto
• Vuoden Luontokuvat 2021 -näyttely

Finlandia-talolla: Gaala-yleisön suosikkikuvaäänestys. Osallistuneiden kesken arvotaan Rajala Pro Shopin 300 €:n arvoinen lahjakortti.

Lisätiedot: www.luontokuva.org ja www.vuodenluontokuva.fi.

Liput: lippu.fi ja paikan päältä klo 12–16. Liput alkaen 11,50 €.

Itselle tai lahjoiksi kirjoja ja kalentereita

Vinkki: hanki joululahjat jo hyvissä ajoin. 41. Vuoden Luontokuvat (2021) -kirjoja ja Luontokuva 2022 -kalentereita voi ostaa Finlandia-talolta. Kilpailun parhaimmiston osuus on laaja: kirjassa on mukana lähes 200 kilpailukuvaa ja sivuja on sama määrä.

Vuoden Luontokuvat 2021 -kilpailun sadosta on koostettu tyylikäs seinäkalenteri.

Kirjoja ja kalentereita voi ostaa myös Luontokuvan kaupasta.

Kuva: Jaana Paasovaara – Valmiina talveen (VLK2021-semifinalisti).

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa marras-joulukuussa

Joulukausi Suomen Turussa alkaa marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Kaupunki on täynnä joulutunnelmaa ja -tekemistä, vaikka osa perinteisistä tapahtumista jää järjestämättä tai ne toteutetaan eri tavalla kuin ennen. Tässä listassa on myös muutamia kulttuurimenoja.

Myyttinen matka -valokuvanäyttely 4.4.2021 asti

Biologisessa museossa esillä oleva valokuvataiteilija ja kirjailija Heikki Willamon luola- ja kalliotaiteesta inspiroitunut Myyttinen matka -näyttely kertoo vuosituhansia vanhoista siteistä ihmisten ja eläinten välillä.

Näyttelystä kerrotaan:
”Muinaisissa kulttuureissa eläimet olivat tärkeitä ravinnon ja raaka-aineiden lähteitä, mutta niillä oli myös syvällisempi merkitys. Niiden kautta ihmiset hahmottivat omaa paikkaansa elonkehässä ja hakivat yhteyttä maailmankaikkeuteen. Eläimillä ja niiden kuvilla oli tärkeä rooli yhteydenpidossa henkimaailmaan.

Näyttelyssä esillä olevat valokuvat hirvistä ovat peräisin Heikki Willamon kotiseuduilta Länsi-Uudeltamaalta, karhut on kuvattu Kuhmossa. Alun perin tarkoitus oli ikuistaa kalliotaidetta.Lopulta syntyi kuva, joka näytti kalliotaiteelta. Kiteytyi ajatus siitä, että kalliotaiteessa kuvattujen eläimien on täytynyt olla tärkeitä ihmiselle.

Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat juuri nyt työn alla oleva eteläsuomalainen metsäluonto, vanhat myytit ja kalliotaide. Työssään hän pohtii paljon ihmisen ja eläimen kohtaamista, sekä eläimen paikkaa maailmassa nyt ja menneinä aikoina.” Katso Myyttinen matka -kuvia.

Time of My Life Aurinkobaletissa 12.–27.11.2020

Time of My Life on aikamatka 1980-luvun tanssilattialle, joka kiehtovasti tempaa katsojat mukaansa kuuman tanssin pyörteisiin. Teos yhdistää aikakauden energisen musiikin, liikkeen ja visuaalisuuden. Moonwalkin ja Miami Vicen lisäksi teos tuo esiin 1980-luvun ilmiöitä, maailman tapahtumia sekä ajan ja paikan ylittävää rakkauden kaipuuta. Teoksessa menneisyys ja nykyaika käyvät vuoropuhelua.

Katso esityksen traileri.

Esityksen on ohjannut Sanna Silvennoinen. Paikkana on Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku. Kesto noin 1 h 40 min. (sisältää väliajan).

1980-luvun estetiikkaa ja musiikkia. Nostalgiaa.

Turun Kamerat – Ajankuvassa 90 vuotta

Turun Kameroiden juhlavuosi huipentuu Turun Pääkirjastossa näyttelyyn. Esillä on nykyisiltä jäseniltä kaikkiaan 90 kehystettyä valokuvaa 90-vuotisen toiminnan kunniaksi.

Vuoden 2020 kerhoiltojen kuukausikilpailuissa menestyneet kuvat ovat digitaalisina esillä isolla näytöllä uudisosan aulassa sekä ulkoprojisointina.

