Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali koronamoodissa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali ja Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma toteutui suunnitellusti lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa, poikkeusajasta huolimatta.

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallitus joutui elokuussa tekemään päätöksen tilaisuuden toteuttamisesta tai sen perumisesta. Silloin tilanne oli nykyistä valoisampi ja moni ehti jo huokaisemaan, että pandemiasta selvittiin.

Syksyn edetessä kävi selväksi, että tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Luontokuvatapahtuma päätettiin kuitenkin järjestää korostaen viranomaisten turvaohjeita ja Logomon järjestelyjä. Toisenlainenkin vaihtoehto oli harkinnassa vielä hiukan ennen tapahtumaa.

Turvavälit, maskit ja käsidesit käytössä.

Semifinalistikuvia ja Saaristomerta

Tilaisuus oli kaksiosainen. Alun ohjelmaan kello 12 alkaen oli vapaa pääsy, jolloin saattoi tutustua Vuoden Luontokuva -näyttelyyn ja messualueeseen. Salissa näytettiin Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja. Kuvat ovat uskomattoman upeita ja aiheet monipuolisia, onhan kilpailusarjojakin yhdeksän.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Ohjelmassa oli myös asiaa aiheesta Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri. Sisältöjohtaja Jaakko Ruola kertoi Saaristomeren surullisesta tilanteesta. Tämä saarimäärältään maailman suurin saaristo on Suomen tärkeintä luontopääomaa. Ja se on vakavasti sairas.

1950-luvulta alkanut tautitila on jatkunut vuosikymmeniä.
– Mereen joutuvat ravinteet rehevöittävät merta; sinne valuu enemmän ravinteita kuin mitä se pystyy poistamaan. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat olemassa, mutta ne pitää toteuttaa päättäväisesti ja välittömästi, sanoo Jaakko Ruola.

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri edistää sekä konkreettisia toimenpiteitä että poliittisia päätöksiä Saaristomeren pelastamiseksi. Katso 19.10.2020 pidetyn webinaarin tallenne aiheesta Saaristomeri puhtaaksi ravinteita kierrättämällä.

Kuva: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.

Pohjoisen kuvia

Kello 14 alkaneessa Gaala-osuudessa kuultiin löytöretkeilijä, vuorikiipeilijä ja luontokuvaaja Patrick ”Pata” Degermanin esitys Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle. Kaikilla mantereilla kulkenut Pata Degerman on omin silmin nähnyt, kuinka mannerjäätiköt sulavat arktisilla alueilla, ja kuinka mereen rytisee valtavat määrät mannerjäätä. Hän puhuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen puolesta.

Seuraavana esiintynyt Canonin suurlähettiläs Markus Varesvuo toi esiin Talven tunnelmia. Lintuihin erikoistunut Markus Varesvuo on yksi kansainvälisesti parhaiten menestyneitä suomalaisia luontokuvaajia.

Markus Varesvuon kuvia on nähtävissä myös tuoreessa Katoava talvi -kirjassa, jonka muina tekijöinä ovat Jarmo Manninen, Pertti Koskimies ja Ville Heikkinen. Otavan kustantama kirja on talven ja pohjoisen luonnon ylistys​. Se kertoo lintujen ja nisäkkäiden kamppailusta ankaran talven yli.​ Pohjoisen eläimet joutuvat myös sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin muutoksiin.

Luontokuvaaja Jarmo Mannisen aiheena oli Vuosi etsimessä, jossa nähtiin pohjoisen kuvia Kuusamosta. Jarmo Manninen haluaa näyttää kuvissaan luonnon monimuotoisuuden, eri vuodenaikojen vaihtelun sekä tuoda kuviensa kautta luonnon kauneuden myös muiden nähtäväksi.

Pohjoista Voimaa -multivisio perustui myös Jarmo Mannisen valokuviin sekä Zero Nine -yhtyeestä tutun Kepa Salmirinteen musiikkiin, laulaja esiintyi paikan päällä. Multivision leikkaus oli Osku Tuomisen.

