Matkakertomus, Matkakohde

Kirjastojen kaunotar – Kansalliskirjasto

Galleria
Matkakertomus, Matkakohde

Kaunis Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjastoon voi käydä tutustumassa kuin nähtävyyteen – onhan tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja hänen viimeisekseen jäänyt empirerakennus kuulu kauneudestaan ja historiastaan.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Kansalliskirjaston juuret ulottuvat vuoteen 1640 eli Turun akatemian perustamiseen. Vuonna 1828 akatemia siirrettiin Helsinkiin.

Kansalliskirjasto otettiin käyttöön vuonna 1845. Carl Ludvig Engel ei itse nähnyt rakennusta valmiina, sillä hän kuoli vuoden 1840 toukokuussa.

Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus Rotunda valmistui vuonna 1906. Kirjastoa on myöhemminkin laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen.

Käyttöön remontin jälkeen maaliskuussa 2016

Kupolinsalin kauniita kattomaalauksia.

Kupolisalin kauniita kattomaalauksia.

Kansalliskirjasto kuoriutui maaliskuussa 2016 kaksi vuotta kestäneen remontin ja sitä edeltäneiden kolmen vuoden suunnittelun jälkeen entistä upeampana.

Peruskallioon louhittua eteistilaa-

Kaikki kirjaston pinnat on puhdistettu ja uudistettu kattomaalauksia myöten. Ne ovatkin upeita ja niistä löytyy tieteenaloihin liittyvää symboliikka.

Perustavampaa laatua olevaa korjausta on ollut muun muassa kattoholvien vahvistaminen ja tilan louhiminen peruskalliosta eteistiloja varten.

Nyt eteisestä löytyy kävijöille säilytyslokerikkoja, jotka toimivat sähköisillä koodeilla. Säilytystilaa ja vaatenaulakoita on myös sisäänkäynnistä oikealla olevassa huoneessa. 1800-luvulla se oli ainut tila, johon kirjaston käyttäjät professoreita myöten pääsivät tutkimaan kirjoja.

Myös wc-tilat ovat uudistuneet.

Kansalliskirjasto on koristeltu muun muassa lukuisilla pylväillä. Kaiteiden koristeissa on käytetty alunperin afrikkalaista päärynäpuuta, uudemmat koristeet ovat samanväriseksi maalattua koivua.

Suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto

Tämä aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnettu laitos on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamista. Se toimii myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

Kirjaston kokoelma on melkoinen: 115 hyllykilometriä aineistoja, kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua. Kirjastossa on kaikki Suomessa painetut ja Suomea koskevat julkaisut vuodesta 1488 alkaen.

Vanha kirja

Kirjasto ostaa 5 000 uutta teosta vuosittain humanistisilta tutkimusaloilta (historia, kirjallisuudentutkimus, filosofia, musiikki, Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus).

Kirjastossa on 30 erikoiskokoelmaa, muun muassa A. E. Nordensköldin kartografinen kirjasto, Monrepos’n kartanon kirjasto ja Japonica-kokoelma.

Uusia vapaakappaleita karttuu vuosittain 400 hyllymetriä. Mukana on muun muassa kirjoja, aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja, musiikkiäänitettä, julisteita, vuosikertomuksia, nuotteja ja karttoja sekä ns. pienpainatteita ja näiden lisäksi sähköisiä vapaakappaleita ja verkkosivuja.

Koti- ja lukusalilainoja kertyi vuonna 2015 noin 380 000 kappaletta. Kirjaston asiakkaista noin puolet on Helsingin yliopiston opiskelijoita, opettajia tai tutkijoita.

Opastettu kierros lukusaleissa ja kirjavarastoissa

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Sain sisareni Jaanan kanssa perusteellisen ja asiantuntevan opastuksen Kansalliskirjastoon, kun sen tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen esitteli tiloja niin lukusaleissa kuin kirjavarastoissakin. Pääsimme kurkistamaan satoja vuosia vanhojen kirjojen kansien väliin ja kuulimme kirjaston historiasta ja remontista.

Niin, kirjoja on tosiaan tallella 1400-luvun lopusta lähtien. Ei hullumpi tiedon käyttöliittymä.

