Gloryn loistoa Itämerellä

Pohjoisen Itämeren uusin ja suurin matkustaja-autolautta M/S Viking Glory liikennöi Turusta Tukholmaan. Millainen laiva syntyi pohjoismaisena suunnitteluna ja kiinalaisena toteutuksena?

Hei, hei, Turku! Keula kohti Maarianhaminaa M/S Viking Glorylla.

Gloryn pienoismalli oli esillä laivalla.

Viking Linen uusi laiva M/S Viking Glory aloitti liikennöimisen Turusta Maarianhaminan kautta Tukholmaan maaliskuun alussa. Vesille se laskettiin 26. tammikuuta Xiamen Shipbuilding Industry Co Ltd:n telakalla Kiinan Xiamenissa.Vesillelaskuseremonia lähettiin suorana YouTubessa.
– Viking Glory ilmentää Viking Linen uskoa Itämeren matkailun valoisaan tulevaisuuteen. Avainsanat ovat vastuullisuus, energiatehokkuus ja innovatiivinen pohjoismainen muotoilu. Viking Glory on syntynyt tiiviissä yhteistyössä suomalaisten ja pohjoismaisten kumppanien kanssa, kertoi Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses tiedotteessa.

Nimensä Glory sai nimikilpailun kautta, johon ensi vaiheessa tuli kaikkiaan 22 486 ehdotusta. Niistä karsittiin kymmenen ehdokasta yleisöäänestykseen, jonka Glory voitti. Sikäli hieno valinta, koska Glory toimii Viking Grace -laivan linjaparina – nimet sopivat hyvin yhteen.

Saaristolaismaisema avautuu isoista ikkunoista

Viking Glory on yksi maailman energiatehokkaimmista aluksista. Se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG).

Gloryn pituus 222,6 metriä ja bruttovetoisuus 63 813 tonnia, ja se on pohjoisen Itämeren suurin autolautta. Sen rahtikapasiteetti on 1 500 kaistametriä ja jääluokka 1 A Super. Miehistöä laivalla on noin 200. Laivan hinta oli 225 miljoonaa euroa.

Gloryssä on tilaa autoille kansilla 3 ja 4, kannella 5 on sekä hyttejä että autoja, kansilla 6,7 ja 8 hyttejä, kansilla 9, 10 ja 11 ravintoloita, konferenssi- ja oleskelutiloja sekä myymälä ja kylpyläosasto.

Gloryn sisustuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehtitoimisto Koncept Stockholm. Se on yhdistänyt skandinaavista keveyttä ja leikkisyyttä. Pääpaino on maailman kauneimmaksi sanotun saariston maisemilla; niitä on helppo katsella isoista panoraamaikkunoista. Muita yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Wärtsilä, ABB Marine, Kone, Almaco, Climeon, Evac, Projektia, Pointman ja Deltamarin.

Kuva: Viking Line.

Muotoilija, kuvanveistäjä ja sisustusarkkitehti Stefan Lindfors teki Viking Glorylle kolme teräksistä taideteosta. Under ytan -niminen veistos sijaitsee laivan 10. kannella.

Stefan Lindforsin teos koristaa Vista Terracea.

Osassa käytäviä oli puupanelointia.

Pääsiäisenä Maarianhaminaan

Olen matkustanut Viking Gloryllä kaksi kertaa. Ensimmäinen matkani oli pääsiäisenä, jolloin uusi laiva vei minut viettämään lomaa Maarianhaminaan. Neljän päivän vapaata olivat päättäneet hyödyntää monet muutkin ja joukossa oli paljon perheitä. Laivan matkustajakapasiteetti on 2 800 henkilöä ja tuolloin pitkäperjantain aamuna laivalla oli noin 2 770 henkeä. Varasin matkan lähellä lähtöpäivää, eikä kohtuuhintaisia hyttejä ollut enää saatavissa. Laivalla on hyttejä kaikkiaan 922. Niistä osa on sviittejä.

Valitsin aamiaispaikaksi bistrotyylisen ravintola Kobban, jossa tarjottiin Premium-aamiainen. Se sisälsi kuohuviinilasillisen, pöytään tarjottavan teen tai kahvin ja lämpimän ruoan sekä runsaan aamiaispöydän. Ravintolatiloissa oli mielenkiintoinen sisustus valaisimia myöten. Nimensä ravintola on saanut ahvenanmaalaisen saaren Kobbaklintarin mukaan.

