Elokuvat, Henkilö, Kulttuuri, Teatteri

Niin kuin taivaassa – teatterin lavalla ja katsomossa

Palvelu/tuote saatu: Helsingin Kaupunginteatteri*

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -esitys on taattua Jakob Höglund -laatua.

Ensimmäisen kirjamessupäivän torstain 28.10. jatkoksi illan ohjelmaan sopi teatteriesitys. Olin varannut majoituksen läheltä Helsingin Kaupunginteatteria, joten kulku sinne ennen ja jälkeen teatterin sujui kätevästi kävellen.

Höglundin houkuttamana

Halusin nähdä Helsingin Kaupunginteatterin musikaalin Niin kuin taivaassa. Olen nähnyt elokuvankin jo vuosia sitten, mutta suurimpana vetovoimatekijänä oli esityksen ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund, jonka aikaansaannoksia olen nähnyt aikaisemmin, Kalevalan Åbo Svenska Teaterissa ja Cabaretin Turun Kaupunginteatterissa. Olen tunnustautunut hänen fanikseen, niin upeita nuo teatterikokemukset ovat olleet.

Jakob Höglund on saanut työstään tunnustusta paitsi katsojilta, myös Svenska Kulturfondenilta. Hän sai säätiön suuren kulttuuripalkinnon vuonna 2020. Perusteluissa häntä kuvaillaan tekijäksi, joka ”ylittää rajoja ei tyyli- ja taidelajien välillä ja haastaa perinteistä teatteritaidetta.”

Ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund. Kuva: Tage Rönnqvist.

Elokuvasta musikaaliksi

Elokuvan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen) ohjasi ruotsalainen Kay Pollak (s. 1938) vuonna 2004. Käsikirjoituksen siihen on tehnyt Carin Pollak yhdessä Anders Nybergin ja Ola Olssonin kanssa. Musiikin on säveltänyt Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe. Laulujen sanat ovat Carin Pollakin ja Fredrik Kempen. Elokuva menestyi kansainvälisesti ja se oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi vuonna 2005.

Kantaesitys Så som i himmelen oli Oscarsteaternissa Tukholmassa vuonna 2018. Käsikirjoitus oli Kay ja Carin Pollakin ja mukana oli myös Edward af Sillén, säveltäjänä Fredrik Kempe, laulujen sanat Carin Pollak ja Fredrik Kempe ja ohjaus Markus Virta.

Kaupunginteatteria varten käsikirjoituksen on suomentanut Aino Piilola ja laulut Maija Vilkkumaa.

Suuresta maailmasta kotiseudulle

Teatterin ohjelmaesityksessä kerrotaan juonesta seuraavasti: ”Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen – Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Pietarsaaressa kasvaneella Jakob Höglundilla on kokemusta kirkkokuoroista, joista hän kertoo löytäneensä yhteisöllisyyden ja ilon aivan kuin näytelmän Ljusåkerin ihmiset. Hän kertoo, että tämän musikaalin ohjaaminen on ollut hänen suuri unelmansa aina siitä lähtien, kun hän näki sen Oscarsteaternissa Tukholmassa. Tai pikemminkin pakkomielle.

Musikaalin näkeminen sai hänet ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttaan ja hänelle oikeaa paikkaa: ulkomailla vai kotimaassa? Pohdinnat ohjasivat hänet Suomeen ja Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän on nyt myös Lilla Teaternin taiteellinen johtaja.

Sata tapaa käyttää pylväitä ja laatikoita

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lavastus suurella näyttämöllä on minimalistista, mutta vaikuttavaa. Se muodostuu enimmäkseen mustista pylväistä ja valkoisista laatikoista, joista saadaan nopeasti ja näyttävästi erilaisia tiloja metsästä kirkkosaliin. Lavastajana on Sven Haraldsson, jonka kanssa ohjaaja on tehnyt aiemminkin yhteistyötä, muun muassa Turun Cabaret-esityksessä.

Yksinkertaiset elementit yhdistyvät Jakob Höglundin tekniikkaan, jossa ”näyttelijät ja esineet yhdessä muodostavat lavastuksen, ja jatkuva liike ja muuntuvat kehot luovat uusia todellisuuksia.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lisätehoa tuovat valot, videotehosteet ja varjoteatteri. Puvustuksesta vastaa Samu-Jussi Koski.

Musikaali – suuren ryhmän työn tulos

Teatterin musikaaliin meneminen ei ole mitenkään halpaa. Otsaan saattaa syntyä pieni ryppyjono, kun katselee teatterin hinnastoa. Niin kuin taivaassa -musikaalin lippujen hinnat permannolla hipovat jo yhdeksääkymppiä (88 €/ 83 € (parveke) / 22 € (aitiopaikat: osittainen näkörajoite). Pariskunnalta se tekee lähes 200 euroa yhden illan kulttuurinautinnosta, jos vaikka ostaa ohjelman sekä nauttii väliajalla leivoskahvit.

Hintaan suhtautuu ymmärtävämmin, kun katselee käsiohjelmasta esitykseen osallistuneiden nimilistaa. Se on suuri jo tarinan synnyttämisestä alkaen käsikirjoittajista säveltäjiin, laulujen sanoittajiin ja suomennoksiin sekä esityksen toteutuksen suunnittelijoihin.

Näyttelijäjoukkoakin rooleissa on puolenkymmentä ja heille on vielä varanäyttelijät, ns. understudyt ja swingit. Mukana on myös lapsinäyttelijöitä, joita on kaksi tai kolme yhtä roolia kohden. Kapellimestari Eeva Konnulla on noin 20 hengen muusikkojoukko ohjattavanaan.

Lisäksi noin satakunta henkilöä on osallistunut esityksen toteuttamiseen tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, naamioinnin, valojen, äänen ja käsiohjelman saralla. Tarpeen ovat myös kuiskaaja sekä lastenhoitajat, kun nuorimmat lavalla olijat ovat 7-vuotiaita.

Valoja ja varjoja

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Musikaalin tarina korostaa musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa. Mukana on myös tummia sävyjä sairastumisesta, kiusaamisesta, perheväkivallasta ja uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Ja loppu on surullinen. Paikoin oli nenäliinalle käyttöä, se täytyy tunnustaa.

Monet koronan vuoksi teatterin väliin jättäneet saattoivat tuumia itsekseen illan aikana, että olo on kuin taivaassa. Kotoa on päästy vihdoin kulttuurin pariin.

Samassa tunnetilassa lienee koko ensemble. Jakob Höglund tiivistää käsiohjelman tekstissä esiintyjien tunnelman: ”Rakas yleisö! Tänään seisomme edessäsi ja olemme valmiita tekemään sitä, mikä on ollut niin pitkään kiellettyä. Kädet toistemme ympärillä laulamme sydämien ilossa, ja silloin katto nousee taivaisiin. Tervetuloa.”

Teatterin esittelyssä luvattiin, että ”tämä elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle.” Sen se totisesti tarjosikin.

Seuraavaksi pitääkin mennä katsomaan Lilla Teaterniin Jakob Höglundin ohjaama musikaali Once.

Lue myös: Kalevala på svenska ja Mua kutsuu Cabaret.

*Sain teatterista kaksi bloggaajalippua.

Normaali
Juomakulttuuri, Kaupunki, Kulttuuri, Matkakertomus, Matkakohde, Ravintola, Teatteri

Kovaa teetä, kulttuuria ja keikkoja Kairossa

Tuote/palvelu saatu Visit Kotka-Hamina*

Pääsin näkemään legendaarisen merimieskapakka Kairon Pelle Miljoonan keikalla Kotkassa.

Kairo oli sopivan eksoottinen nimi ravintolalle 1930-luvulla.

Kairo lienee niin nimekäs kotkalainen merimies- ja kulttuuriravintola, että se tulee monilla ensin mieleen Kairo-sanan kuullessaan, eikä Egyptin pääkaupunki Kairo, jolla sentään on monituhatvuotinen historia asuttuna alueena ja kaupunkinakin vuodesta 969.

Kairo since 1932

Kotkan Kairo-ravintola on toiminut nykyisessä rakennuksessa Satamakadulla vuodesta 1938 alkaen, mutta sen tarina alkoi jo vuonna 1932 Kirkkokatu 10:ssa. Asialla oli neiti Anna Koskinen, joka perusti ”alimman hintaluokan” ravintolan.

Kairon julkisivu on säilynyt samanlaisena näihin päiviin. Kotkan kaupungin omistamissa tiloissa toimivaa ravintolaa laajennettiin ja sen taakse rakennettiin kesäterassi vuonna 2002. Sähkö- ja ilmastointiremontti oli vuorossa vuonna 2018.