Myös Turun palosta 1827 pelastuneita kirjoja löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista.

Kirjavarastoja on kirjaston alla neljässä kerroksessa. Sieltä löytyvät monet erilliskokoelmat ja harvinaisuudet inkunaabeita (varhainen, ennen vuotta 1501 painettu kirja) myöten sekä vapaakappalekokoelma. Varastoissa oli kesäisenä päivänä viileän tuntuista, sillä lämpötila on säädetty +17 asteeseen.

Lainaksi lukusaleihin ja kotiin

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Kirjastossa on kaksi lukusalia, jonne aineistoja saa lainaksi. Olisikin hauskaa viettää joskus päivä kirjoihin syventyneenä kauniissa lukusalissa.

Kirjaston käyttäjä voi myös uppoutua Rotundan nojatuoleihin, jotka ovat peräisin Helsingin yliopiston konsistorista.

Osan kirjoista saa myös kotilainaan.

Kansalliskirjasto on myös digitoinut laajasti aineistojaan, muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, pienpainatteita sekä ääniteaineistoja. Aineistoja digitoidaan sekä niiden säilymisen että saavutettavuuden parantamiseksi. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Yliopiston päärakennuksen vieressä

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksen vieressä. Sen pääsisäänkäynti on Unioninkadulla vastapäätä Tuomiokirkkoa.

Esteettömän käynnin tarvitsijan kannattaa käyttää sisäpihan puoleista sisäänkäyntiä osoitteessa Yliopistokatu 1. Sisäpihalla on myös invalidipysäköintipaikka.

Heinäkuussa 2016 kirjasto on suljettuna. Kirjaston aukioloajat kannattaa tarkistaa Kansalliskirjaston verkkosivuilta.

Kirjastossa on myös kahvila, joka on auki muina kuin kesäkuukausina.

Kansalliskirjato on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Kansalliskirjasto on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Lisää kuvia Kansalliskirjastosta löydät kuvagalleriasta.

Normaali
Matka, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Päivä Oxfordissa

Oxford on periakateeminen, vanha yliopistokaupunki, jossa riittää historiaa, kirjastoja, kirjakauppoja, kulttuuria ja nähtävää pitkäksi aikaa. Jotain tästä kaikesta ehdin kokemaan vajaassa päivässä.

Linja-auton toisesta kerroksen etupenkistä avautui hyvä näköala kulkusuuntaan.

Linja-auton toisen kerroksen etupenkistä avautui hyvä näköala kulkusuuntaan.

Matkustin lokakuun loppupuolella Lontoosta Oxfordiin linja-autolla. Luulin löytäväni kulkuvälineeni Victorian asemalta, mutta oikea auto löytyi läheiseltä kadulta.

Kiipesin kaksikerroksisen bussin toiseen kerrokseen ja hyvälle näköalapaikalle ensimmäiseen penkkiriviin. Käytössä oli langaton verkko ja pistorasia, mikä onkin akkuja nopeaan tahtiin kuluttavan matkapuhelimen haltijalle oivallista.

Matka sujui mukavissa merkeissä ensin ikäänkuin turistikierroksella Lontoota katsellen. Se kesti noin puolitoista tuntia ja määränpänä oli Oxfordin Gloucester Green -asema ydinkeskustassa.

Olin varannut majoituksen Best Western Hotel Linton Lodgesta ja lähdin etsimään sitä heti Oxfordiin saavuttuani. Minulla ei ollut hyvää karttaa mukanani, joten jouduin kysymään parissa kohtaa neuvoa paikallisilta. Heidän avuliaalla opastuksellaan löysinkin perille hotelliin, joka sijaitsi rauhallisen Linton-kadun varrella. Bussit kulkivat kyllä läheltä. Otin takaisinpäin kaupunkiin lähtiessäni edullisen 24-tunnin bussilipun.

Ovet kiinni Ashmolean-museossa

Aikaa Oxfordiin tutustumiseen oli vain iltapäivästä iltaan. Olisin halunnut käydä Ashmolean-museossa Beaumont Streetillä. Se on maailman vanhin yleisölle avoin museo.

