Arkkitehtuuri, Rakennus

Oodi kirjoille ja kirjastolaitokselle

Helsingin keskustakirjasto Oodi on omanlaistaan arkkitehtuuria. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin toiminta ja asiakkaat. Kuva: Tuomas Uusheimo/Oodi.

Tänään 5.12.2018 on vietetty erityistä päivää, kun Helsingin keskustakirjasto Oodi avasi ovensa yleisölle heti aamulla, päivää ennen Suomen 101-vuotissyntymäpäivää. Sitä voidaan nyt pitää kaikkien kirjastojen äitinä ja suunnannäyttäjänä, joskin täysin uniikkina.

Alussa oli kulttuuriministeri Claes Anderson, vuosi 1998 ja ehdotus uuden citykirjaston rakentamisesta Helsingin keskustaan. Tarvittiin 20 vuotta tämän ehdotuksen toteuttamiseen.

Oodi on uuden ajan kirjasto, elävä ja toiminnallinen kohtaamispaikka sekä julkinen kaupunkitila Kansalaistorilla, aivan Eduskuntataloa vastapäätä. Se tarjoaa kävijöilleen paikan oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan tarjoamalla tietoa, tiloja sekä uusinta teknologiaa vapaasti kaikkien käyttöön. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

Oodi ankkurina demokratiaan

Oodi on tarkoitettu kaikille lapsenmielisistä mielensäpahoittajiin. Tekstit löytyvät Oodin kierreportaista.

‒Oodi symboloi yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja, kuten koulutusta, sivistystä, tasa-arvoa ja avoimuutta. Näiden arvojen edistäminen on erityisen tärkeää tässä epävarmuuden leimaamassa ajassa. Oodi ankkuroi meidät demokratian puolustuksen etuvartioon, sanoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Oodin lehdistötilaisuudessa 30.11.2018.

‒Oodi sijaitsee Helsingin sydämessä ympärillään modernin liberaalin demokratian instituutiot: eduskunta, vapaa lehdistö, taide ja museot. Toivon, että Oodi tuo ihmisiä ja instituutioita yhteen sekä luo uutta vuorovaikutusta ja ymmärrystä, sanoi apulaispormestari Nasima Razmyar.

Oodi on sekä kirjallisuuden talo että monipuolinen kaupunkikokemus. Oodista löytyy perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi kaksi kahvilaa, ravintola, elokuvateatteri, taidetta, studiotiloja ja kaupunkiverstas. Oodissa voi osallistua monipuolisiin tapahtumiin ja työpajoihin, seurata luentoja sekä inspiroitua mediataiteesta.

Tummanpuhuvat kierreportaat vievät ensimmäisestä kerroksesta aina kolmannen kerroksen Kirjataivaaseen. Matkalla voi bongailla omaa viiteryhmäänsä.

Wc-tiloissakin on uudenlaista ajattelua.

Kumppani ja suunnannäyttäjä

Oodi on myös kirjastopalvelujen edelläkävijä, joka toimii suunnannäyttäjänä koko kirjastomaailmalle. Siellä on esimerkiksi hyödynnetty uusinta robottiteknologiaa.

Oodissa asiakkaita palvelevat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina, leikkipuisto Loru, Helsinki-Info, kaupunkiympäristön toimialan osallisuustila Brygga sekä EU-tietoa tarjoava EU@Oodi. Toimintaa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Töölönlahden alueen naapureiden eli Nykytaiteen museo Kiasman, Musiikkitalon ja Sanomatalon kanssa.

EU-asioista voi ottaa selvää ensimmäinen kerroksen EU@Oodi-pisteessä.

Kahvila- ja ravintolapalveluita ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa tarjoaa Fazer.

Oodin tiloja viimeistellään vielä, joten osa tiloista ja palveluista saadaan asiakkaiden käyttöön tulevien kuukausien aikana.

Kolmen kerroksen kirjasto

Oodissa on kolme erityyppistä kerrosta, joista jokainen on tunnelmaltaan omanlaisensa.

Ensimmäinen kerros on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus, kahvila ja elokuvateatteri ja monitoimisali.

Toisen kerroksen Kaupunkiverstaalla voi luoda uutta ja tuunata vanhaa. Käytössä on laaja valikoima välineitä 3D-printteristä saumuriin ja laserleikkurista tarratulostimeen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös huippuluokan studiot soittamista, äänittämistä, kuvaamista ja editoimista varten. Lisäksi toinen kerros tarjoaa tiloja opiskeluun ja työskentelyyn.