Premium-aamiainen alkoi luohuviinilasillisella.

Lämpimänä aamiaispöytään tuotiin Eggs Floretine.

Kobbanin sisustuksessa on paljon kaarevia muotoja.

Kobbanin erikoisen valaisimen vuodot toivat mieleen Aalto-maljakon.

Tämäkin on Kobbanin sisustusta. Lintuhäkkimäinen eriö antaa seurueelle omaa rauhaa tai ainakin illuusion siitä.

Gloryn ravintoloissa on valinnanvaraa. Kobbanin yläkerrassa oli Fyren-niminen ”lasitettu ja pyörivä chambre séparée pienemmille ryhmille, jotka haluavat nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta sekä lyömättömän upeista saaristonäkymistä.” Fyrenin voi varata enintään 12 hengen aamiaista tai päivällistä varten.

Syksyllä 2022 avataan Mimmi’s-niminen ravintola, jossa tarjoillaan suosittuja bistroklassikoita kuten hampurilaisia, pihvejä, salaattia ja kalaa. Nimensä ravintola on saanut Wilhemina ”Mimmi” Widbomilta. Hän toimi meriammattilaisena 1900-luvun alussa, mikä oli tuolloin harvinaista naisille. Hänen kerrotaan kiertäneen Kap Hornin kahdeksan kertaa 1900-luvun alkupuolella.

Muita Gloryn ravintoloita ovat The Buffet, Market, Torget Café & Bar, Viking Terrace, Vista Room, Vista Deck ja Algoth’s, joka on saanut nimensä pirtukeisari Algot Niskalta.

A niin kuin Algot. Algoth´s on salakapakka.

Algoth´sissa voi nauttia drinkkejä samalla kun silmät ja sielu lepäävät merimaisemassa.

Vista Deckissä voi nauttia merituulista ja juomista.

Lapset on otettu huomioon ainakin siten, että heille on useampi leikkihuone konferenssitiloissa siten, että ne on nimetty ikäryhmittäin.

Laivalla on myös Archipelago Spa & Wellness -kylpyläosasto 11. kannella. Siellä on kaksi poreallasta, relax-allas, lumiluola ja useita saunoja, kuten höyrysauna ja panoraamasauna merinäköalalla. Spa-osaston yhteydessä on myös kunto- ja treenisali, jossa voi joogata tai tehdä HIIT-treenin virtuaalisen ohjauksen avulla. Kylpyläosasto on suunniteltu aikuisille; alle 16-vuotiaa pääsevät sinne aikuisten seurassa.

Piknikristeily äitienpäivänä

Toinen matkani oli Gloryllä äitienpäivän piknikristeily, jolloin mukana matkassa olivat iäkäs äitini sekä siskoni ja veljeni. Väkeä oli tälläkin matkalla reilusti, mutta laiva ei ollut ehkä niin täynnä kuin pääsiäisenä. Nyt sain varattuna ikkunallisen neljän hengen hytinkin, joka tarjosi lepopaikan ruokailun ja ostosten jälkeen. Aamiaisen nautimme The Buffetissa.

Vaihdoimme laivaa Maarianhaminassa Viking Graceen ja palasimme sillä takaisin Turkuun. Iloisena yllätyksenä oli yökerhon esiintyjä: Finnair Pilots’ Big Band solistinaan Veeti Kallio. Parinkymmenen muusikon orkesteri soitti komeasti.

Grace on ollut lempilaivani sen liikenteeseen tulosta saakka vuonna 2013. En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, viekö Glory siltä suosikkiaseman. Glory on isompi, uudempi ja valoisampi, mutta jätän asian vielä hautumaan seuraavalle matkalle.

Finnair Pilots’ Big Band koostuu nimensä mukaisesti Finnairin lentäjistä. Orkesteri on perustettu vuonna 1971. Solistina rouheaääninen Veeti Kallio.

M/S Viking Glory matkalla jossain Itämerellä. Kuva: Viking Line.

