Elokuvat, Henkilö, Kulttuuri, Teatteri

Niin kuin taivaassa – teatterin lavalla ja katsomossa

Palvelu/tuote saatu: Helsingin Kaupunginteatteri*

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -esitys on taattua Jakob Höglund -laatua.

Ensimmäisen kirjamessupäivän torstain 28.10. jatkoksi illan ohjelmaan sopi teatteriesitys. Olin varannut majoituksen läheltä Helsingin Kaupunginteatteria, joten kulku sinne ennen ja jälkeen teatterin sujui kätevästi kävellen.

Höglundin houkuttamana

Halusin nähdä Helsingin Kaupunginteatterin musikaalin Niin kuin taivaassa. Olen nähnyt elokuvankin jo vuosia sitten, mutta suurimpana vetovoimatekijänä oli esityksen ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund, jonka aikaansaannoksia olen nähnyt aikaisemmin, Kalevalan Åbo Svenska Teaterissa ja Cabaretin Turun Kaupunginteatterissa. Olen tunnustautunut hänen fanikseen, niin upeita nuo teatterikokemukset ovat olleet.

Jakob Höglund on saanut työstään tunnustusta paitsi katsojilta, myös Svenska Kulturfondenilta. Hän sai säätiön suuren kulttuuripalkinnon vuonna 2020. Perusteluissa häntä kuvaillaan tekijäksi, joka ”ylittää rajoja ei tyyli- ja taidelajien välillä ja haastaa perinteistä teatteritaidetta.”

Ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund. Kuva: Tage Rönnqvist.

Elokuvasta musikaaliksi

Elokuvan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen) ohjasi ruotsalainen Kay Pollak (s. 1938) vuonna 2004. Käsikirjoituksen siihen on tehnyt Carin Pollak yhdessä Anders Nybergin ja Ola Olssonin kanssa. Musiikin on säveltänyt Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe. Laulujen sanat ovat Carin Pollakin ja Fredrik Kempen. Elokuva menestyi kansainvälisesti ja se oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi vuonna 2005.

Kantaesitys Så som i himmelen oli Oscarsteaternissa Tukholmassa vuonna 2018. Käsikirjoitus oli Kay ja Carin Pollakin ja mukana oli myös Edward af Sillén, säveltäjänä Fredrik Kempe, laulujen sanat Carin Pollak ja Fredrik Kempe ja ohjaus Markus Virta.

Kaupunginteatteria varten käsikirjoituksen on suomentanut Aino Piilola ja laulut Maija Vilkkumaa.

Suuresta maailmasta kotiseudulle

Teatterin ohjelmaesityksessä kerrotaan juonesta seuraavasti: ”Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen – Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Pietarsaaressa kasvaneella Jakob Höglundilla on kokemusta kirkkokuoroista, joista hän kertoo löytäneensä yhteisöllisyyden ja ilon aivan kuin näytelmän Ljusåkerin ihmiset. Hän kertoo, että tämän musikaalin ohjaaminen on ollut hänen suuri unelmansa aina siitä lähtien, kun hän näki sen Oscarsteaternissa Tukholmassa. Tai pikemminkin pakkomielle.

Musikaalin näkeminen sai hänet ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttaan ja hänelle oikeaa paikkaa: ulkomailla vai kotimaassa? Pohdinnat ohjasivat hänet Suomeen ja Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän on nyt myös Lilla Teaternin taiteellinen johtaja.

Sata tapaa käyttää pylväitä ja laatikoita

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lavastus suurella näyttämöllä on minimalistista, mutta vaikuttavaa. Se muodostuu enimmäkseen mustista pylväistä ja valkoisista laatikoista, joista saadaan nopeasti ja näyttävästi erilaisia tiloja metsästä kirkkosaliin. Lavastajana on Sven Haraldsson, jonka kanssa ohjaaja on tehnyt aiemminkin yhteistyötä, muun muassa Turun Cabaret-esityksessä.

