Täti Vihreä Turun taidemuseossa

Sigrid Schaumanin maalaukset Turun taidemuseossa tuovat kevään ja kesän kaivattuja värejä katsojan silmien eteen. Vihreää, violettia, vaaleanpunaista – eläköön valo ja värit. Etenkin vihreä hehkuu kauniina taideteoksissa.

Turun taidemuseossa on esillä vielä vajaan kuukauden ajan suosittu näyttely Sigrid Schaumanin taiteesta. Viimeinen näyttelypäivä on 23.5.2021.

Taidemaalari Sigrid Schaumanin (1877–1979) tuotannon ytimessä on kolorismi ja vuosien mittaan yhä näynomaisemmaksi muuttuva ilmaisu. Taidemuseon kuvauksen mukaan hän ”ammensi ranskalaisperäisestä modernismista ja värimaalauksesta suuntautuen erityisesti impressionismiin ja jälki-impressionismiin.”

Näyttelyssä on esillä 120 maalausta vuosilta 1903–1961. Teokset ovat peräisin lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea, suuri osa yksityiskokoelmista.

Sigrid Schaumanin värisalkku.

Värit ja valo

Maalauksista nousee esiin voimakas vihreä väri. Sopisikohan ruohonvihreä kuvaamaan sävyä? Ehkä Sigridin eniten käyttämä vihreä on kuitenkin astetta vaaleampaa ja toki sävyjä on useita.

Mieleeni tulikin ruotsalaisen lastenkirjailija Elsa Beskowin luoma hahmo Täti Vihreä, joka on alkanut seikkailunsa vuonna 1918 julkaistussa kirjassa Tant Grön, tant Brun och tant Gredelin. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen vuonna 1973. En ollenkaan tunne tarinaa, mutta kirjan nimen tiedän.

Sigrid Schaumanille tärkeintä olivat värit ja valo. Hän maalasi eniten maisemia, erityisesti kulttuurimaisemia ja löysi mieluista ikuistettavaa jo nuorena aloitetuilta Italian ja Ranskan matkoilta. Teosten nimissä esiintyvät muun muassa Menton ja Vence Ranskan Rivieralla, Rooma ja Pohjois-Italia.

Sigrid Schauman: Maisema Ranskasta, 1946.
Öljy kovalevylle 33 x 41 cm. Amos Rex. Kuva: Stella Ojala.

Sigrid Schauman: Villa Aurelia, 1953. Öljy / Olja / Oil, 31 x 35 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Kotimaan maisemista taiteilija kelpuutti toisen maailmansodan aikoihin eräänlaisena korvikkeena Helsingin puistot ja puutarhat, jotka saivat osakseen etelämaalaisen värihehkun. Schaumanin suosimia paikkoja olivat Helsingin Kaupunginpuutarha ja Töölö.

Sigrid Schauman: Helsingin kaupunginpuutarha, 1947.
Öljy kankaalle.
Mikkelin taidemuseo, Martti Airion kokoelma.
Kuva: Harri Heinonen.

Taidekriitikko ja yksinhuoltaja

Schauman oli syntyjään ukrainalainen, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Puolassa. Isä oli korkea-arvoinen upseeri, joka työskenteli eri puolilla Venäjää. Sigrid Schauman ei saanut perheeltään eikä muualta kannustusta eikä rahallista tukea. Lainojen avulla hän kuitenkin matkusti opiskelemaan muun muassa Kööpenhaminaan.

Sigrid Schauman sai 1904 Suomen Taideyhdistykseltä lainan ja hän saattoi matkustaa Kööpenhaminaan opiskelemaan. Kuva Helsingistä tuolta ajalta. Kuva: Åbo Akademi.

Epäonnisesta rakkaussuhteesta syntyi Elisabeth-tytär; Sigrid Schauman jäi yksinhuoltajaksi. Hän toimi taidekriitikkona kahdessa ruotsinkielisessä päivälehdessä Helsingissä saadakseen elantonsa pienelle perheelleen. Taiteelle hän saattoi omistautua pääosin kesäisin.

Runsas myöhäistuotanto

Eläkkeelle jääminen 1940-luvun lopussa antoi Sigrid Schaumanille enemmän aikaa maalaamiseen. Taidemuseon näyttelyesittelyssä todetaan: ”Tuloksena oli hämmästyttävän intensiivinen ja runsas myöhäistuotanto, joka pitää valossa kylpevien maisemien ohella sisällään pelkistettyjä, lähes näynomaisia omakuvia, muotokuvia ja alastontutkielmia.”

