Meillä kaikilla oli niin mukavaa – Päivin nimipäivä 16.6.2018

Kapris, pyörökapris, kukkii kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa, joihin oli myös mahdollisuus tutustua.

Päivien päivää vietettiin Turun yliopiston kasvitieteeellisessä puutarhassa mainiossa säässä ja seurassa.

Kaikkien Päivi-nimisten omaa juhlapäivää vietettiin aurinkoisena ja lämpimänä lauantaipäivänä kesäisen kauniissa ja vehreässä ympäristössä, olihan tapahtumapaikaksi valittu Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalossa, Turussa.

Me, noin kaksikymmentä juhlijaa, kokoonnuimme Cafe Vanhan Tammen yhteydessä olevaan luentosaliin. Yksi kokoonkutsujista, Päivi Fagerström, toivotti Päivit tervetulleiksi ja kertoi tilaisuuden juurista: pienen Päivi-porukan nimipäivistä on kasvanut hiukan isommat kekkerit jo toista kertaa. Viime vuonnahan kokoonnuttiin Suomi 100 -juhlavuoden hengessä ja mukana oli puolensataa nimipäiväsankaria. Toisena organisaattorina on Päivi Leinonen.

Päivi Fagerström toivotti kaikki Päivit tervetulleiksi.

Telkät, lumpeet ja muut luonnon ihmeet

Tutustuimme aluksi puutarhaan noin tunnin ajan. Siinä ehti tehdä vain pienen katselukierroksen. Puutarhan ulkoalue on kooltaan noin 23 hehtaaria ja siellä kasvaa yli 3 000 kasvilajia ja -lajiketta. Ulkopuutarha on auki vuoden ympäri ja sieltä löytyy kukkivia kasveja huhtikuulta marraskuulle.

Monet meistä pysähtyivät itämaisen lammen luokse, jossa telkkäemo uiskenteli muutaman poikasensa kanssa. Pikkutelkät olivat suloisia höyhenpalleroita, jotka touhusivat emonsa ympärillä ja vähän kauempanakin ottaen välillä nopeita spurtteja.

Toisena erityisesti houkuttelevana kohteena olivat lummelammet valkoisine ja vaaleanpunaisine kukkineen.

Itämainen lampi on rehevä keidas kasvitieteellisessä puutarhassa.

Passionleivos Päiveille

Palasimme takaisin saliin nauttimaan kahvitarjoilusta Päivi-leivoksineen. Tänä vuonna leivos oli keltainen, aurinkoinen passionleivos koristeenaan päivänkakkara. Ohjeen on kehittänyt Päivi leipoo -blogin pitäjä.

Outoa olla Päivien ympäröimänä

Juhlapuheen piti toimittaja ja teatteriohjaaja, ”radiosta tuttu” Päivi Istala. Hän kertoi muun muassa suhteestaan nimeensä. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan se oli harvinainen; hän oli luultavasti koulukaupunkinsa Kokkolan ainut Päivi.

Päivi Istala tivasi äidiltään selityksiä outoon nimeensä. Ne liittyvät Päivin, kevään lapsen syntymäaikaan, päivän pitenemiseen sekä hänen äitinsä ihaileman Saima Harmajan runoon Ensimmäinen kevätpäivä.

Kovin erilainen suhde oli siis juhlapuhujallamme nimeensä kuin meillä 1960-luvun Päiveillä, joilla oli useampia kaimoja luokallaan ‒ jopa 5‒7 Päiviä. Opettajan piti ottaa käyttöön lempinimiä sekaannusten välttämiseksi.

Istalaa helpotti vasta opiskeluvuosina Helsingissä, kun hän tutustui toiseen samannimiseen, joka oli Päivi Paunu, sittemmin tunnettu laulaja.

Juhlapuhuja Päivi Istala kertoi muisteluja omaan nimeensä liittyvistä tuntemuksista vuosien varrelta.

