Valokuva, Puisto, Hautausmaa

Eskapismia elokuussa

Galleria
Henkilö, Kulkuneuvot, Matkakohde, Puisto, Tapahtuma

Ikuisesti nuori Jarno Saarinen Aurajoen rannassa

Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Jarno Paroni Saarinen on saanut patsaan Barkerin puistoon Aurajoen rantaan Turkuun.

Italialainen kuvanveistäjä Elia Alunni Tullini on tehnyt pronssisen näköispatsaan ihailemalleen Jarno Saariselle.

Muistatko vielä, missä olit toukokuun 20. päivänä vuonna 1973? Moni muistaa hetken, kun uutinen ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen kuolemasta tavoitti Suomen. Hän kuoli MM-osakilpailussa Monzan radalla 27-vuotiaana. Saarinen oli voittanut ensimmäisenä suomalaisena lajinsa maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Olen ollut toukokuussa 1973 peruskoulun ala-asteen kuudesluokkalainen ja varmaan jo odottanut kesälomaa. Mielenkiintoni veivät kirjat, rock ja iskelmät. Tuolloin suosiossa olivat muun muassa The Osmonds, Kirka ja Muska, Elton John ja Rauli Badding Somerjoki. Omakohtaista muistikuvaa Saarisesta tai uutisesta hänen kuolemastaan minulla ei siten ole.

Sen sijaan mieheni kuuluu Jarno Saarisen ihailijoihin. Ostin hänelle toivelahjana vuonna 2012 ilmestyneen Arto Terosen kirjan Ikuisesti nuori ‒ Jarno Saarista etsimässä (Suomen Urheilumuseo).

Saarinen tunnettiin lempinimellä Paroni ja ulkomailla hänestäa käytettiin lempinimiä The Baron ja Flying Finn (”Lentävä suomalainen”). Jarno Saarinen oli matkalla tähtiin, mutta matka katkesi onnettomuuteen Monzassa.  Hänestä on syntynyt legenda. Saarista pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaimmista ratamoottoripyöräilijistä, joka kehitti uuden ajotavan. Hänet valittiin MotoGP Hall of Fameen vuonna 2009.

Petrignano di Assississa Italiassa toimii moottoripyöräkerho Motoclub Jarno Saarinen. Siellä avattiin Saarisen muistoksi puisto kesäkuussa 2014. Kaksi vuotta myöhemmin puistossa paljastettiin kuvanveistäjä Elia Alunni Tullinin veistämä pronssinen näköispatsas. Hän on paitsi taiteilija, myös moottoripyöräilija ja Jarno Saarisen fani.

Tuon patsaan kaksoiskappale saatiin myös Turkuun 2.7.2017. Sen paikkana on Aurajoen rannassa oleva Barkerin puisto, joka tunnetaan motoristien kokoontumispaikkana. En päässyt paikalle, mutta mieheni siellä oli yhtenä noin 3 000‒5 000 patsaan paljastustilaisuuteen osallistuneesta katselijasta.

‒ Legendat elävät ikuisesti, sanoi Jarno Saarisen leski Soili Karme tilaisuudessa.

Tall Ships Races -laivoja katsellessani pääsin tutustumaan myös Saarisen patsaaseen. Siellä hän hymyili ja tervehti kilpailevia purjelaivoja.

Jarno Saarinen on saanut patsaan kotikaupunkinsa Turun puistoon, paikkaan, johon motoristit tapaavat kokoontua.

Jarno Saarista voi muistella myös Turun vanhalla hautausmaalla.

 

 

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Puisto

Ruusuterapiaa

Tähkäpuiston ruusut ovat aloittaneet kukintansa ja ne loistavat monissa eri väreissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Joukossa on myös keltaisia ja tummanpunaisia ruusuja.

Luonnolla on tutkimusten mukaan tervehdyttävä vaikutus. Omaa hyvinvointiaan voi vaalia liikkumalla luonnossa ja kokemalla sen kauneutta ja hiljaisuutta. Myös kaupungeissa voi nauttia annoksen luontokokemusta vaikkapa puistossa.