Myöhäisempää työskentelyä vaikeutti näön heikkeneminen, jonka vuoksi myöhäiset teokset ovat hyvin suurpiirteisiä, vailla yksityiskohtia.

Hänen uransa taiteilijana kesti yli 70 vuotta. Lahjakkuuden lisäksi hänen salaisuutenaan oli peräänantamattomuus. Vielä lähes 72-vuotiaana hän lähti maalausmatkalle Etelä-Ranskaan ja vastasi ihmettelijöille: ”Täytyyhän sitä ajatella omaa kehitystään ja tulevaisuuttaan.” Tämä on hykerryttävän laittamattomasti sanottu ja aivan paikallaan. Hän maalasi vielä 90-vuotiaana ja eli 101-vuotiaaksi.

Taidehistorioitsija, taidekriitikko ja kuraattori Camilla Granbacka on kirjoittanut Sigrid Schaumanin elämäkerran, jonka nimenä on Taide ja tunteet. Se on ilmestynyt vuonna 2019 Parvs-kustantamosta.

Liki 84-vuotias Sigrid Schauman maalasi kesällä 1961 taidemesenaatti Amos Andersonin kesäasunnolla Kemiön Söderlångvikissa. Kuva: Huvudstadsbladet.

Kiitokset, Täti Vihreä, Sigrid Schauman, harmaata kevättalvea valaisseista kesäisistä sävyistä ja näkymistä.

Turun taidemuseo: Sigrid Schauman 11.2.–23.5.2021.

Turun taidemuseoon pääsee enintään 10 vierailijaa kerrallaan. Aika tulee varata ennakkoon museon sivuilla olevasta varauskalenterista. Vierailuajat alkavat tasatunnein ja kestävät 60 minuuttia siirtymineen. Jos haluat tutustua näyttelyyn kauemmin, voit varata kaksi perättäistä vierailuaikaa.

Kuvat ja kuvatekstit ensimmäistä lukuunottamatta Turun taidemuseon kuvapankista.

Kaipiaisen kiuruja ja kukkia

Turun taidemuseossa on parhaillaan esillä muotoilija ja keraamikko Birger Kaipiaisen sadunhohtoista ja värikästä tuotantoa.

Kävin katsomassa Birger Kaipiaisen näyttelyn Turun taidemuseossa sunnuntaina 29.11.2020. Ja onneksi kävin; pian ovet sulkeutuivat koronarajoitusten vuoksi. Museo toivoo voivansa avata ovensa jälleen tiistaina 29.12. Café Victor on suljettu toistaiseksi. Näyttelyyn ehtii tutustumaan vielä ensi vuoden alkupuolella.

Birger Kaipiainen (1.7.1915–18.7.1988) kuuluu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin. Näyttely antaa kuvan hänen taiteensa kehittymisestä 1940-luvulta 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista taideteoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen aloitti lavastustaiteen opinnot 1933 Ateneumissa, mutta hän valmistui lopulta keramiikka- ja koristetaiteilijaksi 1937. Hän aloitti työskentelyn Arabian tehtaan taideosastolla, jossa hän sitten toimikin lähes koko elämänsä muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia lukuun ottamatta.

Birger Kaipiainen vuonna 1945; kuva Design Museum, Helsinki/Turun taidemuseo.

Kukkia, hedelmiä ja lintuja

Seinäreliefi.

Koristelautanen 1940-luvulta.

1950-luvulla Kaipiaisen tyyli oli graafisempaa, mutta vähitellen keskeisiksi aiheiksi tulivat kukat, hedelmät ja linnut. Teokset houkuttelivat katsomisen lisäksi myös koskemaan, maistamaan ja haistamaan. Monissa töissä mukana on pieniä keramiikkahelmiä.

Innoittajina olivat lapsuuden kesät Sortavalassa; ne vaikuttivat Kaipiaisen taiteeseen, joka kehittyi vuosien mittaan yhä runsaammaksi, koristeellisemmaksi ja luonnon teemoja hyödyntävämmäksi. Kuoveja ja orvokkeja on usein esillä Kaipiaisen teoksissa.

Tarkemmin katsottuna mukana on myös kelloja. Kummallista niissä on se, että ne ovat aina varttia yli kaksitoista. Kellojen voidaan liittyä vanitas-aiheeseen, ajan kulumiseen ja kaiken katoavaisuuteen. Kerrotaan kuitenkin, että asiaan liittyy proosallisempi puoli; taiteilija ilmestyi työpaikalleen vasta puolenpäivän jälkeen.