Kymmenen kivaa tapahtumaa keräilijöille 2019

Nykyisenä konmarituksen suosion ja nousevan minimalismin aikakautena löytyy vielä keräilijöitä, jotka haluavat täydennystä kokoelmiinsa. Heille on tarjolla mukavasti messuja ja muita menoja. Tähän postaukseen olen poiminut kymmenen tapahtumaa eri puolelta Suomea. Niissä on mukava käydä, vaikkei mitään erityistä keräilisikään.

Helsinki Retro & Vintage Design Expo 5.‒6.1.2019

Helsinki Retro & Vintage Design Expo -tapahtuma järjestetään loppiaisen aikaan, lauantaina ja sunnuntaina 5.‒6.1.2019.

Kaapelitehtaan Merikaapelihalli Ruoholahdessa täyttyy jälleen vintagesta, retrosta ja pohjoismaisen 1900-luvun muotoilun kultakauden tuotteista. Messuosastot pursuavat kaikkea wanhaa ja nostalgista, joten kyseessä on keräilijän aarreaitta.

Tapahtuman sadan näytteilleasettajan osastoilta löytyy tarjontaa niin kotiaan sisustaville kuin vintagepukeutumisesta viehtyneillekin. Suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten kauppiaiden tarjonta keskittyy 1920‒1980-lukujen tuotteisiin.

Vanhan Kirjan Talvi 8.–9.2.2019 Jyväskylässä

Vanhan Kirjan Talvi (VKT) järjestetään perjantaina ja lauantaina 8.–9.2.2019. Paikkana on ensimmäistä kertaa Jyväskylän yliopisto. VKT:n pääjärjestäjänä jatkaa edelleen Vanhan Kirjallisuuden Ystävät ry.

Tapahtuman ohjelmassa on muun muassa Finlandia-palkittujen kirjailijoiden esityksiä eli äänessä ovat Olli Jalonen (Taivaanpallo), Seppo Aalto (Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918) ja Siiri Enoranta (Tuhatkuolevan kirous).

Vanhan Kirjan Talvessa on mukana paljon antikvariaatteja ja muita vanhojen kirjojen myyjiä sekä keräilijäyhdistyksiä. Lisätietoja ohjelmasta luvassa lähiaikoina.

Keräilijäristeily Turku‒Maarianhamina‒Turku 12.2.2019

Exlibris Aboensis ry:n järjestämä Keräilijäristeily toteutetaan piknikristeilynä tiistaina 12.2.2019 Turusta Maarianhaminaan ja takaisin. Mukana on muun muassa Exlibris Aboensiksen, Suomen Postikorttiyhdistys Apollon ja muiden keräilijäyhdistysten jäseniä, mutta risteily on avoin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Lippujen jako Viking Linen terminaalissa klo 8.15, laivana m/s Amorella. Meriaamiainen. Aamupäivällä seminaari, jossa minialustuksia sekä huutokauppa ynnä muuta ohjelmaa. Kahvi- ja hedelmätarjoilu.

Maarianhaminassa vaihdetaan Viking Grace -laivaan, buffetlounas, saapuminen Turkuun klo 19.50.

Risteilyn hinta on 50 €. Ilmoittautumiset marita.lundstrom@outlook.com.

Risteilyn tunnelmistä vuonna 2015 voit lukea täältä.

Turun Taide- ja Antiikkimessut 16.‒17.3.2019

Turun Taide- ja Antiikkimessuilla lauantaina ja sunnuntaina 16.‒17.3.2019 on mukana muun muassa taidetta, antiikkia sekä vanhoja rahoja ja leluja. Tapahtuma järjestetään samanaikaisesti Kädentaitomessujen kanssa Turun Messukeskuksessa. Tapahtumassa on ohjelmaa, arviointipalveluja sekä runsaasti myytäviä tuotteita.

Mukana ovat myös erikoisteemoja. Turun Rahan Päivillä on esillä Suomen ja ulkomaiden seteleitä, kolikoita, mitaleita ja osakekirjoja vuodesta 1970 lähtien. Turun Numismaattisen Seuran omalla osastolla on neuvontaa, opastusta ja arviointia.

Tapahtumaan sisältyvät lisäksi Old Toy Swap/leikkikalumarkkinat ja Turun Nukkekoti- ja Nukkemessut. Esillä on myös erikoisten soitinten näyttely yhteistyössä Sibelius-museon kanssa.