Yksinkertaiset elementit yhdistyvät Jakob Höglundin tekniikkaan, jossa ”näyttelijät ja esineet yhdessä muodostavat lavastuksen, ja jatkuva liike ja muuntuvat kehot luovat uusia todellisuuksia.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lisätehoa tuovat valot, videotehosteet ja varjoteatteri. Puvustuksesta vastaa Samu-Jussi Koski.

Musikaali – suuren ryhmän työn tulos

Teatterin musikaaliin meneminen ei ole mitenkään halpaa. Otsaan saattaa syntyä pieni ryppyjono, kun katselee teatterin hinnastoa. Niin kuin taivaassa -musikaalin lippujen hinnat permannolla hipovat jo yhdeksääkymppiä (88 €/ 83 € (parveke) / 22 € (aitiopaikat: osittainen näkörajoite). Pariskunnalta se tekee lähes 200 euroa yhden illan kulttuurinautinnosta, jos vaikka ostaa ohjelman sekä nauttii väliajalla leivoskahvit.

Hintaan suhtautuu ymmärtävämmin, kun katselee käsiohjelmasta esitykseen osallistuneiden nimilistaa. Se on suuri jo tarinan synnyttämisestä alkaen käsikirjoittajista säveltäjiin, laulujen sanoittajiin ja suomennoksiin sekä esityksen toteutuksen suunnittelijoihin.

Näyttelijäjoukkoakin rooleissa on puolenkymmentä ja heille on vielä varanäyttelijät, ns. understudyt ja swingit. Mukana on myös lapsinäyttelijöitä, joita on kaksi tai kolme yhtä roolia kohden. Kapellimestari Eeva Konnulla on noin 20 hengen muusikkojoukko ohjattavanaan.

Lisäksi noin satakunta henkilöä on osallistunut esityksen toteuttamiseen tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, naamioinnin, valojen, äänen ja käsiohjelman saralla. Tarpeen ovat myös kuiskaaja sekä lastenhoitajat, kun nuorimmat lavalla olijat ovat 7-vuotiaita.

Valoja ja varjoja

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Musikaalin tarina korostaa musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa. Mukana on myös tummia sävyjä sairastumisesta, kiusaamisesta, perheväkivallasta ja uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Ja loppu on surullinen. Paikoin oli nenäliinalle käyttöä, se täytyy tunnustaa.

Monet koronan vuoksi teatterin väliin jättäneet saattoivat tuumia itsekseen illan aikana, että olo on kuin taivaassa. Kotoa on päästy vihdoin kulttuurin pariin.

Samassa tunnetilassa lienee koko ensemble. Jakob Höglund tiivistää käsiohjelman tekstissä esiintyjien tunnelman: ”Rakas yleisö! Tänään seisomme edessäsi ja olemme valmiita tekemään sitä, mikä on ollut niin pitkään kiellettyä. Kädet toistemme ympärillä laulamme sydämien ilossa, ja silloin katto nousee taivaisiin. Tervetuloa.”

Teatterin esittelyssä luvattiin, että ”tämä elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle.” Sen se totisesti tarjosikin.

Seuraavaksi pitääkin mennä katsomaan Lilla Teaterniin Jakob Höglundin ohjaama musikaali Once.

Lue myös: Kalevala på svenska ja Mua kutsuu Cabaret.

*Sain teatterista kaksi bloggaajalippua.

Normaali
Teatteri

Mua kutsuu Cabaret

Yhteistyössä Cabaret/Turun Kaupunginteatteri.  ⃰ 

Cabaret-musikaali Turun Kaupunginteatterissa on mukaansatempaavaa viihdettä, jolla on syvällinen sanoma. Se on kuin makea karkki, jolla on kitkerä jälkimaku. Se on hurmaava ja tyrmäävä.

Tänä iltana haluan leväyttää ovet apposen auki ja vietellä teidät ihmeelliseen juhlaan, juhlaan, joka on täynnä rakkautta, joka kieltäytyy vaikenemasta. Juhlaan, joka muistuttaa meitä historiastamme, joka muistuttaa meitä vastuustamme. Juhlaan, josta pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan.

Näin kirjoittaa ohjaaja-koreografi Jakob Höglund ensi-iltansa 4.9.2020 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä saaneen Cabaret-musikaalin käsiohjelman esipuheessa.