Uudistuksissa säilytettiin viisaasti Kairon sisäseinien maalaukset merenneitoineen ja alastominen naisineen sekä vanhat valaisimet ja lyhdyt. Maalaukset ovat Kotkan kaupunginteatterin lavastajan Tauno Rantaruikan käsialaa 1970-luvulta.

Persoonallista ilmettä tuo myös merellinen rekvisiitta. Monissa kohdin on viittauksia Junnu Vainioon sekä Kotkan ruusuna tunnettuun Rosa Mäkiseen. Kotkan Ruusu -musiikkidraamaa esitetään parhaillaan Kotkan Kaupunginteatterissa.

Nämä meriaiheiset somisteet löytyvät Kairon jyrkkien portaiden yläpuolelta.
Portaita reunustavat seinät ovat täynnä kävijöiden nimiä ja viestejä sekä tapahtumiin liittyviä lehtileikkeitä.
Mielenkiintoinen installaatio Kairon portaiden ylätasanteella.

Teetä ja pirtua rantaporukalle

Kairon perustaminen sijoittuu samaan vuoteen 1932 kuin kieltolain päättyminen. Ehkä sieltä sai noina aikoina vielä ns. kovaa teetä, jolloin lasissa oli puolet teetä ja puolet 96-prosenttista pirtua sekä muutama lusikallinen sokeria. Väkijuoma oli peräisin Suursaaresta, josta se kuljetettiin Kotkaan. Merimiehet, ahtaajat, lestinheittäjät, laivatytöt ja muu ”rantaporukka” toivat osan tienesteistään kapakan kassaan.

Merimiehiä ei Kairossa enää näy. Satamatoiminta on siirtynyt Kotkan Mussaloon ja laiva-ammattilaisten työolosuhteet ovat muuttuneet. Laivatytötkin ovat siirtyneet muualle.

S/s Navigator-taulun on maalannut kotkalainen Matti Masalin. Laiva liittyy Junnu Vainion säveltämään ja sanoittamaan lauluun Albatrossi, jossa hänen ystävänsä lähti Tornatorin matkaan Kotkan satamasta. Laiva oli oikeasti S/s Navigator – Tornator sopi sanoittajan mielestä paremmin tekstiin.
Laivarekvisiittaa löytyy Kairon eteistiloista.
Maalaus läpinäkyvään huiviin sonnustauneesta naisesta löytyy Kairon ravintolaseinän peräseinältä. Se on hän – Kotkan Ruusu.

Keikkoja, jazzkonsertteja ja teatteria

Kairo – kaikille rauhan etsijöille.

Kairon liiketoiminnasta on vastannut vuodesta 1991 Crestamar Oy. Ravintola kutsuu itseään tanssi-, jazz-, teatteri- ja tilausravintolaksi. Se on avoinna ainoastaan tapahtumapäivinä sekä tilauksesta; samoin keittiö on avoinna ainoastaan ennakkotilauksesta ja teatteripäivinä.

Nykyisin Kairo toimii muun muassa Kotkan kaupunginteatterin yhtenä näyttämönä sekä keikka- ja tanssipaikkana. Teatterin ja ravintolan yhteistyö alkoi vuonna 1986 Maratontanssit-esityksellä. Sittemmin siellä on esitetty monia musiikkiteatteriesityksiä, kuten Cabaret sekä Albatrossi ja Heiskanen.

Kairon teatteriesityksistä kertovia lehtileikkeitä löytyy eteisen seinältä.

Kotka Jazzin East Coast Jazz Club järjestää Kairossa konsertteja joka maanantai klo 19–21. Muutoin kannattaa seurata tapahtuma- ja keikkailmoituksia Kairon verkkosivuilta sekä Kotkan Kaupunginteatterin sivuilta.

Tänä syksynä ja ensi keväänä teatterin Kairossa esitettävässä ohjelmistossa on Korkkarit Goes EuroViisut Song Contest – Finland 12 points! -esitys, jota kuvaillaan teatterin sivuilla näin:”Luvassa glitteriä, lentävää läppää, taidokasta tanssia, simaa suulle, silmille ja sielulle – niin ja tietysti euroviisuhistorian parhaimmat biisit livebändin kera! Mukana showryhmä Nemesis.”

Euroviisufanit pääsevät tunnelmaan ennen ensi toukokuuta Kotkan Kairossa. Kuva: Kotkan Kaupunginteatteri.

Ravintolan ruokalistalla on pääruokina muun muassa katkarapusalaattia, Kairon broilersalaattia, porokeittoa, Aurabroileria, rannikon lohta sekä kasvisannoksena härkäpapupihvejä.

Kairossa on asiakaspaikkoja sisätiloissa yhteensä 245, joista salissa 170 ja aulabaarissa 75. Lisäksi kesäterassilla on 150 asiakaspaikkaa.

Tutustu kairoamisen sääntöihin

Kairossa käymiseen eli kairoamiseen on tehty myös omat sääntönsä. Ne kannattaa ehkä lukea ennen visiittiä, niin ei erehdy ylipukeutumaan tai aiheuttamaan muunlaista häiriötä.

Sääntöjen mukaan ”Juomia ei tarvitse nauttia pikkurilli pystyssä, pääasia on, että itse pysyy pystyssä” sekä ”Yllätyksistä ei pidä yllättyä liikaa, sillä ne kuuluvat talon tapoihin ja ovat osa sen normaalia elämää.” Säännöt löytyvät Kairon verkkosivuilta.

Pelle Miljoona villitsi entiset nuoret

Lava odottaa vielä soittajia.
Pelle Miljoona on yhtyeen solisti, mutta hän soittaa myös kitaraa.

Yllätys sen sijaan ei ollut se, että Pelle Miljoona bändeineen sai yleisön villiintymään – no, melko sievästi kuitenkin, kun kyseessä oli pääasiassa entisiä nuoria, ehkä juuri meitä, jotka olemme nuoruudessamme kuunnelleet Moottoritie on kuuma -, Tahdon rakastella sinua – ja Juokse villi lapsi –biisejä. Eturivissä seisoi myös yksi nuori mies irokeesikampauksessaan.

Pelle Miljoona Bandin kerrotaan olevan ” suomirockin ja -punkin ikitoteemin uusin kokoonpano”, jonka soittajia ovat Pellen (laulu) lisäksi Hapa Tyni (kitarat), Timo Hyle (bassot) ja Jusa Lampikari (rummut). Kairon keikalla soitti myös viides mies.

Yhtyeeltä ilmestyy ihan pian, 22.10.2021, neljän biisin EP-levy Manifesti 21 seitsemän tuuman vinyylinä ja verkossa.

Kairon salissa oli pöytäpaikat, mutta suurin osa yleisöstä valitsi seisomisen mahdollisimman läheltä bändiä. Riemukas tunnelma saattoi johtua myös pitkästä, keikattomasta ajasta koronapandemian aikana. Musiikkia ja rentoa tunnelmaa ihan kuin ennen vanhaan.

Keikka alkoi inhimilliseen aikaan noin klo 20, eikä puolilta öin, kuten joissakin paikoissa on tapana. Valmista oli jo puoli kymmenen maissa.

Kairon sääntöjen kuudes pykälä kuuluu: ”Poistuminen Kairosta tapahtuu iloisesti keinahdelle joko e. Vm. tai j. Vm.*), sillä sulkemisaikaan mielenkiintoisin vaihe on juuri portaat. Ne kannattaakin laskeutua kohtuullisen arvokkaasti, sillä siten saattaa kuulla kuinka historian aallot kohisevat seiniin muistoksi kirjoitetuista laivojen nimistä. *) e. Vm. = ennen valomerkkiä, j. Vm. = jälkeen valomerkin.”

Yhteystiedot, pöytävaraukset ja tilaukset:
Ravintola Kairo
Satamakatu 7, 48100 Kotka
Puh. 0400 507 188
kairo@kymp.net

*Pressimatka Kotkaan 8.–9.10.2021.

Normaali
Kulttuuri, Matkakohde, Teatteri

Puolukkapäivistä mummotautiin – Kysy siskoilta

Kontrabassossa Sara Puljula ja pianossa Anna-Mari Kähärä. Laulajat vasemmalta: Susanna Haavisto, Pauliina Saarinen, Riitta Salminen, Anna Victoria Eriksson ja Linda Hämäläinen. Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen.

Yhteistyössä Turun Kaupunginteatteri. ⃰ 

Naisen elämän luonnollisista vaiheista riittää herjaa ja vitsinvääntöä erityisesti asiaa tuntemattomilta. Omalle kohdalle sattuessaan hormonien aiheuttamista vaivoista, kivuista ja harmeista ei ehkä kehtaa puhua – ainakaan nuorena. Turun Kaupunginteatterissa ruma hormonisana sanotaan niin kuin se on ja jaetaan kokemuksia kanssakulkijoiden ja sielunsiskojen kanssa Pienellä näyttämöllä nähtävässä kantaesityksessä Kysy siskoilta.

