Ajanjakso, Bloggaus, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Missä kuljin kerran vuonna 2022?

Kuva: Gerd Altmann Pixabaystä.

Vuodenvaihteessa on tapana kerrata kokemuksia, palata menneeseen ja arvioida sitä. Teen nyt samantyylisen matkaraportin tästä vuodesta 2022 kuin parin aikaisemman vuoden menoista. Kulunut vuosi oli matkojen suhteen köyhempi kuin edeltäjänsä, ja minä olin bloggaamisen suhteen saamattomampi.

Tänä vuonna tein yhden matkan ulkomaille, muuten reissuni suuntautuivat kotimaahan ja oikeastaan alle 400 kilometrin säteelle kotikaupungistani Turusta.

Perinteinen tammikuun meno, Matkamessut, oli siirretty tammikuuhun 2023. Pääsen siis pian tutkimaan matkailumaailmaa pitkän tauon jälkeen. Kreikka on tämänvuotinen messujen partnerimaa, ja se sopii minulle oivallisesti. Toivon, että voin osallistua TBEX-organisaation järjestämään matkabloggaajien konferenssiin toukokuun alussa Kalamatassa, Kreikassa. Olen hankkinut sinne jo lipun, mutta muut matkavalmistelut ovat tekemättä.

Alajärveltä Kotkaan, Maarianhaminasta Paimioon

Torstaina 3. helmikuuta liputetaan arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi Alvar Aallon syntymäpäivänä. Tein jutun Lippu salkoon Alvar ja Aino Aallon kunniaksi osittain siksi, että Aalto liittyy syntymäkuntaani Alajärveen, joka on osa valtakunnallista Alvar Aalto -kaupunkiverkostoa.

Alvar Aallolla on Alajärvellä oma tie lähellä suunnittelemiaan rakennuksia.
Tuusulanjärvi houkutteli jäälleen paljon ulkoilijoita maaliskuisena sunnuntaina.

Maaliskuussa vietin viikonlopun Gustavelundissa, Tuusulassa, jossa järjestettiin Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät. Olen osallistunut niihin noin kymmenen vuoden ajan. Viikonloppu on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja sen aikana tulee katsottua useampi tuhat upeaa valokuvaa.

Huhtikuussa kirjoitin Merikeskus Vellamosta, joka on koko perheen käyntikohde kaikkina vuodenaikoina Kotkan Kantasatamassa. Olin käynyt siellä jo syksyllä 2021, mutta hauduttelin juttua muutaman kuukauden.

Pääsiäistä vietin Maarinhaminassa ikään kuin omatoimisessa retriitissä, mutta siltä reissulta ei syntynyt postausta. Tosin laivamatka Glory-laivalla tuli mukaan toukokuun postauksessa Gloryn loistoa Itämerellä. Tein tuolla Viking Linen uudella aluksella reissun myös äitienpäivän aikoihin äitini ja sisarusteni kanssa.

Glory matkalla Turusta Tukholmaan.
Algoth’s on legendaarisen pirtukeisarin, Algoth Niskan nimikkobaari.
Aurajoen rannan kirsikkapuut kukkivat toukokuun puolivälissä.
Taiteen talon avajaisissa pääsi tutustumaan taiteilijoiden työtiloihin.

Toukokuussa ihastelin Aurajoen rantojen kirsikkapuiden kukintaa ja tutustuin Taiteen taloon sen avajaisissa. Se on taiteen ja kulttuurin koti taiteen tekijöille, kaupunkilaisille ja matkailijoille. Taiteen talo sijaitsee Rettigin vanhassa tupakkatehtaassa osoitteessa Nunnankatu 4 keskellä Turun Vanhaakaupunkia.

Kutsuin myös kaimojani nimipäiväjuhliin 16.6.2022 postauksessa Päivin nimipäivät Paimion parantolassa.