Arjen yläpuolelle

Seinäreliefi 1950-luvulta.

Koristelautanen 1970-luvulta.

Koristelautanen 1960-luvun lopulta.

Kaipiaisen tyyli oli vastavirrassa käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella. Kaipiainen piti itseään kuvataiteilijana ja erottui omintakeisella tyylillään muista. Eräässä lehtihaastattelussa hän totesi: ”Minä vihaan yksitoikkoisuutta ja pelkistämistä.”

Hänen tuotantonsa kurkotti arjen yläpuolelle, päättymättömään juhlaan ja samppanjalasien kilinään. Jotain jäi kuitenkin käytettäväksi kotien arjessa ja juhlassakin: värikäs Paratiisi-astiasto ja syvän sininen Kiurujen yö -tapetti.

Kaipiaisen työ huomioitiin Milanon triennaalissa 1951 Diplôme d’Honneur -kunniapalkinnolla ja 1960 Grand Prix -palkinnolla sekä Montrealin maailmannäyttelyssä 1967 Grand Prix -palkinnolla. Kotimaassaan ”keramiikan ruhtinaalle” myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1963 ja professorin arvonimi 1977.

Eneli vuodelta 1967.

Jos haluaa perehtyä perusteellisemmin Birger Kaipiaisen taiteeseen ja tuotantoon, taidemuseosta voi hankkia FT Harri Kalhan menestyskirjan Birger Kaipiainen (2013, 2019). Runsaasti kuvitettu teos on ensimmäinen syväluotaus Birger Kaipiaisen taiteeseen. Jos haluaa jotain edullisempaa Kaipiaista, museokaupasta voi ostaa taiteilijan kuvittamia lautasliinoja ja tiskirättejä.

Näyttelyyn voi tutustua vielä 17.1.2021 saakka, jos vain museo voi avata ovensa nykyisen sulkuvaiheen jälkeen. Lisätietoja Turun taidemuseon verkkosivuilta.

Lähde: Turun taidemuseon verkkosivut, Collection Kakkonen -kokoelman verkkosivut.

Jaa

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syys-lokakuussa

Keväällä Åbo Svenska Teaterissa esitetty Kärleksbrev-näytelmä kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella. Näytelmän ohjelmakin oli kirjemuodossa.

Valokuvia, Cabaret-musikaali ja Rakkauskirjeitä-näytelmä, folkmusiikkia, Tiedemarkkinat, Turun päivä, Kaipiaisen keramiikkataidetta on tarjolla Turussa alkusyksyn riennoiksi. Mukana myös tapahtumia laajemmalta alueelta. Edit. 26.8.2020.

Tapahtumajärjestäjät korostavatpoikkeuksellista aikaa. Kannattaa tutustua tilanteeseen ja ohjeisiin kunkin tapahtuman omilla sivuilla ja noudattaa turvallisuusohjeita. Tätäkin kirjoittaessa pari tapahtumaa siirtyi ensi vuoteen.

Kuvan monta muotoa − Turun Kamerat 90 vuotta

Turun Kamerat 90-vuotisjuhlanäyttelyn nimenä on Kuvan monta muotoa. Näyttely on avoinna Brinkkalan galleriassa 7.8.−13.9.2020. Galleria löytyy osoitteesta Vanha Suurtori 3, Turku.

Juhlavuoden näyttelyssä on esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa menestyneitä valokuvia. Samalla se on otos harrastajavalokuvaajien taidoista.

Turun Kamerat on maamme vanhimpia kameraseuroja. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 120.

Kuva: Turun Kamerat/Jakkarat, Eero Siltanen, 2019.

Cabaret-musikaali 4.9. alkaen

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Sen tekijöinä ovat ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ja noin 30 esiintyjää.
– Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtava Jakob Höglund.

Ohjaaja tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan. Tuon esityksen nähneenä uskon, että Caberet tulee olemaan huikea. Ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 4. syyskuuta.

Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin kirjaan ja John van Druten näytelmään. Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, musiikin sovitus ja johto Jussi Vahvaselkä. Lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Tarinan pääparina ovat musikaalitähdet Anna Victoria Eriksson ja Olli Rahkonen ja Seremoniamestarina on Miiko Toiviainen.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Lue myös: Kalevala på svenska.

Tiedemarkkinat 4.9.

Turun yliopiston Tiedemarkkinat järjestetään perjantaina 4.9.2020 klo 12–18 Aurajokirannassa Tuomiokirkkosillan ja Kirjastosillan välisellä Itäisen Rantakadun osuudella. Ohjelma jatkuu kello 18 asti.