Kolmannessa kerroksessa on Kirjataivas, jossa on mahtavan avoin ja valoisa tila lukemiseen, oppimiseen ja rentoutumiseen. Hyllyistä löytyy noin 100 000 lainattavaa teosta. Lasten maailmassa voi uppoutua tarinoihin ja mielikuvitusleikkeihin. Sieltä löytyy myös sisukseltaan kurpitsamainen satuhuone, jonne pääsee kirjahyllyyn kätkeytyvän salaoven kautta.

Kolmannen kerroksen kirjataivas on valoisa ja yhtenäinen tila. Kuva: Tuomas Uusheimo/Oodi.

Kirjataivaasta löytyy paljon houkuttelevaa istumatilaa kirjoihin syventymiselle. Tilaa elävoittää yhdeksan bucida buceras -puuta, joita voi kutsua mustiksi oliivipuiksi.

Oodin lasisesta kulmasta kirjaston henkilökunta veikkaa suosittua selfiepaikkaa – ja heti idea toteutuikin jo pressitilaisuudessa.

Lasten erityinen pesämäinen satuhuone tarjoaa hienon ympäristön lukuhetkille.
Kuva: Andrey Shadrin/Oodi.

Kansalaisparvekkeella voi kesäkaudella ihailla Töölönlahden puistoa ja kaupungin keskustaa. Eduskuntatalokin on ihan silmien edessä. Välillä voi nauttia virvokkeita kahvilassa.

Toteuttajina ALA ja YIT

Oodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. ALAn ehdotus voitti kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun kesäkuussa 2013. Kilpailuun saapui 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa.

‒ Nähdäksemme valmis rakennus vastaa kilpailuehdotusta ja alkuperäistä ideaa erinomaisesti, ja maltamme tuskin odottaa, miten kaupunkilaiset ottavat rakennuksen haltuunsa, kuvaavat Oodia Arkkitehtitoimisto ALAn osakkaat Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston.

YIT aloitti keskustakirjasto Oodin rakentamisen syyskuussa 2015. Taloon sisältyy monia omaperäisiä, rakentajalta erityisosaamista vaativia ainutlaatuisia ratkaisuja, kuten kaksi teräskaarta, joiden varassa rakennus lepää. Teräksen lisäksi rakennuksessa on käytetty paljon lasia ja puuta.

Oodi on ollut Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, jota voidaan pitää valtion ja Helsingin lahjana suomalaisille ja satavuotiaalle Suomelle. Kokonaiskustannus on 98 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 30 prosenttia.

‒Kirjasto lahjana Suomen itsenäisyydelle symboloi suomalaista sivistysihannetta ja kuvastaa aivan erityistä suhdettamme kirjastolaitokseen, sanoi eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho lehdistötilaisuudessa.

Aion käyttää ahkerasti lahjaani. Yritän varata Helsingin matkojen yhteyteen oman Oodi-hetken.

Oodi on avoinna joka päivä, viikolla kello 8‒22 ja viikonloppuisin kello 10‒20.

Oodissa on kaarevia pintoja niin katossa kuin lattiassakin.

 

 

Normaali

Kirjastot ovat ilonamme. Lainan päivän 8.2.2018 teemana on Lukemalla kasvaa. Kuvassa Turun pääkirjasto.

Rakennus, Tapahtuma, Valokuva

Iloitaan kirjastoista Lainan päivänä 8.2.

Kuva
Matkavalmistelut, Matkustaminen

Otetaan yksi matkaopaskirja

Matkaoppaat kannattaa ostaa tai lainata hyvissä ajoin ennen reissua.

Mitään ei näköjään saa pitää itsestäänselvyytenä. Menin tässä yhtenä päivänä kirjakauppaan ostaakseni matkaoppaan. Vaikka matkailutietoa löytyy verkosta runsaasti, on monesti mukaan otettava ja aina avattavissa oleva kirja näppärä, vaikkapa pienikokoinen Berlitz-kirja taikka kartta-aukeamia sisältävä Otavan Kartta + opas.