Alvar Aallon suunnittelema kansainvälisesti tunnettu Paimion parantola on mielenkiintoinen käyntikohde.
Alppiruusupuistossa on suomalaisia ja ulkolaisia alppiruusuja yhteensä 1 860 kappaletta. Lajikkeita on yhteensä 218, joista kotimaisia 31.

Kesäkuussa vierailin vihdoin entisen kotikuntani Raision nähtävyydessä, Alppiruusupuistossa. Komeasti kukkivia pensaita metsän suojissa.

Kirjoitin myös juttuja Somerolta oltuani siellä bloggaajamatkalla. Postauksia siltä reissulta ovat Taidetta Kivimeijerissä, Somero vaalii Baddingin muistoa, Kartanotunnelmaa Härkälässä, Kaija Aarikka – nappikauppiaasta muotoilijaksi ja Hurmaava Helmi – muotiputiikki meijerissä.

Konferenssimatka Aurinkorannikolle

Tutustuimme noin viikon verran ajan espanjalaiseen kulttuuriin flamencoineen, hevosineen,
viineineen ja tapaksineen.

Kesäkuun alussa tein ainoan ulkomaanmatkani Marbellaan, Espanjaan, jossa järjestettiin matkabloggaajien konferenssi. Tuon matkan aineistosta syntyivät postaukset Matkabloggaajat Marbellassa, Paluu Rondaan, Valkoisten talojen Mijas ja Viiniä maistelemassa Rondassa.

Tuoreen lentomatkakokemuksen innoittamana avauduin aiheesta Pakkaamisen viheliäisyys.

Taidetta ja kulttuuria

Luovien ladyjen lomaviikko järjestettiin viime vuonna Villa Vallattomassa Strömforsissa. Tämän majapaikan emäntä Petra Pekkarinen houkutteli minut vieraaksi Pipa ja Papi -podcastiinsa, ja voit kuunnella jutteluamme Luovista ladyistä, bloggaamisesta, vanhoista taloista ja matkustamisesta täältä.

Tällä ruukkipaikkakunnallakin oli nähtävää, mutta ajelimme sieltä myös Porvooseen, Loviisaan ja Kotkaan muun muassa kirppareille. Kävimme myös Keisarillisessa kalamajassa Langinkoskella, Olgan farmilla Sääksjärvellä mainio kohde lapsiperheille sekä Stockforsin tehdasalueella Pyhtäällä.

Villa Vallaton tarjosi oivallisen lomapaikan ja tukikohdan tusinalle Luovia ladyja.*
Strömforsin ruukkialue kuvastui hienosti jokeen heinäkuisena aamuna.
Luovat ladyt aloittivat aamunsa pulahtamalla kunnan uimapaikan veteen.
Strömforsin kaunis, vanha kirkko kätkee harvinaisen aarteen: Helena Schjerfbeckin maalaaman alttaritaulun.

Elokuussa oli vuorossa taide eri muodoissaan. Kirjoitin postaukset Elämänpuu ja muita kollaaseja sekä Pinnan alla – lasista kauneutta taidenäyttelyn avajaisten innoittamana.

Tuttuja kesämenoja olivat myös heinäkuussa Booktori eli vanhojen kirjojen myyntitapahtuma Läntisellä Rantakadulla, Puutori Bluestapahtuma nimensä mukaisesti Puutorilla sekä elokuinen Taiteiden yö monine esityksineeen eri puolilla Turkua. Näistä ei nyt syntynyt postauksia.

Syyskuussa kulttuuririennot jatkuivat nyt teatteriin ja kirjoitin postauksen Aavikon kuningatar Priscilla on ylistyslaulu suvaitsevuudelle Helsingin kaupunginteatterin musikaalista. Hanko Fotofestivalissa kävin myös kuten myös Turun ja Helsingin Kirjamessuilla; lokakuussa piipahdin myös Tampereen Kirjafestareilla.

Pieni juhlahetki oli siinäkin kun tämän Parasta lähteä nyt -blogin 700 postausta tuli täyteen 18.9.2022.