Sonyn suurlähettiläs Floris Smeets etsi esityksessään täydellistä lumimyrskyä (Obsessed with the perfect snow storm). Hollantilainen Floris Smeets lähti Norjaan vuonna 2010 täydentämään opintojaan jäi sille tielleen ihastuttuaan pohjoiseen luontoon. Hän on erityisesti villieläinten ja maisemien kuvaaja, jonka kuvissa on usein myskihärkiä. Hän järjestää myös valokuvausretkiä ja toimii niiden oppaana.

Vuoden luontokuva -kilpailun voitti Petri Pietiläinen

Vuoden Luontokuva 2020 -näyttelyn voittajakuvat saivat koristeekseen ruusukkeen.

Kello 18.00 jälkeen päästiin itse asiaan eli Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun palkittujen kuvien esittelyyn sarjavoittajineen ja yleisön suosikkikuvan julkistamiseen. Tulokset ovat nähtävissä Suomen Luonnonvalokuvaajien SLK ry:n sivuilla ja esittelin voittajat myös postauksessani Haarapääsky rakennuspuuhissa Vuoden Luontokuvassa.

Helsinkiläinen Petri Pietiläinen voitti Rakentaja-kuvallaan Linnut-sarjan ja koko Vuoden Luontokuva 2020 -kilpailun.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely kiertää Suomea

Vuoden Luontokuvasta, kilpailun sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista muodostuu Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttelykokonaisuus. Se kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.

Vuoden Luontokuvat 2020 -näyttely on nähtävillä jo Luonnontieteellisen museon kahvilassa tiistaista 20.10. sunnuntaihin 6.12.2020. Museokahvilaan on vapaa pääsy.

Palkitut valokuvat voi nähdä myös Suomen luontokeskus Haltian Galleriassa ajalla 23.10.2020–10.1.2021. Sisäänpääsy Haltian näyttelylipun hinnalla 13/8/0 € ja Museokortilla maksutta.

Heinolan lintuhoitolassa voi nähdä näyttelyn ajalla 1.12.2020–3.1.2021. Se on tulossa myös Turkuun Kauppakeskus Hansan näyttelytilaan loka-marraskuun vaihteessa.

Kuvia myös kirjassa, kalenterissa ja lehdessä

Upeita luontokuvia voi ihailla myös Vuoden Luontokuva 2020 -kirjassa ja kalenterissa 2021. Tuotteita voi tilata Luontokuvan kaupasta.

Myös uusimmassa Luontokuva-lehdessä (5/2020) pääsemme ihailemaan Vuoden Luontokuva -kilpailun voittajakuvia sekä tutustumaan tarkemmin kuvaajiin näiden palkittujen otosten takana. Upea 84-sivuinen luku- ja katselupaketti, suosittelen.

Seuraava osallistumismahdollisuus tammikuussa

Seuraava mahdollisuus voittaa Vuoden Luontokuva -kilpailu aukeaa tammikuussa 2021; kuvien latausaika on 15.1.–3.2.2021. Vinkki: lataa kuvasi ajoissa, ei viimeisenä iltana ja viimeisena tuntina. Kilpailusäännöt ja ohjeet Vuoden Luontokuva -sivuilta. Tulokset julkistetaan lokakuussa 2021. Vuoden Luontokuva -kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry.

Vuoden Luontokuva 2020 -festivaali 17.10. Turussa

Yhteistyössä: Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry

Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma ja Gaala järjestetään lauantaina 17.10.2020 Logomossa, Turussa.

Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden 2020 Luontokuva sekä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua kuvaa. Koti- ja ulkomaisten esiintyjien luontokuvaesitysten ohella tapahtuman messualueella on nähtävänä muun muassa uutuuskameroita ja muita kuvausvälineitä, piilokojuja, luontokirjallisuutta sekä -kuvanäyttelyitä.

Logomon ovet aukeavat klo 12 ja tilaisuus jatkuu klo 19 saakka.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat.