Monipuolista kasvillisuutta

Turun Tähkäpuistossa (Axparken) on tähän loistavat mahdollisuudet. Tarjolla on monipuolinen kokonaisuus puisto- ja metsämaisemaa. Tähkäpuiston pinta-ala on noin 7,7 hehtaaria. Rakennettua puistoaluetta on vähän yli puolet. Muu osa alueesta on luonnonmukaista maisemaniittyä ja ulkoilumetsää pitkospuineen.

Puistossa on 37 erilaista havu- ja lehtipuuta, 110 pensasta sekä noin 90 eri lajiketta perennoja ja maustekasveja.

Perennojen ja yrttien vieressä on kyltit, joista voi opiskella kasvien suomenkielisiä ja tieteellisiä nimiä. Katson aina mielelläni näitä kylttejä oppiakseni kasvien nimiä. Huomaan harmittelevani, jos kyltti puuttuu tai jos se on jäänyt piiloon kasvien alle.

Kyltti kertoo kasvin latinan-, suomen- ja ruotsinkielisen nimen.

Miljoona, miljoona ruusua

Ruusupuisto sisäänkäynti tultaessa Peltolantieltä kuvattuna puistosta. Henrikinkirkko jää kuvasta oikealle.

Puistossa on myös ruusutarha, joka on Suomen suurin historiallisten ruusujen rosarium. Historiallisiin ruusuihin luetaan ennen vuotta 1867 tunnustetut ruusulajikkeet.

Rosariumissa kasvaa noin 1 600 yksittäistä pensasruusua. Eri lajikkeita on 400, joista muutamat ovat hyvin harvinaisia. Rosarium-idean äiti oli ruusumatamiksi kutsuttu Toini Grönqvist. Puistoa kutsutaankin  myös Ruusupuistoksi.

Ruusut puhkesivat kukkaan juhannusviikolla ja niiden kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Olen kuvannut lokakuussa huurteisia ruusuja.

Kun kulkee ruusupensaiden välissä, muistuu mieleen Vera Teleniuksen 1980-luvu hitti Miljoona ruusua. Kukkia on tosiaan paljon ja osassa pensaita niin runsaasti, että oksat ovat taipuneet maata kohti. Ruusun terälehtiä on varissut ruohikolle.

Kukkien paino taivuttaa oksat maata kohti.

Hetken kauneutta

Jos tulee puistoon alakuloisena ja huolissaan, voi ruusujen kauneuden äärellä unohtaa hetkeksi elämän nurjat puolet. Voi ihastella ruusujen hetkellistä kukintaa tiiviistä, pienestä ruusunnupusta täyteen kukkaan auenneine lehtineen ja siitä kuihtumiseen ja terälehtien putoamiseen. Kaikkia näitä vaiheita näkee nyt puistossa. Ja pian tilalla ovat ruusunmarjat siemenineen.

Kun puistossa on niin paljon erilaisia ruusulajikkeita ja perennoja, kävijälle riittää aina uutta katseltavaa. Viime viikolla kukkineet kasvit ovat ehkä menettäneet kauneutensa ja uudet lajit ovat puhkeamassa kukkaan.

Puistossa on kauneinta ‒ ja otollisinta aikaa myös valokuvauksen kannalta ‒ aamuisin ja iltaisin.

Sateisen päivän jälkeen kasveja koristavat vesipisarat täydentävät kuvauksellisuutta. Jos haluaa kierrellä ruusupensaiden välissä ja muualla kuin hiekkatiellä, kannattaa varustautua aamukasteen ja sateen aiheuttamaan märkyyteen kosteudenkestävillä kengillä.

Tähkäpuistossa on myös lasten leikkipuisto ja koirapuisto. Penkeille voi levähtää istumaan ja ihailemaan vihreyttä ja kukkaloistoa. Puistosta löytyy myös kaksi pöytää, joille voi kattaa piknikin.

Tähkäpuisto löytyy Petreliuksenpolulta, Uudenmaantien ja Peltolantien välissä, Henrikinkirkon vieressä.

Kauppatorilta Tähkäpuistoon päääsee helposti muun muassa busseilla 61 (Peltolantie) sekä 7 ja muilla 7-alkuisilla linjoilla (Uudenmaantie).

Aiemmin kirjoittamani jutun Tähkäpuisto ‒ ruusukeidas kaupungissa pääset lukemaan täältä.

Normaali