Lokakuussa infosin Helsingin Kirjamessuista ja Vuoden Luontokuva -festivaalista. Marraskuussa muistelin heinäkuista autotapahtumaa postauksessani Renaultistit Ruissalossa – 38. Grand Tour de Renault.

Joulukuussa pohdin erilaisia tapoja viettää vuoden suurinta juhlaa postauksessa Missä vietät joulusi tänä vuonna? Oman jouluni vietin kotona perheen parissa.

Poimi vinkit ja vieraile ensi vuonna jossain oudossa kuplassa

Tämä postaus kertoo matkoistani, mutta sitä voi lukea niinkin, että se sisältää vinkkejä tapahtumista, joihin voi osallistua ja paikoista, joissa voi käydä. Ehkä saat poimittua jonkun vinkin ensi vuoden suunnitelmiisi.

Suosittelen myös, että käyt sellaisessa paikassa tai tapahtumassa, joka on itsellesi hiukan outo tai vieras, ehkä jopa siellä monesti mainitulla epämukavuusalueella. Tapaat ehkä ihmisiä, joilla on ihan kummallisia harrastuksia.

Minulle tällaisia paikkoja ja tapahtumia olivat Espanjan hevospaikat (näistä toivottavasti kirjoitan myöhemmin) sekä Strömforsissa ruukissa Ruotsinpyhtäällä järjestetty Ruukki Picnic, joka on ollut vuosien aja Itä-Uudenmaan suurin kesäinen koko perheen harrasteajoneuvotapahtuma ja Ruissalossa, Turussa järjestetty Grand Tour de Renault -tapahtuma. On virkistävää ja mieltä avartavaa vierailla omien kupliensa ulkopuolella.

Vierailin kesäkuussa Espanjassa kahdessa hevosia jalostavassa, kasvattavassa ja kouluttavassa paikassa.
Ruukki Picnic toi Strömforsiin paljon amerikanautoja harrastajineen.

Sisällöntuotanto sakkaa surussa

Isä saateltiin viimeiselle matkalleen helmikuussa.

Olen ollut tänä vuonna vähemmän tuottelias kuin aikaisempina vuosina raskaan elämäntilanteen vuoksi. Isäni kuoli tammikuussa 81-vuotiaana ja äitini jäi leskeksi ja apua tarvitsevaksi. Aikaa ja energiaa kirjoittamiseen tuntuu olevan nyt aikaisempaa vähemmän. Tänä vuonna en osallistunut myöskään Yhdysvalloista lähtöisin olevaan National Blog Posting Month (NaBloPoMo) -haasteeseen, jossa blogataan joka päivä.

Harmillisesti myös osa aineistosta on jäänyt vielä julkaisematta. Muun muassa osa Espanjan matkan annista on jäänyt kertomatta kuten myös muutamasta kotimaan reissustakin. Ehkä kirjoitan niistä vielä seuraavia matkoja odotellessa.

Iloa ja valoa vuoteen 2023!

*Lue lisää Luovista ladyista postauksesta Luovat ladyt Nauvossa.

Normaali
Kulkuneuvot, Matkakohde, Matkustaminen, Museo, Nähtävyys, Rakennus

Vellamo – historiaa, tarinoita, näkemistä ja kokemista

*Tuote/palvelu saatu Cursor Oy:n kautta

Merikeskus Vellamo on koko perheen käyntikohde kaikkina vuodenaikoina Kotkan Kantasatamassa.

Merikeskus Vellamo on noin on 300 metriä pitkä rakennus, jonka korkein kohta ulottuu 30 metriin maan pinnasta.
Kuva: Merikeskus Vellamo. Maria Putaansuu.

Jos matkasi vie Kotkaan, niin poikkea Merikeskus Vellamossa. Tai voithan tehdä sinne matkan varta vasten. Kotkan Kantasatamassa sijaitsevassa monitoimipaikassa riittää katsottavaa ja tutkittavaa kaikenikäisille.

