Hildan puutalot lehmusten kaupungissa

Maarianhaminan monet puuhuvilat kiinnittävät huomiota. Vaaleankeltaisiksi, -harmaiksi, -sinisiksi ja vihreiksi maalattuja taloja somistavat kauniit pikkuruutuiset ikkunat, koristeelliset ikkunanpuitteet, tornit, erkkerit ja parvekkeet. Viehkeän ja menneen ajan nostalgiaa huokuvan tyylin takana on Hilda Hongell. Hän on Suomen ensimmäinen rakennusmestariksi valmistunut nainen.

Hilda Hongell syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867 Sjöblomien perheeseen. Hildan isä Johan Sjöblom teki rakennuspiirustuksia kasvavan kaupungin asukkaille. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli luotsivanhin.

Hilda sai jo pienestä tytöstä auttaa isää näissä puuhissa, koska hän oli lahjakas piirtäjä. Hilda oli saanut opetusta vain kansakoulun verran, kun hänen kotikaupungissaan ei tuolloin ollut tytöille tarkoitettuja kouluja.

Isä-Sjöblom kuoli vuonna 1888, minkä jälkeen Hilda jatkoi hänen työtään ja loi uransa rakennusmestarina. Ensimmäisen itsenäisen rakennuspiirustuksen hän teki vuonna 1889 ja ehti suunnitella 18 rakennusta ennen alan ammattikoulutusta.

Ensimmäinen nainen rakennusmestarina

Hilda oli uranuurtaja, ensimmäinen rakennusmestariksi valmistunut nainen Helsingin teollisuuskoulusta ja alan ainut nainen 1890-luvulla. Hän valmistui vuonna 1894.

Hilda avioitui opiskelutoverinsa Sanfrid Hongellin kanssa vuonna 1887. Hilda jatkoi työtään perheen kasvettua yhdellä lapsella, mutta toisen lapsen syntymän jälkeen hän lopetti uransa vuoden 1912 paikkeilla.

Hilda Hongell piirsi yli sata rakennusta Maarianhaminaan. Eniten hän piirsi asuintaloja, mutta myös muutamia julkisiakin rakennuksia. Näiden joukossa on pankkirakennus Torggatanin varrella vuodelta 1896. Rakennus oli selkeälinjainen, uusklassinen kaupunkirakennus, joka on sittemmin purettu. Toinen tärkeä tilaustyö oli Storagatanin rukoushuone, nykyinen lähetyskirkon talo.

Hilda Hongell noudatteli aluksi perinteistä ahvenanmaalaista kaupunginarkkitehtuuria, mutta kehitti tyyliään vähitellen uusgotiikkaan ja -renessanssiin sekä sveitsiläistyyliin ja loppupuolella myös jugendiin.

Södragatanilla paljon Hongellin piirtämiä taloja

Hilda Hongellin piirtämä talo osoitteessa Södra gatan 16 A.

Södragatanilta löytyvät muun muassa Hongellin suunnittelemat talot numeroissa 21 ja 16. Talojen julkisivut ovat peilikuvia toisistaan sillä poikkeuksella, että ensin mainitussa ei ole parveketta. Södragatan 21 -talon Hilda Hongell suunnitteli vuonna 1897.

Vuosisadan vaihteen talojen omistajat olivat molemmat postinjakajia, postiljoonit Eriksson ja Sjöblom, jotka tapasivat kalastaa yhdessä – muttei koskaan sunnuntaisin.

Vuosina 1947–69 Södragatan 21:ssa asui runoilija ja lyseonlehtori Georg Kåhre. Juuri hänen runokokoelmastaan Staden med de tusen lindarna – tuhansien lehmusten kaupunki – lienee Maarianhamina saanut lempinimensä.

Osoitteessa Södragatan 5 sijaitsevan talon Hilda Hongell piirsi vuonna 1897 kirvesmies Matts Janssonille. Sittemmin talossa ovat asuneet Venäjän punaisen armeijan kenraalina toiminut Eyolf Mattsson ja kirjailija Aili Nordgren.

Samalta vuodelta 1897 on peräisin talo Södragatan 9:ssä. Talon ensimmäinen omistaja oli Emil Karlsson, joka myöhemmin otti käyttöön sukunimen Wennström. Häntä kutsuttiin kaupunginpalvelijaksi. Aikaisemmin tontilla on ollut myös ulkorakennuksia, muun muassa navetta, jossa oli tilaa kolmelle lehmälle. Ne kuuluivat vielä 1940-luvulla pihapiirin asukkaisiin.

Södra gatan 5.

Hongell ja Sonck Maarianhaminan rakennussuunnittelijoina

Arkkitehti Lars Sonck on toinen Maarianhaminan kaupunkikuvaan voimakkaasti vaikuttanut suunnittelija. Hän on tunnetumpi manner-Suomen kaupunkeihin Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle piirtämistään kohteista kuin Ahvenanmaalle sijoittuvista rakennuksista. Turussa muun muassa Mikaelin kirkko on lähtöisin hänen kynästään. Myös Maarianhaminaan hän suunnitteli St. Göranin kirkon, joka valmistui vuonna 1927. Hänen suunnittelemiaan ovat myös Maarianhaminan kaupungintalo ja merenkulkuoppilaitos.

Nykyisin Maarianhaminassa on jäljellä noin 50 Hongellin tai Sonckin suunnittelemaa rakennusta. Niistä suurin osa sijaitsee eteläisessä kaupunginosassa. Kävelyreittinsä voi teemoittaa arkkitehtuurikierrokseksi ihastellen näiden kahden suunnittelijan työn tuloksia.  Lisätietoja saa suomenkielisestä esitteestä Lars Sonck ja Hilda Hongell – Vanhan Maarianhaminan rakennustaidetta.

Postimerkistä väitöskirjaan

Hilda Hongellin kuja on lyhyt ja kapea.

Vuonna 2000 kaksi Hongellin piirtämää taloa pääsi Ahvenanmaan postimerkkeihin Folke Wickström piirtäminä.

Vuonna 2011 Åbo Akademissa tarkatettiin Mia Åkerfeltin (o.s. Förnäs) taidehistorian väitöskirja otsikolla För fremlingarnes trefnad. Byggmästaren Hilda Hongell och iscensättningen av badorten Mariehamn på 1890-talet.

Väitöstutkimuksen mukaan Hongellin toimijuuden mahdollisti hänen ammattimaisuutensa ja ymmärrys siitä, mitä myöhäisen 1800-luvun kylpyläperinteen tuli tarjota. Maarianhamina kasvoi nopeassa tahdissa 1800-luvun lopussa. Kaupungista haluttiin tehdä muodikas kylpyläkaupunki. Kylpylä vihittiin käyttöön vuonna 1889 ja se sai asiakkaita niin idästä kuin lännestä. Maarianhaminan nopea taloudellinen ja yhteiskunnallinen kasvu, Hongellin perhetausta ja koulutus edesauttoivat hänen uraansa.

Hilda Hongell on saanut oman kujansa, joka lähtee Neptunigatanilta. Se on pieni ja vaatimaton. Jotenkin olisi suonut, että Maarianhaminan kaupunkikuvaan niin suuresti vaikuttanut nainen olisi saanut muistokseen komeamman kadun.

Tämä komea puutalo sijaitsee osoitteessa Ålandsvägen 48.