Museo on perustettu Elias Ashmolen keräämille esineille, jotka hän lahjoitti Oxfordin yliopistolle vuonna 1677. Osan esineistä Ashmole oli kerännyt itse, osan saanut perinnöksi.

Kokoelmassa oli muinaisrahoja, kirjoja, kaiverruksia sekä kivi- ja eläinnäytteitä, muun muassa täytetty drontti, Mauritiuksendodo, on sukupuuttoon kuollut suurikokoinen ja lentokyvytön kyyhkylintu. Drontin jäännökset ovat nykyään esillä Oxfordin yliopiston luonnonhistoriallisessa museossa.

Ashmolean-museo on perustettu vuonna 1683. Se toimi Sir Christopher Wrenin suunnittelemassa rakennuksessa. Wren tunnetaan kirkoista, jotka hän suunnitteli Lontooseen vuoden 1666 palon  jälkeen. Hänen tunnetuin yksittäinen teoksensa on St. Paulin katedraali.

Ashmolean-museossa käynnistäni ei tullut kuitenkaan mitään, sillä se on suljettu maanantaisin. Museo on avoinna muina päivinä eikä sinne ole pääsymaksua.

Kirjastoja ja kirjakauppoja

Yksityiskohta Bodleian-kirjaston rakennuksesta.

Yksityiskohta Bodleian-kirjaston rakennuksesta.

No, kiertelin kaupungilla ja päädyin Bodleian-kirjastoon, josta tosin näin vain vanhan luentosalin. Istuin hetken kuuntelemassa oppaan tarinaa.

Kirjastoon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, kaikki tavarat täytyy jättää säilytykseen alakertaan eikä valokuvaaminen ole sallittua. Tyydyin katselemaan kirjastorakennusta ulkoapäin.

Bodleian Library on Oxfordin yliopiston vuonna 1598 perustettu pääkirjasto. Se on yksi Euroopan vanhimmista ja Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi suurin British Libraryn jälkeen.

Kirjastolla on lakisääteinen vapaakappaleoikeus sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Irlannin tasavallassa julkaistuihin teoksiin. Nimensä kirjasto on saanut Thomas Bodleyn, kirjaston perustajan, mukaan.

Bodleian kirjaston vanha luentosali.

Bodleian kirjaston vanha luentosali.

Bodleian Libraryssä juhlittiin 10.11.2015 kutsuvierastilaisuudessa sitä, kun kirjaston kokoelmiin saatiin 12. miljoonas kirja.

Kävin myös myymälässä, jossa oli monenlaisia houkutuksia. Britit osaavat luoda nähtävyyksien yhteyteen hyvinvarusteltuja puoteja monipuolisine tuotevalikoimineen.

Bodleian-kirjaston myymälä oli viihtyisä. Taisin siitä huolimatta päästä sieltä ulos ilman ostoksia.

Bodleian-kirjaston myymälä oli viihtyisä. Taisin siitä huolimatta päästä sieltä ulos ilman ostoksia.

 

Radcliffe Camera.

Radcliffe Camera.

Radcliffe Camera -kirjastoon ei ollut pääsyä. Se on alun perin Radcliffe Science Librarya varten rakennettu ympyränmuotoinen rakennus. Suunnittelijana oli James Gibbs ja nimi tulee rahoittajan John Radcliffen mukaan.

Kävin myös Blackwell´s-kirjakaupassa Broad Streetillä. Kirjakauppa on useammassa kerroksessa. Pohjakerroksessa on useampiatasoinen valtava huone, Norrington Room, jossa on muun muassa tietotekniikan, lääketieteen ja oikeustieteen kirjallisuutta. Pääsin kirjakaupan valikoimiin tutustumisessa alkuun, kunnes hienovaraiset ulosheittokuulutukset alkoivat varttia ennen sulkemisaikaa.

Oxfam-hyväntekeväisyysjärjestön antikvariaatista löytyi muutama mielenkiintoinen kirja parilla punnalla. Kaikkia haluamiani kirjoja en voinut ostaa, sillä tiedossa oli, että ne olisi kannettava repussa seuraavan päivän Cambridgen retkellä.