Suomen merimuseon, Merivartiomuseon ja Kymenlaakson museon näyttelyiden lisäksi voit poiketa ostoksille museokauppa Plootuun ja nauttia lounaan tai kahvit ravintola Lankongissa. Kesäiseen aikaan voit käydä tutustumassa Vellamon vieressä olevaan jäänmurtaja Tarmoon. Voit tutustua Tarmoon virtuaalisesti tästä linkistä.

Vellamossa majailee myös Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut sekä Tietokeskus Vellamo, joka tarjoaa kirjasto-, arkisto- ja neuvontapalveluja tutkijoille ja muille tiedontarvitsijoille. Merikeskuksessa on myös opetus- ja seminaaritiloja sekä 200-paikkainen auditorio.

Museokauppa Plootun tuotevalikoima heijastelee näyttelyiden sisältöjä ja esittelee Merikeskus Vellamon arkkitehtuuria. Plootusta löytyy viemisiä, matkamuistoja, koruja ja paikallisia herkkuja.
Höyryjäänmurtaja Tarmo on avoinna 17.5.-4.9.2022.

Kuin jättimäinen aalto

Jo itse rakennus on vierailun arvoinen. Vuonna 2008 yleisölle avautuneen Vellamon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy pääsuunnittelijanaan arkkitehti, professori Ilmari Lahdelma.

Rakennuksen kokonaisala on 14 366 m². Museoilla on näyttelytiloja yhteensä 4 600 m². Merikeskuksen muotoa ei havaitse helpolla kokonaan muutoin kuin korkealta, vaikkapa valokuvista, joissa sen aaltomaisuus tulee esiin. Vellamon kokonaispituus on 300 metriä ja korkein kohta 30 metriä maan pinnasta. Rakennuksen katolle pääsee käymäänkin ja kattoestradilta näkee kauas kaupungin ja meren suuntaan.

Vellamon kattoestradille pääsee ihailemaan maisemia. Kuva: Merikeskus Vellamo. Jussi Tiainen.

Merikeskuksen sivuilla kuvataan Vellamon pintamateriaaleja näin: ”Merikeskus Vellamon julkisivu rakentuu peltikaseteista, silkkipainetuista lasilevyistä ja alumiiniritilöistä. Peltikasetit toistavat meren sinisiä, vihreitä ja harmaita sävyjä. Lasilevyjen kuva-aiheina on käytetty teräsparkki Favellin miehistöä (1912) ja Lavansaaren kauppalaivaston mastoja (1914). Hämärän laskeutuessa lasilevyjen taakse syttyvät valot.”

Vellamon julkisivu on mielenkiintoinen: peltiä, alumiinia ja lasia.

Merihenkisyys toistuu myös Vellamon sisustusarkkitehtuurissa: ”Rakennuksen sisustusta hallitsee tammi, jota on käytetty niin katoissa, seinissä kuin lattioissakin. Vellamon värit – lime, oranssi, syvä sininen ja tumma harmaa – sekä kuvat ja merihenkiset graafiset elementit toistuvat eri puolella taloa. Seiniltä ja ravintolan tuoleista voi löytää niin Favellin miehistöä, laivojen lastimerkkejä ja kutsutunnuksia kuin Seiskarin puumerkkejäkin.”

Merikeskus Vellamo on voittanut monia matkailu- ja rakennusalan palkintoja, muun muassa Vuoden Teräsrakenne -palkinnon 2008, Vuoden kotimaan matkailun huippukohde -valinnan 2008 sekä Vuoden valaistuskohde ulkovalaistussarjassa 2009.

Merenkulkua Pohjantähden ja Etelän ristin alla

Pohjantähti, Etelän risti -näyttelyssä voi tutustua monipuolisesti merenkulkuun: ”Merimuseon näyttelyssä liikutaan merta pitkin ajassa ja paikassa, laivoilla ja satamissa, kaukomailla ja kotirannoilla. Matkan kiintotähtinä ovat pohjoisen taivaamme Pohjantähti ja eteläisen pallonpuoliskon Etelän risti.”