Tyrmäävän hurmaava

Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) vauhdissa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Musikaalin Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) kehottaa alussa jättämään kaikki huolet salin ulkopuolelle.
– Täällä elämä on kaunista, te kaikki olette kauniita ja orkesterikin on Saksan kaunein!

Rakastettu Cabaret-musikaali nähdään nyt ensimmäistä kertaa Turun Kaupunginteatterissa. Musikaalin tekijöinä ovat ohjaaja ja noin 30 esiintyjää.
– Cabaret-musikaali yhdistää hyvän tarinan ja hyvän show’n. Itseäni eniten puhutteleva teema siinä on silmien ummistaminen maailman muutoksen edessä. Kuten tässäkin ajassa, me emme toimi, vaikka näemme mitä on tulossa. Toisaalta rakastan myös isoa, leikkisää, mukaansatempaavaa viihdettä – ja sitä on luvassa, sanoo Lilla Teaternia johtaja Jakob Höglund.

Kit Kat Clubilla, keskellä seisovat Seremoniamestari (Miiko Toiviainen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Cabaret-ensemble esittäytyi pressitilaisuudessa 31.8.2020.

Novellista näytelmäksi, musikaaliksi ja elokuvaksi

Tarinan pääparina ovat yhdysvaltalainen kirjailija Clifford Bradshaw Harrisburgista, Pennsylvaniasta (Olli Rahkonen), joka saapuu Berliiniin Remington mukanaan tarkoituksenaan kirjoittaa toinen romaaninsa ja hänen kanssaan samaan pensionaatin huoneeseen majoittuva Kit Kat Clubin kabareetähti Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson).

Clifford Bradshaw (Olli Rahkonen) ja Sally Bowles (Anna Victoria Eriksson). Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Musikaalin alkutekstinä on ollut Christopher Isherwoodin Goodbye to Berlin -niminen vuonna 1939 julkaistu novelli. Se on kirjailijan osin omaelämäkerrallinen, natsipuolueen valtaannousun aikaan sijoittuva rakkaustarina. Brittiläinen näytelmäkirjailija ja ohjaaja John Van Druten kirjoitti vuosia myöhemmin sen pohjalta näytelmän I Am a Camera.

 Turku osoittaa tällä näytelmällään jälleen valveutuneisuuttaan. Kysymyksessä on eurooppalainen kantaesitys. Broadwayllä tämä näytelmä saavutti valtavan menestyksen sen jälkeen kun sitä viime marraskuun 21. päivänä ensi kertaa esitettiin. Sen osalle tuli New York Drama Circlen palkinto parhaana edellisenä vuonna kirjoitettuna näytelmänä. – – –
Näytelmälle uskaltaa ennustaa Turussa pitkää ikää, joskin yleisö oli ensi-illassa silloin tällöin hieman ymmällä.

Näin kirjoitti 20.9.1952 Helsingin Sanomat ensi-iltansa saaneesta I Am a Camera -näytelmästä.

Useiden eri teatteriesitysten jälkeen siitä muodostui menestynyt musikaali Cabaret ja samanniminen elokuva. Cabaret sai kantaesityksensä 1966 Broadwaylla. Siitä tuli yksi maailman rakastetuimmista musikaaleista ja sen elokuvaversio palkittiin kahdeksalla Oscarilla.

Cabaret-musikaali perustuu Joe Masteroffin tekstiin ja tuohon jo mainittuun John Van Druten näytelmään. On jännittävää ajatella, miten musikaali on vähitellen kehkeytynyt eri kirjoittajien ja ohjaajien tulkinnoissa vuosikymmenten aikana.

Valoa ja pimeää

Kit Kat Clubilla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Jakob Höglund tunnetaan rytmikkäistä ja yllättävistä teoksistaan, joista turkulaiset muistavat Åbo Svenska Teaterissa syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneen Kalevalan.

Näin Kalevala-näytelmän ja Cabaret-musikaalin esittelyn lehdistölle. Nämä kokemukset antoivat viitteitä siitä, että tästä on kehkeytymässä tämän erikoislaatuisen pandemiasyksyn teatterimaailman valopilkku.