Idean äitinä on näytelmäkirjailija ja ohjaaja Satu Rasila, jonka heittämään vaihdevuosiaiheiseen Facebook-päivitykseen tarttui säveltäjä ja kapellimestari Anna-Mari Kähärä. Näyttelijä ja sanoittaja Susanna Haaviston kanssa löytyi sopiva paikka kauan odotettuun yhteistyöhön. Näytelmän nimikin Kysy siskoilta löytyi päivitykseen tulleista kommenteista.

Naisten tarinoita tässä musiikkiteatteriesityksessä kertovat myös näyttelijät Anna Victoria Eriksson, Susanna Haavisto, Linda Hämäläinen, Pauliina Saarinen ja Riitta Salminen. Lyömäsoittimia ja bassoa soittaa muusikko Sara Puljula.

Helvetin hormoonit+

Esitystä varten syntyi kaksitoista uutta kappaletta säveltäjänään Anna-Mari Kähärä ja sanoittajanaan Susanna Haavisto. Niiden aiheet käsittelevät vaikeita ja hävettyjä, mutta myös herkkiä ja iloisia hetkiä naisten elämässä. Niitähän riittää kehdosta hautaan: kuukautiset, PMS-oireet, raskaus, keskenmeno, synnytys, endometrioosi, käynnit gynekologilla ja mammografiassa, lapsettomuus, vaihdevuodet, hormonikorvaushoidot, tytär-äitisuhteet ja ulkonäköpaineet. Alussa käydään läpi naisten vaivojen hoitoa kautta historian aina Hippokrateesta alkaen.
Naisten kehoon liittyy paljon vaiettua, peiteltyä ja hävettäväksi koettua. On vapauttavaa päästä lataamaan ja laulamaan totuuksia näyttämölle upean ryhmän kanssa. Tähän ikään mennessä kerrottavaa on kertynyt enemmän kuin laki sallii, ja meidän nuoremmilla näyttelijöillä on tietysti omat stoorinsa, sanoo Susanna Haavisto.

Susanna Haavisto. Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen.

Peili on perseestä+

– Monet, aika omakohtaisetkin aiheet synnyttivät musiikin tyylilajin ikään kuin itsestään. Vaikka teoksessa on mm. jazzia, poppia ja hip hopia, niin ehkä yhteinen nimittäjä on kuitenkin juurimusiikki. Aika moneen biisiin lirvahti aimo annos bluesia ja kuumia aaltoja, kuvailee Anna-Mari Kähärä kuvailee sävellyksiään.

Muusikko ja säveltäjä Anna-Mari Kähärä. Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen.

Näytelmässä on siis tarttumapintaa kaikenikäisille – eikä vain tytöille ja naisille, vaan myös kaikille heidän kanssaan eläville. Suosittelenkin, että esitystä katsomaan tulevat naiset ottavat mukaansa miehensä ihan vain valaistumaan naisen elämänkaaresta hormonien otteessa. Samoin äidit voivat ottaa mukaan tyttärensä. Yhden nuoren katselijan mukaan esitys oli ”enemmän kuin terveystiedon ja biologian tunnit.”

Lavalla ja esiintyjinä nähdään naisia, mutta lavastus- ja pukusuunnittelusta vastaa Tuomas Lampinen, valosuunnittelusta Jarmo Esko ja äänisuunnittelusta Eero Auvinen.
– Esitys on keikkamainen. Inspiroiduin nuorena näkemästäni Nirvanan akustisesta keikasta. Halusimme näyttämölle saman intiimin, lämpimän tunnelman, kertoo Tuomas Lampinen.

Ja todettakoon, että ovia on lavasteissa runsaasti.

Kysy siskoilta -esitykseen sisältyvän Mustaa valoo -laulun koreografiasta ja koreografisesta konsultaatiosta vastaa Sonya Lindfors. Näytelmän naamioinnin on suunnitellut Jessica Rosenberg.

Esitykseen syntyyn voi tutustua tästä Turun Kaupunginteatterin Esitystä tekemässä -videosta.

Poikkeusjärjestelyt teatterissa

Korona-ajan ohjeista muistutettiin monessa paikassa.

Ai niin, olihan lavalla yksi mies. Lavaisäntä Valtteri Roiha toivotti katsojat tervetulleiksi esitykseen ja teatteriin pitkän tauon jälkeen.

Minäkin olen ollut viimeksi teatterissa viime vuoden syyskuussa katsomassa Cabaretesitystä, joka olikin vallan mainio. Myös pitkästä aikaa teatteriin päässyt kaverini Marja kommentoi ennen esityksen alkua:
– Nyt nautitaan, tässä on hyvä olla.

Lavaisännän tehtävänä oli myös luotsata katsojia istumaan oikeille paikoille; voimassa olivat vain rivinumerot, joiden mukaan tuolit täytettiin järjestyksessä keskeltä alkaen ja vieraisiin seurueisiin jätettiin yksi tyhjä tuoli väliin. Hän myös opasti väliajalle lähdössä ja jälleen toiseen näytökseen tultaessa.

Maskejakin käytettiin. Teatterin sivuilta voi lukea tarkempia ohjeita poikkeusajan teatterikäyttäytymiseen ja -etikettiin.

Ensi-ilta Turun Kaupunginteatterissa 21. & 22.9.2021.
Liput 25–46 € teatterin ja Lippupisteen kanavista.
Kesto 2 h 40 min väliaikoineen.

Jostain syystä naisten hormonijutut ei oo tabuja siks, etteikö niistä sais puhua, vaan siks, että ne on niin kiusallisia, ettei kukaan halua puhua niistä.
Sitaatti näytelmän esittelysivulta.

+Väliotsikot laulujen nimistä.

*Sain ostaa edullisemman teatterialan lipun.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kulttuuri, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syyskuussa 2021

Kymmenen poimintaani Turun kulttuuririennoista syyskuun aikana. Tapahtumiin on kirjattu nykyinen tilanne, joten tarkista tilanne järjestäjän omilta verkko- tai Facebook-sivulta, jos aiot osallistua.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu – joka on jo alkanut – näyttää olevan aikamoinen superviikonloppu tapahtumien suhteen. On mistä valita elokuvista performanssiin ja taiteilijoiden työhuoneisiin tutustumiseen. Riittää kulttuurimenoa loppukuuhunkin.

Suomalaisen elokuvan festivaali 2.–5.9.

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään kolmannenkymmenennen kerran torstaista sunnuntaihin 2.–5. syyskuuta 2021. Tapahtuma tuo tarjolle annoksen kotimaista elokuvaa, lyhytelokuvia, teemasarjoja sekä mielenkiintoisia vieraita ja elokuvantekijöitä. Ohjaajavieraiksi saapuvat aviopari Aleksi Salmenperä ja Mia Halme.

Bonuksena on lauantaina 4.9. klo 22.30 epätavallisten elokuvien ja yllätysten yönäytös, joka on nimeltään Mieletön, mieletön Suomi.

Tapahtumapaikkana on Logomo ja sen Kino-Sali (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku). Festivaalin iltaklubit järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

New Performance Turku Festival 3.–5.9.

New Performance Turku Festivaali on Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä performanssitaiteeseen keskittynyt festivaali. Tapahtuma taiteilijoineen ja teoksineen jalkautuu erilaisiin paikkoihin Turun keskustassa perjantaista sunnuntaihin 3.–5.9. Esityksiä on Manillan ympäristön ja Vanhan Viinatehtaan lisäksi esimerkiksi jokirannassa, Samppalinnan puistossa, Paavo Nurmen Stadionilla sekä WAMin Ekoluodolla.

Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän festivaalin teemana on Survival (selviytyminen), joten taiteilijat käsittelevät teoksissaan erilaisia selviytymisen ja selviämisen teemoja ja keinoja. Katso ohjelma.

Suurin osa teoksista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Elokuvapäivä 4.9.

Elokuvapäivänä lauantaina 4.9. pääsee taas nauttimaan maksuttomista elokuvanäytöksistä erikoisissa paikoissa. Valkokankaita pystytetään tänä vuonna ainakin Seikkailupuistoon, Hotel Kakolan kirkkoon, Turun pääkirjastoon sekä Suomen Joutsenen edustalle.

Hansailmiötä viettänyt Hansatori muuntautuu Elokuvapäivän kunniaksi kaupunkilaisten omaksi elokuvateatteriksi. Ilmaisnäytöksessä nähdään klo 20.15 Bohemian Rhapsody. Näytökseen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katsomopaikkojen määrää on rajattu turvallisuussyistä. Osaan näytöksistä tulee myös varata oma paikka ennakkoon.

Konstrundan 4.–5.9.