Tiedemarkkinoiden yhteydessä juhlitaan myös alkavaa uutta lukuvuotta yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisillä avajaiskarnevaaleilla. Ulkoilmatapahtumat ovat osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

– Juhlavuotemme kunniaksi avaamme lukuvuotemme tuomalla innostavan ja hauskan tiedetapahtuman kaupungin sydämeen ja kutsumalla mukaan kaikki tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneet Turun seudun asukkaat. Lavaohjelman kiinnostavat tutkijahaastattelut sekä tiedekojujen toiminnalliset pisteet ja esittelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen Turun yliopiston tutkimuksesta ja opiskelumahdollisuuksista, sanoo Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Tapahtuman Tiedelavalla kuullaan ajankohtaisia tietoiskuja ja tutkijahaastatteluita sekä opiskelijakulttuuriin kuuluvia interaktiivisia teatteriesityksiä – speksejä – ja musiikkiesityksiä. Lisäksi tapahtumassa julkistetaan ja palkitaan Turun yliopiston Vuoden opettaja, Vuoden opintojakso sekä Kieliteko.

Jokirannan varrella Tiedekojuissa voi tutustua tutkimushankkeisiin, keskustella tutkijoiden kanssa ja kokeilla erilaisia toiminnallisia pisteitä. Luvassa on lisäksi TYYn järjestöjen sekä yliopiston eri palveluiden esittäytymisiä.

Kello 18.00 alkaa Turun yliopiston avajaisjuhla, joka toteutetaan tänä vuonna virtuaalisesti. Juhlan livelähetystä voi seurata osoitteessa www.utu.fi/avajaiset2020 ja sen voi katsoa myöhemmin tallenteena.

Kaikki avajaispäivän tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille ilman ennakkoilmoittautumista.

Luostarinmäki Folk 5.9.

Luostarinmäki säästyi suuren osan kaupungista tuhonneesta Turun palosta vuonna 1827.

Luostarinmäen Käsityöläismuseo juhlii 80-vuotista toimintaansa ja täyttyy musiikista syyskuiseksi lauantaiksi 5.9. Luostarinmäki Folk! -ohjelmassa on lavaesiintymisiä. Museoalueella kiertää pihalaulajia ja soitinrakentajat esittelevät työtään koko päivän ajan.

Ohjelmaa:

Klo 11.00–11.45 ja 12.30–13.00 Turku Folks!
Turku Folks! -orkesterin (Åbo Folks! Orkester) monipuolinen ohjelmisto koostuu varsinaissuomalaisesta tanssittavasta musiikista polskista katrilleihin ja rekilauluista tangoihin.

Klo 13.30–14.15 Ånsemble
12-kielisellä kitaralla vahvistetun viulutrion jamihenkisissä sovituksissa pari sataa vuotta vanha ja vasta sävelletty musiikki lomittuu sulavasti toisiinsa.

Klo 15.00–15.45 Säkene
Yhtye koostuu turkulaisista monissa liemessä keitetyistä muusikoista. Säkenen debyyttialbumi julkaistiin kesällä 2020.

Klo 16.15–17.00 Port Arthur Bluegrass Band
Bluegrassi Turuust! Neliäänisesti laulava yhtye soittaa täysin akustisesti instrumentteinaan banjo, mandoliini, kitara ja kontrabasso.

Iltaohjelmassa on Valma ja Varsinaiset –trio. Aiemmin ilmoitettu Antti Paalasen esiintyminen on peruttu. Ilta jatkuu Luostarinmäellä aina klo 21 asti hyvän musiikin ja muun ohjelman merkeissä.

Päiväohjelma sisältyy museon pääsymaksuun. Klo 18 alkaen pääsymaksuun lisätään alv 10 %. Liput museon lippukassalta, ei ennakkomyyntiä.

Rakkauskirjeitä-näytelmä 5.9.

Rakkauskirjeitä-näytelmän minimalistinen lavastus Åbo Svenska Teaterissa.

Seela Sella ja Esko Roine kertovat elämänmakuisen ja -mittaisen tarinan Andrewista ja Melissasta, lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. Vierailuesitykset 5.9.2020 klo 14 ja 18 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämölla.

Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, Albert Ramsdell Gurney Jr:n kirjemuotoinen lukudraama. Sen maailmanensi-ilta oli Broadwayllä vuonna 1989 ja se oli myös Pulitzer-ehdokas parhaaksi draamaksi.
– Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa, kerrotaan näytelmän esittelyssä.