Samalla Turun Kamerat kunnioittaa pitkäaikaisen jäsenensä, edesmenneen ministeri Pertti Paasion muistoa. Esille tieto-osastolla uudisosan toisessa kerroksessa on kymmenen kehystettyä kuvaa hänen suuresta kuvakokoelmastaan.

Pertti Paasio oli innokas valokuvaaja.

Hundarnas historiepjäs/ Koirien näytelmä historiasta

Kuva: Åbo Svenska Teater.

Åbo Svenska Teaterin koko perheen ystävyysseikkailu Hundarnas historiepjäs (suom. Koirien näytelmä historiasta) on komediallinen ja myötätuntoinen retki 1500–1800-luvuilla ja nykypäivässä. Mauri Kunnaksen kuvakirjan Koiramäen Suomen historia innoittamassa esityksessä Suomi on paikka, jossa elää monia ääniä ja tunteita. Näyttämöllä seikkailee ilahduttava henkilökavalkadi näytelmään sävelletyn musiikin siivittämänä.

Eri aikakaudet herättävät uteliaisuuden. Miten haarukka tuli Suomeen? Millainen oli Aurajoki 1500-luvulla? Entä kuinka ystävystytään?

Ikäsuositus on 6–790 vuotta. Esitys on kaksikielinen ja se tekstitetään myös suomeksi ja ruotsiksi. Teksti ja ohjaus Anne Nimell.

Paratiisin Joulukahvila & Puoti avoinna 27.–29.11. ja 4.–6.12.

Paratiisin Joulukahvila & Puoti Villa Bella Vistassa avaa ovensa ja toivottaa lämpimästi tervetuloa nauttimaan jouluisesta tunnelmasta. Kahvila on avoinna klo 11–18 perjantaista sunnuntaihin 27.–29.11. ja 4.–6.12.

Kahvila löytyy Ruissalosta osoitteesta Iso-Pukintie 39.

Joulukahvila Paratiisi, Ruissalo.

Joulukauden avaus 28.11.

Ydinkeskustayhdistyksen Satumainen joulunavaus 28.11. ja joulun valojen sytyttäminen joka puolelle kaupunkia. Tuomiokirkon kuusen lamputkin saavat valonsa. Luostarinmäelläkin on jouluista ja pääkirjastossa virittäydytään joulun tunnelmaan.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat 28.11.–20.12.

Perinteiset Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat ovat avoinna neljänä viikonloppuna ennen joulua 28.11.–20.12. Markkinoille pääsee lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11−17. Ohjelmassa on käsitöiden ja jouluherkkujen myynnin lisäksi musiikkia ja muita esityksiä.

Historian jännät naiset 2.12.

Maria Pettersson on kirjoittanut kirjan Historian jännät naiset, joista hän myös puhuu Turun pääkirjaston Studiossa, Linnankatu 2 keskiviikkona 2.12. klo 16.

Maria Petterssonin luento tutustuttaa voimanaisiin – merirosvoihin, meedioihin, varkaisiin ja vakoojaprinsessoihin – jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon. Heidän elämäntarinansa saavat lukijan haukkomaan henkeä ja kysymään: miksi en ole kuullut heistä aiemmin?

Tilaisuuteen otetaan yleisöä voimassa olevien rajoitusten mukaisesti ja se striimataan Facebookissa. Tapahtuma on maksuton.

Katetut joulupöydät -näyttely ja Jouluilta hämärtyy -opastukset Apteekkimuseossa

Katetut joulupöydät -näyttely kertoo 1700- ja 1800-luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana. Jouluherkut on katettuina saliin ja kamareihin. Opastuksia suomeksi 5.12, 12.12, 19.12. ja 26.12. klo 13, ruotsiksi 13.12. klo 14.

Jouluilta hämärtyy -opastukset 5.12., 12.12., 19.12. ja 26.12. klo 16.30.

Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet museon sivuilta.

Joulurauhan julistus 24.12.

Protokollapäällikkö Mika Akkanen julistaa joulurauhan vuonna 2019. (Kuva otettu televisiolähetyksestä.)

Joulurauha on julistettu Suomen Turusta jo 1300-luvulta asti. Perinne ei pääse katkeamaan tänäkään jouluaattona. Protokollapäällikkö Mika Akkanen nousee Brinkkalan talon parvekkeelle, mutta turvallisuussyistä joulurauhanjulistus luetaan poikkeuksellisesti ilman yleisöä.