Weturitorin antiikki-, keräily- ja retromessut  23.‒24.3.2019 Pieksämäki

Weturitorin antiikki-, keräily- ja retromessut järjestetään lauantaina ja sunnuntaina 23.‒24.3.2019 Weturitorilla Pieksämäellä. Sisäänpääsy Savon radan museoon samalla lipulla viikonlopun ajan.

Tapahtuman ohjelmassa molempina päivinä rautatieaiheinen näytelmä Matkaliput, kiitos klo 11 ja 13.

Tapahtuman tarjontaan voi tutustua Facebook.sivulta.

Keräilyn maailma 12.-14.4.2019 Tampere

Keräilyn maailma -messuilla perjantaista sunnuntaihin 12. ‒14.4.2019 on mukana on ajan patinoimia esineitä, keräilytavaroita ja pikkulöytöjä, Platta-levymessujen vinyylilevyjä sekä TamCollect-postimerkkinäyttely.

Samaan aikaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään myös Kotimaan Matkailumessut, Piha & Koti ja Tampere Wine Fest.

Lasi- ja keräilytapahtuma 8.6.2019 Riihimäki

Lasi- ja keräilytapahtumaa vietetään lauantaina 8.6.2019  klo 10‒15 Suomen lasimuseon piha-alueella ja puistossa Riihimäellä. Suomen Lasimuseon Ystävät ry:n järjestämästä tilaisuudesta on vuosien saatossa muodostunut edustava valtakunnallinen lasitapahtuma.

Samalla käynnillä voi tutustua Suomen lasimuseon vuoden 2019 kesänäyttelyyn, jonka taiteilijana on Oiva Toikka. Näyttely on avoinna 10.5.–18.8.2019. Professori Oiva Toikka on suomalaisen lasin suuria nimiä. Lasitaiteilija tunnetaan erityisesti suunnittelemastaan Birds-sarjasta. Iittalan käsityönä valmistamat uniikit lasilinnut ovat keräilijöiden intohimon kohteena ympäri maailman.

Fiskarsin Antiikkipäivät ja Billnäsin perinne-ja antiikkipäivät 4.‒7.7.2019

Fiskarsin Antiikkipäivät ja Billnäsin perinne-ja antiikkipäivät järjestettäneen jälleen heinäkuun ensimmäisellä viikolla, vaikka tapahtumatietoja ei olekaan vielä saatavissa.

Exlibris Aboensiksen toimintasuunnitelmassa on kuitenkin totuttuun tapaan bussimatka tapahtumaan Turusta torstaina 4.7.2019, mikäli mukaan saadaan vähintään 15 lähtijää. Kokopäiväretken hinta on noin 21‒30 € osallistujien määrästä riippuen. Ilmoittautumiset marita.lundstrom@outlook.com.

Vuoden 2018 reissusta näihin tapahtumiin voit lukea täältä.

Booktori heinäkuussa 2019 Turku

Järjestetäänkö Puutorilla jo 19. kerran antikvaarinen koko perheen kirja-ja keräilytapahtuma Booktori? Asia on vielä ilmeisesti niin sanotusti vaiheessa, koska tietoja ei ole vielä saatavissa. Tilannetta vaikeuttanee se, että Puutori toimii toriparkin työmaan vuoksi bussien lähtöpakkana.

Ajankohtana on ollut aiempina vuosina heinäkuun puoliväli. Tietoja kannattaa seurata tapahtuman Facebook-sivuilta.

Hyvinkään Antiikki- ja Keräilymarkkinat 26.10.2019

Hyvinkään Antiikki- ja Keräilymarkkinat järjetetään lauantaina 26.10.2019 kello 10–16. Paikkana on Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4 – 6, Hyvinkää.

Jokilaivaristeilyllä joulukuisessa Amsterdamissa

Lyhyt työmatka Amsterdamiin uhkasi jäädä kaupungin näkemisen osalta vain parin tunnin ratikka- ja kävelykierroksen varaan, mutta onneksi paikalliset järjestivät yhtenä iltana jokilaivaristeilyn.

Olin Amsterdamissa ensimmäistä kertaa. Täytyy tunnustaa, ettei minulla ollut käsitystä siitä, kuinka paljon kaupungissa on vesireittejä, kanaaleja. Niiden pituus on noin sata kilometriä ja siltojen lukumäärä on yli 1 200.