Nyt kirjatarpeeni osui sellaiseen vaiheeseen, jossa Maltan matkaoppaiden aikaisemmat painokset oli myyty loppuun ja uusia odoteltiin kirjakauppaan. Ovat ihan pian tulossa, myyjä lohdutteli. Mutta matkallelähtö oli  jo muutaman päivän päästä ja olisin halunnut selata kirjaa etukäteen.

Ei löytynyt Akateemisesta, Suomalaisesta eikä Kansallisesta Kirjakaupasta, ei myöskään Wiklundin kirjaosastolta eikä Sammakon Kirjakaupasta. Tarkistin myös Lähimmäinen Kirpputorin hyllyt, mutta ei löytynyt tuurilla sieltäkään. Laajempaan kirpputori- tai antikvariaattikierrokseen ei ollut aikaa.

No, kirjastosta voi tietysti lainata. Yleensä hyllystä löytyy muutamakin vaihtoehto, varsinkin jos on valmis lukemaan myös ruotsiksi tai englanniksi. Turun pääkirjastossa oli lainattavissa yksi ainokainen Malta-opas ‒ på svenska, Första klass pocketguider: Topp 10 ‒ Malta & Gozo vuodelta 2008. Eläköön pakkoruotsi ‒ nyt on kouluaikojen kieliopinnoille käyttöä.

Mitä tästä opimme? Kannattaa aloittaa oppaiden hankkiminen hyvissä ajoin, niin saa tarvittaessa tehtyä täydennyksiä vaikka verkkokaupoista tai tilaamalla muista kirjastoista. Kavereiden kirjahyllyistä saattaisi myös apua löytyä. Joskus vain päätös matkasta jää niin viime tinkaan, ettei aikaa jää tarpeeksi, kuten nytkin kävi.

Täytin tiedonjanoni Matkamessuilta mukaan ottamillani esitteillä ja kartoilla sekä tuolla ainoalla käsiin saamallani Malta-oppaalla. Paikanpäältä toki oppaita löytyi mun muassa englanniksi. Ostin Miller-opassarjan kirjan Malta, Go & Comino.

 

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

Kirjastojen kaunotar – Kansalliskirjasto

Galleria
Matkakertomus, Matkakohde

Kaunis Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjastoon voi käydä tutustumassa kuin nähtävyyteen – onhan tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja hänen viimeisekseen jäänyt empirerakennus kuulu kauneudestaan ja historiastaan.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Kansalliskirjaston juuret ulottuvat vuoteen 1640 eli Turun akatemian perustamiseen. Vuonna 1828 akatemia siirrettiin Helsinkiin.

Kansalliskirjasto otettiin käyttöön vuonna 1845. Carl Ludvig Engel ei itse nähnyt rakennusta valmiina, sillä hän kuoli vuoden 1840 toukokuussa.

Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus Rotunda valmistui vuonna 1906. Kirjastoa on myöhemminkin laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen.

Käyttöön remontin jälkeen maaliskuussa 2016

Kupolinsalin kauniita kattomaalauksia.

Kupolisalin kauniita kattomaalauksia.

Kansalliskirjasto kuoriutui maaliskuussa 2016 kaksi vuotta kestäneen remontin ja sitä edeltäneiden kolmen vuoden suunnittelun jälkeen entistä upeampana.

Peruskallioon louhittua eteistilaa-

Kaikki kirjaston pinnat on puhdistettu ja uudistettu kattomaalauksia myöten. Ne ovatkin upeita ja niistä löytyy tieteenaloihin liittyvää symboliikka.

Perustavampaa laatua olevaa korjausta on ollut muun muassa kattoholvien vahvistaminen ja tilan louhiminen peruskalliosta eteistiloja varten.

Nyt eteisestä löytyy kävijöille säilytyslokerikkoja, jotka toimivat sähköisillä koodeilla. Säilytystilaa ja vaatenaulakoita on myös sisäänkäynnistä oikealla olevassa huoneessa. 1800-luvulla se oli ainut tila, johon kirjaston käyttäjät professoreita myöten pääsivät tutkimaan kirjoja.

Myös wc-tilat ovat uudistuneet.

Kansalliskirjasto on koristeltu muun muassa lukuisilla pylväillä. Kaiteiden koristeissa on käytetty alunperin afrikkalaista päärynäpuuta, uudemmat koristeet ovat samanväriseksi maalattua koivua.

Suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto

Tämä aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnettu laitos on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamista. Se toimii myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

Kirjaston kokoelma on melkoinen: 115 hyllykilometriä aineistoja, kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua. Kirjastossa on kaikki Suomessa painetut ja Suomea koskevat julkaisut vuodesta 1488 alkaen.

Vanha kirja

Kirjasto ostaa 5 000 uutta teosta vuosittain humanistisilta tutkimusaloilta (historia, kirjallisuudentutkimus, filosofia, musiikki, Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus).

Kirjastossa on 30 erikoiskokoelmaa, muun muassa A. E. Nordensköldin kartografinen kirjasto, Monrepos’n kartanon kirjasto ja Japonica-kokoelma.

Uusia vapaakappaleita karttuu vuosittain 400 hyllymetriä. Mukana on muun muassa kirjoja, aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja, musiikkiäänitettä, julisteita, vuosikertomuksia, nuotteja ja karttoja sekä ns. pienpainatteita ja näiden lisäksi sähköisiä vapaakappaleita ja verkkosivuja.

Koti- ja lukusalilainoja kertyi vuonna 2015 noin 380 000 kappaletta. Kirjaston asiakkaista noin puolet on Helsingin yliopiston opiskelijoita, opettajia tai tutkijoita.

Opastettu kierros lukusaleissa ja kirjavarastoissa

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Sain sisareni Jaanan kanssa perusteellisen ja asiantuntevan opastuksen Kansalliskirjastoon, kun sen tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen esitteli tiloja niin lukusaleissa kuin kirjavarastoissakin. Pääsimme kurkistamaan satoja vuosia vanhojen kirjojen kansien väliin ja kuulimme kirjaston historiasta ja remontista.

Niin, kirjoja on tosiaan tallella 1400-luvun lopusta lähtien. Ei hullumpi tiedon käyttöliittymä.

Myös Turun palosta 1827 pelastuneita kirjoja löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista.

Kirjavarastoja on kirjaston alla neljässä kerroksessa. Sieltä löytyvät monet erilliskokoelmat ja harvinaisuudet inkunaabeita (varhainen, ennen vuotta 1501 painettu kirja) myöten sekä vapaakappalekokoelma. Varastoissa oli kesäisenä päivänä viileän tuntuista, sillä lämpötila on säädetty +17 asteeseen.

Lainaksi lukusaleihin ja kotiin

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Kirjastossa on kaksi lukusalia, jonne aineistoja saa lainaksi. Olisikin hauskaa viettää joskus päivä kirjoihin syventyneenä kauniissa lukusalissa.

Kirjaston käyttäjä voi myös uppoutua Rotundan nojatuoleihin, jotka ovat peräisin Helsingin yliopiston konsistorista.

Osan kirjoista saa myös kotilainaan.

Kansalliskirjasto on myös digitoinut laajasti aineistojaan, muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, pienpainatteita sekä ääniteaineistoja. Aineistoja digitoidaan sekä niiden säilymisen että saavutettavuuden parantamiseksi. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Yliopiston päärakennuksen vieressä

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksen vieressä. Sen pääsisäänkäynti on Unioninkadulla vastapäätä Tuomiokirkkoa.

Esteettömän käynnin tarvitsijan kannattaa käyttää sisäpihan puoleista sisäänkäyntiä osoitteessa Yliopistokatu 1. Sisäpihalla on myös invalidipysäköintipaikka.

Heinäkuussa 2016 kirjasto on suljettuna. Kirjaston aukioloajat kannattaa tarkistaa Kansalliskirjaston verkkosivuilta.

Kirjastossa on myös kahvila, joka on auki muina kuin kesäkuukausina.

Kansalliskirjato on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Kansalliskirjasto on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Lisää kuvia Kansalliskirjastosta löydät kuvagalleriasta.

Normaali
Matka, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Päivä Oxfordissa

Oxford on periakateeminen, vanha yliopistokaupunki, jossa riittää historiaa, kirjastoja, kirjakauppoja, kulttuuria ja nähtävää pitkäksi aikaa. Jotain tästä kaikesta ehdin kokemaan vajaassa päivässä.

Linja-auton toisesta kerroksen etupenkistä avautui hyvä näköala kulkusuuntaan.

Linja-auton toisen kerroksen etupenkistä avautui hyvä näköala kulkusuuntaan.