Sama näytelmä Kärleksbrev-nimellä nähtiin viime keväänä Åbo Svenska Teaterissa, jolloin päärooleissa olivat Jonna Järnefelt ja Nicke Lignell. Tämä esitys on edelleen ohjelmistossa, mutta se kiertää lokakuussa ruotsinkielisellä alueella Ahvenanmaa mukaan lukien seuraavasti:

• Pe 2.10.     19.00          Bromarf
• La 3.10.     18.00          Tammisaari
• La 10.10.   18.00          Hanko
• To 15.10.   19.00          Karjaa
• Pe 16.10.   19.00          Kemiö
• To 22.10.   19.00          Maarianhamina
• Pe 23.10.   19.00          Maarianhamina.

Turun päivä 20.9.

Turun päivää juhlitaan lauantaina 20.9. Kuva: Turun kaupunki.

Syyskuun kolmantena sunnuntaina 20.9. järjestettävä Turun päivä tarjoaa nähtävää ja koettavaa yli sadan tapahtuman edestä. Päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien monipuolisella ohjelmalla, joka huipentuu perinteeksi muodostuneeseen ilotulitukseen Samppalinnanmäellä klo 21.00.

Kaikki päivän tapahtumat löytyvät Turkukalenterista aihetunnisteella ”Turun päivä” ja aattolauantain tapahtumat aihetunnisteella ”Turun päivän aatto”.

Opastettuja kierroksia Paimion parantolaan

Ainutlaatuiseen Alvar Aallon ja kumppanien suunnittelemaan Paimion parantolaan, sen historiaan ja nykypäivään pääsee tutustumaan opastetuilla yleisökierroksilla joka sunnuntai klo 15 syyskuun 20. päivään saakka. Kierros alkaa parantolan pääovelta.

Rajoitettu osallistujamäärä per kierros. Osta lippu ennakkoon Magni Mundin verkkokaupasta tai ilmoittaudu kierrokselle: sales@magnimundi.fi.

Edit. 26.8.
Siirtopäivämäärät vuodelle 2021:
10.-12.9. Osaava Nainen ja 20.-21.3.2021 Turun Taide- ja Antiikkimessut

Birger Kaipiainen Turun taidemuseossa 18.9.2020 alkaen

Turun taidemuseossa avautuu Suomen arvostetuimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin keramiikkataiteilijoihin kuuluvan Birger Kaipiaisen (1915–1988) näyttely taiteilijan sadunhohtoisesta tuotannosta. Se on avoinna 18.9.2020–17.1.2021.

Laaja näyttely antaa kuvan Kaipiaisen taiteesta aina 1940-luvulta uran viimeisiin vuosiin 1980-luvulle. Pääosa esillä olevista teoksista kuuluu kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelmaan. Mukana on noin 70 reliefiä, veistosta, koristelautasta ja -vatia.

Birger Kaipiainen valmistui keramiikka- ja koristetaiteilijaksi vuonna 1937 Ateneumista. Hän työskenteli Arabialla koko elämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomailla vietettyjä vuosia.
– Käytännöllisyyttä ja askeettisuutta korostaneen modernismin aikakaudella Kaipiainen teki kauneudesta ja koristeellisuudesta hyveen. Vastavirtaan kulkeneen taiteilijan kuvamaailma huokui romanttisuutta ja herkullisen runsaat teokset johdattivat sadunhohtoiseen maailmaan aiheinaan kukat, hedelmät, kellot ja linnut, kerrotaan näyttelyn esittelyssä.

Näyttelyyn liittyy erikoisopastusten sarja ja sitä taustoittaa uusintapainos FT Harri Kalhan menestyskirjasta Birger Kaipiainen (2013, 2019).

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10.

Harvoin tarjolla Turussa! Tämä tapahtuma järjestetään usein Helsingissä. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala lauantaina 17.10.2020 klo 12.00–19.00 Logomossa.

Tapahtumassa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Järjestäjänä on Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Laadukkaiden koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella messualueella on nähtävänä uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä luontokuvanäyttelyitä.

Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Liput voi ostaa osoitteesta lippupalvelu.fi.

Viime vuoden tapahtumasta voit lukea jutusta Vuoden Luontokuvaa juhlittiin Helsingissä.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.

Lisää tapahtumia löytyy Turun tapahtumakalenterista ja Kiss My Turku -sivustolta.