Venehalliin on koottu näyttävä valikoima veneitä eri vuosikymmeniltä. Merivartiomuseo kertoo merivartijoiden työstä kieltolain ajoista nykypäivään saakka.

Kohtalona Ruotsinsalmi – vaikuttavin näyttelyelämys

Kohtalona Ruotsinsalminäyttelyn teema on valitettavan ajankohtainen – sota. Näyttely vie kävijät 1700-luvun loppuun, jolloin Ruotsi ja Venäjä taistelivat Itämerellä, nykyisen Kotkan edustalla. Sodan jälkeen alueelle syntyi linnoituskaupunki, jonka elämää valaistaan monipuolisesti.

Näyttelyn sanotaan olevan Vellamon historian vaikuttavin näyttelyelämys. Historia herää henkiin silmien edessä muun muassa meritaistelua kuvaavan Savua aalloilla -virtuaaliesityksen avulla. Tykinkuulia, tulta, epätoivoista miehistöä, uppoavia purjelaivoja…

Kohtalona Ruotsinsalmi on avoinna 17.1.2027 saakka.

Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo. Suomen merimuseo on osa Suomen kansallismuseota ja Kymenlaakson museo toimii Kotkan kaupunginmuseona ja Kymenlaakson alueellisena vastuumuseona sekä ylläpitää Merivartiomuseota yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa.

Rakkauden tarinoita yli sadan vuoden ajalta

Tahdon!-näyttelyä on jatkettu 27.8.2023 asti.

Häitään suunnittelevat sekä romantikot, nostalgikot ja retroilijat sekä juhlatavoista kiinnostuneet voisivat innostua Kymenlaakson näyttelystä Tahdon! Rakkauden tarinoita, jossa ihastellaan hääpukuja ja rakkaustarinoita Kymenlaaksosta yli sadan vuoden ajalta.

Näyttely alkaa 1800-luvun talonpoikaishäistä. Tuolloin morsian pukeutui mustaan. 1900-luku taas puki morsiamen huntuun ja kokonaan valkoisiin. Esillä on pukuja ja tarinoita 1900-luvun jokaiselta vuosikymmeneltä.

Hääpari Väinö Suursoho ja Anna-Helena Harju 1920-1929, Lavansaari. Kuva: Kymenlaakson museo.

Vellamo-kanavalta löytyy paljon häihin liittyvää materiaalia, muun muassa aiheeseen liittyviä artikkeleita, tulostettavat kaavat tyllihelmaiseen 1950-luvun filmitähtiunelmista vaikutteita ottaneeseen hääpukuun; kaavat ovat kopio vehkalahtelaisen Mailan hääpuvusta vuodelta 1954. Hääjuhliaan suunnittelevat löytävät myös kätevät muistilistan.

Tahdon! Rakkauden tarinoita -näyttelyn aukioloaikaa on jatkettu 27.8.2023 saakka.

Lintuja pihoilta ja mereltä

Monitoimitila Ruumassa on Timo J. Grönlundin valokuvanäyttely pääosin pihalinnuista, mutta myös merialueen siivekkäistä nimellä ”Cicero” ja muita linssiluteita. Kuudestatoista valokuvasta koostuva valokuvanäyttely lajitietoineen on avoinna Ruumassa ajalla 29.3.–22.4.2022.

Vellamossa käyvät lapset sekä päiväkoti- ja koululaisryhmät löytävät varmasti merikeskuksesta mielenkiinnon kohteitaan. Aika ajoin siellä on tälle ryhmälle suunniteltuja näyttelyitä, kuten viimesyksyisellä käynnillä näkemäni näyttely merimonstereista. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoihin ilmaiseksi.

Merikeskuksen museot ja ravintola ovat avoinna ti, to-su 10–17, ke 10–20.

Lisätietoja Vellamon verkkosivuilta www.merikeskusvellamo.fi.

*Pressimatkat Loviisaan ja Kotkaan 2.–3.11.2021 sekä 4.–5.11.2021.

Normaali