Cabaret on samalla glitteriä, bling blingiä, ilmapalloja, paperisadetta, musiikkia, tanssia, rakkaustarinoita, mutta myös ahdistusta maailman pahuudesta, joka kiristää otettaan ja tulee ihan lähelle, jopa ystävien ja naapurien hahmossa.

On valittava puolensa, on valittava asuinpaikkansa. On valittava rakkauden ja toimeentulon välillä. On valittava, lähteäkö vai jäädä. Ja sitten käy niin, että ”minun on niin paha mieli niin kaikesta.”

Ensimmäinen näytös päättyy kohtaukseen, jonka jälkeen yleisö oli tälläkin kertaa hiukan ymmällään. Kuuluuko nyt taputtaa? Kun olisi halunnut taputtaa vahvalle, vaikuttavalle esitykselle, mutta juuri nähdylle ei olisi halunnut osoittaa suosiota. En tosin edes muista, mitä itse tein.

Luovaa lavastusta, peittelemätöntä puvustusta

Lavastus ja puvustus on yksinkertaista ja eleganttia, mutta näyttävää. Kaikessa on kekseliäisyyttä ja luovuutta. Silläkin on syynsä, että Sally Bowlesin turkki on vaaleanpunainen.

Orkesteri on osa esitystä. Lavalla on yksitoista muusikkoa musiikin sovituksesta vastaavan Jussi Vahvaselän johdolla. Musikaalissa kuullaan tietysti tunnettuja lauluja, kuten Willkommen ja Mani. Laulujen suomennos on viime vuoden syyskuussa kuolleen Jukka Virtasen yhtä lukuun ottamatta.

Musiikki John Kander, sanoitukset Fred Ebb, lavastussuunnittelu Sven Haraldsson, pukusuunnittelu Heidi Wikar, valosuunnittelu Jarmo Esko, äänisuunnittelu Eero Auvinen ja naamioinnin suunnittelu Jessica Rosenberg.

Kit Kat Clubilla. Kuva: Otto-Ville Väätäinen/Turun Kaupunginteatteri.

Missä huolesi ovat nyt?

Lienee vaikuttavan esityksen tunnusmerkki, jos se jättää katsojan tunteiden valtaan. Tämä musikaali oli kuin makea karkki, joka suussa sulaessaan muuttuukin kitkeräksi ja katkeraksi cocktailiksi, jossa on etikkaa, suolaa, pippuria ja ties mitä pahanmakuista.

Esitys saa ajattelemaan suuria aiheita: elämää ja kuolemaa, rakkautta ja vihaa, hyvyyttä ja pahuutta. Ja valtaa: kuka voi ottaa vallan ja ketkä sen antavat? Ilmiö on tuttu nykyaikanakin.

Seremoniamestari palaa musikaalin lopussa alun lupaukseensa siitä, että huolet jäävät ulkopuolelle: Missä huolesi ovat nyt? Niin, voi olla, että tämänvuotinen pandemiakin hiukan kutistuu muista arkihuolista puhumattakaan. Ennen ei todellakaan ollut kaikki paremmin.

Muualla sanottua

Teatteri-arvio: Cabaret potkaisee katsojat komeasti hereille korona-ajan horroksesta – Seremoniamestaria esittävän Miiko Toiviaisen nimi kannattaa painaa mieleen
Turun Sanomat 5.9.2020 (tilaajille)
Iänikuinen ja kulahtanut Cabaret muuttui Turussa raikkaaksi ja täydelliseksi viiden tähden musikaalielämykseksi
Helsingin Sanomat 6.9.2020 (tilaajille)

Ohjaaja Jakob Höglundilla tuntuu olevan jonkinlaiset taikanäpit, joilla hän muuttaa veltostuneen ja läpikotaisin tunnetun teoksen joksikin, mitä et ole koskaan nähnyt. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna Åbo Svenska Teaterin Kalevalassa. Näin käy myös nyt. Ehdotan, että annatte tälle ohjaajalle kaikki väljähtäneet musikaalit käsiteltäväksi.” Laura Hallamaa, HS 6.9.2020.