Kymmenen kivaa kulttuuririentoa Turussa syksyllä 2019

Turun kesät ovat täynnä tapahtumia, mutta ei kaupungissa tarvitse kulttuurinjanoisen jäädä sohvannurkkaan syksylläkään. On tapahtumaa, konserttia, taidetta ja näyttelyitä, joista valita. Olen poiminut syksystä ja loppuvuodesta kiinnostavia juttuja laidasta laitaan eri-ikäisille menijöille. Laitettaisiinko tiedettä, taidetta, historiaa vai tositurkulaista Suomi-iskelmää?

Kuva: @Museokeskus.

Muutama sananen naisista -näyttely Turun linnassa 8.3.2019–8.3.2020

Turun linnassa jatkuu jo puolisen vuotta esillä ollut näyttely naisten elämästä 1600-luvun Turussa.

Näyttelyn keskiössä ovat kuuden naisen monivaiheiset ja värikkäät elämäntarinat: kreivitär Kristina Katarina Stenbock, kauppahuoneen omistaja Karin Hakola, rautainen ruukinpatrunessa Elin Såger, pankkilainaatoimintaa pyörittänyt Ingeborg Gerdner, miehensä myrkyttämisestä kuolemaan tuomittu porvarin vaimo Margareta Kitt sekä porvarisnaiset ja sisarukset Magdalena ja Katarina Wernle. Magdalenan aviomiehenä oli silkkikauppias Schultz ja Katarinan puolisona oli pormestari Lietzen.

Näyttelyssä on esillä esineistöä Turun museokeskuksen kokoelmista sekä Ruotsin Nordiska Museetista, Kansallismuseosta, Reitzin säätiöstä, Turun Tuomiokirkkomuseosta, Rikosmuseosta ja Turun yliopiston kirjastosta.

Näyttely perustuu Veli Pekka Toropaisen väitöstutkimukseen, ja sen on tuottanut Turun museokeskus. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Turun yliopiston tutkijoiden lisäksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia sekä 1600-luvun harrastajien ja elävöittäjien yhdistys Gars ry.

Poiminta Turun AMK:n ja Turun museokeskuksen yhteistyössä tuottamasta Muutama sananen naisista -lyhytelokuvasta. Kuva: @Museokeskus.

Kalevala Åbo Svenska Teaterissa 18.09–30.11.2019

Kalevala. Kuva: @Åbo Svenska Teater 2019.

Åbo Svenska Teaterissa 19.9. ensi-illassa ollut Kalevala on uusi teos. Teatterin mukaan ”Kalevala yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin, animoidut esineet ja nukkehahmot sekä punoo Kalevalamitan ja uudet laulut yhteen suuren näyttelijäjoukon voimalla. Se koostuu hauskoista, riipaisevista, kauniista, surullisista, yliluonnollisista aikuisten saduista: maailman synnystä, kahtia repeävistä sankareista, kaiken tarkoituksesta ja onnesta, haravoista ja hunajamehiläisistä sekä valtavasta määrästä puolukoita.”

Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoaman Kalevalan ovat kääntäneet Lars ja Mats Huldén. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund. Musiikin on säveltänyt Rober Kock ja laulujen teksteistä vastaa Tobias Zilliacus.

Olen nähnyt pari kohtausta Kalevalasta niin Turun Taiteiden yönä ja pressitilaisuudessa. Täytyy sanoa, että esitys on moderni ja raikas, vailla kansalliseepokseen helposti liitettävää pönötystä.

Teatteriarvostelut kuvaavat esitystä tällaisin otsikoin: ”Häikäisevän hieno kokonaistaideteos” (Turun Sanomat 21.9.2019) ja ”Saako kansalliseepos naurattaa” (Helsingin Sanomat 21.9.2019).

Näyttämökielenä on ruotsi, esityksessä on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys.

Kalevala. Kuva: @Åbo Svenska Teater 2019.

Turun Tieteen päivät ja Tutkijoiden yö 27.–28.9.2019

Turun Tieteen päivät -tapahtuma tarjoaa tietoa, elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille.

Perjantai 27.9. on varattu kouluvierailuille. Yliopistolla järjestetään myös kaikille avoin paneelikeskustelu aiheesta Kun tutkija kohtaa vihaa. Tutkijoiden yössä kello 18.00 Turun tuomiokirkossa teemana ovat tunteet sekä musiikki.

Lauantaina 28.9. kello 10–14 on Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa koko perheen tiedetapahtuma. Siellä on kuultavana tutkijoiden puheenvuoroja sekä koettavana toiminnallisia pisteitä. Ohjelmassa on muun muassa 7–10-vuotiaille suunnattu luento hyönteisten uskomattomasta pienoismaailmasta, psykologian professori Paula Salon luento aiheesta Miten nukkuisin paremmin ja Millennium Technology Prize 2018 -voittajan Tuomo Suntola luento aiheesta Tiede ja tekniikka ovat ihmistä varten.