OHJELMA (muutokset mahdollisia)

• 12.00 Näyttely ja messualue aukeavat (vapaa sisäänpääsy).
• 12.30 Vuoden Luontokuva -kilpailun semifinalisteja (30 min.).
• 13.00 Sisältöjohtaja Jaakko Ruola: Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.
• 13.30 Tauko

GAALA (salissa, sisäänpääsy lipulla)

• 14.00 Löytöretkeilijä ja luontokuvaaja Pata Degerman:
  Keskellä ilmastonmuutosta Grönlannista Etelämantereelle.
• 14.30 Canon Ambassador Markus Varesvuo: Talven tunnelmia.
• 15.00 Tauko (messut).
• 15.45 Luontokuvaaja Jarmo Manninen: Vuosi etsimessä.

Pohjoista Voimaa -multivisio: leikkaus Osku Tuominen, laulu Kepa Salmirinne.

Pohjoista Voimaa -multivisio on koostettu luontokuvaaja  Jarmo Mannisen kuvista. Kepa Salmirinne tunnetaan kuusamolaisen raskaan rockin jättiläisen Zero Ninen laulajana. (Edit 22.10.)

• 16.30 Sony Ambassador Floris Smeets, Hollanti (Esitys tulkataan suomeksi): Obsessed with the
  perfect snow storm (Täydellistä lumimyrskyä etsimässä).
• 17.15 Tauko (messut).
• 18.00  Vuoden Luontokuva 2020 voittajan julkistus, palkitut kuvat, tuomariston kommentit, yleisön suosikkikuvan julkistus.

Liput: Lippu.fi alkaen 17,50 €. Messualueelle on vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestäjä on Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. SLV ry noudattaa tarkasti tapahtumien järjestämistä koskevia hallituksen ohjeita.

Kuva: Suomen Luonnonvalokuvaajat.

Hanko Foto Festival valokuvauksen ystäville

Valokuvafestivaali järjestettiin Hangossa nyt kolmatta kertaa.

Hangossa järjestettiin 4.–6.9.2015 viikonlopputapahtuma rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Teemana oli maisemavalokuvaus.

Nyt kolmatta kertaa toteutettu Hanko Foto Festival kattoi ohjelmallaan koko viikonlopun perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Pääsylippu yksittäisille luennoille maksoi 10 euroa ja festivaalipassi 30 euroa.

Paikaksi oli valittu Hangon kaupungintalo, joka antoi hiukan väljemmät puitteet tapahtumalle kuin aiempi paikka, Hotelli Regatta. Alakerran aula toimi lauantain valokuvamessujen tilana, yläkerran lämpiössä oli valokuvanäyttelyitä, perjantaina avajaisten alkutilaisuus ja lauantaina Marttojen kahvio.

Perjantai-illan Grand Opening Partyssa kaupungintalon juhlasalissa järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Ilse Klockars avasi virallisesti Hanko Foto Festival 2015 -tapahtuman ja esitteli ohjelman yleisölle. Finnfoto ry:n puheenjohtaja Kari Tolonen kertoi valokuvan uudesta tulemisesta.

Avajaisissa julkistettiin myös valokuvauskilpailun voittajat. Kilpailun aiheena oli ratkaiseva hetki. Ystäväni Maija Mäntyvaara sai kunniamaininnan Perämerellä otetulla valokuvallaan, jossa vene kiiruhtaa sumun alta pois.

Näyttelyitä yön tunnelmasta uuteen maailmaan

Valokuvanäyttelyitä kaupungintalon lämpiössä.

Kaupungintalon lämpiössä oli itse asiassa kolme valokuvanäyttelyä. Anatoli (Ana) Schorinin kuvissa oli yön tunnelmaa. Nafo 4 eli luontovalokuvaajien ryhmän kuvauskohteena oli saaristomme syrjäisten osien tunnelmat ja rannikkomme monimuotoisuus. Kirsi MacKenzien näyttelyn nimenä oli Luonnon muotoja – Pohjoismaisia maisemia.

