Kahvila, Matkakertomus, Matkakohde

Kappeli, Loviisan kaunotar

Loviisan kappeli on kunnostettu kahvilaksi ja ravintolaksi.

Loviisan kappeli on kunnostettu kahvilaksi ja ravintolaksi.

Kesäisestä Loviisan matkasta täytyy vielä erikseen mainita Ravintola Loviisan Kappeli. Se palvelee kahvila- ja ravintola-asiakkaita hiljattain palautetussa 1800-luvun asussaan.

Kappeli sijaitsee osoitteessa Kuningattarenkatu 19 ja sitä ympäröi Kappelinpuisto lampineen, suihkulähteineen ja puisine siltoineen. Kappeli oli yksi Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman julkisista kohteista.

Kappeli avattiin vuonna 1865 ja silloisen Loviisan kylpylän vieraat nauttivat sen antimista. Ravintolan avoverannalla oli paikka rentoutua punssin ja terveysvesien parissa. Kappeli oli loistossaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, jolloin muun muassa saksalaiset ja venäläiset käyttivät kaupungin palveluita. Höyrylaiva toi vieraita Helsingistä.

Sana Kappeli tulee ilmeisesti ruotsinkielisestä kapellet-sanasta, joka tarkoittaa soittokuntaa, orkesteria. Myös Loviisassa kesiään viettänyt nuori Jean Sibelius esiintyi Kappelin avoverannalla sisarustensa kanssa.

Kappeli on ainoa kylpyläkaudesta ja Loviisan kukoistuksesta jäljellä oleva rakennus. Itse kylpylä, Casino, meripaviljonki ja rautatieasema ovat poissa.

Kappelin nykyisen loiston takana on tunnettu porvoolainen restaurointi- ja ravintola-alan yrittäjä Airi Kallio, jolla on vanhassa Porvoossa muun muassa Teeja kahvihuone Helmi sekä Helsingissä teekauppa TeeHelmi.

Airi Kallio on palauttanut huonoon kuntoon päässeen Kappelin 1800-luvun asuun.

Airi Kallio on palauttanut huonoon kuntoon päässeen Kappelin 1800-luvun asuun.

Airi Kallio hankki Kappelin omistukseensa elokuussa 2008 ja ryhtyi palauttamaan rapistunutta rakennusta sen historialliselle arvolle kuuluvaan kukoistukseen. Hän visioi rakennuksesta kaupunkikulttuurin keskusta.

Urakka valmistui toukokuussa 2013. Nyt asiakkaat voivat nauttia olostaan puiston keskellä kuin 1800-luvun lopun kylpylävieraat konsanaan.

Ruusukahvila

Kappelin sinisen huoneen ruusukahvilassa voi nauttia suolaisia ja makeita herkkuja. Viereinen Waldemarin salonki on lämmintunnelmainen punaisine sohvineen, vihreine seinineen ja tauluasetelmineen. Kappelista löytyy myös pieni baari.

Salissa on kahvila-ravintolan myyntitiski.

Salissa on kahvila-ravintolan myyntitiski kakkuvitriineineen.

Kappelin sali

Kappelin vaaleasävyinen sali taidenäyttelyineen.

Kappelin salissa voi viettää isommatkin juhlat, sillä sinne mahtuu kattauksesta riippuen noin 90 henkilöä.

Salin seinillä on vaihtuva taidenäyttely. Nyt elokuussa esillä oli hollantilaissyntyisen, mutta Suomessa jo pitempään asuneen Vincent Bakkumin maalauksia.

Waldemarin sali

Waldemarin salongissa on menneen maailman tyyliä.

Kappelin avoveranta

Avoverannalla on 120 istumapaikkaa ja siellä voi järjestää erilaisia tapahtumia seminaareista konsertteihin.

Mekin valitsimme ystäväni kanssa verannan istumapaikaksemme aurinkoisena elokuisena päivänä. Siellä oli mukavaa levätä varjossa katon alla puutalokierroksen välissä ja katsella ihmisiä nauttien kahvista ja kakusta.

Lime-juustokakku

Kappelin kakkuvitriinin runsaudesta oli vaikea valita, mutta lautaselleni päätyi lime-juustokakku.

 

Tarja Heikkilä risutöineen

Tarja Heikkilä teki Kappelin verannalla risutöitään. Jos haluaa oppia tekemään kaunista risuista, voi osallistua Tarjan kursseille tai etsiä tietoa tekniikasta hänen kirjoistaan.

Tuolin restaurointia

Entisöijä Babsi Blomster kunnosti vanhaa tuolia työnäytöksessään.

Kappeli on auki kesäisin ja joulun alla sekä tilauksesta ympäri vuoden. Tänä syksyllä on tarjolla myös isänpäiväbrunssi sunnuntaina 13.11.2016.

Kappeli sivustapäin.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Hurmaavia vanhoja taloja Loviisassa

Kelpaisi tällä lasiverannalla istuskella aamukahvilla.

Kelpaisi tällä lasiverannalla istuskella aamukahvilla.