Taidetapahtuma Konstrundanin aikana yhtenä syyskuun viikonloppuna taiteen, käsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat ovensa yleisölle. Keskeinen tavoite on tarjota keskusteluja, työnäytöksiä ja voimaannuttavia kokemuksia kävijöille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuu yhteensä 490 luovaa tekijää. Taiteilijoiden työhuoneisiin pääsee tutustumaan lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.9. Turussa avoimia ateljeetiloja löytyy muun muassa Logomosta ja Leaf Centeristä. Katso avoimet ateljeet Konstrundanin sivuilta. Vierailuilla on mahdollisuus ostaa taidetta kotiin suoraan taiteilijalta.

Turun taidemuseon näyttelyt 12.9. saakka

Turun taidemuseon näyttelyt vaihtuvat pian, mutta vielä on mahdollisuus tutustua Michael Schilkinin, Lotta Mattilan ja Maria Stereon taiteeseen.

Venäläissyntyinen Michael Schilkin (1900–1962) on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksistaan, tarinallisista reliefeistä, joita on nähtävillä Helsingissä muun muassa Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa.

Michael Schilkin tunnetaan myös pienistä, sympaattisista eläinveistoksista, jotka tuovat esiin eläimen liikkeen ja luonteen. Näitä veistoksia on nyt esillä Turun taidemuseossa, jonka näyttelyn on kuratoinut keramiikan ja eläinaiheiden parissa työskentelevä nykytaiteilija Lotta Mattila (s. 1986). Näiden kahden taiteilijan eläinveistosten välille syntyy kohtaamisia.

Michael Schilkin: Kirahvi.

Maria Stereon näyttely on Studiossa. Teosten materiaalina ovat hajotetut posliini- ja keramiikkaesineet. Maria Stereo on luonut koosteveistoksia ja mosaiikkireliefejä sattumanvaraisiksi paloiksi rikkoontuneista posliinisista kissa-, koira- ja ihmisfiguureista.

Maria Stereon teos.

Michael Schilkin feat. Lotta Mattila 11.6.–12.9.2021.
Maria Stereo: Suloinen melankolia 11.6.–12.9.2021.

Turun taidemuseon tulevia näyttelyitä ovat Royal Salute 1.10.2021–9.1.2022 ja Studiossa Axel Straschnoyn Permikauden joukkotuho 1.10.–14.11.2021.

Muita taidenäyttelyitä syyskuussa

Wäinö Aaltosen museo

4.6.–19.9. Anu Pentik: Alussa oli siemen. Lue lisää postauksesta Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa.

Ars Nova

9.6.–26.9. Sydän auki taiteelle. Niemistön kokoelma Turussa.

9.6.–26.9. Guido van der Werve: Nummer veertien, home.

Titanik

3.–26.9. Kristiina Koskentola with guests from Eurasia.

30.9.–3.10. Milka Luhtaniemi.

Turun Taidehalli

3.9.–3.10. Sami Lukkarinen & Roope Mokka: Unelma ihmisestä.

3.9.–3.10. Mikki Nordman: Enter: Pastoral.

3.9.–3.10. Jonne Pitkänen & Eeva-Liisa Puhakka: Milky Way.

Galleria Joella

5.9. asti Heli Penttinen.

8.9.–3.10. Hannu Riikonen.

Tehdasfestivaali Manifesti 8.–22.9.

Turkulainen nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti saa syyskuussa vieraakseen Tehdasfestivaali Manifestin, monitaidetapahtuman. Sen ohjelmassa nähdään mm. nykytanssin ja -sirkuksen vierailuja, muuta esittävää taidetta sekä kuvataidetta. Tutustu ohjelmaan Tehdasfestivaali Manifestin sivulla.

Turun päivä 19.9.

Turun päivä, koko Turun yhteinen juhlapäivä 19.9., kerää jälleen koko kaupungin täyteen juhlahumua, tapahtumia, avoimia ovia ja kulttuuritapahtumia. Vanhalla Suurtorilla on toritapahtuma toimipisteineen ja esiintymislavoineen, ja Kupittaan siirtolapuutarhaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa. Päivän päätteeksi perinteinen ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä. Tapahtumia löytyy kalenterista.

Farssia ja vakavampaa Turun Kaupunginteatterissa

Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin kirjoittama ja Mikko Koivusalon suomentama brittifarssi Tämä on ryöstö (The Comedy About A Bank Robbery, 2016) saa ensi-iltansa 10.9.2021 Turun Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaajana on Snoopi Siren.

Tämä on ryöstö. Kuva: Marita Koivisto / Turun Kaupunginteatteri-

Pienellä näyttämöllä nähdään Kullervo 3.9.2021 alkaen. Näytelmä on Kalevalasta tuttu, mutta ohjaaja Linda Wallgren on modernisoinut sen. Näytelmä nostaa esiin yli sukupolvien periytyvän vihan ja väkivallan sukupuolittuneisuuden.

Vanja-eno Åbo Svenska Teaterissa 16.9. alkaen

Åbo Svenska Teaterissa saa ensi-iltansa 16.9.2021 uusi ja moninäkökulmainen sovitus Anton Tšehovin Morbror Vanjasta (Vanja-eno). Teatterin mukaan ”melankoliaa ja huumoria hienosti yhdistelevä tarina on ylistys ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä ja rakastaa, mutta ei aina voi haluamallaan tavalla ja haluamassaan järjestyksessä.”

Ohjaus ja käsikirjoituksen muokkaus Tuomo Rämö.

Normaali
Teatteri

Mua kutsuu Cabaret

Yhteistyössä Cabaret/Turun Kaupunginteatteri.  ⃰ 

Cabaret-musikaali Turun Kaupunginteatterissa on mukaansatempaavaa viihdettä, jolla on syvällinen sanoma. Se on kuin makea karkki, jolla on kitkerä jälkimaku. Se on hurmaava ja tyrmäävä.

Tänä iltana haluan leväyttää ovet apposen auki ja vietellä teidät ihmeelliseen juhlaan, juhlaan, joka on täynnä rakkautta, joka kieltäytyy vaikenemasta. Juhlaan, joka muistuttaa meitä historiastamme, joka muistuttaa meitä vastuustamme. Juhlaan, josta pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan.

Näin kirjoittaa ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ensi-iltansa 4.9.2020 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä saaneen Cabaret-musikaalin käsiohjelman esipuheessa.

Tyrmäävän hurmaava

Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) vauhdissa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Musikaalin Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) kehottaa alussa jättämään kaikki huolet salin ulkopuolelle.
– Täällä elämä on kaunista, te kaikki olette kauniita ja orkesterikin on Saksan kaunein!

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään nyt ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Musikaalin tekijöinä ovat ohjaaja ja noin 30 esiintyjää.
– Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtaja Jakob Höglund.

Kit Kat Clubilla, keskellä seisovat Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Cabaret-ensemble esittäytyi pressitilaisuudessa 31.8.2020.

Novellista näytelmäksi, musikaaliksi ja elokuvaksi

Tarinan pääparina ovat yhdysvaltalainen kirjailija Clifford Bradshaw Harrisburgista, Pennsylvaniasta (Olli Rahkonen), joka saapuu Berliiniin Remington mukanaan tarkoituksenaan kirjoittaa toinen romaaninsa ja hänen kanssaan samaan pensionaatin huoneeseen majoittuva Kit Kat Clubin kabareetähti Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson).

Clifford Bradshaw (Olli Rahkonen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Musikaalin alkutekstinä on ollut Christopher Isherwoodin Goodbye to Berlin -niminen vuonna 1939 julkaistu novelli. Se on kirjailijan osin omaelämäkerrallinen, natsipuolueen valtaannousun aikaan sijoittuva rakkaustarina. Brittiläinen näytelmäkirjailija ja ohjaaja John Van Druten kirjoitti vuosia myöhemmin sen pohjalta näytelmän I Am a Camera.

 Turku osoittaa tällä näytelmällään jälleen valveutuneisuuttaan. Kysymyksessä on eurooppalainen kantaesitys. Broadwayllä tämä näytelmä saavutti valtavan menestyksen sen jälkeen kun sitä viime marraskuun 21. päivänä ensi kertaa esitettiin. Sen osalle tuli New York Drama Circlen palkinto parhaana edellisenä vuonna kirjoitettuna näytelmänä. – – –
Näytelmälle uskaltaa ennustaa Turussa pitkää ikää, joskin yleisö oli ensi-illassa silloin tällöin hieman ymmällä.

Näin kirjoitti 20.9.1952 Helsingin Sanomat ensi-iltansa saaneesta I Am a Camera -näytelmästä.

Useiden eri teatteriesitysten jälkeen siitä muodostui menestynyt musikaali Cabaret ja samanniminen elokuva. Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin tekstiin ja tuohon jo mainittuun John Van Druten näytelmään. On jännittävää ajatella, miten musikaali on vähitellen kehkeytynyt eri kirjoittajien ja ohjaajien tulkinnoissa vuosikymmenten aikana.