Yläaulassa oli vielä valokuvataiteilija Karoliina Veijon näyttely Hangosta uuteen maailmaan. Se tarjosi valokuvataiteen kautta aikamatkan Suomen suuriin siirtolaisvuosiin 1880-1930. Karoliina Veijo on luonut Hangon museon kokoelmiin kuuluvista mustavalkoisista arkistokuvista sekä itse ottamistaan 2000-luvun Hankoa ja New Yorkia esittävistä kuvista kollaasimaisia teoksia.

Pohjoismaisista maisemista Borneon viidakoihin

Lauantain monipuolisen ohjelman aloitti Kirsi MacKenzie aiheenaan pohjoismaiset maisemat. MacKenzie on ammattikorkealoulun lehtori, joka on aloittanut valokuvauksen vain muutama vuosi sitten – Galápagossaarilta. Hän on sittemmin opiskellut valokuvausta ja voittanut jo muutamia alan palkintoja.

Ruotsalaisen maisemavalokuvaaja Magnus Lindbomin aiheena oli Persoonallinen maisema. Hän puhui maisemakuvauksen keskeisistä asioista: sommittelusta, valosta ja oikeassa paikassa olemisesta oikeaan aikaan. Hän myös valotti esityksessään hyvän maisemakuvan olemusta ja sitä, kuinka valokuvaaja voi tehdä kuvasta oman näköisen.

Pata Degermanilla riitti kerrottavaa ja näytettävää tutkimusmatkoistaan.

Tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degerman esitteli valokuviaan ja kertoi matkoistaan Etelämantereelta Borneon viidakoihin. Luennon nimenä oli Arktiksesta Antarkikseen -93 C – Kuvia ja kertomuksia retkikunnista ympäri maailman.

Esityksessä kuultiin muun muassa siitä, kuinka päästä kuvaamaan jääkarhuja lähietäisyydeltä tai millaisten viidakkoveitsien kanssa kannattaa mennä tapaamaan Borneon viidakon alkuasukkaita. Degerman on tosiaan seikkaillut ja on ihme, että hän on vielä hengissä. Jutut olivat mielenkiintoisia ja kuvat upeita.

Suurpedoista oraviin

Suomalaista perinteistä luontokuvausta edusti Seppo Pöllänen, joka esitelmöi aiheesta Metsiemme takkuturkkeja, kuvia suurpedoistamme. Sudet, karhut ja ahmat tulivat kuvissa lähelle. Näiden eläinten kuvaaminen onnistuu piilokojusta, jossa luontokuvaaja kertoi viettävänsä kerrallaan kolmesta viiteen päivään. Hän on kuvannut suurpetoja, erityisesti susia, jo kymmenen vuoden ajan.

Modernia luontokuvausta edusti valokuvaaja Konsta Punkka, joka on saanut valtaisan ja maailmanlaajuisen suosion Instagramissa julkaisemillaan kuvillaan – oravakuiskaajaksikin häntä kutsutaan. Punkan aiheena oli Miten nostat kuvasi maailmankartalle Instagramissa? Luennon päätteeksi hän julkisti valitsemansa koululaisten Instagram-kuvakilpailun voittajat.

Hangossa kuultiin myös valokuvataiteilija Sandra Kantasen luento työskentelystään, täysipäiväisen taiteilijan arjesta ja elämästä. Kantanen tunnetaan herkästä ja maalauksellisesta tyylistään. Hän on hakenut innoitusta ja materiaalia töihinsä muun muassa Kiinasta, Japanista, Venäjältä ja Kroatiasta.

Luontovalokuvausyhdistys BioFoto Finlandin  jäsenet esittivät seitsemän lyhyttä valokuvakertomusta.

Lauantaina oli tuote-esittelyä pienimuotoisten valokuvausmessujen muodossa. Tällä kertaa mukaan ei tullut mitään – viime vuonna hankin kameran, jossa on puhelin.

Kaupungintalon edustalla oli festariteltta, josta sai ostaa ruokaa ja juomaa. Tämä oli hyvä idea, sillä aktiiviselle vieraalle ei olisi jäänyt paljoakaan aikaa lähteä kauemmaksi energiatankkaukseen. Teltassakin oli esillä Hangon Fotokerhon jäsenten otoksia.