Hiljainen hetki kirkossa

Kirkossa oli useita isokokoisia lasimaalauksia.

Kirkossa oli useita isokokoisia lasimaalauksia.

Kävin myös University Church of St Mary the Virgin -kirkossa, jossa oli upeita lasimaalauksia. Kauniita värejä, ikivanhaa kiveä, rauhallinen tunnelma.

Tutkin kirkon lattian muistolaattoja ja ristipistoin koristeltuja istuintyynyjä. Kirkon myymälästä ostin sinisen Oxford University -kynän. Oli jo sulkemisaika ja myyjä yritti hätistää pois innokkaita turisteja. Kirkon torniinkin olisi ollut pääsy, mutta lippu olisi pitänyt ostaa puolta tuntia ennen sulkemisaikaa.

Kiipesin vielä kirkon päädyssä olleelle parvelle ja sain perääni pari japanilaisturistia, jotka äkkäsivät hyvät kuvausmahdollisuudet. Pian tuli lähtökäsky tuli sieltäkin. Kirkon toisessa päässä oli ravintola, mutta siihen en tutustunut.

Näkymä parvelta alttaria kohden.

Fish & chipsejä pubissa

White Horse, Oxford

White Horse, Oxford.

Kävin myös The White Horse -nimisessä pubissa nauttimassa päivän ensimmäisen lämpimän aterian. Pubi oli pitkänomainen, kapea tila. Siellä oli jonkun verran asiakkaita.

Ennätin tekemään tilauksen Oxford Gold -oluesta ja fish and chips -annoksesta sekä saamaan mukavan kulmapöydän juuri ennen kuin pubiin pelmahti suuri ihmisjoukko.

Pubin itsensä kaupungin parhaaksi mainostama kala-peruna-annos maistui kyllä monivaiheisen matkan jälkeen ja jalkojakin oli mukava lepuuttaa.

Oxfordissa olisi ollut illalla mahdollisuus mennä konserttiin, mutta jätin sen väliin. Hotellihuone kutsui ja aamulla aikaisin oli edessä matkan jatkuminen seuraavaan yliopistokaupunkiin, Cambridgeen.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

British Library – kestosuosikkini


British Libraryyn voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Se suo Lontoon-kävijälle rauhallisen, mutta silti elävän tyyssijan suurkaupungin hälinässä.

British Libraryyn voi mennä, vaikka ei olisi kiinnostunut kirjoista. Jos haluaa päästä tutustumaan kirjaston kokoelmiin, tulee anoa ns. lukijapassia. Kirjoja ei siis pääse noin vain pläräilemään. Lukusaleihin mennessä täytyy myös jättää kassinsa alakerran lokerikkoihin ja pakata välttämättömät tarvikkeet läpinäkyvään muovikassiin.

Iso West Africa -näyttely

Vaihtuvat näyttelyt heijastuvat myös myymälän valikoimiin.

Vaihtuvat näyttelyt heijastuvat myös myymälän valikoimiin.

Itse rakennuksessa on paljon nähtävää ja vaihtuvat näyttelyt tarjoavat aina jotain uutta.

Kolmannella käynnilläni British Libraryyn lokakuussa 2015 siellä oli pysyvän näyttelyn lisäksi muun muassa West Africa: Word, Symbol, Song -näyttely, joka on esillä 16.2.2016 saakka.

Näyttelyssä on esillä Länsi-Afrikan alueen 17 valtion kieleen ja musiikkiin liittyvää aineistoa ja esineistöä hienosti rakennettuna kokonaisuutena. Kiersin näyttelyn hyvin nopeasti ja pintapuolisesti, mutta aiheesta kiinnostuneelle se on uskoakseni upea elämys. Pääsymaksu on 10 puntaa.

Liisa on seikkailut jo 150 vuoden ajan Ihmemaassa

Kirjastossa oli myös Liisa Ihmemaassa pop up -kauppa sen kunniaksi, että kyseinen lastenkirja täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Aiheeseen liittyvä näyttely Alice in Wonderland on tulossa kirjastoon ajalla 20.11.2015–17.4.2016. Esillä on muun muassa Lewis Carrollin alkuperäinen käsikirjoitus. Näyttely on maksuton.