Valoa ja pimeää

Kit Kat Clubilla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Jakob Höglund tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan.

Näin Kalevala-näytelmän ja Cabaret-musikaalin esittelyn lehdistölle. Nämä kokemukset antoivat viitteitä siitä, että tästä on kehkeytymässä tämän erikoislaatuisen pandemiasyksyn teatterimaailman valopilkku.

Cabaret on samalla glitteriä, bling blingiä, ilmapalloja, paperisadetta, musiikkia, tanssia, rakkaustarinoita, mutta myös ahdistusta maailman pahuudesta, joka kiristää otettaan ja tulee ihan lähelle, jopa ystävien ja naapurien hahmossa.

On valittava puolensa, on valittava asuinpaikkansa. On valittava rakkauden ja toimeentulon välillä. On valittava, lähteäkö vai jäädä. Ja sitten käy niin, että ”minun on niin paha mieli niin kaikesta.”

Ensimmäinen näytös päättyy kohtaukseen, jonka jälkeen yleisö oli tälläkin kertaa hiukan ymmällään. Kuuluuko nyt taputtaa? Kun olisi halunnut taputtaa vahvalle, vaikuttavalle esitykselle, mutta juuri nähdylle ei olisi halunnut osoittaa suosiota. En tosin edes muista, mitä itse tein.

Luovaa lavastusta, peittelemätöntä puvustusta

Lavastus ja puvustus on yksinkertaista ja eleganttia, mutta näyttävää. Kaikessa on kekseliäisyyttä ja luovuutta. Silläkin on syynsä, että Sally Bowlesin turkki on vaaleanpunainen.

Orkesteri on osa esitystä. Lavalla on yksitoista muusikkoa musiikin sovituksesta vastaavan Jussi Vahvaselän johdolla. Musikaalissa kuullaan tietysti tunnettuja lauluja, kuten Willkommen ja Mani. Laulujen suomennos on viime vuoden syyskuussa kuolleen Jukka Virtasen yhtä lukuun ottamatta.

Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Kit Kat Clubilla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Missä huolesi ovat nyt?

Lienee vaikuttavan esityksen tunnusmerkki, jos se jättää katsojan tunteiden valtaan. Tämä musikaali oli kuin makea karkki, joka suussa sulaessaan muuttuukin kitkeräksi ja katkeraksi cocktailiksi, jossa on etikkaa, suolaa, pippuria ja ties mitä pahanmakuista.

Esitys saa ajattelemaan suuria aiheita: elämää ja kuolemaa, rakkautta ja vihaa, hyvyyttä ja pahuutta. Ja valtaa: kuka voi ottaa vallan ja ketkä sen antavat? Ilmiö on tuttu nykyaikanakin.

Seremoniamestari palaa musikaalin lopussa alun lupaukseensa siitä, että huolet jäävät ulkopuolelle: Missä huolesi ovat nyt? Niin, voi olla, että tämänvuotinen pandemiakin hiukan kutistuu muista arkihuolista puhumattakaan. Ennen ei todellakaan ollut kaikki paremmin.

Muualla sanottua

Teatteri-arvio: Cabaret potkaisee katsojat komeasti hereille korona-ajan horroksesta – Seremoniamestaria esittävän Miiko Toiviaisen nimi kannattaa painaa mieleen
Turun Sanomat 5.9.2020 (tilaajille)
Iänikuinen ja kulahtanut Cabaret muuttui Turussa raikkaaksi ja täydelliseksi viiden tähden musikaalielämykseksi
Helsingin Sanomat 6.9.2020 (tilaajille)

Ohjaaja Jakob Höglundilla tuntuu olevan jonkinlaiset taikanäpit, joilla hän muuttaa veltostuneen ja läpikotaisin tunnetun teoksen joksikin, mitä et ole koskaan nähnyt. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna Åbo Svenska Teaterin Kalevalassa. Näin käy myös nyt. Ehdotan, että annatte tälle ohjaajalle kaikki väljähtäneet musikaalit käsiteltäväksi.” Laura Hallamaa, HS 6.9.2020.

Cabaret-ensemble esittäytyi pressitilaisuudessa 31.8.2020.

Jälkikirjoitus

Cabaretilla on minulle sikäli henkilökohtaista merkitystä, että olen ollut lavalla itsekin. Turun kauppakorkeakoulun henkilökunnan pikkujoulun vuonna 2005 järjesti kirjasto-tietopalvelu. Olin organisoimassa runsaasti ohjelmaa sisältävää juhlaa, jonka teemana oli ehdotuksestani teatteri ja tanssi.

Alussa kirjasto-tietopalvelun henkilökunta esitti Ulla´s Cabaret Angels -ryhmänä hartaasti harjoitellun koreografian Cabaret-musikaalin samannimiseen lauluun frakkeihin pukeutuneita. En muista, mistä tällainen idea oli lähtöisin, mutta se oli hieno alku illalle, jonka seremoniamestarina oli näyttelijä Petri Rajala.

”Elämä on vain kabaree. Joten miksi emme vain elä ja anna muiden elää.” (Leben und leben lassen. Berliinin kaupungin motto.)

 ⃰ Sain bloggaajalipun 9.9.2020 esitykseen.

Normaali
Luonto, Matkakohde, Matkustaminen, Messut, Museo, Sairaala, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri, Valokuva, Valokuvaus

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

  • Pe 2.10.     19.00          Bromarf
  • La 3.10.     18.00          Tammisaari
  • La 10.10.   18.00          Hanko
  • To 15.10.   19.00          Karjaa
  • Pe 16.10.   19.00          Kemiö
  • To 22.10.   19.00          Maarianhamina
  • Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:

10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Normaali
Kaupunki, Kirkko, Matkakohde, Museo, Näyttely, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa joulukuussa 2019

Joulupukki perheineen on tavattavissa Joulupukin pajalla Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla. Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Arvo Malmi.

Suomen Turussa, joulukaupungissa, on paljon upeita näyttelyitä ja tapahtumia vuoden pimeimpään aikaan. Osalla on takanaan satojen vuosien perinteet, mutta mukana on paljon uuttakin. Tässä listauksessa on mukana muutamia kivoja juttuja myös lapsille.

Babe – urhea possu

Babe – urhea possu on musiikilla vauhditettu fantasiakomedia koko perheelle Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä. Teatterin mukaan ”nokkela ja aseistariisuva kasvutarina kertoo rohkeudesta, sisusta ja siitä, miten possustakin voi tulla paimenkoira, kun vain uskoo itseensä. Farmi-idylli herätetään henkiin näyttelijöiden ja nukketeatterin ammattilaisten harvinaislaatuisen laajana yhteistyönä.”

Urhea Babe heiluttaa saparoaan Heini Maarasen rakentamana nukkena. Rooleissa nähdään Turun Kaupunginteatterin näyttelijöitä ja nukketeatterin ammattilaisia, joita ohjaa Timo Väntsi. Koko esityksen ohjaajana on Milko Lehto.

Marraskuun puolivälissä alkaneita esityksiä on 14.5.2020 saakka.

Kuvassa edustalla vasemmalta: Paimenkoira Fly (Minna Hämäläinen), herra Hogget (Stefan Karlsson) ja rouva Hogget (Riitta Salminen). © Turun Kaupunginteatteri/Otto-Ville Väätäinen.

Eläinten joulu -näyttely

Biologisen museon talvisessa Eläinten joulu -näyttelyssä kerrotaan sadunomaisesti, mitä eläimet tekevät luonnossa ja pihapiirissä pimeinä keskitalven päivinä.

Näyttely on avoinna 1.12.2019–12.1.2020 ja sitä pääsee katsomaan maksamalla museon sisäänpääsymaksun.

Katettuja joulupöytiä

Katetut joulupöydät -näyttely kertoo 1700- ja 1800 -luvun vaihteen joulun vietosta säätyläisperheessä tohtori Pippingin aikana Qwenselin talossa. Jouluherkkuja on katettuina salissa ja kamareissa 1.12.2019–13.1.2020.

Turun linnan joulupöytiin voi tutustua näyttelyssä ajalla 30.11.2019–5.1.2020. Tyylihuoneiden saleissa on jouluherkkuja 1600–1800-lukujen tapaan. Uutuuksina ovat muun muassa piparkakkumestarin luomukset ja munkit.

Turun museoissa on runsaasti ohjelmaa joulukuussa ja niissä voi osallistua myös erilaisiin opastuksiin ja kursseille.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/ Erman Mete.