Julistus on seurattavissa perinteiseen tapaan suorana lähetyksenä Yleisradion kanavilla.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Viides valokuvafestivaali Hangossa

Hangossa vietettiin syyskuun alussa viidettä kertaa valokuvafestivaalia. Vuonna 2013 alkanut Hanko Fotofestival -tapahtuma on muuttanut hiukan muotoaan, mutta on saanut onneksi jatkua. Hangon kaupungintalolle kerääntyi 2.9.2017 valokuvauksesta kiinnostuneita paikkakuntalaisia ja meitä hiukan kauempaakin tulleita.

Nyt teemana oli Visual Overload/Täydellisen kuvan metsästys. Tarkoituksena oli pohtia sitä, millainen kuva pysäyttää, kun kuvia tulvii silmiemme eteen kaikkialla.

Festivaalin saatesanoissa todetaan: ”Ylivisuaalisessa maailmassamme metsästämme kuva kuvalta täydellisyyttä. Ylimääräiset filtterit korostuvat tuntemattomien tykkäysten keräilyhimossa. Loputon kuvavirta on samanaikaisesti kenties visuaalisesti köyhempi kuin koskaan.”

Tapahtuman yhtenä luennoitsijana toimineen Serkan Günesin sanoin: ”Sosiaalisessa mediassa kuvaa käytetään eri hetkien dokumentoimiseen ja niiden jakamiseen seuraajien kanssa. Koskaan ei ole kuvattu ja käytetty yhtä paljon kuvia kuin tänä päivänä! Onko tämä hyvä vai huono asia, siitä voidaan keskustella!”

5 x Pecha Kucha

Festivaalin aluksi viisi BioFoto Finlandin jäsentä esitteli luontokuviaan Pecha Kucha-muodossa. Jokainen esittäjä sai näyttää 20 kuvaa, jokaista tasan 20 sekunnin ajan.

Esityksensä pitivät Gunilla Björklund (Metsäkauriit lähiympäristössäni), Mia Falck (In the Nude), Kristian Frantz (Maisema kalliossa), Anne Häggblom (Vilaus Uudesta-Seelannista) ja Niclas Rantala (Eteläsin ja merta lähimpän).

BioFoto Finland on ruotsinkielinen luontovalokuvayhdistys, jolla on jäseniä ympäri maata. Samalla yhdistys on osa skandinaavista BioFoto-verkostoa.

Siipien havinaa

Hanko Fotofestivalissa oli viisi esiintyjää, jotka tarkastelivat Visual Overload -teemaa oman kokemuksensa ja kuvien kautta.

Ensimmäisenä esiintynyt  luonnonvalokuvaaja Lars Sundström kertoi Siipien havinaa -nimisessä esityksessään samannimisen luontokuvakirjansa syntyprosessista ideasta tekniseen toteutukseen asti. Hän on halunnut tuoda esiin lähiympäristönsä luonnon ja sen monimuotoisuuden. Melkein kaikki kirjan kuvat ovat Raaseporista tai Hangosta rannikolta metsälammelle.

Tähtiä taivaalla

Oscar Kesercin aiheena oli Yökuvaus ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Oscar on harrastanut noin kolmen vuoden ajan lähinnä suomalaista maisema-, tähti- ja merivalokuvausta. Hänen kuvauspaikkojaan ovat Kirkkonummi ja Rodos, jossa hän on kasvanut. Hän esitteli omia kuviaan ja antoi vinkkejä ja tietoa yökuvaukseen.

Oscar Keserci kertoi myös ajatuksiani verkkonäkyvyydestä. Hänen mukaansa sosiaalisella medialla on ollut iso merkitys menestyksen saavuttamiseen. Hänen kuviaan voi katsella muun muassa Facebookissa, Instagrammissa ja 500px-sivustolla.

Monta tapaa nähdä luonto

Valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Ritva Kovalaisen tuotannossa kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Hänen esityksensä nimenä oli Monta tapaa nähdä luonto. Ritva Kovalainen on työskennellyt monivuotisten taideprojektien parissa. Kirjoittaminen ja graafinen suunnittelu kuuluvat myös hänen työskentelytapaansa.

Kovalaisen töitä on ollut esillä eri puolilla maailmaa ja teoksia on monissa suomalaisissa taidekokoelmissa. Julkisia teoksia hän on tehnyt muun muassa Helsingin yliopiston Metsätieteiden taloon ja Kemiönsaaren päiväkodin tiloihin. Kovalainen on saanut muun muassa Suomi-palkinnon sekä taiteilijaprofessorin arvon.