Cabaret-ensemble esittäytyi pressitilaisuudessa 31.8.2020.

Jälkikirjoitus

Cabaretilla on minulle sikäli henkilökohtaista merkitystä, että olen ollut lavalla itsekin. Turun kauppakorkeakoulun henkilökunnan pikkujoulun vuonna 2005 järjesti kirjasto-tietopalvelu. Olin organisoimassa runsaasti ohjelmaa sisältävää juhlaa, jonka teemana oli ehdotuksestani teatteri ja tanssi.

Alussa kirjasto-tietopalvelun henkilökunta esitti Ulla´s Cabaret Angels -ryhmänä hartaasti harjoitellun koreografian Cabaret-musikaalin samannimiseen lauluun frakkeihin pukeutuneita. En muista, mistä tällainen idea oli lähtöisin, mutta se oli hieno alku illalle, jonka seremoniamestarina oli näyttelijä Petri Rajala.

”Elämä on vain kabaree. Joten miksi emme vain elä ja anna muiden elää.” (Leben und leben lassen. Berliinin kaupungin motto.)

 ⃰ Sain bloggaajalipun 9.9.2020 esitykseen.

Normaali
Kirja, Teatteri

Kalevala på svenska

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Yhteistyössä Åbo Svenska Teater/Kalevala. ⃰

Åbo Svenska Teaterissa voit kokea Kalevalan aivan uudella tavalla.

Åbo Svenska Teaterissa esitetään 30.11.2019 saakka Kalevalaa. 170 vuotta täyttänyt kansalliseepoksemme on saanut ruotsinkielisen ilmiasun näyttämölle.

Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoaman Kalevalan ovat kääntäneet Lars ja Mats Huldén. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund. Musiikin on säveltänyt Robert Kock ja Tobias Zilliacus on tehnyt laulujen tekstit.

Jotain aivan muuta

Olen nähnyt pari kohtausta Kalevalasta niin Turun Taiteiden yönä kuin pressitilaisuudessa ja koko esityksen heti 19.9.2019 olleen ensi-illan jälkeen lauantaina 21. 9.2019. Täytyy sanoa, että tämä musiikkidraama on moderni ja raikas, vailla kansalliseepokseen helposti liitettävää pönötystä.

Jos sinulla on joku ennakkokäsitys siitä, millainen esitys Kalevala on, niin unohda se. Tämä teatteriesitys on jotain aivan muuta.

Teatterin mukaan ”Kalevala yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin, animoidut esineet ja nukkehahmot sekä punoo Kalevalamitan ja uudet laulut yhteen suuren näyttelijäjoukon voimalla. Se koostuu hauskoista, riipaisevista, kauniista, surullisista, yliluonnollisista aikuisten saduista: maailman synnystä, kahtia repeävistä sankareista, kaiken tarkoituksesta ja onnesta, haravoista ja hunajamehiläisistä sekä valtavasta määrästä puolukoita.”

Kalevala-tuotantoon on yhdistetty musiikkiteatterin ja nukketeatterin syventäviä opintoja Novia-ammattikorkeakoulussa Pietarsaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Koulutukseen osallistuneet taiteilijat nähdään näyttämöllä; esiintyjiä on kaikkiaan 25, kaikki naisia.

Ohjaaja Jakob Höglund kuvailee näytelmää kirjavaksi esitykseksi, joka on täynnä näyttämöllistä runoutta ja omalaatuisia ratkaisuja, jotka yhdistävät eri tyylilajit todelliseen iloiseen kerrontaan.
– Taiteellinen tiimi on luonut puitteet, joita olemme saaneet tutkia: nuket, varusteen, puvut, laulut, lavastus. Yhdessä ensemblen kanssa olemme leikkineet, laulaneet, keskustelleet sekä improvisoineet ideoita ja ratkaisuja. Olen sitten astunut Lönnrotin rooliin ja punonut yhteen koko materiaalin, Höglund sanoo.

– Kalevalan itsestään selvänä muotona näyttämöllä tulisi olla juuri musiikkiteatteri, koska teoshan perustuu lauluihin. Se on myös luonnollinen teos nukketeatterille kaikkine yliluonnollisine, mielettömine piirteineen, Höglund kommentoi.