Vielä ehtii Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoille sunnuntaina 8.12.2019 ja lauantaina ja sunnuntaina 14.–15.12.2019 klo 11–17. Markkinoilla on nähtävää ja tehtävää koko perheellae. Joululahjatoivelistan voi antaa suoraan Joulupukille, joka on perheineen tavattavissa Joulupukin pajalla.

Tarjolla on muun muassa käsityöläisten persoonallisia myyntituotteita ja jouluisia herkkuja.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Kuva: © Turun Suurtorin keskiaika ry/Eeva-Maija-Haukka.

Musiikki-, teatteri- ja sirkusesitykset virittävät tunnelmaa. Joulumarkkinanäytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Emmi Louhivuori. Näytelmässä eletään armon vuotta 1905. Suomen suurruhtinaskunnassa joulun odotusta värittävät monet ihmetyksen aiheet, kuten loka-marraskuussa koko kaupungin viikoksi seisauttanut suurlakko. Harrastajanäyttelijöiden tulkitsemat piennäytelmäkohtaukset esitetään klo 12, 13 ja 14.

Joulumarkkinat järjestää voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys Turun Suurtorin keskiaika ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lumikuningatar Åbo Svenska Teaterissa

Lumikuningatar oli esillä jo Turun Taiteiden yössä elokuussa 2019.

Aurinkobaletin ja Åbo Svenska Teaterin suursuosion saanut koko perheen monikielinen yhteisteos Snödrottningen – Lumikuningatar esitetään jälleen ÅST:n Päänäyttämöllä joulukuussa 2019. Esityksiä on ajalla 10.-31.12.2019.

Hans Christian Andersenin klassikkosatuun perustuva Lumikuningatar on kasvukertomus ja sisäinen matka, jossa lapsuuden ystävyys kehittyy nuorten väliseksi rakkaudeksi. Jukka Aaltosen ohjaamassa talviseikkailussa kohdataan monia houkutuksia ja kummallisia olentoja: prinssin ja prinsessan lisäksi puhuvia variksia, ryöväreitä, poroja sekä shamaani.

Esityskieliä näyttämöllä on neljä: ruotsi, suomi, saame sekä tanssin kieli. Teos sopii niin ruotsin- kuin suomenkielisille ja esitys tekstitetään molemmilla kielillä.

Lumikuningattarena esiintyy Päivi Kujansuu. Kuva: © Åbo Svenska Teater/Pette Rissanen.

Ekumeeninen joulu

Kirkkokuntien ekumeeninen yhteisvetoomus maailman rauhan puolesta esitetään tilaisuudessa, joka alkaa Turun tuomiokirkossa keskiviikkona 11.12. 2019 klo 18. Ekumeenisen joulun teemana on Jottei kukaan jää yksin. Ajatukset suunnataan erityisesti vanhusten yksinäisyyteen.

Kirkkokuntien ekumeenisen rauhanvetoomuksen esittävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, Helsingin katolisen hiippakunnan asiainhoitaja, isä Marco Pasinato sekä Suomen vapaakristillisen neuvoston puheenjohtaja pastori Jori Brander, Suomen Metodistikirkko.

Musiikista vastaavat Turun filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen, Chorus Cathedralis Aboensis johtajanaan Märt Krell, urkuri Markku Hietaharju ja kanttori Jukka Pietilä.

YLE koostaa tilaisuudesta taltioinnin. Kuvausjärjestelyjen takia yleisöä pyydetään saapumaan kirkkoon viimeistään klo 17.40. Taltiointi esitetään TV1:ssä jouluaattona noin tuntia ennen joulurauhan julistusta.

Lucian päivä

Turun Lucia-neito siunataan ja kruunun kynttilät sytytetään tunnelmallisessa hartaudessa Turun tuomiokirkossa 13.12. klo 17.30. Ruotsinkielinen tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Tilaisuudessa esiintyy Lucia-kulkueen lisäksi lapsikuoro.

Paikalle kannattaa tulla ajoissa, sillä kirkko täyttyy usein jo hyvissä ajoin. Lucia-neidon kulkueineen voi nähdä myös Kauppakeskus Hansassa 13.12. klo 19.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoilla Lucia-neito kulkueineen laulaa sunnuntaina 15.12. klo 16 Brinkkalan parvekkeelta.

Tonttujuoksu

Viime vuonna supersuosion saavuttanut Tonttujuoksu juostaan Turun keskustassa jälleen lauantaina 14.12. Tapahtuman 10 euron suuruiset osallistumismaksut lahjoitetaan lyhentämättömänä tänä vuonna Turun Seudun Vanhustuki ry:lle.

Tapahtuman virallisina kummeina toimivat tänäkin vuonna Viestintäliigan ihmisosakkaista Selviytyjissäkin kilpaileva Juhani, Osku ja Petteri sekä koiraosakkaista esikoiskirjansa vastikään julkaissut Seppo.

Noin kolmen kilometrin pituisen matkan voi taittaa juosten, hölkäten, kävellen tai vaikka tanssien. Ilmoittaudu mukaan perheesi, yrityksesi tai kaveriporukkasi kanssa. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet täältä.

Joulurauhan julistus

Joulurauha julistetaan jouluaattona 24.12.2019 klo 12 Vanhalla Suurtorilla perinteisin menoin.

Joulurauhan julistus johdattaa joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Julistus on luettu Turussa aina 1300-luvulta asti lähes katkeamattomana perinteenä eli yli 700 vuoden ajan.

Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistuksen suomeksi ja ruotsiksi.

Turun joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 lähtien ja televisioitu vuodesta 1983 alkaen kotimaahan. Nykyisin julistusta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä ympäri maailmaa.

Turun muita joulutapahtumia voi tutkia tapahtumakalenterista ja muuta matkailutietoa Visit Turun sivuilta.

 

Normaali
Kaupunki, Teatteri

Teatteria ja katutaidetta Lontoossa

Hiirenloukku on Agatha Christien menestysnäytelmä St Martin’s Theatressa.

Jos käyt Lontoossa, niin nauti myös metropolin runsaasta teatteri- ja musikaalitarjonnasta.

Lontoo on kuuluisa monista menestysmusikaaleistaan ja teatteriesityksistään, jotka saattavat olla näyttämöllä vuosia, ellei vuosikymmeniä. Ennätys tällä saralla lienee Agatha Christien näytelmällä Hiirenloukku (The Mousetrap), jota on esitetty jo 67 vuotta. Sen ensi-ilta oli Nottinghamissa lokakuussa 1952, josta se siirtyi pian Lontooseen. Nykyisin sitä esitetään St Martin’s Theatressa West Streetillä.

Teatteriin ex tempore

Oopperan kummitus, Leijonakuningas, Mamma Mia, TINA – The Tina Turner Musical, Thriller Live, Les Miserables, Evita, Frozen, Maija Poppanen ja monet muut musikaalit odottavat katsojiaan Lontoossa. Jos haluaa nähdä jonkun tietyn hyvin suositun esityksen, lienee syytä hankkia liput ajoissa. Tarjolla on useita verkkokauppoja.

Olen nähnyt Lontoossa muutaman musikaalin, mutta olen valinnut näytöksen ex tempore -tyyliin eli lähinnä katsonut, mitä on tarjolla haluamanani päivänä ja valinnut niistä mieleiseni. Säänkin voi ottaa huomioon, sateen sattuessa teatteri on mitä sopivinta ajanvietettä, kuivalla kelillä voi nauttia kaupungilla ja puistoissa kuljeskelusta.

Broadway-musikaalia esitetään 42nd Street Theatre Royal Drury Lane -teatterissa.

Lippuja verkosta tai myyntikojusta

The London Box Office palveli hyvin; lipun voi ostaa verkosta vaikka samana päivänä ja noutaa sen kassalta viimeistään puolta tuntia ennen näytöksen alkua. Vastaavia palveluja on monia muitakin. Myös Time Out -sivustolta voi löytää hyviä vinkkejä.

Kävin toukokuussa katsomassa Oopperan kummituksen (Phantom of the Opera), paikkana oli Her Majesty ’s Theatre. Lippu maksoi 38,70 puntaa päivänäytökseen permantopaikalta.

Kuhunkin esitykseen on tarjolla monen hintaisia lippuja riippuen paikasta ja esityksestä. Lipun voi saada 20–30 punnalla taikka halutessaan voi maksaa vaikka 150 puntaa. Joistain paikoista on huono näkyvyys ja lippukin on halvempi.

Tarjolla on monenlaista Oopperan kummitus -matkamuistoa.

Jos paikan kohdalla mainitaan näköesteestä, niin edessä voi olla pylväs.

Come From Away -musikaalia esitettiin Phoenix Theatressa.

Katsojat ovat kiinnittäneet Come from away -karttaan oman kotipaikkansa.

TKTS-myyntikojusta Leicester Squarelta voi ostaa viime hetken teatterilippuja alennettuun hintaan. Myynnissä ovat saman päivän, huomisen ja ylihuomisen näytösten liput.