Illallisen jälken kuvashow ja taivaslyhtyjä

Ravintola toimii 1860-luvulla rakennettussa rantamakasiinissa.

Lauantai-illalla järjestäjät, luennoitsijat, yleisön edustajat ja muut asianosaiset kokoontuivat yhteiselle aterialle, FotoDinnerille, Ravintola Makasiiniin.

Menu ei ollut ainakaan kohdallani ravintolan suosimaa lähiruokaa, sillä Black Angus -ulkofileepihvi tuli Australiasta ja olut, Einstök Pale Ale, Islannista. Juoma oli ravintolan isännän, Nixu Knichterin, lihan kyytipojaksi suosittelemaa. Illallinen oli herkullinen ja seura mukavaa.

Eikä tässä vielä kaikki – pimenevässä illassa oli  jäljellä valokuvaesitys Hangon maisemista heijastettuna ns. Fredin talon ulkoseinälle Satamakadun ja Kulmakadun risteyksessä.

Yksi näytös oli myös tulossa, kun purjehdusseuran ravintolassa (Ravintola HSF, Hangö Segelförening) pidettyjen häiden ohjelmaan kuului valaistujen paperilyhtyjen lennättäminen taivaalle. Wikipedia tietää, että niitä kutsutaan taivaslyhdyiksi. Ne ovat olleet jo pitkään suosittuja Kaukoidässä.

Taivaslyhty on ohuesta ja palamattomasta silkkipaperista valmistettu, yläosastaan suljettu pussi, jonka alaosassa on palavaa ainetta. Niitä lähetetään taivaalle juuri häissä tai taivaslyhtyjen ympärille luoduilla festivaaleilla. Näky oli varsin eksoottinen: oransseja palloja kohosi taivaalle ja katosi pimeyteen.

Ohjelmassa oli valinnanvaraa

Valokuvaaja Sten Erik ”Tetti” Lundsten piti sunnuntaina työpajan otsikolla Pois autoasetuksista. Opetustuokion tavoitteena oli oppia vangitsemaan valoa ja saamaan parhaan terävyyden kuviin. Ainakin minä opin erään asetuksen, jota olin jo pidempään ihmetellyt. Oikeat nappulat löytyivät kamerasta.

Tarjolla olisi ollut myös Johan Ljungvistin esitys Maisemavalokuvaus radio-ohjatulla helikopterilla ja matkailuoppaan ja entisen museonjohtajan Marketta Wallin Kuvallinen kertomus Hangon historiasta sekä opastettu kierros otsikolla Kylpyläpuiston huvilat kertovat. Nämä jätimme haikein mielin väliin, sillä koti kutsui.

Emme myöskään osallistuneet sunnuntaiaamun kuvausretkelle, jonka kohteena oli Hankoniemen eteläpuolella sijaitseva pieni Gustafsvärnin kalliosaari. Auringonnousu jäi meiltä näkemättä ja kuvaamatta. Myös Magnus Lindbomin Kompositio, valo ja ajoitus -työpaja jäi kokematta lauantaina. Ohjelma oli siis niin runsas, ettei aivan kaikkeen voinut osallistua – hienoa, että oli valinnanvaraa.

Ensi vuonnakin tavataan

Monet kiitokset Hanko Foto Festivalin järjestäjille ja sponsoreille. Tapahtuma oli kaikinpuolin onnistunut. Kyseessä ei ole mikään massatapahtuma, vaan kodikas ja lämminhenkinen valokuvauksen harrastajien ja ystävien kokoontuminen syyskuisena viikonloppuna.

Järjestäjänä on vuonna 2014 perustettu Hanko Foto Festival ry. Sen tarkoituksena on jatkaa vuonna 2013 aloitettua toimintaa ja tehdä valokuvausviikonlopusta vuosittainen tapahtuma.

Olin nyt mukana kolmatta kertaa ja aion osallistua ensi vuonnakin festivaaliin, joka kuulemma järjestetään samoihin aikoihin syyskuun alussa. Tule mukaan!

Lauantaiaamu oli pilvinen, mutta päivällä aurinko rohkeni tulla esiin.