Noin 15 hengen ryhmämme vietiin lasikattoisen veneen kuljettamana reilun tunnin pituiselle risteilylle.

Kokouksemme ajoitus oli hieno, sillä Amsterdamissa vietettiin valofestivaaleja. Veneen kuljettaja kertoi rentoon tyyliinsä jotain kaupungin nähtävyyksistä ja taideteoksista, mutta tarkemmat tiedot tulivat kuulokkeista. Valittavana oli muutama kieli.

The Amsterdam Light Festivalin ajankohta on joulu-tammikuussa ja esillä on taiteilijoiden valotaideteoksia. Teokset on järjestetty kahden reitin varrelle, joista toinen on nähtävissä kanaalien varrella veneistä ja toinen kuivalla maalla.

Water Colors -reitti on avoinna 1.12.2016‒22.1.2017 ja taideteokset on valaistu klo 17‒23. Tälle reitille pääsee jokilaivayhtiöiden kyyditsemänä. Useimmat laivat lähtevät läheltä keskusrautatieaseman läheltä. Hinnat vaihtelevat; me maksoimme 20 euroa/osallistuja.

Illuminade-kävelyreitti on avoinna 15.12.2016‒8.1.2017. Reitin pituus on kolme kilometriä ja se kestää noin puolitoista tuntia. Tälle reitille voi tilata isommalle ryhmälle opastuksen, joka kertoo reitin 20 valotaideteoksesta. Ne on valaistu klo 17‒22.

Poikkeuksena edellä mainittuihin aikoihin on uudenvuodenaatto, jolloin valaistus ja opastukset päättyvät klo 20.

Festivaalin järjestävät yhteistyössä kaupungin, kulttuurin ja yrityselämän edustajat.

Ensi vuoden valofestivaalien ajankohta on 30.11.2017‒21.1.2018. Jos tunnet kutsumusta osallistua valaistulla taideteoksellasi tapahtumaan, niin lisätietoja löytyy täältä. Teemana on existential, eksistentiaalinen, olemassaoloa koskeva. Valofestivaalin sivuilta löytyy inspiraatiota tähän aiheeseen niin kuvien, tekstien kuin myös videon muodossa.

Videolla matemaattisen fysiikan professori Robbert Dijkgraaf kertoo valosta suurelle salilliselle yleisöä. Huomioni kiinnittyi ehkä hiukan epäoleellisesti esiintyjän aiheenmukaiseen solmiovalintaan…On myös hauskaa kuunnella hollannin kieltä, joka kuulostaa vaikeaselkoiselta.

Olisi mukavaa tutustua Amsterdamiin ja sen kanaaleihin keväällä tulppaanien aikaan. Täytyypä laittaa toivomuslistalle.

PS. Kuvista suurin osa on otettu liikkuvasta veneestä lasin takaa, joten ne jäävät hiukan viitteellisiksi. Lisää kuvia tapahtuman sivuilta.

Ilta Kutalan Kasinolla

Oletko kuullut Kutalan Kasinosta? En minäkään ollut kuullut siitä ennen heinäkuista perjantai-iltaa. Matka Kasinolle järjestyi yllättäen ja pyytämättä.

Kirjoitin aiemmin omalaatuisista matkailukohteista Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin matkakirjan Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights innoittamana. Nyt minulla olisi esittää yksi uusi kohde heidän kirjaansa Suomen osalta. Kutalan Kasino Sastamalassa kuuluisi mielestäni joukkoon.

Sastamalan sataman veneiden joukossa on myös m/s Liekovesi.

Päädyin viettämään iltahetkeä Kasinolle yllättäen. Olimme ystävien kanssa Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa ja myöhäisellä lounaalla Laiturikahvilassa yksi joukostamme mainitsi Kutalan Kasinon paikallisena matkailukuriositeettina.

Lounaan jälkeen kävelin vieressä olevassa Sastamalan satamassa, jossa oli m/s Liekovesi odottelemassa väkeä. Jututin miehistöä, joka kertoi paatin lähtevän klo 16 kohti Kutalan Kasinoa ja kylätoria. Retki kestää 5½ tuntia ja maksaa 15 euroa.