Päivit kuuntelevat Päiviä. Edessä oikealla sinisessä mekossa Päivi Leinonen.

Tango Päiveille?

Muuten mainiona lauluntekijänä pitämälleen Göstä Sundqvistille Päivi Istala ei anna anteeksi tämän Poika nimeltä Päivi -laulua. ”Miten kohtalo voikaan olla näin julma,” kysyi puhujamme toivottuaan vuosikausia kaunista nimikkolaulua.

Mutta kukapa toteuttaisi Päivi Istalan ja varmaan meidän muidenkin toiveen omasta laulusta, mieluiten tangosta? Tässsäpä haastetta biisinikkareille, hyvin ehtii vielä vaikka ensi vuoden juhliin.

Hyvvee matkoo vuan

Lopuksi Päivi Istala esitti Heli Laaksosen runon Itäse ihmise – sellainen hän on itsekin, syntyisin Imatralta.

Itäse ihmise,
kui hee ollenka mailmas pärjäävä?
Hee jättävä syräme avame kynnysmato al,
nii et tiäl saak näkky.
Ei hee murhetu
ei hee hualetu
ei hee pelkkä;
sanova vaa:
Ee kun hyvvee matkoo vuan.
Oot kuun valon kanssa kulun piällä.
Mikä heit vaiva.
Ei mee krymppy ottas syntyne oikken käsitet,
et jolla o ain valop pääl.

Hän kävi myös läpi Wikipediasta löytyvän listan tunnetuista Päiveistä, joissa on muun muassa poliitikkoja, taiteilijoita, urheilijoita, tiedenaisia ja johtajia. Listasta löytyy myös Päivi Istala.

Päivi Istalan juhlapuhe löytyy Facebookin Parhaita Päiviä -sivulta. Siellä on muuten jo yli 300 tykkääjää.

Päivit kokoontuivat yhteispotrettiin. Kuva: Lauri Poutanen.

Ristivetoa ja lempinimiä

Puheen ja sen jatko-osien jälkeen kuulimme hiukan Päivin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa toimittaman Ristivetoa-ohjelman mielenkiintoisista vaiheista. Ohjelmalla saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, että vuosi 1969 oli Päivi-nimen huippuvuosi, jolloin se oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa.

Loppukeskustelussa tuli esiin myös niitä Päivien lempinimiä: muun muassa Bäki, Päbä ja Pällä.

Saimme myös ideoita tuleviksi Päivi-tuotteiksi, muun muassa kangaskassi päivänkakkarapainatuksella; viime vuonna saimme putkihuivin ja tänä vuonna puuhelmistä tehdyn rannerenkaan.

Päivit saivat muistoksi puuhelmistä kootun rannekorun, jonka on suunnitellut ja toteuttanut Päivi Leinonen.

Kävi myös ilmi, että etunimestämme on myös yrityksen nimeksi, esimerkkinä vaikkapa Päivin Grilli ja Päivin Liikenne Oy. Tiedätkö muita?

Kaikesta ulkona kävelemisestä ja puhumisesta tulikin nälkä ja osa Päiveistä suuntasi meren rantaan Ruissalon Telakalle Sergio´s al Mare -ravintolaan pizzalle.

Tapaamisiin ensi vuonna?

Kiitokset kaikille mukana olleille, erityisesti juhlapuhujallemme Päivi Istalalle. Jäämme nyt sitten odottamaan ensi vuoden juhlia ‒ nyt vain keksimään päivimäisiä ideoita.

Vuoden 2017 nimipäiväjuhlista voit lukea täältä.

Päivinpäiviä Päivänkakkaran juurella

Päivit juhlivat nimipäiviään 16. kesäkuuta Turussa kävelyretken, leivoskahvien ja ja juhlapuheen merkeissä.

Päivi Leinonen (vas.) ja Päivi Fagerström (oik.) suunnittelivat ja toteuttivat kaimoilleen huikean hienot nimipäiväjuhlat.