Tässä yhteydessä voin todeta, että britit kyllä osaavat tuotteistamisen ja markkinoinnin. Sekä Liisa Ihmemaassa pop up -putiikki että kirjaston oma myymälä täydennettynä näyttelyyn liittyvällä afrikkalaisella tuotevalikoimalla on täynnä jos jonkinlaista kippoa, kuppia, kirjaa, kassia ynnä muuta ostettavaa. Sama ilmiö on nähtävissä muissakin museoissa ja turistikohteissa.

Liisa seikkailee myös pop up -myymälässä.

Liisa seikkailee myös pop up -myymälässä.

Uusi löytöni: ravintola ja terassi

Kirjaston kahvilat ja ravintola tarjoavat mukavan virkistyskeitaan tiedon tai suurkaupungin uuvuttamille.

Kirjaston kahvilat ja ravintola tarjoavat mukavan virkistyskeitaan tiedon tai suurkaupungin uuvuttamille.

Kun on kyllikseen tutustunut näyttelyihin, voi istahtaa kirjaston kahviloihin tai ravintolaan. Löysin tällä kertaa ylemmän kerroksen Peyton and Byrne -ravintolan, josta sai kahvin, teen, leivonnaisten ja pikkusuolaisten lisäksi myös lounasta ainakin keittojen ja salaatin muodossa. Tilaakin oli väljemmin kuin alakerran kahviossa. Lisätilaa tarjoaa ulkoterassi, joka nyt sateisena syyspäivänä ei ollut käytössä.

Käynti tässä ravintolassa oli sikälikin hyödyllinen, että opin kuinka tehdään lautasliinoista spiraalimainen keko – kiertämällä juomapulloa pinon päällä. Se näytti ainakin nuoren tarjoilijamiehen tekemänä helpolta. En ole vielä testannut asiaa kotona.

Haluaisitko adoptoida kirjan?

Voit osallistua British Libraryn aineistojen konsevointiin pienemmällä tai isommalla summall summalla.

Voit osallistua British Libraryn aineistojen konsevointiin pienemmällä tai isommalla summalla.

Tässä tulee lyömätön joululahjaidea, jos lähipiirissäsi on kirjanystäviä: voit adoptoida hänelle – tai itsellesi – kirjan. Lahjoittamalla British Libraryn konservointityöhän 25 puntaa, voit adoptoida itsellesi kirjan klassikkokirjojen listalta. Kuinka olisi vaikka Louisa May Alcottin Pikku naisia tai A Conan Doylen Sherlock Holmesin seikkailut?

Adoptoitavien kirjojen lista on aika suppea, joten tietyllä kirjalla lienee monta adoptoijaa. British Library konservoi vuoden mittaan noin 1 500 teosta.

Jos sinulle on kertynyt lahjoitettavaa 1 000 puntaa tai enemmän, niin voit valita adoptoitavasi vapaasti kirjaston kokoelmista ja saat tiettyjä etuja ja huomionosoituksia.

Voi lukea lisää British Librarystä aikaisemmasta kirjoituksestani.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

British Libraryssa maailman tieto

British Library toivottaa tervetulleeksi.

British Library toivottaa tervetulleeksi.

Lontoossa riittää nähtävää ja katsottavaa, mutta kirjanystävälle yksi erityisen sykähdyttävä kohde on British Library. Se on Ison-Britannian kansalliskirjasto ja yksi maailman suurimmista kirjastoista.

British Libraryn kokoelmissa yli 150 miljoonaa nidettä, joihin sisältyy noin 25 miljoonaa kirjaa. Kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä käsikirjoituksia, joista vanhimmat ovat 300-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Kokoelma kattaa kaikki sivilisaation vaiheet ja useimmat tunnetut kielet. Kirjasto kertookin pitävänsä hallussaan ”maailman tietoa.”