Loviisassa oli tarjolla hieno puutalotapahtuma viimeisenä kesäviikonloppuna. Kahdessa päivässä ehti nähdä ja kokea vain murto-osan kaikesta tarjolle tuodusta.

Avoima olevat talot oli helppo löytää karttojen ja lWT-kylttien avulla.

Avoinna olevat talot oli helppo löytää karttojen ja LWT-kylttien avulla.

Omaan vuodenkiertooni on vakiintunut muutamia tapahtumia alkaen tammikuun Matkamessuista lokakuun Helsingin kirjamessuihin. Nyt kokoelmaan tuli yksi uusi tapahtuma lisää ‒ Loviisan Wanhat Talot/Lovisa Historiska Hus, jota on järjestetty vuodesta 2005.

Lähdin mukaan ystäväni houkuttelemana. Varasimme tapahtumalle ja Loviisalle koko viikonlopun perjantai-illasta 26.8. sunnuntai-iltapäivään 28.8.

Matka työpäivän jälkeen Turusta Loviisaan vei kaikkiaan 4,5 tuntia: junalla Turusta Helsinkiin ja ensimmäisellä mahdollisella linja-autolla Helsingistä Loviisaan. Jälkimmäinen osuus ei ollut nopein mahdollinen, vaan bussi kulki muun muassa Pernajan kautta ja kesti kaikkiaan kaksi tuntia.

Perinne- ja korjausrakentamisen asialla

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma (LWH) on oikeastaan Loviisan valtakunnalliset perinne- ja korjausrakentamisen päivät, joilla on varmaan paljon annettavaa omaa puutalokotiaan korjaaville ja sisustaville. Itse talotohtori Panu Kailakin oli paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin ja ohjelmassa oli myös lyhyt perinne- ja korjausrakentamisen seminaari.

Tapahtumalla oli hyvät esittelyaineistot: tabloidlehti infoineen, karttoineen ja lyhyine taloesittelyineen, erillinen karttaesite ja informatiiviset verkkosivut. Niiden perusteella teimme perjantaina suunnitelman tutustua taloihin kolmella erillisellä alueella: Sibeliuksen- ja Oltermanninkadun vaiheilla, Garnison puutaloalueella ja Puutarhakadulla Vanhassa kaupungissa.

lWH-tulisteeseen on poimittu muutaman talon tunnuskuvat.

LWH-tulisteeseen on poimittu muutaman talon tunnuskuvat.

Tutustumiskohteina oli kaikkiaan 48 yksityiskotia tai julkista rakennusta, joista 38 sijaitsi Loviisan keskustassa. Talot olivat avoinna sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 10‒17. Sisänpääsyn takaavan 15 euron hintaisen rannekkeen sai ostettua muutamasta paikasta.

Kun halusimme käydä myös antiikkimarkkinoilla, kirkossa ja taiteilija Riitta Nelimarkan Bongan linnassa sekä levähtää kahviloissa ja käydä syömässä, oli aika ja voimat jaettava tarkoin; myös siksi, että kuljimme kaikki matkat jalan. Ystäväni kaipasi mukaansa vakiokulkupeliään, polkupyörää, joka olisikin ollut kätevä. Pyöriä olisi voinut myös vuokrata käyttöönsä.

Matkustajakoti ja kauppa uusiokäytössä

Puutalokierroksemme aloitimme Sibeliuksenkadulta, jossa kohteina olivat matkustajakodista kodeiksi remointoidut Helgas 1 ja Helgas 2. Niistä löytyi myös vanhan matkustajakodin nostalgisia kalusteita ja rakenteita, muun muassa eteisen puhelinkoppi.

Ehdimme katsoa muutaman kodin, jonka jälkeen kaipasimme pientä lepotaukoa. Sen vietimme inspiroivassa ja valloittavassa ympäristössä, Loviisan Kappelissa, joka on upeasti kunnostettu kahvilaksi ja ravintolaksi ynnä kaupunkilaisten kulttuuriolohuoneeksi.

Tässäkin tapauksessa kaiken takana on nainen: porvoolainen restaurointi- ja ravintola-alan yrittäjä Airi Kallio, jonka tapasimme kahvilaa emännöimässä ja ehdimme vaihtaa muutaman sanan hänen kanssaan. Kappelista lisää omassa postauksessaan.

 

Loviisan kappeli on kunnostettu kahvilaksi ja ravintolaksi.

Loviisan kappeli on kunnostettu kahvilaksi ja ravintolaksi.

Jatkoimme teen ja valkosuklaa-lime-piirakan ja vadelmakakun voimin kohti Garnisonia, josta löytyi usempi koti ihasteltavaksi, muun muassa Huset vid ån, Wanha kauppa, Kuninkaanlampi ja Vanha viinatorni.

Kuninkaanlammen pihapiiristä löytyi myös kahvila. Joitakin aikamatkalaisiakin näyttää tulleen paikalle.