Parhaita Päiviä -yhteisön puuhanaiset Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen päättivät muuttaa aiemmin pienimuotoiset Päivinpäiväjuhlat hiukan näyttävämpiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena oli saada koolle 100 Päiviä. Mikäs sopii paremmin Yhdessä-teemaan kuin nimipäivän vietto monen Päivin voimin?

Tapahtumaa oli markkinoitu Facebookissa ja uutiskynnyskin ylittyi niin, että juttu saatiin ainakin Turun Sanomiin, Aamuset-lehteen ja Yle Turun sivuille ja radio-ohjelmaan.

Kokoontumispaikaksi ja -ajaksi puuha-Päivit olivat valinneet Turun tuomiokirkon vieressä olevan Mikael Agricolan patsaan 16.6.2017 klo 17. Siellä nimipäiväsankarittaret saivat Päivi-nimilapun sekä käsinpainetun ja nimikoidun putkihuivin päivänkakkarakuvioineen.

Kaikki mukaan ilmoittautuneet Päivit saivat Päivi Leinosen painamat ja ompelemat putkihuivit muistoksi nimipäiväjuhlistaan.

Noin 50 Päiviä kokoontui Turun tuomiokirkon edustalle, josta alkoi yhteinen kävelyretki.

Pääjoukko suuntasi noin viiden kilometrin pituiselle kävelylenkille. Reitti kiersi Piispankadun ja Tuomaansillan kautta Linnankadulle ja Forum Marinumin edustalla olevan Päivänkakkara-veistoksen luo. Osa Päiveistä valitsi Fölin kyydin kuljettaen tarvikekasseja kohti juhlapaikkaa.

Päivien Päivänkakkara

Päivit valmistelevat juhlapöytää. Taustalla Päivänkakkara-veistos koko pituudessaan.

Päivi-ryhmä on syntynyt vuonna 2010 ja se on kokoontunut nimipäivän kunniaksi piknikille Päivänkakkara-veistoksen luokse. Niinpä sama paikka oli luonteva myös tähän suurempaan tapahtumaan. Päivänkakkara-teema istuu Päivien päivään hyvin. Päivänkakkara on englanniksi ’daisy’. Siinäkin sanassa päivä ja Päivi yhdistyvät.

Entä mikä on Päivänkakkaran tarina? Se on 25 metriä pitkä lasikuidusta ja puusta tehty veistos, joka lepää Suomen Joutsenen ja Forum Marinumin välisellä nurmikolla. Kukan terälehdet ovat raudalla vahvistettua lasikuitua ja auringonkeltainen keskus on veistetty puusta.

Hyperrealistisen Päivänkakkara-veistoksen ovat toteuttaneet kuvataiteilijat Jani Rättyä ja Antti Stöckell. Se on valmistunut vuonna 2011, jolloin Turku oli kulttuuripääkaupunki.

Veistos oli osa Turun Taiteilijaseuran järjestämää Flux Aura 2011 -ympäristötaidetapahtumaa. Taiteilijoiden mukaan teoksen turvallinen elinikä on noin viisi vuotta, joten se alkaa olla jo elinkaarensa lopussa. Mutta missäs Päivit sitten kokoontuvat, jos Päivänkakkara poistuu?

Saksaan Petra-päivä?

Etunimiyhdistyksistä Suomalainen Markku-liitto on ehkä tunnetuin. Se on perustettu jo vuonna 1996. Puuha-Päivien mukaan Markut ovat olleet tietynlaisia esikuvia. Kukaties tulevaisuudessa tehdään jotain yhteistyötä Markkujen kanssa? Myös Arjoilla on ainakin oma Facebook-ryhmä.

Päivi-nimipäivän yhteisöllisen viettämisen ideasta saattaa olla jopa vientituotteeksi. Juhlapöydän valmisteluvaiheessa paikalla tullut ja Päivien kanssa juttelemaan jäänyt Petra Münchenistä kuuli selityksen tapahtumalle ja ihasteli ideaa. Kenties hän alkaa järjestää nimipäiväjuhlaa omille kaimoilleen?