Tutkijat ovat myös suurten mysteerien äärellä, kun kohteina ovat aivot ja avaruus. Paneelikeskustelussa pohditaan, mikä on demokratian tila Suomessa?

Toiminnallisissa pisteissä Joen aulassa voi vaikka löytää oman leikkijän sielunsa, nähdä, miltä oma puhe näyttää, opetella lääkärin kädentaitoja, tehdä taidetta kemian keinoin sekä lähteä tutkimusmatkalle solun ja organismin sisään mikroskooppitekniikoiden avulla

Tapahtuman toteuttavat Turun yliopisto ja Åbo Akademi ja ne ovat yleisölle maksuttomia. Tapahtumaa tukee taloudellisesti Suomen Kulttuurirahasto ja Tieteen tiedotus ry.

Turun kirjamessut 4.–6.10.2019

Suomen vanhin kirjallisuuden messutapahtuma Turun Kirjamessut kokoaa tänä vuonna 43 kustantamoa, 125 ohjelmatuottajaa, 464 ohjelmanumeroa ja 917 esiintyjää Turun Messukeskukseen. Samaan aikaan järjestetään myös Turun Ruoka- & Viinimessut sekä Levymessut.

Turun Kirjamessujen poikkitaiteellinen teema on tänä vuonna teatteri. Ajankohtaisteemoina ovat lisäksi ilmastonmuutoksen kulttuurivaikutukset ja lukutaito.

Messuille pääsee tutustumaan perjantaina 4.10. ja lauantaina 5.10. klo 10–18 ja sunnuntaina 6.10. klo 10–17. Vinkki: Jos pääset messuille jo perjantaina, niin voit kulkea väljemmillä messuosastoilla.

Stand Up, Turku! 3.–5.10.2019

Kun on päivällä tutustunut kirjallisuuteen ja teatteriin ynnä ruokiin ja viineihin, voi illalla käydä pidentämässä elämäänsä komiikkafestivaalin tilaisuuksissa. Jo 14. kertaa järjestettävä Stand Up, Turku! -festivaali tuo paikkakunnalle reippaasti yli 30 Suomen huippukoomikkoa.

Esityksiä on kulttuurikeskus Logomossa: pääshow´t Logomo-salissa, stand up improa Teatron ravintolassa ja Komiikkaputki Teatro-salissa. Esityksiä on myös Aalto Yökerhossa, Day Off Clubissa ja Turun Kaupunginteatterissa.

Tarkemman ohjelmiston ja lippulinkit löydät www.standupturku.com.

Emil Nolde Turun taidemuseossa 4.10.2019–5.1.2020

Imogen Cunninghaminin valokuvataiteen jälkeen Turun taidemuseo esittelee saksalaisen ekspressionistin Emil Nolden (1867–1956) öljymaalauksia ja akvarelleja.

Museo kertoo taiteilijasta näin: ”Emil Nolden tavaramerkeiksi muodostuneet voimakkaat värit ja järeän tyylittelevä esitystapa herättivät jo aikanaan kiivasta keskustelua. Hän oli pitkän uransa aikana ensin kohutaiteilija, sitten ”rappiotaiteilija” ja lopulta varhaisen modernismin arvostettu klassikko. Kansallissosialistit tuomitsivat Nolden taiteen epäsaksalaisena ja hän sai ammatinharjoituskiellon. Hän jatkoi kuitenkin työskentelyä omissa oloissaan. Nolde oli ihmisen ja luonnon, erityisesti meren, tarkkailija ja tulkitsija sekä suuri kukkien ystävä.”

Lähes sata öljymaalausta ja akvarellia esittelevä näyttely on tuotettu yhteistyössä Nolde Stiftung Seebüll -säätiön kanssa.

Taikuri ja kadonnut kuningasrubiini -seikkailu Muumimaailmassa lokakuussa

Turun ohjelmatarjontaa täydentää Naantali Muumimaailmoineen. Tämä lapsiperheinen kesäretkikohteena tuntema paikka on auki kolmena viikonloppuna lokakuussa Taikuri ja kadonnut kuningasrubiini -seikkailun merkeissä. Sopivasti syysloman aikaan. Tuolloin perheillä on mahdollisuus nauttia Kailon saaren syksyisestä luonnosta ja tunnelmasta.