Kuninkaanlammen pihapiiristä löytyi myös kahvila. Joitakin aikamatkalaisiakin näyttää tulleen paikalle.

 

Wanhassa kaupassa toimii siloin tällöin kirpputori.

Wanhassa kaupassa toimii silloin tällöin kirpputori.

 

Villiviinin peittämän rakennuksen takana näkyy Vanha Viinatorni -rakennus.

Villiviinin peittämän rakennuksen takana näkyy Vanha viinatorni -rakennus.

 

Vanhassa viinatehtaasa on taiteilijan koti, työhuone ja galleria.

Vanhassa viinatornissa on taiteilijan koti, työhuone ja galleria. Kuvan huone on tornissa.

Loviisassa talot eivät tunnu olevan vain rakennuksia, vaan omia persooniaan nimineen, historioineen ja tarinoineen. Osalla taloista on omat Facebook-sivut, blogi ja joidenkin menneisyys ja nykyisyys on talletettu valokuvakirjaan.

Myöhäiselle lounaalle suunnistimme Ulrikanhoviin, jossa oli tarjolla isoäidin lounas porsaanpaisteineen ja kermaperunoineen. Ulrikanhovi rakennettiin 1800-luvun lopulla köyhäintaloksi ja se on sittemmin toiminut kunnalliskotina; nykyisin se tarjoaa pedin ja puuroa matkustajille.

Ilta meren rannalla

Tiivis päivä vaati pienen lepohetken majapaikassamme Hotelli Degerbyssä. Sen jälkeen tutustuimme päällisin puolin Vanhaan kaupunkiin seuraavaa päivää varten, jolloin meillä oli aikaa tutustua taloihin vain kaksi tuntia.

Päädyimme runsaan paikallisista ja turisteista muodostuneen joukon jatkoksi Ölvin-olut- ja viinituvan piha-alueen korituoleihin kuuntelemaan Iskelmän Insinöörit -bändin soittoa pimeässä elokuun illassa. Saimme sisäpiirin tietoja samassa pöydässä istuvilta loviisalaisnaisilta, joista kumpikin oli tullut kaupunkiin muualta ‒ ja minkäs muun kuin rakkauden perässä.

Jatkoimme matkaa vielä Laivasillalle, joka on Loviisanlahden rannalla oleva tapahtuma-ja ravintola-alue samalla paikalla, jonne saapuivat ensimmäiset suolalaivat uuteen rajakaupunkiin, vuonna 1745 perustettuun Loviisaan. Laivasillan rannassa on vierasvenesatama.

Istuimme hetken ravintolassa ja katselimme ulos paviljonkiin, jonka lattialla pyörähti muutama pariskunta orkesterimusiikin tahdissä.

Lauantaina vietettiin myös muinaistulien iltaa tai venetsialaisia. Ehkä tulia olisi jossain ollutkin, mutta emme jaksaneet enää lähteä niiden perään. Laivasillan vastarannalta näkyi sentään muutama pieni loimu.

Ystävällisyyttä ja yhteishenkeä

Loviisan markkinointihenkilöitä toivottavasti kävijöitä tervetulleiksi.

Loviisan markkinointihenkilöitä toivottamassa kävijöitä tervetulleiksi.

Täytyy kehua tässä samassa loviisalaisia: he olivat ystävällisiä ja ryhtyivät juttusimme meidän turistien kanssa, kun kysyimme välillä neuvoa. Kaikki olivat mielissään Loviisan vilkkaasta viikonlopusta ja kaupungissa tuntui olevan mainio yhteis- ja talkoohenki.

LWH-tapahtuman aikana Loviisan noin 15 000 asukkaan väkimäärä tuplaantuu. Tilannetta kuvastaa sekin, että tulijoita neuvottiin ottamaan käteistä mukaan ‒ pankkiautomaattien rahat ovat usein loppuneet.

Mukana touhuissa olivat erilaiset järjestöt urheiluseuroista Rotareihin ja varmaan myös paljon vapaaehtoisia. Vaikka kaupunki on kaksikielinen (suomi noin 55 %, ruotsi noin 42 %), se ei tuntunut jakavan yhteisöä.

LWH:n lisäksi kaupungissa oli monia muita tapahtumia antiikkimarkkinoista keräilymessuihin, Suolatorin messuihin ja Itutoriin. Monet ottivat turistitulvan vastaan perustamalla oman pop up -kirpputorinsa tai -kahvilansa.

Sää oli mainio koko viikonlopun ajan ‒ ja niin se on ollut kuulemma kaikkina vuosina. Ihana, joskin pikainen, paluu kesään epävakaisen elokuun lopussa.

Nytpä tiedän, mitä merkitsen vuoden 2017 kalenteriin elokuun viimeiseen viikonloppuun.

Kadunvieret olivat täynnä kirpputoreja.

Kadunvieret olivat täynnä kirpputoreja.

 

Loviisan puutaloissa näki hyvin persoonallisia sisustuksia.

Loviisan puutaloissa näki hyvin persoonallisia sisustuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Normaali