Matkustin lokakuun loppupuolella Lontoosta Oxfordiin linja-autolla. Luulin löytäväni kulkuvälineeni Victorian asemalta, mutta oikea auto löytyi läheiseltä kadulta.

Kiipesin kaksikerroksisen bussin toiseen kerrokseen ja hyvälle näköalapaikalle ensimmäiseen penkkiriviin. Käytössä oli langaton verkko ja pistorasia, mikä onkin akkuja nopeaan tahtiin kuluttavan matkapuhelimen haltijalle oivallista.

Matka sujui mukavissa merkeissä ensin ikäänkuin turistikierroksella Lontoota katsellen. Se kesti noin puolitoista tuntia ja määränpänä oli Oxfordin Gloucester Green -asema ydinkeskustassa.

Olin varannut majoituksen Best Western Hotel Linton Lodgesta ja lähdin etsimään sitä heti Oxfordiin saavuttuani. Minulla ei ollut hyvää karttaa mukanani, joten jouduin kysymään parissa kohtaa neuvoa paikallisilta. Heidän avuliaalla opastuksellaan löysinkin perille hotelliin, joka sijaitsi rauhallisen Linton-kadun varrella. Bussit kulkivat kyllä läheltä. Otin takaisinpäin kaupunkiin lähtiessäni edullisen 24-tunnin bussilipun.

Ovet kiinni Ashmolean-museossa

Aikaa Oxfordiin tutustumiseen oli vain iltapäivästä iltaan. Olisin halunnut käydä Ashmolean-museossa Beaumont Streetillä. Se on maailman vanhin yleisölle avoin museo.

Museo on perustettu Elias Ashmolen keräämille esineille, jotka hän lahjoitti Oxfordin yliopistolle vuonna 1677. Osan esineistä Ashmole oli kerännyt itse, osan saanut perinnöksi.

Kokoelmassa oli muinaisrahoja, kirjoja, kaiverruksia sekä kivi- ja eläinnäytteitä, muun muassa täytetty drontti, Mauritiuksendodo, on sukupuuttoon kuollut suurikokoinen ja lentokyvytön kyyhkylintu. Drontin jäännökset ovat nykyään esillä Oxfordin yliopiston luonnonhistoriallisessa museossa.

Ashmolean-museo on perustettu vuonna 1683. Se toimi Sir Christopher Wrenin suunnittelemassa rakennuksessa. Wren tunnetaan kirkoista, jotka hän suunnitteli Lontooseen vuoden 1666 palon  jälkeen. Hänen tunnetuin yksittäinen teoksensa on St. Paulin katedraali.

Ashmolean-museossa käynnistäni ei tullut kuitenkaan mitään, sillä se on suljettu maanantaisin. Museo on avoinna muina päivinä eikä sinne ole pääsymaksua.

Kirjastoja ja kirjakauppoja

Yksityiskohta Bodleian-kirjaston rakennuksesta.

Yksityiskohta Bodleian-kirjaston rakennuksesta.

No, kiertelin kaupungilla ja päädyin Bodleian-kirjastoon, josta tosin näin vain vanhan luentosalin. Istuin hetken kuuntelemassa oppaan tarinaa.

Kirjastoon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, kaikki tavarat täytyy jättää säilytykseen alakertaan eikä valokuvaaminen ole sallittua. Tyydyin katselemaan kirjastorakennusta ulkoapäin.

Bodleian Library on Oxfordin yliopiston vuonna 1598 perustettu pääkirjasto. Se on yksi Euroopan vanhimmista ja Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi suurin British Libraryn jälkeen.

Kirjastolla on lakisääteinen vapaakappaleoikeus sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Irlannin tasavallassa julkaistuihin teoksiin. Nimensä kirjasto on saanut Thomas Bodleyn, kirjaston perustajan, mukaan.

Bodleian kirjaston vanha luentosali.

Bodleian kirjaston vanha luentosali.

Bodleian Libraryssä juhlittiin 10.11.2015 kutsuvierastilaisuudessa sitä, kun kirjaston kokoelmiin saatiin 12. miljoonas kirja.

Kävin myös myymälässä, jossa oli monenlaisia houkutuksia. Britit osaavat luoda nähtävyyksien yhteyteen hyvinvarusteltuja puoteja monipuolisine tuotevalikoimineen.