Her Majesty´s Theatre.

Theatre Royal Haymarket.

Ilmaisia esityksiä kadulla

Lontoossa on nähtävissä myös runsain määrin katuteatteria ja esiintyjiä tanssijoista koomikkoihin ja elävistä patsaista taiteilijoihin. He odottavat tietysti muutaman punnan antamista katsomisen jälkeen, mutta se on vapaaehtoista.

Yksi varma paikka taidokkaiden esiintyjien bongaamiseen on Covent Gardenilla oleva aukio.

Kullattu prinsessa Piccadilly Circuksessa.

Breakdance-esitys keräsi runsaasti yleisöä Piccadilly Circukseen.

Koomikko tarvitsi esitykseensä avustajia Covent Gardenissä.

Normaali
Kirja, Teatteri

Kalevala på svenska

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Yhteistyössä Åbo Svenska Teater/Kalevala. ⃰

Åbo Svenska Teaterissa voit kokea Kalevalan aivan uudella tavalla.

Åbo Svenska Teaterissa esitetään 30.11.2019 saakka Kalevalaa. 170 vuotta täyttänyt kansalliseepoksemme on saanut ruotsinkielisen ilmiasun näyttämölle.

Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoaman Kalevalan ovat kääntäneet Lars ja Mats Huldén. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund. Musiikin on säveltänyt Robert Kock ja Tobias Zilliacus on tehnyt laulujen tekstit.

Jotain aivan muuta

Olen nähnyt pari kohtausta Kalevalasta niin Turun Taiteiden yönä kuin pressitilaisuudessa ja koko esityksen heti 19.9.2019 olleen ensi-illan jälkeen lauantaina 21. 9.2019. Täytyy sanoa, että tämä musiikkidraama on moderni ja raikas, vailla kansalliseepokseen helposti liitettävää pönötystä.

Jos sinulla on joku ennakkokäsitys siitä, millainen esitys Kalevala on, niin unohda se. Tämä teatteriesitys on jotain aivan muuta.

Teatterin mukaan ”Kalevala yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin, animoidut esineet ja nukkehahmot sekä punoo Kalevalamitan ja uudet laulut yhteen suuren näyttelijäjoukon voimalla. Se koostuu hauskoista, riipaisevista, kauniista, surullisista, yliluonnollisista aikuisten saduista: maailman synnystä, kahtia repeävistä sankareista, kaiken tarkoituksesta ja onnesta, haravoista ja hunajamehiläisistä sekä valtavasta määrästä puolukoita.”

Kalevala-tuotantoon on yhdistetty musiikkiteatterin ja nukketeatterin syventäviä opintoja Novia-ammattikorkeakoulussa Pietarsaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Koulutukseen osallistuneet taiteilijat nähdään näyttämöllä; esiintyjiä on kaikkiaan 25, kaikki naisia.

Ohjaaja Jakob Höglund kuvailee näytelmää kirjavaksi esitykseksi, joka on täynnä näyttämöllistä runoutta ja omalaatuisia ratkaisuja, jotka yhdistävät eri tyylilajit todelliseen iloiseen kerrontaan.
– Taiteellinen tiimi on luonut puitteet, joita olemme saaneet tutkia: nuket, varusteen, puvut, laulut, lavastus. Yhdessä ensemblen kanssa olemme leikkineet, laulaneet, keskustelleet sekä improvisoineet ideoita ja ratkaisuja. Olen sitten astunut Lönnrotin rooliin ja punonut yhteen koko materiaalin, Höglund sanoo.

– Kalevalan itsestään selvänä muotona näyttämöllä tulisi olla juuri musiikkiteatteri, koska teoshan perustuu lauluihin. Se on myös luonnollinen teos nukketeatterille kaikkine yliluonnollisine, mielettömine piirteineen, Höglund kommentoi.

Ohjaaja Jakob Höglund (toinen oikealla) osallistui näyttämöllä Taiteiden yön avoimiin harjoituksiin 16.8.2019.

Kalevalan lavastus ja puvustus on hyvin pelkistettyä. Kekseliäät nukkehahmot seikkailevat näyttämöllä ihmisten kanssa. Musiikki ja tanssi täydentävät runomittaista tekstiä.

Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Heidi Wikar, nukkesuunnittelusta ja -toteutuksesta vastaa Heini Maaranen, nukkeohjaajana toimii Ari Ahlholm, dramaturgi on Annina Enckell, ohjaajan/koreografin assistenttina, tanssikapteenina, on Soile Ojala ja kapellimestarina Sara Puljula.

Teatteriarvostelut kuvaavat esitystä tällaisin otsikoin: ”Häikäisevän hieno kokonaistaideteos” (Turun Sanomat 21.9.2019) ja ”Saako kansalliseepos naurattaa” (Helsingin Sanomat 21.9.2019).

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Sopii myös suomenkielisille

Näyttämökielenä on luonnollisesti ruotsi. Jos se ei ole sinulla hallussa, niin ei haittaa. Koska esityksen anti perustuu niin vahvasti musiikkiin, tanssiin ja visuaalisiin elementteihin, ei ole aina väliä, vaikkei teksti olikaan aina tiedossa.

Esityksessä on kuitenkin tukena sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys, joka näkyy näyttämän yläpuolella ja sivuilla olevista näytöistä.

”Eeppinen eepos nousee
kaunis kauhun Kalevala.
Hujauttele hurjaan matkaan.

Syöksy synkkiin Suomen metsiin.
Vanhat laulut laulamahan
rikkaat riimit lainamahan.

Puhisee puut, parkuu kalat
Vettyy veriset kammat,
hauenleukakantelehet.

Joku taivaankantta takoo,
sukuansa suurta surmaa,
puolet hoitaapi hornahan.

Naseva nainen nykyisin
lienee liudasta kykyisin.
Suurmiehiänsä katsastaa.

Taatot taistellen ja naiden
häissä härskisti hämmentää.
Miehillä melkoiset tuskat.

Aurinko, kuu kiusoitellen,
valon välkkeen sammuttaa.
Pilkkopimeä, kauhea kaaos.
Miehiä rikki revitään,
kasaan kiinni kursitaan.
Puolukoita pitkin pihoja!”

Suomennos: Maria Olin/Pette Rissanen.

Kalevala on teatterin ohjelmistossa marraskuun loppuun; viimeinen esitys on 30.11.2019. Lippuja voi ostaa teatterin lipunmyynnistä tai ticketmasterista.

Kalevala, kansalliseepos

Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja Elias Lönnrot (9.4.1802–19.3.1884) oli myös kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Hän näyttää olleen hämmästyttävän tuottelias monella eri elämänalueella.

Alkuvuodesta 1835 Elias Lönnrotilla oli Kalevala valmiina. Esipuheen hän päiväsi 28. helmikuuta 1835. Päivää vietetään nykyisin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.

Runoaineisto kuitenkin karttui edelleen ja Lönnrot alkoi työstää Kalevalasta uutta, laajempaa versiota. Tämä vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala on se, jota suomalaiset ovat tottuneet kansalliseepoksenaan lukemaan. Kalevalassa on 22 795 säettä, jotka on jaettu 50 runoon.

Mitään suomalaista kirjaa ei ole käännetty niin paljon kuin Kalevalaa – ainakin 60 kielelle.

Oma Kalevalan tuntemukseni on puutteellista. Sitä ei muistaakseni käsitelty kovin perusteellisesti koulussa tai sitten olen vain onnistunut haalistuttamaan muistijälkeni. Jos sinullekin on käynyt niin, voit lukea kansalliseeposta verkossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta.

 ⃰ Sain kaksi ns. pressilippua Kalevalan esitykseen 21.9.2019.

Normaali
Kaupunki, Matkakohde, Ruokakulttuuri, Tapahtuma, Teatteri, Teemapäivä

Noin kymmenen kivaa kevät- tai kesätapahtumaa Turussa 2019

Turussa riittää tapahtumia ympäri vuoden, mutta varsin vilkasta on kesällä. Lähes jokaisena viikonloppuna on meneillään useita erilaisia tapahtumia. Tässä on poimintana muutamia, ensimmäinen jo toukokuussa.

Tarjolla on vanhojen tuttujen lisäksi myös uusia tuttavuuksia. Niistä osa on kertaluonteisia ja osa saa jatkoa myös tulevina vuosina.

Esittävän taiteen FinFringe 10.–12.5.

Mielenkiintoinen uutuus on esittävän taiteen kaupunkitapahtuma FinFringe 10.–12.5. Katsoja voi ahmia useita erityylisiä esityksiä ja uppoutua niiden uusiin kiinnostaviin näkemyksiin. Useimmiten esitykset ovat etäällä esittävän taiteen valtavirrasta, sananmukaisesti “reunalla”.