Syystapahtumalle antaa punaisen langan Tove Janssonin tarina Taikurista ja hänen kadonneesta kuningasrubiinistaan. Kaikki alkaa siitä, kun Muumipeikko löytää mustan hatun, joka osoittautuu Taikurille kuuluvaksi.

Taianomaiseen teemaan pääsee virittäytymään myös Niiskun keksintöpuistosta löytyvässä Taikuripajassa. Siellä voi syventyä silmänkääntötemppujen kiehtovaan maailmaan ja oppia muutaman tempun itsekin.

Muumimaailma on avoinna lokakuussa kuutena päivänä: 12.–13. lokakuuta, 17.–20. lokakuuta sekä 26.–27. lokakuuta.

Matin ja Tepon Viimeinen konserttikiertue 27.10.2019 ja 7.12.2019

Matti ja Teppo, legendaariset turkulaiset laulajaveljekset viettävät 50-vuotistaiteilijajuhlaa, joka huipentuu viimeiseen kiertueeseen.

“Kiertueen jälkeen me keikkailemme enää hyvin harkitusti ja valikoiden ja vain kesäisin. Ikää tulee ja joskushan meidän on lopetettava, vaikka yleisöä ja esiintymisiä tuleekin ikävä,” veljekset kertovat.

Kiertue sisältää kaikkiaan kahdeksantoista konserttia Salosta Seinäjoelle ja Oulusta Helsinkiin. Turun Logomossa on kaksi konserttia: sunnuntaina 27.10. ja lauantaina 7.12.

Muistoja herättävään hittiputkeen kuuluvat muun muassa Kissankultaa, Mä joka päivä töitä teen, Cara Mia, Näitä polkuja tallaan, Kaiken takana on nainen ja Et voi tulla rajan taa.

Ruohosen veljekset Matti ja Teppo tunnetaan pelkällä etunimellä. Kuva: @MTR-Music Oy.

The Simon & Garfunkel Story 30.10.2019

Simonia ja Garfunkelia itseään ei nähdä konsertissa, mutta tämän ikonisen folkduon tarinan musiikin ja visuaalisen kuvaston kautta kertova esitys The Simon & Garfunkel Story nähdään tänä syksynä Suomessa neljällä paikkakunnalla: Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä ja Turussa.

Esityksestä kerrotaan näin: ”The Simon & Garfunkel Story on aikamatka läpi 1960-luvun menestyneimmän folk-yhtyeen värikkäiden vaiheiden. Katsoja matkaa rakastettujen kappaleiden siivittämänä duon alkuvaiheista 1950-luvun loppupuolelta aina Paul Simonin ja Art Garfunkelin soolourien alkuun saakka.

Konsertissa kuullaan kaksikon upeimpia hittejä, kuten Mrs. Robinson, The Boxer sekä Bridge Over Troubled Water live-bändin esittämänä. Esityksen vaikuttava visuaalinen toteutus kuvastaa yhtyeen matkaa New Yorkin Queensista parrasvaloihin suurelle valkokankaalle projisoitavalla kuva- ja videomateriaalilla.”

Turku International Puppetry Festival TIP-Fest 6.–11.11.2019

Kansainvälinen nukketeatteritaiteen festivaali Turku International Puppetry Festival TIP-Fest täyttää syksyllä 2019 10 vuotta. Tämän vuoden ohjelmistosta löytyy erilaisia kasvutarinoita sadun ja fantasioiden maailmoista muun muassa Venäjältä, Ranskasta, Itävallasta ja Tsekeistä sekä teoksia suomalaisilta nukketeatteritaiteilijoilta. Esityksissä hyödynnetään monipuolisesti nykynukketeatterin tekniikoita.

Festivaalin avajaisesityksenä nähdään Anna Ivanovan ohjaama 14 venäläistaiteilijan spektaakkeli Far Away (Daleko Daleko). Ohjelmistossa nähdään lisäksi muun muassa. Turun Kaupunginteatterin kanssa toteutettava kantaesitystuotanto Nälkä, Timo Väntsin esitys Erittäin hyvä ystäväni paroni von Münchhausen sekä suomalais-tšekkiläis-itävaltalaistuotanto Hanuman – Addiction Cycle.

Valtaosa esityksistä on suunnattu aikuisyleisölle, mutta teatteria on luvassa myös nuorille, lapsille ja vauvoille.

Kaikki ohjelmistossa olevat esitykset lisätietoineen, aikataulu sekä lipputiedot löytyvät täältä.

Ja paljon muuta

Tässä oli siis vain muutama poiminta. Tutki tarjontaa VisitTurun, Turun teatterien, Logomon, museoiden ja keikkapaikkojen sivuilta.