Päivästä Päiviin

Professori Päivi Lappalaisen juhlapuheessa vilahteli monta tunnettua Päiviä Istalasta Räsäseen.

Juhlapuheen piti kotimaisen kirjallisuuden professori Päivi Lappalainen Turun yliopistosta. Hän kertoi Päivi-nimen historiasta ja suosiosta.

Ensimmäinen Päivi sai nimensä jo vuonna 1901. Päivi-nimen esimuoto on suomen kielen päivä-sana. Nimi hyväksyttiin etunimenä almanakkaan vuonna 1950 Salama-nimen tilalle.

Suosioon nimi nousi 1950-luvun lopusta 1960-luvulle. Yhtenä syynä voi olla se, että kirjailija Aino Räsäsen suosittujen Helena-kirjojen sarjassa vuonna 1957 ilmestyi Päivi, Helenan tytär -kirja.

Suomessa yli 20 000 tyttöä sai nimekseen Päivin vuosina 1960–1979. Muistan olleeni kouluikäisenä hiukan nyreissäni siitä, että aina luokallani oli ainakin kaksi muuta Päiviä.

Lappalaisen juhlapuheessaan mainitsemaa Päivi-olutta valmisti skotlantilainen BrewDog-panimo kausituotteena vuonna 2014. Se kuului panimon Hello my name is -sarjaan ja sai Suomessa nimiehdotuspyyntöjen jälkeen Päivi-nimen. Se viittaa silloiseen sisäministeri Päivi Räsäseen ja tämän suhtautumiseen alkoholipolitiikkaan.

Vahva, tyrnillä maustettu olut oli suosittua eikä sitä riittänyt kaikille halukkaille ‒ ei minullekaan, vaikka soittelin Alkoonkin.

Juhlakahvit Päivi-leivoksineen

Päivi Lehtonen viimeistelemässä Päivi-leivoksia.

Päivi Lehtonen järjesti kaimoilleen juhlakattauksen kahveineen ja leivoksineen Päivänkakkara-veistoksen eteen.

Päivi-leivoksen alkuperäisohjeen kaksine versioineen kehitteli Turun tapahtuman valmistelijoiden pyynnöstä Päivi leipoo -blogin pitäjä. Toisen ohjeen tuloksena on keltainen aurinkoinen passionleivos ja toisen Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Päivi Lehtonen kehitteli ohjetta eteenpäin. Tarjolle hän toi mustikkaisen ja sitruunaisen leivoksen, jonka koristeena on valkoinen sokerimassasta muotoiltu päivänkakkara ja Suomen lippu. Päivi-leivoksissa yhdistyy suomalaisuus ja päivimäisyys.

Päivi-leivokset kruunasivat nimipäiväkahvitarjoilun.

Ensi vuonna uudestaan?

Päivien nimipäivä jatkui pöydän antimista nauttimisen, pienien puheiden, valokuvauksen ja seurustelun merkeissä. Päivi Suomi esitteli maalaamaansa sini-turkoosisävyistä Päivi-taulua.

Päivnkakkaroita löytyy myös taiteilija Päivi Suomen maalauksesta.

 

Päiveistä on moneksi, todettiin juhlapuheessa. Myös koiranomistajiksi. Nimppareilla oli mukana näiden kahden valkoisen koiran lisäksi ainakin yksi mäyräkoira.

Päivit yhteiskuvassa Aurajoen kulttuurimaisemassa. Taustalla Suomen Joutsen ja Päivänkakkara-veistos.

Puuha-Päivejä Leinonen ja Fagerström kiiteltiin ja toivottiin, että voidaan tavata samoissa merkeissä ensi vuonna. Jospa silloin paikalle tulisi nyt tavoitteena olleet 100 Päiviä?