Kalevala på svenska

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Yhteistyössä Åbo Svenska Teater/Kalevala. ⃰

Åbo Svenska Teaterissa voit kokea Kalevalan aivan uudella tavalla.

Åbo Svenska Teaterissa esitetään 30.11.2019 saakka Kalevalaa. 170 vuotta täyttänyt kansalliseepoksemme on saanut ruotsinkielisen ilmiasun näyttämölle.

Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoaman Kalevalan ovat kääntäneet Lars ja Mats Huldén. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund. Musiikin on säveltänyt Robert Kock ja Tobias Zilliacus on tehnyt laulujen tekstit.

Jotain aivan muuta

Olen nähnyt pari kohtausta Kalevalasta niin Turun Taiteiden yönä kuin pressitilaisuudessa ja koko esityksen heti 19.9.2019 olleen ensi-illan jälkeen lauantaina 21. 9.2019. Täytyy sanoa, että tämä musiikkidraama on moderni ja raikas, vailla kansalliseepokseen helposti liitettävää pönötystä.

Jos sinulla on joku ennakkokäsitys siitä, millainen esitys Kalevala on, niin unohda se. Tämä teatteriesitys on jotain aivan muuta.

Teatterin mukaan ”Kalevala yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin, animoidut esineet ja nukkehahmot sekä punoo Kalevalamitan ja uudet laulut yhteen suuren näyttelijäjoukon voimalla. Se koostuu hauskoista, riipaisevista, kauniista, surullisista, yliluonnollisista aikuisten saduista: maailman synnystä, kahtia repeävistä sankareista, kaiken tarkoituksesta ja onnesta, haravoista ja hunajamehiläisistä sekä valtavasta määrästä puolukoita.”

Kalevala-tuotantoon on yhdistetty musiikkiteatterin ja nukketeatterin syventäviä opintoja Novia-ammattikorkeakoulussa Pietarsaaressa sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Koulutukseen osallistuneet taiteilijat nähdään näyttämöllä; esiintyjiä on kaikkiaan 25, kaikki naisia.

Ohjaaja Jakob Höglund kuvailee näytelmää kirjavaksi esitykseksi, joka on täynnä näyttämöllistä runoutta ja omalaatuisia ratkaisuja, jotka yhdistävät eri tyylilajit todelliseen iloiseen kerrontaan.
– Taiteellinen tiimi on luonut puitteet, joita olemme saaneet tutkia: nuket, varusteen, puvut, laulut, lavastus. Yhdessä ensemblen kanssa olemme leikkineet, laulaneet, keskustelleet sekä improvisoineet ideoita ja ratkaisuja. Olen sitten astunut Lönnrotin rooliin ja punonut yhteen koko materiaalin, Höglund sanoo.

– Kalevalan itsestään selvänä muotona näyttämöllä tulisi olla juuri musiikkiteatteri, koska teoshan perustuu lauluihin. Se on myös luonnollinen teos nukketeatterille kaikkine yliluonnollisine, mielettömine piirteineen, Höglund kommentoi.

Ohjaaja Jakob Höglund (toinen oikealla) osallistui näyttämöllä Taiteiden yön avoimiin harjoituksiin 16.8.2019.

Kalevalan lavastus ja puvustus on hyvin pelkistettyä. Kekseliäät nukkehahmot seikkailevat näyttämöllä ihmisten kanssa. Musiikki ja tanssi täydentävät runomittaista tekstiä.

Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Heidi Wikar, nukkesuunnittelusta ja -toteutuksesta vastaa Heini Maaranen, nukkeohjaajana toimii Ari Ahlholm, dramaturgi on Annina Enckell, ohjaajan/koreografin assistenttina, tanssikapteenina, on Soile Ojala ja kapellimestarina Sara Puljula.

Teatteriarvostelut kuvaavat esitystä tällaisin otsikoin: ”Häikäisevän hieno kokonaistaideteos” (Turun Sanomat 21.9.2019) ja ”Saako kansalliseepos naurattaa” (Helsingin Sanomat 21.9.2019).

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Kalevala @Åbo Svenska Teater 2019.

Sopii myös suomenkielisille

Näyttämökielenä on luonnollisesti ruotsi. Jos se ei ole sinulla hallussa, niin ei haittaa. Koska esityksen anti perustuu niin vahvasti musiikkiin, tanssiin ja visuaalisiin elementteihin, ei ole aina väliä, vaikkei teksti olikaan aina tiedossa.

Esityksessä on kuitenkin tukena sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys, joka näkyy näyttämän yläpuolella ja sivuilla olevista näytöistä.

”Eeppinen eepos nousee
kaunis kauhun Kalevala.
Hujauttele hurjaan matkaan.

Syöksy synkkiin Suomen metsiin.
Vanhat laulut laulamahan
rikkaat riimit lainamahan.

Puhisee puut, parkuu kalat
Vettyy veriset kammat,
hauenleukakantelehet.

Joku taivaankantta takoo,
sukuansa suurta surmaa,
puolet hoitaapi hornahan.

Naseva nainen nykyisin
lienee liudasta kykyisin.
Suurmiehiänsä katsastaa.

Taatot taistellen ja naiden
häissä härskisti hämmentää.
Miehillä melkoiset tuskat.

Aurinko, kuu kiusoitellen,
valon välkkeen sammuttaa.
Pilkkopimeä, kauhea kaaos.
Miehiä rikki revitään,
kasaan kiinni kursitaan.
Puolukoita pitkin pihoja!”

Suomennos: Maria Olin/Pette Rissanen.

Kalevala on teatterin ohjelmistossa marraskuun loppuun; viimeinen esitys on 30.11.2019. Lippuja voi ostaa teatterin lipunmyynnistä tai ticketmasterista.

Kalevala, kansalliseepos

Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja Elias Lönnrot (9.4.1802–19.3.1884) oli myös kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Hän näyttää olleen hämmästyttävän tuottelias monella eri elämänalueella.

Alkuvuodesta 1835 Elias Lönnrotilla oli Kalevala valmiina. Esipuheen hän päiväsi 28. helmikuuta 1835. Päivää vietetään nykyisin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.

Runoaineisto kuitenkin karttui edelleen ja Lönnrot alkoi työstää Kalevalasta uutta, laajempaa versiota. Tämä vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala on se, jota suomalaiset ovat tottuneet kansalliseepoksenaan lukemaan. Kalevalassa on 22 795 säettä, jotka on jaettu 50 runoon.

Mitään suomalaista kirjaa ei ole käännetty niin paljon kuin Kalevalaa – ainakin 60 kielelle.

Oma Kalevalan tuntemukseni on puutteellista. Sitä ei muistaakseni käsitelty kovin perusteellisesti koulussa tai sitten olen vain onnistunut haalistuttamaan muistijälkeni. Jos sinullekin on käynyt niin, voit lukea kansalliseeposta verkossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta.

 ⃰ Sain kaksi ns. pressilippua Kalevalan esitykseen 21.9.2019.