Tein pienen harkintakierroksen satamassa ja palasin. Olihan sitä Kasinolle lähdettävä, kun kyyti osui niin passelisti paikalle.

Kaksi tuntia järvellä

Väkeä aluksella on sopivasti, istumapaikka löytyi helposti eikä tarvinnut ihan kylki kyljessä kyhjytellä. Tilaa on 45 henkilölle. Vettä kummempaa tarjoilua ei ollut.

M/s Liekovesi suuntasi satamasta ensin Tervakallion leirintäalueelle, josta tulikin yksi perhe mukaan. Lisäksi poikettiin Ellivuoren VuoriHotellin satamassa.

Järvimaisemia riitti ihailtavaksi parin tunnin matkan ajaksi.

Rautavesi tarjosi kesäisiä maisemia. Ilma oli lämmin, mutta taivas oli pilvinen. Tyrvään Pyhän Olavin ja Sastamalan Pyhän Marian kirkkojen katot kohosivat näkyviin puiden takaa. Myös Pirunvuori sekä Emil Danielssonin Kivilinna mainittiin järvenrannan nähtävyyksinä.

Kohtaamispaikkana Kutalan Kasino

Kutalan Kasinolla riitti janoisia ja nälkäisiä asiakkaita.

Kutalan Kasino on toiminut vuodesta 1999. Se palvelee niin Kutalan kyläläisiä mökkiläisiä ja matkailijoita osoitteessa Kutalantie 783, Sastamala.

Kasinosta on kuulemma muodostunut eräänlainen instituutio. Siis kasino? Kutalan tapauksessa kyseessä on pieni kesäkioski Kuloveden rannalla.

Kasinosta kerrotaan näin: ”Kioskikopin pienuudesta huolimatta Kasinon tuotevalikoima on laaja, ja luukulta voi käydä ostamassa kaikenlaista aina oluttuopista kalastuslupaan. Kasino on auki vain kesäisin kesäkuun alusta elokuun loppuun, ja aukioloajat painottuvat iltapäivä- ja ilta-aikaan.”

Kasinon alueelta löytyy lapsille leikkimökki leluineen, WC-tilat, parkkipaikkoja ja venelaituri.

Kioskilla olikin jonoa – juomia janoisille, panineja nälkäisille ja lapsille lasten herkkuja. Väkeä tuli niin autoilla kuin veneilläkin.

Perjantaisin klo 18–20 järjestettävältä kylätorilta löytää monenlaisten tuotteiden myyjiä. Tarjolla oli muun muassa mansikoita, perunoita, lihatuotteita, mehuja, talkkunaa, käsitöitä villasukista koruihin sekä muurinpohjalettuja. Ostin litran mansikoita, mustaherukan lehdistä tehtyä mehua ja paperinarusta kudotun kaulakorun.

Kylätorilla oli tarjolla tuotteita elintarvikkeista käsitöihin.

Kutalan kasinolla järjestetään monenmoista puuhaa ja tapahtumaa kesän aikana yhteislauluilloista jalkapallopeleihin, motoristi-maanantaihin, italialaisten autojen iltaan ja peräkonttikirppikseen.

Saaressa sijaitsevalla Kutalan kylällä toimii myös Nuorisoseura sekä Kutalan Martat ja Kutalan Metsästysseura. Koko kylässä on vakituisia asukkaita vain 200 ja kesällä määrä tuplaantuu mökkiläisten myötä. Tietoa toiminnastaan kylä jakaa omilla verkkosivuillaan ja Kutalan Kasinolla on myös omat Facebook-sivut.

M/s Liekovesi teki lähtöä paluumatkalle sovitusti klo 19.30. Ensin piti saada kaikki matkustajat mukaan kyytiin. Erään vanhemman rouvan laivaan saamisessa oli pientä pulmaa, mutta sekin onnistui toisella yrittämällä. Alus irtautui Kasinon laiturista, mutta palasi kohta takaisin – rollaattori oli unohtunut rannalle.

Kahden tunnin paluumatka tuntui pitkähköltä. Viihdytin itseäni syömällä mansikoita ja valokuvaamalla maisemia. Aurinko siilautui hienosti pilvien läpi ja kesäilta oli kauneimmillaan.

Onnelliset keräilijät piknikristeilyllä

Osakekirjatkin voivat olla keräilyn kohteena.