Bodleian-kirjaston myymälä oli viihtyisä. Taisin siitä huolimatta päästä sieltä ulos ilman ostoksia.

Bodleian-kirjaston myymälä oli viihtyisä. Taisin siitä huolimatta päästä sieltä ulos ilman ostoksia.

 

Radcliffe Camera.

Radcliffe Camera.

Radcliffe Camera -kirjastoon ei ollut pääsyä. Se on alun perin Radcliffe Science Librarya varten rakennettu ympyränmuotoinen rakennus. Suunnittelijana oli James Gibbs ja nimi tulee rahoittajan John Radcliffen mukaan.

Kävin myös Blackwell´s-kirjakaupassa Broad Streetillä. Kirjakauppa on useammassa kerroksessa. Pohjakerroksessa on useampiatasoinen valtava huone, Norrington Room, jossa on muun muassa tietotekniikan, lääketieteen ja oikeustieteen kirjallisuutta. Pääsin kirjakaupan valikoimiin tutustumisessa alkuun, kunnes hienovaraiset ulosheittokuulutukset alkoivat varttia ennen sulkemisaikaa.

Oxfam-hyväntekeväisyysjärjestön antikvariaatista löytyi muutama mielenkiintoinen kirja parilla punnalla. Kaikkia haluamiani kirjoja en voinut ostaa, sillä tiedossa oli, että ne olisi kannettava repussa seuraavan päivän Cambridgen retkellä.

Hiljainen hetki kirkossa

Kirkossa oli useita isokokoisia lasimaalauksia.

Kirkossa oli useita isokokoisia lasimaalauksia.

Kävin myös University Church of St Mary the Virgin -kirkossa, jossa oli upeita lasimaalauksia. Kauniita värejä, ikivanhaa kiveä, rauhallinen tunnelma.

Tutkin kirkon lattian muistolaattoja ja ristipistoin koristeltuja istuintyynyjä. Kirkon myymälästä ostin sinisen Oxford University -kynän. Oli jo sulkemisaika ja myyjä yritti hätistää pois innokkaita turisteja. Kirkon torniinkin olisi ollut pääsy, mutta lippu olisi pitänyt ostaa puolta tuntia ennen sulkemisaikaa.

Kiipesin vielä kirkon päädyssä olleelle parvelle ja sain perääni pari japanilaisturistia, jotka äkkäsivät hyvät kuvausmahdollisuudet. Pian tuli lähtökäsky tuli sieltäkin. Kirkon toisessa päässä oli ravintola, mutta siihen en tutustunut.

Näkymä parvelta alttaria kohden.

Fish & chipsejä pubissa

White Horse, Oxford

White Horse, Oxford.

Kävin myös The White Horse -nimisessä pubissa nauttimassa päivän ensimmäisen lämpimän aterian. Pubi oli pitkänomainen, kapea tila. Siellä oli jonkun verran asiakkaita.

Ennätin tekemään tilauksen Oxford Gold -oluesta ja fish and chips -annoksesta sekä saamaan mukavan kulmapöydän juuri ennen kuin pubiin pelmahti suuri ihmisjoukko.

Pubin itsensä kaupungin parhaaksi mainostama kala-peruna-annos maistui kyllä monivaiheisen matkan jälkeen ja jalkojakin oli mukava lepuuttaa.

Oxfordissa olisi ollut illalla mahdollisuus mennä konserttiin, mutta jätin sen väliin. Hotellihuone kutsui ja aamulla aikaisin oli edessä matkan jatkuminen seuraavaan yliopistokaupunkiin, Cambridgeen.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde

British Library – kestosuosikkini


British Libraryyn voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Se suo Lontoon-kävijälle rauhallisen, mutta silti elävän tyyssijan suurkaupungin hälinässä.

British Libraryyn voi mennä, vaikka ei olisi kiinnostunut kirjoista. Jos haluaa päästä tutustumaan kirjaston kokoelmiin, tulee anoa ns. lukijapassia. Kirjoja ei siis pääse noin vain pläräilemään. Lukusaleihin mennessä täytyy myös jättää kassinsa alakerran lokerikkoihin ja pakata välttämättömät tarvikkeet läpinäkyvään muovikassiin.

Iso West Africa -näyttely

Vaihtuvat näyttelyt heijastuvat myös myymälän valikoimiin.

Vaihtuvat näyttelyt heijastuvat myös myymälän valikoimiin.