Päänäytöspaikat ovat Åbo Svenska Teaterissa ja läheisissä kaupunkitiloissa. Mielenkiintoisilta vaikuttavat ainakin nukketeatteriesitys Erittäin hyvä ystäväni paroni von Münchhausen sekä ennennäkemättömästi taistelulajeja, sirkusta, komediaa, draamaa ja livemusiikkia yhdistelevä Fatal Instrument Show.

Pieni kollektiivi -ryhmän Katkos/Offline-esitys, kertoo siitä, miten ihminen himoitsee tulla muiden kohtaamaksi ‒ vaikka samalla unohtaa itse, kuinka kohdata muut. Se tutustuttaa Suomessa vielä harvoin nähtyyn taidemuotoon, mime corporeliin.

Fringe-festivaali on esittävän taiteen kansainvälinen liike, jonka nimissä eri tapahtumia on maailmanlaajuisesti yli 250.

Kesärauhasta K50-messuihin 14.–16.6.

14.–16.6. on Turun kesän ensimmäinen todellinen ruuhkaviikonloppu. Jos aikoo tuolloin viettää Turussa viikonlopun hotellissa, niin voisi olla hyvä idea varata huone pikimmiten.

Viikonlopun käynnistää perjantaina 14.6. Kesärauha-festivaali. Kesärauha on uusi, urbaanin vaihtoehto- ja indiemusiikin festivaali Vanhalla Suurtorilla.

Samaan viikonloppuun osuvat myös kulinaarisia iloja tarjoava Neitsytperunafestivaali Panimoravintola Koulussa, klassisten mahonkiveneiden kokoontuminen ja näytösajo Aurajoen Wauhtiajot, klassikkoautojen kokoontuminen Concours d’Elegance Harjattulassa ja K50-messut Turun kaupunginteatterissa.

Turku Airshow -lentonäytös 16.6.

Taidokkaita kuvioita taivaalla. Kuvassa esiintyy Red Arrows Jerseyn saarella.

Ilmailuliiton 100-vuotisjuhlalentonäytös Turku Airshow 2019 on Suomen päälentonäytös ja ilmailualan ykköstapahtuma tänä vuonna. Tapahtumapaikkana on Turun lentoasema. Tapahtuman järjestää Turun Lentokerho Ry, joka on toteuttanut mieleenpainuvia lentonäytöksiä jo vuodesta 1926.

Tässä kesän ainoassa lentonäytöksessä yleisöllä on ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla suihkuhävittäjien jyrinää ja nähdä klassista taitolentoa, pelastushelikoptereita ja muodostelmalentoa. Taivaalla nähdään myös harvinainen Saab B17 pommikone. Lisätietoa tapahtumasta löytyy Facebook-sivulta.

Perjantai on Pahin Samppalinnan Kesäteatterissa 13.6.‒16.8.

Samppalinnan Kesäteatteri tuo Turkuun täysin uuden Disney-musikaalin Perjantai on Pahin – Freaky Friday. Musikaalikomedia perustuu Mary Rodgersin Freaky Friday -romaaniin ja Disney-elokuviin. Samppalinnan tuotanto on musikaalin Pohjoismaiden ensi-ilta ja samalla kaikkien aikojen ensimmäinen open air -versio.

Perjantai on Pahin on koskettava kertomus rakkaudesta, perheestä ja arjen pienistä iloista. Lavalla nähdään mm. Maria Lund, Linda Hämäläinen, Annica Milán, Alen Nsambu, Reetta Korhonen, Valtteri Lehtinen ja Aarni Kivinen.

Musikaalin ensi-ilta on 19.6.2019. Esityskausi on 13.6.‒16.8.2019.

Varasin jo liput Luoville ladyille heinäkuun alkuun. Yllättävän paljon oli lippuja jo myyty.

Pääosissa ovat Linda Hämäläinen ja Maria Lund. Kuva: Mika Nurmi/Samppalinnan Kesäteatteri.

Robin Hood Turun Kesäteatterissa 11.6.‒16.8.

Kuva: Turun Kesäteatteri.

Robin Hood seikkailee Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella kesällä 2019. Tämä lainsuojaton käy iloisine veikkoineen ryöväämään heiltä, joilla on yllin kyllin, auttaakseen heitä, joilla on kovin vähän. Kannoillaan Robinilla on Nottinghamin sheriffi, lainsuojattomien väsymätön saalistaja.

Robin Hood on leikkisä, musiikkipitoinen koko perheen seikkailu, joka ottaa kaiken irti Vartiovuoren näyttämöstä ja ympäröivästä luonnosta.

Robin Hoodin Vartiovuorelle dramatisoi ja ohjaa turkulainen teatteriohjaaja Jukka Kittilä.

Ensi-ilta on 13.6.2019. Esitykset 11.6.‒16.8.2019.

Päivinpäiviä juhlitaan 16.6.

Näissä juhlissa on helppo muistaa muiden osallistujien etunimi.

Päivin nimipäivää juhlitaan sunnuntaina 16.6.2019 Turun seudulla. Kuinka paljon saamme Päivejä nyt koolle? Ohjelmassa ainakin mukavaa yhdessäoloa, juhlapuhe ja Päivi-nimikkoleivokset.

Lisätietoja löytyy Facebookin Parhaita päiviä -sivuilta.

Luovat ladyt 1.–7.7.

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta. Ladyt kokoontuvat tänä vuonna ajalla 1.–7.7.2019. Paikkana on tuttuun tapaan Turun Seudun Hengitysyhdistyksen Kesäkoti Toivonniemi Ruissalossa.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita ja kamera. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, saunomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus käydä kesäteatterissa ja Toivonniemeen saatetaan tilata hieroja tai jalkahoitaja hemmottelemaan ladyjä.

Kesän 2017 tunnelmia olen kuvannut tässä jutussa.

DBTL 25.– 27.7.

Down By The Laituri -festivaalit juhlitaan aivan Turun keskustan tuntumassa, Turun Tuomiokirkkotorilla ja Brahenpuistossa torstaista lauantaihin 25.–27.7.2019.

Lavalle ovat nousemassa muun muassa Eppu Normaali, Popeda, Suurlähettiläät, Neljä Ruusua, Lauri Tähkä, Juha Tapio, The Rasmus, Vesala, Anssi Kela, Michael Monroe ja Rajaton.

ILMIÖ 27.7.

Vaihtoehtomusiikin ja -taiteen festivaali ILMIÖ järjestetään lauantaina 27.7.2019. Paikkana on Turun Uittamon kansanpuistossa sijaitsevan vanhan tanssipaviljongin ja sen viereisen näköalaravintolan ympäristössä.

Esiintyjiä on julkaistu jo 50. Festivaalia tähdittämään saapuu NEU! -legenda Michael Rother yhtyeineen.

Viime vuonna tapahtuma oli loppuunmyyty ja yleisöä oli noin noin 3 500.

Vegånia 2.–3.8.

Kuva: congerdesign/Pixabay.

Suomen ensimmäinen vegaaninen katuruokatapahtuma Vegånia muuttaa Turun Vanhan Suurtorin herkuttelijoiden keitaaksi 2.–3.8.2019. Pääosassa on maukas, laadukas, kestävästi tuotettu ja eettinen ruoka.

Vegånia on koko kansan ruokakulttuuritapahtuma ihmisille, jotka haluavat nauttia kesästä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta tunnelmasta. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki uteliaista sekasyöjistä elämäntapavegaaneihin ja ohikulkijoista turisteihin. Ruokatori pääsymaksuton.

Suurtorin tapahtumakokonaisuus täydentyy uudella musiikkitapahtuma VØLUMElla. Estradille nousevat esimerkiksi Cleaning Women, Teksti-TV 666, Aavikko ja Maustetytöt.

Pienpanimofestivaali Ølfest kuuluu myös kokonaisuuteen. Mukana olevat ravintolat ja panimot julkistetaan alkukesästä.

Vegånian Ravintolaviikot laajentavat festivaalin myös muualle Turun katukuvaan. Ravintolaviikkojen aikana 22.7.-4.8. turkulaiset yhteistyöravintolat tarjoavat tapahtuman mukaan nimettyjä erikoismenuja/-annoksia.

Eikä tässä vielä kaikki

Tässä hyvin subjektiivisin perustein valitussa listauksessa ei ole mukana vakintuneita ja jo ennestään hyvin tiedettyjä kesätapahtumia kuten Keskiaikaiset markkinat, Ruisrock, Aurafest, Turun Musiikkijuhlat ym.

Lisätietoja löytyy ko. tapahtumien sivuilta, Turun kaupungin tapahtumakalenterista ja VisitTurku-sivuilta.

 

 

 

 

Normaali