Joskus matkalla oleminen on tärkeämpää kuin perillepääsy. Tälläinen matka oli vuorossa lauantaina 28.2.2015, kun Exlibris Aboensis järjesti perinteisen Keräilijäristeilyn Turusta Maarianhaminaan ja takaisin.

Mukana oli noin kaksikymmentä osallistujaa. Järjestäjäyhdistyksen lisäksi matkalla oli myös jäseniä Suomen Postikorttiyhdistys Apollosta, Osakekirjakeräilijöistä, Oulun Numismaattisesta kerhosta sekä Turun Postimerkkikerhosta.

Asiaa keräilystä, yhdistyksistä ja keräiltävistä asioista riitti laivan aamuisesta lähdöstä lähes Maarianhaminaan saapumiseen ja laivanvaihtoon saakka. Exlibris Aboensiksen puheenjohtaja Tauno Piiroinen kertoi aluksi risteilyn vaiheista. Kun matkalle ei joitakin vuosia sitten saatu tarpeeksi lähtijöitä, järjestivät muutamat innokkaimmat kuitenkin Keräilijäristeilyn muistoristeilyn, kunnes taas saatiin ryhmä koolle.

Esittäytymisen aikana kävi ilmi, että yhteisen pöydän ympärille oli kokoontunut ”samalla tavalla orientoitunutta seurapiiriä”, jolla oli kiinnostusta keräilyyn, vakavaa harrastuneisuutta tai sitten vain sellainen mielenlaatu, että esineillä on taipumusta kerääntyä luo. Erään osallistujan perhepiirissä on luonnehdittu jopa niinkin, ”ettei kyseessä ole enää keräily, vaan sairaus.”

Exlibriksistä muumitauluihin

Keräilyn kohteina oli vanhaa paperia, exlibriksiä, postikortteja ja -merkkejä, rahoja, nappeja, jääkaappimagneetteja, kirjoja, erityisesti signeerattuja kirjoja, kirjanmerkkejä, aikakauslehtiä, osakekirjoja, pöllöaiheisia esineitä, vanhaa lasia, muumitauluja, lasten astiastoja sekä hyvin yleisesti luonnehtien ”pieniä ja vähän isompia kuvia”. Postikorteista keräilyn kohteiksi paljastuivat Turku-aiheiset joulukortit sekä juna- ja kirkkokortit.

Yhdistysten esittelykierroksella kuultiin monipuolisesta toiminnasta. Hallituksen jäsen Heidi Nummila kertoi Postikorttiyhdistys Apollosta, jonka lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Isompia tapahtumia on saman verran, muun muassa tänä vuonna Suvikortin päivä 6.6.2015 Iittalassa ja Postikorttiparatiisi 5.9.2015 Hämeenlinnassa.

Postikortteja voi kerätä ilman aihetta, mutta monella harrastajalla on tietty erityisaiheensa, joita on laidasta laitaan. Jäsenlehden luettelosta poimin esimerkkejä: 1900-luvun alun taiteilijat, Alvar Aalto, Aatami ja Eeva, enkelit, erotiikka, kansanterveys, Mannerheim, Saimaan kanava, Unescon maailmanperintökohteet, Turku sekä taiteilijoista muun muassa Inge Löök, Osmo Omenamäki eli Omppu, Arnold Tilgmann, Virpi Pekkala, Mauri Kunnas ja tietysti Martta Wendelin.

Palovakuutusosakeyhtiö Pohjolan osakekirja vuodelta 1891.

Osakekirjakeräilijät ry:ssä on jäseniä noin 50. Yhdistyksen sihteerin Jorma Pellisen mukaan harrastus ei ole kovin tunnettu ja niinpä keräilykohteita voi vielä löytyä hyvinkin piironginlaatikoista, ullakoilta ja kellareista. Jokaiseen osakekirjaan liittyy tarina ja kosolti historiaa.

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun osakekirjat olivat vielä näyttäviä ja koristeellisia; sotien jälkeen niistä tuli minimalistisempia. Esimerkiksi Turun Kivipainon osakekirjat ovat suorastaan taideteoksia monivärisyydessään – upea osakekirja oli tavallaan mainosvaltti. Myös rahoja voidaan pitää taideteoksina, joissa on mukana paljon maan historiaa.