Itse rakennuksessa on paljon nähtävää ja vaihtuvat näyttelyt tarjoavat aina jotain uutta.

Kolmannella käynnilläni British Libraryyn lokakuussa 2015 siellä oli pysyvän näyttelyn lisäksi muun muassa West Africa: Word, Symbol, Song -näyttely, joka on esillä 16.2.2016 saakka.

Näyttelyssä on esillä Länsi-Afrikan alueen 17 valtion kieleen ja musiikkiin liittyvää aineistoa ja esineistöä hienosti rakennettuna kokonaisuutena. Kiersin näyttelyn hyvin nopeasti ja pintapuolisesti, mutta aiheesta kiinnostuneelle se on uskoakseni upea elämys. Pääsymaksu on 10 puntaa.

Liisa on seikkailut jo 150 vuoden ajan Ihmemaassa

Kirjastossa oli myös Liisa Ihmemaassa pop up -kauppa sen kunniaksi, että kyseinen lastenkirja täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Aiheeseen liittyvä näyttely Alice in Wonderland on tulossa kirjastoon ajalla 20.11.2015–17.4.2016. Esillä on muun muassa Lewis Carrollin alkuperäinen käsikirjoitus. Näyttely on maksuton.

Tässä yhteydessä voin todeta, että britit kyllä osaavat tuotteistamisen ja markkinoinnin. Sekä Liisa Ihmemaassa pop up -putiikki että kirjaston oma myymälä täydennettynä näyttelyyn liittyvällä afrikkalaisella tuotevalikoimalla on täynnä jos jonkinlaista kippoa, kuppia, kirjaa, kassia ynnä muuta ostettavaa. Sama ilmiö on nähtävissä muissakin museoissa ja turistikohteissa.

Liisa seikkailee myös pop up -myymälässä.

Liisa seikkailee myös pop up -myymälässä.

Uusi löytöni: ravintola ja terassi

Kirjaston kahvilat ja ravintola tarjoavat mukavan virkistyskeitaan tiedon tai suurkaupungin uuvuttamille.

Kirjaston kahvilat ja ravintola tarjoavat mukavan virkistyskeitaan tiedon tai suurkaupungin uuvuttamille.

Kun on kyllikseen tutustunut näyttelyihin, voi istahtaa kirjaston kahviloihin tai ravintolaan. Löysin tällä kertaa ylemmän kerroksen Peyton and Byrne -ravintolan, josta sai kahvin, teen, leivonnaisten ja pikkusuolaisten lisäksi myös lounasta ainakin keittojen ja salaatin muodossa. Tilaakin oli väljemmin kuin alakerran kahviossa. Lisätilaa tarjoaa ulkoterassi, joka nyt sateisena syyspäivänä ei ollut käytössä.

Käynti tässä ravintolassa oli sikälikin hyödyllinen, että opin kuinka tehdään lautasliinoista spiraalimainen keko – kiertämällä juomapulloa pinon päällä. Se näytti ainakin nuoren tarjoilijamiehen tekemänä helpolta. En ole vielä testannut asiaa kotona.

Haluaisitko adoptoida kirjan?

Voit osallistua British Libraryn aineistojen konsevointiin pienemmällä tai isommalla summall summalla.

Voit osallistua British Libraryn aineistojen konsevointiin pienemmällä tai isommalla summalla.

Tässä tulee lyömätön joululahjaidea, jos lähipiirissäsi on kirjanystäviä: voit adoptoida hänelle – tai itsellesi – kirjan. Lahjoittamalla British Libraryn konservointityöhän 25 puntaa, voit adoptoida itsellesi kirjan klassikkokirjojen listalta. Kuinka olisi vaikka Louisa May Alcottin Pikku naisia tai A Conan Doylen Sherlock Holmesin seikkailut?

Adoptoitavien kirjojen lista on aika suppea, joten tietyllä kirjalla lienee monta adoptoijaa. British Library konservoi vuoden mittaan noin 1 500 teosta.

Jos sinulle on kertynyt lahjoitettavaa 1 000 puntaa tai enemmän, niin voit valita adoptoitavasi vapaasti kirjaston kokoelmista ja saat tiettyjä etuja ja huomionosoituksia.

Voi lukea lisää British Librarystä aikaisemmasta kirjoituksestani.

Normaali