Ohjaaja Jakob Höglund (toinen oikealla) osallistui näyttämöllä Taiteiden yön avoimiin harjoituksiin 16.8.2019.

Kalevalan lavastus ja puvustus on hyvin pelkistettyä. Kekseliäät nukkehahmot seikkailevat näyttämöllä ihmisten kanssa. Musiikki ja tanssi täydentävät runomittaista tekstiä.

Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Heidi Wikar, nukkesuunnittelusta ja -toteutuksesta vastaa Heini Maaranen, nukkeohjaajana toimii Ari Ahlholm, dramaturgi on Annina Enckell, ohjaajan/koreografin assistenttina, tanssikapteenina, on Soile Ojala ja kapellimestarina Sara Puljula.

Teatteriarvostelut kuvaavat esitystä tällaisin otsikoin: ”Häikäisevän hieno kokonaistaideteos” (Turun Sanomat 21.9.2019) ja ”Saako kansalliseepos naurattaa” (Helsingin Sanomat 21.9.2019).

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Sopii myös suomenkielisille

Näyttämökielenä on luonnollisesti ruotsi. Jos se ei ole sinulla hallussa, niin ei haittaa. Koska esityksen anti perustuu niin vahvasti musiikkiin, tanssiin ja visuaalisiin elementteihin, ei ole aina väliä, vaikkei teksti olikaan aina tiedossa.

Esityksessä on kuitenkin tukena sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys, joka näkyy näyttämän yläpuolella ja sivuilla olevista näytöistä.

”Eeppinen eepos nousee
kaunis kauhun Kalevala.
Hujauttele hurjaan matkaan.

Syöksy synkkiin Suomen metsiin.
Vanhat laulut laulamahan
rikkaat riimit lainamahan.

Puhisee puut, parkuu kalat
Vettyy veriset kammat,
hauenleukakantelehet.

Joku taivaankantta takoo,
sukuansa suurta surmaa,
puolet hoitaapi hornahan.

Naseva nainen nykyisin
lienee liudasta kykyisin.
Suurmiehiänsä katsastaa.

Taatot taistellen ja naiden
häissä härskisti hämmentää.
Miehillä melkoiset tuskat.

Aurinko, kuu kiusoitellen,
valon välkkeen sammuttaa.
Pilkkopimeä, kauhea kaaos.
Miehiä rikki revitään,
kasaan kiinni kursitaan.
Puolukoita pitkin pihoja!”

Suomennos: Maria Olin/Pette Rissanen.

Kalevala on teatterin ohjelmistossa marraskuun loppuun; viimeinen esitys on 30.11.2019. Lippuja voi ostaa teatterin lipunmyynnistä tai ticketmasterista.

Kalevala, kansalliseepos

Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja Elias Lönnrot (9.4.1802–19.3.1884) oli myös kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Hän näyttää olleen hämmästyttävän tuottelias monella eri elämänalueella.

Alkuvuodesta 1835 Elias Lönnrotilla oli Kalevala valmiina. Esipuheen hän päiväsi 28. helmikuuta 1835. Päivää vietetään nykyisin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.

Runoaineisto kuitenkin karttui edelleen ja Lönnrot alkoi työstää Kalevalasta uutta, laajempaa versiota. Tämä vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala on se, jota suomalaiset ovat tottuneet kansalliseepoksenaan lukemaan. Kalevalassa on 22 795 säettä, jotka on jaettu 50 runoon.

Mitään suomalaista kirjaa ei ole käännetty niin paljon kuin Kalevalaa – ainakin 60 kielelle.

Oma Kalevalan tuntemukseni on puutteellista. Sitä ei muistaakseni käsitelty kovin perusteellisesti koulussa tai sitten olen vain onnistunut haalistuttamaan muistijälkeni. Jos sinullekin on käynyt niin, voit lukea kansalliseeposta verkossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta.

 ⃰ Sain kaksi ns. pressilippua Kalevalan esitykseen 21.9.2019.

Normaali