Eri keräilylajeja voi myös yhdistää ja kerätä vaikkapa samasta kohteesta sekä osakekirjan että postikortin.

Maailman suurin exlibrisyhdistys

Exlibris Aboensiksen hallituksen varajäsen Erkki Sirkiä kertoi isäntäyhdistyksen toiminnasta. Exlibris Aboensista voi kutsua maailman suurimmaksi alan yhdistykseksi; jäseniä on noin 500 eri puolilta Suomea. Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja kuukausittain kokoonnutaan exlibrisiltaan, jossa on usein taiteilija tai kirjailija esiintymässä. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään exlibristen yhteispainatus, joka on helppo tapa saada oma merkki ja kokoelman alku muiden painatukseen osallistuneiden merkeistä.

Yhdistys järjestää tapahtumia, yleisötilaisuuksia ja näyttelyitä sekä on esillä monilla messuilla, muun muassa Turun ja Helsingin kirjamessuilla. Parillisina vuosina yhdistys organisoi matkan International Federation of Ex-libris Societies -maailmanjärjestön (FISAE) kongressiin. Mainittakoon, että Exlibris Aboensis järjesti maailmankogressin kesällä 2012 Naantalissa. Lisäksi tehdään kotimaan kesäretkiä ja kulttuurimatkoja lähimaihin, joista tänä vuonna vuorossa on Ruotsi.

Keräilijöiden löytöjä

Ohjelmassa oli myös esittelykierros oman keräilyalueen ulkopuolisista esineistä, joita oli pyydetty tuomaan mukaan. Näytillä oli muun muassa hollantilainen kahdesta kolikosta tehty lusikka ja pieni, vanha, puusta sorvattu nukke. Se on Kaj Frackin vuonna 1945 suunnittelema Toto-puunukke, jota on neljä erilaista eli kyläläiset Martta, Kerttu, Aaro ja Eemil. Artek on ottanut nuket uustuotantoon ja niitä myy Finnish Design Shop.

Henry Dravantti esitteli aarteenaan pienen, metallisen maapalloteroittimen. Hän oli nähnyt sen koulussa luokkakaverillaan 1960-luvun alussa, mutta ei ollut saanut sellaista omakseen. Hänen lapsuuden unelmansa täyttyi, kun hän löysi teroittimen eräästä poistolaatikosta ja osti sen itselleen. Hän muistaa lapsena haaveilleensa matkustamisesta kaikissa maissa. Se toive onkin täyttynyt muutamia maailmankolkkia lukuunottamatta.

Onnellinen keräilijä

Esineillä on merkillinen voima. Mystistähän on sekin, miksi ihminen alkaa keräillä jotain tiettyä esinettä? Jotkut keräilevät autoja, traktoreita ja muita paljon säilytystilaa vaativia kapistuksia. Merikeskus Forum Marinum Turussa on saanut kokoelmiinsa yhden miehen perämoottorikokoelman.

Risteilyllä mainittiin myös monien harrastajien tuntema Kari Rahiala, joka on erikoistunut keräilemään kaikkea mikä ei maksa mitään ja joka on katoamassa meidän ympäristöstämme – kuten hautajaiskutsuja, partakoneen teriä, lyijykyniä, paperiservettejä, teepusseja, hotellisaippuoita ja limonaadietikettejä, kuten hän kertoo kirjassaan Onnellinen keräilijä. Tästä kirjasta mainittakoon se, että tavoittelin sitä useamman vuoden ja onnistuin löytämään pari vuotta sitten Turun kirjamessujen antikvariaattiosastolta.

Tauno Piiroinen kertoi myös vierailustaan Jaakko Nummisen luo. Osoittautui, että Numminen keräsi lehtileikkeitä. Niitä oli hyvässä järjestyksessä mapeissa, joista hän helposti löysikin etsimänsä. Mutta pihalla oli pressuilla peitetty iso kasa vielä leikkaamattomia lehtiä – ja kotipuolessa varastoa vielä parin ladollisen verran.

Ehkä onkin oivallista keräillä vain matkoihin liittyviä muistoja niin mieleensä kuin myös valokuviin ja muistikirjoihin sekä tähän blogiin. Ei tarvitse lähteä latoa vuokraamaan…

Osakekirjakin voi olla kuin taideteos.