British Library on yksi Ison-Britannian vapaakappalekirjastoista, joten se saa lakisääteisesti jokaisen kirjan, joka julkaistaan tai jota levitetään Isossa-Britanniassa tai Irlannissa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa myös ulkomailla julkaistua materiaalia. Vuosittain kirjaston kokoelma kasvaa noin kolmella miljoonalla niteellä.

Mittava rakennusprojekti

Kirjasto sijaitsi aiemmin useissa eri rakennuksissa, kunnes se sai käyttöönsä uudisrakennuksen St Pancrasin alueelle. Arkkitehtinä toimi professori, Sir Colin St. John Wilson. Kirjaston suunnittelu alkoi vuonna 1962 ja rakennus valmistui vuonna 1998 – projekti kesti siis 36 vuotta. Myös käytettyjen tiilien lukumäärä on huikea: 10 miljoonaa. Kirjastossa on kaikkiaan 14 kerrosta, joista 9 on maanpinnan alapuolella; pinta-ala on 112 000 m².

Rakennuksen arkkitehtuuri on saanut vaikutteita niin Kiinasta, 400-luvun Roomasta, keskiajan Italiasta ja englantilaisesta vapaasta koulukunnasta kuin myös 1900-luvun arkkitehtuurin vaikuttajilta le Corbusierilta, Louis Kahnilta ja – Alvar Aallolta.

Kirjaston kokoelmat ovat avoinna kaikille, jotka tarvitsevat tietoa tutkimuksiinsa, niin akateemisiin, henkilökohtaisiin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Kirjasto ei lainaa aineistojaan, vaan niitä voi tutkia ja lukea lukusaleissa. Kirjaston kirjoista vain murto-osa on hyllyissä ja valtaosa on varastossa, josta aineisto tilataan etukäteen.

Pääsy lukusaliin edellyttää lukijapassia, jonka saa rekisteröintitoimistosta melko tiukan tuntuisin ehdoin. Henkilöllisys ja osoite tulee voida osoittaa dokumentein. Lukijapassi voidaan myöntää yhdestä kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Lukusaliin mentäessä on jätettävä kaikki ylimääräiset tavarat pohjakerroksen lukittaviin lokeroihin ja sallitut tavat kuljetetaan lukusaliin läpinäkyvässä muovipussissa. Mukaan saliin voi viedä lukijapassin, lyijykyniä, kannettavan tietokoneen, kuulokkeet ja matkapuhelimen.

The British Library - Iso-Britannian suurin julkinen rakennus 1900-luvulta.

The British Library – Iso-Britannian suurin julkinen rakennus 1900-luvulta.

Magna Cartasta Beatles-lyriikkaan

Kirjaston aarteita on nähtävillä The Sir John Ritblat -galleriassa, muun muassa Magna Carta, kaksi Gutenbergin painamaa Raamattua, Leonardo da Vincin muistikirja, Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -käsikirjoitus ja Beatlesien I Want to Hold Your Hand -laulun käsinkirjoitetut sanat.

British Library, aulaaKirjastossa järjestetään useita näyttelyitä, tapahtumia ja opastettuja kiertokäyntejä.

Kirjastossa on myös kahvila ja ravintola – mainio taukopaikka niin metropoliin tutustujille kuin tutkimuksen parissa ahkeroiville.

British Library sijaitsee Ossulston Streetin, Euston Roadin ja Midland Roadin rajaamalla alueella osoitteessa St Pancras, 96 Euston Road. Yksi lähellä sijaitsevista metro- ja rautatieasemista on Euston ja myös monet bussireitit kulkevat kirjaston vierestä. Kirjaston aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivuilta osoitteesta www.bl.uk.

Olen vieraillut British Libraryssa kaksi kertaa, vuosina 2010 ja 2014. Lukusaleissa en käynyt – paikka löytyy 1 200 istujalle. Haaveenani on vielä päästä muutamaksi päiväksi tutkimaan jotakin aineistoa British Libraryn kultivoituneeseen ilmapiiriin.

Tämä teksti on julkaistu alunperin Exlibris Aboensis -lehdessä Nro 72, 4/2010; nyt tein pieniä päivityksiä.

Normaali