Kohtaamisia metsässä

Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon aiheena oli Kohtaamisia. Hän on erityisen kiinnostunut vanhan metsän elämästä ja tunnelmasta sekä muinaisesta kalliotaiteesta ja myyteistä kuvien takana. Hänen kuvissaan on paljon karhuja, mäyriä, peuroja, hirviä ja kettuja.
‒ Minua kiehtoo ihmisen ja eläinten välinen suhde ja yhteys – nyt ja menneinä aikoina, sanoo Willamo.

Heikki Willamon mukaan eläinten valokuvaaminen on niiden kohtaamista ja sen pelkistämistä valokuvaksi. Hänen työnsä yksi ydinkohta on se, miten välittää kohtaamiset arvokkaalla ja eläintä kunnioittavalla tavalla? Miten saa katsojan pysähtymään kuvan ääreen ja antamaan sille mahdollisuuden?

Luennoitsijat Ritva Kovalainen ja Heikki Willamo taustallaan kuvakilpailun parhaimmistoa.

Valo pohjoismaisessa maisemassa

Turkkilaissyntyinen, nykyisin Ruotsissa asuva Serkan Günes on tunnettu tavastaan kuvata pohjoismaista maisemaa. Hän on  hyvin hidas valokuvaaja. Kuvan syntyminen saa viedä aikaa ja valon odotus on välttämättömyys. Luennossaan Serkan esitteli kuviaan ja kertoi Slow Photography -filosofiastaan, jonka keskeisiä elementtejä ovat valmistelu, läsnäolo ja valo.

Ihminen rannalla -valokuvauskilpailu

Hanko Fotofestivalin yhteydessä järjestettiin myös valokuvauskilpailu aiheesta Ihminen rannalla. Harrastajille suunnattuun kilpailuun saapui lähes 100 kuvaa.

Vuoden 2017 voittajakuva on Laila Suortin ottama nuotiokuva järven rannalta.
‒ Tästä kuvasta voi elävästi aistia savun tuoksun, leiritulen ja jopa hyttyset, palkintoraati totesi. Raatiin kuuluivat Tapio Kekkonen, Sandra Kantanen ja Harry Santamäki.

Kolme valokuvanäyttelyä

Kaupungintalon lämpiössä oli esillä  metsäaiheisia valokuvia. Metsä puiden keskellä -näyttelyyn osallistuvat kuvaajat opiskelevat luontokuvauksen erikoisammattitutkintoon valmistavassa Axxell-aikuiskoulutuksessa Kemiönsaaressa.

Metsä puiden keskellä -näyttelyssä oli esillä 32 valokuvaa.

Kaupungintalon juhlasalissa oli näytteillä Lars Sundströmin kuvia Siipien havinaa -kirjasta.

Kaupungintalon Galleriassa oli puolestaan nähtävillä Itsenäisyytemme ikäiset -näyttely, joka oli neljän valokuvaajan kunnianosoitus Hangolle ja Suomen juhlavuodelle. Keskiössä olivat Arja Järvilehdon valokuvaamat kahdeksan noin 100-vuotiaan hankolaisen muotokuvat. Niiden lisäksi esillä oli kaupungin kehitystä valokuvin: teollisuutta, satamatoimintaa, purjehdusta, rantakuvia ja sota-aikoja.

Perinteiset FotoDinner ja Kuvashow

Ravintola Makasiiini valmiina ottamaan vastaan FotoDinnerille osallistujat. Seinillä on esillä Janne Gröningin valokuvia.

Päivän päätteeksi osallistujat kokooontuivat yhteiseen illallistilaisuuteen, FotoDinnerille, Ravintola Makasiiniin. Skärgårdssmak-toiminnassa mukana oleva ja saaristolaismakuja tarjoileva ravintola toimii 1860-luvulla rakennetussa rantamakasiinissa Itäsatamassa.

Nixu Knichter tiiminsä kanssa kantoi pöytiin alkuruoaksi carpacciota ja pääruoaksi miedosti savustettua lohta kanttarellikastikkeella. Marenkia, kinuskia ja marjoja sisältävä Hangonleivos oli aterian makea päätös.

Illan päätti perinteinen ulkona esitettävä Kuvashow, jossa oli vanhoja ja uudempia kuvia Hangosta. Tällä kertaa se katsottiin Regatta Span ulkoseinästä.

Ensi vuonna taas festareille

Festivaalin tapahtumatoimikuntaan kuuluvat Johanna Sandin, Ilse Klockars, Peter Lindholm, Väinö Järvilehto, Lars Sundström, Tapio Kekkonen ja Jan Sandberg.

Kiitän jälleen kerran kivasta tapahtumasta ja esitän tässä terveiseni: Jatkakaa valitsemallanne tiellä. Tulen taas ensi vuonna!